Lisää Kaasua, PLEASE!

11 kommenttia

Tässä juttu joka hatuttaa niin maan ...keleesti joka kerta kun tulee itse moottoritielle tai ajaessani moottoritietä tai muuten samaan suuntaan useampikaistaista tietä. Seuraavassa tilannekuvaukset;

SURKE TILANNE A.) Kun kiihdytän kiihdytyskaistaa moottoritielle ja jos joku ajaa siinä edellä, niin mistä ihmeestä tulee juuri siinä kohdassa edessäajavalle taloudellisen ajon opit tai autonsa muu säästely mieleen?
Elikkä äärimmäisen harvoin se edelläajava saa kelattua riittävästi vauhtia mennäkseen oikealle kaistalle liikenteen sekaan OIKEALLA=SAMALLA nopeudella kuin sitä kaistaa ajavatkin??
Itse yrittää siinä sitten joko hidastaa lisää josta seuraa ongelmia jatkossa kaistan vaihdossa tai sitten painaa lisää jolloin ollaan sen hidastelijan hanurissa kiinni. Kiihdytyskaistan liikenne SEKOAA TÄYSIN!! En keksi mitään JÄRKEVÄÄ perustelua sille että kiihdytyskaistaa ei käytetä asianmukaisesti!

SURKEA TILANNE B.) Kun ajan itse oikeaa kaistaa motarilla tai vastaavalla samaan suuntaan useampikaistaista tietä, niin taas em. mummoilija yrittää ängetä eteeni (samaan aikaan vasen kaista täynnä esim. nopeammin meneviä) väärällä, alhaisella nopeudella. Tästä seuraa jarruttelua kaistallani, haitariliikettä, peräänajovaaraa jne. ELI VAAN PELKKÄÄ HAITTAA.

Minusta EI VOI MITENKÄÄN PERUSTELLA sitä että ei kiihdytä tarpeeksi kiihdytyskaistalla. ITSE EN SÄÄSTÄ omaa NAFTAA tai TURBOA siinä vaiheessa kun tulen motarille. Silloin annan KENKÄÄ !!! koneeseen ja reilusti. Paljon helpompi on ajaa sekaan liikenteeseen kun on vauhtia tarpeeksi. Erikseen on sitten nämä rakenteellisesti hitaammat ajoneuvot kuten peräkärryt perässä, kuorma-autot jne. jolloin tilanne on toinen.
Ehkä tilanteessa A pitääkin pysähtyä jatkossa kiihdytyskaistan alkuun ja odottaa ettei edssä ole ketään ja sitten antaa hanaa, vähän kuin lentokentällä kiitoradallakin toimitaan eli aina yksi kerraallaan liikkeelle/taivaalle.
Joskus muuten joku pässi kehtaa vilkuttaa oikealla kaistalla valojaan kun tulen riittävän kovaa liikenteen sekaan ja menen kiihdytyskaistaa ohi ja hänen eteensä ja kauas?? Luuleeko se että minun pitää pysähtyä kiihdytyskaistalle odottamaan hänen menoa?? Ei onnistu...
PLEASE, ANTAKAA HANAA tarpeeksi sille koneelle kun ajatte kiihdytyskaistaa!

  
  • TILANNE A.) Kiihdytän kiihdytyskaistaa moottoritielle ja joku ajaa siinä edellä...äärimmäisen harvoin se edelläajava saa kelattua riittävästi vauhtia mennäkseen oikealle kaistalle liikenteen sekaan OIKEALLA=SAMALLA nopeudella kuin sitä kaistaa ajavatkin?
    Itse yrittää siinä sitten joko hidastaa lisää josta seuraa ongelmia. En keksi mitään JÄRKEVÄÄ perustelua sille että kiihdytyskaistaa ei käytetä asianmukaisesti!


    Olen Disukan lisäksi monta kertaa ihmetellyt samaa. Asiahan ei koske vain moottoriteiden kiihdytyskaistoja, vaan kaikkia vastaavia paikkoja, eri kokoluokan ja nopeusrajoitusten teitä, joissa tämä kiihdytyskaista on.

