Jostain kuulin joskus uutisen kuinka paljoa vuosittaista ajomäärää vastaa esim. yksi lomalento thaimaaseen.
Se tekee lennolla Helsinki-Bangkok 232 litraa suunta/henkilö, eli 464 litraa menopaluu. Vastaa siis 7 litran kulutuksella 6600 kilometrin ajoa, silloin kun ajelee yksin. Jos matkaa tekee aina 2 henkilöä niin 13 200 kilometrin ajoa jne.
Näitä Thaimaan lomalentojen määrää voi lisätä tai vähentää vaikuttamalla niiden kysyntään. Itse tyydyn Euroopan matkoihin, lämpöisiä kohteita palmuineen ja nähtävyyksineen löytyy jos ei joulu-tammikuussa ole pakko reissata.
Olisi kai suotavaa että jokainen itsekseen pitää huolen ettei syyllisty kaikkiin paheisiin ja jatkuvalla syötöllä.
Aivan. Itse en ymmärrä autonnaarmuttajia jne, mutta se että saman automallin eri versioilla on kulutuksen perusteella eri hankintaveroprosentti on ihan ok. Nythän bensa on taas kohtuuhintaista mutta silloin kun se maksoi päälle 1,50 litralta tuntui se kalliilta.
Urheiluautoilla ei ajeta paljon, mutta jos ne olisivat jokamiehen vehkeitä ja bensa halpaa niin kokonaiskulutus olisi amerikkalaistyyppistä eurooppalaisen sijaan. Ohjausta siis tarvitaan.
Se tekee lennolla Helsinki-Bangkok 232 litraa suunta/henkilö, eli 464 litraa menopaluu. Vastaa siis 7 litran kulutuksella 6600 kilometrin ajoa, silloin kun ajelee yksin. Jos matkaa tekee aina 2 henkilöä niin 13 200 kilometrin ajoa jne.
Näitä Thaimaan lomalentojen määrää voi lisätä tai vähentää vaikuttamalla niiden kysyntään. Itse tyydyn Euroopan matkoihin, lämpöisiä kohteita palmuineen ja nähtävyyksineen löytyy jos ei joulu-tammikuussa ole pakko reissata.
Noin vähillä litroilla ei Thaimaahan kyllä todellisuudessa keskimäärin mennä.
Muut laskurit antavat moninkertaisia lukemia. Esim. dontfly.org antaa 1085 litraa edestakaisen matkan kulutukseksi.
VTT:n Lipasto antaa lentoliikenteelle seuraavat co2-päästötasot:
- Eurooppa lyhyet lennot 257 g / henkilö / km
- Eurooppa pitkät 148 g
- kaukolennot 113 g
Vastaavasti toteuman mukainen dieselautojen päästötaso Suomessa oli vuonna 2008 103 g / henkilö / km.
Vastaava tulos kuin noilla lentoyhtiöiden mainoslaskureilla saadaan laskemalla henkilöautolla minimimaantiekulutus jaettuna se kapasiteetin mukaisten istuinpaikkojen määrällä. Ei kerro mitään itse kulutuksesta sinänsä. Tyypillisellä tila-autolla jää alle litran / 100 km.
Vaikka otettaisiin tuo Finnirin lukema lähtökohdaksi, se tarkoittaa sitä että nelihenkisen perheen Thaimaan reissu kuluttaa noin 2000 litraa kerosiinia (pelkkä lento). Eli kahden viikon lomareissulla kuluu saman verran kuin normaali dieselauto vie reilun 33.000 kilometrin matkalla. Oletan että aika harva Thaimaan reissaaja on luopunut autostaan, eikä moni edes aja taloudellsisella autolla.
Jos nelihenkisen perheeen kuluttamaa kerosiinia verotettaisiin samaan tapaan kuin muita liikennepolttoaineita EU:ssa, maksaisi tuo Thaimaan matka Finnairin laskurinkin mukaisilla litroilla noin 1.500 euroa enemmän. Realistisemmilla kulutuksilla puhuttaisiin jo 3.000 eurosta. Siinä vaiheeessa kun tällainen vero saadaan aikaiseksi, puhutaan minusta tasa-arvoisesta päästöjen verottamisesta. Eli vero on jotain per päästetty hiilidioksidigramma, tuli sitten mistä hyvänsä. Sen jälkeen on Thaimaan lennoilla ja Ruotsinlaivoilla hiljaista, taloudellisella autolla ajelua voi sen sijaan jatkaa suht entisellään.
Taannoin uutisoitiin Uudessa Seelannissa lasketun vertailu Toyota Land Cruiserin ja kissan, keskikokoisen ja suuren koiran hiilijalanjäljestä.
Tulokset olivat mielenkiintoiset kissa 0,15ha, keskikokoinen koira 0,50ha, suuri koira 0,80ha / Toyota LC 2800kg sisältäen raaka-aineet, valmistus, käyttö ja polttonesteet, romutus tulos uskomaton! 0,41ha
Asia selittyy sillä, että esim. isokokoinen koira syö vuodessa yli sata kiloa lihaa jonka kasvatukseen tuo pinta-ala tarvitaan.
Valtiovallan olisikin pikaisesti kehiteltävä erillaisia eläinveroja, kuten sika 400/v, nautaeläin 1000, hevonen 1000+huviosuus 500, kissa 100+huviosuus30, koira keskik. 330+huviosuus100, koira iso 530/huviosuus160, jne...jne...
lisäksi koirille ja hevosille pitäisi asettaa kynsi ja hokkivero, teiden kulumisen vuoksi ettei tiet mene kelvottomaan kuntoon kitkankäyttäjiä ajatellen.
Ai pe..kele unohtui sellainen pieni juttu, eli keskustapuolue eiväthän kannattajat maksa aiheuttamisperiaatteen mukaan, vaan ovat aina muitten selkänahoista repineet toimeentulon (esim. niin sanottu tilapäinen autovero) eli unohtakaa koko juttu!!
Asia selittyy sillä, että esim. isokokoinen koira syö vuodessa yli sata kiloa lihaa jonka kasvatukseen tuo pinta-ala tarvitaan.
Jääkö hernesoppaa syövästä oikein lättäjalanjälki.
Jostain muistan lukeneeni, että typpilannoitteet tuhoavat otsonikerrosta ja muut lannoitteet vesistöjä ja kaikkea sellaista. Papupeltoihin lykätään vaikka mitä. Sikalajätteistä voidaan tuottaa metaania ja kun ihminen on samanlainen kuin tuo röhkivä lurjus aina flunssia myöten lääketieteellisesti, niin saisikohan ihmisenkin jätteistä metaania. Nykyään lasketaan lehmien ja lampaiden röyhtäilyt ja pierutkin ja kun ihminen elää vastaavasti kauemmin, niin piereminen pitäisi kieltää - luulisin.
Jotenkin minusta tuntuu, että talouksien jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Energioiden hinnat nousevat ja tuosta on se hyvä puoli, että etsitään kiihkeämmin uusia energiamuitoja. Nykyisin esim. vedyn tuottaminen tulee liian kalliiksi. Kun hinnat nousevat tarpeeksi, niin vaihtoehtoisten energioiden tuottaminen alkaa käydä kannattavaksi. 1900-luvun alussa oli huoli, että Helsinki hukkuu hevosten jätöksiin. Noin ei sitten kuitenkaan käynyt, mutta sen sijaa hevoset katosivat.
Taannoin uutisoitiin Uudessa Seelannissa lasketun vertailu Toyota Land Cruiserin ja kissan, keskikokoisen ja suuren koiran hiilijalanjäljestä.
Tulokset olivat mielenkiintoiset kissa 0,15ha, keskikokoinen koira 0,50ha, suuri koira 0,80ha / Toyota LC 2800kg sisältäen raaka-aineet, valmistus, käyttö ja polttonesteet, romutus tulos uskomaton! 0,41ha
...
Ai pe..kele unohtui sellainen pieni juttu, eli keskustapuolue eiväthän kannattajat maksa aiheuttamisperiaatteen mukaan, vaan ovat aina muitten selkänahoista repineet toimeentulon (esim. niin sanottu tilapäinen autovero) eli unohtakaa koko juttu!!
Unohtui toinenkin juttu. Tuosta tutkimuksesta on ollut juttua yhdessä jos toisessakin lehdessä. Kertaakaan ei vain ole arvioitu sitä, kuinka pätevä ja tasapuolinen tuo tutkimus on.
Minua harmittaa autourheilun ja urheiluautojen ystävänä että ekopaniikkia käytetään näiden asioiden torppaamiseen, vaikka niiden osuus päästöistä on olematon.
...
Näillä torppaajilla on omat moninaiset ja arveluttavat syynsä miksi he näitä projektejaan vetävät. Kunnon syy ei ole päästöt ja kulutus- sillä eihän kukaan urheiluautolla aja pitkiä päivittäisiä ( ja vuotuisia ) työ yms matkojaan.
Ps. niin, tämä ei ollut mitenkään herbertille suunnattu, tuli vaan sanottua tässä yhteydessä..
Vaikka ei erityisesti minulle ollutkaan suunnattu, kommentoin kuitenkin.
Moottoriurheilun mollaaminen on yksi aihepiirin surullisimmista muodoista, koska se tiettyyn kansanosaan uppoaa kovin hyvin. Todellisuudessa se kuitenkin kertoo mielipiteen esittäjän heikosta näppituntumasta asioihin ja etenkin niiden suuruusluokkiin.
Ajatellaan jotain sosiaalisesti hyväksyttyä urheilumuotoa, vaikkapa jääkiekkoa. Viime kaudella liigan katsojamäärä oli n. 2 miljoonaa.
Oletetaan, että 30% katsojista saapuu paikalle henkilöautolla. Jos luku on yläkanttiin, sovitaan samalla, että tuo sisältää julkisen liikenteen osuudenkin. Oletetaan, että keskimääräinen ajomatka autolla on 10 km/suunta eli 20 km/auto.
Tuo tarkoittaa sitä, että yksi liigasarja tuottaa 600 000 autoa*20 km = 12 000 000 km ajoja. Jos keskikulutus tuollaisessa ajossa on 8 l/100 km, syntyy siitä 960 000 l polttoaineen kulutus! Jonkun jääkiekon takia. Suomessa.
Eihän tuo ole Suomen liikenteestä kuin mitättömän pieni osa. Se kuitenkin antaa vihjeen siitä, tuleeko päästöt yleisesti ottaen paheksuttavasta toiminnasta kuten moottoriurheilusta itsestään vai jostain muusta. Toisen laskelman voisi tehdä vaikka F1-osailpailusta, jossa katsojamäärä on hiukan isompi kuin meikäläisessä jääkiekossa. Tai vaikka keski-eurooppalaisesta jalkapallosta.
Korjataan muistivirhe, eli pieni koira 0,5ha keskikokoinen 0,80ha suuri koira esim. susikoira 1,1ha
Tämä laskelma on lähtöisin, Uusiseelantilaisen pariskunnan kirjoittamasta kirjasta, jossa laskelma on esitetty. Vielä ainakaan itse, en ole lukenut mitään missä tämä olisi kumottu.
Olen itse aika skeptinen, kaikenmaailman tutkimuksiin niissähän yleensä ajetaan jonkun tai jonkin yhteisön tavoitteita esim. suomessa lukuisat liikenteestä esitetyt nollatutkimukset, joilla pyritään vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin yleensä siten että meistä tulee kiltejä maksajia.
Niihin verraten tämä laskelma vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta, ainakin ilmastotutkimuksen levittämään harhaoppiin verraten, mihin näyttävät langenneen koko maailman poliitikot, ja koska tässä vaiheessa ei enää kukaan uskalla olla eri mieltä jos ei halua tehdä poliittista itsemurhaa. Hienosti junailtu ilmastotutkijoilta, määrärahat on turvattu vuosikymmeniksi.
Aika mahdottomiin suorituksiin se ihmiskunta pystyy, varsinkin kun ottaa huomioon että auringosta tulee maapallolle yhdessä tunnissa sen verran energiaa kun ihmiskunta tarvitsee koko vuodessa. Tämän tiedostaen voisi kuvitella, että prommillien osillakin auringon plasman käytöksessä, olisi suurempi osa kuin ihmiskunnalla.
Tuosta metaanin käytöstä täytyy taas nostaa hattua Tukholmalaisille siellähän ilmeisesti n.30% julkisesta liikenteestä pyörii tuotetulla metaanilla. Ruotsalaiset ovat päättäneet, että koko Tukholman kaikkiin talouksiin on saatava jätemyllyt, jotta kaikki syntyvä ruokajäte ihmisjätöksien lisäksi saadaan jo rakennettuihin betonisiiloihin mädätykseen metaanin talteensaamiseksi. Tavoite on nimittäin saada, koko julkinen henkilö ja jakeluliikenne pyörimään sataprosenttisesti metaanilla.
Mitä tekee Helsinki, kieltää seuraamusten uhalla jätemyllyjen asentamisen koska ruokajätteitä ei viemäriin saa laskea. On ilmeisesti fiksumpaa kuskata sadoilla kuorma-autoilla, se jonnekin kompoistointikentälle mätänemään ja puskemaan ilmaan metaania. Luulisi olevan melkein ilmaista, kuljettaa ruokajäte pumppaamojen avustuksella puhdistamolle mädätykseen metaanin talteenottoon. Jätemyllyt taitavat olla jenkeissä ainakin seitsemänkymmentä vuotta vanha keksintö, niin on se kumma jos se ei kulje suomalaisissa viemäreissä.
Vaikka ei erityisesti minulle ollutkaan suunnattu, kommentoin kuitenkin.
Moottoriurheilun mollaaminen on yksi aihepiirin surullisimmista muodoista, koska se tiettyyn kansanosaan uppoaa kovin hyvin. Todellisuudessa se kuitenkin kertoo mielipiteen esittäjän heikosta näppituntumasta asioihin ja etenkin niiden suuruusluokkiin.
Ajatellaan jotain sosiaalisesti hyväksyttyä urheilumuotoa, vaikkapa jääkiekkoa. Viime kaudella liigan katsojamäärä oli n. 2 miljoonaa.
Oletetaan, että 30% katsojista saapuu paikalle henkilöautolla. Jos luku on yläkanttiin, sovitaan samalla, että tuo sisältää julkisen liikenteen osuudenkin. Oletetaan, että keskimääräinen ajomatka autolla on 10 km/suunta eli 20 km/auto.
Tuo tarkoittaa sitä, että yksi liigasarja tuottaa 600 000 autoa*20 km = 12 000 000 km ajoja. Jos keskikulutus tuollaisessa ajossa on 8 l/100 km, syntyy siitä 960 000 l polttoaineen kulutus! Jonkun jääkiekon takia. Suomessa.
Eihän tuo ole Suomen liikenteestä kuin mitättömän pieni osa. Se kuitenkin antaa vihjeen siitä, tuleeko päästöt yleisesti ottaen paheksuttavasta toiminnasta kuten moottoriurheilusta itsestään vai jostain muusta. Toisen laskelman voisi tehdä vaikka F1-osailpailusta, jossa katsojamäärä on hiukan isompi kuin meikäläisessä jääkiekossa. Tai vaikka keski-eurooppalaisesta jalkapallosta.
Hyvä kirjoitus. Tosiaan toivoisi että moottoriurheilua ei kohdeltaisi erikoistylysti, vaikka lajeja harjoitetaan polttomoorin avulla.
Hyvää vertailua voi tehdä esim. juuri jääkiekosta. Esim. pohjoisiamerikassa on ammattiliigat kaikenmaailman lajeissa ( NHL, NBA, NFL jne. loputon liuta ) ja nämä joukkueet suhaavat lentäen tuhansia kilometrejä pitkin poikin ja edestakaisin amerikkaa ja kanadaa. Liigoja on kymmeniä, joukkueita satoja. Kaikki alemmat sarjat vielä siihen mukaan. Kaikki oheiskulutus vielä. Mahtaa tulla päästöjä..
Suurena jääkiekonkin ystävänä totean kuitenkin ettei se maailma tähänkään kaadu.
Eihän tuo ole Suomen liikenteestä kuin mitättömän pieni osa. Se kuitenkin antaa vihjeen siitä, tuleeko päästöt yleisesti ottaen paheksuttavasta toiminnasta kuten moottoriurheilusta itsestään vai jostain muusta. Toisen laskelman voisi tehdä vaikka F1-osailpailusta, jossa katsojamäärä on hiukan isompi kuin meikäläisessä jääkiekossa. Tai vaikka keski-eurooppalaisesta jalkapallosta.
Hyvä kirjoitus, unohdit kuitenkin vielä jäähallien energiankulutuksen. Siinä menee normaalikokoisessa liigahallissa monen omakotitalon vuosienergia joka päivä.
Moottoriurheilussakin toki kannattaisi käyttää harkintaa, kaikkein älyttömimmät kulutusjuhlat eivät tee hyvää koko lajille. Esim. USA:sta niitä kyllä löytyy.
Hyvä kirjoitus, unohdit kuitenkin vielä jäähallien energiankulutuksen. Siinä menee normaalikokoisessa liigahallissa monen omakotitalon vuosienergia joka päivä.
Tuo on varmaan totta, vaikka tarkoituksella jätinkin sen käsittelemättä. Ajattelin sen vastaavan paheksuttavia moottoriurheilun päästöjä. Mutta voisihan asiaa haarukoida enemmänkin.
Jyväskylän Suurajoihin starttaa n. 100 autoa. En tiedä rallin pituutta, mutta tehdään oletuksia. Erikoiskokeita on n. 25 kpl, olisiko keskipituus n. 10 km? Siirtymätaipaleita saman verran, keskipituus n. 20 km. Erikoiskokeella kulutus 50 l/100 km, erikoiskokeella 15 l/100 km.
Erikoiskokeella kuluu 12500 l bensaa, siirtymillä 7500 l. Yhteensä siis 20000 l. Maaliin pääsee n. puolet kilpailijoista, joten todellisuudessa luku on ainakin neljänneksen pienempi, mutta olkoon nyt esimerkin vuoksi tuollainen.
MM-rallin kilpailijat kuluttavat siis yhdessä osakilpailussa 20000 l / 960000 l = 1/48 osan siitä, mitä SM-jääkiekkoyleisö kauden aikana. Kaudessa pelattaneen n. 30-40 ottelua (7 paikassa yhtäaikaa), joten suuruusluokkana MM-rallin kilpailu kuluttaa polttoainetta saman verran kuin keskimääräisen jääkiekko-ottelun katsojat yhdellä liigakierroksella. Tietysti rallin katsojatkin kuluttavat, mutta niin kuluttavat ne jäähallitkin. Useimmat hallit kai ainakin puolet vuodesta ellei enemmänkin. Mutta nythän verrattiin MM-rallia ja SM-jääkiekkoa. MM-jääkiekossa yleisömäärät ovat taas hiukan suurempia kuin SM-jääkiekossa. No, noita ei kannata liikaa hieroa, jottei mennä näennäistarkkuuteen. Pointti on varmaan selvillä muutenkin.
Tämän yhteiskunnan ongelma energiankulutuksen vähentämistarpeissa on vähintään omituinen. Porukkaa pitää saada liikkeelle mahdollisimman paljon ja kuluttamaan mahdollisimman paljon, mutta silti päästöjä pitäisi vähentää. Turussakin on kamala suru siitä, kun katsojia ei käy otteluissa tarpeeksi.
Tämän yhteiskunnan ongelma energiankulutuksen vähentämistarpeissa on vähintään omituinen. Porukkaa pitää saada liikkeelle mahdollisimman paljon ja kuluttamaan mahdollisimman paljon, mutta silti päästöjä pitäisi vähentää.
-Niinpä. Ja se on myös kieroa että eri tekijöistä on valikoitu joku ala mitä sorsitaan, vaikkei se ole pahimmasta päästä haitallinen.
Tehokkaita autoja inhoava ja niiden omistajille kateellinen pelkuri saa nykyään ''luvan kanssa'' paheksua ja vinoilla toisia, vaikka itse syyllistyisi vaikka mihin anti-ekoilu-tekoihin, jotka vaan eivät liity autoihin.
Mutta elämä on laiffia, eikä siinä mitään..
Turussakin on kamala suru siitä, kun katsojia ei käy otteluissa tarpeeksi.
-suru siksi että katsojamäärät vaikuttavat fataalisti joukkueen talouteen ja siten tulevaisuuteen.
Jos vaikka 2000 katsojaa jättää käymättä, 15 keskiarvolipunhinnalla se tekee 30000/kotiottelu + kaikki oheismyynnit.
Tämän yhteiskunnan ongelma energiankulutuksen vähentämistarpeissa on vähintään omituinen. Porukkaa pitää saada liikkeelle mahdollisimman paljon ja kuluttamaan mahdollisimman paljon, mutta silti päästöjä pitäisi vähentää.
Tätä minä juuri tarkoitin kun sanoin siitä, että todellisuudessa ainoa konsti on köyhdyttää kansaisilta kulutusmahdollisuudet. Sitä ei vaan kukaan uskalla sanoa ääneen. Sellaista kulutusta ei olekaan joka ei saastuttaisi. Jos verotus ohjaa kuluttamaan "vähemmän saastuttavia", se tarkoittaa että niitä todennäköisesti kulutetaan enemmän koska ne ovat halvempia kuin saastuttavat. Vaikka saastutus varmaan vähän vähenee ja päämäärä on hyvä, ollaan kuitekin taas ongelmissa.
-suru siksi että katsojamäärät vaikuttavat fataalisti joukkueen talouteen ja siten tulevaisuuteen.
Jos vaikka 2000 katsojaa jättää käymättä, 15 keskiarvolipunhinnalla se tekee 30000/kotiottelu + kaikki oheismyynnit.
Juuri näin. Ja sama periaate pätee mihin tahansa. Jos ei poruikka liiku (=käytä energiaa), ei rahakaan kierrä eli talouselämä pysähtyy. Samalla loppuu, ei pelkästään Tepsin, vaan myös valtion rahat.
Mielenkiintoista on seurata autoverotuksen kehitystä nyt, kun veromuutos toimi odotettuakin paremmin. Uusien autojen myynti on painottunut kuviteltua taloudellisempiin malleihin. Tästähän seuraa se, että verotulot jäävät pienemmäksi. Mutta koska kyseessä on haittaveron kaltainen porrastus co2-päästöjen mukaan, en voi käsittää tarvetta paikata syntynyttä vajetta. Eikös haitatkin pitäisi pienentyä samassa suhteessa? No, ehkä Kataisen laskuopin mukaan näin ei käy. Kansaa luultavasti kiitetään päästöjen vähentämisestä korottamalla veroja.
Jos verotus ohjaa kuluttamaan "vähemmän saastuttavia", se tarkoittaa että niitä todennäköisesti kulutetaan enemmän koska ne ovat halvempia kuin saastuttavat.
Tulee mieleen Osmo Soininvaaran kuuluisa olutpolitiikkaa käsittelevä lause, jonka mukaan alkoholipitoisuuden vähentäminen ei ole merkityksellistä. Kakkosoluttahan pitäisi vain juoda vähän enemmän kuin keskiolutta.
Havaintosi joukkoliikenteen suosimisesta kuuluu samaan sarjaan kuin käsityksesi kulutuksen vähentämisen keinoista. Ei välttämättä ole järkevää siirtyä joukkoliikenteeseen, parempi tapa olisi välttää liikkumista. Tuo on täysin totta. Jos päästöjä voidaan vähentää taloudellisella liikkumismuodolla esimerkiksi 20% lähtötilanteeseen verrattuna, on sillä menetelmällä pitkä tie verrattuna tekemättä jääneeseen matkaan (vähennys 100%). Vrt keskustelut liikenneturvallisuudesta nopeutta alentamalla.
Korjataan muistivirhe, eli pieni koira 0,5ha keskikokoinen 0,80ha suuri koira esim. susikoira 1,1ha
Tämä laskelma on lähtöisin, Uusiseelantilaisen pariskunnan kirjoittamasta kirjasta, jossa laskelma on esitetty. Vielä ainakaan itse, en ole lukenut mitään missä tämä olisi kumottu.
...
Aika mahdottomiin suorituksiin se ihmiskunta pystyy, varsinkin kun ottaa huomioon että auringosta tulee maapallolle yhdessä tunnissa sen verran energiaa kun ihmiskunta tarvitsee koko vuodessa. Tämän tiedostaen voisi kuvitella, että prommillien osillakin auringon plasman käytöksessä, olisi suurempi osa kuin ihmiskunnalla.
Koira-asia on sikäli looginen, että luonnontilaisessakin luonnossa petojen esiintymistiheys on loppujen lopuksi alhainen. Jos ajattelee vaikkapa minkä verran susia Suomen kokoinen maanpläntti on aikanaan elättänyt, niin todennäköisesti vain joitakin tuhansia, missään tapauksessa ei satoja tuhansia. Sama koskee tietysti myös ihmisiä, jotka ovat ruokavalioltaan ryhtyneet petoeläimiksi.
Siinä tuo laskelma kuitenkin menee koirien osalta pieleen, että niiden syömä liha ei ole ongelman syy. Koirat pääosin syövät lihaa ja ruhonosia, jotka jäävät muulta elintarviketeollisuudelta käyttämättä. Se osa jauhetaan koiranruoaksi, josta ihmiset eivät muuta kautta maksa juuri mitään. Eivät koirat siis oikeastaan aiheuta päästöjä noin paljon, vaan elävät ihmisten siivellä. Poikkeuksen tekevät lemmikkien purkitetut täyslihasäilykkeet, joita tuossa laskelmassa ilmeisesti käytettiin pohjana.
Eikö mielestäsi tuo auringosta maahan tulevan energian määrä ole juuri se syy, miksi pienetkin prosentuaaliset muutokset maan ilmakehään jäävän energian määrässä saattavat olla olennaisia?
Suhtaudun itsekin skeptisesti osaan ilmasto-vouhotuksesta. Pääosin siksi, että asiaan liittyy paljon uskomuksia ja jopa vahingollisia hölmöilyjä (esim. vihreiden ydinvoimavastaisuus). Esitetyt keinot ovat yleensä älyttömän kalliita suhteessa niiden hyötyihin luonnossa ja joistakin näkee selvästi mikä niiden taustalla on. Hyötysuhde jää siis kehnoksi ja ympäristön nojalla ajetaan kaikkea muutakin asiaa joka ei koko hommaan liity. Ilmastonmuutosta en sinänsä epäile, tosin en usko siihen että ihminen kaikkeen pystyy vaikuttamaan. Luonnon sopeutumismekanismeja ei tunneta riittävästi ja monesti sopeutumiskykyä aliarvioidaan ja tuhoja liioitellaan. Esimerkkinä vaikkapa Lapin aukkohakkuut, joihin ei koskaan pitänyt mitään enää kasvaa käykääpä katsomassa.
Isossa mittakaavassa kuitenkin luonnon tila on huolestuttava, ilmastohössötys jopa saattaa vain pahentaa asiaa viedessään huomion monelta muulta asialta ja suunnatessaan valmistusta energiansäästöön muiden ominaisuuksien kustannuksella. Esim. energiansäästölamput, jotka meillä säästävät energiaa mutta tappavat kiinalaisia myrkkyihin niiden valmistuspaikoilla.
Sama koskee tietysti myös ihmisiä, jotka ovat ruokavalioltaan ryhtyneet petoeläimiksi.
Pakkohan se on lihaa syödä kun lähes kaikki ovat nykyisin allergisia lihalle, kalalle, viljalle, marjoille ja hedelmille. Kohta varmaan myös soijalle. Liha sen sijaan soveltuu ravinnoksi erittäin hyvin.
Jääkiekkoa tai autourheilua voi katsoa televisiosta, ei sinne pakko ole mennä paikan päälle vaikka se kivaa ajanvietettä onkin. Autourheilun huonoin puoli on se että auton saa tankata ja renkaat vaihtaa kesken kisan vaikka matka on lyhyt.
Jos päästöjä voidaan vähentää taloudellisella liikkumismuodolla esimerkiksi 20% lähtötilanteeseen verrattuna, on sillä menetelmällä pitkä tie verrattuna tekemättä jääneeseen matkaan (vähennys 100%).
Jos kulkee lyhyet matkat polkupyörällä tai kimppakyydillä jne. voi autonomistajakin päästä parempaan lopputulokseen kuin -20% päästöt verrattuna sellaiseen jota asia ei kiinnosta.
Yksi konsti on mitoittaa autokalusto tarpeen mukaisesti, toinen on ennakoiva ja/tai taloudellinen ajotapa, kolmas on moottorin esilämmittäminen, liikennevalottoman ajoreitin valitseminen, ruuhka-aikojen välttäminen (tietullit yksi keino) ja pysäköinti siten ettei tarvitse ajaa joka kaupan pihaan erikseen jne.
Jääkiekkoa tai autourheilua voi katsoa televisiosta, ei sinne pakko ole mennä paikan päälle vaikka se kivaa ajanvietettä onkin.
-paikanpäällä kokemus on kovin erilainen. Kaikkia kiinnostavia tapahtumia ei myöskään televisioida.
Mielestäni tässäkin on tärkeämpää valita fiksu liikkuminen sinne paikanpäälle ( vaikka joukkoliikenne tai kävely sen Q7 sijaan ), ei se että korvataan kaikki elämykset ja virikkeet telkkarilla.
Autourheilun huonoin puoli on se että auton saa tankata ja renkaat vaihtaa kesken kisan vaikka matka on lyhyt.
-heh. Lätkämailojakaan ei varmaan pelaajat saisi vaihtaa kun sitten kun katkeavat kokonaan. Mahtaisi olla hieno show.
Yksi konsti on mitoittaa autokalusto tarpeen mukaisesti
-itse suunnittelen hankkivani auton jonka pitämistä ei voi perustella millään hyötyasioilla. Pienellä pään käytöllä ja omilla valinnoilla pääsen taatusti yhtä pieniin kokonaispäästöihin kuin moni taloudellisella autolla ajava.
lawnmover: "Jääkiekkoa tai autourheilua voi katsoa televisiosta, ei sinne pakko ole mennä paikan päälle vaikka se kivaa ajanvietettä onkin. Autourheilun huonoin puoli on se että auton saa tankata ja renkaat vaihtaa kesken kisan vaikka matka on lyhyt."
Autourheilun huonoin puoli ympäristön kannalta on minnusta se, että se saa liikeelle isot ihmismassat. Lennetäänhän Suomestakin keskieurooppaan saakka jonkin formulan takia puhumattakaan sadoista tuhansista hiukan lähempää saapuneista katsojista. Ei siinä muutaman kilpa-auton renkaanvaihdot ja tankkaukset paljon paina.
Vaikka jääkiekkoa tai autourheilua onkin mukavampaa seurata telkkarista (tapahtumat näkee paremmin)
kuin paikanpäällä, ei maksavan yleisön poisjäänti ole käytännössä vaihtoehto, ellei koko toimnnasta haluta luopua.
Jos esim. jääkiekkojoukkueet tai F1-sarja joutuisivat luopumaan katsojatuloista, putoaisi seurojen ja kilpatallien budjetti merkittävästi. Tämä taas heijastuisi moneen muuhunkin asiaan. Lopulta varmaan siihen, ettei televisiollakaan olisi kiinnostusta kisoja näyttää. Liikkumisen pysäyttäminen halvaannuttaisi yhteiskunnan taloudellisen toiminnan, mikä olisi hyvin vaarallista.
"Jos kulkee lyhyet matkat polkupyörällä tai kimppakyydillä jne. voi autonomistajakin päästä parempaan lopputulokseen kuin -20% päästöt verrattuna sellaiseen jota asia ei kiinnosta."
En tiedä kansan keskiarvosta, mutta ainakin minulla lyhyiden matkojen osuus liikkumisesta on niin mitätön, ettei niiden korvaaminen polkupyörällä vähentäisi ajokilometrejä juuri ollenkaan. Ja monellekohan sellaiselle, joka ei nykyään kimppakyytiä käytä, kimppakyyti olisi realistinen vaihtoehto?
Mutta 20% oli vain hatusta vedetty esimerkki. Ja vaikka sellaiseen vähennykseen päästäisiinkin, ei se ympäristölle eikä yhteiskunnalle riitä. Tavoitteena on vähentää 80% co2-päästöjä vuoteen 2050 vuoden 1990 tasosta. Ei onnistu juustohöyläteknikalla.
Se on ihan selvä että energiankulutuksella ja elintasolla on suora yhteys. Katsokaa rinnakkain maailman maitten elintasoa ja energiankulutusta per capita. Energiankulutuksen rajoittaminen jollain ylätason päätöksellä on suunnitelmataloutta joka johtaa köyhtymiseen. Energiankulutuksella ei kuitenkaan välttämättä ole suoraa yhteyttä ympäristön tilaan, se riippuu tuotantotavoista. Esim. Norja verrattuna moniin kehitysmaihin.
Jokaisen kansalaisen tietysti kannattaa järkevällä tavalla säästää energiaa, se säästää omaa rahapussia (säästöt yleensä käytetään muuhun kulutukseen, joka sitten kuluttaa taas energiaa). Kansantaloustasolla ei pidä kuitenkaan lähteä määrittelemään miten paljon energiaa ihmiset saavat käyttää tai mitä tuontannollisia elinkeinoja Suomessa harjoitetaan. Teollisuus joka tapauksessa ei tuhlaa mitään kuten vihreät luulevat. Teollisuuden intressissä on mahdollisimman kokonaistehokas tuotanto, ei energiaa voi hukkaan heittää nykyisilläkään hinnoilla.
Autourheilun huonoin puoli ympäristön kannalta on minnusta se, että se saa liikeelle isot ihmismassat. Lennetäänhän Suomestakin keskieurooppaan saakka jonkin formulan takia puhumattakaan sadoista tuhansista hiukan lähempää saapuneista katsojista. Ei siinä muutaman kilpa-auton renkaanvaihdot ja tankkaukset paljon paina.
Formula on mielenkiintoinen esimerkki. Sitä kuitenkin katsoo maailmanlaajuisesti muutama miljardi ihmistä televisiosta. Tässä mielessä "tv-tuotanto" on aika tehokas. Itse tapahtuman osuus katsojamääristä on aika mitätön.
Kokonaisuus on toki saastuttava, mutta kyse on myös turismista. Autourheilu on hyttysen ininää, jos sitä vertaa vaikkapa pelkän Välimeren alueen turismiin. Turismi tuntuu silti olevan hyväksyttyä, koska ihmiset tykkäävät matkustella. Ja ennenkaikkea se on mahdollista todellista laajemmassa mitassa, koska se on julkisesti vahvasti subventoitua. Kerosiini on verovapaata, lentoyhtiöitä tuetaan ympäri maailman ja turismikohteet kaikkialla saavat massiivisia valtionrahoituksia.
Pienellä pään käytöllä ja omilla valinnoilla pääsen taatusti yhtä pieniin kokonaispäästöihin kuin moni taloudellisella autolla ajava.
Minkälainen tuo keino on? Liittyykö se asuinpaikan valintaan, eli ajamisen määrään vai johonkin muuhun, kuten etätyöhön?
Kokonaispäästöajattelu on minun mielestäni reilua, kovin kiihkeän auton hankkiminen vaan on liikennesääntöjen kannalta turhauttavaa.
petos:
Lätkämailojakaan ei varmaan pelaajat saisi vaihtaa kun sitten kun katkeavat kokonaan.
Mielessä oli enempi se että miesten 10 kilometrin juoksussa vaihdettaisiin lenkkareita puolessavälissä.
Herbert
..ainakin minulla lyhyiden matkojen osuus liikkumisesta on niin mitätön, ettei niiden korvaaminen polkupyörällä vähentäisi ajokilometrejä juuri ollenkaan.
Riippuu tietysti missä asuu. Mutta ei välttämättä ajokilometrit ole ratkaiseva, vaan ne lyhyet matkat jotka moottori käy kylmänä.
Suhtaudun itsekin skeptisesti osaan ilmasto-vouhotuksesta. Pääosin siksi, että asiaan liittyy paljon uskomuksia ja jopa vahingollisia hölmöilyjä (esim. vihreiden ydinvoimavastaisuus).
Minä kannatan ydinvoimaa.
En ole vihreä.
Ymmärrän vihreiden huolen kuitenkin.
Kyse ei ole ydinvoimasta voimana vaan jätteistä. Kun Suomessa oli ensimmäisen ydinvoimalan rakentamista ennen iso keskustelu mm. siitä mitä jätteille tehdään, niin poliitikot sanoivat, että sitten 20 vuoden kuluttua, kun jäteasia tulee ajankohtaiseksi, niin insinöörit ovat takuulla keksineet mitä niille jätteille tehdäään. Totuus kuitenkin on, että tänään ei ole huonoakaan käsitystä mikä olisi edes jotenkin alkeellisestikaan oikea varastointitapa ja mistään jätteiden hävittämisestä ei voida edes uneksia. Maahan kaivaminen ( kallioperä ) on mielestäni suurinta hölmöyttä mitä olla voi. Maan päällä niitä astioita voidaan huoltaa ja niiden kuntoa valvoa. Terrorismi lienee liki ainoa uhka.
Ratkaisu kuitenkin olisi esim. fuusioreaktoreissa, mutta niiden toteuttamiseen menee vielä pieni ikuisuus.
Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että tässä ilmastovouhotuksessa on melko isolta osalta kyse rahastuksesta.
Minkälainen tuo keino on? Liittyykö se asuinpaikan valintaan, eli ajamisen määrään?
-Liittyy. Vähän autoilua, paljon junan ja fillarin käyttöä. Hyvin harvoin lentämistä.
Kokonaispäästöajattelu on minun mielestäni reilua, kovin kiihkeän auton hankkiminen vaan on liikennesääntöjen kannalta turhauttavaa.
-minusta ei, pystyn nauttimaan autosta sääntöjenkin puitteissa. Mahtavalla kärryllä voi nautiskella samalla maisemista, säästä, musiikista, ja tietty auton ominaisuuksista.
Toki kilparadalle täytyy päästä aika-ajoin, senpä takia minulla ei ole tarvetta sekoilla liikenteen seassa, eikä ajaa suurilla ylinopeuksilla.
Mielessä oli enempi se että miesten 10 kilometrin juoksussa vaihdettaisiin lenkkareita puolessavälissä.
-en ymmärrä. Formulakisassa on ihan tarpeellista vaihtaa renkaat. Lenkkareista en osaa sanoa.
Minkälainen tuo keino on? Liittyykö se asuinpaikan valintaan, eli ajamisen määrään?
-Liittyy. Vähän autoilua, paljon junan ja fillarin käyttöä. Hyvin harvoin lentämistä.
Asuinpaikalla taitaa olla suht vähän tekemistä ajokilometrien kanssa. Niinkään ei voi ajatella, että työpaikka olisi lähellä kotia, koska työpaikka (oma tai puolison) kuitenkin vaihtuu tai vaihtaa paikkaa. Ellei sitten ole halukas muuttamaan työn perässä. Itse en ole enkä tiedä, onko sellaisen suosiminen edes järkevää.
Ajokilometrit ratkaisee se, millainen elämäntapa itse kullakin on. Kuka kulkee viikoittain 150 km päässä kesämökillä, kuka missäkin harrastuksissa jne. Vapaa-ajan ajojen osuus kaikista ajoista on jatkuvasti kasvanut.
Itse olen varmaan kansan keskiarvossa poikkeus, mutta minun työmatkani liikkuvat yleensä n. muutaman kymmenen ja 100 km välillä. Suunta voi olla mikä tahansa kodista 360 asteen sektorissa. Asuinpaikkaa ei kovin hyvin voi valita kilometrejä vähentääkseen. Nyt olen mielestäni tuon ympyrän keskellä, mutta silti päivittäisistä matkoista tulee liki 30 tkm vuodessa. Paljon muuta ei sitten tulekaan.
Asuinpaikkaa ei kovin hyvin voi valita kilometrejä vähentääkseen.
Riippuu tietysti tapauksesesta, eikä yhden henkilön tekemisillä ole kokonaisuuteen paljoakaan vaikutusta. Kyse on elämäntavoista. Jos pidetään 300 kilometrin ajoa joka viikonloppu normaalina niin niitä ajetaan joka viikonloppu - jos tyhmänä niin joku saattaa harventaa käyntejään.
Omalla kohdallani valinta on bussin ja auton välillä, autolla kulkiessa aikaa säästyy päivää kohden tunti muuhun tekemiseen. Valinta tosin ei ole tunti nollahintaisena tai pelkkää tehoa, vaan se maksaa euroja - eikä autolla kulkiessa voi lukea lehtiä tai käydä kävelyllä. Varmasti lisäkseni on muitakin jotka voivat valita itse kulkutapansa, eli eivät ole reissutyössä.
Moni joutuu työnsä takia ajamaan omalla tai sitten julkisia ei kulje?
Heille usein riittää toimiva peli, eivät kaipaa "jatketta"?
Se tekee lennolla Helsinki-Bangkok 232 litraa suunta/henkilö, eli 464 litraa menopaluu. Vastaa siis 7 litran kulutuksella 6600 kilometrin ajoa, silloin kun ajelee yksin. Jos matkaa tekee aina 2 henkilöä niin 13 200 kilometrin ajoa jne.
http://www.finnair.fi/paastolaskuri/index.html
Näitä Thaimaan lomalentojen määrää voi lisätä tai vähentää vaikuttamalla niiden kysyntään. Itse tyydyn Euroopan matkoihin, lämpöisiä kohteita palmuineen ja nähtävyyksineen löytyy jos ei joulu-tammikuussa ole pakko reissata.
Aivan. Itse en ymmärrä autonnaarmuttajia jne, mutta se että saman automallin eri versioilla on kulutuksen perusteella eri hankintaveroprosentti on ihan ok. Nythän bensa on taas kohtuuhintaista mutta silloin kun se maksoi päälle 1,50 litralta tuntui se kalliilta.
Urheiluautoilla ei ajeta paljon, mutta jos ne olisivat jokamiehen vehkeitä ja bensa halpaa niin kokonaiskulutus olisi amerikkalaistyyppistä eurooppalaisen sijaan. Ohjausta siis tarvitaan.
lawnmover:
Noin vähillä litroilla ei Thaimaahan kyllä todellisuudessa keskimäärin mennä.
Muut laskurit antavat moninkertaisia lukemia. Esim. dontfly.org antaa 1085 litraa edestakaisen matkan kulutukseksi.
VTT:n Lipasto antaa lentoliikenteelle seuraavat co2-päästötasot:
- Eurooppa lyhyet lennot 257 g / henkilö / km
- Eurooppa pitkät 148 g
- kaukolennot 113 g
Vastaavasti toteuman mukainen dieselautojen päästötaso Suomessa oli vuonna 2008 103 g / henkilö / km.
Vastaava tulos kuin noilla lentoyhtiöiden mainoslaskureilla saadaan laskemalla henkilöautolla minimimaantiekulutus jaettuna se kapasiteetin mukaisten istuinpaikkojen määrällä. Ei kerro mitään itse kulutuksesta sinänsä. Tyypillisellä tila-autolla jää alle litran / 100 km.
Vaikka otettaisiin tuo Finnirin lukema lähtökohdaksi, se tarkoittaa sitä että nelihenkisen perheen Thaimaan reissu kuluttaa noin 2000 litraa kerosiinia (pelkkä lento). Eli kahden viikon lomareissulla kuluu saman verran kuin normaali dieselauto vie reilun 33.000 kilometrin matkalla. Oletan että aika harva Thaimaan reissaaja on luopunut autostaan, eikä moni edes aja taloudellsisella autolla.
Jos nelihenkisen perheeen kuluttamaa kerosiinia verotettaisiin samaan tapaan kuin muita liikennepolttoaineita EU:ssa, maksaisi tuo Thaimaan matka Finnairin laskurinkin mukaisilla litroilla noin 1.500 euroa enemmän. Realistisemmilla kulutuksilla puhuttaisiin jo 3.000 eurosta. Siinä vaiheeessa kun tällainen vero saadaan aikaiseksi, puhutaan minusta tasa-arvoisesta päästöjen verottamisesta. Eli vero on jotain per päästetty hiilidioksidigramma, tuli sitten mistä hyvänsä. Sen jälkeen on Thaimaan lennoilla ja Ruotsinlaivoilla hiljaista, taloudellisella autolla ajelua voi sen sijaan jatkaa suht entisellään.
Taannoin uutisoitiin Uudessa Seelannissa lasketun vertailu Toyota Land Cruiserin ja kissan, keskikokoisen ja suuren koiran hiilijalanjäljestä.
Tulokset olivat mielenkiintoiset kissa 0,15ha, keskikokoinen koira 0,50ha, suuri koira 0,80ha / Toyota LC 2800kg sisältäen raaka-aineet, valmistus, käyttö ja polttonesteet, romutus tulos uskomaton! 0,41ha
Asia selittyy sillä, että esim. isokokoinen koira syö vuodessa yli sata kiloa lihaa jonka kasvatukseen tuo pinta-ala tarvitaan.
Valtiovallan olisikin pikaisesti kehiteltävä erillaisia eläinveroja, kuten sika 400/v, nautaeläin 1000, hevonen 1000+huviosuus 500, kissa 100+huviosuus30, koira keskik. 330+huviosuus100, koira iso 530/huviosuus160, jne...jne...
lisäksi koirille ja hevosille pitäisi asettaa kynsi ja hokkivero, teiden kulumisen vuoksi ettei tiet mene kelvottomaan kuntoon kitkankäyttäjiä ajatellen.
Ai pe..kele unohtui sellainen pieni juttu, eli keskustapuolue eiväthän kannattajat maksa aiheuttamisperiaatteen mukaan, vaan ovat aina muitten selkänahoista repineet toimeentulon (esim. niin sanottu tilapäinen autovero) eli unohtakaa koko juttu!!
misar:
Jääkö hernesoppaa syövästä oikein lättäjalanjälki.
Jostain muistan lukeneeni, että typpilannoitteet tuhoavat otsonikerrosta ja muut lannoitteet vesistöjä ja kaikkea sellaista. Papupeltoihin lykätään vaikka mitä. Sikalajätteistä voidaan tuottaa metaania ja kun ihminen on samanlainen kuin tuo röhkivä lurjus aina flunssia myöten lääketieteellisesti, niin saisikohan ihmisenkin jätteistä metaania. Nykyään lasketaan lehmien ja lampaiden röyhtäilyt ja pierutkin ja kun ihminen elää vastaavasti kauemmin, niin piereminen pitäisi kieltää - luulisin.
Jotenkin minusta tuntuu, että talouksien jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Energioiden hinnat nousevat ja tuosta on se hyvä puoli, että etsitään kiihkeämmin uusia energiamuitoja. Nykyisin esim. vedyn tuottaminen tulee liian kalliiksi. Kun hinnat nousevat tarpeeksi, niin vaihtoehtoisten energioiden tuottaminen alkaa käydä kannattavaksi. 1900-luvun alussa oli huoli, että Helsinki hukkuu hevosten jätöksiin. Noin ei sitten kuitenkaan käynyt, mutta sen sijaa hevoset katosivat.
misar:
Unohtui toinenkin juttu. Tuosta tutkimuksesta on ollut juttua yhdessä jos toisessakin lehdessä. Kertaakaan ei vain ole arvioitu sitä, kuinka pätevä ja tasapuolinen tuo tutkimus on.
Rätkätin:
Tarkoitat varmaan että noin ei käynyt, koska hevoset katosivat. Autot tulivat tilalle.
petos:
Vaikka ei erityisesti minulle ollutkaan suunnattu, kommentoin kuitenkin.
Moottoriurheilun mollaaminen on yksi aihepiirin surullisimmista muodoista, koska se tiettyyn kansanosaan uppoaa kovin hyvin. Todellisuudessa se kuitenkin kertoo mielipiteen esittäjän heikosta näppituntumasta asioihin ja etenkin niiden suuruusluokkiin.
Ajatellaan jotain sosiaalisesti hyväksyttyä urheilumuotoa, vaikkapa jääkiekkoa. Viime kaudella liigan katsojamäärä oli n. 2 miljoonaa.
Oletetaan, että 30% katsojista saapuu paikalle henkilöautolla. Jos luku on yläkanttiin, sovitaan samalla, että tuo sisältää julkisen liikenteen osuudenkin. Oletetaan, että keskimääräinen ajomatka autolla on 10 km/suunta eli 20 km/auto.
Tuo tarkoittaa sitä, että yksi liigasarja tuottaa 600 000 autoa*20 km = 12 000 000 km ajoja. Jos keskikulutus tuollaisessa ajossa on 8 l/100 km, syntyy siitä 960 000 l polttoaineen kulutus! Jonkun jääkiekon takia. Suomessa.
Eihän tuo ole Suomen liikenteestä kuin mitättömän pieni osa. Se kuitenkin antaa vihjeen siitä, tuleeko päästöt yleisesti ottaen paheksuttavasta toiminnasta kuten moottoriurheilusta itsestään vai jostain muusta. Toisen laskelman voisi tehdä vaikka F1-osailpailusta, jossa katsojamäärä on hiukan isompi kuin meikäläisessä jääkiekossa. Tai vaikka keski-eurooppalaisesta jalkapallosta.
Korjataan muistivirhe, eli pieni koira 0,5ha keskikokoinen 0,80ha suuri koira esim. susikoira 1,1ha
Tämä laskelma on lähtöisin, Uusiseelantilaisen pariskunnan kirjoittamasta kirjasta, jossa laskelma on esitetty. Vielä ainakaan itse, en ole lukenut mitään missä tämä olisi kumottu.
Olen itse aika skeptinen, kaikenmaailman tutkimuksiin niissähän yleensä ajetaan jonkun tai jonkin yhteisön tavoitteita esim. suomessa lukuisat liikenteestä esitetyt nollatutkimukset, joilla pyritään vaikuttamaan kansalaisten mielipiteisiin yleensä siten että meistä tulee kiltejä maksajia.
Niihin verraten tämä laskelma vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta, ainakin ilmastotutkimuksen levittämään harhaoppiin verraten, mihin näyttävät langenneen koko maailman poliitikot, ja koska tässä vaiheessa ei enää kukaan uskalla olla eri mieltä jos ei halua tehdä poliittista itsemurhaa. Hienosti junailtu ilmastotutkijoilta, määrärahat on turvattu vuosikymmeniksi.
Aika mahdottomiin suorituksiin se ihmiskunta pystyy, varsinkin kun ottaa huomioon että auringosta tulee maapallolle yhdessä tunnissa sen verran energiaa kun ihmiskunta tarvitsee koko vuodessa. Tämän tiedostaen voisi kuvitella, että prommillien osillakin auringon plasman käytöksessä, olisi suurempi osa kuin ihmiskunnalla.
Tuosta metaanin käytöstä täytyy taas nostaa hattua Tukholmalaisille siellähän ilmeisesti n.30% julkisesta liikenteestä pyörii tuotetulla metaanilla. Ruotsalaiset ovat päättäneet, että koko Tukholman kaikkiin talouksiin on saatava jätemyllyt, jotta kaikki syntyvä ruokajäte ihmisjätöksien lisäksi saadaan jo rakennettuihin betonisiiloihin mädätykseen metaanin talteensaamiseksi. Tavoite on nimittäin saada, koko julkinen henkilö ja jakeluliikenne pyörimään sataprosenttisesti metaanilla.
Mitä tekee Helsinki, kieltää seuraamusten uhalla jätemyllyjen asentamisen koska ruokajätteitä ei viemäriin saa laskea. On ilmeisesti fiksumpaa kuskata sadoilla kuorma-autoilla, se jonnekin kompoistointikentälle mätänemään ja puskemaan ilmaan metaania. Luulisi olevan melkein ilmaista, kuljettaa ruokajäte pumppaamojen avustuksella puhdistamolle mädätykseen metaanin talteenottoon. Jätemyllyt taitavat olla jenkeissä ainakin seitsemänkymmentä vuotta vanha keksintö, niin on se kumma jos se ei kulje suomalaisissa viemäreissä.
misar:
Sen huomaa. Itse koitan olla mielummin kriittinen.
Herbert:
Hyvä kirjoitus. Tosiaan toivoisi että moottoriurheilua ei kohdeltaisi erikoistylysti, vaikka lajeja harjoitetaan polttomoorin avulla.
Hyvää vertailua voi tehdä esim. juuri jääkiekosta. Esim. pohjoisiamerikassa on ammattiliigat kaikenmaailman lajeissa ( NHL, NBA, NFL jne. loputon liuta ) ja nämä joukkueet suhaavat lentäen tuhansia kilometrejä pitkin poikin ja edestakaisin amerikkaa ja kanadaa. Liigoja on kymmeniä, joukkueita satoja. Kaikki alemmat sarjat vielä siihen mukaan. Kaikki oheiskulutus vielä. Mahtaa tulla päästöjä..
Suurena jääkiekonkin ystävänä totean kuitenkin ettei se maailma tähänkään kaadu.
Herbert:
Hyvä kirjoitus, unohdit kuitenkin vielä jäähallien energiankulutuksen. Siinä menee normaalikokoisessa liigahallissa monen omakotitalon vuosienergia joka päivä.
Moottoriurheilussakin toki kannattaisi käyttää harkintaa, kaikkein älyttömimmät kulutusjuhlat eivät tee hyvää koko lajille. Esim. USA:sta niitä kyllä löytyy.
AkiK:
Tuo on varmaan totta, vaikka tarkoituksella jätinkin sen käsittelemättä. Ajattelin sen vastaavan paheksuttavia moottoriurheilun päästöjä. Mutta voisihan asiaa haarukoida enemmänkin.
Jyväskylän Suurajoihin starttaa n. 100 autoa. En tiedä rallin pituutta, mutta tehdään oletuksia. Erikoiskokeita on n. 25 kpl, olisiko keskipituus n. 10 km? Siirtymätaipaleita saman verran, keskipituus n. 20 km. Erikoiskokeella kulutus 50 l/100 km, erikoiskokeella 15 l/100 km.
Erikoiskokeella kuluu 12500 l bensaa, siirtymillä 7500 l. Yhteensä siis 20000 l. Maaliin pääsee n. puolet kilpailijoista, joten todellisuudessa luku on ainakin neljänneksen pienempi, mutta olkoon nyt esimerkin vuoksi tuollainen.
MM-rallin kilpailijat kuluttavat siis yhdessä osakilpailussa 20000 l / 960000 l = 1/48 osan siitä, mitä SM-jääkiekkoyleisö kauden aikana. Kaudessa pelattaneen n. 30-40 ottelua (7 paikassa yhtäaikaa), joten suuruusluokkana MM-rallin kilpailu kuluttaa polttoainetta saman verran kuin keskimääräisen jääkiekko-ottelun katsojat yhdellä liigakierroksella. Tietysti rallin katsojatkin kuluttavat, mutta niin kuluttavat ne jäähallitkin. Useimmat hallit kai ainakin puolet vuodesta ellei enemmänkin. Mutta nythän verrattiin MM-rallia ja SM-jääkiekkoa. MM-jääkiekossa yleisömäärät ovat taas hiukan suurempia kuin SM-jääkiekossa. No, noita ei kannata liikaa hieroa, jottei mennä näennäistarkkuuteen. Pointti on varmaan selvillä muutenkin.
Tämän yhteiskunnan ongelma energiankulutuksen vähentämistarpeissa on vähintään omituinen. Porukkaa pitää saada liikkeelle mahdollisimman paljon ja kuluttamaan mahdollisimman paljon, mutta silti päästöjä pitäisi vähentää. Turussakin on kamala suru siitä, kun katsojia ei käy otteluissa tarpeeksi.
Herbert:
Herbert:
Tätä minä juuri tarkoitin kun sanoin siitä, että todellisuudessa ainoa konsti on köyhdyttää kansaisilta kulutusmahdollisuudet. Sitä ei vaan kukaan uskalla sanoa ääneen. Sellaista kulutusta ei olekaan joka ei saastuttaisi. Jos verotus ohjaa kuluttamaan "vähemmän saastuttavia", se tarkoittaa että niitä todennäköisesti kulutetaan enemmän koska ne ovat halvempia kuin saastuttavat. Vaikka saastutus varmaan vähän vähenee ja päämäärä on hyvä, ollaan kuitekin taas ongelmissa.
petos:
Juuri näin. Ja sama periaate pätee mihin tahansa. Jos ei poruikka liiku (=käytä energiaa), ei rahakaan kierrä eli talouselämä pysähtyy. Samalla loppuu, ei pelkästään Tepsin, vaan myös valtion rahat.
Mielenkiintoista on seurata autoverotuksen kehitystä nyt, kun veromuutos toimi odotettuakin paremmin. Uusien autojen myynti on painottunut kuviteltua taloudellisempiin malleihin. Tästähän seuraa se, että verotulot jäävät pienemmäksi. Mutta koska kyseessä on haittaveron kaltainen porrastus co2-päästöjen mukaan, en voi käsittää tarvetta paikata syntynyttä vajetta. Eikös haitatkin pitäisi pienentyä samassa suhteessa? No, ehkä Kataisen laskuopin mukaan näin ei käy. Kansaa luultavasti kiitetään päästöjen vähentämisestä korottamalla veroja.
AkiK:
Tulee mieleen Osmo Soininvaaran kuuluisa olutpolitiikkaa käsittelevä lause, jonka mukaan alkoholipitoisuuden vähentäminen ei ole merkityksellistä. Kakkosoluttahan pitäisi vain juoda vähän enemmän kuin keskiolutta.
Havaintosi joukkoliikenteen suosimisesta kuuluu samaan sarjaan kuin käsityksesi kulutuksen vähentämisen keinoista. Ei välttämättä ole järkevää siirtyä joukkoliikenteeseen, parempi tapa olisi välttää liikkumista. Tuo on täysin totta. Jos päästöjä voidaan vähentää taloudellisella liikkumismuodolla esimerkiksi 20% lähtötilanteeseen verrattuna, on sillä menetelmällä pitkä tie verrattuna tekemättä jääneeseen matkaan (vähennys 100%). Vrt keskustelut liikenneturvallisuudesta nopeutta alentamalla.
misar:
Koira-asia on sikäli looginen, että luonnontilaisessakin luonnossa petojen esiintymistiheys on loppujen lopuksi alhainen. Jos ajattelee vaikkapa minkä verran susia Suomen kokoinen maanpläntti on aikanaan elättänyt, niin todennäköisesti vain joitakin tuhansia, missään tapauksessa ei satoja tuhansia. Sama koskee tietysti myös ihmisiä, jotka ovat ruokavalioltaan ryhtyneet petoeläimiksi.
Siinä tuo laskelma kuitenkin menee koirien osalta pieleen, että niiden syömä liha ei ole ongelman syy. Koirat pääosin syövät lihaa ja ruhonosia, jotka jäävät muulta elintarviketeollisuudelta käyttämättä. Se osa jauhetaan koiranruoaksi, josta ihmiset eivät muuta kautta maksa juuri mitään. Eivät koirat siis oikeastaan aiheuta päästöjä noin paljon, vaan elävät ihmisten siivellä. Poikkeuksen tekevät lemmikkien purkitetut täyslihasäilykkeet, joita tuossa laskelmassa ilmeisesti käytettiin pohjana.
Eikö mielestäsi tuo auringosta maahan tulevan energian määrä ole juuri se syy, miksi pienetkin prosentuaaliset muutokset maan ilmakehään jäävän energian määrässä saattavat olla olennaisia?
Suhtaudun itsekin skeptisesti osaan ilmasto-vouhotuksesta. Pääosin siksi, että asiaan liittyy paljon uskomuksia ja jopa vahingollisia hölmöilyjä (esim. vihreiden ydinvoimavastaisuus). Esitetyt keinot ovat yleensä älyttömän kalliita suhteessa niiden hyötyihin luonnossa ja joistakin näkee selvästi mikä niiden taustalla on. Hyötysuhde jää siis kehnoksi ja ympäristön nojalla ajetaan kaikkea muutakin asiaa joka ei koko hommaan liity. Ilmastonmuutosta en sinänsä epäile, tosin en usko siihen että ihminen kaikkeen pystyy vaikuttamaan. Luonnon sopeutumismekanismeja ei tunneta riittävästi ja monesti sopeutumiskykyä aliarvioidaan ja tuhoja liioitellaan. Esimerkkinä vaikkapa Lapin aukkohakkuut, joihin ei koskaan pitänyt mitään enää kasvaa käykääpä katsomassa.
Isossa mittakaavassa kuitenkin luonnon tila on huolestuttava, ilmastohössötys jopa saattaa vain pahentaa asiaa viedessään huomion monelta muulta asialta ja suunnatessaan valmistusta energiansäästöön muiden ominaisuuksien kustannuksella. Esim. energiansäästölamput, jotka meillä säästävät energiaa mutta tappavat kiinalaisia myrkkyihin niiden valmistuspaikoilla.
AkiK:
Pakkohan se on lihaa syödä kun lähes kaikki ovat nykyisin allergisia lihalle, kalalle, viljalle, marjoille ja hedelmille. Kohta varmaan myös soijalle. Liha sen sijaan soveltuu ravinnoksi erittäin hyvin.
Jääkiekkoa tai autourheilua voi katsoa televisiosta, ei sinne pakko ole mennä paikan päälle vaikka se kivaa ajanvietettä onkin. Autourheilun huonoin puoli on se että auton saa tankata ja renkaat vaihtaa kesken kisan vaikka matka on lyhyt.
Jos kulkee lyhyet matkat polkupyörällä tai kimppakyydillä jne. voi autonomistajakin päästä parempaan lopputulokseen kuin -20% päästöt verrattuna sellaiseen jota asia ei kiinnosta.
Yksi konsti on mitoittaa autokalusto tarpeen mukaisesti, toinen on ennakoiva ja/tai taloudellinen ajotapa, kolmas on moottorin esilämmittäminen, liikennevalottoman ajoreitin valitseminen, ruuhka-aikojen välttäminen (tietullit yksi keino) ja pysäköinti siten ettei tarvitse ajaa joka kaupan pihaan erikseen jne.
lawnmover:
lawnmover: "Jääkiekkoa tai autourheilua voi katsoa televisiosta, ei sinne pakko ole mennä paikan päälle vaikka se kivaa ajanvietettä onkin. Autourheilun huonoin puoli on se että auton saa tankata ja renkaat vaihtaa kesken kisan vaikka matka on lyhyt."
Autourheilun huonoin puoli ympäristön kannalta on minnusta se, että se saa liikeelle isot ihmismassat. Lennetäänhän Suomestakin keskieurooppaan saakka jonkin formulan takia puhumattakaan sadoista tuhansista hiukan lähempää saapuneista katsojista. Ei siinä muutaman kilpa-auton renkaanvaihdot ja tankkaukset paljon paina.
Vaikka jääkiekkoa tai autourheilua onkin mukavampaa seurata telkkarista (tapahtumat näkee paremmin)
kuin paikanpäällä, ei maksavan yleisön poisjäänti ole käytännössä vaihtoehto, ellei koko toimnnasta haluta luopua.
Jos esim. jääkiekkojoukkueet tai F1-sarja joutuisivat luopumaan katsojatuloista, putoaisi seurojen ja kilpatallien budjetti merkittävästi. Tämä taas heijastuisi moneen muuhunkin asiaan. Lopulta varmaan siihen, ettei televisiollakaan olisi kiinnostusta kisoja näyttää. Liikkumisen pysäyttäminen halvaannuttaisi yhteiskunnan taloudellisen toiminnan, mikä olisi hyvin vaarallista.
"Jos kulkee lyhyet matkat polkupyörällä tai kimppakyydillä jne. voi autonomistajakin päästä parempaan lopputulokseen kuin -20% päästöt verrattuna sellaiseen jota asia ei kiinnosta."
En tiedä kansan keskiarvosta, mutta ainakin minulla lyhyiden matkojen osuus liikkumisesta on niin mitätön, ettei niiden korvaaminen polkupyörällä vähentäisi ajokilometrejä juuri ollenkaan. Ja monellekohan sellaiselle, joka ei nykyään kimppakyytiä käytä, kimppakyyti olisi realistinen vaihtoehto?
Mutta 20% oli vain hatusta vedetty esimerkki. Ja vaikka sellaiseen vähennykseen päästäisiinkin, ei se ympäristölle eikä yhteiskunnalle riitä. Tavoitteena on vähentää 80% co2-päästöjä vuoteen 2050 vuoden 1990 tasosta. Ei onnistu juustohöyläteknikalla.
http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/tulevaisuusselonteko/fi.jsp
Eikö olekin mielenkiintoinen ongelma? Liikkumista ei voi vähentää, mutta ilman sitä ei merkittäviin säästöihin päästä.
Se on ihan selvä että energiankulutuksella ja elintasolla on suora yhteys. Katsokaa rinnakkain maailman maitten elintasoa ja energiankulutusta per capita. Energiankulutuksen rajoittaminen jollain ylätason päätöksellä on suunnitelmataloutta joka johtaa köyhtymiseen. Energiankulutuksella ei kuitenkaan välttämättä ole suoraa yhteyttä ympäristön tilaan, se riippuu tuotantotavoista. Esim. Norja verrattuna moniin kehitysmaihin.
Jokaisen kansalaisen tietysti kannattaa järkevällä tavalla säästää energiaa, se säästää omaa rahapussia (säästöt yleensä käytetään muuhun kulutukseen, joka sitten kuluttaa taas energiaa). Kansantaloustasolla ei pidä kuitenkaan lähteä määrittelemään miten paljon energiaa ihmiset saavat käyttää tai mitä tuontannollisia elinkeinoja Suomessa harjoitetaan. Teollisuus joka tapauksessa ei tuhlaa mitään kuten vihreät luulevat. Teollisuuden intressissä on mahdollisimman kokonaistehokas tuotanto, ei energiaa voi hukkaan heittää nykyisilläkään hinnoilla.
Herbert:
Formula on mielenkiintoinen esimerkki. Sitä kuitenkin katsoo maailmanlaajuisesti muutama miljardi ihmistä televisiosta. Tässä mielessä "tv-tuotanto" on aika tehokas. Itse tapahtuman osuus katsojamääristä on aika mitätön.
Kokonaisuus on toki saastuttava, mutta kyse on myös turismista. Autourheilu on hyttysen ininää, jos sitä vertaa vaikkapa pelkän Välimeren alueen turismiin. Turismi tuntuu silti olevan hyväksyttyä, koska ihmiset tykkäävät matkustella. Ja ennenkaikkea se on mahdollista todellista laajemmassa mitassa, koska se on julkisesti vahvasti subventoitua. Kerosiini on verovapaata, lentoyhtiöitä tuetaan ympäri maailman ja turismikohteet kaikkialla saavat massiivisia valtionrahoituksia.
petos:
Minkälainen tuo keino on? Liittyykö se asuinpaikan valintaan, eli ajamisen määrään vai johonkin muuhun, kuten etätyöhön?
Kokonaispäästöajattelu on minun mielestäni reilua, kovin kiihkeän auton hankkiminen vaan on liikennesääntöjen kannalta turhauttavaa.
petos:
Mielessä oli enempi se että miesten 10 kilometrin juoksussa vaihdettaisiin lenkkareita puolessavälissä.
Herbert
Riippuu tietysti missä asuu. Mutta ei välttämättä ajokilometrit ole ratkaiseva, vaan ne lyhyet matkat jotka moottori käy kylmänä.
AkiK:
Minä kannatan ydinvoimaa.
En ole vihreä.
Ymmärrän vihreiden huolen kuitenkin.
Kyse ei ole ydinvoimasta voimana vaan jätteistä. Kun Suomessa oli ensimmäisen ydinvoimalan rakentamista ennen iso keskustelu mm. siitä mitä jätteille tehdään, niin poliitikot sanoivat, että sitten 20 vuoden kuluttua, kun jäteasia tulee ajankohtaiseksi, niin insinöörit ovat takuulla keksineet mitä niille jätteille tehdäään. Totuus kuitenkin on, että tänään ei ole huonoakaan käsitystä mikä olisi edes jotenkin alkeellisestikaan oikea varastointitapa ja mistään jätteiden hävittämisestä ei voida edes uneksia. Maahan kaivaminen ( kallioperä ) on mielestäni suurinta hölmöyttä mitä olla voi. Maan päällä niitä astioita voidaan huoltaa ja niiden kuntoa valvoa. Terrorismi lienee liki ainoa uhka.
Ratkaisu kuitenkin olisi esim. fuusioreaktoreissa, mutta niiden toteuttamiseen menee vielä pieni ikuisuus.
Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että tässä ilmastovouhotuksessa on melko isolta osalta kyse rahastuksesta.
lawnmover:
petos:
Asuinpaikalla taitaa olla suht vähän tekemistä ajokilometrien kanssa. Niinkään ei voi ajatella, että työpaikka olisi lähellä kotia, koska työpaikka (oma tai puolison) kuitenkin vaihtuu tai vaihtaa paikkaa. Ellei sitten ole halukas muuttamaan työn perässä. Itse en ole enkä tiedä, onko sellaisen suosiminen edes järkevää.
Ajokilometrit ratkaisee se, millainen elämäntapa itse kullakin on. Kuka kulkee viikoittain 150 km päässä kesämökillä, kuka missäkin harrastuksissa jne. Vapaa-ajan ajojen osuus kaikista ajoista on jatkuvasti kasvanut.
Itse olen varmaan kansan keskiarvossa poikkeus, mutta minun työmatkani liikkuvat yleensä n. muutaman kymmenen ja 100 km välillä. Suunta voi olla mikä tahansa kodista 360 asteen sektorissa. Asuinpaikkaa ei kovin hyvin voi valita kilometrejä vähentääkseen. Nyt olen mielestäni tuon ympyrän keskellä, mutta silti päivittäisistä matkoista tulee liki 30 tkm vuodessa. Paljon muuta ei sitten tulekaan.
Herbert:
Riippuu tietysti tapauksesesta, eikä yhden henkilön tekemisillä ole kokonaisuuteen paljoakaan vaikutusta. Kyse on elämäntavoista. Jos pidetään 300 kilometrin ajoa joka viikonloppu normaalina niin niitä ajetaan joka viikonloppu - jos tyhmänä niin joku saattaa harventaa käyntejään.
Omalla kohdallani valinta on bussin ja auton välillä, autolla kulkiessa aikaa säästyy päivää kohden tunti muuhun tekemiseen. Valinta tosin ei ole tunti nollahintaisena tai pelkkää tehoa, vaan se maksaa euroja - eikä autolla kulkiessa voi lukea lehtiä tai käydä kävelyllä. Varmasti lisäkseni on muitakin jotka voivat valita itse kulkutapansa, eli eivät ole reissutyössä.