Ehdotus liikennekuolemien vähentämiseksi

45 kommenttia
2»
  • Rätkätin: ”Pitäisi kokonaan lopettaa puhumasta oikeuksista ja siityä puhumaan velvollisuuksista sen sijaan. ”

    slowgear: ”Mielenkiintoinen näkökulma. Kerropa äkkiä millä elämän alueella tämä "ei oikeuksia vaan vain velvollisuuksia" on tuottanut hyvinvointia tai lisännyt kansalaistottelevaisuutta?”


    Kerropa sinä puolestasi millä elämän alueella on olemassa oikeuksia ilman jonkun toisen vastaavaa velvollisuutta. Mitä tapahtuu esimerkiksi etuajo-oikeudelle ilman väistämisvelvollisuutta?

    Rätkätin ei sanonut, ettei olisi oikeuksia, hän sanoi että niistä puhumisen sijaan puhuttaisiin ennemminkin velvollisuuksista. Kaikki oikeudet ovat peräisin jonkun toisen velvollisuuksista, joten muna/kana-järjestys on selvä. Jos pääpaino on oikeuksien vaatimisella, kuka tuottaa ne oikeudet joita vaaditaan? Ja toisin päin, jos jokainen hoitaa velvollisuutensa, mitä vaadittavaa enää jää?

    Jos se, että pidät tätä näkökulmaa mielenkiintoisena tarkoittaa, että se on sinulle yllättävä ja uusi, sinulla on liikenteessä ongelma joka seuraa sinua myös niille uusille moottoriteille.

      
  • Lainaus:
    06.08.2007 klo 13:58 TeeCee kirjoitti
    Rätkätin: ”Pitäisi kokonaan lopettaa puhumasta oikeuksista ja siityä puhumaan velvollisuuksista sen sijaan. ”

    slowgear: ”Mielenkiintoinen näkökulma. Kerropa äkkiä millä elämän alueella tämä "ei oikeuksia vaan vain velvollisuuksia" on tuottanut hyvinvointia tai lisännyt kansalaistottelevaisuutta?”


    Kerropa sinä puolestasi millä elämän alueella on olemassa oikeuksia ilman jonkun toisen vastaavaa velvollisuutta. Mitä tapahtuu esimerkiksi etuajo-oikeudelle ilman väistämisvelvollisuutta?


    Eikös autoilijalla ole velvollisuus ajaa kelin ja liikennetilanteen mukaan turvallista nopeutta siten, että auto pysyy hanskassa? Ei ehkä aivan näillä sanoilla, mutta kuitenkin. Eikös silloin voisi kuvitella, että autoilijalla olisi oikeus myös ajaa pientä ylinopeutta jos siitä ei ole kenellekään haittaa. Näin niin kuin esimerkkinä.

      
  • slowgear: ”Eikös autoilijalla ole velvollisuus ajaa kelin ja liikennetilanteen mukaan turvallista nopeutta siten, että auto pysyy hanskassa? Ei ehkä aivan näillä sanoilla, mutta kuitenkin. Eikös silloin voisi kuvitella, että autoilijalla olisi oikeus myös ajaa pientä ylinopeutta jos siitä ei ole kenellekään haittaa. Näin niin kuin esimerkkinä.”

    Kyllä, autoilijalla on tuo velvollisuus, mutta se ei ole hänen ainoa velvollisuutensa. Kun TLL:ssa puhutaan liikenteessä liikkujan velvollisuuksista, ensimmäisenä mainitaan tienkäyttäjän velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä. Se ei ole ensimmäisenä sattumalta vaan siksi, että koko systeemi murenee jos siitä luistetaan. Käytännössä ehdotuksesi toteutuminen tarkoittaisi, että kuskilla on valtuudet valita mitä liikennesääntöjä noudattaa.

    Osa niistä jää noudattamatta ihan vahingossakin vaikka kuinka yrittäisi, ei ole järjen hippuakaan sallia lisäksi tahallinen liikennesääntöjen rikkominen jos kuski näkee sen vaarattomaksi. Kaikissa näkemissäni rattijuoppojen haastatteluissa he ovat sanoneet etteivät ole vaarantaneet turvallisuutta koska ovat ajaneet kännissä varovasti ja vain vaarattomissa paikoissa. Yksi jopa sanoi lisänneensä turvallisuutta rattijuopumuksellaan koska rattiin olisi kuulemma muussa tapauksessa mennyt häntä huonompi kuski.

    Muuten, auton hanskassapysyminen ei riitä, autoa pitää kuljettaa niin, että pelivaraa jää vaikka joltain toiselta lähtisi lapasesta. Autoa pitää ajaa myös niin, että muut näkevät kuljettajan aikovan noudattaa liikennesääntöjä. Käytännössä näin ajaen on hyvin vaikeaa saada autoa ”lähtemään hanskasta” millään kelillä.

      
  • Oikeus vai velvollisuus ... liikenteessä(kin) ...
    On selvä ero onko oikeus huolehtia lapsistaan tai velvollisuus huolehtia lapsistaan. Oikeus on ikäänkuin optio .. mahdollisuus, mutta kokonaan toinen juttu on, että käyttääkö sitä. Velvollisuus kuitenkin velvoittaa eikä jätä sitä vapaaehtoisuuden mahdollisuutta. Lapsella on oikeus isäänsä ja äitiinsä .. mutta aivan eri juttu tapaako hän kumpaakin vaiko tapaako vain toista .. lasta ei velvoiteta tapaamaan, mutta mikäli velvoitettaisiin, niin silloin täytyisi ihan oikeasti tavata.

    Oikeus ajaa ensin (etuajo-oikeus) tai väistämisvelvollisuus. On lukuisia tapauksia, joissa tuommoisen "oikeuden" haltija on tulkinnut, että kolarin sattuessa toinen osapuoli on täysin väärässä ja häviää tapauksen varmasti .. näin ei vain satu todellisuudessa olemaan tai oikeasti harvoin .. ehkä klassinen peräänajo on poikkeus. Päälleajo-oikeutta ei ole kellään - edelleenkään. Ajoneuvon nopeus on oltava sellainen, että hommat pysyvät hanskassa ja kolareita ei vain yksinkertaisesti tule .. ei siis saisi tulla. Tavallista on, että molemmat osapuolet .. siis se "syytönkin", jolla niitä "oikeuksia" piti olla .. saa rangaistuksen varomattomuudesta liikenteessä ja saattaa olla myöskin syyllinen esim. 25/75 suhteessa tjsp. Velvollisuudesta mainitaan sen sijaan omasta mielestäni erittäin hienosti vaikka vain erääksi esimerkiksi näin "Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä." Eikös ollutkin selvästi sanottu. Liikenteessä ei muutenkaan saisi missään tilanteessa kulkea niin, että siitä aiheutuu varaa tai uhkaa kenellekään .. siihen velvoitetaan ihan jokainen eikä sitä kysellä, että haluaako vai eikö halua tai että siihen olisi "oikeus", jos sattuu olemaan sillä tuulella.

    Mikäli velvollisuuksia todellakin noudatettaisiin liikenteessä, niin mitä olisivatkaan ne oikeudet joita lisäksi tarvittaisiin tai puuttuisi? Omasta mielestäni kellään ei ole oikeutta varomattomuuteen liikenteessä, mutta ihan kaikilla on velvollisuus varovaisuuteen ja sääntöjen noudattamiseen.

      
  • Slowgear kirjoittaa:"Perässäroikkujista tulikin mieleeni tämänaamuinen tapaus Kangasalan ohittavalla "moottoriliikennetiellä". Olin harvassa jonossa ensimmäisenä ja ajelin navigaattorin mukaan hiukan reilua kahdeksakymppiä (mikä v¤¤%un moottoriliikennetie jossa saa ajaa vain 80km/h) kun lähestyin liittymää, josta oli tulossa joku iso auto perässään katettu peräkärry. Ajatteli tehdä tilaa tulijalle nostamalla nopeutta lähemmäs satasta niin että hän pääsisi helposti mukaan jonoon, mutta tämä urho kuvittelikin kiihdytyskaistaa ohituskaistaksi ja kiihdytti sen minkä maasturista pääsi. Lopulta kun kiihdytyskaista päättyi ja oma mittari näytti 105:sta kyseinen maasturikuski siirtyi takapustkuriani nuoleskellen taakseni ja kytki vielä varmuudeksi pitkät valot päälle. Teksi Jeep oli helposti luettavissa konepellin etureunasta ja kun sitten vähitellen hiljentelin vauhtiani lähemmäs rajoitusta kuskin hihat paloivat ilmeisesti lopullisesti koska ohi oli päästävä lähestyvistä vastaantulijoista huolimatta. Kuin korostaakseen koko episodin tarpeellisuutta maasturi kurvasi seuraavasta liittymästä pois tieltä, ehkä meidän muiden samaa tietä liikkuvien onneksi."

    Tälläisiä tilanteita sattuu aika-ajoin. Useimmiten lienee kyseessä väärinkäsitys. Kyseinen maasturin kuljettaja halusi mahdollisesti näyttää kuinka isolla dieselillä? vieläpä kärry perässä pystyy kiihdyttämään ripeästi autoletkan väliin. Epäonnekseen hän tulkitsee sinun avuksi tarkoitetun kiihdytyksesi liittymisen estoyritykseksi ja hermostuu.

    Mulla on käynyt vastaavia tilanteita. Aluksi niissä kiroilee liittyjän elämää, mutta sitten miettii toisen osapuolen aatoksia. Todennäköisin syy on kuitenkin väärinkäsitys. Jos olen itse se liittyjä, niin saatan kiroilla samalla tavalla, mutta en toki ala vilkuttelemaan kaukovaloja vaan yritän ymmärtää toista osapuolta (pidän tällöin turvavälin vielä normaaliakin pidempänä, jos edessä olija suunnittelee jotakin jekkuja, niin eipähän silti kolise). Sen verran paljon tulee ajeltua, että sitä on muuttunut melko kyyniseksi muiden aatoksia arvaillessa.

      
  • Lainaus:
    06.08.2007 klo 17:11 Rätkätin kirjoitti
    Tavallista on, että molemmat osapuolet .. siis se "syytönkin", jolla niitä "oikeuksia" piti olla .. saa rangaistuksen varomattomuudesta liikenteessä ja saattaa olla myöskin syyllinen esim. 25/75 suhteessa tjsp. Velvollisuudesta mainitaan sen sijaan omasta mielestäni erittäin hienosti vaikka vain erääksi esimerkiksi näin "Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä." Eikös ollutkin selvästi sanottu.


    Tällaisesta tilanteesta voisin kuvitella esimerkin, jossa väistämisvelvollinen ei jostakin syystä väistä eikä sitä (väistämisvelvollisuuttaan kolari)hetkeä edeltävällä ajotavallaan ilmaise. Jos "etuajo-oikeutettu" ei siihen reagoi mitenkään, mutta esimerkiksi perässä ajava ja kolarin väistävä todistaja sen (vaaratilanteen) huomaa, niin syyllisyyttä ei varmaankaan tuomita 100/0.

    Omalle kohdalle näitä ei ole onneksi sattunut, eikä varsinkaan niitä missä syyllisyyttä joudutaan osittamaan. Aika usein joku painaa risteystä kohti talla pohjassa ja heti perään jarrua, mutta toistaiseksi kaikki ovat pysähtyneet hyvissä ajoin. TLL:a on tietysti kustu päin silmiä.

    Ehdottaisin onnettomuuksien vähentämiseksi täydellistä kellokieltoa autoihin. Kun kojetaulussa, radiossa, kännykässä tai kenenkään matkustajan ranteessa ei ole sellaista, poistuu turha kiire liikenteessä, joka on paljon vaarallisempaa kuin esim. kännykkään puhuminen.

    Kun perille tullaan sitten kuin tullaan, eikä johonkin kellonlyömään, ajoturvallisuus on aivan toista luokkaa. Sitä paitsi perilletulon voi ennustaa tarkkuudella 1 min/100 km. Jos on myöhässä lähdetty, tullaan myöhemmin perille. Tämän luonnonlain rikkominen aiheuttaa paljon tieliikennelain rikkomisia - sekä niitä surullisia onnettomuuksia.

      
  • Lainaus:
    06.08.2007 klo 21:08 mikahe kirjoitti
    ...Tällaisesta tilanteesta voisin kuvitella esimerkin, jossa väistämisvelvollinen ei jostakin syystä väistä eikä sitä (väistämisvelvollisuuttaan kolari)hetkeä edeltävällä ajotavallaan ilmaise. Jos "etuajo-oikeutettu" ei siihen reagoi mitenkään, mutta esimerkiksi perässä ajava ja kolarin väistävä todistaja sen (vaaratilanteen) huomaa, niin syyllisyyttä ei varmaankaan tuomita 100/0.....


    No niinhän TLL yrittää sanoa .. jos väistämisvelvollinen ei selvästi osoita väistämisvelvollisuuttaa ajoissa ja kun nimen omaan päälleajo-oikeutta ei ole kellään ja kaiken kukkuraksi ajonopeus on asetettava sellaiseksi, että vaaraa tai uhkaa ei synny .. niin .. voidaanko tulkita, että ns. "etuajo-oikeudestaan" hullunlailla kiinnipitävä ajaa tahallaan päälle, jos kolisee .. mielenkiintoinen kysymys .. eikös vain?
    Hyvin ymmärrän, että saa ainakin sakot varomattomuudesta ...
    :grin:

    [Rätkätin muokkasi tätä viestiä 07.08.2007 klo 00:03]
      
  • Täysin utopistinen ajatus. Ei varmasti mene läpi meidän hallituksessa!

    Nykyiset onnettomuudet johtuvat monesti välinpitämättömyydestä sekä siitä että ei keskitytä ajamiseen. Tämä johtuu taas siitä, että rajoitukset ja nopeudet ovat älyttömiä.
    Ei kukaan jaksa pitkää aikaa pysyä virkeänä jos nopeus ei ole mielekästä. Tästä syystä se kaasujalka alkaa painua syvemmälle. 100Km/h ei ole ylinopeutta vaikka merkki olisikin 80 km/h jos tie ja kelit antavat siihen mahdollisuuden. 80 km/h on rikos valtion puolelta. Ne jotka noudattavat tätä 80km/h merkkiä, vaikkakin laillisesti, ovat niitä todellisia liikenteen vaarantajia. He tietävät että nopeusrajoituksessa ei ole mielekkyyttä, autoja ilmestyy taakse, turvavälit häviävät jne. Siitä huolimatta säilyy 80 km/h mittarissa. Jos ei ole ohitusmahdollisuutta, riskien otto kasvaa ja sitten ohitetaan vaikka se ei olisikaan järkevää.

    Aivan varmasti jos nopeuksia nostettaisiin niin ylinopeudet vähenee ja samoin onnettomuudet. Kun liikenne koetaan mielekkääksi, niin ylilyönnit vähenee. Ne ei lopu, mutta vähenevät merkittävästi. Jos rajoituksia kiristetään, niin ainoa varma asia on että rajoituksia ei noudateta ja silloin tulee onnettomuuksia. Kiristyksiin kun lisätään kamerat, saadaan liikenne pumppaavaksi ja tietenkin kerättyä rahaa sakkoina.

    Kun perustellaan kiristyksiä onnettomuuksilla, niin silloin pitää unohtaa rattijuopot, itsemurhat, sairaskohtaukset, älyttömät ylinopeudet tms asiat joihin ei säännöillä voi vaikuttaa. Ja kas kummaa meillähän väheni onnettomuudet merkittävästi.

    Niin kauan kun on liikettä sattuu onnettomuuksia. Suurin syyllinen on kuitenkin valtiovalta täydellisellä välinpitämättömyydellä.
    Ja nytkin kiristetään rajoituksia ja nostetaan veroja. Miten tämä näkyy liikenteessä, ei ainakaan määrä rahojen lisäyksenä.

      
  • hakkaha: ” Nykyiset onnettomuudet johtuvat monesti välinpitämättömyydestä sekä siitä että ei keskitytä ajamiseen. Tämä johtuu taas siitä, että rajoitukset ja nopeudet ovat älyttömiä.”

    Vaikuttaisiko tuohon mielipiteeseesi jotain jos pystyisin todistamaan että nopeus ei korreloi tarkkaavaisuuden kanssa juuri ollenkaan? Turha alkaa asiasta puhumaan jos olet jo päättänyt ettet välitä miten asia todellisuudessa on. Jos et välitä, niin sekin on hyödyllistä tietää, saat silloin selityksen miksi niin moni asia liikenteessä näyttää sinusta järjettömältä.

    hakkaha: ” Aivan varmasti jos nopeuksia nostettaisiin niin ylinopeudet vähenee ja samoin onnettomuudet.”

    Vaikuttaisiko mileipiteeseesi jotain jos voisin todistaa jo tapahtuneiden samanlaisten tapausten avulla, että asia ei ole noin? Muuten, onnettomuuslukuja tärkeämpiä ovat uhrimäärät. Niistä tiedetään paljon enemmän kuin pelkistä onnettomuuksista, koska suurinta osaa onnettomuuksista ei tutkita millään tavalla, henkilövahingoista sen sijaan on paljon tarkempmmat tiedot.

    hakkaha: ” Kiristyksiin kun lisätään kamerat, saadaan liikenne pumppaavaksi ja tietenkin kerättyä rahaa sakkoina.”

    Jos kuskin ajoa häiritsee että liikenne menee pumppaavaksi kemeran vuoksi, hän saa kyllä katsoa peiliin. Jos ajaa 80:n rajoituksella kolmen sekunnin turvavälillä ja edessä ajava säikähtää kameratolppaa niin pahasti, että täsysjarrutuksella pudottaa nopeutensa 75 km/h, kestää n. 50 sekuntia ennen kuin samaa nopeutta jatkanut takanatulija osuu tämän perään.

    Varmaan asia hiertää jos ajaa liian lähellä ja ajaa yli rajoituksen, mutta kuka niin huonosti käskee ajamaan? Minun ei ole kertaakaan tarvinnut hiljentää siksi, että kamera saisi liikenteen pumppaamaan.

      
  • Tuon "herpaantumisen" ovat varmasti huomanneet kaikki pitkiä matkoja ajelevat! :sunglasses:

      
  • JOXA: ” Tuon "herpaantumisen" ovat varmasti huomanneet kaikki pitkiä matkoja ajelevat!”

    Niin varmasti onkin, mutta nyt oli puhe siitä auttaako herpaantumiseen isompi nopeus.

      
  • Lainaus:
    28.08.2007 klo 08:50 TeeCee kirjoitti
    JOXA: ” Tuon "herpaantumisen" ovat varmasti huomanneet kaikki pitkiä matkoja ajelevat!”

    Niin varmasti onkin, mutta nyt oli puhe siitä auttaako herpaantumiseen isompi nopeus.


    Ei välttämättä aina, mutta silloin, kun kuljettaja kokee alemman nopeuden köröttelyksi. Ainakin itse tuon huomaan joka syksy ja kevät kun moottoriteillä vaihtuu talvirajoitukset. Satasen vauhti moottoritiellä väsyttää huomattavasti enemmän kuin 120 ja siihen kun lisää vielä pidentyneen matka-ajan niin kyllähän kummasti kokonaisriski nukahtaa rattiin kasvaa.

    Toisaalta myös mitä vähemmän itse ajaminen ja auton tielläpitäminen vaatii kuljettajalta aktiivisuutta, eli jos kuskista tehdään matkustaja, sitä helpommin mieli vaeltaa muihin asioihin ja muun liikenteen seuraaminen saattaa siinä sitten unohtua. Hieman kärjistäen ilmaisten jos kuski tuntee ratissa olevansa enemmän tommimäkinen pikataipaleella kuin kotisohvalla F1-kisaa seuraamassa niin vireystila säilyy pidempään.

      
  • slowgear: ” Hieman kärjistäen ilmaisten jos kuski tuntee ratissa olevansa enemmän tommimäkinen pikataipaleella kuin kotisohvalla F1-kisaa seuraamassa niin vireystila säilyy pidempään.”

    Hyvä viretila on pelkästään positiivinen asia, mutta virettilan pitäminsessä yllä vauhtia kasvattamalla on on paljon enemmän negatiivisia kuin positiivisia seurauksia. Tätä asiaa testattaessa havaittiin, että se reaktioajan lyhentyminen nopeutta lisäämällä oli vain murto-osa siitä mitä reaktiomatka nopeuden lisäyksen ansiosta kasvoi. Kokonaishyöty jäi reilusti miinukselle.

    Sen sijaan koehenkilöistä itsestään tuntui kuin heidän suorituksensa olisi nopeuden lisääntyessä parantunut.

    Viretilaa voi pitää yllä myös vaarattomilla tavoilla. Huomasin havaitsevani aiempaa useamman liikennemerkin kun keskityin pitämään autoni lain edellyttämässä kohdassa kaistaani. Tämä ei voi johtua muusta kuin parantuneesta viretilasta.

    Pitkästyneenä tai väsyneenä huomasin autoni hissukseen ajautuvan keskemmäs omaa kaistaani, joskus jopa lähemmäs keskiviivaa kuin reunaviivaa. Tätä ja turvavälin lyhentymistä pidän nykyään merkkinä itselleni siitä, että vireystilani kaipaa parantamista eli pysähdystä happihyppelylle, kahvitaukoa tai tsemppaamista muuten.


      
  • Väsymystilaa yritetään erittäin usein muuttaa erilaisin tempuin ja näin pystytään pidentämään väsyneenä ajamista kuitenkaan repsahtamatta aivan kokonaan sen sijaan, että yritettäisiin poistaa väsymystä lepäämällä. Ei kuulosta oikealta toimenpiteeltä.

      
  • Tuo lepääminen kesken ajon aiheuttaa turhia onnettomuuksia? :innocent:

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit