Sujuvat puusilmät

85 kommenttia
13»
  • Lainaus:
    29.11.2006 klo 16:02 hoh hoh hoijaa kirjoitti
    Luin myös eräästä tutkimuksesta vertailun suomalaisten ja ruotsalaisten talviautoilusta.Sen mukaan ruotsalaiset osasivat ottaa paremmin huomioon talviolosuhteet mm. alentamalla tarvittaessa ajonopeuksia.


    Mammanpoika-Svensson siis hidastaa siinä missä suomalainen tosi rattimies toteaa, että minunhan ei tällaisen pikkupyryn takia tartte hidastella etteivät vaan luule araksi ja osaamattomaksi. Viittaan kirjoitukseeni 25.11.2006 klo 15:29 tämän threadin kakkossivulla.

      
  • AkiK otti esille mm. seuraavan tärkeän pointin:

    "Kuinka monen uskot kokeilleen sitäkään perusasiaa, miten oma auto käyttäytyy missäkin tilanteessa?"

    Juuri näin. Nyt kun autoissa on kaikenlaiset absit, epsit ja pepsit niin ei enokaan osaa vanhasta kokemuksesta niiden käyttäytymistä ääritilanteissa. Mutta sitten tulee iso mutta. Missä pirussa voit harjoitella, kerropa se.

      
  • Lainaus:
    29.11.2006 klo 16:02 hoh hoh hoijaa kirjoitti
    Varmasti paremmat autot ja tiet vaikuttavat asiaan. Tärkeä pointti on myös käytetyt alhaisemmat nopeudet. Ruotsissa nopeusrajoitukset ovat jonkin verran alhaisempia ja viime vuosina niitä on noudatettu aiempaa paremmin kiitos lisääntyneen valvonnan. Luin myös eräästä tutkimuksesta vertailun suomalaisten ja ruotsalaisten talviautoilusta.Sen mukaan ruotsalaiset osasivat ottaa paremmin huomioon talviolosuhteet mm. alentamalla tarvittaessa ajonopeuksia.


    Eihän tuo nyt mikään ihme ole, että he osaavat ottaa OLOSUHTEET paremmin huomioon. Siellähän on talvinopeusrajoitukset voimassa vain osalla Tukholman pohjoispuolisilla teitä (http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=115473&page=1). Toisin sanoen, siellä ihminen joutuu = saa itse ajatella ja käyttää järkeään, milloin on talvi ja liukasta ja on ajettava hitaammin, vaikka rajoitus näyttäisi mitä. Täällä taas lyödään lätkät ja odotetaan ihmisten noudattavan talvirajoituksia keskellä kirkasta päivääkin reilusti pluskelillä. Toisin sanoen ei niillä olosuhteilla niin väliä, aja vain hyvä kansalainen sitä nopeutta joka lätkään on lätkäisty.

    Käsittääkseni rajoitus on talveksi pudotettu, koska on liukasta, pimeää jne. Samoin jollakin tiellä voidaan nopeutta pudottaa, koska liikennemäärät ovat tielle liian suuria. Entäs silloin, kun noita liikennemääriä ei olekaan siellä tiellä? Tai silloin kun ei ole talvi- eikä pimeän ajan olosuhteet? Eikö silloin suurimman sallitun nopeuden pitäisi joustaa toiseen suuntaan, kun nuo alhaisemman rajoituksen perusteena olevat tekijät eivät ole läsnä? Eikö rajoitus ja sen aiheuttava syy (= potentiaalinen vaaratekijä) pitäisi olla helposti kuljettajien hahmotettavissa ja sisäistettävissä? Mutta eihän muuttuviin rajoituksiin kannata investoida, kamerat kun maksavat itsensä paljon nopeammin takaisin.

      
  • Lainaus:
    29.11.2006 klo 16:24 Herbert kirjoitti
    Mutta silti joutuvat meitä useammin onnettomuuksiin?


    Seuraavassa vähän tilastotietoa Ruotsista ja Suomesta:

    Ruotsi: - kuolleita tieliikenteessä 480 henkilöä
    - loukkaantuneita 18029 henkilöä
    - kuolleita sataatuhatta asukasta kohti 5,4 http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/RoadSafety/Performance/TS3-Sweden.pdf

    Suomi - kuolleita liikenteessä 375 henkilöä
    - loukkantuneita 9790 henkilöä
    - kuolleita sataatuhatta asukasta kohti 7,3
    http://www.optula.om.fi/uploads/m7mwq6sx68ao17.pdf

    Ruotsin väkiluku n. 9,0 miljoonaa, Suomen n. 5,2 miljoonaa
    Ruotsissa autoja n. 4,5 miljoonaa, Suomessa n. 2,6 miljoonaa

    Kuolleiden määrä tilastoissa lienee vertailukelpoinen, sen sijaan loukkaantuneiden tilastointi voi olla erilaista. Myös Suomessa tilastot voivat olla erilaisia: kuolleiden ja loukkaantuneiden tiedot tulevat poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista. Vuonna 2004 tuli poliisin tietoon 32669 onnettomuutta. Vakuutusyhtiöiden korvaamia taas oli 94161 onnettomuutta. Siis lähes kolminkertainen määrä ! Muistelisin nähneeni myös, että Suomessa vakuutusyhtiöt ovat viime vuosina korvanneet yli 11 000 :lle liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneelle.

    Jos edellä esitettyjen tietojen perusteella lasketaan loukkaantuneiden lukumäärää sataatuhatta asukasta kohti saadaan Ruotsin luvuksi n. 200 ja Suomen n. 190 (vakuutusyhtiöiden tiedoista laskettuna luku on selvästi yli 200).

    Yhteenvetona: Ruotsissa on autoja lähes 2 miljoonaa enemmän. Siellä kuolee selvästi harvemmin ihminen auto-onnettomuuksissa ( vertailuluvut Ruotsi 5,4, Suomi 7,2), loukkaantuneiden lukumäärä asukaslukuun suhteutettuna on likimain sama.

    Se, että siellä kuolee harvemmin johtunee ennenkaikea vähän alhaisimmista nopeuksista ja paremmista autoista.

    Mutta onpa molemmissa maissa samoja ongelmiakin. Kummassakin pidetään suurimpina liikenteen riskitekijänä liian suurta nopeutta ( = speeding eli ylinopeusa tai liian suuri tilannenopeus) ja kännissä ajoa.
    En tiedä mitä toimenpiteitä Ruotsissa on tehty viime aikoina käänniläisten vähentämiseksi liikenteestä.

    Ylinopeuksiin on puuttuttu tänä vuonna kovalla kädellä:
    1. Alennettu puuttumiskynnystä (nyt 6 km/h)
    2. Lisätty sekä kameravalvontaa (700 uuden tekniikan kameraa) että tehostettu poliisin tekemää valvontaa.
    3. Korotettu ylinopeusakot kaksinkertaiseksi. Alimmat sakot nyt nopeusalueesta riippuen 1500 kruunua ja 2000 kruunua.

    Näillä toimenpiteillä uskotaan saatavan liikenteessä kuolleiden määriä pudotettua selvästi. Myös Suomessa olisi varmasti tarvetta ryhtyä samankaltaisiin toimiin.

      
  • Onkohan Hytky lukenut aloitusviestiäni ja onkohan hänellä vastausta sen lopuksi esittämääni kysymykseen?

      
  • Jos ajaa olosuhteiden ja taitojensa mukaan niin nopeudella ei merkitystä, siis tarvittaessa alle ja joskus yli rajoituksen! :sunglasses:
    Minulla ei ole tapana kolaroida millään nopeudella, kuis teillä muilla? :smile:

      
  • JOXA: ” Jos ajaa olosuhteiden ja taitojensa mukaan niin nopeudella ei merkitystä, siis tarvittaessa alle ja joskus yli rajoituksen!”

    Pitää paikkansa, mutta siinä on yksi sana joka mitätöi koko hienon ajatuksen, nimittäin sama JOS.

    Olosuhteet: Ihmiset keskimäärin eivät reagoi olosuhteiden muutokseen (sama nopeus kesät talvet, öin ja päivin, lastattuna ja tyhjänä, autolla kuin autolla, renkailla kuin tenkailla, väsyneenä ja virkeänä, pitkät ja lyhyet päällä, hirvivaaramerkin kohdalla ja muualla jne jne).

    Taidot: Ihmiset keskimäärin eivät tiedä omia taitojaan. He eivät tunne omaa reaktiomatkaansa (esim. käytetään sumuvaloja tajuamatta ettei sen keilassa nähtyyn ehdi reagoida, ajetaan liian lähellä), hyvin harva on ajanut autoaan sivuluisussa asfaltilla, moni ei edes soralla, harva osaa yhtä aikaa ohjata ja tehdä täysjarrutusta, hyvin harva jarruttaa heti täysillä vaan tuhlaa ne tärkeimmät sekunnin kymmenykset ”tavalliseen” jarrutukseen jne jne.

    Turvallisuutta on se marginaali, joka jää omien taitojen ja olosuhteiden sekä oman ajotyylin väliin. Jos ne, jotka hallitsevat itsensä ja autonsa hätätilanteissakin ajattelevat kuin sinä (”tarvittaessa yli rajoituksen”), he kaventavat turvamarginaaliaan lähelle tavallisen kuskin tasoa korottamalla riskejä.

      
  • Hytky: ” Siellähän on talvinopeusrajoitukset voimassa vain osalla Tukholman pohjoispuolisilla teitä”

    Suomessakaan ei ole talvinopeusrajoitukset voimassa muualla kuin Tukholman pohjoispuolisilla teillä.

      
  • Lainaus:
    29.11.2006 klo 16:02 hoh hoh hoijaa kirjoitti

    Varmasti paremmat autot ja tiet vaikuttavat asiaan. Tärkeä pointti on myös käytetyt alhaisemmat nopeudet.


    Ruotsissa on toki paremmat tiet, mutta onnettomuusmäärään se ei näytä auttavan. Paremmat autot ovat fakta, Ruotsissa on EU:n turvallisimpiin kuuluva jollei turvallisin autokalusto (kalusto on suht uutta ja isojen hyvien autojen osuus on jopa suurempi kuin esim. Saksassa).

    Alhaisemmat nopeudet - tätä on aika vaikea todentaa. Oman kokemukseni mukaan nopeudet eivät ole alhaisemmat, emmekä pysty suoraan vertailemaan teitä keskenään. Vaikka maksimirajoitukset olisivat alhaisemmat, ei aina voi tietää millaisessa paikassa mitäkin sovelletaan ja miten hyvin niitä noudatetaan. Keskinopeuksissa ei tähän saakka ole kuitenkaan ole ollut merkittävää eroa johtuen Ruotsin suuremmista toleransseista, ei ainakaan niin merkittävää että se selittäisi kovinkaan paljon tuosta lukujen erotuksesta. Voi olla, että asiaan on tulossa muutosta, mutta ei se ainakaan vielä näy tilastoissa.

    Kannattaa myös muistaa, että sulan kelin osuus on Etelä-Ruotsissa merkittävästi suurempi kuin meillä. Keskeiset pääväylät ovat vain harvoin liukkaita. Silti näyttää kolisevan, seuraukset vain ovat vähemmän vakavia. Siitäkin huolimatta vähemmän vakavia, että valtaosa liikenteestä kulkee koko vuoden kesärajoituksilla 90 ja 110, kun meillä ajetaan pääosa liikenteestä lähes puolet vuodesta alhaisemmilla rajoituksilla 80 ja 100.



    [AkiK muokkasi tätä viestiä 30.11.2006 klo 09:36]
      
  • TeeCee viittaa siihen, että turvallisuutta on se marginaali, joka jää omien taitojen ja olosuhteiden sekä oman ajotyylin väliin. Jos ne, jotka hallitsevat itsensä ja autonsa hätätilanteissakin, ajelevat ”tarvittaessa yli rajoituksen”, he kaventavat turvamarginaaliaan lähelle tavallisen kuskin tasoa korottamalla riskejä.

    Kun ajattelee suurta liikennevirtaa, se koostuu lukemattomista ajoneuvoista, joiden pitää toimia jotenkin yhteensopivasti, jotta ei syntyisi häiriöitä. Risteävät liikennevirrat, väylän kapasiteettiin nähden suuri liikennemäärä, ei-ennakoitavissa olevat ajolinjat, suuri nopeuksien hajonta, liian lyhyet turvavälit, huono keli, valaistus jne ovat riskiä aiheuttavia tekijöitä. 99 % riskitekijöistä on kiinni kuljettajien kyvyistä ja asenteesta. Ja vaikka kuinka hyvät kuskin on asialla niin heillekin vaan sattuu virheitä. Ja sitten vielä puusilmät. Tarvitaan marginaaleja.!

    Se että kuskilla on riittävä taito ja kyky ja järkevä asenne, on tietysti ensisijassa hänen itsensä vastuulla. Yhteiskunta koettaa viisautensa mukaan vastustaa puusilmäisyyttä ja järjestää kuljettajakoulutuksen, valistuksen, liikennevalvonnan ja seuraamusjärjestelmän sillä tavalla että liikennevirrat olisivat sujuvia, ts. että ihmiset selviäisivät ehjinä.

    Itse kukin joutuu joskus ns. mahdottomiin tilanteisiin: vastaantulija väärää puolta suoraan kohti kylki tai perä edellä, lapsi pysäköityjen autojen takaa eteen, mutkan takana rekka poikittain tms. Näistäkin pitää selvitä, muuten on puusilmä, jolle käy huonosti.

      
  • Lainaus:
    29.11.2006 klo 18:47 hoh hoh hoijaa kirjoitti
    Se, että siellä kuolee harvemmin johtunee ennenkaikea vähän alhaisimmista nopeuksista ja paremmista autoista.


    Luultavasti näin. Mutta loukkaantuneiden ja siten ehkä myös ajettujen kolareiden määrä Suomeen varrattuna jää edelleen mysteeriksi.

      
  • [quote title="29.11.2006 klo 18:47 hoh hoh hoijaa kirjoitti"]

    En tiedä mitä toimenpiteitä Ruotsissa on tehty viime aikoina käänniläisten vähentämiseksi liikenteestä.

    Siellähän on jo pitkään ollut 0,2 promillen raja. Mutta ei Ruotsissa känniläisten osuus ole koskaan ollut niin merkittävä kuin Suomessa, onhan Ruotsin alkoholinkulutus / nuppi EU:n pienimpiä.

    Ylinopeuksiin on puuttuttu tänä vuonna kovalla kädellä:
    1. Alennettu puuttumiskynnystä (nyt 6 km/h)
    2. Lisätty sekä kameravalvontaa (700 uuden tekniikan kameraa) että tehostettu poliisin tekemää valvontaa.
    3. Korotettu ylinopeusakot kaksinkertaiseksi. Alimmat sakot nyt nopeusalueesta riippuen 1500 kruunua ja 2000 kruunua.


    Eihän tuo nyt mikään niin kova käsi ole, ainakin jos on uskomista lisää nopeusvalvontaa vaativiin henkilöihin. Suomessahan on tällainen linja ollut jo pitkään. Nopeustoleranssiahan meillä ei laissa edes ole. Käytännössä rajana on pidetty noin 10%, mikä on 5-12 km/h. Sakot saa Suomessa kuitenkin antaa jo 1 km/h ylityksestä ja tunnen kyllä ihmisiä jotka ovat saaneet sakot aivan viime aikoina 80 alueella 85 km/h:lla.

    Poliisin sivuilla todetaan, että
    "Poliisi madalsi puuttumiskynnystä. Periaatteessa poliisi lähtee siitä, ettei nopeusrajoituksia saa ylittää lainkaan. Käytännössä poliisi puuttuu useimmiten sellaisiin nopeuksiin, jotka ylittävät nopeusrajoituksen taajamissa 5 kilometrillä tunnissa ja muualla 10 prosentilla. Päihteiden käytön valvontaa tehostettiin puhalluttamalla mahdollisimman moni kuljettaja ja tiedottamalla päihtyneenä ajamisen vaarallisuudesta, valvonnasta ja valvonnan tuloksista.
    Poliisi puuttuu entistä tiukemmin toistuviin liikennerikkomuksiin syyllistyviin kuljettajiin. Poliisi sai uudet ohjeet ajokieltoon määräämisestä syyskuun alussa. Liikennerikkomuksiin toistuvasti syyllistyvien ajokieltoja pidennettiin"


    Kameravalvonnassa mennään samaan suuntaan, muussa poliisivalvonnassa todennäköisesti ei. Suomessa se on vähentynyt jo vuosia, ja näyttää tahti vain kiihtyvän kameroiden myötä.

    Ylinopeussakot ovat edelleen Ruotsissa kokonaisuudessaan melko pieniä meihin verrattuna, koska siellä ei ole progressiota sakoissa kuten meidän päiväsakkokäytännössämme. 1500 kruunua (= 165 euroa) voi kuulostaa paljolta, mutta Suomessakin varsinaisen ylinopeussakon vähimmäismäärä on 115 euroa ja saman verran saa useimmiten rikesakkonakin (rikesakkohan on 70-115 euroa).

    Näillä toimenpiteillä uskotaan saatavan liikenteessä kuolleiden määriä pudotettua selvästi. Myös Suomessa olisi varmasti tarvetta ryhtyä samankaltaisiin toimiin.

    No täällähän näitä on käytetty jo pitkään. Alkoholirajan laskullakaan en usko olevan tuon taivaallisen merkitystä niin kauan kuin kokonaiskulutus jatkuvasti kasvaa eikä lainsäädäntö anna mitään pysyvää konstia pitää juoppoja poissa ratista.

      
  • TeeCee! MINÄ ajan! :sunglasses:

      
  • JOXA: ” TeeCee! MINÄ ajan!”

    JOXA! MINÄ en usko! Väitän, että KUKAAN ei aja niin. Muutatko todella esimerkiksi nopeutesi näkemäsi matkan mukaan kun vaihdat pimeässä puolikkaille? Pidennätkö tosiaan turvaväliä ja vähennät nopeutta huonosti nukutun yön jälkeen? Jos todella teet nämä ja monet muut asiat joita sanomasi edellyttää, nostan hattua. Omasta kokemuksesta nimittäin tiedän, että siinä tapauksessa liikenteessä liikkuminen on kuin Formula 1 kilpailu; mitään muuta ei ehdi miettiä.

      
  • No, ainakin YRITÄN ja toistaiseksi hyvällä menestyksellä! :sunglasses:

      
  • Mitäs lajia autoilijoita ovat ne ohittelijat, jotka eivät vaihda ohittaessaan pitkiä valoja edes silloin, kun itse joudun jo vaihtamaan lyhyille estääkseni heidän häikäistymisensä, vaikka vastaantulijoita ei ole näkyvissä? Niitäkin riittää viljalti. Samoja puusilmiä, joiden koordinaatiokyky ei riitä suuntamerkin antamiseen ennen kaistanvaihtoa tai saapumista risteykseen, jossa aikovat poiketa ajosuunnastaan risteävälle tielle? Ja näiden lyhyillä ajavien ajonopeus hirvivaroitusalueella voi olla lisäksi 100 km/h ja yliikin. Että herran huomaan liikenteessä, kun ei ole ennenkään jysähtänyt?

      
  • Mitä sanotte seuraavasta puusilmäisyydestä. Oltiin vaimoni Liisan "nimi muutettu saamisen turvaamiseksi" ajelulla pohjammaan lakeuksilla syys yönä jolloin oli todella pilkko pimeätä. Mutta muuten hyvä näkyvyys torkuin puoli unessa siinä repsikan paikalla kun taivaanrannassa alkoi vilahdella valoja. Vilkaisin vaimoa ja nopeusmittaria kummassakaan ei tapahtunut muutoksia. Kun vilkunta vain lisääntyi kysyin vaimolta etkö aio hiljentää hän vain ajoi eikä virkannut mitään sitten tuli ylileveästä kuljetuksesta varoittavä auto. Huusin hiljennä ei mitään vastakaikua tuli toinen ajaen sillain että keskiviiva oli pyörien välissä huusin kaikin voimin jarruta jarruta aja sivuun. Vasta nyt tapahtui ensimmäiset liikkeet vaimo ajoi tien sivuun. Saman tien Öljylauttaa muistuttava rakennelma vilahti ohi, juuri kaulan korkeudelta. Samoin kävi Hesaan lumipyryssä matkaaville tuijotettiin vain edessä ajavien valoja aivot tilt toiminnolla. :ashamed:

      
  • Lainaus:
    30.11.2006 klo 10:30 borgit kirjoitti
    Yhteiskunta koettaa viisautensa mukaan vastustaa puusilmäisyyttä ja järjestää kuljettajakoulutuksen, valistuksen, liikennevalvonnan ja seuraamusjärjestelmän sillä tavalla että liikennevirrat olisivat sujuvia, ts. että ihmiset selviäisivät ehjinä.

    Milloin tällaista on nähty 'yhteiskunnalta'?

      
  • borgit: ”Yhteiskunta koettaa viisautensa mukaan vastustaa puusilmäisyyttä ja järjestää kuljettajakoulutuksen, valistuksen, liikennevalvonnan ja seuraamusjärjestelmän sillä tavalla että liikennevirrat olisivat sujuvia, ts. että ihmiset selviäisivät ehjinä”.

    PuPut: ”Milloin tällaista on nähty 'yhteiskunnalta'?”


    Kuljettajankoulutus: Kuljettajankoulutuksessa painotetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden tärkeyttä.

    Valistus: Yhteiskunta rahoittaa Liikenneturvaa, myös monien yliopistojen ja korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yksittäisiä näihin asioihin liittyviä tutkimuksia, jotka ovat vapaasti netissä käytettävissä. Samoin löytyy yhteiskunnan ylläpitämien tai tukemien laitosten sivuilta valtava määrä tähän liittyviä ulkomaisia linkkejä.

    Liikennevalvonta: Liikkuisiko liikennevirta mielestäsi paremmin ja turvallisemmin ilman valvontaa? Vai mitä tarkoitat?

    Seuraamusjärjestelmä: Miten liikennerikkeiden rangaistukset haittaavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta?

      
  • TeeCee kaivelee viikkoja vanhoja juttuja uudellen esiin kun ei kukaan enää jaksa taistella sen kanssa, ompa ihme.

      
  • Käyttämäsi sana "taistella" varmaan selittää paljon asioita. Itse luulin olevani keskustelupalstalla, en taistelupalstalla.

      
  • Joutilailla on aikaa kaivella ja taistella? :innocent:

      
  • Lainaus:
    23.12.2006 klo 21:41 Herbert kirjoitti
    Käyttämäsi sana "taistella" varmaan selittää paljon asioita. Itse luulin olevani keskustelupalstalla, en taistelupalstalla.



    TeeCee:n sylikoira Herbert; kun on viimeiset pari vuotta seurannut tätä "keskustelua" taustalta, tuntuu siltä että levy on jumiutunut paikalleen, se on kyllä naurettavaa seurattavaa, en sitä kiellä. Täydelliset kuljettajat vastaan huonot, taidat tietää ketä tarkoitan.

    [Tony muokkasi tätä viestiä 24.12.2006 klo 22:46]
      
  • Lainaus:
    24.12.2006 klo 21:40 Tony kirjoitti
    Täydelliset kuljettajat vastaan huonot, taidat tietää ketä tarkoitan.


    Ihan varma en ole. Ne kuljettajat, joita luulen sinun tarkoittavan tässä yhteydessä täydellisinä ovat niitä, jotka ovat kritisoineet omaakin ajamistaan. Jos tarkasti luet keskusteluja huomaat pian, että ne huonot yleensä näkevät ongelmia vain muissa.

    Voi tietysti myös olla, että olen ymmärtänyt väärin ajatuksesi. Mutta on hyvä, että parin vuoden seuraamisen jälkeen otat osaa keskusteluun. Toivottavasti tuot uusia ja raikkaita ajatuksia tähän naurettavaan ja paikoilleen jumiutuneeseen juttuun.

      
  • Tony: ” TeeCee kaivelee viikkoja vanhoja juttuja uudellen esiin kun ei kukaan enää jaksa taistella sen kanssa, ompa ihme.”

    Selvästikin hampaankoloosi on jäänyt yhtä sun toista, vaikka et paljastakaan mitä se on. Ainakaan se ei ole se asia josta nyt puhut. Otin nimittäin viikolla 51 kantaa Putputin viikolla 50 kirjoittamaan kommenttiin. Kaivelin siis edellisen viikon asioita, en viikkoja vanhoja.

    Tony: ” Täydelliset kuljettajat vastaan huonot, taidat tietää ketä tarkoitan.”

    Olen nähtävästi erittäin huono kirjoittaja, jos tämä on jäänyt sinulle epäselväksi kahden vuoden lukemisen jälkeen. Vielä kerran: yritän olla täydellinen kuljettaja, mutta en ole. En edes salaa elättele sellaisia luuloja, koska opin edelleen jatkuvasti uutta. Täydellisellähän ei olisi enää opittavaa.

    Jos etsit itseään täydellisenä pitävää kuskia et löydä kenenkään tunnustusta asiasta vaan sinun pitää tutkia asenteita puheiden takaa. Varmaankin täydellistä kuskia ärsyttäisi kovasti jos hän joutuisi kuuntelemaan neuvoja huonommiltaan. Täydelliselle luulisi myös olevan vaikeata noudattaa itseään huonompien tekemiä liikennesääntöjä, ne varmaan tuntuvat älyttömiltä. Veikkaan itsensä muiden yläpuolelle nostaneen haluavan ajaa ilman huonojen kuskien tuomaa riesaa, eli haluavan että he siirtyisivät joukkoiliikenteen käyttäjiksi tai ainakin ymmärtäisivät väistää kun mestari saapuu paikalle. Kaiken tietävä todennäköisesti suhtautuisi myös kielteisesti omia mielipiteitään vastaan sotiviin tutkimuksiin ja tilastoihin.

    Oletko parin vuoden seurantasi aikana huomannut ketään tuntomerkkeihin sopivaa?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit