Kesärengas, kitkarengas vai nastarengas...

72 kommenttia
13»
  • Seutulainen: "Kannattaakohan tuota nastarengasasiaa taas vatvoa pelkän Helsingin Sanomissa olleen jutun takia."



    Hesarin uutisointia tässä onkin ehkä enemmän taivasteltu. Sehän kirjoitti otsikossa, että kitkarenkaat lisäävät talviajon riskejä.



    "Eiköhän kaikkien asiasta pillastuneiden kannattaisi ensin ITSE hankkia tuo tutkimus käsiinsä."



    Arvaa, olisiko se jo linkitetty tänne, jos olisi jostain löytynyt. Mutta kuten tapana on, kriittistä tarkastelua kestämättömät tutkimukset eivät nettiin päädy. Nyt kun valtakunnan päälehti on saatu julkaisemaan propandan, tutkimuksen tehtävä on täytetty. Kansan mieleen jäi tieto nastojen paremmuudesta.



    "Ja tutustua siihen ITSE, vai luotatteko te ITSE noin paljon HS:ään ?"



    Enpä ole havainnut luottamusta hesaria kohtaan löytyvän.



    "Viime talvena täälläpäin oli tosiaan vaihtelevat ja huonot kelit, ei puhettakaan siitä pitkästä pakkasjaksosta, joka yleensä yhdistetään Sisä-Suomen säihin. Nastarenkaita tarvitsi kipeästi."



    Taisitte saada esimakua talvikelistä, jossa normaalitalvena rannikolla ajellaan.



    "Kesällä on todellakin hyvä keskustella kitkarenkaiden eduista ! Ja koettakaa muistaa, että Hesarin levikkialue ei ole koko Suomi."



    Keskustelun pointti ei olekaan kitkat vastaan nastat (ainakaan tuon artikkelin linkittäisen jälkeen). Vaikka itse ajankin mielummin nastoilla, en silti perustele valintaani tuollaisen tutkimustiedon mukaan.



    Ja kohtahan se talvi taas tulee, juhannukseen on enää kolme viikkoa, sitten päivät taas alkaa lyhentyä...

      
  • alfred100: "arvasin että provoni herätti kiivaan keskustelun..."



    Toivottavasti oli provo.



    "vaikka tutkimus on mitä on, enkä siinä on kuitenkin hiemn järkeäkin....."



    Jos hesarin kirjoittelu pitää paikkaansa, tutkimuksessa oli järkeä, johtopäätöksissä ei. Minun tulkintani on se, että nastat huonossakin kunnossa tarjoaa edes jotain pelivaraa, mitä kitkat eivät tietyissä olosuhteissa tarjoa.



    "Kitkarenkaan kuluvat huomattvan nopeasti ja niiden kulutuspinta ajetaan "lopuun".

    ...

    Nastat kestää mekkein "isältä pojalle", ja näin ollen veikkaan että keskiverto nastarengas on paremmassa kunnossa kuin kitka."




    Tuo logiikka ei toimi. Renkaan keskimääräinen kunto ei ole riippuvainen sen kulumisen nopeudesta, jos kulumimisen nopeus on alussa ja lopussa vakio. Nopeasti kuluvien renkaiden tilalle hankitaan nopeasti uudet, joten keskiarvo on sama kuin hitaasti kuluvan renkaan tapauksessa. Vain omistajalle aiheutuvat kustannukset vaihtelevat.



    "Näin ollen loppuunajettujen kitkojen määrä liikenteessä on ihmisten "säästäväisyyden" takia suurempi kuin nastojen kohdalla."



    Ellet sitten tarkoita sitä, että nastat luokitellaan loppuun ajetuiksi esim. 5 mm kohdalla, kitkat 6 mm kohdalla, mutta kaikki ajetaan 4 milliin saakka.



    "Tälläin kukaan tuskin kiistää nastojen tehoa."



    Luulen, että tutkijalautakunta ei luokittele esim. 5 mm kitkoja keliin sopimattomiksi, koska ovat kaikilla mittareilla arvioituna keliin sopivat. Renkaat ovat lain mukaiset, valmistajan ko. olosuhteisiin tarkoittamat jne.



    "Edessä ajava veti jarrut päälle hieman ylläätäen (punaiset valot vaihtuivat)..."



    Olipa yllättävä tilanne. Kuinka joku voi jarruttaa, kun punaiset vaihtuvat? Rattimieshän painaa siinä vaiheessa kaasua.

      
  • Perinteisten nastarenkaiden kova kumiseos kyllä kestää hirmu pitkään, mutta se ei tarkoita, että nastarenkaan pito säilyisi pitkään. Kun nastat kuluvat/irtoilevat nastarenkaan pito voi romahtaa, vaikka kulutuspintaa olisi jäljellä seitsemän milliä. Minulle on ainakin joskus käynyt näin, viisi vuotta vanhat nasta-hakkapeliitat kävivät älyttömän liukkaiksi, vaikka päälle näyttivät melko tuoreilta.



    Nykyisin tosin nastarenkaaat ovat menneet enemmän nastakitkarenkaan suuntaan eli pinta on nastarenkaissakin pehmeä.



    Tuskin kukaan kitkarenkailla ajavakaan kiistää sitä, että hyväkuntoinen nastarengas pitää sileällä jäällä selvästi paremmin kuin hyväkuntoinen kitkarengas. Tämän eron voi kuitenkin kompensida ajamalla varovaisemmin. Ilmeisesti useimmat kitkarenkailijat näin myös tekevät, koska paljas vertailu rengastyyppien välillä ei osoita erityisen suurta onnettomuusriskiä kitkarenkaille.



      
  • MMS:

    Itse koen fillaristit erittäin kielteiseksi maanteillä.




    Niinpä .. kanssaihmisistä on vain haittaa .. ihan parasta olisi kun muita ei olisi missään häiritsemässä .. no ehkä kuitenkin voisi olla, mutta niiden pitäisi aina ajatella vain niin kuin minä itse haluan ...



    Auto on ehdottomasti maailman tärkein asia ja ihmisen pitää kulkea vain siellä missä siitä ei ole autoille haittaa. Ihan kaikki mikä haittaa autoilua on onnen omiaan kaatamaan tämän maan talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon ja myöskin kansainvälisen kilpailukyvynkin. Leipä joka tulee kauppaan 3min45sec myöhemmin jonkun jalankulkijan vuoksi on jo melkein pilaantunutta .. sitäkö tässä halutaan, köyhyyttää ja kurjuutta ja että ihan kaikki menee pieleen.

    :grin:

    Muistan hyvin kun IT-gurut tappelivat millisekunteista saadakseen päätteiden vasteajat 0,2 sekunnista 0,175 sekuntiin. Sitten yht'äkkiä siirryttiin inettiin ja sovelluksia alkoi olla netin takana yhä enemmän ja koko WWW alkoi ihan oikeasti olla World Wide Wait ja vasteajat pomppasit tuolta 0,175 sekunnista 5-30 sekunttiin eikä mikään kansantalous sen enempää kuin mikään muukaan kaatunut sen myötä .. jopa leivätkin tulivat perille peräti kauppoihin asti ajoissa .. kyllä siinä on ihmettä piisannut.



    Nastarengaskeskusteluissa on jotenkin hieman tuollainen IT-vasteaikatemppuilun maku. Puhutaan, että turvallisuus on tärkeää ja nastalliset renkaan parantaa turvallisuutta, mutta tippaakaan ei olla valmiita tinkimään vauhdista, jolla ihan oikeasti on keskeinen rooli, kun halutaan ihan oikeasti puhua turvallisuudesta. Vaikka hieman hiljaisemmin ajaisittekin, niin lupaan todellakin, että yhtään mitään ei jää silti tekemättä paitsi kolaroimatta ihan niin usein kuin tavallisesti.

    :grin:

      
  • Kyllä se auto on todellakin tärkeä. Myös liikkumisen turvallisuus on tärkeä. Vaikka nykyiset nastamääräykset heikentävät oleellisesti ajosuoritetta. Ennen oli nastojen ulkonemat ja pistovoimat eri luokkaa kuin nykyään. Muistan aikoinani kun vaihdoin vanhojen määräysten mukaiset nastarenkaat uusiin, niin meinasin ekoissa mutkissa mennä pöpelikköön. Niin paljon huonompi pito uusissa oli.Kyllä silti kannatan nastoja, koska turvallisuus on tärkein. Ajotapaa on liian vaikea muuttaa, koska kärsivällisyys ei riitä.

    Kyllä myös tämä nettinopeus välillä häiritsee, vaikka on täällä "maalla" 20mb valokuitu, onneksi nopeus piakkoin kasvaa.

      
  • MMS:

    Vaikka nykyiset nastamääräykset heikentävät oleellisesti ajosuoritetta. Ennen oli nastojen ulkonemat ja pistovoimat eri luokkaa kuin nykyään.




    Noinkohan on. Pistovoimia onneksi on rajattu, mutta nastojen määrät on kasvaneet. Eiköhän ne kompensoi aika tehokkasti toisiaan.



    Lukumäärä on vannekoosta riippuvainen. Nyt kun vannekoot on kasvaneet 1-2 tuumaa, nastojen lukumäärää on voitu kasvattaa, vaikka vierintäkehä on sama kuin ennenkin.



    Tilanne on korjautumassa, koska nastojen lukumäärää suunnitellaan sidottavaksi vierintäkehään, mikä onkin huomattavasti nykyistä käytäntöä järkevämpää.

      
  • nelivetoinen:

    Tuo uutisessa siteerattu tutkimus oli tosi lystikäs esimerkki nollatutkimuksesta. Silkkaa kehäpäätelmää koko logiikka. Kun tutkijalautakunnat nimeävät ilmeisen kategorisesti kitkarenkaat rengasriskiksi jääkelillä, niin eipä ole ihme, että "rengasriskionnettomuukissa" kitkarenkaat ovat yliedustettuna. Siis kitkarenkailla talvella ajetuissa onnettomuuksissa on kitkarenkaiden osuuus onnettomuusautoissa huomattavan suuri! Wau. Tämmöisen toteamiseen todella tarvitaan ihan tutkimusta.

    Paljaat vertailut kitka- ja nastarenkaiden välillä eivät osoittaneet kitkarenkaille kasvanutta onnettomuusriskiä. Oli siis pakko luoda tämä apukäsite "rengasriskionnettomuus", jotta rahoittajalle mieluisa lopputulos oli kaivettavissa tutkimustulokseksi. Useimmat tutkimusten ja lehtien lukjathan ovat kuitenkin niin pässejä, etteivät hoksaa tämöisiä kehäpäätelmiä. Tottahan sen pitää olla, kun tutkijat ovat tutkineet ja Hesari uutisoinut.


    Ainoa fakta tuossa tutkimuksessa oli, että kitkoilla ajettiin 13% ja nastoilla 87% onnettomuuksista. Tämä vastaa renkaiden suhteellista osuutta liikenteessä. Mihin tässä siis tuota apukäsitettä tarvitaan?



    Ja miten tuo apukäsite on edes määritelty? Harvassa ovat kelit, joihin hyväuraiset laatukitkat ovat sopimattomat. Itse en ole koskaan joutunut tuollaisiin olosuhteisiin.



    Onko nuo sitten jotain kesärenkaita tai nypittyjä nastarenkaita nuo rengasriskikitkat?



    Vai onko testin tilaaja vain päättänyt, että kitkat ovat rengasriski, ja naamioineet sen tutkimuksen asuun? Itseepäilen tätä vaihtoehtoa.

      
  • K-10:

    Ja miten tuo apukäsite on edes määritelty? Harvassa ovat kelit, joihin hyväuraiset laatukitkat ovat sopimattomat. Itse en ole koskaan joutunut tuollaisiin olosuhteisiin.

    Onko nuo sitten jotain kesärenkaita tai nypittyjä nastarenkaita nuo rengasriskikitkat?

    Vai onko testin tilaaja vain päättänyt, että kitkat ovat rengasriski, ja naamioineet sen tutkimuksen asuun? Itseepäilen tätä vaihtoehtoa.




    Ei ole, koska tutkimus perustuu tutkijalautakunnan aineistoon. Tutkijalautakunnan edustajan mukaan renkaiden kuuluminen riskitekijöihin määritellään tapauskohtaisesti.



    Riskitekijällä on aina yhteys onnettomuuden syntymiseen. Esimerkiksi täysin sileä rengas ei tule riskitekijäksi, jos sen yhteyttä onnettomuuden syntymiseen ei voida osoittaa.



    Renkaan sopivuuden luokittelussa lautakunta ottaa huomioon kokonaisuuden eli mm. renkaan tyypin, kunnon, kuluneisuuden, kelin ja liikenne- ym. olosuhteet sekä käytettävissä olleet muut vaihtoehdot. Käytännössä pitonsa menettäneen kitkarenkaan kohdalla lautakunta useimmiten arvioi em. taustaa vasten, olisiko tilanne ollut toinen, jos autossa olisi ollut parempikuntoinen kitkarengas, muu talvirengas tai nastarengas. Sama toimintatapa on tietenkin tarpeen vaatiessa myös esim. nastarenkaan tai kesärenkaan kohdalla. Siten esimerkiksi kulutuspinta ei yksin määrää renkaan sopivuutta eikä siis sille ole yksiselitteistä kriteeriä, milloin kulunut rengas määriteltäisiin riskitekijäksi onnettomuuden syntymisessä. Näin myöskään keliin sopimattomuus ei ole yksinomaan rajattu kesärenkaisiin.

      
  • Eli rengas on keliin sopimaton, jos on olemassa selvästi paremmat renkaat siihen keliin?



    Mutta eikö ajaminen pidä tehdä renkaiden ja olosuhteiden mukaan? Jos on heikommat renkaat, pitäisi ajaa paremmin ja kompensoida heikouksia. Ja koska noitten mielestä kitkakolareissa on ollut huonompia renkaita, ilmeisesti kitkakuskit kuitenkin ovat kompensoineet asiaa, kun eivät ole kolaroineet sen enempää kuin nastakuskitkaan.

      
  • K-10: "Eli rengas on keliin sopimaton, jos on olemassa selvästi paremmat renkaat siihen keliin?"



    Kai sen noinkin voi sanoa, koska kaikki on suhteellista.



    "Mutta eikö ajaminen pidä tehdä renkaiden ja olosuhteiden mukaan?"



    Kyllä. Jos ei tehdä, saa tutkijalautakunta töitä. Mehän emme tuon tutkimuksen perusteella tiedetä, kuinka hyvin noilla riskirenkailla selviydytään. Siinä puhutaan ainoastaan tapahtuneista heva-kolareista ja niihin liittyvistä rengasriskeistä.

      
  • Omakohtaista kokemusta on, että hyvät kesärenkaat on talvella paremmat kuin oikein huonot talvirenkaat. Ja molemmilla selviää hengissä, jos osaa.

      
  • Nastarenkailla 0 onnettomuutta, samoin kitkoilla, mutta ajan niillä yleensä vain kesäisin! :xmas:

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit