Ralliautoilu yleisillä teillä

215 kommenttia
135678
  • Rätkätin:



    On noilla kaahauskohtauksilla olemassaolon mahdollisuus.

    Olen itse pelaillut mailapelejä kymmeniä vuosia ja veläkin. Kun saa uuden "hienon" mailan, niin on taipumusta, että pelikin kulkee paremmin.




    Eli pelaaminen on mukavampaa ja sujuu paremmin hyvillä välineillä. Ei hyvä maila minusta aiheuta kuitenkaan mitään sääntöjenrikkomiskohtausta tai jäähysumaa. Miksi liikenteessä olisi toisin?



    Minusta tuo kuvaamasi on positiivinen ilmiö, eikä kerro mitään siitä että renkaita käytettäisiin väärin.



    Onhan se tutkittu tosiasia kuitenkin, että älyttömillä nopeuksilla ulosajetuissa autoissa on selvästi keskimääräistä useammin nimenomaan huonot renkaat alla.

      
  • Nasse:

    Millähän menetelmällä nuo sairauskohtaukset seulotaan?




    Kaikille tapaturmaisesti menehtyneille tehdään ruumiinavaus, jos et satu tietämään. Niissäkin tapauksissa joissa aiheuttaja ei ole menehtynyt, tutkinta paljastaa kohtauksen yleensä aina. Harvemmin sitä sydärin tai aivoverenvuodon jälkeen jatkaa menoaan kolaripaikalta kenenkään huomaamatta mitään..



    Se nyt on päivänselvä asia että sairaskohtaukset ovat yksi voimakkaimmin lisääntyvistä onnettomuuksien syistä. Väestön ikääntyminen, ylipaino, diabetes, alkoholinkulutuksen kasvu ym riskitekijöiden kasvu huolehtivat siitä että kohtauksia sattuu jatkossa enemmän ja enemmän.

      
  • AkiK:

    Eli pelaaminen on mukavampaa ja sujuu paremmin hyvillä välineillä. Ei hyvä maila minusta aiheuta kuitenkaan mitään sääntöjenrikkomiskohtausta tai jäähysumaa.


    Ai, eikö? Kyllä runttaaminen kuitenkin lisääntyy.



    Samoin runttaaminen on mahdollista lisääntyä myös liikenteessä. Kyse ei tarvitse olla mistään hölmöilyn maksimoimisesta vaan ihan riittävää on, kun nopeudet nousevat "jonkinverran". Ihan taatusti "ferrarilla" tulee hieman kokeiltua ihan riippumatta siitä onko vastaavia taitoja, mutta silleen vähän vain ettei karkaa liikaa käsistä. Ei tarvi kuitenkaan 300km/h päästä.

      
  • AkiK:

    Se nyt on päivänselvä asia että sairaskohtaukset ovat yksi voimakkaimmin lisääntyvistä onnettomuuksien syistä. Väestön ikääntyminen, ylipaino, diabetes, alkoholinkulutuksen kasvu ym riskitekijöiden kasvu huolehtivat siitä että kohtauksia sattuu jatkossa enemmän ja enemmän.


    No sehän on ihan selvää, että saako sydärin kolarin takia vai ajaako kolarin sydärin takia.

      
  • Rätkätin:


    - Ylinopeudet ovat jokaisen kuskin täysin oma vapaaehtoinen valinta. On naurettavan lapsellista valittaa, jos sattuu jäämään kiinni.




    Mitä tarkoitetaan vapaaehtoisella? Suomessa kirjoitettiin viime vuonna yli 300000 sakkoa tienvarsikameroiden perusteella. Tarkoittaako tämä sitä, että jokainen sakon saanut ajoi tarkoituksella ja täysin vapaaehtoisesti kameran kohdalla ylinopeutta ja halusi saada sakon?



    Tiedän ainakin muutamia poikkeuksia. 80-vuotias tätini, jonka vuosikymmeniä jatkunut autoilu-ura ymmärrettävistä syistä alkaa lähestyä loppuaan, sai vuoden aikana kaksi ylinopeussakkoa liikennekameroiden perusteella ja kirjeen jossa kerrottiin, että ajokortti lähtee seuraavasta. Kuitenkaan hän ei ollut edes tiennyt ajaneensa ylinopeutta. Kerran hän oli nähnyt jonkin ”ihmeellisen valon” välähtävän, mutta ei ollut tiennyt, mitä se tarkoittaa.



    Eikö vapaaehtoisuus tehdä jokin teko sentään edellytä, että on päättänyt tehdä teon ja tietää, että on tekemässä tekoa.



    Itse olen ajanut liikennekameran ohi yhden kerran niin, että salamavalo välähti. En kuitenkaan saanut sakkoa, koska tämä tapahtui vähän ennen kuin sakkoja alettiin antaa pelkän auton rekisterinumeron perusteella. Ilmeisesti minua ei tunnistettu kuvasta. Olin tuohon aikaan - kuten olen vieläkin - aivan hysteerinen kamerapelkuri, enkä olisi missään tapauksessa ajanut tarkoituksella kameran kohdalla ylinopeutta. Tapaus sattui Jyväskylän ohitustiellä. Näin tien varressa kameravalvontaa koskevan liikennemerkin ja noudatin nopeusrajoitusta niin tunnollisesti kuin voin. Vähän ennen sataman suuntaan kääntyvää liittymää huomioni keskittyi kuitenkin autoon, joka ohitti minut ja muita autoja omituisesti kaistoilta toisille puikkelehtien. Ja ilmeisesti tämän auton tarkkaileminen vei ratkaisevalla hetkellä huomioni, enkä nähnyt 60 km/h nopeusrajoitusmerkkiä risteysaluetta lähestyessäni. Ja tämän merkin jälkeen on kamera, jonka valo siis välähti.



    On mahdollista, että jonkin yllättävän syyn johdosta nopeusrajoitusmerkki voi jäädä näkemättä. Jos esimerkiksi sateella ja pimeällä vastaan ajaa rekka kirkkailla valoilla, kuljettajalla on muitakin huolenaiheita kuin etsiä katseellaan tien varressa mahdollisesti olevia nopeusrajoitusmerkkejä. Joissakin autoissa on niin surkeat valot, että kun vastaan ajaa toinen auto, jossa on kirkkaammat valot, kuljettajalla on vaikeuksia nähdä edes sitä, missä maantie menee. Huonoille valoille ei kuitenkaan voi tehdä mitään, koska valoja ei saa peukaloida kirkkaimmaksi, eivätkä lisävalot ”lyhyillä ajettaessa” ole sallittuja.



    Vanhassa Oldsmobilessani palaa pitkillä valoilla ajettaessa neljä lamppua, mutta lyhyille vaihdettaessa kaksi niistä sammuu, mikä tarkoittaa valotehon puoliintumista. Tasaiset lamput keräävät kaiken lisäksi nopeasti kuraa, joten pimeällä sadekelillä autolla on suorastaan hengenvaarallista ajaa. Kun vastaan tulee kaksi rekkaa, joista ensimmäinen roiskauttaa kuraa tuulilasiin, ja toisen valot häikäisevät, Oldsmobilella ajaa henkensä kaupalla. Tuntuu kuin autossa ei olisi valoja lainkaan. Vauhti on pakko hiljentää jo ennen rekkojen kohtaamista aivan mateluksi. Ja tämä kaikki johtuu osittain siitä, että yhtä aikaa saa palaa vain kaksi lamppua. Ennen vuotta 1980 rekisteröidyissä nelilamppuisissa autoissa saavat palaa kaikki lamput. Tällaisella autoilla näkee ajaa huonoissakin olosuhteissa.



    Valojen kahdentamisen kieltäminen perustuu siihen, että vastaantulevaa ei häikäistäisi, ja kaikkien autojen valojen kirkkaus olisi suunnilleen sama. Määräys voi johtaa kuitenkin juuri päinvastaiseen lopputulokseen, koska siinä ei oteta huomioon sitä, että joissakin autoissa pelkät yhdet lamput valaisevat huonosti. Määräyksissä pitäisi ennemmin olla jonkinlainen valaisumaksimi. Jos auton valot alittaisivat sen, lisävaloja saisi asentaa niin paljon, että maksimi saavutetaan. Tällöin tulisivat kyseeseen monesti hyvin pienet lisävalot, joilla auton omien lamppujen puutteita korjattaisiin.



    Tietysti edellä mainittu ”valaisumaksimi” onkin olemassa nykyisissä teknisissä määräyksissä, mutta jostakin syystä tilanne on kuitenkin se, että joissakin autoissa on paremmat valot ja joissakin huonommat. ”Yhtä kirkkaat valot” -idea ei toteudu käytännössä.



    Jos vielä palataan valopohdinnasta varsinaiseen aiheeseen, niin sitkeästi toistettu väite, että ylinopeus on aina vapaaehtoista, pitää paikkansa vain siinä tapauksessa, että ”vapaaehtoisuuden” käsitettä laajennetaan. Eli kun hankit ajokortin, alistut vapaaehtoisesti siihen mahdollisuuteen, että voit ajaa tietämättäsi ylinopeutta ja saada ylinopeussakkoja. Tällöin pätee väite, että ”ylinopeus on aina vapaaehtoista”. Mutta silloin on vapaaehtoista moni muukin asia. Jos saat turpiisi kadulla, sekin on vapaaehtoista. Pakkokos sinne kadulle oli mennä.

      
  • SO2001:

    Rätkätin:

    - Ylinopeudet ovat jokaisen kuskin täysin oma vapaaehtoinen valinta. On naurettavan lapsellista valittaa, jos sattuu jäämään kiinni.


    Mitä tarkoitetaan vapaaehtoisella? Suomessa kirjoitettiin viime vuonna yli 300000 sakkoa tienvarsikameroiden perusteella. Tarkoittaako tämä sitä, että jokainen sakon saanut ajoi tarkoituksella ja täysin vapaaehtoisesti kameran kohdalla ylinopeutta ja halusi saada sakon?


    Kukapa nyt sakkoja haluaisi.



    SO2001:

    Tiedän ainakin muutamia poikkeuksia.


    Joka hommaan on joku poikkeus.

    Kuolemaankin .. perimätiedon mukaan useampikin on noussut jopa kuolleista .. väittävät .. itse en kuulu kirkkoihin, mutta uskokoon ken haluaa.



      
  • SO2001:


    Kun vastaan tulee kaksi rekkaa, joista ensimmäinen roiskauttaa kuraa tuulilasiin, ja toisen valot häikäisevät, Oldsmobilella ajaa henkensä kaupalla. Tuntuu kuin autossa ei olisi valoja lainkaan. Vauhti on pakko hiljentää jo ennen rekkojen kohtaamista aivan mateluksi. Ja tämä kaikki johtuu osittain siitä, että yhtä aikaa saa palaa vain kaksi lamppua.




    Vapaaehtoisuuden rajaaminen on hankalaa, kuten sanoit. Etenkin, jos on muitakin vaihtoehtoja kuin sen vastakohta eli pakko.



    Mutta ainakin Oldsilla ajaminen on vapaaehtoista. Autoa hankkiessaan on omistajan velvollisuus selvittää, millaiset ominaisuudet autossaan on. Kukaan muu ei sitä voi tehdä puolestasi. Ja jos päätät hankkia auton, jossa on huonot valot, on sinun elettävä sen mukaan. Ei vedottava huonoihin valoihin, kun ei nähnyt nopeusrajoitusmerkkiä ja siksi ajoit ylinopeutta.



    Ihan Oldsilla ajamattomana tulee kyllä kertomuksestasi mieleen, ettei sillä kukaan täysipäinen ainakaan pimeällä ylinopeutta aja.

      
  • Tänään tuli oltua Porvoon kohdilla, jossa on tietyömaa ja ohituskielto, koska tietyömaan ohittava tilapäinen tie on niin kapea, se oli muodostettu moottoritien kaistaleesta. Ohituskiellosta huolimatta autoa vaan lappasi ohi, huonoksi on liikennekäyttäytyminen mennyt.

      
  • SO2001:"Mitä tarkoitetaan vapaaehtoisella?"

    Herbert:"Vapaaehtoisuuden rajaaminen on hankalaa"



    Minä ymmärrän tässä tapauksessa vapaaehtoisuudella sitä, että kuski ilman pakkoa ja aivan oman valintansa mukaan joko tieten tai tietämättään ilman painostusta ajaa yli suurimman sallitun nopeuden. Tässä tulee kyseeseen myös se, että väitetään ettei huomannut nopeusrajoitusta. Kuljettaja on nimen omaan se, jolla on vastuu huomata ja keskittyä liikenteeseen ja liikennemerkkien seuraamiseen. Onhan tuo tietenkin ongelmallista, jos on samaan aikaan muuta mielenkiintoisempaa puuhaa. Kuski kuitenkin valitsee tekemisensä.



    Voisiko olla jokin pakko ajaa ylinopeutta, kun hälytysajoneuvot jätetään pois?

    Voiko olla jokin muu syy ajaa ylinopeutta kuin kuskin oma toiminta?



    Nyt joku sanoo, että sairaskohtaus ja kuskin on ajettava potilas kiireellä hoitoon. Jos nyt tämän kerran jätettäisiin tämä vaihtoehto käsittelemättä, niin onko vielä joku muu syy?

    SO2001 mainitsi, että pönttösakkoja annettiin 300.000kpl. Voisivatko nuo kaikki olla pakon sanelemia ylinopeuksia tai sairaskohtausten viemisiä tai edes puolet noista? Aavistuksen kyllä epäilyttää.

      
  • SO2001:

    On mahdollista, että jonkin yllättävän syyn johdosta nopeusrajoitusmerkki voi jäädä näkemättä.




    Sitä varten on keksitty esim. ActiveGPS. Ei tule enää välähdyksiä vahingossa.



      
  • Rätkätin:

    SO2001 mainitsi, että pönttösakkoja annettiin 300.000kpl. Voisivatko nuo kaikki olla pakon sanelemia ylinopeuksia tai sairaskohtausten viemisiä tai edes puolet noista? Aavistuksen kyllä epäilyttää.


    Enpä usko. Joka pönttökamerassa itsensä kuvauttaa, on niin puutteellisessa ajokunnossa/taidossa, että poliisi voi ihan ilman lääkärintodistuksia peruttaa ajoluvan vähintään määräajaksi.

      
  • Rätkätin:


    Minä ymmärrän tässä tapauksessa vapaaehtoisuudella sitä, että kuski ilman pakkoa ja aivan oman valintansa mukaan joko tieten tai tietämättään ilman painostusta ajaa yli suurimman sallitun nopeuden. Tässä tulee kyseeseen myös se, että väitetään ettei huomannut nopeusrajoitusta.




    Pakkoa ylinopeuden ajamiseen ei ole. Täyttääkö loput tapaukset siis automaattisesti vapaaehtoisuuden määritelmän? Voisiko asiaan vaikuttaa jokin muukin tekijä, vai eletäänkö me mielestäsi binäärimaailmassa?



    Tietysti kuskilla on vastuu tekemisistään. Kuskilla voi olla ihan vilpitön halu ja pyrkimys noudattaa rajoituksia, mutta vahinkoja sattuu silti muille paitsi mikahe:lle. En ihan yksioikoisesti väittäisi silloin ylinopeuden olleen vapaaehtoista.



    Jos vaikka Tanja Poutiainen laskee kisassa kepin väärältä puolelta, onko se vapaaehtoista? Helposti voit sanoa, että hiljempaa laskemalla sukset pysyvät kurissa. Totta, mutta kun se ei kisassa ole tarkoitus. Eli lajin asettamien reunaehtojen puitteissa noin käy, mutta se ei tee siitä vapaaehtoista. Se on ainoastaan vahinko tai virhe. Sama pätee liikenteessä. Nopeuden maksimointi ei ole päämäärä kuten syöksylaskussa tai pujottelussa, vaan merkkien havainnointi ja niiden noudattaminen. Virheitä tulee, vaikka parhaaseen mahdolliseen suoritukseen pyritään. Ja koska virheitä syntyy hyvästä yrityksestä huolimatta, väitän ylinopeutta ajettavan pakostikin. Jossain vaiheessa virheiden määrän kasvaessa tulee vastaan kysymys riittävästä ajotaidosta, mutta silloin ei kyse enää ole vapaaehtoisuudesta tai pakosta.



    Taatusti suurin osa 300 000 kameran kuvasta ei tähän raamiin asetu, mutta ei kai sellaista kukaan ole väittänytkään.

      
  • Herbert:

    Tietysti kuskilla on vastuu tekemisistään. Kuskilla voi olla ihan vilpitön halu ja pyrkimys noudattaa rajoituksia, mutta vahinkoja sattuu silti muille paitsi mikahe:lle. En ihan yksioikoisesti väittäisi silloin ylinopeuden olleen vapaaehtoista.


    Kyse on myös siitä miten tärkeänä tuota asiaa pitää. Kiinnijäämisriski on käytännössä pieni. Motivaatio tarkkuuteen - siis lipsumiseen - niin ikään melko löysällä. Näin ollen mitään vahinkoa ei satu kunhan homma hoituu jotenkin sinne päin. Ei ole syytä niuhottaa ja elämä on siten rennompaa ja mukavampaa. Todella helposti ymmärrettäviä selityksiä ja noinhan se todellisuudessa meneekin. Mitään oikeaa vaaraa pienistä ylityksistä tuskin milloinkaan on ja siksi ne niin yleisiä ovatkin. Kuitenkin tuonne sekaan laitetut mittalaitteet ja miksei ihan elävät poliisitkin ottavat saaliikseen täysin turhalta tuntuvia nopeuden ylityksiä. Niuhotusta. Maksumääräyksetkin ovat enimmäkseen ihan siedettävissä olevia, joten sekään ei ole mikään katastrofi. Porukat ajavat epähuomiossa hieman yli. Kyllä se silloin on ihan vapaaehtoista - erittäin tietoinen riski. Ihan hauska sana tuo "epähuomiossa" ja minun mielestäni siinä on vivahde jostain sellaisesta, jota ei ole koettu tarpeeksi tärkeäksi.



    Vastakohtana voi pitää sitä, että kun tietää, että nyt mitataan, niin aivan taatusti nopeudet ovat huomattavasti tarkemmin seurattavissa - niin ikään vapaaehtoisesti. Silmänpalvontaa. Kyse on myös siitä mitä voi menettää. Osa porukasta tekee yllättäen tolppia nähdessään melkoisia jarrutuksia ja vaaroja muun liikenteen kannalta. Tietoista "herranpelkoa" ja aivan selvää käsitystä omasta sen hetkisestä vauhdista. Kun tietää, että oma nopeus on kohdillaan, niin paniikkiin ei ole mitään aihetta. Kun oma ajotyyli on hieman lepsuvaa, niin reaktioihin on aihetta. Kyllä tuo vapaaehtoiselta vaikuttaa. Tuossa edellä mainostettu ActiveGPS kertoo oikeastaan ihan saman asian. Voidaan ajaa nopeuden suhteen miten tahansa ihan tarkoituksella ja sitten juuri ennen tolppaa sääntöjen mukaan. Tuo juuri, että vain hälytetyn tolpan kohdalla ajetaan kunnolla, kertoo ihan selvästi tietoisesta ja siis vapaaehtoisesta toiminnasta. Todellisuudessa poliisin kamera-autojen määrää lisätään reippaasti, joten kiinnijäämisen riski muuallakin kuin tolppien kohdalla kasvaa kaiken aikaa. Lawnmoverkin säätelee vakionopeusrakkineensa lievään ylinopeuteen ihan tietoisesti ja siis vapaaehtoisesti.



    Tuokin, että mitä voi menettää vaihtelee tosi paljon. Normaali rikesakko tuskin ketään kaataa vaikka se harmittaakin. Jos etsintäkuulutettu ja ilman ajo-oikeutta kulkeva ajaa vaikka 100km/h alueella 170km/h niin karkuunlähdön vuoksi tulevat lisärangaistukset ovat olemattoman pienet kiinnijäämiseen nahden. Karkuunlähtö on ihan oikea vaihtoehto.

      
  • Rätkätin:

    Vastakohtana voi pitää sitä, että kun tietää, että nyt mitataan, niin aivan taatusti nopeudet ovat huomattavasti tarkemmin seurattavissa - niin ikään vapaaehtoisesti. Silmänpalvontaa. Kyse on myös siitä mitä voi menettää. Osa porukasta tekee yllättäen tolppia nähdessään melkoisia jarrutuksia ja vaaroja muun liikenteen kannalta.


    Mitäs vaaratilannetta tuollaisesta äkkijarruttelusta voisi aiheutua? Jos ajetaan peräkkäin ylinopeutta kameratolppaa kohti, on odotettavissa vauhdin leikkausta jossakin vaiheessa. Turvavälin ansiosta peltiä ei tarvitse rypistää (TLL: Etäisyys edellä ajavaan on pidettävä sellaisena, että päälleajon vaaraa ei ole, vaikka tämä hidastaa kameratolpan kohdalla).



    Jos taas vastaantulija lähestyy tolppaa, voi varautua siihen, että äkkijarrutuksessa vastaantulija menettää ajokkinsa hallinnan, ja varautuu väistämään paremmalta puolelta.

      
  • "...ilman pakkoa ja aivan oman valintansa mukaan joko tieten tai tietämättään ilman painostusta..."



    Matti Vanhanenkin voisi sanoa, että hän teki nuorisosäätiön avustuspäätökset oman valintansa mukaan tietämättään - eli hän on syytön.

      
  • Minä kyllä sain pönttökamera-sakot kun ajoin bussikaistaa Hesassa väärään kellonaikaan päivästä. Oma vikahan se oli, ei kenenkään muun.

      
  • mikahe:

    Mitäs vaaratilannetta tuollaisesta äkkijarruttelusta voisi aiheutua? Jos ajetaan peräkkäin ylinopeutta kameratolppaa kohti, on odotettavissa vauhdin leikkausta jossakin vaiheessa. Turvavälin ansiosta peltiä ei tarvitse rypistää (TLL: Etäisyys edellä ajavaan on pidettävä sellaisena, että päälleajon vaaraa ei ole, vaikka tämä hidastaa kameratolpan kohdalla).


    Peräänajon mahdollisuus - tietty.

    Kuka noudattaa turvavälejä käytännössä - yleisesti ottaen. Kyllä se on enempi harvinaisempaa kuin yleistä. Jokainen kyllä tietää, että pitäisi noudattaa. Tiedosta ei ole puutetta. Ylinopeuttakaan ei saisi ajaa. Tiedosta ei vieläkään ole puutetta.



    SO2001:

    Matti Vanhanenkin voisi sanoa, että hän teki nuorisosäätiön avustuspäätökset oman valintansa mukaan tietämättään - eli hän on syytön.


    Ja varmaa Vanhanen sanookin - en epäile. Ei se kuitenkaan syyttömäksi tee. Kyllä maailmaan sanomisia mahtuu. Kaikkea tehdään ja sitten todetaan ettei hoksannut.

    :grin:



    Lait ovat kuitenkin voimassa aivan riippumatta siitä onko niistä koskaan kuullutkaan. Samoin kaikki ajoratamaalauksetkin ovat ihan kuranttia kamaa vaikka olisi metri lunta päällä ja liikennemerkkitolpat samoin.

      
  • Rätkätin:

    Herbert:
    Tietysti kuskilla on vastuu tekemisistään. Kuskilla voi olla ihan vilpitön halu ja pyrkimys noudattaa rajoituksia, mutta vahinkoja sattuu silti muille paitsi mikahe:lle. En ihan yksioikoisesti väittäisi silloin ylinopeuden olleen vapaaehtoista.

    Kyse on myös siitä miten tärkeänä tuota asiaa pitää. Kiinnijäämisriski on käytännössä pieni.




    Kiinnijäämisriski ei liity mitenkään siihen, onko ylinopeus vapaaehtoista, pakollista tai jotain muuta.



    Motivaatio tarkkuuteen - siis lipsumiseen - niin ikään melko löysällä. Näin ollen mitään vahinkoa ei satu kunhan homma hoituu jotenkin sinne päin. Ei ole syytä niuhottaa ja elämä on siten rennompaa ja mukavampaa.




    Totta. Ehkä siksi en sakkoja koskaan olekaan saanut ja samasta syytä en pidä siitä, että alettaisiin niuhottaa nollatoleranssin myötä.





      
  • Herbert:

    Kiinnijäämisriski ei liity mitenkään siihen, onko ylinopeus vapaaehtoista, pakollista tai jotain muuta.


    Mielipiteitä on tietenkin erilaisia. Minusta tuo kiinnijäämisriski on aivan olennaisen keskeinen asia tässä vapaaehtoisuudessa.



    En nimittäin lainkaan usko, että jos olisi mahdollista saada sakot vaikka puolen kilometrin välein, että porukka todella ajaisi ylinopeutta edes pyydettäessä. Kun mitään kiinnijäämisriskiä ei ole tai se on melko olematon, niin porukat ajelee ihan miten sattuu. Jotkut ajee tietysti muutenkin lähes aina "ihmisiksi".



    Olen myös täysin varma, että edustaja Kalli ei olisi ikinä sanonut vaalirahojen selvittämisestä aikoinaan, että ei sellaista lakia tarvitse noudatta, josta ei ole sanktioita. Nyt tuskin kukaan viisas jättää vapaaehtoisesti vaalirahansa ilmoittamatta, kun siitä voi jäädä kiinni ja rangaistus on julkinen häpeä ja mahdollisen kansanedustajuuden turmio omalla kohdallaan. Poliittinen itsemurha. Aiemmin vaalirahailmoituksista viis veisattiin, kun pakkoa ei ollut. Ajettiin ikäänkuin ylinopeutta, kun kiinni ei voinut jäädä - vapaaehtoisesti rikottiin lakia oikein joukolla ja kansanedustajat vielä.



    Hyvä esimerkki on myöskin kaupunkiruuhkat. Kuinka moni pitää edes jonkinlaista turvaväliä. Tuskin kukaan. Lähes 100% ajaa aivan liian pienin välein - vapaaehtoisesti. Kyllä kunnollisiakin turvavälejä voi pitää, mutta ei niitä vain näe eikä niihin liian pieniin väleihin yleensä puututakaan.



    Kuinkakohan monia on pyydetty ajamaan ylinopeutta? Veikkaanpa, että taitaa aika vähiin jäädä. Pahoin pelkään, että kuskit ihan itse ajavat haluamaansa nopeutta - vapaaehtoisesti. Kuinka moni jättää ilmoittamatta ihan jokaisen tienaamansa pennosen verottajalle - vapaaehtoisesti. Jokainen itse voi valita tekemisesnsä - vapaaehtoisesti. Kiinni ei kannata sitten jäädä - vapaaehtoisesti.

      
  • Rätkätin:

    Mielipiteitä on tietenkin erilaisia. Minusta tuo kiinnijäämisriski on aivan olennaisen keskeinen asia tässä vapaaehtoisuudessa.




    Kiinnijäämisriski ei vaikuta siihen, mikä on vapaaehtoista. Kiinnijäämisriski vaikuttaa vain siihen, paljonko vapaaehtoisia ja mahdollisia muita jää kiinni.

      
  • Rätkätin:


    Ai, eikö? Kyllä runttaaminen kuitenkin lisääntyy.




    Eli hyvä kalusto johtaa sinun päättelykulussasi sääntöjen / lain rikkomiseen. Erinomaisen mielenkiintoinen teoria, jolle haluaisin kyllä jonkin perustelun ennenkuin uskon sitä.

      
  • Taitaa Rätkätin puhua vain omista taipumuksistaan. Täytyy yleisen liikenneturvallisuuden nimissä vain toivoa ettei vaihda autoaan kovin usein uuteen...

      
  • Rätkätin:


    No sehän on ihan selvää, että saako sydärin kolarin takia vai ajaako kolarin sydärin takia.




    Eiköhän tuo ole patologin raportin ja onnettomuuden yksityiskohtien perusteella varsin selvästi pääteltävissä. Vai oletko sitä mieltä ettei tutkijalautakuntiin voi tässä asiassa luottaa?

      
  • AkiK:

    Rätkätin:
    Ai, eikö? Kyllä runttaaminen kuitenkin lisääntyy.


    Eli hyvä kalusto johtaa sinun päättelykulussasi sääntöjen / lain rikkomiseen. Erinomaisen mielenkiintoinen teoria, jolle haluaisin kyllä jonkin perustelun ennenkuin uskon sitä.


    Mikäli kalustolla viitataan hyviin ja tehokkaisiin rakenneltuihin koneisiin, niin aiheesta on oikein tutkittuakin tietoa.



    Kannattaa lukea --> tämä



    Vallantunne kriisiytyy, kun korkeampi sosiaalinen elämäntilanne ja kukkaron paksuus näkyvät ”muiden” autoissa.


      
  • Heli Vaarasta haastateltiin pari vuotta sitten radiossa, ja haastattelun innoittamana tutustuin myös tuohon tutkimukseen.



    Tutkimuksessa kuvattu autoilu taitaa olla enimmäkseen kaupunkilaisten keskuudessa esiintyvä ilmiö, koska pienillä maalaispaikkakunnilla ei ole tarpeeksi nuoria muodostamaan kaahaajakoplia. Autojen rakentelu ja niillä ryyhäily on satunnaista ja yksittäistä.



    Jos tutkimuksessa kuvatut tyypit selviävät hengissä ja terveinä kriittisen vaiheen yli, heistä tulee todennäköisesti turvallisia kuskeja, jotka hallitsevat auton myös vaikeissa tilanteissa kuten talven jäisillä teillä.



    "Vain kerran ajoin itse ja koetin rikkoa nopeusennätystä (onnistumatta) asiantuntijan opastaessa vieressä."



    Ehkä osallistuvaa tutkimusta voisi soveltaa myös rikollisjengien (siis muiden kuin liikennerikollisten) toimintaa tutkittaessa.



    "Vain kerran polttoleikkasin itse kassakaappia (onnistumatta) asiantuntijan opastaessa vieressä."

      
  • Rätkätin:



    Mikäli kalustolla viitataan hyviin ja tehokkaisiin rakenneltuihin koneisiin, niin aiheesta on oikein tutkittuakin tietoa.

    Kannattaa lukea --> tämä




    Miksi rakenneltu laite on mielestäsi hyvä ja kuvitteletko että viittasin hyvällä kalustolla johonkin tuon tyyppiseen?



    Minusta hyvä kalusto on asiallista ja liikennekäyttöön jo tehtaalla tehtyä, ei (yleensä tietyistä automalleista) leuhkimistarkoitukseen pimpattua.



    Minusta tuo tutkimus ei liity mitenkään hyvään autokalustoon. Siihen ei ole teineillä yleensä varaa. Lähes poikkeuksetta nuo rakennellut vehkeet ovat hengenvaarallisia viritelmiä ominaisuuksien kannalta, eikä tuo viittaus lompakon paksuuteen kuvaa mitenkään kaluston ominaisuuksia. Rahaahan voi laittaa täysin epäolennaisiin asioihin.



    Toisekseen päättelysi kaluston vaikutuksesta liikennekäyttäytymiseen ei selviä tuosta mitenkään. Tutkimuksesta selviää, että tietyn käyttäytymismallin omaavat hankkivat itseään toteuttaakseen tietyntyyppistä kalustoa eikä toisinpäin kuten sinä väität asian olevan.

      
  • Tämä <-- on kyllä jatkuvan hämmästyksen aihe vaikka kaikesta on etukäteen ilmoiteltu oikein reilusti etukäteen valtakunnan lehdissä ja paikkakin on aivan selvästi ilmaistu. Ihmiset eivät ilmeisesti osaa lukea ja/tai luetun ymmärtämisessä on todella suuria puutteita.

    Mutta samapa tuo minulle oikeastaan on.

    "Ralliautoilu yleisillä teillä" näyttää olevan hengissä edelleen.

      
  • Rätkätin:


    "Ralliautoilu yleisillä teillä" näyttää olevan hengissä edelleen.




    Mitä tekemistä tuolla on aiemmin puhutun älyttömän kaahailun kanssa? Ei sellaisesta selviä huomautuksilla tai rikesakolla.

      
  • Juuri kun ehdin sopeutua nykyiseen systeemiin, se muuttuu. Tarkoitan kameravalvontaa.



    Ajoin vuosikaudet siten kuin kamarateillä olisi ollut keskinopeusvalvonta. Luulin, että kamaratolpissa on tutka, joka mittaa auton nopeuden jo ties miten kaukaa, joten en uskaltanut ajaa kameroiden välilläkään ylinopeutta varsinkin, kun tiesin, että unohtaisin todennäköisesti hiljentää ajoissa. En myöskään tiennyt mitään toleransseista, eikä niistä tuntunut tietävän kukaan muukaan, kun kyselin niistä foorumeilla. Ajoin siis varman päälle ja yritin noudattaa aivan aidosti nopeusrajoitusta (samalla tietysti viheliäiset kamerat mielessäni kiroten). Ajotavastani oli seurauksena se, että taakseni kertyi pitkä jono autoja, sillä muut autot ajoivat enemmän tai vähemmän ylinopeutta. Rekatkin ajoivat ohitseni. Mateleminen jononvetäjänä soti kaikkia periaatteitani vastaan, mutta halusin minimoida sakon saamisen vaaran, joten en viitsinyt urheilla ja ajaa kovempaa.



    Toimin näin vuosien ajan kunnes luin eräältä foorumilta (ja sain linkin viralliseen asiakirjaan), että kamerat mittaavatkin nopeuden tiessä olevan silmukan avulla - ei siis tutkalla. Ja tämän tiedon valossa muiden ajama ylinopeus alkoi näyttää järkevämmältä. Vähitellen (oikeastaan vasta viimeksi kuluneen vuoden aikana) uskalsin itsekin nostaa hieman vauhtia kameroiden välissä. Mutta tämä huvi näyttää nyt jäävän lyhyeksi, ja on palattava vanhaan matelutyyliin. Onneksi siitä on vuosien kokemus.



    Uudistus tuo mukanaan yhden ongelman. Jos ennen ei tiennyt voimassa olevaa nopeusrajoitusta, tarvitsi ajaa ainoastaan kameraa lähestyessään hitainta mahdollista nopeutta (esimerkiksi 60 km/h, jos ei ollut täyttä varmuutta, että rajoitus on 80 km/h). Uudistuksen jälkeen on ajettava varmuuden vuoksi hitainta nopeutta aina seuraavaan nopeusrajoitusmerkkiin asti, koska keskinopeus ratkaisee.



    Jos käytäntö todella menee siihen, että kaikki suurimmat maantiet on reunustettu kameroilla, ja autoilijoille jaetaan vuosittain satoja tuhansia ylinopeussakkoja, eikö inhimillisempi järjestelmä sittenkin olisi jonkinlainen automaattinen nopeuskontrolli, jollaista olen (tietyin varauksin) ehdottanut. Minkä vuoksi ajamisesta pitää tehdä stressaavaa peliä, jossa ei voi kuin hävitä.



    Ja miksi aina vain rangaistuksia? Eikö pitäisi antaa joskus myös palkintoja? Kamerat voisivat kuvata myös hitaasti ajavat, ja heille lähetettäisiin lahjakortteja, joilla saisi nostaa "turvallisen ajamisen palkkion"? Kun olisi ajanut sadan kameran kohdalla mateluvauhtia (vähintään 10 km/h alle nopeusrajoituksen), posti toisi iloisen yllätyksen. Jos palkkiot olisivat riittävät, maantiematelusta voisi tehdä tuottoisan ammatin, tai jos muu ammatti edellyttäisi ajamista, matelusta saisi lisätuloja. Ja jos asentaisi autoonsa nopeudenrajoittimen, pitäisi saada alennusta veroissa ja vakuutusmaksuissa.



    Joku kirjoitti edellä, että kiinni jäämisen riski on niin pieni, että sen vuoksi ajetaan miten sattuu. Pieni tai suuri, parin päivän aikana näin joka tapauksessa kaksi massiivista poliisin valvontaiskua. Toinen oli Ison Omenan luona Espoossa, ja siinä taidettiin tarkastaa kaikki autot. Jono oli aivan hirveä. Ajoin toiseen suuntaan, joten en joutunut tarkastettavaksi. Tänään taas Lahden moottoritiellä jahdattiin ylinopeutta ajavia monen moottoripyörän ja poliisiauton voimin. Lahdesta päin saapuvilla ei ollut juuri mahdollisuuksia.



    Ja jos ylinopeuksista vielä jatketaan, niin tänään uutisissa kerrottiin poliisikansanedustaja Salon saaneen 60 päiväsakkoa törkeästä liikenteen vaarantamisesta. Tämä tuomio viimeistään osoittaa, että "liikenteen vaarantaminen" on pelkkä juridinen termi, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisen vaarantamisen kanssa. Eihän todellisuutta tosin laissa edellytetäkään, vaan poliisin tulkinta siitä, "mikä on omiaan" riittää. Koska Salo on poliisi (kansanedustajan työn takia virkavapaalla), hänellä on kyky ajaa turvallisesti vaikka valon nopeudella, koska poliisi ei koskaan vaaranna liikennettä, olipa sitten kyse miten millaisesta "poliisin hurjat takaa-ajot" -tilanteesta tahansa. Kun Salo nyt tuomittiin törkeästä liikenteen vaarantamisesta, ei siis voinut olla kyse todellisesta vaarantamisesta. Ei kai Salon kyky ajaa turvallisesti kovalla vauhdilla ole mihinkään kadonnut, vaikka hän onkin tällä hetkellä virkavapaalla poliisin toimesta lakeja säätämässä.



    Salo-episodista voidaan tehdä muitakin johtopäätöksiä.



    Yksi on se, että koska kaksi poliisia kertoi Salon syyllisyydestä ristiriitaista tietoa, toisen poliisin kertoma tieto ei voi pitää paikkansa. Rumemmalla sanalla ilmaistuna jompikumpi poliisi siis... mikä tarkoittaa, että nyt on todistettu, että poliisikin on kykenevä tällaiseen. Poliisin ja tavallisen siviilin tapauksessa tätä asiaa ei voida todistaa, koska jos näkemykset eroavat, tavallinen kansalainen on aina se, joka...



    Kiistämällä teon Salo osoitti, että hän ei ilmeisestikään halunnut saada sakkoa ja menettää ajokorttiaan, mistä saadaan aihe tarkastella hänen kollegojensa toimintaa - ja koko järjestelmää - tämän periaatteen valossa



    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultainen_sääntö

      
  • SO2001:



    Joku kirjoitti edellä, että kiinni jäämisen riski on niin pieni, että sen vuoksi ajetaan miten sattuu.




    Minusta tuo pieni riski on pelkkä legenda. En ole koskaan saanut sakkoja, mutta olen seuraillut liikennettä aika pitkään ja havaintoni on että poliisin tutkapartio tulee vastaan (sellainen jonka olen huomannut) vähintään noin kerran / 500-1000 km ajettua matkaa. Todennäköisesti niitä kuitekin on tiellä huomattavasti useammin (sen kuulemma huomaa äkkiä jos ajaa esim. 140 km/h). Tästä seuraa se, että ei ole mitenkään mahdollista ajaa merkittävää ylinopeutta jatkuvasti. Siitä jää väistämättä kiinni usean kerran vuodessa, jos ajaa vähänkin enemmän päätieverkostolla.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit