Voi olla, että tuo selittää jollain tavalla asiaa. Mutta ihmeellinen asia on se, että dieselien kulutus on noussut selvästi viime vuosina. Onko käyttäjät siirtyneet entistä suurempiin autoihin? Jos on, niin miksi? Bensakoneiden käyrä on hyvin loivassa laskussa.
Tuo on vähän harhaanjohtava vertaus. Dieselithän ovat enimmäkseen isojen autojen koneita. Mitä suurempi ja kalliimpi auto, sitä useammin se on diesel. Tuo, että myytävien dieselien ja bensojen co2 päästöt ovat suht samalla tasolla, kuvaa hyvin diesel-koneiden ylivoimaa bensakoneisiin nähden. Jos nuo edustavammat isot autot myytäisiin edelleen bensakoneilla, olisivat päästötkin ihan eri luokkaa. En nimittäin usko, että ne nykytilanteessa jäisivät myymättä. Hyvä että sentään ostavat niitä dieselinä.
Mutta totta on se, ettei uusi auto sinänsä tuo mitään ekologista, jollei se ole selvästi vähemmän kuluttava kuin se vanha oli.
Ahaa, kuten vaikkapa Maybach, Rolls Royce ja Quattroporte?
Sovittaa matkat, että ajelut yhdistyy. Ajelee fillarilla tai kulkee jalan. Jättää lapsien turhan kuljettelun - muutaman kilsan pääsee lapsonen ihan itsekin. Bussilla ja junallakin pääsee. jne. jne. Säästyy rahaa, vähenee ruuhkat, saasteetkin vähenee. Ja itse kulkien kuntokin nousee.
- Ajelee vähän hitaammin
Bensan kulutus nousee selvästi, kun nopeus nousee jostain 80 km/h ylöspäin. Saasteita ja hiilidioksidia syntyy silloin enemmän. Ja suurempi nopeus (ylinopeus) on riski - pahempi kuin rattijuoppous, kun katsotaan todellisuutta. Miksei ajelisi hitaammin?
Etuja on niin paljon, ettei enempää jaksa tässä mainita. Keksikää ite.
Ahaa, kuten vaikkapa Maybach, Rolls Royce ja Quattroporte?
Ihan p-tuntumalta olettaisin, että näiden mainitsemiesi vaikutus Suomen autokannan keskimääräiseen polttoaineenkulutukseen on suht vähäinen. Mieliksesi laskin tähän edustavampien autojen luokkaan tyypilliset Volvot, MB:t, Audit, Bemut, ym. S-sarjankin MB kulkee kyllä oikein mukavasti dieselinä ja Lexus hybridinä. Ekoautoja mikään noista ei toki ole kulkivat sitten millä vaan. Dieselien keskipäästöihin vaikuttavat varmaan aika paljon myös lisääntyneet maasturit, onhan esim. isoihin korealaisiin varaa monella sellaisella joka ennen ajoi pienellä henkilöautolla.
Hohhohhoijaan säästövinkit ovat siitä hyviä, että ne toimivat ajoit sitten millä autolla hyvänsä. Kaupan päälle saa paremman fyysisen kunnon.
Nunchaku: ... tiellä liikkujat on parempia liikenneturvallisuuden asiantuntijoita kuin joku tutkimusorganisaatio.
Ihmiset kokonaisuutena tietävät paljon enemmän kuin mikään organisaatio.
Tarkoitatko, että tieto vähenee sitä kerättäessä? Vai mitä meinaat? Päteekö tämä mielipiteesi vain tietoon vai onko se yleispätevä eli pystyykö esimerkiksi mielestäsi yksilö rakentamaan isomman sillan kuin organisaatio?
Väitteesi lyö oikein kunnolla korville vallitsevaa käsitystä siitä, miten kulttuurimme on syntynyt. Senhän piti olla syntynyt siten, että opimme siirtämään tietoa toisillemme. Ensin sukupolvelta toiselle, sitten erikoistumalla eli osa meistä tarkoituksella kasasi tietoa yhteen esim. kirjoihin jne. Pistit juuri tämän teorian ihan uusiksi.
Minusta organisaation pystyy saavuttamaan enemmän kuin sen osat erikseen, tämä pätee puhutaan sitten rakentamisesta, tieteestä tai mistä vaan.
Nunchaku: Teecee uskoo, että viisaus on keskittynyt Ministeriöihin ja Valtion Tutkimuslaitoksiin, joiden nimen perässä on Keskus.
En sanoisi sitä viisaudeksi vaan tiedoksi ja sitä tosiaan mielestäni pakkaa kerääntymään sinne mihin sitä kerätään ja toisaalta sitä yleensä ei keräänny sinne missä sitä halveksitaan.
Eikä minulle kerääjän nimellä ole väliä, riittää ettei tietolähde ole nimetön. Näin lähdettä voidaan arvioida. Nimettömänä voi heitellä mitä tahansa, mutta kun alla lukee laitoksen ja tekijöiden nimet, on kummankin intressissä että sanotaan vain asioita jotka voidaan pitävästi osoittaa. Tämä on tärkeää, sillä vaikka et sanomisen ja osoittamisen eroa tiedäkään (kyselithän sitä joskus minultakin) niin niillä kuitenkin ON iso ero.
Ovat erilaisten laitosten tiedot sinullekin kelvanneet kun ne ovat tukeneet mielipidettäsi. Olet mm. perustellut mielipidettäsi VTT:n raportilla, mutta koska erehdyit kertomaan lähteesi, saatoimme lukea miten se kertoi moneen kertaan asian olevan päinvastoin kuin yritit meille uskotella. Kun tämä oli sinulle selitetty, ei juuri kehumasi tieto enää ollutkaan luotettavaa etkä kelpuuttanut sitä perusteluksi kun myöhemmin käytin samaa tietoa perusteluna.
Sinulle kelpaa myös tutkintalautakuntien raportit, tosin vain niiden puolen sivun mittaiset lyhennelmät. Toisaalta sinulle ei kelpaa tieto joka saatiin kun Turun Yliopisto veti yhteen täydellisten, kymmeniä sivuja pitkien raporttien tiedot 12 vuoden ajalta. Sinua ei myöskään ole vakuuttanut samat tutkintalautakuntien raportit kun vakuutusyhtiöden VAKES tekee yhteenvedon vuosittain samasta aineistosta, sekin tosin täydellistä versioista eikä lyhennelmistä. Ja sanomatta kai on selvää, että sinun tulkitasi eroaa jyrkästi Turun yliopiston ja vakuutusyhtiöiden tulkinnoista. Se pirun salaliitto taas.
Odotan muuten edelleen lupaamaasi omaa yhteenvetoa näistä raporteista, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mitä johtopäätöksiä pystyt vetämään asioista, joita ei edes esiinny lähdetiedoissasi eli lyhennelmissä.
AkiK: 80-luvulla ja 90-luvun alussa ne olivat suht arkipäiväisiä, tiesit että jos ajat aikasi kovaa, jäät varmasti jonkun kyläpoliisin rysään ennemmin tai myöhemmin.
En ole nähnyt lukuja muusta maasta, mutta Helsingin tietojen perusteella tuo jälkimmäinen on lähempänä, eli kiinni jää myöhemmin, paljon myöhemmin.
Ennen kameroita Helsingissä kuski jäi keskimäärin suunnilleen kerran kahdessakymmenessä vuodessa kiinni ylinopeudesta. On arvioitu, että uskottava pelotevaikutus saataisiin noin kymmenkertaisella sakkomäärällä, nähtävästi se tarkoittaisi että kiinni jäisi keskimäärin joka toinen vuosi jos ajotapa säilyy entisenlaisena. En tähän hätään muista missä olen nähnyt lukuja kameravalvonnan vaikutuksesta Helsingin ylinopeussakkojen määriin.
Nunchaku: ... tiellä liikkujat on parempia liikenneturvallisuuden asiantuntijoita kuin joku tutkimusorganisaatio.
Ihmiset kokonaisuutena tietävät paljon enemmän kuin mikään organisaatio.
Tarkoitatko, että tieto vähenee sitä kerättäessä? Vai mitä meinaat?
Tämähän on jo entuudestaan tuttu ilmiö. Suomessa on noin 2 miljoonaa liikenteen asiantuntijaa, mutta niistä ne pari tuhatta osaamatonta tai häiriintynyttä on joutunut tielaitokselle töihin.
Ennen kameroita Helsingissä kuski jäi keskimäärin suunnilleen kerran kahdessakymmenessä vuodessa kiinni ylinopeudesta. On arvioitu, että uskottava pelotevaikutus saataisiin noin kymmenkertaisella sakkomäärällä.
Helsingissä ei ennemmin ole paljon valvontaa ollutkaan ja vähäistä se on useimpien rikkeiden osalta vieläkin. Kaupunkiliikenteeseen suojateiden, koulujen ym. kohdille kamerat myös minusta sopivat paremmin kuin pääteille, esim. bussikaistojen valvonta on hyvä asia. Vain 2-3% Suomen teistä on kameravalvottuja ja näissäkin tosiaan vain hyvin pieni osuus todellisesta tien pituudesta.
Vaikuttaisi liikennettä seuraillessa, että jäljelle jäävät 97-98% ovat entistä useammin vailla minkäänlaista valvontaa. Vai mitä mieltä olet?
Joo bussikaistojen käyttöön lisää valvontaa! On järkyttävä vääryys, että jotkut eivät suostu matelemaan kilometrien matkaa vasenta kaistaa pysähdellen, vaan siirtyvät bussikaistalle ja ohittavat ruuhkakohdat.
Kyllä bussikaistat täytyy ehdottomasti pitää tyhjillään! Eihän siitä mitään tule jos sitä joku siviili käyttää muuhun kuin kääntymiseen.
Oikeasti olen sitä mieltä että tervettä järkeä pitää käyttää liikenteessäkin ja tilanteen vaatiessa, ketään häiritsemättä, voi hieman soveltaa. Toki jos kaistalla on busseja tai takseja (tai sitten poliisi jossain)näkyvissä niin en sitä käytä. Muuten ehkä joskus...
Kyllä bussikaistat täytyy ehdottomasti pitää tyhjillään! Eihän siitä mitään tule jos sitä joku siviili käyttää muuhun kuin kääntymiseen.
Oikeasti olen sitä mieltä että tervettä järkeä pitää käyttää liikenteessäkin ja tilanteen vaatiessa, ketään häiritsemättä, voi hieman soveltaa. Toki jos kaistalla on busseja tai takseja (tai sitten poliisi jossain)näkyvissä niin en sitä käytä. Muuten ehkä joskus...
ainakin tossa kehä 1:stä itäänpäin leppävaaran kohdalla porukka ajelee ensin bussikaistaa turunväylältä leppävaaraan ja sitten ajetaan sitä vanhalle turuntielle menevää liittymäkaistaa pitkin ja kaistan lopussa voi taas liittyä takaisin kehä1:lle ohittaen helposti ~50-100 autoa...
Tuo juhaaan mainitsema kohta on kieltämättä vähän hankala. Tosin jos turunväylältä tulijat eivät käyttäisi bussikaistaa vaan pyrkisivät heti kehä I Ruuhkaan, he tukkisivat bussikaistan kokonaan. Itsekin kyseistä kaistaa käytän, en kylläkään tuohon tarkoitukseen vaan vanhalle turuntielle päästäkseni.
mol: Oikeasti olen sitä mieltä että tervettä järkeä pitää käyttää liikenteessäkin ja tilanteen vaatiessa, ketään häiritsemättä, voi hieman soveltaa.
Kuulostaa ihan hyvältä teoriassa, käytännössä se kuitenkin tappaa. Aivan liian moni luulee terveen järjen ohjaavan tekojaan liikenteessä kun todellisuudessa kyse onkin vain tietämättömyydestä, itsekkyydestä ja laiskuudesta.
Siksi tervettä järkeä ei saa käyttää nekään, joilla sitä oikeasti olisi. Jokaisen oma järki tuntuu itsestä terveeltä ja jos sen käyttö sallitaan yhdelle se on sallittua kaikille. Siis myös esimerkiksi niille, joiden terve järki sanoo, että pikku hutikassa voi ihan hyvin ajaa ja pikku hutikaksi terve järki taas määrittelee sen kännin mikä sattuu olemaan päällä juuri sillä hetkellä.
Voi olla, että tuo selittää jollain tavalla asiaa. Mutta ihmeellinen asia on se, että dieselien kulutus on noussut selvästi viime vuosina. Onko käyttäjät siirtyneet entistä suurempiin autoihin? Jos on, niin miksi? Bensakoneiden käyrä on hyvin loivassa laskussa.
Tuo on vähän harhaanjohtava vertaus. Dieselithän ovat enimmäkseen isojen autojen koneita. Mitä suurempi ja kalliimpi auto, sitä useammin se on diesel. Tuo, että myytävien dieselien ja bensojen co2 päästöt ovat suht samalla tasolla, kuvaa hyvin diesel-koneiden ylivoimaa bensakoneisiin nähden. Jos nuo edustavammat isot autot myytäisiin edelleen bensakoneilla, olisivat päästötkin ihan eri luokkaa. En nimittäin usko, että ne nykytilanteessa jäisivät myymättä. Hyvä että sentään ostavat niitä dieselinä.
Mutta totta on se, ettei uusi auto sinänsä tuo mitään ekologista, jollei se ole selvästi vähemmän kuluttava kuin se vanha oli.
Ahaa, kuten vaikkapa Maybach, Rolls Royce ja Quattroporte?
Onhan noita konsteja toimia järkevämmin.
- Ajelee autolla vähemmän
Sovittaa matkat, että ajelut yhdistyy. Ajelee fillarilla tai kulkee
jalan. Jättää lapsien turhan kuljettelun - muutaman kilsan pääsee
lapsonen ihan itsekin. Bussilla ja junallakin pääsee. jne. jne.
Säästyy rahaa, vähenee ruuhkat, saasteetkin vähenee. Ja itse
kulkien kuntokin nousee.
- Ajelee vähän hitaammin
Bensan kulutus nousee selvästi, kun nopeus nousee jostain 80
km/h ylöspäin. Saasteita ja hiilidioksidia syntyy silloin enemmän.
Ja suurempi nopeus (ylinopeus) on riski - pahempi kuin
rattijuoppous, kun katsotaan todellisuutta. Miksei ajelisi
hitaammin?
Etuja on niin paljon, ettei enempää jaksa tässä mainita. Keksikää ite.
Ahaa, kuten vaikkapa Maybach, Rolls Royce ja Quattroporte?
Ihan p-tuntumalta olettaisin, että näiden mainitsemiesi vaikutus Suomen autokannan keskimääräiseen polttoaineenkulutukseen on suht vähäinen. Mieliksesi laskin tähän edustavampien autojen luokkaan tyypilliset Volvot, MB:t, Audit, Bemut, ym. S-sarjankin MB kulkee kyllä oikein mukavasti dieselinä ja Lexus hybridinä. Ekoautoja mikään noista ei toki ole kulkivat sitten millä vaan. Dieselien keskipäästöihin vaikuttavat varmaan aika paljon myös lisääntyneet maasturit, onhan esim. isoihin korealaisiin varaa monella sellaisella joka ennen ajoi pienellä henkilöautolla.
Hohhohhoijaan säästövinkit ovat siitä hyviä, että ne toimivat ajoit sitten millä autolla hyvänsä. Kaupan päälle saa paremman fyysisen kunnon.
Nunchaku: ... tiellä liikkujat on parempia liikenneturvallisuuden asiantuntijoita kuin joku tutkimusorganisaatio.
Ihmiset kokonaisuutena tietävät paljon enemmän kuin mikään organisaatio.
Tarkoitatko, että tieto vähenee sitä kerättäessä? Vai mitä meinaat? Päteekö tämä mielipiteesi vain tietoon vai onko se yleispätevä eli pystyykö esimerkiksi mielestäsi yksilö rakentamaan isomman sillan kuin organisaatio?
Väitteesi lyö oikein kunnolla korville vallitsevaa käsitystä siitä, miten kulttuurimme on syntynyt. Senhän piti olla syntynyt siten, että opimme siirtämään tietoa toisillemme. Ensin sukupolvelta toiselle, sitten erikoistumalla eli osa meistä tarkoituksella kasasi tietoa yhteen esim. kirjoihin jne. Pistit juuri tämän teorian ihan uusiksi.
Minusta organisaation pystyy saavuttamaan enemmän kuin sen osat erikseen, tämä pätee puhutaan sitten rakentamisesta, tieteestä tai mistä vaan.
Nunchaku: Teecee uskoo, että viisaus on keskittynyt Ministeriöihin ja Valtion Tutkimuslaitoksiin, joiden nimen perässä on Keskus.
En sanoisi sitä viisaudeksi vaan tiedoksi ja sitä tosiaan mielestäni pakkaa kerääntymään sinne mihin sitä kerätään ja toisaalta sitä yleensä ei keräänny sinne missä sitä halveksitaan.
Eikä minulle kerääjän nimellä ole väliä, riittää ettei tietolähde ole nimetön. Näin lähdettä voidaan arvioida. Nimettömänä voi heitellä mitä tahansa, mutta kun alla lukee laitoksen ja tekijöiden nimet, on kummankin intressissä että sanotaan vain asioita jotka voidaan pitävästi osoittaa. Tämä on tärkeää, sillä vaikka et sanomisen ja osoittamisen eroa tiedäkään (kyselithän sitä joskus minultakin) niin niillä kuitenkin ON iso ero.
Ovat erilaisten laitosten tiedot sinullekin kelvanneet kun ne ovat tukeneet mielipidettäsi. Olet mm. perustellut mielipidettäsi VTT:n raportilla, mutta koska erehdyit kertomaan lähteesi, saatoimme lukea miten se kertoi moneen kertaan asian olevan päinvastoin kuin yritit meille uskotella. Kun tämä oli sinulle selitetty, ei juuri kehumasi tieto enää ollutkaan luotettavaa etkä kelpuuttanut sitä perusteluksi kun myöhemmin käytin samaa tietoa perusteluna.
Sinulle kelpaa myös tutkintalautakuntien raportit, tosin vain niiden puolen sivun mittaiset lyhennelmät. Toisaalta sinulle ei kelpaa tieto joka saatiin kun Turun Yliopisto veti yhteen täydellisten, kymmeniä sivuja pitkien raporttien tiedot 12 vuoden ajalta. Sinua ei myöskään ole vakuuttanut samat tutkintalautakuntien raportit kun vakuutusyhtiöden VAKES tekee yhteenvedon vuosittain samasta aineistosta, sekin tosin täydellistä versioista eikä lyhennelmistä. Ja sanomatta kai on selvää, että sinun tulkitasi eroaa jyrkästi Turun yliopiston ja vakuutusyhtiöiden tulkinnoista. Se pirun salaliitto taas.
Odotan muuten edelleen lupaamaasi omaa yhteenvetoa näistä raporteista, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä mitä johtopäätöksiä pystyt vetämään asioista, joita ei edes esiinny lähdetiedoissasi eli lyhennelmissä.
AkiK: 80-luvulla ja 90-luvun alussa ne olivat suht arkipäiväisiä, tiesit että jos ajat aikasi kovaa, jäät varmasti jonkun kyläpoliisin rysään ennemmin tai myöhemmin.
En ole nähnyt lukuja muusta maasta, mutta Helsingin tietojen perusteella tuo jälkimmäinen on lähempänä, eli kiinni jää myöhemmin, paljon myöhemmin.
Ennen kameroita Helsingissä kuski jäi keskimäärin suunnilleen kerran kahdessakymmenessä vuodessa kiinni ylinopeudesta. On arvioitu, että uskottava pelotevaikutus saataisiin noin kymmenkertaisella sakkomäärällä, nähtävästi se tarkoittaisi että kiinni jäisi keskimäärin joka toinen vuosi jos ajotapa säilyy entisenlaisena. En tähän hätään muista missä olen nähnyt lukuja kameravalvonnan vaikutuksesta Helsingin ylinopeussakkojen määriin.
Ihmiset kokonaisuutena tietävät paljon enemmän kuin mikään organisaatio.
Tarkoitatko, että tieto vähenee sitä kerättäessä? Vai mitä meinaat?
Tämähän on jo entuudestaan tuttu ilmiö. Suomessa on noin 2 miljoonaa liikenteen asiantuntijaa, mutta niistä ne pari tuhatta osaamatonta tai häiriintynyttä on joutunut tielaitokselle töihin.
Ennen kameroita Helsingissä kuski jäi keskimäärin suunnilleen kerran kahdessakymmenessä vuodessa kiinni ylinopeudesta. On arvioitu, että uskottava pelotevaikutus saataisiin noin kymmenkertaisella sakkomäärällä.
Helsingissä ei ennemmin ole paljon valvontaa ollutkaan ja vähäistä se on useimpien rikkeiden osalta vieläkin. Kaupunkiliikenteeseen suojateiden, koulujen ym. kohdille kamerat myös minusta sopivat paremmin kuin pääteille, esim. bussikaistojen valvonta on hyvä asia. Vain 2-3% Suomen teistä on kameravalvottuja ja näissäkin tosiaan vain hyvin pieni osuus todellisesta tien pituudesta.
Vaikuttaisi liikennettä seuraillessa, että jäljelle jäävät 97-98% ovat entistä useammin vailla minkäänlaista valvontaa. Vai mitä mieltä olet?
Joo bussikaistojen käyttöön lisää valvontaa! On järkyttävä vääryys, että jotkut eivät suostu matelemaan kilometrien matkaa vasenta kaistaa pysähdellen, vaan siirtyvät bussikaistalle ja ohittavat ruuhkakohdat.
Kyllä bussikaistat täytyy ehdottomasti pitää tyhjillään! Eihän siitä mitään tule jos sitä joku siviili käyttää muuhun kuin kääntymiseen.
Oikeasti olen sitä mieltä että tervettä järkeä pitää käyttää liikenteessäkin ja tilanteen vaatiessa, ketään häiritsemättä, voi hieman soveltaa. Toki jos kaistalla on busseja tai takseja (tai sitten poliisi jossain)näkyvissä niin en sitä käytä. Muuten ehkä joskus...
Oikeasti olen sitä mieltä että tervettä järkeä pitää käyttää liikenteessäkin ja tilanteen vaatiessa, ketään häiritsemättä, voi hieman soveltaa. Toki jos kaistalla on busseja tai takseja (tai sitten poliisi jossain)näkyvissä niin en sitä käytä. Muuten ehkä joskus...
ainakin tossa kehä 1:stä itäänpäin leppävaaran kohdalla porukka ajelee ensin bussikaistaa turunväylältä leppävaaraan ja sitten ajetaan sitä vanhalle turuntielle menevää liittymäkaistaa pitkin ja kaistan lopussa voi taas liittyä takaisin kehä1:lle ohittaen helposti ~50-100 autoa...
Tuo juhaaan mainitsema kohta on kieltämättä vähän hankala. Tosin jos turunväylältä tulijat eivät käyttäisi bussikaistaa vaan pyrkisivät heti kehä I Ruuhkaan, he tukkisivat bussikaistan kokonaan. Itsekin kyseistä kaistaa käytän, en kylläkään tuohon tarkoitukseen vaan vanhalle turuntielle päästäkseni.
mol: Oikeasti olen sitä mieltä että tervettä järkeä pitää käyttää liikenteessäkin ja tilanteen vaatiessa, ketään häiritsemättä, voi hieman soveltaa.
Kuulostaa ihan hyvältä teoriassa, käytännössä se kuitenkin tappaa. Aivan liian moni luulee terveen järjen ohjaavan tekojaan liikenteessä kun todellisuudessa kyse onkin vain tietämättömyydestä, itsekkyydestä ja laiskuudesta.
Siksi tervettä järkeä ei saa käyttää nekään, joilla sitä oikeasti olisi. Jokaisen oma järki tuntuu itsestä terveeltä ja jos sen käyttö sallitaan yhdelle se on sallittua kaikille. Siis myös esimerkiksi niille, joiden terve järki sanoo, että pikku hutikassa voi ihan hyvin ajaa ja pikku hutikaksi terve järki taas määrittelee sen kännin mikä sattuu olemaan päällä juuri sillä hetkellä.