    Tuohon voisi lisätä vielä sellaisen kummallisuuden, joka asiaan liittyy, eli ko. kiihdytyskaistalla ei paitsi kiihdytetä, sitä ei myöskään hyödynnetä koko pituudeltaan, vaan törkkäistään sekaan ns. heti kun mahdollista.

    En tiedä, mitä tuohon voisi keksiä?

      
  • Olen kyllä huomannut saman ilmiön, mutta ei se häiritse, kun asennoituu liikenteeseen oikein. Enemmän pistää silmään kun joku nuori jauhopää vetää 150 lasissa suoraan sekaan piittaamatta muista mitään. Olisi toivottavaa, että kiihdytyskaistojen loppuun saataisiin mitä pikimmiten valvontakamerat. Siis tieliikenteestä ehdottomasti kaikki urheilullinen näyttäminen pitäisi karsia pois. Pitää muistaa, että liikenteessä kaikkien turvallisuus on tärkeää.

      
  • Tukholman sisääntuloteillä on muutamassa liittymässä liikennevalot,jotka ruuhkaantuvan liikenteen aikana päästävät vain yhden auton kerrallaan.Silloin ehtii ja saa rauhallisemmin sovitettua nopeutensa muihin.Toimiikin tyydyttävästi niinkauan kun pääväylä edes jotenkin vetää.Voiskoos kokeilla teilläkin?

      
  • [quote title="27.09.2006 klo 13:24 Disukka kirjoitti"]
    SURKEA TILANNE A.)
    ...
    SURKEA TILANNE B.)


    Eiköhän se johdu vain siitä, että kaikkien kyky käsitellä autoa ei ole erinomaisen hyvä. Silloin ei auta kuin itse nähdä tilanne ja toimia niin, että siitä kaikki selviää. Hyvä kuski pystyy siihen. Huono manaa toisten virheitä eikä näe oman osuuden vaikutusmahdollisuuksia.

    Homman vaikeusaste perustuu varmaan siihen, että samalla kun pitäisi kiihdyttää voimakkaasti, on myös tarvetta seurata takana tulevia tapahtumia normaalia enemmän. Vähän sama kuin kävelisi eteenpäin samalla kun katsot taakse. Edessä tilanne muuttuu koko ajan, mutta huomio on takana. Aikamoista varovaisuutta se aiheuttaa ja luonnollinen reaktio on silloin hidastaa.

    Itse päivittän helpotan muiden liittymistä päätielle nostamalla jalan kaasulta nähdessäni toisen vaikeudet päästä liikennevirtaan mukaan. Kun tilanteen huomaa riittävän ajoissa, ei haitta päätien liikenteelle ole kovin suuri. Myös omalla turvavälillä on valtava vaikutus asiaan. Toisen perässä roikkumalla liittyjän nopeuseron on oltava nolla päästäkseen mukaan ja silti se on vaikeata. Hieman väljempi tapa helpottaa muiden toimintaa. Tämä koskee myös rampilta tulijoita. Päivittäin esimerkiksi VT 2:lta tulee tiivis yhtenäinen jono Veikkolassa moottoritielle, mikä saa pakottaa päätietä ajavat vasemmalle kaistalle, joka tietysti jumiutuu tällöin hetkeksi. Miksei ennen ramppia voi vähän hidastaa ja antaa toiselle vähän etumatkaa ja siten saada itselle pelivaraa?

    En tiedä, mikä olisi se konkreettinen tapa, jolla kuljettajia saataisiin kehitettyä tällaisissa asioissa. Ajattelu?

    [quote title="27.09.2006 klo 18:12 Kumppani kirjoitti"]
    Tuohon voisi lisätä vielä sellaisen kummallisuuden, joka asiaan liittyy, eli ko. kiihdytyskaistalla ei paitsi kiihdytetä, sitä ei myöskään hyödynnetä koko pituudeltaan, vaan törkkäistään sekaan ns. heti kun mahdollista.

    Syynä siihen on se, että kun hitaalla ajoneuvolla tullaan kiihdytyskaistalle, on päätiellä sopiva rako. Nopeuserosta johtuen rakoa ei enää ole, kun liittyjä on vauhtiansa kiihdyttäen päässyt kiihdytyskaistan loppuun. Silloin on kaikille parempi, että tämä tulee päätielle heti. Muille jää aikaa sopeutua hitaamman tahtiin. Jos liittyminen jäisi viime tippaan, kaikki tämä pitäisi tapahtua huomattavasti ahtaammassa tilanteessa, jolloin häiriöt olisivat suuremmat.

    Tietysti ilmiö voi johtua henkilöautokuskin epävarmuudestakin eikä suorituskyvyn rajallisuudesta.

    [Herbert muokkasi tätä viestiä 28.09.2006 klo 08:04]
      
  • Jos liittyminen jäisi viime tippaan, kaikki tämä pitäisi tapahtua huomattavasti ahtaammassa tilanteessa, jolloin häiriöt olisivat suuremmat.

    Tietysti ilmiö voi johtua henkilöautokuskin epävarmuudestakin eikä suorituskyvyn rajallisuudesta.


    On tietysti selvä, että päätiellä ajavillakin on oikeuksiensa lisäksi vähän velvollisuuttakin, eli esim. tuo kaasujalan nostaminen on yksi hyvä konsti, jos ollaan vilkkaammin liikennöidyllä pätkällä.

    Toinen konsti, mikäli se motarilla nimenomaan olisi mahdollista, on siirtyä vasemmalle kaistalle. Periaatteessahan se taitaa olla kiellettyä, mutta jos takanatuleva liikenne ei häiriinny, niin onhan se "kohteliasta". Tavallaan se antaa kyllä liittymästä tulijoille väärää signaaliakin: kyllä ne väistää. Väistämisvelvollisuus kun on liittymästä tulijalla!

    Jos liikennettä on ko. hetkellä harvassa, on tietysti ymmärrettävää, jos liittymästä hitaasti ajava ja heti kiihdytyskaistan alusta sekaan pukkaava ei saa sympatioita. Päätiellä ajavalle tilanne voi tulla yllätyksenäkin: "mitä peijjoonia, toihan tulee alle! Eikö se kato peilistä?"...jos kaiken järjen mukaan tilaa pitäisi olla ja yleisnopeus ei ylitä rajoitusta, sekä kiihdytyksellä ehtisi mukaan reilusti.

    Ihan niinkuin sumuvalojen käytöstä (taas syksyn tullen niiden väärinkäyttö alkaa :innocent: ), niin ei varmaan haitanne, jos tuollaisista tilanteista järjestettäisiin tietoiskuja yhteispelin kertaamiseksi?

    Yksi mainitsematta jäänyt on tietysti se, että monta kertaa kiihdytyskaistat ovat monesti varsin lyhyet, jopa hanattajallekin. Lukemattomat ovat ne paikat, jossa voisi vaikka 10 metriä lisääkin olla jo kova juttu, puhumattakaan pidemmästä pätkästä. Taas on tienrakentaja "säästänyt"?

      
  • [quote title="28.09.2006 klo 09:09 Kumppani kirjoitti"]
    Toinen konsti, mikäli se motarilla nimenomaan olisi mahdollista, on siirtyä vasemmalle kaistalle. Periaatteessahan se taitaa olla kiellettyä, mutta jos takanatuleva liikenne ei häiriinny, niin onhan se "kohteliasta". Tavallaan se antaa kyllä liittymästä tulijoille väärää signaaliakin: kyllä ne väistää. Väistämisvelvollisuus kun on liittymästä tulijalla!

    Juuri tuon syyn takia se taitaa olla kiellettyä ja juuri siitä syystä itsekin pyrin sitä välttämään. Aina se ei ole mahdollista, mutta oman nopeuden säätelyllä pärjää useimmissa tapauksissa.

    Päätiellä ajavalle tilanne voi tulla yllätyksenäkin: "mitä peijjoonia, toihan tulee alle! Eikö se kato peilistä.

    Tuossa kuvailemassani tapauksessa ideana nimenomaan oli se, ettei se aiheuta yllätyksiä, koska sattumalta juuri sillä hetkellä kun toinen tulee kiihdytyskaistalle, on päätiellä väljää.

    Ihan niinkuin sumuvalojen käytöstä (taas syksyn tullen niiden väärinkäyttö alkaa :innocent: ), niin ei varmaan haitanne, jos tuollaisista tilanteista järjestettäisiin tietoiskuja yhteispelin kertaamiseksi?

    Erinomainen ajatus. Yleensähän tietoiskut ovat aika abstrakteja tyyliin jätä kelivaraa, huomioi muut jne. No kaikkihan niin omasta mielestään tekee. Kun tilanteen konkretisoi, menee se varmaan paremmin perille. Pitää kertoa, mitä tapahtuu koko liikenteessä tietynlaisen toiminnan seurauksena eikä vain oman tuulilasin takana.

    Yksi mainitsematta jäänyt on tietysti se, että monta kertaa kiihdytyskaistat ovat monesti varsin lyhyet, jopa hanattajallekin. Lukemattomat ovat ne paikat, jossa voisi vaikka 10 metriä lisääkin olla jo kova juttu, puhumattakaan pidemmästä pätkästä. Taas on tienrakentaja "säästänyt"?

    Kehä III:lla vanhan Tampereentien liittymä on hyvä huono esimerkki tällaisesta. Vielä kun liikennemäärätkin ovat suuria, on paketti valmis. Siinä ilmeisesti Vantaanjoen silta on pullonkaula.

    Pahin tilanne kuitenkin on mielestäni se, jossa liittyvä tie kääntyy rampin lailla päätien suuntaan, mutta siinä ei olekaan kiihdytyskaistaa. Pitää tehdä akkijarrutus risteyksessä, kun kuski on kuvitellut aloittavansa oikeaoppisesti kiihdytyksen. Ainakin autokoulussa opetettiin ja järkikin sanoo, että kiihdytyskaistan tullessa päätien rinnalle pitää jo vauhtia olla jonkin verran. Muuten ei tila riitä.


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 28.09.2006 klo 09:34]
      
  • Motarilla ja muillakin teillä ajaville vinkiksi, että pitäkäähän liittymien kohdalla turvavälit kohtuullisina, sillä oikealla kaistalla. Silloin ei tarvitse hidastella rakoa etsien, eikä tunkea kenenkään eteen.

    Toiveajattelua.

      
  • Itsellä ei ole sen kummempia ongelmia ollut kunhan vain muistaa pitää kunnon turvavälejä. Mikäli turvaväleistä ei huolehdita, niin ennen pitkää tulee taatusti hässäkkää.

    Olen vakuuttunut, että joillekin kunnon hässäkän aiheuttaminen on ihan extreemi juttu ja sitä ne siinä tavoittelevatkin - koko kiihdytyskaista ihan ahtaaseen jumiin. Olenpa silloin tällöin nähnyt , kun oikeaa kaistaa ajava on tahallaan sovittanut nopeutensa juuri sen kiihdyttäjän mukaan ja ajanut tismalleen siinä rinnalla, joten tahallista se on tuokin, joten eivät ne tunaroinnit ihan aina ole liittyjästäkään johtuvia. Ja miten ne menevät ahtaaseen jumiin - no, kun niitä turvavälejä ei ole ja ne pienetkin raot on syöty pois. Kaikenkaikkiaankin porukka ajelee aivan liian lähellä toisiaan muutenkin - ihan yleisesti ottaen. Onhan se nyt kamalaa, jos siihen eteen tulee joku - vai onko - no onhan se tietenkin.
    Mutta eipä huolta - aina ne hässäkät ovat ennen ilta yhdeksää purkautuneet - enimmäkseen.

    [Rätkätin muokkasi tätä viestiä 07.10.2006 klo 07:59]
      
  • Minä väistän usein vasemmalle jos tilaa on, ei kait viisasta, mutta tullut tavaksi, siis antaa tietä liittyjille. Muutoin pidän niin ison turvavälin että aina siihen yksi kiireinen väliin mahtuu, tarvittaessa hidastan hieman, mutta vain yksi kerrallaan, siis pääsee välliin kurrauttaan! :sunglasses:

      
  • Lainaus:
    28.09.2006 klo 08:03 Herbert kirjoitti
    Eiköhän se johdu vain siitä, että kaikkien kyky käsitellä autoa ei ole erinomaisen hyvä. Silloin ei auta kuin itse nähdä tilanne ja toimia niin, että siitä kaikki selviää. Hyvä kuski pystyy siihen. Huono manaa toisten virheitä eikä näe oman osuuden vaikutusmahdollisuuksia.

    Mielestäni Herbert ilmaisi asian hyvin.

    Kaikkien kyky käsitellä autoa ei ole yhtä hyvä kuin toisten. Useimpien kyky käsitellä autoa on kuitenkin turvallista liikkumista ajatellen riittävä sillä edellytyksellä, että kohdalle ei satu asenneongelmasta kärsivää justamatonta kanssakulkijaa.

    Näillä palstoilla esitetään usein hyvin itsekeskeisiä väittämiä, esimerkiksi: hitaammin ajavat vaarantavat liikenteen aiheuttamalla ohituksia - vaikka ohittajahan sen riskin ottaa.

    Toisten huomioonottaminen ja kyky tinkimiä tarvittaessa omasta edusta (yleensä muutamasta sekunnista tai minuutista matka-ajassa) on sitä tärkeintä liikenneosaamista.

      
  • Disukka: "harvoin se edelläajava saa kelattua riittävästi vauhtia mennäkseen oikealle kaistalle liikenteen sekaan OIKEALLA=SAMALLA nopeudella kuin sitä kaistaa ajavatkin"

    Siltä vaikuttaa. Itse eniten ärsyttää moinen käytös, kun olen pelkääjän paikalla (useimmiten tämmöistä käytöstä seuratessa kuljettaja on äitini).

    Ollessani itse kuskina moinen ei haittaa, sillä taktikoin moottoritielle liittymistä. Niissä liittymissä, josta minä useimmiten moottoritielle liityn (HKI-TRE-motarin pohjoispää), ei ole valo-ohjausta kiihdytyskaistan alkuun ja liikennemäärän vähäisyyskin mahdollistaa pienen taktikoinnin: varaudun könyäjään ja annan sata metriä väliä ennen kuin menen kiihdytyskaistan alkuun. Vaihtoehtoisesti menen hänen perässään kiihdytyskaistalle ja köröttelen neljääkymppiä ramppia alas kunnes välimatkaa on riittävästi, että könyäjästä ei ole harmia.

    Sitten tulee armotonta monoa. Jalka lattiaan, vaihto suuremmalle kuudestatonnista. (Heraldilla ei ole tullut viime aikoina ajettua, mutta se kaipaa jo uuden vaihteen viidessätonnissa. Ja liikkuvaa lähtöä sillä ei kannata harkitakaan, koska koko ramppi tulee tarpeeseen niin vähäisillä tehoilla. Tosin harva Heraldia huonommin kiihtyykään, joten eipä ne tukokseni eteeni taitaisi jäädäkään.)

    Disukka: "Kun ajan itse oikeaa kaistaa motarilla tai vastaavalla samaan suuntaan useampikaistaista tietä, niin taas em. mummoilija yrittää ängetä eteeni"

    Jos olen motarilla itse, kun näen hitaasti liikennevirtaan könyävän auton, hidastan moottorijarrutuksella ja hyvin varhaisessa vaiheessa ellen jo siinä vaiheessa voi varmistaa pääsyä ohituskaistan puolelle. Toki tulee tällöin hidasteltua yhden sun toisen kiihdytyskaistalta tulevan auton takia, sillä aivan kaikki eivät hidastele. Mutta jääpähän sitten vähän turvaväliä.

    Disukka: "Minusta EI VOI MITENKÄÄN PERUSTELLA sitä että ei kiihdytä tarpeeksi kiihdytyskaistalla. ITSE EN SÄÄSTÄ omaa NAFTAA tai TURBOA siinä vaiheessa kun tulen motarille."

    Ehkä kerroitkin itse miksi osa könyää: he haluavat säästää naftaa tai turboa. Mutta harvalla könyäjällä taitaa olla turboa, kun ei minullakaan ole vaikka en könyäjäksi itseäni mielläkään ohituskaistalla.

    Ja se "nahtan", "löpön" tai "gason" säästäminen on vähän kyseenalaista. Toki revittely kuuteentonniin sitä hiukan hukkaa, mutta kyllä se tarpeeseen ihan tulee. Taloudellisin kierroslukualue täyskuormituksella on siellä 3000...4000 tienoilla. Harva käyttää edes tätä aluetta vaikka se olisikin taloudellisin. Useat tekevät toisen kahdesta virheestä:
    - kaasua ei paineta tarpeeksi
    - kierroksia ei käytetä tarpeeksi.

    Liian kevyt kaasun painallut tekee enemmän hallaa polttoaineenkulutukselle kuin moottorin revittäminen epätaloudellisen korkeilla kierroksilla. Osakaasulla bensiinimoottori nimittäin jarruttaa imusarjan alipaineen avulla. Nettoteho voi olla positiivinen (eli auto kiihtyy), mutta polttoainetta täytyy polttaa enemmän imusarjan alipaineen suorittaman moottorijarrutuksen voittamiseksi. Täysikaasulla ei tämmöistä alipainetta esiinny merkittävissä määrin. Toki revitettäessä sylinterin täytös huononee ja tämä vaikuttaa samalla tavoin: vähentää sylinterissä olevan ilman määrää ja jarruttaa imutahdin aikana, mutta samalla kun kierrosten käyttäminen lisää jarruttavia voimia, se myös lisää työtahtien määrää ja työtahdin lyhentyessä vähemmän lämpöä karkaa sylinteriseinämiin ja polttoainetalous paranee. Optimi on siis 3000...4000 rpm ja poljin lattiassa. (Kaasutinmoottoreilla ajaessa asia ei ole yhtä yksinkertainen, koska liian kaasun antaminen voi aiheuttaa huonoa käyntiä. Tämäkin usein korjautuu lisäämällä kierroksia.)

    Ja dieselit ovat tietenkin oma lukunsa. Niissä moottorijarrutuseffekti ei riipu lainkaan ruiskutetun polttoaineen määrästä, sillä imuilman määrä pysyy vakiona. Toki turboahdin vielä sotkee sitäkin, joten en ala erittelemään fysiikkaa, koska en sitä osaisi ymmärtää kuitenkaan. Kyllä dieselilläkin periaate kuitenkin on, että kierrokset vähintää parhaalla vääntöäalueella. Koska kiihdytyskaistalla taloudellisuus on toissijaista turvalliseen liittymiseen, suosittelen "revittämään" sitä dieseliäkin hieman yli. (Bensaa ei tarvi yli 4000 revittääkään normaalipituisilla kiihdytysrampeilla. Ellei sitten lapseta. Minua lapsettaa.)

    "Taloudellisuudesta" kiihdytyskaistalla huolehtivat autoilijat ovat vain idiootteja. Siinä nyt ei juuri enempää hukkaisi vaikka sen pari kymmentä sekuntia jopa epätaloudellisen korkeilla kierroksilla kiihdyttäisi. (Huom: pari kymmentä. Moni moderni auto kiihtyy alle 10 sekunnin sataseen.)

    100 kilowatin tehoinen moottori tuottaa hyötytehoa 100000 joulea. 30% hyötysuhteella se siis kuluttaa 333333 joulea, 20% hyötysuhteella 500000 joulea. Tämä tulee polttoaineesta. Polttoainetta palaa tämä luku jaettuna polttoaineen lämpöarvolla, 43 megajoulea per kilogramma eli taitaa olla noin 57 megajoulea per litra (bensa on kevyempää kuin vesi). 6...10 millilitraa per sekunti täysiteholla. Jos täyttä tehoa käytetään 10 sekuntia, kuluu polttoainetta noin desi - ei sen enempää. Eikä se ole desi hukkattua polttoainetta. Osa on tietenkin hukattu lämmöksi (näin tapahtuu aina), ja se todellisuudessa hukattu perustuisi hyötysuhteiden erotukseen. Se ei ole enää suuri ja jos kiihdytys vie yhden desin, se kulutuksien ero ei ole kuin suuruusluokkaa senttilitra.

    Jos ette usko tuota desin lukemaa niin samaa voi arvioida esim. sillä, että 100 kilowatin tehoilla voisi ylläpitää ehkä tasaista 150...200 tuntinopeutta, ilmanvastuksesta riippuen.

    Sata kilometriä kulkee 30 minuutissa ajaen 200 km/h. 0,01 litraa per sekunti * 60*30 = 18 litraa/100km. Ei aivan järjetön lukema, kun ottaa huomioon, että minä vaan täällä lämpimikseni auon päätäni. Kai niissä laskuissa on jotakin järkeä oltava, kun ollaa oikeassa suuruusluokassa ainakin.

    Eli miettikää kannattaako senttilitran suuruusluokassa olevan polttoainesäästön takia ajaa rauhallisesti kiihdytyskaistalla. Muistakaa myös, että liian laiskalla kiihdytyksellä hukkaatte helposti (vähintään) saman määrän polttoainetta.

    Disukka: "Ehkä tilanteessa A pitääkin pysähtyä jatkossa kiihdytyskaistan alkuun ja odottaa ettei edssä ole ketään ja sitten antaa hanaa, vähän kuin lentokentällä kiitoradallakin toimitaan eli aina yksi kerraallaan liikkeelle/taivaalle."

    Niin minä toimin. Ainakin silloin, kun liityntäkaistalle pääsyä ei rajoiteta liikennevaloilla. Suosittelen pientä taktikointia tässä kohdin.

    MMS: "Enemmän pistää silmään kun joku nuori jauhopää vetää 150 lasissa suoraan sekaan piittaamatta muista mitään."

    Eipä juuri ole vaarallisempaa kiilata 150 km/h nopeudella 120 km/h nopeusvirtaan kuin että 70 km/h nopeudella 120 km/h nopeusvirtaan. Osaan kyllä sanoa kumpi on h-tisti yleisempää. Vihje: iskimlisuup ätieh nustuk.

    On mielestäni aika ikävää, että ihmiset kaksi yhtä vaarallista tilannetta havaitessaan asettuvat näinkin selkeästi puolustamaan toista häiriökäyttäytymistä.

    Herbert: "Eiköhän se johdu vain siitä, että kaikkien kyky käsitellä autoa ei ole erinomaisen hyvä."

    Ei tarvitse olla erinomaisen hyvä. Riittää, että on hallitsee perusasiat: ajaa suoraan, painaa kaasupoljinta, kytkintä, nostaa kaasupoljinta vaihteita vaihtaessa (suositeltavaa, mutta ei välttämätöntä uusilla autoilla) ja vaihtaa vaihteita.

    Itse ole harvinainen ihminen, enkä miellä itseäni edes keskivertoa paremmaksi kuljettajaksi. Ajan liian vähän saavuttaakseni hyvän rutiinin ja järkkymättömän pelisilmän. Erityisesti ajan liian vähän kaupunkiympäristössä ymmärtääkseni kaikkia toisia somppailijoita.

    Mutta kyllä silti suunnattomasti ärsyttävät nuo keski-ikäiset kuljettajat, jotka ajavat minua useammin, ovat ajaneet vähintään 30 vuotta, eivätkä vielä voi vedota vanhuusiän lihasrappeumaan, kihtiin, dementiaan, alzheimeriin, jne., jne. Siis ihmiset joilla on ollut lähes rajaton aika oppia ja joilla ei ole fysiologista estettä suoriutua, mutta jotka siitä huolimatta ajavat päivästä toiseen kuin ensimmäistä vuotta ajokorttinsa saaneet.

    Lukuunottamatta kahta poikkeusta:
    - he harrastavat usein tasanopeusajoa (ensimmäistä vuotta kortin omistavat usein vielä muistavat läpysköjen merkityksen)
    - he ei eivät ole kuulleet leveäkaistateistä, ohituskaistoista, taloudellisesta ajamisesta, jne. "uusista" asioista, joista ensimmäistä vuottansa ajavat ovat saattaneet kuulla mainittavan.

    Eli hieman vastuullisuutta siihen autoiluun. Sääntöjen noudattaminen on välttävä, mutta ei riittävä ehto turvalliseen liikennöintiin. (Matemaatikon kielellä ilmaistuna. Ja yksinkertaistettuna.)

    Herbert: "Ajattelu?"

    Kyllä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit