Käytännön havaintojen perusteella näyttää siltä, että oikea tilannenopeus vaihtelee jonkin verran kuskikohtaisesti ja autokohtaisesti. Ainakin autokohtaisesti.
Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Kuljettajan on sovitettava ajoneuvonsa nopeus sellaiseksi, etteivät muut tienkäyttäjät joudu kohtuuttomasti lian tai soran roiskumiselle alttiiksi.
Kyllä se "vähän" riippuu kuljettajasta ja ajoneuvostakin.
Tämä on sellainen pykälä, joka ratkaistaan mielivaltaisesti jälkiviisauden, tuulen suunnan ja kuun asennon perusteella.
Jos nopeus on myötävaikuttanut onnettomuuden syntyyn, on ehkä ajettu liian lujaa. Muuten ei tilannenopeutta pidetä liian suurena. Erona on vain kuljettajan yllättäneen tilanteen osuminen kohdalle. Tänne kirjoittavistakaan muutama ei mielestään aja väärin, vaikka edes teoriassa ei pysty pysäyttämään ajoneuvoansa ajoradan näkyvällä osalla. Verukkeeksi on määritelty ajorata esimerkiksi sen reunalla olevan heijastimen tms. määritelmän mukaisesti siitä huolimatta, että TLL:n alussa on ajoradan määritelmä.
Jotta soppa olisi täydellisen sekava, oikeuden mielestä kuljettaja ei onnettomuustapauksessa toiminut väärin, vaikka ei lakipykälän mukaan ajanutkaan. Toinen tapaus taas on, jossa kuljettaja väisti jalankulkijaa viime tipassa ja siksi aiheutti onnettomuuden. Tämä tuomittiin.
Tämä on sellainen pykälä, joka ratkaistaan mielivaltaisesti jälkiviisauden, tuulen suunnan ja kuun asennon perusteella.
Jos nopeus on myötävaikuttanut onnettomuuden syntyyn, on ehkä ajettu liian lujaa. Muuten ei tilannenopeutta pidetä liian suurena. Erona on vain kuljettajan yllättäneen tilanteen osuminen kohdalle. Tänne kirjoittavistakaan muutama ei mielestään aja väärin, vaikka edes teoriassa ei pysty pysäyttämään ajoneuvoansa ajoradan näkyvällä osalla. Verukkeeksi on määritelty ajorata esimerkiksi sen reunalla olevan heijastimen tms. määritelmän mukaisesti siitä suolimatta, että TLL:n alussa on ajoradan määritelmä.
Jotta soppa olisi täydellisen sekava, oikeuden mielestä kuljettaja ei onnettomuustapauksessa toiminut väärin, vaikka ei lakipykälän mukaan ajanutkaan. Toinen tapaus taas on, jossa kuljettaja väisti jalankulkijaa viime tipassa ja siksi aiheutti onnettomuuden. Tämä tuomittiin.
Kun termit ovat, että ei saa aiheuttaa uhkaa tai vaaraa, niin kyse ei edes ole vielä onnettomuudesta.
Kun aiheuttaa uhkaa tai vaaraa, niin kyse on väärästä tilannenopeudesta.
Kaiken aikaa tuntuu keskustelijoilta unohtuvan uhka ja vaara ja ajonopeuksien hillitseminen lähestyttäessä risteyksiä ja/tai suojateitä, turvavälit ovat huonoja, vilkkujen käyttö ala-arvoista ja mikä pahinta, keskustelut käyvät siihen malliin, että ennakoimisesta ei juurikaan mainita. Välillä jään todella ihmettelemään, että mitenkä NOIN PERUSASIAT ovat jatkuvasti kateissa. Sen sijaan jankutetaan siitä onko parempi ajaa vaikkapa 112,5km/h tai 97,4km/h tai jostain muusta yhtä merkityksettömästä aivan kuin se mitään ratkaisisi tai tuommoisella olisi miteään keskeistä merkitystä ajateltaessa ja arvioitaessa liikennettä kokonaisuutena.
Nyt on pystyttävä erottamaan se miten lähestytään erilaisia kohteita ja tilanteita. Minua ei juurikaan hetkauta se millä nopeudella ajetaan paikoissa, joissa ei lähestytä suojateita, lastenvaunuja, koululaisia ja rekkoja ja kaikenlaista liikenteessä mukana olevaa. Kun tie on esteetön ja sen seurauksena vaaraton (paitsi mahdollisten elukoiden suhteen) niin ajakoot kukin miten parhaaksi katsoo. Minua huolettaa ihan eniten se, kun porukat eivät edes yritä hiljentää vaikka tiellä olisi esteinä koululaisia, hevosia, kissoja ja koiria tai mitä tahansa suojateitä tai jotain. En pysty olemaan ajattelematta, että iso osa onnettomuuksista syntyy siitä, että ei kerta kaikkiaan välitetä ja otetaan aivan tietoisia riskejä, jotka sitten jossain kohdassa realisoituvat. Jotain täytyy pakosti olla pielessä kysyjällä, jonka täytyy udella oikeaa tilannenopeutta muilta. Pääsääntöisesti tilannenopeus on oikea silloin, kun vahinkoja ei synny ja lisäksi ei synny edes uhkaa tai vaaraa.
Kysymys on perimmältään asenteista sekä kanssaihmisten elämän kunnioittamisesta.
Esimerkki:
- Kun tien laidassa on jalankulkijoita ja/tai pyöräilijöitä, niin autoilijat kiertävät ne aika kaukaa, jos tilaa on. Jos tilaa ei ole, niin hiljennetään rutkasti.
Mikä mahtaa olla päällimmäinen syy ja mikä seuraus. Itse arvelen, että varotaan, että niille ihmisille ei tapahtuisi mitään. Uskon, että tuo juuri on syy. Suraus taasen on se, että ei tule kohjuja ja materiaalivaurioita.
Tuollaisissa paikoissa suurin osa autoilijoista vaistomaisesti tietää "oikean" tilannenopeuden, mutta ei valitettavasti kaikki.
Toinen esimerkki:
- Uhkaava käyttäytyminen on rangaistavaa. Kyse ei siis ole edes onnettomuudesta tai osumisista. Kun kolmion takaa lähestyy ajoneuvo eikä käytöksellään osoita aikovansa noudattaa väistämisvelvollisuuttaan, niin tuommoinen on sakotettavaa. Riittää siis pelkästään vaaran tai uhan aiheuttaminen.
Nämä kaikki ovat TLL:stä eivätkä ole omia keksintöjäni.
Oikea tilannenopeus on yhtä häilyvä käsite kuin oikea turvaväli. Kumpikin on siitä epämiellyttäviä, että oikea numeroarvo selviää vain kokeilemalla ja kukaan ei välttämättä halua sitä koetta vapaaehtoisesti olla tekemässä.
Opettelen oikeaa tilannenopeutta ja etäisyyttä joka päivä liikenteessä. Jos tulee turhan haastavia tilanteita sitten nopeutta alas ja väliä isommaks, jos menee hyvin ni jatkaa samaan malliin tai vähän lisää vauhtia. Sitten kun en kykene enää sopeutumaan, olen ajotaitoni menettänyt ja kypsä luovuttamaan kortin pois.
Opettelen oikeaa tilannenopeutta ja etäisyyttä joka päivä liikenteessä. Jos tulee turhan haastavia tilanteita sitten nopeutta alas ja väliä isommaks, jos menee hyvin ni jatkaa samaan malliin tai vähän lisää vauhtia. Sitten kun en kykene enää sopeutumaan, olen ajotaitoni menettänyt ja kypsä luovuttamaan kortin pois.
Aika hyvä määritelmä sinulla tuossa.
Jos todellakin omasta syystä alkaa tulla kiire, niin vika on minussa. Jotakin olen tosiaankin arvioinut väärin.
Tärkeä kysymys. Ei kai se sentään vaihtele kuskikohtaisesti? Entäs autokohtaisesti?
Miten ihmeessä eri kuljettajien eri autoilla eri renkailla eri valoilla eri tilanteissa mutta samalla riskitasolla ajettaessa sopiva tilannenopeus voisi olla sama?
Eihän se ole edes samalle kuskille eri päivinä sama vaikka ympäristö pysyisikin samana.
Se on sitten kolmas juttu, että mistä kuhunkin tilanteeseen sopivan tilannenopeuden voi tietää
Myös autosuunnistuksessa tavoitenopeus on tärkeä, kun tietylle matkalle on määrätty keskinopeus, ja aikatarkastusasema voi sijaita missä kohtaa tahansa ko. välillä.
Lisää esimerkkejä löytyy ihan tavallisesta elämästäkin, jos tietyssä paikassa pitäisi olla tiettyyn aikaan. Toki liian kireää aikataulua kannattaa pyrkiä välttämään, ettei tavoitenopeus nouse liian korkeaksi ajo-olosuhteisiin nähden.
Justiinsa joku yritti tyrkyttää minulle tavoitenopeutta. Aika rankkaa, jos sellainen oikeasti voisi jollakin olla.
Jos termi on outo, niin tuossa yksi esimerkki:
Joskus nuoruudessa leikittiin ja osallistuttiin suunnistus ja tarkkuusajoihin. Silloin laskeskeltiin snurralla mikä pitäisi milloinkin olla nopeus, että oltaisiin oikeilla sekunneilla perillä. Kun nopeus oli vaihdellut useita kertoja liikenteen vuoksi, niin oli aivan mahdoton millään vehkeillä enää tietää kuin pelkästään summittain arvioimalla, mitenkä kovaa kuvittelimme, että pitäisi loppupätkät ajella.
Tässä meidän oikeassa ja todellisessa liikenteessä on tuhannesti hankalampaa ja kaikkien valojen, kiihdyttelyiden ja hidastelujen ja odottelujen jälkeen pitäisi osa matkasta ajella varmaan 500km/h, että pysyisi jotenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa vauhdissa. Olen täysin varma, että tuollainen tavoitenopeus ei kestä lähempää tarkastelua lainkaan. Se on vaan termi, joka pullahtaa jostain ja taas vaipuu muutamaksi vuodeksi unten maille, kunnes joku sen taas uudestaan kaivelee esille. On täysin itsestään selvää, että "tavoitenopeuden" on pakko vaihdella matkan aikana liikennetilanteista johtuen ja silloinhan tavoitteiden jatkuvasti muuttuessa voidaan todella asettaa kyseenalaiseksi, että mikä se semmoinen tavoite on, joka kaiken aikaa muuttuu.
Jos ajan vaikka Helsingistä Vaasaan. Tiedän, että siellä pitää olla vaikkapa klo 12:00. Aivan taatusti lähden niin aikaisin, että marginaalia on vaikka liikenne hieman tökkisikin. Nopeuteni vaihtelee monen moniuista kertaa matkan varrella eri syista. Mikä se semmoinen olisi kuin tavoitenopeus? Miten se sellainen saataisiin tuohon istutettua? Kun asiakkaiden luo mennään, niin silloin ei oteta riskejä, että myöhästyttäisiin. Aivan taatusti myöhästymiset vältetään lähtemällä riittävän ajoissa. Jos kuitenkin auto rikkoontuu tai maailma räjähtää, niin ne pystyy jotenkin nselittämään, mutta kaikki muu onkin sitten epäkohteliaisuutta asiakasta kohtaan.
Bussikuskit ovat joskus julkisuudessa valittaneet, että aikataulut ovat niin tiukat, että siitä aiheutuu stressiä. Joutuu ajamaan ylinopeutta, että pysyisi aikataulussa. Tavoitenopeudeksi voitaneen tällöin ajatella se nopeus, jota ajamalla ollaan aikatauluun merkittynä aikana perillä.
Yksityisen kuljettajan kohdalla ei yleensä ole kyse aikataulusta. Silti yksityisellä kuljettajallakin on usein jokin epävirallinen ja tiedostamaton tavoitenopeus. Käytännössä se on nopeus, jota on tietyissä olosuhteissa tietyllä reitillä totuttu ajamaan.
Jos on ajettu jokin tietty matka (esimerkiksi työmatka) satoja kertoja vuosien aikana ja totuttu siihen, että matkaan menee suunnilleen tietty aika, tavoitenopeus (ei virallisesti eikä tarkasti määritelty vaan jonkinlainen odotus) on tällöin se nopeus, jolla matka etenee arvioidussa ajassa. Olosuhteet tietenkin vaikuttavat. Jos kuljettaja on huomannut, että tiettynä viikonpäivänä reitti on tavallista ruuhkaisempi ja matkaan kuluu tavallista enemmän aikaa, hänen tavoitenopeutensa tuona viikonpäivänä on todennäköisesti hitaampi kuin muina päivinä. Olosuhteille kun ei mitään voi. Sama koskee lomamatkojen ruuhkapäiviä. Kuljettaja tietää kokemuksesta, että tietty matkaa menee nopeammin jonakin tavallisena arkiyönä kuin juhannusperjantain ruuhkassa.
Tätä on siis tavoitenopeus - eli kokemukseen perustuva odotettu aika siitä, kuinka kauan matka kestää, tästä ajasta laskettu keskimääräinen nopeusmittarin lukema.
Jos matkalla ilmenee jokin tavallisuudesta poikkeava yllätys, esimerkiksi hitaasti etenevä erikoiskuljetus, tavoitenopeutta ei saavuteta. Jos ei ole varauduttu tällaisiin hidastuksiin, myöhästytään, mikäli perillä pitäisi olla tiettynä aikana.
Yksityiskuljettajan aikatauluista sen verran, että ainakin minä olen joutunut monta kertaa ristiriitaiseen tilanteeseen. Matkustaja (enkä tarkoita nyt maksavaa vierasta matkustajaa) on esittänyt toiveen, että perillä pitäisi olla tiettyyn aikaan, ja pitää ajaa hitaasti. Ongelma on ollut se, että aikataulu on ollut liian tiukka tällaisen vaatimuksen toteuttamiseen. Joko ollaan perillä määräaikana, tai ajetaan hitaasti, mutta ei molempia. Näissä tilanteissa on pitänyt arvioida, kannattaako ottaa riski sakon saamisesta, jos pelissä on käyttämättä jääneen lääkärinajan korvaukset tai armeijaa käyvän myöhästyminen junasta ja palveluksesta tai turhaan tehty 150 kilometrin kaupunkireissu, kun kauppa on ehtinyt mennä kiinni. Jokainen toimii tällaisissa tilanteissa miten parhaaksi näkee ja moni valitsee "pienimmän riesan" tien.
P.S. Asiasta toiseen. Eilen autolla ajaessani tuli mieleeni koe, jollainen voitaisiin järjestää.
koetilanne 1.
Kaksi samanlaista isoa Audia lähtee ajamaan peräkkäin 200 kilomerin matkan jollakin päätiellä jonakin tavanomaisena päivänä. Autot ajavat normaalia maantienopeutta. Perille tultaessa lasketaan, kuinka monta autoa on Audien välissä. Oma arvioni on, että ei monta. Audit ovat näköetäisyyden päässä toisistaan.
koetilanne 2.
Toinen Audeista sekä kymmenen vuotta vanha Nissan Micra ajavat peräkkäin saman reitin samanlaisissa olosuhteissa samanlaisella nopeudella kuin edellisessä kokeessa. Perille tultaessa lasketaan, kuinka monta autoa on Audin ja Micran välissä. Arvioni on, että kymmeniä. Micra on jäänyt kilometrien päähän Audista.
Miksi? Siksi, että Micra on ohitetaan rutiininomaisesti, koska se on Micra, mutta kun Audin perä ilmestyy vastaan, Audia ei enää ohitetakaan vaan jäädään sen perään ajamaan. Vähitellen jono kasvaa kymmenien autojen pituiseksi, ja kaikki nämä autot ovat siis Audin ja Micran välissä. Kahden Audin tapauksessa kumpaakaan autoa ei ohiteta vaan jonoa alkaa muodostua niiden taakse. Ne harvat, jotka ohittavat takimmaisen Audin, ohittavat myös etummaisen, joten Audien väliin ei tule pitkää jonoa.
Auton statuksella on näin suuri merkitys. Joku ehkä kiistää tämän, mutta ainakin omat kokemukseni tukevat tällaista olettamusta. Status-autolla pystyy pitämään suurempaa tavoitenopeutta, koska sen kuljettaja voi keskittyä ohittamaan rauhassa edellään ajavia eikä hänen tarvitse koko ajan katsoa taustapeiliin, milloin joku ohittaa hänet.
Toinen Audeista sekä kymmenen vuotta vanha Nissan Micra ajavat peräkkäin saman reitin samanlaisissa olosuhteissa samanlaisella nopeudella kuin edellisessä kokeessa. Perille tultaessa lasketaan, kuinka monta autoa on Audin ja Micran välissä. Arvioni on, että kymmeniä. Micra on jäänyt kilometrien päähän Audista.
Miksi? Siksi, että Micra on ohitetaan rutiininomaisesti, koska se on Micra, mutta kun Audin perä ilmestyy vastaan, Audia ei enää ohitetakaan vaan jäädään sen perään ajamaan. Vähitellen jono kasvaa kymmenien autojen pituiseksi, ja kaikki nämä autot ovat siis Audin ja Micran välissä. Kahden Audin tapauksessa kumpaakaan autoa ei ohiteta vaan jonoa alkaa muodostua niiden taakse. Ne harvat, jotka ohittavat takimmaisen Audin, ohittavat myös etummaisen, joten Audien väliin ei tule pitkää jonoa.
Auton statuksella on näin suuri merkitys. Joku ehkä kiistää tämän, mutta ainakin omat kokemukseni tukevat tällaista olettamusta. Status-autolla pystyy pitämään suurempaa tavoitenopeutta, koska sen kuljettaja voi keskittyä ohittamaan rauhassa edellään ajavia eikä hänen tarvitse koko ajan katsoa taustapeiliin, milloin joku ohittaa hänet.
Turha luulo, että jättäisin ohittamatta jonkun auton sen merkin takia, oli siinä edessä sitten Audi, Mersu, Ferrari tai vaikka sitten se Nissan Micra niin ohi menen ihan samalla tavalla
En pysty edes kuvittelemaan miksi automerkeillä olisi mitään väliä. Mitä luultavimmin en edes tunne kaikkia merkkejä malleista puhumattakaan. Liikenteessä vain siirryn paikasta toiseen. Minua turvallisuuden, jouston ja muun liikenteen huomaamisen vuoksi kiinnostaa ainoastaan mitä siellä puuhastellaan. Merkeillä ja väreillä ja sen sellaisilla oli ehkä merkitystä silloin kun olin viisi (5) vuotias, mutta sen jälkeen on kiinnostanut täysin muut asiat.
On täysin itsestään selvää, että "tavoitenopeuden" on pakko vaihdella matkan aikana liikennetilanteista johtuen ja silloinhan tavoitteiden jatkuvasti muuttuessa voidaan todella asettaa kyseenalaiseksi, että mikä se semmoinen tavoite on, joka kaiken aikaa muuttuu.
Tottakai se vaihtelee, miksi edes kysyt. En olisi uskonut, ettei liikenteessä tavoitteet voisi vaihdella. No, jääräpäitä meillä riittää. Uskon silti, että sinäkin, kenties tietämättäsi, pyrit ajamaan tiettyä itse päättämääsi nopeutta, etkä arvo sitä rajoitusten puitteissa satunnaisgeneraattorilla.
Tavoitenopeus on siis (kuljettajan näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa) se nopeus, jota tietyllä hetkellä pyritään ajamaan. Todellinen ajonopeus ei kuitenkaan ole aina sama kuin tavoitenopeus, koska ajonopeus pyrkii vaihtelemaan tahattomasti. Minulla se saattaa vaihdella +/- 10 km/h, mutta sinulla vaihteluväli on sanojesi mukaan +/- 0,5...1,5 km/h. Tästä syystä tavoitenopeuden ei pitäisi missään tilanteessa olla sama kuin suurin sallittu, vaan selvästi sen alle. Käytännössä tilanne on toinen.
Opettelen oikeaa tilannenopeutta ja etäisyyttä joka päivä liikenteessä. Jos tulee turhan haastavia tilanteita sitten nopeutta alas ja väliä isommaks, jos menee hyvin ni jatkaa samaan malliin tai vähän lisää vauhtia. Sitten kun en kykene enää sopeutumaan, olen ajotaitoni menettänyt ja kypsä luovuttamaan kortin pois.
Aika hyvä määritelmä sinulla tuossa.
Jos todellakin omasta syystä alkaa tulla kiire, niin vika on minussa. Jotakin olen tosiaankin arvioinut väärin.
Tuon määritelmän mukaan 1 sekunnin turvaväli pääkaupunkiseudun liikenteessä on ihan ok.
Nyt ymmärrän, miksi se on myös niin yleinen.
Ja jos ongelmia syntyy, ne johtuu muiden toiminnasta, ei omasta. Drivekin kertoi taannoin painostavansa edessä ajavaa väistymään, joten mitäpä omaa toimintaa suotta muuttamaan.
On täysin itsestään selvää, että "tavoitenopeuden" on pakko vaihdella matkan aikana liikennetilanteista johtuen ja silloinhan tavoitteiden jatkuvasti muuttuessa voidaan todella asettaa kyseenalaiseksi, että mikä se semmoinen tavoite on, joka kaiken aikaa muuttuu.
Tottakai se vaihtelee, miksi edes kysyt. En olisi uskonut, ettei liikenteessä tavoitteet voisi vaihdella.
Ja kuitenkin tivataan täsmällistä nopeutta.
Onkohan tivaajat oikein kartalla ollenkaan?
Kysymys "Mikä on tavoitenopeutesi?" Miten tuohon voi vastata, kun itsekin sanot, että nopeus vaihtelee koko ajan? Tuo kysymys on luonteeltaan sellainen, että siihen odotetaan yksiselitteistä jämptiä numeraalista vastausta.
Herbert:
Uskon silti, että sinäkin, kenties tietämättäsi, pyrit ajamaan tiettyä itse päättämääsi nopeutta, etkä arvo sitä rajoitusten puitteissa satunnaisgeneraattorilla.
Uskon asiat ovat ihan omassa sarjassaan. Kuka tässä maailmassa ei aja itse päättämäänsä nopeutta? Jos on jonkinlainen uhka, niin siitä huolimatta kuski päättää nopeuden. En tiedä mitään tapausta, jossa nopeutta ei olisi jollain tavalla päätetty ja kuski sitten noudattaa sitä tai sitten ei. Mikä tuossa kaikessa kuvataan sanalla tavoite?
Herbert:
Tavoitenopeus on siis (kuljettajan näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa) se nopeus, jota tietyllä hetkellä pyritään ajamaan. Todellinen ajonopeus ei kuitenkaan ole aina sama kuin tavoitenopeus, koska ajonopeus pyrkii vaihtelemaan tahattomasti. Minulla se saattaa vaihdella +/- 10 km/h, mutta sinulla vaihteluväli on sanojesi mukaan +/- 0,5...1,5 km/h. Tästä syystä tavoitenopeuden ei pitäisi missään tilanteessa olla sama kuin suurin sallittu, vaan selvästi sen alle. Käytännössä tilanne on toinen.
Tuohan on ihan selvästi puhetta nopeudesta yleensä. Minä suuresti ihmettelen, että mikä tuossa on edelleenkin on TAVOITEnopeutta?
Mitä tarkoittaa tavoite? Eikös se ole jotain sellaista, johon pyritään. Liikenteessä, jossa ollaan täysin muun liikenteen hallitsemassa tilanteessa, omat tavoitteet ovat täyttä utopiaa. Liikenteessä, jossa ollaan täysin yksin, voin kuvitella jonkin tavoitteen, mutta sellaista liikennettä, jossa ollaan töysin yksin, ei tietääkseni ole olemassakaan. Sana liikenne jo itseisarvollisesti sisältää useita osallistujia.
Se on tyypillinen etäisyys moottori- ja kehäteillä, eikä turhan haastavia tilanteita kovin usein näytä tulevan, koska niitä etäisyyksiä edelleenkin käytetään.
Minun mielestäni se ei ole ok, mutta valtaosan kuskeistä täytyy olla eri mieltä kun noin ajavat.
Se on tyypillinen etäisyys moottori- ja kehäteillä, eikä turhan haastavia tilanteita kovin usein näytä tulevan, koska niitä etäisyyksiä edelleenkin käytetään.
Minun mielestäni se ei ole ok, mutta valtaosan kuskeistä täytyy olla eri mieltä kun noin ajavat.
Se, että tyypillisesti rikotaan sääntöjä, ei suinkaan tarkoita, että se olisi OK. Eikös suurin osa aja lievää ylinopeuttakin? Rikoksen yleisyys ei mitenkään poista laittomuutta.
Kysymys "Mikä on tavoitenopeutesi?" Miten tuohon voi vastata, kun itsekin sanot, että nopeus vaihtelee koko ajan? Tuo kysymys on luonteeltaan sellainen, että siihen odotetaan yksiselitteistä jämptiä numeraalista vastausta.
Tietysti pitää hiukan täsmentää kysymystä. Itse olen joskus kysynyt tavoitenopeutta esim. hyvissä olosuhteissa suht väljässä liikenteessä (muu liikenne ei merkittävästi rajoita rajoituksenmukaisien ajonopeuksien käyttöä ) 100 km/h rajoitusalueella. Toki siinäkin tulee tilanteista, joissa tavoitenopeus muuttuu, mutta jos nyt ajat vaikka Helsingistä Tampereelle, voit aivan hyvin ilmoittaa tyypillisesti käyttämäsi tavoitenopeuden. Minä ainakin voin.
Uskon asiat ovat ihan omassa sarjassaan.
Olen silti varma, että sinäkin, kenties tietämättäsi, pyrit ajamaan tiettyä itse päättämääsi nopeutta, etkä arvo sitä rajoitusten puitteissa satunnaisgeneraattorilla
Tuohan on ihan selvästi puhetta nopeudesta yleensä.
Entä sitten?
Minä suuresti ihmettelen, että mikä tuossa on edelleenkin on TAVOITEnopeutta?
Kun lähdet Tuusulantien valoista ensimäisenä kohti moottoritietä, sinulla on ajatus nopeudesta johon aiot ajoneuvosi nopeuden kiihdyttää. Se on tavoitenopeus. Onko liian vaikeata vai pitääkö vääntää lisää rautalankaa?
Mitä tarkoittaa tavoite? Eikös se ole jotain sellaista, johon pyritään.
Kyllä, juuri niin.
Liikenteessä, jossa ollaan täysin muun liikenteen hallitsemassa tilanteessa, omat tavoitteet ovat täyttä utopiaa.
Tavoitenopeus asetetaan olosuhteita vastaavaksi. Tavoitenopeus voi olla edessäajavan auton nopeus tai jotain muuta.
Kuinka saat ajoneuvosi liikkeelle, jos kadut ovat tyhjiä?
Se, että tyypillisesti rikotaan sääntöjä, ei suinkaan tarkoita, että se olisi OK. Eikös suurin osa aja lievää ylinopeuttakin? Rikoksen yleisyys ei mitenkään poista laittomuutta.
Kehumasi driven määritelmä ei estä sääntöjen rikkomista.
Kuinka saat ajoneuvosi liikkeelle, jos kadut ovat tyhjiä?
Kone käyntiin, muun liikenteen huomiointi, vilkku päälle ja minkäänlaiset nopeudet eivät ole käynneet mielessä lainkaan. Jonkinlainen nopeus muodostuu vasta tilanteiden mukaan ilman mitään tavoitteita tai erillistä ajattelua, että mikäköhän tavoite pitäisikään asettaa.
Aika pelottava ajatus, että nopeutesi sitenkin määräytyy ilman erillistä ajattelua.
Kuinka niin?
Tietenkin valintoja säätelee lainsäädäntö. Lainsäädäntö sisältää kaikki uhkan ja vaaran tuottamiset, ja muun liikenteen huomioonottamiset.
Melkoinen osa liikenteessä toimimisesta tapahtuu täysin katseen perusteella. Jos jalankulkija kulkee suojatietä, niin tuskin kukaan alkaa ajatteluprosessin, että kas, tuossa kulkee joku ja mitäköhän esim. TLL sanookaan tästä tilanteesta ja pitäisiköhän minun nyt regoida jo inhimillisyys syiden vuoksi jotenkin. Ei. Ei asiat ihan noin jähmeästi mene.
Tongin tuota sanaa TAVOITE. Tavoite on tietoista päämäärähakuista toimintaa. Tiedostamatonta tavoitetta ei ole. Tovoite on jotain, joka on asetettu.
Tuota sanaa "tiedostamaton" käytetään monissa yhteyksissä ja monta kertaa täysin väärin. Esimerkkinä voin mainita sanojen utopioista vaikka M.A.Nummisen, jolta kysyttiin, että mitä tyyliä esityksesi ovat. Tuohon M.A. vastasi, että uusrahvaanomaista. Ihan oikeasti sellaista ei ole olemassakaan, vaan M.A. keksi sen ihan tyhjästä, kun toimittaja tivasi vastausta. Tuo uusrahvaanomaisuus terminä jäi kuitenkin elämään. Teuvo Pekkala (kirjailija) keksi sanan stiiknafuulia. Pojat hämmästyivät. Kukaan ei tiennyt, mitä kieltä se oli ja mitä se merkitsi. Mutta mahtavalta se kuului.
Antaa olla, jos sinä et halua ymmärtää, mitä tavoitenopeudella tarkoitetaan. Voit vapaasti jutustella Nummisesta tai pohtia TLL:n merkitystä kohdatessasi jalankulkijan. Ne vain eivät liity mitenkään tavoitenopeuteen.
Aika hankalaksi menee, jos jokaista termiä, joka ei mielestäsi kuvaa tilannetta parhaalla mahdollisella tavallaa, vastaan taistelet yhtä suurella innolla. Näitähän meillä riittää. Mitä siitäkin syntyisi, jos joutuisit hakkaamaan leimikon.
Jos rätkättänyt ajelee tiedostamattomasti muun liikenteen seassa satunnaisella nopeudella ilman mitään tavoitteita ja vailla päämäärää, niin ei ehkä kannata ottaa kovin vakavasti hänen rätkätystään.
Käytännön havaintojen perusteella näyttää siltä, että oikea tilannenopeus vaihtelee jonkin verran kuskikohtaisesti ja autokohtaisesti. Ainakin autokohtaisesti.
23§ Tilannenopeus
Kyllä se "vähän" riippuu kuljettajasta ja ajoneuvostakin.
Tämä on sellainen pykälä, joka ratkaistaan mielivaltaisesti jälkiviisauden, tuulen suunnan ja kuun asennon perusteella.
Jos nopeus on myötävaikuttanut onnettomuuden syntyyn, on ehkä ajettu liian lujaa. Muuten ei tilannenopeutta pidetä liian suurena. Erona on vain kuljettajan yllättäneen tilanteen osuminen kohdalle. Tänne kirjoittavistakaan muutama ei mielestään aja väärin, vaikka edes teoriassa ei pysty pysäyttämään ajoneuvoansa ajoradan näkyvällä osalla. Verukkeeksi on määritelty ajorata esimerkiksi sen reunalla olevan heijastimen tms. määritelmän mukaisesti siitä huolimatta, että TLL:n alussa on ajoradan määritelmä.
Jotta soppa olisi täydellisen sekava, oikeuden mielestä kuljettaja ei onnettomuustapauksessa toiminut väärin, vaikka ei lakipykälän mukaan ajanutkaan. Toinen tapaus taas on, jossa kuljettaja väisti jalankulkijaa viime tipassa ja siksi aiheutti onnettomuuden. Tämä tuomittiin.
Herbert:
Kun termit ovat, että ei saa aiheuttaa uhkaa tai vaaraa, niin kyse ei edes ole vielä onnettomuudesta.
Kun aiheuttaa uhkaa tai vaaraa, niin kyse on väärästä tilannenopeudesta.
Kaiken aikaa tuntuu keskustelijoilta unohtuvan uhka ja vaara ja ajonopeuksien hillitseminen lähestyttäessä risteyksiä ja/tai suojateitä, turvavälit ovat huonoja, vilkkujen käyttö ala-arvoista ja mikä pahinta, keskustelut käyvät siihen malliin, että ennakoimisesta ei juurikaan mainita. Välillä jään todella ihmettelemään, että mitenkä NOIN PERUSASIAT ovat jatkuvasti kateissa. Sen sijaan jankutetaan siitä onko parempi ajaa vaikkapa 112,5km/h tai 97,4km/h tai jostain muusta yhtä merkityksettömästä aivan kuin se mitään ratkaisisi tai tuommoisella olisi miteään keskeistä merkitystä ajateltaessa ja arvioitaessa liikennettä kokonaisuutena.
Nyt on pystyttävä erottamaan se miten lähestytään erilaisia kohteita ja tilanteita. Minua ei juurikaan hetkauta se millä nopeudella ajetaan paikoissa, joissa ei lähestytä suojateita, lastenvaunuja, koululaisia ja rekkoja ja kaikenlaista liikenteessä mukana olevaa. Kun tie on esteetön ja sen seurauksena vaaraton (paitsi mahdollisten elukoiden suhteen) niin ajakoot kukin miten parhaaksi katsoo. Minua huolettaa ihan eniten se, kun porukat eivät edes yritä hiljentää vaikka tiellä olisi esteinä koululaisia, hevosia, kissoja ja koiria tai mitä tahansa suojateitä tai jotain. En pysty olemaan ajattelematta, että iso osa onnettomuuksista syntyy siitä, että ei kerta kaikkiaan välitetä ja otetaan aivan tietoisia riskejä, jotka sitten jossain kohdassa realisoituvat. Jotain täytyy pakosti olla pielessä kysyjällä, jonka täytyy udella oikeaa tilannenopeutta muilta. Pääsääntöisesti tilannenopeus on oikea silloin, kun vahinkoja ei synny ja lisäksi ei synny edes uhkaa tai vaaraa.
Kysymys on perimmältään asenteista sekä kanssaihmisten elämän kunnioittamisesta.
Esimerkki:
- Kun tien laidassa on jalankulkijoita ja/tai pyöräilijöitä, niin autoilijat kiertävät ne aika kaukaa, jos tilaa on. Jos tilaa ei ole, niin hiljennetään rutkasti.
Mikä mahtaa olla päällimmäinen syy ja mikä seuraus. Itse arvelen, että varotaan, että niille ihmisille ei tapahtuisi mitään. Uskon, että tuo juuri on syy. Suraus taasen on se, että ei tule kohjuja ja materiaalivaurioita.
Tuollaisissa paikoissa suurin osa autoilijoista vaistomaisesti tietää "oikean" tilannenopeuden, mutta ei valitettavasti kaikki.
Toinen esimerkki:
- Uhkaava käyttäytyminen on rangaistavaa. Kyse ei siis ole edes onnettomuudesta tai osumisista. Kun kolmion takaa lähestyy ajoneuvo eikä käytöksellään osoita aikovansa noudattaa väistämisvelvollisuuttaan, niin tuommoinen on sakotettavaa. Riittää siis pelkästään vaaran tai uhan aiheuttaminen.
Nämä kaikki ovat TLL:stä eivätkä ole omia keksintöjäni.
Oikea tilannenopeus on yhtä häilyvä käsite kuin oikea turvaväli. Kumpikin on siitä epämiellyttäviä, että oikea numeroarvo selviää vain kokeilemalla ja kukaan ei välttämättä halua sitä koetta vapaaehtoisesti olla tekemässä.
Opettelen oikeaa tilannenopeutta ja etäisyyttä joka päivä liikenteessä. Jos tulee turhan haastavia tilanteita sitten nopeutta alas ja väliä isommaks, jos menee hyvin ni jatkaa samaan malliin tai vähän lisää vauhtia. Sitten kun en kykene enää sopeutumaan, olen ajotaitoni menettänyt ja kypsä luovuttamaan kortin pois.
drive:
Aika hyvä määritelmä sinulla tuossa.
Jos todellakin omasta syystä alkaa tulla kiire, niin vika on minussa. Jotakin olen tosiaankin arvioinut väärin.
J R:
Miten ihmeessä eri kuljettajien eri autoilla eri renkailla eri valoilla eri tilanteissa mutta samalla riskitasolla ajettaessa sopiva tilannenopeus voisi olla sama?
Eihän se ole edes samalle kuskille eri päivinä sama vaikka ympäristö pysyisikin samana.
Se on sitten kolmas juttu, että mistä kuhunkin tilanteeseen sopivan tilannenopeuden voi tietää
740 GLE:
Justiinsa joku yritti tyrkyttää minulle tavoitenopeutta. Aika rankkaa, jos sellainen oikeasti voisi jollakin olla.
Rätkätin:
Jos termi on outo, niin tuossa yksi esimerkki:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t2148
Myös autosuunnistuksessa tavoitenopeus on tärkeä, kun tietylle matkalle on määrätty keskinopeus, ja aikatarkastusasema voi sijaita missä kohtaa tahansa ko. välillä.
Lisää esimerkkejä löytyy ihan tavallisesta elämästäkin, jos tietyssä paikassa pitäisi olla tiettyyn aikaan. Toki liian kireää aikataulua kannattaa pyrkiä välttämään, ettei tavoitenopeus nouse liian korkeaksi ajo-olosuhteisiin nähden.
FARwd:
Joskus nuoruudessa leikittiin ja osallistuttiin suunnistus ja tarkkuusajoihin. Silloin laskeskeltiin snurralla mikä pitäisi milloinkin olla nopeus, että oltaisiin oikeilla sekunneilla perillä. Kun nopeus oli vaihdellut useita kertoja liikenteen vuoksi, niin oli aivan mahdoton millään vehkeillä enää tietää kuin pelkästään summittain arvioimalla, mitenkä kovaa kuvittelimme, että pitäisi loppupätkät ajella.
Tässä meidän oikeassa ja todellisessa liikenteessä on tuhannesti hankalampaa ja kaikkien valojen, kiihdyttelyiden ja hidastelujen ja odottelujen jälkeen pitäisi osa matkasta ajella varmaan 500km/h, että pysyisi jotenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisessa vauhdissa. Olen täysin varma, että tuollainen tavoitenopeus ei kestä lähempää tarkastelua lainkaan. Se on vaan termi, joka pullahtaa jostain ja taas vaipuu muutamaksi vuodeksi unten maille, kunnes joku sen taas uudestaan kaivelee esille. On täysin itsestään selvää, että "tavoitenopeuden" on pakko vaihdella matkan aikana liikennetilanteista johtuen ja silloinhan tavoitteiden jatkuvasti muuttuessa voidaan todella asettaa kyseenalaiseksi, että mikä se semmoinen tavoite on, joka kaiken aikaa muuttuu.
Jos ajan vaikka Helsingistä Vaasaan. Tiedän, että siellä pitää olla vaikkapa klo 12:00. Aivan taatusti lähden niin aikaisin, että marginaalia on vaikka liikenne hieman tökkisikin. Nopeuteni vaihtelee monen moniuista kertaa matkan varrella eri syista. Mikä se semmoinen olisi kuin tavoitenopeus? Miten se sellainen saataisiin tuohon istutettua? Kun asiakkaiden luo mennään, niin silloin ei oteta riskejä, että myöhästyttäisiin. Aivan taatusti myöhästymiset vältetään lähtemällä riittävän ajoissa. Jos kuitenkin auto rikkoontuu tai maailma räjähtää, niin ne pystyy jotenkin nselittämään, mutta kaikki muu onkin sitten epäkohteliaisuutta asiakasta kohtaan.
Tavoitenopeus?
Bussikuskit ovat joskus julkisuudessa valittaneet, että aikataulut ovat niin tiukat, että siitä aiheutuu stressiä. Joutuu ajamaan ylinopeutta, että pysyisi aikataulussa. Tavoitenopeudeksi voitaneen tällöin ajatella se nopeus, jota ajamalla ollaan aikatauluun merkittynä aikana perillä.
Yksityisen kuljettajan kohdalla ei yleensä ole kyse aikataulusta. Silti yksityisellä kuljettajallakin on usein jokin epävirallinen ja tiedostamaton tavoitenopeus. Käytännössä se on nopeus, jota on tietyissä olosuhteissa tietyllä reitillä totuttu ajamaan.
Jos on ajettu jokin tietty matka (esimerkiksi työmatka) satoja kertoja vuosien aikana ja totuttu siihen, että matkaan menee suunnilleen tietty aika, tavoitenopeus (ei virallisesti eikä tarkasti määritelty vaan jonkinlainen odotus) on tällöin se nopeus, jolla matka etenee arvioidussa ajassa. Olosuhteet tietenkin vaikuttavat. Jos kuljettaja on huomannut, että tiettynä viikonpäivänä reitti on tavallista ruuhkaisempi ja matkaan kuluu tavallista enemmän aikaa, hänen tavoitenopeutensa tuona viikonpäivänä on todennäköisesti hitaampi kuin muina päivinä. Olosuhteille kun ei mitään voi. Sama koskee lomamatkojen ruuhkapäiviä. Kuljettaja tietää kokemuksesta, että tietty matkaa menee nopeammin jonakin tavallisena arkiyönä kuin juhannusperjantain ruuhkassa.
Tätä on siis tavoitenopeus - eli kokemukseen perustuva odotettu aika siitä, kuinka kauan matka kestää, tästä ajasta laskettu keskimääräinen nopeusmittarin lukema.
Jos matkalla ilmenee jokin tavallisuudesta poikkeava yllätys, esimerkiksi hitaasti etenevä erikoiskuljetus, tavoitenopeutta ei saavuteta. Jos ei ole varauduttu tällaisiin hidastuksiin, myöhästytään, mikäli perillä pitäisi olla tiettynä aikana.
Yksityiskuljettajan aikatauluista sen verran, että ainakin minä olen joutunut monta kertaa ristiriitaiseen tilanteeseen. Matkustaja (enkä tarkoita nyt maksavaa vierasta matkustajaa) on esittänyt toiveen, että perillä pitäisi olla tiettyyn aikaan, ja pitää ajaa hitaasti. Ongelma on ollut se, että aikataulu on ollut liian tiukka tällaisen vaatimuksen toteuttamiseen. Joko ollaan perillä määräaikana, tai ajetaan hitaasti, mutta ei molempia. Näissä tilanteissa on pitänyt arvioida, kannattaako ottaa riski sakon saamisesta, jos pelissä on käyttämättä jääneen lääkärinajan korvaukset tai armeijaa käyvän myöhästyminen junasta ja palveluksesta tai turhaan tehty 150 kilometrin kaupunkireissu, kun kauppa on ehtinyt mennä kiinni. Jokainen toimii tällaisissa tilanteissa miten parhaaksi näkee ja moni valitsee "pienimmän riesan" tien.
P.S. Asiasta toiseen. Eilen autolla ajaessani tuli mieleeni koe, jollainen voitaisiin järjestää.
koetilanne 1.
Kaksi samanlaista isoa Audia lähtee ajamaan peräkkäin 200 kilomerin matkan jollakin päätiellä jonakin tavanomaisena päivänä. Autot ajavat normaalia maantienopeutta. Perille tultaessa lasketaan, kuinka monta autoa on Audien välissä. Oma arvioni on, että ei monta. Audit ovat näköetäisyyden päässä toisistaan.
koetilanne 2.
Toinen Audeista sekä kymmenen vuotta vanha Nissan Micra ajavat peräkkäin saman reitin samanlaisissa olosuhteissa samanlaisella nopeudella kuin edellisessä kokeessa. Perille tultaessa lasketaan, kuinka monta autoa on Audin ja Micran välissä. Arvioni on, että kymmeniä. Micra on jäänyt kilometrien päähän Audista.
Miksi? Siksi, että Micra on ohitetaan rutiininomaisesti, koska se on Micra, mutta kun Audin perä ilmestyy vastaan, Audia ei enää ohitetakaan vaan jäädään sen perään ajamaan. Vähitellen jono kasvaa kymmenien autojen pituiseksi, ja kaikki nämä autot ovat siis Audin ja Micran välissä. Kahden Audin tapauksessa kumpaakaan autoa ei ohiteta vaan jonoa alkaa muodostua niiden taakse. Ne harvat, jotka ohittavat takimmaisen Audin, ohittavat myös etummaisen, joten Audien väliin ei tule pitkää jonoa.
Auton statuksella on näin suuri merkitys. Joku ehkä kiistää tämän, mutta ainakin omat kokemukseni tukevat tällaista olettamusta. Status-autolla pystyy pitämään suurempaa tavoitenopeutta, koska sen kuljettaja voi keskittyä ohittamaan rauhassa edellään ajavia eikä hänen tarvitse koko ajan katsoa taustapeiliin, milloin joku ohittaa hänet.
SO2001:
Turha luulo, että jättäisin ohittamatta jonkun auton sen merkin takia, oli siinä edessä sitten Audi, Mersu, Ferrari tai vaikka sitten se Nissan Micra niin ohi menen ihan samalla tavalla
En pysty edes kuvittelemaan miksi automerkeillä olisi mitään väliä. Mitä luultavimmin en edes tunne kaikkia merkkejä malleista puhumattakaan. Liikenteessä vain siirryn paikasta toiseen. Minua turvallisuuden, jouston ja muun liikenteen huomaamisen vuoksi kiinnostaa ainoastaan mitä siellä puuhastellaan. Merkeillä ja väreillä ja sen sellaisilla oli ehkä merkitystä silloin kun olin viisi (5) vuotias, mutta sen jälkeen on kiinnostanut täysin muut asiat.
Rätkätin:
Tottakai se vaihtelee, miksi edes kysyt. En olisi uskonut, ettei liikenteessä tavoitteet voisi vaihdella. No, jääräpäitä meillä riittää. Uskon silti, että sinäkin, kenties tietämättäsi, pyrit ajamaan tiettyä itse päättämääsi nopeutta, etkä arvo sitä rajoitusten puitteissa satunnaisgeneraattorilla.
Tavoitenopeus on siis (kuljettajan näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa) se nopeus, jota tietyllä hetkellä pyritään ajamaan. Todellinen ajonopeus ei kuitenkaan ole aina sama kuin tavoitenopeus, koska ajonopeus pyrkii vaihtelemaan tahattomasti. Minulla se saattaa vaihdella +/- 10 km/h, mutta sinulla vaihteluväli on sanojesi mukaan +/- 0,5...1,5 km/h. Tästä syystä tavoitenopeuden ei pitäisi missään tilanteessa olla sama kuin suurin sallittu, vaan selvästi sen alle. Käytännössä tilanne on toinen.
Rätkätin:
Tuon määritelmän mukaan 1 sekunnin turvaväli pääkaupunkiseudun liikenteessä on ihan ok.
Nyt ymmärrän, miksi se on myös niin yleinen.
Ja jos ongelmia syntyy, ne johtuu muiden toiminnasta, ei omasta. Drivekin kertoi taannoin painostavansa edessä ajavaa väistymään, joten mitäpä omaa toimintaa suotta muuttamaan.
Herbert:
Mistä tuon 1 sekunnin löysit ja että se olisi OK?
Herbert:
Ja kuitenkin tivataan täsmällistä nopeutta.
Onkohan tivaajat oikein kartalla ollenkaan?
Kysymys "Mikä on tavoitenopeutesi?" Miten tuohon voi vastata, kun itsekin sanot, että nopeus vaihtelee koko ajan? Tuo kysymys on luonteeltaan sellainen, että siihen odotetaan yksiselitteistä jämptiä numeraalista vastausta.
Herbert:
Uskon asiat ovat ihan omassa sarjassaan. Kuka tässä maailmassa ei aja itse päättämäänsä nopeutta? Jos on jonkinlainen uhka, niin siitä huolimatta kuski päättää nopeuden. En tiedä mitään tapausta, jossa nopeutta ei olisi jollain tavalla päätetty ja kuski sitten noudattaa sitä tai sitten ei. Mikä tuossa kaikessa kuvataan sanalla tavoite?
Herbert:
Tuohan on ihan selvästi puhetta nopeudesta yleensä. Minä suuresti ihmettelen, että mikä tuossa on edelleenkin on TAVOITEnopeutta?
Mitä tarkoittaa tavoite? Eikös se ole jotain sellaista, johon pyritään. Liikenteessä, jossa ollaan täysin muun liikenteen hallitsemassa tilanteessa, omat tavoitteet ovat täyttä utopiaa. Liikenteessä, jossa ollaan täysin yksin, voin kuvitella jonkin tavoitteen, mutta sellaista liikennettä, jossa ollaan töysin yksin, ei tietääkseni ole olemassakaan. Sana liikenne jo itseisarvollisesti sisältää useita osallistujia.
Rätkätin:
Se on tyypillinen etäisyys moottori- ja kehäteillä, eikä turhan haastavia tilanteita kovin usein näytä tulevan, koska niitä etäisyyksiä edelleenkin käytetään.
Minun mielestäni se ei ole ok, mutta valtaosan kuskeistä täytyy olla eri mieltä kun noin ajavat.
Herbert:
Se, että tyypillisesti rikotaan sääntöjä, ei suinkaan tarkoita, että se olisi OK. Eikös suurin osa aja lievää ylinopeuttakin? Rikoksen yleisyys ei mitenkään poista laittomuutta.
Rätkätin:
Tietysti pitää hiukan täsmentää kysymystä. Itse olen joskus kysynyt tavoitenopeutta esim. hyvissä olosuhteissa suht väljässä liikenteessä (muu liikenne ei merkittävästi rajoita rajoituksenmukaisien ajonopeuksien käyttöä ) 100 km/h rajoitusalueella. Toki siinäkin tulee tilanteista, joissa tavoitenopeus muuttuu, mutta jos nyt ajat vaikka Helsingistä Tampereelle, voit aivan hyvin ilmoittaa tyypillisesti käyttämäsi tavoitenopeuden. Minä ainakin voin.
Olen silti varma, että sinäkin, kenties tietämättäsi, pyrit ajamaan tiettyä itse päättämääsi nopeutta, etkä arvo sitä rajoitusten puitteissa satunnaisgeneraattorilla
Entä sitten?
Kun lähdet Tuusulantien valoista ensimäisenä kohti moottoritietä, sinulla on ajatus nopeudesta johon aiot ajoneuvosi nopeuden kiihdyttää. Se on tavoitenopeus. Onko liian vaikeata vai pitääkö vääntää lisää rautalankaa?
Kyllä, juuri niin.
Tavoitenopeus asetetaan olosuhteita vastaavaksi. Tavoitenopeus voi olla edessäajavan auton nopeus tai jotain muuta.
Kuinka saat ajoneuvosi liikkeelle, jos kadut ovat tyhjiä?
Rätkätin:
Kehumasi driven määritelmä ei estä sääntöjen rikkomista.
Herbert:
Minä ihmettelen mikä kumma voi olla TAVOITEnopeus.
Muut nopeudet ovat kyllä selvillä.
Herbert:
Eipä ole vielä ikinä ollut.
Pitäisiköhän joskus kokeilla?
Herbert:
Kone käyntiin, muun liikenteen huomiointi, vilkku päälle ja minkäänlaiset nopeudet eivät ole käynneet mielessä lainkaan. Jonkinlainen nopeus muodostuu vasta tilanteiden mukaan ilman mitään tavoitteita tai erillistä ajattelua, että mikäköhän tavoite pitäisikään asettaa.
Aika pelottava ajatus, että nopeutesi sitenkin määräytyy ilman erillistä ajattelua.
Herbert:
Kuinka niin?
Tietenkin valintoja säätelee lainsäädäntö. Lainsäädäntö sisältää kaikki uhkan ja vaaran tuottamiset, ja muun liikenteen huomioonottamiset.
Melkoinen osa liikenteessä toimimisesta tapahtuu täysin katseen perusteella. Jos jalankulkija kulkee suojatietä, niin tuskin kukaan alkaa ajatteluprosessin, että kas, tuossa kulkee joku ja mitäköhän esim. TLL sanookaan tästä tilanteesta ja pitäisiköhän minun nyt regoida jo inhimillisyys syiden vuoksi jotenkin. Ei. Ei asiat ihan noin jähmeästi mene.
Tongin tuota sanaa TAVOITE. Tavoite on tietoista päämäärähakuista toimintaa. Tiedostamatonta tavoitetta ei ole. Tovoite on jotain, joka on asetettu.
Tuota sanaa "tiedostamaton" käytetään monissa yhteyksissä ja monta kertaa täysin väärin. Esimerkkinä voin mainita sanojen utopioista vaikka M.A.Nummisen, jolta kysyttiin, että mitä tyyliä esityksesi ovat. Tuohon M.A. vastasi, että uusrahvaanomaista. Ihan oikeasti sellaista ei ole olemassakaan, vaan M.A. keksi sen ihan tyhjästä, kun toimittaja tivasi vastausta. Tuo uusrahvaanomaisuus terminä jäi kuitenkin elämään. Teuvo Pekkala (kirjailija) keksi sanan stiiknafuulia. Pojat hämmästyivät. Kukaan ei tiennyt, mitä kieltä se oli ja mitä se merkitsi. Mutta mahtavalta se kuului.
Antaa olla, jos sinä et halua ymmärtää, mitä tavoitenopeudella tarkoitetaan. Voit vapaasti jutustella Nummisesta tai pohtia TLL:n merkitystä kohdatessasi jalankulkijan. Ne vain eivät liity mitenkään tavoitenopeuteen.
Aika hankalaksi menee, jos jokaista termiä, joka ei mielestäsi kuvaa tilannetta parhaalla mahdollisella tavallaa, vastaan taistelet yhtä suurella innolla. Näitähän meillä riittää. Mitä siitäkin syntyisi, jos joutuisit hakkaamaan leimikon.
Jos rätkättänyt ajelee tiedostamattomasti muun liikenteen seassa satunnaisella nopeudella ilman mitään tavoitteita ja vailla päämäärää, niin ei ehkä kannata ottaa kovin vakavasti hänen rätkätystään.
Tavoitenopeus on se nopeus jolla ehtii ajoissa paikasta B paikkaan A, siis ei myöhösty!