Pari artikkelia liikenneturvallisuudesta

22 kommenttia

http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=133703

Miksei pääteiden parantamisohjelman toteuttaminen ole mahdollista? Mihin autoilijoilta kerätyt miljardit katoavat?

http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=133632

Mitä tehtävissä kevyen liikenteen käyttäytymisen parantamiseksi?

  
  • Lainaus:
    16.10.2006 klo 13:48 Zilo kirjoitti
    http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=133703
    Mihin autoilijoilta kerätyt miljardit katoavat?


    Ihan samaan paikkaan, kuin kaikkien kansalaisten maksamat tuloverot, kiinteistöverot ja arvonlisäverotkin.

    Tuossa artikkelissa verrattiin Suomea muihin pohjoismaihin. Osaatko vastata näihin kommenttisi perusteella ketjussa Pääkirjoitus 16/2006 esittämiini kysymyksiin, vai esititkö vain arvauksia?

    Zilo: "* Autokanta"

    Herbert: "Varmaan parempi kuin Suomessa ja siten vaikuttaa loukkaantumista ja kuolemia vähentävästi, mutta entä onnettomuuksien lukumäärään?"

    Zilo: "* Liikenneinfra huomattavasti laadukkaampi Ruotsissa kuin Suomessa, esim. turvallisemmat tiet, panostus turvallisiin liikenteellisiin ratkaisuihin"

    Herbert: "Sama kysymys kuin edellä."

    Zilo: "* Asenteet kanssaliikkujia kohtaan paremmat"

    Herbert: "Kyllä. Sujuvuus paranee, koska esimerkiksi vetoketjusysteemi osataan. Meillä esim. kehä III:lla Tuupakan kohdassa esiintyy kummallista epäröintiä ja singahtelua rauhallisen, mutta systemaattisen käytöksen sijaan. Aiheuttaako Ruotsissa sujuvuuden asettaminen etusijalle kuitenkin pienempiä onnettomuuksia enemmän kuin suomalainen kankea käytäntö, vai mihin suuntaan mielestäsi tämä kohta heilauttaa tilastoja?"

    Zilo: "* Vakuutusjärjestelmän erot, suomessa ei bonuksellisesta vakuutukseta kannata korjauttaa pieniä ruttuja, vaan kärsiä tappio itse."

    Herbert: "Faktaa vai mutua?"

      
  • Vaikutukset kuolonuhrien lukumääriin:

    Autokanta: Autojen keski-ikä muutaman vuoden Suomea alhaisempi ja ylemmän keskiluokan autoja kannasta enemmän. Tarkoittaa, että vaikkapa ESP -järjestelmiä (80 % ha-kannasta, Ruotsi maailman kärjessä tässä) on suhteellisesti useammassa autossa. Samoin esim. turvavyönmuistuttimilla varustettuja autoja on enemmän kuin suomalaisilla.

    Liikeinfra: Havaitsee itse ajaessaan Ruotsissa. Mm. Leveämmät tiet antavat enemmän pelivaraa. Myös keskikaiteet (vuodesta 1998 alkaen, nykyään n. 1400 tiekilometrillä) ovat Ruotsissa arkipäivää, samoin kuin liikenneinformaation välittäminen (muuttuvat varoitukset/nopeusrajoitukset) ovat huomattavasti meitä pidemmällä. Vuonna 2006 pelkkiin keskikaiteisiin käytetään Ruotsissa n. 40 milj. Euroa.

    Asenteet: Ystävällisyys ja tilan antaminen parantavat turvallisuutta. Kun tilaa annetaan sujuvasti ei tilasta tulee taistelua (joka voi johtaa fataaleihin onnettomuuksiin).

    Vakuutusjärjestelmä: Kuulemani mukaan ruotsalaisessa vakuutussysteemissä bonukset eivät putoa samaa tahtia kuin Suomessa. Järjestelmän tarkemmasta toiminnasta tässä on kuitenkin minulla aukko.

    Ymmärtääkseni tuossa linkittämässäsi suomalaisessa liikennevakuutuskeskuksen tilastossa on vain liikennevakuutuksesta korvatut vahingot, autovakuutuksesta korvatut siis puuttuvat. Vai ymmärsitkö samoin?


    [Zilo muokkasi tätä viestiä 16.10.2006 klo 15:32]
      
  • Lainaus:
    16.10.2006 klo 13:48 Zilo kirjoitti
    Mihin autoilijoilta kerätyt miljardit katoavat?


    Sinne samaan paikkaan kuin muutkin verot ja maksut = yhteiseen hyvään. Voidaanko Suomessakaan enään puhua autoilijoilta kerättävistä maksuista, kun lähes joka taloudessa on auto? Jostakinhan ne rahat on kerättävä ja samat henkilöt joutuu maksumiehiksi sama mistä ne verotulot otettaisiin.

      
  • [quote title="16.10.2006 klo 14:55 Zilo kirjoitti"]
    Vaikutukset kuolonuhrien lukumääriin...

    Mutta kun tuossa kyse oli kaikista onnettomuuksista, ei kuolleista. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on onnettomuuksien ja niissä kuolleiden suhde Suomessa ja Ruotsissa ja tuottaako ruotsalainen liikenneturvallisuustyö hedelmää vähentyneiden onnettomuuksien vai hyvän kaluston ja onnettomuustilanteessa turvallisen ympäristön kautta.

    Asenteiden paremmuus ystävällisyyden kautta ainakin teoriassa voi aiheuttaa pieniä onnettomuuksia, koska tilanteissa edetään sujuvammin. Salo-m:n termiä lainatakseni, siellä kun on liikkeellä kaikenlaisia kulkijoita kamelinkuljettajan papereilla. Ehkä näiden taito ei riitä sujuvasti etenevään liikenteeseen. Tyypillinen piirrehän siinä on melko pienet pelivarat, aikaa ei tuhlata ihmettelyyn. Suomessa puolestaan homma menee juntturiin heti pienestäkin ongelmasta, joten kolareitakaan ei satu kaikkien seistessä paikallaan. Mutta en väitä, että näin olisi. Se on vain yksi mahdollisuus.

    Vakuutusjärjestelmä...

    Tuohon minulla ei ole edes kuulemani perusteella-tietoa, joten hämärän peittoon jää, ellei vaikka salo-m osaa informoida.

    Ymmärtääkseni tuossa linkittämässäsi suomalaisessa liikennevakuutuskeskuksen tilastossa on vain liikennevakuutuksesta korvatut vahingot, autovakuutuksesta korvatut siis puuttuvat. Vai ymmärsitkö samoin?

    Tarkemmin kun tilaston johdantoa luin, niin samaan tulokseen tulin. Lisäksi siellä kerottiin olevan muitakin epäjohdonmukaisuuksia, kuten rattijuoppojen mahdollinen puuttuminen tai yhden kolarin esiintyminen useampaan otteeseen. Mahtaakohan Suomesta löytyä luotettavaa tilastoa?


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 16.10.2006 klo 18:34]
      
  • Tähän hätään en ehdi muuta kuin vakuutuksista senverran että meillä Folksamilla ja luullakseni muillakin yhtiöillä on tosi uskollisille asiakkaille (= korkein bonus useita vuosia) sääntönä sallia yksi syyllisyys ilman bonusten vähennystä, jos ei siitä kahden vuoden aikana tule toista syyllisyyttä.Jos tulee putoo bonus pari kolme pykälää,jos ei tule unohdetaan koko homma.Eli homma voisi toimia sitenkin että päästyäsi n.15 vuoden kuluttua "kultapossukerhoon" voit olla syyllinen kolariin kolmen vuoden välein ilman bonushäviötä.Tuskin sitä kukaan on kokeillut käytännössä ja jos kokeileekin niin eiköhän siihenkin joku sääntö keksitä. Mutta jonkinasteista joustavuutta löytyy.
    Joustavuutta löytyy myös ulkommailla liikennöidessä.Ei tarvitse lähteä Tukholman ruuhkia kauemmaksi kun huomaa miten homman pitäisi sujua; kun kaikilla on vähintään yhtä kiire ei etuilu kannata.Eli "vetoketju" toimii kaistojen vähentyessä ja jopa väistämisvelvollinen päästetään mukaan jonoon,parkipaikalta pääsee lähtemään jne. Ja nopeasti liikkuvassa liikenteessä aina mukana olevien kahjojen annetaan mennä.Totuushan on että kaheli on aina vaara itselleen mutta myös muille ja siitä pääsee nopeimmin eroon antamalla sen mennä,kyllä sen poliisit nappaa ennenpitkää kuitenkin niin ettei Sinun tarvitse poliisiksi ryhtyä.Ja jos se etuillessaan kolaroi on kai parempi jos se tekee sen jonkun muun kuin Sinun kanssasi.
    Edellinen pätee myös jopa korostetummin mitä kauemmas etelään mennään.
    Oonhan tuon ite nähnyt.

      
  • Kummoisia ennustajan lahjoja ei meikäläiseltä tämänkään ennakoimiseen tarvittu:

    http://www.thisislondon.co.uk/news/article-23370578-details/Cuts%20in%20the%20number%20of%20traffic%20police%20have%20left%20the%20capital's%20roads%20'lawless'/article.do

    Huonon kehityksen näkee meillä jo nyt. Soitto mahdollisesti huumeissa ajavasta kuskista ei saa vastakaikua partion muodossa ja hätäkeskukseenkin saa asian tiimoilta jonottaa minuuttikaupalla jos edes läpi pääsee. Nimim. Kokemusta on sen verran, että enää en jaksa soitella... Ajakoon pöllyissä kun asioista päättävät sitä koneuskossaan haluavat ja alemmat virkamiehet kertovat ylempää tulevaa "faktaa" siitä että merkityksellisestä (inhimillisestä, rikkeen jatkamiseen puuttuvasta) liikennevalvonnasta ei ole säästetty...


    [Zilo muokkasi tätä viestiä 18.10.2006 klo 08:20]
      
  • Hätäkeskuksen organisaation uudistuksen epäonnistuminen on ihan yleisesti tunnustettu juttu. Ei sitä ole selitelty. Viime viikolla vanha johtaja siirrettiin uusiin tehtäviin, tilalle nimitettiin toinen. Samalla annettiin lisärahaa homman saamiseksi kunnolla toimimaan eli asialle tehdään jotain.


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 18.10.2006 klo 08:47]
      
  • Omalla kohdalleni on sattunut tapauksia, joissa

    * mahdollisista päihtyneenä ajavista ei saa tehtyä ilmoitusta (ei pääse hätäkeskukseen läpi)
    * saa tehtyä ilmoituksen mutta siihen ei reagoida (olen seurannut provosoimatta pitkänkin aikaa mahdollista päihtynyttä yleensä siihen asti kun nopeus on noussut liian suureksi, toisinaan jopa matkan varrella olen nähnyt poliisiauton, joka ei kuitenkaan ole reagoinut meihin mitenkään, ilmeisesti siis tieto muutamia minuutteja aiemmin tehdystä ilmoituksesta ei ole kulkenut).

    Voihan toki olla niinkin, että esim. rattijuoppoepäilyistä täytyy nykyisillä alasajetuilla resursseilla tulla usea ilmoitus, ennenkuin siihen reagoidaan?

    Joka tapauksessa huono vaste avunpyyntöihin on kohdallani johtanut siihen, että en enää apua pyydä tai pyydän vasta siiten kun onnettomuus on jo tapahtunut.



    [Zilo muokkasi tätä viestiä 18.10.2006 klo 09:22]
      
  • Lainaus:
    16.10.2006 klo 17:10 Opelixi kirjoitti

    Sinne samaan paikkaan kuin muutkin verot ja maksut = yhteiseen hyvään. Voidaanko Suomessakaan enään puhua autoilijoilta kerättävistä maksuista, kun lähes joka taloudessa on auto? Jostakinhan ne rahat on kerättävä ja samat henkilöt joutuu maksumiehiksi sama mistä ne verotulot otettaisiin.


    Ihan näin yksinkertainen se juttu ei ole. Siksi verotuskysymyksistä on saatu taloustieteen nobel-palkintojakin. Verotuksen kovuudella ja kohdennuksella on suuri vaikutus talouteen. Nobelistit taisivat kuitenkin olla oikeassa, onhan Suomen talous kasvanut mukavasti veroja alentamalla. Kannustavuudesta ollaan vielä todella kaukana. Verotuksella on voimakas ohjaava vaikutus, eikä nykyinen käytäntö liikenteen osalta ohjaa mitenkään järkevään toimintaan.

      
  • Lainaus:
    18.10.2006 klo 08:35 Herbert kirjoitti
    Hätäkeskuksen organisaation uudistuksen epäonnistuminen on ihan yleisesti tunnustettu juttu. Ei sitä ole selitelty. Viime viikolla vanha johtaja siirrettiin uusiin tehtäviin, tilalle nimitettiin toinen. Samalla annettiin lisärahaa homman saamiseksi kunnolla toimimaan eli asialle tehdään jotain.


    Hätäkeskuksen toiminta / toimimattomuus on aika toissijaista, jos lähellä ei kuitenkaan ole poliisipartioita. :cry:

      
  • Lainaus:
    18.10.2006 klo 13:08 AkiK kirjoitti

    Ihan näin yksinkertainen se juttu ei ole. Siksi verotuskysymyksistä on saatu taloustieteen nobel-palkintojakin. Verotuksen kovuudella ja kohdennuksella on suuri vaikutus talouteen.


    Olet oikeassa, mutta silti väittämäni ei ole kovinkaan kaukana siitä, että kuka ne veronalennukset kuitenkin maksaa. Suurinpiirtein samat ihmiset jotka niistä hyötyy eli työssäkäyvät.

      
  • Lainaus:
    18.10.2006 klo 13:10 AkiK kirjoitti
    Hätäkeskuksen toiminta / toimimattomuus on aika toissijaista, jos lähellä ei kuitenkaan ole poliisipartioita.


    Kyllä, mutta näissä tapauksissa hätäkeskuksen toiminnalla on aika oleellinen vaikutus:

    "* mahdollisista päihtyneenä ajavista ei saa tehtyä ilmoitusta (ei pääse hätäkeskukseen läpi)
    * ...toisinaan jopa matkan varrella olen nähnyt poliisiauton, joka ei kuitenkaan ole reagoinut meihin mitenkään, ilmeisesti siis tieto muutamia minuutteja aiemmin tehdystä ilmoituksesta ei ole kulkenut)."

      
  • Lainaus:
    16.10.2006 klo 14:55 Zilo kirjoitti
    Liikeinfra: Havaitsee itse ajaessaan Ruotsissa. Mm. Leveämmät tiet antavat enemmän pelivaraa. Myös keskikaiteet (vuodesta 1998 alkaen, nykyään n. 1400 tiekilometrillä) ovat Ruotsissa arkipäivää, samoin kuin liikenneinformaation välittäminen (muuttuvat varoitukset/nopeusrajoitukset) ovat huomattavasti meitä pidemmällä. Vuonna 2006 pelkkiin keskikaiteisiin käytetään Ruotsissa n. 40 milj. Euroa.


    Muistathan sitten kehua keskikaiteita, kun niitä aletaan rakentaa Suomenkin teille?

      
  • Lainaus:
    19.10.2006 klo 09:55 nimim Erkki kirjoitti
    Muistathan sitten kehua keskikaiteita, kun niitä aletaan rakentaa Suomenkin teille?



    Toki, mutta ymmärtääkseni hanke on tilassa "ei voida toteuttaa".

    Muistan myös kehua, kun näemme:

    * Tie-infran parantumisen (aloitetaan vaikkapa juuri keskikaiteista, ohituskaistoista ja turvallisista liittymistä)
    * Liikenneinformaation jakamisen (muuttuvat rajoitukse/varoitukset tien reunassa tai autoon välitettävänä informaationa)
    * Merkityksellisen (inhimillisen) valvonnan halveksunnan loppumisen ja ko. valvonnan lisäämisen valtiovallan taholta
    * Nykyisen teknistä valvontaa valheellisen markkinoinnin kautta suoltavan virkamiehistön korvaamisen liikenneturvallisuuteen panostavilla seuraajilla
    * Ajo-/asennekoulutukseen panostamisen


    [Zilo muokkasi tätä viestiä 19.10.2006 klo 11:14]
      
  • Omasta mielestäni kyse on asenteista - suhtautumisesta turvallisuuteen.

    Mitkään apuvälineet eivät auta, jos niiden ei anneta auttaa. Monet tekniset keksinnöt (ehkä) auttavat, kun jo ollaan tilanteessa, johon ei olisi pitänyt joutua alunperinkään.

    Ennakoivan ajon kurssitukset pakollisiksi ja kustannukset hoidettaisiin verovaroin. Ajolupa peruutettaisiin, mikäli kursseja ei määräajoin hyväksytysti pystyisi suorittamaan. Tuo voisi pitää sisällään myös pakolliset ensiapukurssitkin.

    Liikenteessä kuolee vajaa 400 ihmistä, kun itsemurhissa noin 1200 ihmistä. On arvioitu, että iso joukko liikennekuolemista on itsareita. Sekin on epäselvää, että mihin oikeasti pitäisi satsata. Valtio joutuu keplottelemaan jo aiemmin toisaalla mainitsemani satsaus/tuotto tasapainoilun kanssa. Kysymys on, että minkä määrän ja millä kustannuksilla liikenteessäkuolleita ja vammautuneita yhteiskunta pystyy "sietämään" (ei siis hyväksymään). Kaikkia kuolemia ja vammautumisia ei taatusti saataisi pois vaikka valtio satsaisi joka ikisen euron tuohon tarkoitukseen.


    [Rätkätin muokkasi tätä viestiä 19.10.2006 klo 17:08]
      
  • [quote title="16.10.2006 klo 13:48 Zilo kirjoitti"]
    Miksei pääteiden parantamisohjelman toteuttaminen ole mahdollista? Mihin autoilijoilta kerätyt miljardit katoavat?

    Suomen liikenneturmien tilastoista voitaisiin poistaa humalassa ja huumeissa aiheutetut onnettomuudet. Näihin ei pysty tienparannuksilla tms. vaikuttamaan. Nyt toimitaan näin: joku ajaa kännissä stop-merkin takaa päätielle rekan eteen; paikalle rakennetaan eritasoliittymä ja alueen muut liikenneongelmat unohdetaan. Joku ajaa huumeissa ulos tieltä 100 alueella, rajoitus on ensi vuonna 80.

    Mitä tehtävissä kevyen liikenteen käyttäytymisen parantamiseksi?

    Ei mitään, koska autoilija on aina syyllinen, vaikka pyöräilijä itse ajaisi seinään. Jos joku pyöräilee humalassa auton alle, vaikkapa pysäköityjen autojen välistä, paikalle tulee 30 rajoitus ja hidastetöyssy. Lisäksi ainakin helsingissä, punaisia päin kävelevät jalankulkijat ovat kaupungin erityissuojeluksessa. Siellä missä kävellään eniten punaisia päin, on liikennettä rajoitettu mahdollisimman paljon punaisella aallolla ja 30 rajoituksella. Paikalla suoritetaan liikenteenvalvontaa, mutta se kohdistuu tietenkin vain autoihin. Punaisia päin kävelevää, peräänajon aiheuttavaa, jalankulkijaa poliisi tervehtii hymyillen.

    [SKP muokkasi tätä viestiä 19.10.2006 klo 11:29]
      
  • Lainaus:
    18.10.2006 klo 18:26 Opelixi kirjoitti


    Olet oikeassa, mutta silti väittämäni ei ole kovinkaan kaukana siitä, että kuka ne veronalennukset kuitenkin maksaa. Suurinpiirtein samat ihmiset jotka niistä hyötyy eli työssäkäyvät.


    Kannattaa kuitenkin muistaa, että rahan määrä taloudessa ei ole vakio.

      
  • Lainaus:
    19.10.2006 klo 11:20 Rätkätin kirjoitti

    Ennakoivan ajon kurssitukset pakollisiksi ja kustannukset hoidettaisiin verovaroin.



    Mitä, eikö muka suomalaiset osaa ennakoida? Ainakin moottoritiellä takana tuleva lähtee ohitukseen jo kilometriä ennen, jos näkee edessään kuorma-auton tai muun, joka ehkä saattaa ajaa hitaammin kuin itse. Samoin toisen perässä ohittava aloittaa kiihdytyksen heti, kun ensimmäinen ohittaja on päässyt hädin tuskin ohitettavan keulan tasalle. Jos ensimmäinen ohittaja ei sitten yllättäen singahdakaan ohitettavan eteen heti kun se teoriassa olisi mahdollista, on tämä aiheuttanut epäloogisella käytöksellään vaaratilanteen. Onneksi toinen ohittaja osaa reagoida siihen nopeasti ja pelastaa tilanteen vilkuttamalla kaukovaloja, koukkaamalla oikealta ohi, mulkaisemalla kiukkuisesti ja sitten jarruttamalla ensimmäisen ohittajan edessä.

    Myös tilanteessa, jossa moottoritie alkaa, on ennakointi huipussaan. Ensimmäisen auton perässä ajava osaa ennakoida ensimmäisen tulevan nopeuden lähtemällä ohitukseen tien alussa vähän ennen vasemman kaista alkamista. Ensimmäinen taas saattaa olla se häirikkö, joka aikookin kiihdyttää taloudellisesti rajoituksen mukaiseen nopeuteen, jolloin ohittaja joutuu repimään autosta kaiken irti, jotta ennakoitu tilanne päättyisi suunnitellulla tavalla loppunopeutta lukuunottamatta.

    Yhteistä kaikille näille tilanteille on jonossa ajaminen. Ehkä suomalaisia ei saisi päästää jonon kärkeen, koska toisena ajava ennakoi tilanteet paljon ensimmäistä paremmin. Sakot sille, joka häiriköi ajamalla jonon keulassa!


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 20.10.2006 klo 07:40]
      
  • Herbert .. olet näemmä onnettomuudeksesi joutunut osallistumaan suomalaiseen liikenteeseen ..
    :grin:

      
  • Lainaus:
    20.10.2006 klo 11:41 Rätkätin kirjoitti
    Herbert .. olet näemmä onnettomuudeksesi joutunut osallistumaan suomalaiseen liikenteeseen ..
    :grin:


    Onhan se tosi onnetonta liikkua maassa, jonka liikenne on yksi Euroopan turvallisimmista ja turvallisuus näyttäisi vielä koko ajan kehittyvän positiiviseen suuntaan. :wink: :grin:

      
  • Mutta miksi onnettomuuksia sattuu? :innocent:
    Onko suurin osa kuskeista täysiä tumpeloita? :sunglasses:

      
  • Ei tarvitse olla täysi tumpelo. Riittää, jos hyväkin kuski herpaantuu hetkeksikin. Silloin jää hyvin helposti jotain huomaamatta. Yleensä ei mitään satu, koska virheellä ei ole merkitystä (esim. kaistanvaihdossa kuljettaja ei vilkaise peiliin, mutta kaista onneksi on tyhjä). Monesti myös toinen huomaa toisen virheen ja pelastaa tilanteen, mutta silloin kun toisella ei ole mahdollisuutta korjata tilannetta, silloin kolisee.

    Ehkä tästä virheen seurauksena aiheutuvan kolarin todennäköisyyden vähäisyydestä johtuen keskittymisen merkitystä ei ymmärretä. Jos jokainen virhe johtaisi onnettomuuteen, Räkätin kolaroisi puolen tunnin välein, keskimääräinen kuljettaja kerran 2 minuutissa (lähteenä se aiemminkin siteerattu Autokoulun oppikirja).

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit