Siksi että jos sinä myyt autosi pois ei autoliikenne silti lopu. Tai jos sinä et aja ylinopeutta niin joku toinen kuitenkin ajaa, siksi ei voi nopeusvalvontaakaan tai töyssyjen rakentamista lopettaa.
Siksi minunkaan ei tarvitse lopettaa autoilua ympäristösyistä koska helpompia tapoja saada parempia tuloksia löytyy kuin se että yksi yksilö minimoi päästönsä. Esimerkkinä jos 10 000 autoilijaa säästää vuoden aikana yhden desilitran polttoainetta autoa kohden vastaa se minun vuoden kokonaiskulutustani.
Tilastoista yksilön aiheuttamia jälkiä ei siivota.
Tilastot pyöristetään usein lähimpään tasalukuun. Ei monikaan sinne tilastoon tietoisesti halua numeroksi, mutta joka vuosi sinne kuitenkin kertyy liikenteestä uhreja. Muita kuin sinä tai minä, vaikka me kaksi (ja ehkä joku muukin ) ajaisimme vielä nykyistäkin nätimmin.
Tarkoitatko, että viime vuonna kuoli 294,6 ihmistä, mutta pyöristettynä 295?
Jos tuossa olisi ollut hymiö niin se olisi ollut hauska tokaisu, mutta kun ei ollut niin vastaan että 294 olisi usein pyöristetty joko 290:een tai 300:aan.
Ja moniko tuossa luvussa oli rikoslaissa rikokseksi määritetystä rattijuoppoudesta johtuvaa, ei niinkään liikenteestä johtuvaa? Vertaa tätä siihen että kesäistä Porvoon ampumista ei kirjattu metsästysonnettomuudeksi vaikka siinä oli ase mukana, tai liikenneonnettomuudeksi vaikka siinä oli autot vahvasti mukana kuviossa.
Jos tuossa olisi ollut hymiö niin se olisi ollut hauska tokaisu, mutta kun ei ollut niin vastaan että 294 olisi usein pyöristetty joko 290:een tai 300:aan.
En käytä hymiöitä. Olen huono kertomaan hauskoja juttuja, mutta kuulemma omille jutuilleen naurava on erityisen huono.
Ja moniko tuossa luvussa oli rikoslaissa rikokseksi määritetystä rattijuoppoudesta johtuvaa, ei niinkään liikenteestä johtuvaa?
En jaksa selvittää, koska se ei liity tähän. Kysehän oli siitä, kuinka yksipuolinen negatiivinen palaute vaikuttaa sen vastaanottajiin. Ei se ainakaan tuollaisia ongelmatapauksia vähennä. Ehkä jonain päivänä minäkin kyrpiinnyn jatkuvaan haukkumiseen niin paljon, etten enää jaksa välittää yhteisistä asioista. Ongelmaahan tuosta ei synny, koska minä kännissä ajaen olen vain kuin yksi mänty metsässä. Jäljetkin siivotaan nopeasti pois ja tilastomerkintä nro 296 vain pyöristyy seuraavaan kymmeneen, ei alempaan.
En käytä hymiöitä. Olen huono kertomaan hauskoja juttuja, mutta kuulemma omille jutuilleen naurava on erityisen huono.
Jep. Ei minulle selvinnyt oliko sen tarkoitus olla hauska vai ei, joten ehkä olit vakavissasi että 0,6-kuolleita voisi olla kun kerran TM:n palstalle niin kirjoitit.
Omille jutuilleen naurava keventää tunnelmaa, vitsin vakavalla naamalla kertova antaa ristiriitaisia signaaleja siitä voiko tai pitäisikö jutulle muidenkaan nauraa.
Kysehän oli siitä, kuinka yksipuolinen negatiivinen palaute vaikuttaa sen vastaanottajiin.
Niinpä. Minä en koe itseäni niin merkittäväksi että uutiset rattijuopoista ja kaahareista osuisivat minuun moitteina. Ne ovat jonkun muun tekosia ja ne teot vaan ovat tapahtuneet liikenteessä, eli paikassa jossa minäkin vietän aikaani.
Aika optimistista kuvitella, että ajaisivat yhtään hitaammin jos rajoitinta ei olisi
Eivät yleisesti ajaneet ennenkään kovaa ja vauhti vaihteli paljon enemmän rajoituksien ja tilanteen mukaan. Nyt ajavat suht kovaa ja vielä lähes aina samaa vauhtia, vrt Pohjois-Karjalan onnettomuus.
Olen sitä mieltä että rekkojen rajoittimen voisi laskea 80km/h, niin päästäisiin niistäkin maanvaivoista.
Tämä johtaisi siihen että laillisella nopeudella ajaessa pitäisi ajaa rajoitinta vasten tai vaihtoehtoisesti edetä selvästi rajoitusnopeutta hitaammin. Aikanaan Konginkankaalla selvisi, miten typerää on luukuttaa vasten rajoitinta. Siksi rajoitin on nyt ihan oikeassa kohdassa jos tarkoitus on turvallisesti ajaa 80 km/h.
Tämä pohdinta hakee lopputulosta jossa todetaan että kevytmoottoripyörällä ajetaan rauhallisesti siksi että siinä on enemmän tehoa kuin mopossa.
Ei, tarkoituksena oli sanoa se että aivottomille ei pidä antaa mopoa. On väärä ratkaisu lähteä rajoittamaan mopon kulkua ratkaisuna ongelmaan, joka ei ole moposta lähtöisin. Tosin mopo oli siitä huono esimerkki, että rajoitus pohjautuu myös niiden teknisiin ominaisuuksiin.
Niinpä. Minä en koe itseäni niin merkittäväksi että uutiset rattijuopoista ja kaahareista osuisivat minuun moitteina. Ne ovat jonkun muun tekosia ja ne teot vaan ovat tapahtuneet liikenteessä, eli paikassa jossa minäkin vietän aikaani.
Entä ihan yleinen kurin löysyys, välinpitämättömyys, ylinopeudet jne?
On ian uskottavaa, että et liikenteen ongelmia ota itsellesi, kuten ei varmaankaan moni muukaan. Ja sen kyllä liikenteessä huomaa. Ehkä huoleni negatiivisesta palautteesta on aiheeton. Eihän kenessäkään itsessään ole vikaa, muissa ainoastaan. Valvontaakin halutaan vain muita varten.
Ehkä pitäisikin olla huolissaan siitä, että negatiivinen palaute ei tavoita kohderyhmiä. Se, että se sattuu syyttömiin, on pieni marginali-ilmiö.
Normaalisuus voidaan määritellä monella tavalla. Se, mikä Pohjois-Koreassa on normaalia, ei välttämättä ole Suomessa normaalia. Näin ollen normaalisuudessa ei ole kyse aivan samasta asiasta kuin luonnollisuudessa. Normaaliutta ohjaavat normit ja luonnollisuutta normien puute.
Itse pidän enemmän luonnollisesta kuin normaalista, koska jälkimmäinen voi olla mitä tahansa - hallitsijan oikuista riippuen.
Jos autolla ajamisesta puhutaan, luonnollinen ajaminen on mielestäni sellaista, että se tapahtuu luonnostaan, eikä siihen tule kiinnittäneeksi huomiota, eikä se vaadi erityisiä ponnisteluja.
Ajaminen nykyisten nopeusrajoitusten mukaan ei ole luonnollista, koska suurin osa kuljettajista ajaisi kovempaa, ellei nopeusrajoitusta olisi.
Suomessa vallitsee hämmästyttävä konsensus siitä, että nopeusrajoituksia ja nopeusvalvontaa pitää mieluummin kiristää kuin väljentää. Suomeen ei ole syntynyt "vastarintaliikettä", joka kyseenalaistaisi nykyisen nopeusrajoituspolitiikan. Yritykset tällaisen vapaamuotoisen järjestön luomiseksi ovat epäonnistuneet. Yhdessä tapauksessa julma kohtalokin puuttui peliin, kun "tielläliikkujien etujärjestön" perustaja ja keskeinen toimija kuoli hirvikolarissa moottoripyörällä.
Suuremmissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa on järjestöjä, jotka kritisoivat vallitsevaa nopeusrajoituspolitiikkaa. Nämäkään järjestöt tuskin ovat saaneet mitään merkittävää aikaan, mutta ne ovat kuitenkin jonkinlaisia henkisiä varoventtiileitä ja purkautusmiskanavia turhautuneille autoilijoille. Onhan sekin jotain.
Suomessa vallitsee hämmästyttävä konsensus siitä, että nopeusrajoituksia ja nopeusvalvontaa pitää mieluummin kiristää kuin väljentää. Suomeen ei ole syntynyt "vastarintaliikettä", joka kyseenalaistaisi nykyisen nopeusrajoituspolitiikan. Yritykset tällaisen vapaamuotoisen järjestön luomiseksi ovat epäonnistuneet.
Uskoisin, että keliolosuhteet vaihtelevat kesän ja talven välillä melkoisesti ja eri talvet ovat nekin usein täysin erilaisia. Millaiseksi pitäisi nopeudet asettaa? Tähän mennessä, kun on ollut luottaminen ihmisten omaan nopeusarvioon, niin tulokset eivät ole olleet lainkaan mairittelevat. Aikoinaan koko nopeusrajoitus idea vietiin lävitse juuri siksi, kun ei ollut oikein mitään tolkkua suurimmista "järkevistä" nopeuksista. En nyt yritä mitenkään sanoa, että nämä nykyisetkään nopeusrajoitukset olisivat järkeviä, mutta taatusti järkevämpiä kuin esim. täysin vapaat nopeudet.
Uskoisin, että keliolosuhteet vaihtelevat kesän ja talven välillä melkoisesti ja eri talvet ovat nekin usein täysin erilaisia. Millaiseksi pitäisi nopeudet asettaa?
Nopeusrajoitusten pitäisi jollakin järkevän tuntuisella tavalla liittyä todellisiin olosuhteisiin, niin että ne koettaisiin luonnostaan mielekkäiksi, eikä ihmisiä tarvitsisi asennekasvattaa kokemaan ne mielekkäiksi. Tällä hetkellä asennekasvatus on tosin jo niin pitkällä, että kaikki mitä "ylhäältä" annetaan, otetaan nöyränä vastaan eikä mietitä, onko määräyksissä ja kielloissa mitään järkeä.
Koko nopeusrajoituspolitiikka kaipaisi perusteellisen uudistamisen, mutta väärään suuntaan on menty jo niin pitkälle, että uudistaminen ei tulisi olemaan helppoa jos siihen pyrittäisiin. Tämä on tietysti pelkkää jossittelua, koska mitään merkkejä ei ole näkyvissä siitä, että jonkinlaista suunnanmuutosta olisi tulossa.
Jos aloitetaan pienistä asioista, jotka voitaisiin toteuttaa heti, niin porrastusta nopeusrajoitusasteikon yläpäässä voitaisiin lisätä ja ottaa käyttöön 90 km/h ja 110 km/h nopeusrajoitukset. Lisäksi nopeusrajoitusmerkkien yhteydessä voitaisiin alkaa käyttää lisäkilpiä, joissa tarkennettaisiin, milloin alhaisempi nopeusrajoitus on voimassa, ja milloin puolestaan saa ajaa kovempaa. Koska lisäkilpiä ei ole tällä hetkellä käytössä, nopeusrajoitukset määritellään aina kaikkein vaativimpien olosuhteiden perusteella, jolloin ne tuntuvat hyvissä olosuhteissa liian tiukoilta.
Talvinopeusrajoitus esimerkiksi on voimassa, vaikka talvesta ei olisi tietoakaan. Mateleminen "talvinopeutta" sulalla tiellä kauniina kevätpäivänä lämpömittarin näyttäessä yli kymmentä astetta, on turhauttavaa, mistä seuraa, että talvinopeusrajoitusta rikotaan yleisesti.
Jollekin tietylle maantielle aamu- ja iltapäiväruuhkan takia säädetty alhainen nopeusrajoitus on voimassa niinäkin aikoina, jolloin tiellä on vähän liikennettä. Ei kuitenkaan tunnu mielekkäältä ajaa hiljaisena sunnuntai-iltapäivänä hitaasti sen vuoksi, että samalla tiellä paljon autoja arkiaamuisin ja iltapäivisin, kun tien varrella olevan tehtaan työntekijät ajavat töihin ja kotiinsa.
Lisäkilvillä tuon tyyppiset kysymykset voitaisiin ratkaista vaivattomasti. Alhaisempi nopeusrajoitus olisi voimassa silloin kun sen tarvitsee olla voimassa - eli talvinopeusrajoitus liukkaalla tiellä ja "ruuhkarajoitus" silloin, kun on ruuhkaa.
Tällaiset olisivat pieniä parannuksia järjestelmään, mutta eivät korjaisi kaikkia sen ongelmia. Järjestelmää pitäisi vähitellen muuttaa siihen suuntaan, että autoilijat saisivat itse säätää nopeusrajoituksensa, ja autoissa oleva automatiikka huolehtisi siitä, että autoilla ei ajeta kovempaa kuin kollektiivisesti säädetty nopeusrajoitus sallii. Jos järjestelmä olisi tarpeeksi edistynyt, se ottaisi huomioon myös olosuhteet. Demokratiaa maanteille siis.
Tämänhetkisessä epäsuorassa "demokratiassa" on monia ongelmia. Keskeisimpiä ongelmia on se, miten kansalaisten todellinen mielipide saadaan selville ja miten se saadaan ohjaamaan poliittista päätöstentekoa.
Kun on kyse maantieliikenteestä, kansalaisten mielipiteet tulevat näkyviin kahdella eri tavalla, ja tulokset ovat niin ristiriitaisia, että sen pitäisi herättää kysymyksiä. Toinen tapa, jolla mielipiteet tulevat esille, on kansalaisille tehtävä kysely. Ja toinen tapa on ihmisten teot ja toiminta. Kyselyyn vastatessaan ihmiset vaativat nopeusrajoitusten ja niiden valvonnan tiukentamista. Mutta kun he poistuvat kyselypaikalta, he teoillaan eli autonsa kaasupoljinta painamalla osoittavat, että he haluavatkin ajaa kovempaa kuin mitä rajoitukset sallivat, eivätkä he halua poliisin olevan ainakaan seuraavan mutkan takana ojentamassa heille sakkolappua.
Ihmiset siis haluavat nopeusrajoitusten tiukentamista ja kovempaa kuria ja eivät halua nopeusrajoitusten tiukentamista ja kovempaa kuria. Kumpi mielipide on aidompi? Se, joka ilmaistaan kyselyssä vai se, joka ilmaistaan auton kaasupolkimella? Itse uskon, että auton kaasupolkimella ilmaistu mielipide on aidompi, sillä sen ilmaiseminen tapahtuu tilanteessa, jolloin ihminen on kaikessa rauhassa omissa oloissaan, eikä yhdenmukaisuuden paine stressaa häntä. Kyselytilanteessa puolestaan on läsnä erittäin voimakas "näin kuuluu vastata" tunneilmapiiri, joka ohjaa ihmistä vastaamaan niin kuin hän odottaa, että kunnon ihmisten kuuluukin vastata. Kun vielä kysymykset on yleensä muotoiltu tarkoitushakuisesti, niihin saadaan sellainen vastausjakauma kuin halutaankin. Keskivertoihmisten on henkisesti erittäin vaikeaa heittäytyä anarkistiksi ja vastata tavalla, joka on vallitsevien normien vastaista.
Sadattuhannet vuosittain tienvarsikameroiden perusteella jaettavat ylinopeussakot ovat mielestäni tietynlainen kommentti siitä, että nopeusrajoituspolitiikassa olisi korjaamisen tarvetta. Niitä ei tietenkään mielletä miksikään kommentiksi vaan ne nähdään pelkästään rikollisen piittaamattomuuden lisääntymisenä ja liikennekurin rakoilemisena, johon auttaa asennekasvatuksen lisääminen ja kurin tiukentaminen entisestään.
Hmm. Joo. Kyllä. Jäin vaan noita lisäkylttejä miettimään. Ne pitäisi suunnitella siten, että suomea ymmärtämättömätkin, esim. somalit ja savolaiset ymmärtäisivät mitä niillä tarkoitetaan. Mutta tuohan on tietysti vain suunnittelukysymys.
Nykyisissä lisäkylteissä riittää suomenkielinen teksti joko yksinään tai yhdessä ruotsinkielisen kanssa. Tulkinnan varaa jäisi kyllä esim. miten määritellään "liukas keli" tai "ruuhkainen tie". Mutta ehdottomasti kannatettava idea!
Kuitenkin tuo tulkinnanvaraisuus on aivan syvältä.
Nykyiset talvirajoutukset ovat täysin yksiselitteisiä ja niitäkin arvostellaan ja tulkitaan ihan miten jokaisen oma mieli haluaa.
Jonkun mielestä ihan kaikki kelit ovat OK ja tosiasia ainakin Helsingissä on, kun pelkästään vettä hieman sataa, niin liikenne ruuhkautuu (jota minä en ikinä ole ymmärtänyt, että miksi).
Muistuu niin hyvin mieleen, kun kamalassa talvisäässä joku likka oli kolaroinut. Uutistoimittaja kyseli, että kuinkas nyt noin? Likka vastasi, että en minä vaan ymmärrä.. tuossa on 50km/h rajoitus ja varmasti en ajanut kuin korkeintaan tuon 50km/h. No niinpä .. kelissä ja liikenteessä, jossa pystyi korkeintaan 20-30km/h nopeuksiin. Kun oma pää ei sano mitään. Noita omia hiljaisia päitä on maa täynnä.
Tulkinnanvaraisuusasioita ratkottaisiin sitten alioikeuksissa oikein jutturuuhkien kera. Kun näilläkin palstoilla lähes kaikki asiat aiheuttavat polemiikkia, niin kuinka sitten käytännössä tuolla tien päällä. Epäilyttää kyllä kovasti siksikin, kun liikennetarkkailun painopistettä ei sitten millään voi siirtää nopeustarkkailusta ajotapatarkkailuun, niin vauhdinkyttäysmentaliteetti vaan senkun jatkuu ja sehän tiedetään mitä se nykyäänkin on.
Vaimon työmatkan varrelle on tullut tänä vuonna uusia nopeusrajoituksia. Ensin yksi paikallistie, jonka varrella ei ole kouluja tms. muuttui noin kolmen kilometrin matkalla 50 -> 40 km/h. Tien vieressä on muutama omakotitalo, pitkiä pätkiä peltoa molemmin puolin jne. Minusta aika vähän tuo suurin sallittu.
No, viime viikolla muuttui Klaukkalasta pohjoiseen vievä tie 80->70 km/h. Rajoitetun alueen pohjoispäässä on pitkähkö suora, jonka puolivälissä on ammattikoulu. Rajoitus tosin alkaa jo 5km ennen koulua ja tien varrella ei ole kuin muutama talo, muuten peltomaisemaa.
Olen asunut täälläpäin n. 15 vuotta, eikä näillä teillä ole tietääkseni sattunut kuin yksi risteysonnettomuus, jossa kolmion takaa tultiin eteen. Yleensä jos jokin risteys on "vaarallinen", nopeutta lasketaan juuri risteyksen kohdalla, ei koko tielle.
Herää vain kysymys, asuuko täälläpäin joku, jolla on valtaa päättää asioista vai onko yleisestikin jokin nopeuksien alennuskampanja menossa?
Jonkun mielestä ihan kaikki kelit ovat OK ja tosiasia ainakin Helsingissä on, kun pelkästään vettä hieman sataa, niin liikenne ruuhkautuu (jota minä en ikinä ole ymmärtänyt, että miksi).
Ihmiset, jotka kauniissa säässä käyttävät kaksipyöräisiä, ottavat sateessa auton ja osa bussimatkaajista ei silloin viitsi kävellä bussipysäkille ja ottavat hekin auton. Marraskuun pimeässä sateisessa aamussa on pakko liikkua risteyksissä varovasti, kun auton ikkunoista on huonompi näkyvyys ja tummissa vaatteissa liikuvia ihmisiä on lähes mahdoton havaita. Autoja on enemmän ja ne liikkuvat hitaammin. Seuraus on .... ruuhka
Jonkun mielestä ihan kaikki kelit ovat OK ja tosiasia ainakin Helsingissä on, kun pelkästään vettä hieman sataa, niin liikenne ruuhkautuu (jota minä en ikinä ole ymmärtänyt, että miksi).
Ihmiset, jotka kauniissa säässä käyttävät kaksipyöräisiä, ottavat sateessa auton ja osa bussimatkaajista ei silloin viitsi kävellä bussipysäkille ja ottavat hekin auton. Marraskuun pimeässä sateisessa aamussa on pakko liikkua risteyksissä varovasti, kun auton ikkunoista on huonompi näkyvyys ja tummissa vaatteissa liikuvia ihmisiä on lähes mahdoton havaita. Autoja on enemmän ja ne liikkuvat hitaammin. Seuraus on .... ruuhka
Ymmärrän joka sanan mitä sanoit ... ihan OK
MUTTA ...
Kun kesken kaiken keskellä päivää sataa 20 minuuttia, niin syntyy ruuhka. Ei siinä käydä vaihtamassa mopoa tahi fillaria autoon eikä sen enempää ole pimeää kuin 5 minuuttia sitten. Mutta ruuhkaa vaan pukkaa. Ei siinä etteikö sen kanssa pärjäisi, mutta ilmiö sinänsä hieman ihmetyttää.
Herää vain kysymys, asuuko täälläpäin joku, jolla on valtaa päättää asioista vai onko yleisestikin jokin nopeuksien alennuskampanja menossa?
Alennuskampanja on ollut menossa jo monta vuotta eikä sille näy loppua. Vähän aikaa sitten esitettiin julkisuudessa ajatus, että ainoastaan muutamalle päätiellä jätettäisiin kesäajaksi 100 km/h nopeusrajoitus, ja muiden teiden rajoitukset olisivat 80 km/h. Vuosien varrella on myös monta kertaa näkynyt julkisuudessa ehdotus ns. perusnopeuden pudottamisesta 70 kilometriin tunnissa.
Nopeusrajoitusten alentamisesta esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana ei liene olemassa julkisuudessa erityistä karttaa, mutta jos sellainen olisi, nopeusrajoitukseltaan alennettuja tieosuuksia näkyisi kartassa todennäköisesti tuhansia kilometrejä.
Nopeusrajoitusten alentamista on tapahtunut taajamissa, taajamien reunoilla, risteysalueiden lähellä, yksittäisillä tieosuuksilla ja yleensä kaikilla nopeusalueilla pihakaduista moottoriteihin.
Monilta on ilmeisesti jäänyt huomaamatta yksi tapa alentaa nopeusrajoituksia, nimittäin nopeusrajoitusalueen pidentäminen taajaman tai risteyksen molemmin puolin. Moni varmaan kiinnittänyt huomiota siihen, mistä kohdalla 120 kilometrin tuntinopeus alkoi Lahden moottoritiellä Kehä III:n jälkeen muutama vuosi sitten ja mistä se alkaa nyt. Tämä on vain yksi sadoista paikoista, joissa liikennemerkkejä on siirretty. Joskus niitä on siirretty sata metriä, joskus 500 metriä, joskus kilometri.
Britanniassa päivitellään sitä, että maassa kirjoitettavien ylinopeussakkojen määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 1997sakkoja kirjoitettiin noin 700000, kun vuonna 2006 sakkojen määrä ylitti jo 1,7 miljoonan rajan. Mitähän Ison Britannia autoilijat ajattelisivat siitä, että Suomessa ylinopeussakkojen määrä on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Vuonna 2006 sakkoja kirjoitettiin 133000 ja viime vuonna jo yli 300000. Tänä vuonna sakkojen määräksi arvioidaan jo reilusti yli 300000. Britanniassa kirjoitetaan ylinopeussakko laskennallisesti vajalle kolmelle prosentille kansalaisista vuosittain. Suomessa sakon sai viime vuonna lähes kuusi prosenttia kansalaisista laskennallisesti siis, koska yksi ihminen voi saada useita sakkoja. Yhdysvalloissa sakotettuja on suhteellisesti yli 13 prosenttia kansalaisista. Suomessa ollaan menossa kohti tätä tavoitetta. Sakkotuloista on tulossa yhä merkittävämpi tulonlähde valtiolle.
Helsingin Sanomien mukaan ylinopeutta ajaminen ei ole lisääntynyt, vaikka sakkoja kirjoitetaankin enemmän. Se on voinut jopa vähentyä. Suuri sakkojen määrä johtuu yksinomaan valvonnan ja toleranssien kiristämisestä.
Mitä tulee siihen, että joku vallassa oleva päättäjä voisi päättää valvonnasta omien yksityisten intressiensä perusteella, en pitäisi sitä täysin mahdottomana. Kuka nyt haluaa liikennekameroita omalle mökkireitille tai Lapin hiihtomatkareitille. Siksi kai kamerat vielä puuttuvat pääosalta nelostietä?
Voisikohan tuo ihan oikeasti olla noin, että vuodelle 2009 oli arvioitu alle 100.000.000 euroa ja toteutunut olisi ollut yli kaksinkertainen. Mikäli tuo on totta niin sakottaminen on ihan hyvää pisnestä.
Vapaaehtoisten verojen maksuun riittää rahaa - näköjään.
Jos autolla ajamisesta puhutaan, luonnollinen ajaminen on mielestäni sellaista, että se tapahtuu luonnostaan, eikä siihen tule kiinnittäneeksi huomiota, eikä se vaadi erityisiä ponnisteluja.
Ajaminen nykyisten nopeusrajoitusten mukaan ei ole luonnollista, koska suurin osa kuljettajista ajaisi kovempaa, ellei nopeusrajoitusta olisi.
Hienoa että kirjoitat sanalla "ajaminen" liikenteen sijaan. Ajaminen on yksilön subjektiivista tekemistä, mutta sinun tulisi huomioida miten ajonopeus vaikuttaa liikenteeseen objektiivisesti, eli mm. meluun, liikenteen välityskykyyn, toisten asuinympäristöön, turvallisuuteen (kolareita tapahtuu ), ja nämä seikat vaativat nopeusrajoituksia.
Rajoituksia siksi että kuten kerroit ei autoilija itse osaa arvoida mikä on kokonaisuuden kannalta parasta. Moni kun luulee itsekeskeisesti että nopeusrajoitus on määrätty hänen oman henkilökohtaisen turvallisuutensa kannalta. Moottoriradalla saa ajaa kaasu pohjassa kokemassa riemuntunteita, mutta liikenteessä ajettaessa pätevät yhteisen edun säännöt.
Muuttuvat nopeusrajoitukset olisivat tietysti hyvä, mutta kalliit sellaiset olisi joka paikkaan rakentaa. Ja sehän tarkoittaisi sitä että 100 km/h rajoitus laskettaisiin hirvivaaran vuoksi 80:een illalla...
Jonkun mielestä ihan kaikki kelit ovat OK ja tosiasia ainakin Helsingissä on, kun pelkästään vettä hieman sataa, niin liikenne ruuhkautuu (jota minä en ikinä ole ymmärtänyt, että miksi).
Ihmiset, jotka kauniissa säässä käyttävät kaksipyöräisiä, ottavat sateessa auton ja osa bussimatkaajista ei silloin viitsi kävellä bussipysäkille ja ottavat hekin auton. Marraskuun pimeässä sateisessa aamussa on pakko liikkua risteyksissä varovasti, kun auton ikkunoista on huonompi näkyvyys ja tummissa vaatteissa liikuvia ihmisiä on lähes mahdoton havaita. Autoja on enemmän ja ne liikkuvat hitaammin. Seuraus on .... ruuhka
Ymmärrän joka sanan mitä sanoit ... ihan OK
MUTTA ...
Kun kesken kaiken keskellä päivää sataa 20 minuuttia, niin syntyy ruuhka. Ei siinä käydä vaihtamassa mopoa tahi fillaria autoon eikä sen enempää ole pimeää kuin 5 minuuttia sitten. Mutta ruuhkaa vaan pukkaa. Ei siinä etteikö sen kanssa pärjäisi, mutta ilmiö sinänsä hieman ihmetyttää.
Ei tuossakaan ole mitään ihmettelemistä. Se on ihan puhdasta matematiikkaa.
Pääkaupunkiseudun pääteiden liikennemäärä ylittää tien kapasiteetin työmatkaliikenteen aikana. Ylitys on mahdollista, koska kapasiteettia lisätään pienentämällä turvavälejä. Toisinsanoen, tieosuudella on enemmän autoja kuin turvallisuuden edellyttämä määrä sallisi. Nopeuksiahan ei kuitenkaan normaalioloissa pudoteta, joten tie välittää enemmän autoja/aikayksikkö kuin pitäisi siihen saakka, kunnes kolahtaa.
Sade heikentää näkyvyyttä ja saa ihmiset hiukan varovaisemmaksi. En sano, että käytöksen muutos vastaisi sateen aiheuttaman riskin kasvua. Se kuitenkin hiukan alentaa nopeuksia ja kasvattaa ajoetäisyyksiä. Tuosta vain yksinkertaisesti seuraa se, ettei sama automäärä mahdu enää tieosuudelle kuin kuivalla kelillä. Kaikki kuitenkin pyrkivät mukaan, joten ruuhkahan siitä luonnollisesti on seurauksena.
Joskus olen heittänyt ajatuksen siitä, että mitä liikentelle tapahtuisi, jos kuskit alkaisivat jonain päivänä noudattaa turvävälejä huomattavasti nykyistä paremmin. Väitän, että monet tieosuudet tukkeutuisivat täysin. Aika korni tilanne.
Jonkun mielestä ihan kaikki kelit ovat OK ja tosiasia ainakin Helsingissä on, kun pelkästään vettä hieman sataa, niin liikenne ruuhkautuu (jota minä en ikinä ole ymmärtänyt, että miksi).
Oma teoriani on, että järkevimmät kuljettajat sopeuttavat ajonopeutensa olsuhteisiin ja omiin ajotaitoihin sopivaksi. Se tietysti ärsyttää meitä kaikkein taitavimpia ja älykkäimpiä kuljettajia sekä ruuhkauttaa teitä. Mutta olisiko sitten parempi, että ne mummelit ja vähän ajokokemusta omaavat henkilöt pakotettaisiin huonossa säässä ajamaan yli ajotaitojensa? Sellaistahan tuolla tiestöllä näkee, kun yritetään "puskea" sitä Fiestaa kovempaan vauhtiin ajamalla mahdollisimman lähellä takapuskuria ja limputtelemalla valoja. No mitäpä siitä sitten seuraa? Aivan oikein, ketjukolareita ja palaneita päreitä. Olisin enemmänkin huolissani, jos huonon sään aikaan liikenteen vauhti ei hidastuisi. Mahtaako kukaan muistaa, kun jokunen vuosi sitten satoi sitä jäätävää tihkua taivaalta ja Porvoon väylällä ja Lahdentiellä sattui niitä Suomen oloissa mammuttimaisia ketjukolareita. Siellä ei ajettu olosuhteiden vaatimalla nopeudella. Siellä ei noudatettu turvavälejä. Nasta- ja kitkarenkaiden erosta jäällä en kehtaa puhua mitään. Sitä varten on oma viestiketjunsa.
Oma teoriani on, että järkevimmät kuljettajat sopeuttavat ajonopeutensa olsuhteisiin ja omiin ajotaitoihin sopivaksi. Se tietysti ärsyttää meitä kaikkein taitavimpia ja älykkäimpiä kuljettajia sekä ruuhkauttaa teitä. Mutta olisiko sitten parempi, että ne mummelit ja vähän ajokokemusta omaavat henkilöt pakotettaisiin huonossa säässä ajamaan yli ajotaitojensa
Voi veljet ... tuo on juuri se mikä minuakin askarruttaa, kun osa porukasta edes yrittää ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti ja sitten "taitavat" kuskit harmittelevat ja roikkuvat takapuskureissa olemattomilla turvaväleillä. Taitavammat (ainakin omasta mielestään) manailevat nopeusrajoitusten mukaisesti ajavia näilläkin palstoilla. Täälläkin näyttää olevan sakkia, joiden mielestä olisi syytä nostaa yleisiä nopeusrajoituksia vaikka näissä nykyisissäkin on tarpeeksi tekemistä osalle kuljettajista. Se suuresti mainittu sopeutuminen ja joustaminen olosuhteiden mukaisesti on käytännössä monien puheissa vain sanahelinää, mutta ei käytännön tekoja.
Olisin enemmänkin huolissani, jos huonon sään aikaan liikenteen vauhti ei hidastuisi. Mahtaako kukaan muistaa, kun jokunen vuosi sitten satoi sitä jäätävää tihkua taivaalta ja Porvoon väylällä ja Lahdentiellä sattui niitä Suomen oloissa mammuttimaisia ketjukolareita. Siellä ei ajettu olosuhteiden vaatimalla nopeudella.
Jos joltakin ihmiseltä viedään pakolla kaikki mahdollinen mikä vietävissä on, hän ei todennäköisesti enää tämän jälkeen ole halukas vapaaehtoisesti lahjoittamaan mitään ainakaan niille, jotka ovat häneltä kaiken vieneet. Jos jotain vielä on jäänyt vahingossa jäljelle, ihminen pitää siitä uhmamielellä kiinni, vaikka ei sitä tarvitsisikaan.
Moottoriajoneuvon keksimisessä, omistamisessa ja käyttämisessä on kyse nopeuden tavoittelusta. Moottoriajoneuvot kehiteltiin siksi, että niillä pystyi kulkemaan nopeammin ja helpommin kuin kävellen tai hevosajoneuvolla.
Kun viranomainen rajoituksia kiristämällä ja valvontaa tehostamalla "ryöstää" moottoriajoneuvojen olemassaolon perustavaa syytä eli nopeutta, se ei tunnu autoilijoista mukavalta, varsinkin kun ajoneuvojen valmistajat ovat panostaneet yhä enemmän ja yhä näkyvimmin juuri tähän asiaan eli nopeuteen.
Miksi ostaa auto, jolla ei käytännössä saa ajaa - ainakaan siten ajaa, että mainoksissa ja koeajoraporteissa mainitut ominaisuudet (teho, nopeus, urheilulliset kaarreominaisuudet jne.) tulisivat edes jollakin tavalla havaittaviksi. Tilannetta voisi verrata siihen, että ihminen menisi ruokalehtien ylistämään hienoon ravintolaan, ja hänelle tuotaisiin pöytään viiden tähden lounas folioon käärittynä niin, että ruokia saisi katsella ja vähän ehkä folion reunan alta haistellakin, mutta maistaminen olisi rangaistuksen uhalla ehdottomasti kiellettyä. Totta kai joskus kävisi niin, että jonkun nälkäisen asiakkaan itsehillintä pettäisi, ja hän salaa vähän maistelisi, kun tarjoilijaa ei olisi näkyvissä. Ja tällöin takahuoneen verhon takaa ilmestyisi ruokapoliisipartio rankaisemaan tätä kurjaa itsekästä rikollista, joka ei ole suostunut ymmärtämään, että folio ruoan päällä on tarkoitettu kaikkien yhteiseksi eduksi. Verhon raosta asiakas näkisi kuinka takahuoneessa ruokapoliisit itse ahmisivat kinkkuja ja fileitä sormet rasvassa - koska heillä viranomaisina olisi siihen yksinoikeus.
Maantieliikenteeseen siirrettynä tämä tarkoittaa sitä, että kun ihmiset pakotetaan ajamaan kauniina syyspäivinä ja kevätpäivinä ja miksei lämpiminä talvipäivinäkin keinotekoisen alhaista "talvinopeutta", he eivät halua enää tästä talvinopeudesta alentaa nopeuttaan silloinkaan, kun siihen olosuhteiden puolesta olisi syytä. Autoilijat ovat kuin ryöstön kohteeksi joutuneita ihmisiä, jotka pitävät sairaalloisesti kiinni viimeisistä lanteistaan, joita vielä on jäänyt taskun pohjalle.
Kun jokaisesta asiasta määrätään yksityiskohtaisella säännöllä ja kielloilla, ihmiset menettävät kykyään oman harkinnan käyttämiseen. Heistä tulee sääntöjen ohjaamia robotteja.
Liikennesäännöissä toki on myös yleisiä määräyksiä kuten se, että tienkäyttäjän pitää noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tällainen sääntöhän on periaatteessa eräänlainen muuttuva nopeusrajoitus, joka olisi voimassa siinäkin tapauksessa, että kaikki numeeriset nopeusrajoitukset poistettaisiin. Kyllä jo pelkästään tämän säännön perusteella voitaisiin katsoa lainvastaiseksi ajaminen kohtuuttoman kovalla vauhdilla jossakin paikassa, jossa on vaarallista ajaa niin kovaa. Tällainen epämääräisyys ei vain nykymaailmassa enää kelpaa, koska ihmiset on totutettu siihen, että jokaisesta asiasta pitää olla äärimmäisen tarkka määräys, olipa määräys itsessään miten mielivaltainen tai typerä tahansa. Nykyisessä rangaistusyhteiskunnassa jo ihmisten oikeusturvakin vaatii täsmällisiä sääntöjä, joissa asiat ilmaistaan paitsti kirjaimilla myös numeroilla.
P.S. Muutaman vuoden takaisista ketjukolareista, joihin edellä viitattiin, ainoastaan yksi autoilija sai rangaistuksen, vaikka syyllisiä oli kymmeniä. Minun mielestäni tämä yksikin olisi pitänyt jättää rankaisematta, koska hän ei ollut sen syyllisempi kuin muutkaan. Hänellä vain oli huono onni, koska hänen syyllisyytensä pystyttiin yksilöimään. Hänen syyttämättä jättämisensä olisi voitu perustella sillä, että poliisi luopui jossakin tutkimustensa vaiheessa yrittämästä selvittää peräänajojen syyllisiä ja syyttömiä, vaikka selvittäminen olisi voinut olla joissakin tapauksissa mahdollista, jos tapaukseen olisi paneuduttu samalla huolellisuudella kuin esimerkiksi jonkin poliitikon murhan tutkimiseen. Täydellinen peräänajojen järjestyksen tutkiminen olisi kuitenkin edellyttänyt moottoritien pitämistä liikenteeltä suljettuna mahdollisesti viikkojen ajan, joten tutkimuksista luovuttiin käytännön syistä. Yhden rangaistun syyllisyys olisi mielestäni pitänyt niputtaa tähän samaan ratkaisuun eli perustella hänen syyttämättä jättämistään sillä, että koska viranomaiset tekivät periaatepäätöksen tutkimusten lopettamisesta ja syyttämättä jättämisestä kymmenien muiden syyllisten kohdalla, ratkaisun tulee tasapuolisuuden nimissä koskea myös tätä yhtä henkilöä.
Miksi ostaa auto, jolla ei käytännössä saa ajaa - ainakaan siten ajaa, että mainoksissa ja koeajoraporteissa mainitut ominaisuudet (teho, nopeus, urheilulliset kaarreominaisuudet jne.) tulisivat edes jollakin tavalla havaittaviksi.
Ilmeisesti siksi että Saksassa saa ajaa vapailla nopeuksilla - eli autotehtailla on Suomessakin myynnissä keskieuroppalaisille markkinoille tarkoitettuja tuotteita. Harmi vaan että sinne autobaanalle on niin pitkä matka että harva pääsee hyödyntämään ominaisuuksia.
Tilannetta voisi verrata siihen, että ihminen menisi ruokalehtien ylistämään hienoon ravintolaan...
Se hieno ravintola on ulkomailla.
Jos joltakin ihmiseltä viedään pakolla kaikki mahdollinen mikä vietävissä on..
Silloin pitää keksiä itselleen halvempia harrastuksia jollei saa tulotasoaan korotettua. Minä lopetin vauhdin kaipuun liikenteessä taloudellisista syistä, ja se oli helppo päätös koska sillä oli muitakin positiivisia vaikutuksia.
Eivät yleisesti ajaneet ennenkään kovaa ja vauhti vaihteli paljon enemmän rajoituksien ja tilanteen mukaan. Nyt ajavat suht kovaa ja vielä lähes aina samaa vauhtia, vrt Pohjois-Karjalan onnettomuus.
Pahoja ylilyöntejä on kuitenkin saatu rajoittimella karsittua. Sen lisäksi kun nopeus rajoitetaan, tuhoisin mahdollienn onnettomuus ei ole niin tuhoisa. Konginkankaalla oltaisiin varmasti selvitty vähemmillä uhreilla, tai jopa ilman, jos rajoitin olisi ollut tiukempi. Busseissahan rajoitin on jo kiristetty vastaamaan suurinta sallittua nopeutta 105 -> 100.
Tämä johtaisi siihen että laillisella nopeudella ajaessa pitäisi ajaa rajoitinta vasten tai vaihtoehtoisesti edetä selvästi rajoitusnopeutta hitaammin.
Miten tämä rajoitinta vasten ajelu eroaa vakionopeudensäätimestä, jota pidetään mukavuuden ohella turvallisuusvarusteena?
Moottoriajoneuvon keksimisessä, omistamisessa ja käyttämisessä on kyse nopeuden tavoittelusta. Moottoriajoneuvot kehiteltiin siksi, että niillä pystyi kulkemaan nopeammin ja helpommin kuin kävellen tai hevosajoneuvolla.
Kun viranomainen rajoituksia kiristämällä ja valvontaa tehostamalla "ryöstää" moottoriajoneuvojen olemassaolon perustavaa syytä eli nopeutta, se ei tunnu autoilijoista mukavalta, varsinkin kun ajoneuvojen valmistajat ovat panostaneet yhä enemmän ja yhä näkyvimmin juuri tähän asiaan eli nopeuteen.
Nopeus .. niinpä.
Näkyy tien päällä yhtä hyvin kuin muussakin elämisessä.
Onko nopeuden tavoittelu ja ikuinen kiire ihan todellista?
Hassua, kun jääkiekko-otteluistakin porukkaa poistuu jo hyvissä ajoin ennen matsin loppumista vaikka pelitilanne olisi 1-1 tai jotain ja ratkaisu voi tulla milloin vain.
Konserteissa sama juttu, osa poistuu vaikka esiintyjät taputetaan takaisin ja konsertti jatkuu.
Ilmeisesti on ihan pakko päästä ekana parkkipaikalle ettei jää sitten ruuhkaan ja kun kotiin päästään, niin sitten vaan istuskellaan ja ihmetellään ... siinä ne kiireet.
Miten tämä rajoitinta vasten ajelu eroaa vakionopeudensäätimestä, jota pidetään mukavuuden ohella turvallisuusvarusteena?
Vakionopeussäätimellä ajaessa on mahdollista kiihdyttää nopeutta kaasua painamalla. Rajoitinta vasten ajaen tämä kiihdytysreservi puuttuu, jos esim. liukkaassa alamäessä 40 tonnin painoinen kärry lähtee ohittamaan puolet kevyempää vetäjää tai muuten luistelee omilla linjoillaan tien kallistusten mukaan. Samoin ylämäkeen vauhtia ottaessa rajoitin ei anna täysiä ahtopaineita ja kone hyytyy paljon aikaisemmin: loppumäki ryömitään sitten olosuhteista riippuen 40-70 km/h nopeudella.
Herbert:
Siksi että jos sinä myyt autosi pois ei autoliikenne silti lopu. Tai jos sinä et aja ylinopeutta niin joku toinen kuitenkin ajaa, siksi ei voi nopeusvalvontaakaan tai töyssyjen rakentamista lopettaa.
Siksi minunkaan ei tarvitse lopettaa autoilua ympäristösyistä koska helpompia tapoja saada parempia tuloksia löytyy kuin se että yksi yksilö minimoi päästönsä. Esimerkkinä jos 10 000 autoilijaa säästää vuoden aikana yhden desilitran polttoainetta autoa kohden vastaa se minun vuoden kokonaiskulutustani.
Tilastot pyöristetään usein lähimpään tasalukuun. Ei monikaan sinne tilastoon tietoisesti halua numeroksi, mutta joka vuosi sinne kuitenkin kertyy liikenteestä uhreja. Muita kuin sinä tai minä, vaikka me kaksi (ja ehkä joku muukin ) ajaisimme vielä nykyistäkin nätimmin.
lawnmover:
Tarkoitatko, että viime vuonna kuoli 294,6 ihmistä, mutta pyöristettynä 295?
Herbert:
Jos tuossa olisi ollut hymiö niin se olisi ollut hauska tokaisu, mutta kun ei ollut niin vastaan että 294 olisi usein pyöristetty joko 290:een tai 300:aan.
Ja moniko tuossa luvussa oli rikoslaissa rikokseksi määritetystä rattijuoppoudesta johtuvaa, ei niinkään liikenteestä johtuvaa? Vertaa tätä siihen että kesäistä Porvoon ampumista ei kirjattu metsästysonnettomuudeksi vaikka siinä oli ase mukana, tai liikenneonnettomuudeksi vaikka siinä oli autot vahvasti mukana kuviossa.
lawnmover:
En käytä hymiöitä. Olen huono kertomaan hauskoja juttuja, mutta kuulemma omille jutuilleen naurava on erityisen huono.
En jaksa selvittää, koska se ei liity tähän. Kysehän oli siitä, kuinka yksipuolinen negatiivinen palaute vaikuttaa sen vastaanottajiin. Ei se ainakaan tuollaisia ongelmatapauksia vähennä. Ehkä jonain päivänä minäkin kyrpiinnyn jatkuvaan haukkumiseen niin paljon, etten enää jaksa välittää yhteisistä asioista. Ongelmaahan tuosta ei synny, koska minä kännissä ajaen olen vain kuin yksi mänty metsässä. Jäljetkin siivotaan nopeasti pois ja tilastomerkintä nro 296 vain pyöristyy seuraavaan kymmeneen, ei alempaan.
Herbert:
Jep. Ei minulle selvinnyt oliko sen tarkoitus olla hauska vai ei, joten ehkä olit vakavissasi että 0,6-kuolleita voisi olla kun kerran TM:n palstalle niin kirjoitit.
Omille jutuilleen naurava keventää tunnelmaa, vitsin vakavalla naamalla kertova antaa ristiriitaisia signaaleja siitä voiko tai pitäisikö jutulle muidenkaan nauraa.
Niinpä. Minä en koe itseäni niin merkittäväksi että uutiset rattijuopoista ja kaahareista osuisivat minuun moitteina. Ne ovat jonkun muun tekosia ja ne teot vaan ovat tapahtuneet liikenteessä, eli paikassa jossa minäkin vietän aikaani.
["drive"]
Aika optimistista kuvitella, että ajaisivat yhtään hitaammin jos rajoitinta ei olisi
Eivät yleisesti ajaneet ennenkään kovaa ja vauhti vaihteli paljon enemmän rajoituksien ja tilanteen mukaan. Nyt ajavat suht kovaa ja vielä lähes aina samaa vauhtia, vrt Pohjois-Karjalan onnettomuus.
Olen sitä mieltä että rekkojen rajoittimen voisi laskea 80km/h, niin päästäisiin niistäkin maanvaivoista.
Tämä johtaisi siihen että laillisella nopeudella ajaessa pitäisi ajaa rajoitinta vasten tai vaihtoehtoisesti edetä selvästi rajoitusnopeutta hitaammin. Aikanaan Konginkankaalla selvisi, miten typerää on luukuttaa vasten rajoitinta. Siksi rajoitin on nyt ihan oikeassa kohdassa jos tarkoitus on turvallisesti ajaa 80 km/h.
["lawnmover"]
Tämä pohdinta hakee lopputulosta jossa todetaan että kevytmoottoripyörällä ajetaan rauhallisesti siksi että siinä on enemmän tehoa kuin mopossa.
Ei, tarkoituksena oli sanoa se että aivottomille ei pidä antaa mopoa. On väärä ratkaisu lähteä rajoittamaan mopon kulkua ratkaisuna ongelmaan, joka ei ole moposta lähtöisin. Tosin mopo oli siitä huono esimerkki, että rajoitus pohjautuu myös niiden teknisiin ominaisuuksiin.
Herbert:
Jaahas .. puolikuolleetkin lasketaan ...
Luulin, että sitä on joko kuollut tai sitten ei ole.
lawnmover:
Entä ihan yleinen kurin löysyys, välinpitämättömyys, ylinopeudet jne?
On ian uskottavaa, että et liikenteen ongelmia ota itsellesi, kuten ei varmaankaan moni muukaan. Ja sen kyllä liikenteessä huomaa. Ehkä huoleni negatiivisesta palautteesta on aiheeton. Eihän kenessäkään itsessään ole vikaa, muissa ainoastaan. Valvontaakin halutaan vain muita varten.
Ehkä pitäisikin olla huolissaan siitä, että negatiivinen palaute ei tavoita kohderyhmiä. Se, että se sattuu syyttömiin, on pieni marginali-ilmiö.
Rätkätin:
Ei olisi ensimmäinen kerta, jolloin epäselvyyttä asiasta on. Itse kylä viittasin lawnmoverin mainitsemaan pyöristämiseen kuolleiden määrässä.
Normaalisuus voidaan määritellä monella tavalla. Se, mikä Pohjois-Koreassa on normaalia, ei välttämättä ole Suomessa normaalia. Näin ollen normaalisuudessa ei ole kyse aivan samasta asiasta kuin luonnollisuudessa. Normaaliutta ohjaavat normit ja luonnollisuutta normien puute.
Itse pidän enemmän luonnollisesta kuin normaalista, koska jälkimmäinen voi olla mitä tahansa - hallitsijan oikuista riippuen.
Jos autolla ajamisesta puhutaan, luonnollinen ajaminen on mielestäni sellaista, että se tapahtuu luonnostaan, eikä siihen tule kiinnittäneeksi huomiota, eikä se vaadi erityisiä ponnisteluja.
Ajaminen nykyisten nopeusrajoitusten mukaan ei ole luonnollista, koska suurin osa kuljettajista ajaisi kovempaa, ellei nopeusrajoitusta olisi.
Suomessa vallitsee hämmästyttävä konsensus siitä, että nopeusrajoituksia ja nopeusvalvontaa pitää mieluummin kiristää kuin väljentää. Suomeen ei ole syntynyt "vastarintaliikettä", joka kyseenalaistaisi nykyisen nopeusrajoituspolitiikan. Yritykset tällaisen vapaamuotoisen järjestön luomiseksi ovat epäonnistuneet. Yhdessä tapauksessa julma kohtalokin puuttui peliin, kun "tielläliikkujien etujärjestön" perustaja ja keskeinen toimija kuoli hirvikolarissa moottoripyörällä.
Suuremmissa maissa kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa on järjestöjä, jotka kritisoivat vallitsevaa nopeusrajoituspolitiikkaa. Nämäkään järjestöt tuskin ovat saaneet mitään merkittävää aikaan, mutta ne ovat kuitenkin jonkinlaisia henkisiä varoventtiileitä ja purkautusmiskanavia turhautuneille autoilijoille. Onhan sekin jotain.
http://www.motorists.org/
SO2001:
Uskoisin, että keliolosuhteet vaihtelevat kesän ja talven välillä melkoisesti ja eri talvet ovat nekin usein täysin erilaisia. Millaiseksi pitäisi nopeudet asettaa? Tähän mennessä, kun on ollut luottaminen ihmisten omaan nopeusarvioon, niin tulokset eivät ole olleet lainkaan mairittelevat. Aikoinaan koko nopeusrajoitus idea vietiin lävitse juuri siksi, kun ei ollut oikein mitään tolkkua suurimmista "järkevistä" nopeuksista. En nyt yritä mitenkään sanoa, että nämä nykyisetkään nopeusrajoitukset olisivat järkeviä, mutta taatusti järkevämpiä kuin esim. täysin vapaat nopeudet.
Rätkätin:
Nopeusrajoitusten pitäisi jollakin järkevän tuntuisella tavalla liittyä todellisiin olosuhteisiin, niin että ne koettaisiin luonnostaan mielekkäiksi, eikä ihmisiä tarvitsisi asennekasvattaa kokemaan ne mielekkäiksi. Tällä hetkellä asennekasvatus on tosin jo niin pitkällä, että kaikki mitä "ylhäältä" annetaan, otetaan nöyränä vastaan eikä mietitä, onko määräyksissä ja kielloissa mitään järkeä.
Koko nopeusrajoituspolitiikka kaipaisi perusteellisen uudistamisen, mutta väärään suuntaan on menty jo niin pitkälle, että uudistaminen ei tulisi olemaan helppoa jos siihen pyrittäisiin. Tämä on tietysti pelkkää jossittelua, koska mitään merkkejä ei ole näkyvissä siitä, että jonkinlaista suunnanmuutosta olisi tulossa.
Jos aloitetaan pienistä asioista, jotka voitaisiin toteuttaa heti, niin porrastusta nopeusrajoitusasteikon yläpäässä voitaisiin lisätä ja ottaa käyttöön 90 km/h ja 110 km/h nopeusrajoitukset. Lisäksi nopeusrajoitusmerkkien yhteydessä voitaisiin alkaa käyttää lisäkilpiä, joissa tarkennettaisiin, milloin alhaisempi nopeusrajoitus on voimassa, ja milloin puolestaan saa ajaa kovempaa. Koska lisäkilpiä ei ole tällä hetkellä käytössä, nopeusrajoitukset määritellään aina kaikkein vaativimpien olosuhteiden perusteella, jolloin ne tuntuvat hyvissä olosuhteissa liian tiukoilta.
Talvinopeusrajoitus esimerkiksi on voimassa, vaikka talvesta ei olisi tietoakaan. Mateleminen "talvinopeutta" sulalla tiellä kauniina kevätpäivänä lämpömittarin näyttäessä yli kymmentä astetta, on turhauttavaa, mistä seuraa, että talvinopeusrajoitusta rikotaan yleisesti.
Jollekin tietylle maantielle aamu- ja iltapäiväruuhkan takia säädetty alhainen nopeusrajoitus on voimassa niinäkin aikoina, jolloin tiellä on vähän liikennettä. Ei kuitenkaan tunnu mielekkäältä ajaa hiljaisena sunnuntai-iltapäivänä hitaasti sen vuoksi, että samalla tiellä paljon autoja arkiaamuisin ja iltapäivisin, kun tien varrella olevan tehtaan työntekijät ajavat töihin ja kotiinsa.
Lisäkilvillä tuon tyyppiset kysymykset voitaisiin ratkaista vaivattomasti. Alhaisempi nopeusrajoitus olisi voimassa silloin kun sen tarvitsee olla voimassa - eli talvinopeusrajoitus liukkaalla tiellä ja "ruuhkarajoitus" silloin, kun on ruuhkaa.
Tällaiset olisivat pieniä parannuksia järjestelmään, mutta eivät korjaisi kaikkia sen ongelmia. Järjestelmää pitäisi vähitellen muuttaa siihen suuntaan, että autoilijat saisivat itse säätää nopeusrajoituksensa, ja autoissa oleva automatiikka huolehtisi siitä, että autoilla ei ajeta kovempaa kuin kollektiivisesti säädetty nopeusrajoitus sallii. Jos järjestelmä olisi tarpeeksi edistynyt, se ottaisi huomioon myös olosuhteet. Demokratiaa maanteille siis.
Tämänhetkisessä epäsuorassa "demokratiassa" on monia ongelmia. Keskeisimpiä ongelmia on se, miten kansalaisten todellinen mielipide saadaan selville ja miten se saadaan ohjaamaan poliittista päätöstentekoa.
Kun on kyse maantieliikenteestä, kansalaisten mielipiteet tulevat näkyviin kahdella eri tavalla, ja tulokset ovat niin ristiriitaisia, että sen pitäisi herättää kysymyksiä. Toinen tapa, jolla mielipiteet tulevat esille, on kansalaisille tehtävä kysely. Ja toinen tapa on ihmisten teot ja toiminta. Kyselyyn vastatessaan ihmiset vaativat nopeusrajoitusten ja niiden valvonnan tiukentamista. Mutta kun he poistuvat kyselypaikalta, he teoillaan eli autonsa kaasupoljinta painamalla osoittavat, että he haluavatkin ajaa kovempaa kuin mitä rajoitukset sallivat, eivätkä he halua poliisin olevan ainakaan seuraavan mutkan takana ojentamassa heille sakkolappua.
Ihmiset siis haluavat nopeusrajoitusten tiukentamista ja kovempaa kuria ja eivät halua nopeusrajoitusten tiukentamista ja kovempaa kuria. Kumpi mielipide on aidompi? Se, joka ilmaistaan kyselyssä vai se, joka ilmaistaan auton kaasupolkimella? Itse uskon, että auton kaasupolkimella ilmaistu mielipide on aidompi, sillä sen ilmaiseminen tapahtuu tilanteessa, jolloin ihminen on kaikessa rauhassa omissa oloissaan, eikä yhdenmukaisuuden paine stressaa häntä. Kyselytilanteessa puolestaan on läsnä erittäin voimakas "näin kuuluu vastata" tunneilmapiiri, joka ohjaa ihmistä vastaamaan niin kuin hän odottaa, että kunnon ihmisten kuuluukin vastata. Kun vielä kysymykset on yleensä muotoiltu tarkoitushakuisesti, niihin saadaan sellainen vastausjakauma kuin halutaankin. Keskivertoihmisten on henkisesti erittäin vaikeaa heittäytyä anarkistiksi ja vastata tavalla, joka on vallitsevien normien vastaista.
Sadattuhannet vuosittain tienvarsikameroiden perusteella jaettavat ylinopeussakot ovat mielestäni tietynlainen kommentti siitä, että nopeusrajoituspolitiikassa olisi korjaamisen tarvetta. Niitä ei tietenkään mielletä miksikään kommentiksi vaan ne nähdään pelkästään rikollisen piittaamattomuuden lisääntymisenä ja liikennekurin rakoilemisena, johon auttaa asennekasvatuksen lisääminen ja kurin tiukentaminen entisestään.
Hmm. Joo. Kyllä. Jäin vaan noita lisäkylttejä miettimään. Ne pitäisi suunnitella siten, että suomea ymmärtämättömätkin, esim. somalit ja savolaiset ymmärtäisivät mitä niillä tarkoitetaan. Mutta tuohan on tietysti vain suunnittelukysymys.
Nykyisissä lisäkylteissä riittää suomenkielinen teksti joko yksinään tai yhdessä ruotsinkielisen kanssa. Tulkinnan varaa jäisi kyllä esim. miten määritellään "liukas keli" tai "ruuhkainen tie". Mutta ehdottomasti kannatettava idea!
Kannatan, että joku systeemi pitäisi olla.
Kuitenkin tuo tulkinnanvaraisuus on aivan syvältä.
Nykyiset talvirajoutukset ovat täysin yksiselitteisiä ja niitäkin arvostellaan ja tulkitaan ihan miten jokaisen oma mieli haluaa.
Jonkun mielestä ihan kaikki kelit ovat OK ja tosiasia ainakin Helsingissä on, kun pelkästään vettä hieman sataa, niin liikenne ruuhkautuu (jota minä en ikinä ole ymmärtänyt, että miksi).
Muistuu niin hyvin mieleen, kun kamalassa talvisäässä joku likka oli kolaroinut. Uutistoimittaja kyseli, että kuinkas nyt noin? Likka vastasi, että en minä vaan ymmärrä.. tuossa on 50km/h rajoitus ja varmasti en ajanut kuin korkeintaan tuon 50km/h. No niinpä .. kelissä ja liikenteessä, jossa pystyi korkeintaan 20-30km/h nopeuksiin. Kun oma pää ei sano mitään. Noita omia hiljaisia päitä on maa täynnä.
Tulkinnanvaraisuusasioita ratkottaisiin sitten alioikeuksissa oikein jutturuuhkien kera. Kun näilläkin palstoilla lähes kaikki asiat aiheuttavat polemiikkia, niin kuinka sitten käytännössä tuolla tien päällä. Epäilyttää kyllä kovasti siksikin, kun liikennetarkkailun painopistettä ei sitten millään voi siirtää nopeustarkkailusta ajotapatarkkailuun, niin vauhdinkyttäysmentaliteetti vaan senkun jatkuu ja sehän tiedetään mitä se nykyäänkin on.
Vaimon työmatkan varrelle on tullut tänä vuonna uusia nopeusrajoituksia. Ensin yksi paikallistie, jonka varrella ei ole kouluja tms. muuttui noin kolmen kilometrin matkalla 50 -> 40 km/h. Tien vieressä on muutama omakotitalo, pitkiä pätkiä peltoa molemmin puolin jne. Minusta aika vähän tuo suurin sallittu.
No, viime viikolla muuttui Klaukkalasta pohjoiseen vievä tie 80->70 km/h. Rajoitetun alueen pohjoispäässä on pitkähkö suora, jonka puolivälissä on ammattikoulu. Rajoitus tosin alkaa jo 5km ennen koulua ja tien varrella ei ole kuin muutama talo, muuten peltomaisemaa.
Olen asunut täälläpäin n. 15 vuotta, eikä näillä teillä ole tietääkseni sattunut kuin yksi risteysonnettomuus, jossa kolmion takaa tultiin eteen. Yleensä jos jokin risteys on "vaarallinen", nopeutta lasketaan juuri risteyksen kohdalla, ei koko tielle.
Herää vain kysymys, asuuko täälläpäin joku, jolla on valtaa päättää asioista vai onko yleisestikin jokin nopeuksien alennuskampanja menossa?
Rätkätin
Ihmiset, jotka kauniissa säässä käyttävät kaksipyöräisiä, ottavat sateessa auton ja osa bussimatkaajista ei silloin viitsi kävellä bussipysäkille ja ottavat hekin auton. Marraskuun pimeässä sateisessa aamussa on pakko liikkua risteyksissä varovasti, kun auton ikkunoista on huonompi näkyvyys ja tummissa vaatteissa liikuvia ihmisiä on lähes mahdoton havaita. Autoja on enemmän ja ne liikkuvat hitaammin. Seuraus on .... ruuhka
Böpi:
Ymmärrän joka sanan mitä sanoit ... ihan OK
MUTTA ...
Kun kesken kaiken keskellä päivää sataa 20 minuuttia, niin syntyy ruuhka. Ei siinä käydä vaihtamassa mopoa tahi fillaria autoon eikä sen enempää ole pimeää kuin 5 minuuttia sitten. Mutta ruuhkaa vaan pukkaa. Ei siinä etteikö sen kanssa pärjäisi, mutta ilmiö sinänsä hieman ihmetyttää.
Jorma L:
Alennuskampanja on ollut menossa jo monta vuotta eikä sille näy loppua. Vähän aikaa sitten esitettiin julkisuudessa ajatus, että ainoastaan muutamalle päätiellä jätettäisiin kesäajaksi 100 km/h nopeusrajoitus, ja muiden teiden rajoitukset olisivat 80 km/h. Vuosien varrella on myös monta kertaa näkynyt julkisuudessa ehdotus ns. perusnopeuden pudottamisesta 70 kilometriin tunnissa.
Nopeusrajoitusten alentamisesta esimerkiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana ei liene olemassa julkisuudessa erityistä karttaa, mutta jos sellainen olisi, nopeusrajoitukseltaan alennettuja tieosuuksia näkyisi kartassa todennäköisesti tuhansia kilometrejä.
Nopeusrajoitusten alentamista on tapahtunut taajamissa, taajamien reunoilla, risteysalueiden lähellä, yksittäisillä tieosuuksilla ja yleensä kaikilla nopeusalueilla pihakaduista moottoriteihin.
Monilta on ilmeisesti jäänyt huomaamatta yksi tapa alentaa nopeusrajoituksia, nimittäin nopeusrajoitusalueen pidentäminen taajaman tai risteyksen molemmin puolin. Moni varmaan kiinnittänyt huomiota siihen, mistä kohdalla 120 kilometrin tuntinopeus alkoi Lahden moottoritiellä Kehä III:n jälkeen muutama vuosi sitten ja mistä se alkaa nyt. Tämä on vain yksi sadoista paikoista, joissa liikennemerkkejä on siirretty. Joskus niitä on siirretty sata metriä, joskus 500 metriä, joskus kilometri.
Britanniassa päivitellään sitä, että maassa kirjoitettavien ylinopeussakkojen määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 1997sakkoja kirjoitettiin noin 700000, kun vuonna 2006 sakkojen määrä ylitti jo 1,7 miljoonan rajan. Mitähän Ison Britannia autoilijat ajattelisivat siitä, että Suomessa ylinopeussakkojen määrä on yli kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Vuonna 2006 sakkoja kirjoitettiin 133000 ja viime vuonna jo yli 300000. Tänä vuonna sakkojen määräksi arvioidaan jo reilusti yli 300000. Britanniassa kirjoitetaan ylinopeussakko laskennallisesti vajalle kolmelle prosentille kansalaisista vuosittain. Suomessa sakon sai viime vuonna lähes kuusi prosenttia kansalaisista laskennallisesti siis, koska yksi ihminen voi saada useita sakkoja. Yhdysvalloissa sakotettuja on suhteellisesti yli 13 prosenttia kansalaisista. Suomessa ollaan menossa kohti tätä tavoitetta. Sakkotuloista on tulossa yhä merkittävämpi tulonlähde valtiolle.
Helsingin Sanomien mukaan ylinopeutta ajaminen ei ole lisääntynyt, vaikka sakkoja kirjoitetaankin enemmän. Se on voinut jopa vähentyä. Suuri sakkojen määrä johtuu yksinomaan valvonnan ja toleranssien kiristämisestä.
Mitä tulee siihen, että joku vallassa oleva päättäjä voisi päättää valvonnasta omien yksityisten intressiensä perusteella, en pitäisi sitä täysin mahdottomana. Kuka nyt haluaa liikennekameroita omalle mökkireitille tai Lapin hiihtomatkareitille. Siksi kai kamerat vielä puuttuvat pääosalta nelostietä?
Rätkätin:
SO2001:
Hienoa että kirjoitat sanalla "ajaminen" liikenteen sijaan. Ajaminen on yksilön subjektiivista tekemistä, mutta sinun tulisi huomioida miten ajonopeus vaikuttaa liikenteeseen objektiivisesti, eli mm. meluun, liikenteen välityskykyyn, toisten asuinympäristöön, turvallisuuteen (kolareita tapahtuu ), ja nämä seikat vaativat nopeusrajoituksia.
Rajoituksia siksi että kuten kerroit ei autoilija itse osaa arvoida mikä on kokonaisuuden kannalta parasta. Moni kun luulee itsekeskeisesti että nopeusrajoitus on määrätty hänen oman henkilökohtaisen turvallisuutensa kannalta. Moottoriradalla saa ajaa kaasu pohjassa kokemassa riemuntunteita, mutta liikenteessä ajettaessa pätevät yhteisen edun säännöt.
Muuttuvat nopeusrajoitukset olisivat tietysti hyvä, mutta kalliit sellaiset olisi joka paikkaan rakentaa. Ja sehän tarkoittaisi sitä että 100 km/h rajoitus laskettaisiin hirvivaaran vuoksi 80:een illalla...
Rätkätin:
Ei tuossakaan ole mitään ihmettelemistä. Se on ihan puhdasta matematiikkaa.
Pääkaupunkiseudun pääteiden liikennemäärä ylittää tien kapasiteetin työmatkaliikenteen aikana. Ylitys on mahdollista, koska kapasiteettia lisätään pienentämällä turvavälejä. Toisinsanoen, tieosuudella on enemmän autoja kuin turvallisuuden edellyttämä määrä sallisi. Nopeuksiahan ei kuitenkaan normaalioloissa pudoteta, joten tie välittää enemmän autoja/aikayksikkö kuin pitäisi siihen saakka, kunnes kolahtaa.
Sade heikentää näkyvyyttä ja saa ihmiset hiukan varovaisemmaksi. En sano, että käytöksen muutos vastaisi sateen aiheuttaman riskin kasvua. Se kuitenkin hiukan alentaa nopeuksia ja kasvattaa ajoetäisyyksiä. Tuosta vain yksinkertaisesti seuraa se, ettei sama automäärä mahdu enää tieosuudelle kuin kuivalla kelillä. Kaikki kuitenkin pyrkivät mukaan, joten ruuhkahan siitä luonnollisesti on seurauksena.
Joskus olen heittänyt ajatuksen siitä, että mitä liikentelle tapahtuisi, jos kuskit alkaisivat jonain päivänä noudattaa turvävälejä huomattavasti nykyistä paremmin. Väitän, että monet tieosuudet tukkeutuisivat täysin. Aika korni tilanne.
Rätkätin:
Oma teoriani on, että järkevimmät kuljettajat sopeuttavat ajonopeutensa olsuhteisiin ja omiin ajotaitoihin sopivaksi. Se tietysti ärsyttää meitä kaikkein taitavimpia ja älykkäimpiä kuljettajia sekä ruuhkauttaa teitä. Mutta olisiko sitten parempi, että ne mummelit ja vähän ajokokemusta omaavat henkilöt pakotettaisiin huonossa säässä ajamaan yli ajotaitojensa? Sellaistahan tuolla tiestöllä näkee, kun yritetään "puskea" sitä Fiestaa kovempaan vauhtiin ajamalla mahdollisimman lähellä takapuskuria ja limputtelemalla valoja. No mitäpä siitä sitten seuraa? Aivan oikein, ketjukolareita ja palaneita päreitä. Olisin enemmänkin huolissani, jos huonon sään aikaan liikenteen vauhti ei hidastuisi. Mahtaako kukaan muistaa, kun jokunen vuosi sitten satoi sitä jäätävää tihkua taivaalta ja Porvoon väylällä ja Lahdentiellä sattui niitä Suomen oloissa mammuttimaisia ketjukolareita. Siellä ei ajettu olosuhteiden vaatimalla nopeudella. Siellä ei noudatettu turvavälejä. Nasta- ja kitkarenkaiden erosta jäällä en kehtaa puhua mitään. Sitä varten on oma viestiketjunsa.
ddr5:
Voi veljet ... tuo on juuri se mikä minuakin askarruttaa, kun osa porukasta edes yrittää ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti ja sitten "taitavat" kuskit harmittelevat ja roikkuvat takapuskureissa olemattomilla turvaväleillä. Taitavammat (ainakin omasta mielestään) manailevat nopeusrajoitusten mukaisesti ajavia näilläkin palstoilla. Täälläkin näyttää olevan sakkia, joiden mielestä olisi syytä nostaa yleisiä nopeusrajoituksia vaikka näissä nykyisissäkin on tarpeeksi tekemistä osalle kuljettajista. Se suuresti mainittu sopeutuminen ja joustaminen olosuhteiden mukaisesti on käytännössä monien puheissa vain sanahelinää, mutta ei käytännön tekoja.
ddr5:
Jos joltakin ihmiseltä viedään pakolla kaikki mahdollinen mikä vietävissä on, hän ei todennäköisesti enää tämän jälkeen ole halukas vapaaehtoisesti lahjoittamaan mitään ainakaan niille, jotka ovat häneltä kaiken vieneet. Jos jotain vielä on jäänyt vahingossa jäljelle, ihminen pitää siitä uhmamielellä kiinni, vaikka ei sitä tarvitsisikaan.
Moottoriajoneuvon keksimisessä, omistamisessa ja käyttämisessä on kyse nopeuden tavoittelusta. Moottoriajoneuvot kehiteltiin siksi, että niillä pystyi kulkemaan nopeammin ja helpommin kuin kävellen tai hevosajoneuvolla.
Kun viranomainen rajoituksia kiristämällä ja valvontaa tehostamalla "ryöstää" moottoriajoneuvojen olemassaolon perustavaa syytä eli nopeutta, se ei tunnu autoilijoista mukavalta, varsinkin kun ajoneuvojen valmistajat ovat panostaneet yhä enemmän ja yhä näkyvimmin juuri tähän asiaan eli nopeuteen.
Miksi ostaa auto, jolla ei käytännössä saa ajaa - ainakaan siten ajaa, että mainoksissa ja koeajoraporteissa mainitut ominaisuudet (teho, nopeus, urheilulliset kaarreominaisuudet jne.) tulisivat edes jollakin tavalla havaittaviksi. Tilannetta voisi verrata siihen, että ihminen menisi ruokalehtien ylistämään hienoon ravintolaan, ja hänelle tuotaisiin pöytään viiden tähden lounas folioon käärittynä niin, että ruokia saisi katsella ja vähän ehkä folion reunan alta haistellakin, mutta maistaminen olisi rangaistuksen uhalla ehdottomasti kiellettyä. Totta kai joskus kävisi niin, että jonkun nälkäisen asiakkaan itsehillintä pettäisi, ja hän salaa vähän maistelisi, kun tarjoilijaa ei olisi näkyvissä. Ja tällöin takahuoneen verhon takaa ilmestyisi ruokapoliisipartio rankaisemaan tätä kurjaa itsekästä rikollista, joka ei ole suostunut ymmärtämään, että folio ruoan päällä on tarkoitettu kaikkien yhteiseksi eduksi. Verhon raosta asiakas näkisi kuinka takahuoneessa ruokapoliisit itse ahmisivat kinkkuja ja fileitä sormet rasvassa - koska heillä viranomaisina olisi siihen yksinoikeus.
Maantieliikenteeseen siirrettynä tämä tarkoittaa sitä, että kun ihmiset pakotetaan ajamaan kauniina syyspäivinä ja kevätpäivinä ja miksei lämpiminä talvipäivinäkin keinotekoisen alhaista "talvinopeutta", he eivät halua enää tästä talvinopeudesta alentaa nopeuttaan silloinkaan, kun siihen olosuhteiden puolesta olisi syytä. Autoilijat ovat kuin ryöstön kohteeksi joutuneita ihmisiä, jotka pitävät sairaalloisesti kiinni viimeisistä lanteistaan, joita vielä on jäänyt taskun pohjalle.
Kun jokaisesta asiasta määrätään yksityiskohtaisella säännöllä ja kielloilla, ihmiset menettävät kykyään oman harkinnan käyttämiseen. Heistä tulee sääntöjen ohjaamia robotteja.
Liikennesäännöissä toki on myös yleisiä määräyksiä kuten se, että tienkäyttäjän pitää noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tällainen sääntöhän on periaatteessa eräänlainen muuttuva nopeusrajoitus, joka olisi voimassa siinäkin tapauksessa, että kaikki numeeriset nopeusrajoitukset poistettaisiin. Kyllä jo pelkästään tämän säännön perusteella voitaisiin katsoa lainvastaiseksi ajaminen kohtuuttoman kovalla vauhdilla jossakin paikassa, jossa on vaarallista ajaa niin kovaa. Tällainen epämääräisyys ei vain nykymaailmassa enää kelpaa, koska ihmiset on totutettu siihen, että jokaisesta asiasta pitää olla äärimmäisen tarkka määräys, olipa määräys itsessään miten mielivaltainen tai typerä tahansa. Nykyisessä rangaistusyhteiskunnassa jo ihmisten oikeusturvakin vaatii täsmällisiä sääntöjä, joissa asiat ilmaistaan paitsti kirjaimilla myös numeroilla.
P.S. Muutaman vuoden takaisista ketjukolareista, joihin edellä viitattiin, ainoastaan yksi autoilija sai rangaistuksen, vaikka syyllisiä oli kymmeniä. Minun mielestäni tämä yksikin olisi pitänyt jättää rankaisematta, koska hän ei ollut sen syyllisempi kuin muutkaan. Hänellä vain oli huono onni, koska hänen syyllisyytensä pystyttiin yksilöimään. Hänen syyttämättä jättämisensä olisi voitu perustella sillä, että poliisi luopui jossakin tutkimustensa vaiheessa yrittämästä selvittää peräänajojen syyllisiä ja syyttömiä, vaikka selvittäminen olisi voinut olla joissakin tapauksissa mahdollista, jos tapaukseen olisi paneuduttu samalla huolellisuudella kuin esimerkiksi jonkin poliitikon murhan tutkimiseen. Täydellinen peräänajojen järjestyksen tutkiminen olisi kuitenkin edellyttänyt moottoritien pitämistä liikenteeltä suljettuna mahdollisesti viikkojen ajan, joten tutkimuksista luovuttiin käytännön syistä. Yhden rangaistun syyllisyys olisi mielestäni pitänyt niputtaa tähän samaan ratkaisuun eli perustella hänen syyttämättä jättämistään sillä, että koska viranomaiset tekivät periaatepäätöksen tutkimusten lopettamisesta ja syyttämättä jättämisestä kymmenien muiden syyllisten kohdalla, ratkaisun tulee tasapuolisuuden nimissä koskea myös tätä yhtä henkilöä.
SO2001:
Ilmeisesti siksi että Saksassa saa ajaa vapailla nopeuksilla - eli autotehtailla on Suomessakin myynnissä keskieuroppalaisille markkinoille tarkoitettuja tuotteita. Harmi vaan että sinne autobaanalle on niin pitkä matka että harva pääsee hyödyntämään ominaisuuksia.
Se hieno ravintola on ulkomailla.
Silloin pitää keksiä itselleen halvempia harrastuksia jollei saa tulotasoaan korotettua. Minä lopetin vauhdin kaipuun liikenteessä taloudellisista syistä, ja se oli helppo päätös koska sillä oli muitakin positiivisia vaikutuksia.
AkiK:
Pahoja ylilyöntejä on kuitenkin saatu rajoittimella karsittua. Sen lisäksi kun nopeus rajoitetaan, tuhoisin mahdollienn onnettomuus ei ole niin tuhoisa. Konginkankaalla oltaisiin varmasti selvitty vähemmillä uhreilla, tai jopa ilman, jos rajoitin olisi ollut tiukempi. Busseissahan rajoitin on jo kiristetty vastaamaan suurinta sallittua nopeutta 105 -> 100.
Miten tämä rajoitinta vasten ajelu eroaa vakionopeudensäätimestä, jota pidetään mukavuuden ohella turvallisuusvarusteena?
SO2001:
Nopeus .. niinpä.
Näkyy tien päällä yhtä hyvin kuin muussakin elämisessä.
Onko nopeuden tavoittelu ja ikuinen kiire ihan todellista?
Hassua, kun jääkiekko-otteluistakin porukkaa poistuu jo hyvissä ajoin ennen matsin loppumista vaikka pelitilanne olisi 1-1 tai jotain ja ratkaisu voi tulla milloin vain.
Konserteissa sama juttu, osa poistuu vaikka esiintyjät taputetaan takaisin ja konsertti jatkuu.
Ilmeisesti on ihan pakko päästä ekana parkkipaikalle ettei jää sitten ruuhkaan ja kun kotiin päästään, niin sitten vaan istuskellaan ja ihmetellään ... siinä ne kiireet.
ISMO = Ihan Sama Mulle - Oikeesti.
drive:
Vakionopeussäätimellä ajaessa on mahdollista kiihdyttää nopeutta kaasua painamalla. Rajoitinta vasten ajaen tämä kiihdytysreservi puuttuu, jos esim. liukkaassa alamäessä 40 tonnin painoinen kärry lähtee ohittamaan puolet kevyempää vetäjää tai muuten luistelee omilla linjoillaan tien kallistusten mukaan. Samoin ylämäkeen vauhtia ottaessa rajoitin ei anna täysiä ahtopaineita ja kone hyytyy paljon aikaisemmin: loppumäki ryömitään sitten olosuhteista riippuen 40-70 km/h nopeudella.