Muistelen joskus lukeneeni TM:sta, että jokin pykälä kieltäisi liikennemerkillä osoitetun pysäkointipaikan läheisyyteen pysäköimisen. En kuitenkaan ole onnistunut tuota lain kohtaa löytämään. Miten asia lienee? Jos noin on, onkohan ennakkotapauksia tai muuta vastaavaa tietoa, jonka perusteella voisi päätellä, kuinka kaukana ollaan vielä "läheisyydessä" eli kielletyllä alueella?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Muistaakseni pysäköinnin sallivan ja merkityn paikan ympärillä on aluepysäköinnin kieltävä merkki tai vastaava, joten tuo tapa ainakin kieltää muualla pysäköinnin paitsi sallitulla ja erikseen merkityllä alueella.
Sain joskus parkkisakon, kun kadun reunassa oli pysäköintikielto ja ei koske linja-autoja ja 20m pituudelta ja siellä keskellä bussipysäkin merkki. Laitoin auton yli tuon 20m ja kas, sakko ikkunaan. Sitten valittamaan. Minulle näytettiin hehtaarinkokoiselta kartalta, että siellä jossain kaukana oli aluepysäköintikieltomerkki. Maksoin sakkoni sinne toimistoon ja sain pari silloista markkaa alennusta. Hämäräksi jäi, että miksi siellä piti olla pysäköintikieltomerkki, kun koko alueella muutenkin oli jo pysäköintikielto. Siihen olisi ihan hyvin riittänyt bussipysäkin merkki. Vai meinasikohan ne ihan oikeasti, että silloin ei bussikaan olisi saanut pysäkilleen pysähtyä vaikka kyse oli parkkikiellosta. En oikein kunnolla ymmärrä vieläkään.
Sain kauan sitten pysäköintirikemaksun Kampinkadulla (nykyään Urho Kekkosenkatu) ryhmitysalueelle pysäköinnistä. Paikalle oltiin laittamassa parkkimittareita ja pysäköin viimeisen tolpan taakse. Itse mittareita ei oltu vielä laitettu. Oli perjantai. Maanantaina sitten mittarit asennettiin ja tein valituksen sakosta. Olihan paikalla nyt laillinen parkkiruutu. Ei auttanut.
Nykyään Helsingin kaupunki on maalannut parkkiruutuja kaksi metriä ennen suojatietä. Kuinka moni pysähtyy nähdessään auton pysäköitynä kaksi metriä suojatien edessä laillisessa parkkiruudussa?
Kolarin sattuessa vasemmalta tulevan kannattaa väittää, että oikealta tuleva käyttäytyi ennalta arvaamattomasti kun ei pysähtynyt niin kuin laki velvoittaa.
Jonkun pitäisi puida asia ihan korkeinta oikeutta myöten.
Finnicus:
Tuossa on käytetty sanoja pysähtynyt ja pysäköity (=parkkeeroitu). Pysäköity tarkoittaa, että auto on jätetty ja/tai on ruudussa. Mikäli suojatien eteen on parkkeeroitu ajoneuvo ja se ei estä näkyvyyttä suojatielle, niin lähestyttäessä suojatietä tarpeellista varovaisuutta noudattaen ja ajoneuvon ollessa nopeutensa puolesta hallittu, suojatien eteen ei tarvitse pysähtyä minkäli muuta syytä ei ilmene.
TLL:
Oma mielipiteeni on, että ei siitä suurta haittaa ole vaikka siihen suojatien eteen pysähtyisikin varmuuden vuoksi, kun nopeuskin on niin verkkainen tai ainakin pitäisi olla.
Rätkätin:
Ja kannattaa valmistautua pysähtymään, vaikka siinä välissä olisikin kaista tai suojatiekoroke. Suojatien tarkoitushan on antaa esteetön kulku jalankulkijoille tien ylittämiseen. Se tarkoittaa, että jos ei nähdä tuleeko jalankulkija, ajetaan niin hitaasti että ehditään tarvittaessa pysähtymään. Aika hurjaa touhua kun esim. Mannerheimintiellä tuollaisissa paikoissa ajavat viidenkympin alueella ylinopeutta, vaikka ihmisiä odottaa tien ylitystä ratikkapysäkin suojateillä. Itse lähestyn noita paikkoja alinopeudella näkyvyyden ollessa muun liikenteen vuoksi rajoitettu. Ja pysähdyn jos on tarvetta. Kyllä sitä ylinopeutta kerkee sitten niillä pidemmillä suoranpätkillä ajamaan, missä ei ole mitään väistettävää.
Tuo lakipykälä on tavallaan turha, koska suojatiellä kulkevia on väistettävä näki niitä tai ei. Se antaa vain suoraviivaisen mahdollisuuden puuttua selkeään piittaamattomuuteen. Mutta se myös antaa mahdollisuuden pilkun nussimiseen.
Finnicus:
Pitävää näyttöä pitäisi olla myös.
Voipi hyvin olla, että mikäli vasemmalta tulleella oli aikaa todeta ennalta-arvamattomuus, niin olisi myös hyvin ollut aikaa ja ennen kaikkea syytäkin väistellä. Voi hyvin käydä, että tuomatri toteaa, että jos kerran näit vastapuolen ajotavan, niin miksi sitten jätit noudattamatta sääntöjä. Mikäli selität, että kaikki kävi niin nopeasti, niin risteyksiä pitää aina lähestyä tarpeellista varovaisuutta noudattaen ja vauhti pitää asettaa niin hiljaiseksi, että vahinkoja ei satu.
Väitän, että em. selityksen kera joutuu aika pahasti tyhjän päälle.
Finnicus:
Etenkin talvella voi olla auton kuljettajan hankalaa arvioida pysäköinnin laillisuutta.
Erikoinen tilanne tähän asiaan liittyy myös siinä, että jossain kohdissa jalkakäytävään on tehty eräänlainen uloke helpottamaan ylitystä. Siinähän jalkakäytävä ulottuu pidemmälle ajoradan suuntaan kuin normaalisti, jolloin jalankulkijan ei tarvitse kurkkia autojen takaa tielle. Tällöin ilmeisesti 5 m pysäköintikielto ei ole voimassa. Tulkinnanvaraiseksi tilanne muuttuu silloin, kun jalkakäytävän uloke ei ulotu autojen tasalle, vaan esimerkiksi puoliväliin.
Milloin 5 m sääntö astuu voimaan?
Herbert:
Se on aina voimassa ellei liikennemerkillä tai ajoratalaamauksin ole toisin osoitettu.
Jos asia on epävarma, niin itse ainakin pelaan varman päälle ja jätän sen 5m sinne suojatielle sillä ei siitä niin kauheasti vaivaa ole. Joitain paikkoja muistan ulkoa.
Talvella kaikki ajoratamaalaukset ovat voimassa ilman poikkeusta kuten kaikki liikennemerkitkin vaikka ne olisivat miten paljon lumen peittämiä. Tietenkin asia on hankala käytännössä.
Maalatut parkkiruudut voi tarkistaa mittarien paikoista. Yleensä on niin, että on mittari per parkkiruutu. Tuosta voi päätellä jotain.
Rätkätin:
Tarkoitin sitä, että jos jalkakäytävässä on kuvailemani kaltainen uloke. Kuinka pitkälle tuon pitää ulottua, jotta auton saa jättää aivan suojatien eteen. Läheskään ainahan ei ruutuja ole tien varteen maalattu tai paikkoja osoitettu liikennemerkein.
Epävarmassa tilanteessa tietysti noin kannattaa toimia. Hämmästyttää myös se, onko tienpitäjällä lupa osoittaa parkkipaikka alueelle alle 5 m päähän suojatiestä, jossa normaalisti on pysäköinti kielletty.
Mielipiteillä ei ole merkitystä. On aivan sama onko auto parkkeerattu vai pysähtynyt suojatien eteen. Pysäköity auto on pysähtynyt ja sillä siisti. Sitä on turha enää koetella missään oikeusasteessa, turpiin tulee. Siinä ei ole yhtään tulkinnan varaa - pysähtymättä ei ohi saa ajaa. Hiljentäminen ei riitä.
Normaalisti asia on siis selvä. Vaikka tulisin vasemmalta kylkeen, eikä oikealta tuleva ole pysähtynyt suojatien pysähtyneen (tai pysäköidyn) auton viereen kuten laki velvoittaa, se on oikealta tulevalta samanlaista yllättävää käytöstä kuin olisi ajanut pysähtymättä STOP-merkin ohi. Yhtälailla jos henkilöauto ajaa bussikaistaa risteyksen ohi kaistanvaihtaja kylkeen ajaessaan ei ole korvausvelvollinen vaan yllättävästi suoraan ajava. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että maalaisjärjen mukaan vasemmalta tuleva kyllä ansaitsisi rangaistuksen varomattomuudesta, mutta korvausvelvollisuus on selvä. (Sama juttu kaistanvaihtotilanteessa).
Sitä ei tietääkseni ole koeteltu oikeusteitse jos suojatien eteen pysähtynyt auto onkin pysäköity lailliseen parkkiruutuun. Niitä on ollut käytössä sen verran vähän aikaa, että kunnon riitatapausta ei ole vielä sattunut.
Saati, että olisi haastanut kaupungin vastaamaan toimistaan.
Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla ja muilla 50km/h -rajoitusalueella ei mielestäni saisi olla valo-ohjaamattomia suojateitä. 50km/h on aivan liian kova vauhti, varsinkin kun se vauhti on joillakin 65km/h ja ylikin. Ei siinä autolija enää noudata pysähtymisvelvoitettaan jos joku on ylittämässä suojatietä. Mannerheimintiellä näkee usein, että jalankulkija seisoo ratikkakiskoilla odottaen pääsyä puolestavälistä tietä edelleen yli. Joko valot suojateille tai nopeusrajoitus 40km/h tai 30km/h.
Herbert:
Ei mitään oikeaa käsitystä olemassa olevista ohjeista, jos semmoisia edes on, muta on oma mielipide ja se ei varmaan todista yhtikäs mitään. Itse laittaisin noin 80% sen viereisen maalatun ruudun leveydestä.
Herbert:
Tilanahtaus tietenkin luo tarpeita.
Loppuunasti miettimättä on tehty ennenkin käytännön ratkaisuja. Esimerkkinä olkoon vaikka sellainen (yleensä ) valkoinen raita, joita on ilmestynyt useiden suojateiden eteen. Sen tarkoitus on, että autoilijat eivär suojatien eteen pysähtyessään ajaisi niin lähelle suojatietä, että jalankulkijan on vaikea huomata tuleeko jo pysähtyneen takaa muita. Tuossakin on ristiriita tuon 5m säännön kanssa, kun viittämetriä kauemmaksi jääneitä saa ohittaa pysähtymättä. Tuon raidan tarkoitus on juuri, että varmasti pysähdyttäisiin. Melkoinen dilemma.
Aivan. Poliisi noudattaa sakotuskäytännössään todella vanhaa KKO:n päätöstä, jossa pysäköity ajoneuvo on yhtä kuin pysähtynyt. Vuoden 1980 jälkeen KKO:ssa asiaa ei ole puitu.
KKO:n päätöksistä löytyi taasen helposti juuri tuo, että autoilija oli odottanut muuten etuajo-oiketetun pysähtyvän suojatien eteen pysähtyneen viereen. Sitä ennalta-arvaamista ja -arvaamattomuutta. Aina lähdetän siitä, että voidaan odottaa kaikkien noudattavan liikennesääntöjä.
KKO:1989:93 http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1989/19890093
A:n ennalta arvattavissa ei ollut, että C ajoi risteykseen noudattamatta tieliikennelain 32 §:n 2 momentissa säädettyä kieltoa pysähtymättä ohittaa suojatien eteen pysähtynyt ajoneuvo. Sen vuoksi ja kun ajoneuvot eivät olisi kohdanneet, jos C olisi pysähtynyt suojatien eteen, syyte A:ta vastaan hylättiin.
Hah hah .. näin <-- meillä ...
Kuorma-autokuskille kunnon mätkyt ja kortti kuivumaan tuosta tempauksesta. Jos on noin herkät hermot, on ala aivan väärä. Ja eipä voi ainakaan turhan fiksuksi tuota kuorkkikuskia kehua, tuollaisesta kun jää takuulla kiinni. Varsinkin kun tapaus on kuvattukin:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011010812971715_uu.shtml
simppa:
On muuten erikoista touhua tuo lumiralli. Hirveetä kaahausta ihan keskustassa. Aina kaasu pohjassa huudattaa sen minkä koneesta lähtee. Hermot vaikuttaa olevan kireet niillä kaikilla. Ammattilaisten pohjasakkaa. Mistä lie tuon reservin hankkineet.
drive:
Paitsi, että nuo lumikuskit ym. vanhoilla romuilla ajavat "urakoitsijat" eivät ole ammattilaisia ensinkään. Usein vehkeet on haalittu kasaan mistä lie, tallien takapihoilta, tällaisiin kausiluonteisiin urakoihin, joissa ei kysellä ammattitaitoa ja kalustolle riittää, että se liikkuu ja tavara pysyy pääosin kyytissä.
Kuten tuo kuvan Scaniakin on vusimallia 1989-92, eikä siinä ole liikenneluvan edellyttämiä liikennöitsijän nimeä näkyvissä.
Eli siis, näitä pimeitä urakoitsijoita on turha sotkea ammattilaisiin.
Nykyään ei tietääkseni tarvitse olla nimeä (ja paikkakuntaa) auton kyljessä.
Rätkätin:
Kun kaksi jäärää kohtaa, tuokin on mahdollista. Itse en lähtisi estämään raskaan ajoneuvon ajoa, vaan joustaisin ja peruuttaisin henkilöautolla mielelläni, kun tiedän, että nuo lumikuljetukset varmistavat, että henkilöautoille saadaan puhdistettuja parkkipaikkoja.
Olisiko parempi, ettei lumia ajettaisi ollenkaan pois, vaan jätettäisiin ne parkkipaikoille, niin niistä lumia kuljettavista kuorma-autoista ei olisi sitten häiriötä.
FARwd:
Kyllä tarvitsee, vaikka poliisit ei siihen jostain syystä näytä puuttuvan. Näitä nimettömiä autoja näkee nykyään usein.
Ok. Tietämykseni lienee ollut väärä. Ilmeisesti vain paikkakuntavaatimus poistui aikoinaan.