Olen tässä ajellessani Suomea ristiin rastiin, että mitä eteläisempään Suomeen mennään niin sitä enemmän ihmisiä häikäisee vastaantulevien pitkät valot. Luulisi etelän ihmisten tottuneen valojen loisteseen. Niin ei kuitenkaan ole. Eteläisessä Suomessa aletaan valoja vilkuttelemaan jo n. kolme kilometriä ennen autojen kohtaamista. SItten siinä ajellaan lyhyet päällä satasta toisiaan kohti nähden vain n. kymmenen metriä eteen päin lyhyillä valoilla. Aika helppo on siinä tilanteessa törmätä hirveen. Kokemukseni kukan n. Joensuu-Vaasa-korkeudella alkaa ihmisillä olla järki päässä valojen käytön suhteen. Vaikka siellä korkeudella hyvin monessa autossa on lisävalot niin valot kohdatessa vaihdetaan huomattavasti myöhemmin kuin etelämpänä. Tänään ajelin hiihtolomien paluuliikennettä vastaan ja oli oikein ärsyttävää kun suksiboksiautot alkoivat väläytellä valoja n. minuutti ennen kohtaamista. Monessa asiassa etelässä ollaan mm. joustavuudessa paljon pohjoista edellä kun puhutaan liikennekulttuurista mutta valoja eivät osaa etelän ihmiset käyttää.
ddr5:
TLL:
Lisäksi on muitakin pykäliä kuten §36, §37 jne ...
Kuten ddr5:n lainauksestakin käy ilmi niin perusongelma on häikäisy. Ehkäpä "kunnon talven" puutteessa teiden ollessa jatkuvasti märkänä omien valojen kadotessa märkään tienpintaan näyttävät vastaantulevien valot neljä kertaa tavallista kirkkaammilta.
ddr5:
En ole itse huomannut kovin suurta eroa maantieteellisesti tuossa valojen käytössä. Itse vaihdan lähivalot, kun vastaantulijan valot alkaa häikäistä. Yleensä silloin viimeistään vaihtaa vastaantulijakin. Minusta yleensä tuo menee suht hyvin, vaikka useimmiten vastaantulija vaihtaakin ensin. Silloin on syytä itsekin vaihtaa, koska jos toinen ajaa lähivaloilla, toinen pitkillä, silloin lähivaloilla ajava herkästi häikäistyy. En kuitenkaan muista, milloin kolmen kilometrin päässä olisi valoja vaihdeltu.
Vaikka tilanteessa olisikin hiukan parantamisen varaa, en mitenkään erityisenä ongelmana tuota osaa pitää. Ajetaanhan lähivaloilla muutenkin etelässä suurin osa kilometreistä, joten ei se muutama sekunti siihen enää mitään muutosta tuo.
Tuota en ole ongelmana kokenut mutta valaisemattomilla moottoriteillä haluaisin ajella pitkät päällä. Monet vastaantulijat eivät sitä vissiin hyväksy kun vilkuttelevat. Minä en ymmärrä miksi niiden pitää tuijottaa valojani? Katsokoot eteensä eikä minun autoni nokkaan! Kaistojen välillä on kuitenkin useampi kymmenen metriä matkaa.
Silloin kun tie kaartuu oikealle, kaukovalot häikäisevät vastaantulijaa moottoritielläkin. Valothan osoittavat suoraan vastaantulijoiden puolelle. Lisäksi jos toinen joutuu ajamaan suoralla tieosuudella lähivaloilla (edessä autoja), mutta vastaantulija voi ajaa pitkillä, lyhyillä ajava näkee selvästi huonommin eteensä kuin ilman vastaantulijan kaukovaloja näkisi riippumatta siitä, mihin katse on kohdistettu. Vaikka ei varsinaisesta häikäistymisestä ehkä tarvitsekaan puhua, vaikuttaa valot kuitenkin silmään sen verran, että merkitystä asialla on. Jos molemmat voi ajaa pitkillä, silloin taas ei ongelmaa olekaan.
Minusta julkisuudessa joskus annetut ohjeet moottoritiellä pitkillä ajamisesta ovat liian ylimalkaiset ja siksi huonot. Mennään vähän samalla tasolla kuin ohjeet parempien renkaiden sijoittamisesta taakse. Ei siinäkään mitään järkeä yleispätevänä sääntönä ole.
Nojoo, toki kaarteessa vaihdan lyhkösille kun valoni selvästi näyttävät kohti vastaantulevaa.
No kyllä tuo aloittajan kommentti on täyttä asiaa. Välkytellään valoja jo sairaan pitkän matkan päässä, ihan kuin joku hätä olisi asiassa. Ja tätä eivät tee pelkästään henkilöautoilijat vaan myös rekkamiehet !! Eli olisi vielä aika paljon oppimista....
No rekkamiehistä on suurin osa heikkonäköisiä joita kaukovalot häikäisevät. Tuon näkee jo siitä, että suurin osa tarvii lisävaloksi
sumuvalot päivälläkin.
nikkra:
Viime kesänä, siis kesäkuussa pilvisellä sateisella yöllä ajaessani pitkillä, oli tosiaan pimeää, vastaan tuleva rekka välkytti kaikkia mahdollisia ja mahdottomia valojaan jo n. kilometrin päästä!
Missä vika, hatussako?
Metsähaka:
Tuo johtuu siitä, että kun päivästä toiseen ja tunnista toiseen tuijottaa tietä, niin sen lisäksi että väsyy fyysisesti, väsyy myös silmät.
Illalla kun lähtee linjalle ei vastaantulevien valot juuri häiritse, mutta aamulla lyhyetkin valot saattavat olla kuin hiekkaa silmiin.
Noiden sumuvalojen käyttöä en ymmärrä. Niistä on hyötyä vain hernerokkasumussa, jos ne on säädetty kuten ne kuuluu säätää. Niiden pitäisikin toimia vain parkkien kanssa, jolloin niitä käytettäisiin vain silloin kun niitä todella tarvitaan.
Itse olen huomannut juuri rekka-autojen vaihtavan ihan jo alkuillasta hemmetin varhaisessa vaiheessa lyhyille. En muista milloin olen viimeksi ennen rekkaa itse vaihtanut lyhyille.
ddr5:
Pitkiä valoja on monenlaisia. Jollain pikkauton 2x12.5 ref pitkillä ei ainakaan tarvii olla ensimmäisenä vaihtamassa. Rekoissa tuota valotehoa on yleensä kohtalaisesti, että ihan syytäkin on heidän vaihtaa ensimmäisenä lyhkäsille.
Päinvastoin. Rekoissa yleensä lisävalot ovat katolla, henkilöautoissa alkuperäisten valojen vieressä. Rekoissa jokainen valo on kaukana toisistaan. Henkilöautoista tulee pistemäinen kirkas valo. Valoa on siis pinta-alaan nähden henkilöauton keulassa enemmän kuin rekan keulassa eli vaikutelma on kirkkaampi ja siksi enemmän häikäistymistä aiheuttava. Asiaan ehkä vaikuttaa sekin, että katolla olevat valot suuntautuu kauemmas kuin auton omat valot.
Rekoissa on monesti myös iso rivi valoja katolla, mutta ilmeisesti niitä käytetään vain tosi hiljaiseen aikaan (keskellä yötä ), jolloin ei itse yleensä ole liikkeellä. Harvoin vastaan tulee rekka, jossa kaikki (6-8 kpl) kaukovalot palavat.
Etelässä henkilöautojen lisävalot ovat aika harvinaisia. Tarkoitin että jos henkilöautossa on vähemmän häikäisevät leveän valokuvion antavat pitkät, ei ainakaan tarvii olla ensimmäisenä vaihtamassa. Joissain henkilöautoissa vakiopitkät on kyllä valokuvioltaan aika pistemäisiäkin ja siten enemmän häikäiseviä. Sitten on uusissa nämä xenonit...
Lainsäädännöllä rajoitetaan kuinka häikäisevät valot saa auton keulassa olla, ei rekassakaan saa mikään hirmuinen valopatteri palaa yhtä aikaa. Totta tuokin ettei ne rekan katolle asennetut alaspäin suunnatut pitkät kovin kauas häikäise.
"rekoissa" ( linja-autoissa ) nuo katolle laitetut lisävalot auttavat talvella näkemään/levittämään valoa myös lumipenkkojen ylitse ja siltä osin tarpeelliset...
Yleensä rekkamiehiä on syytetty siitä että vaihtavat liian myöhään lähivaloille ja nyt siitä että vaihtavat liian aikaisin.
Kun vastaantuleva vaihtaa lähivaloille, uskon hänen vaihtavan siksi että minun kaukovaloni häikäisevä ja vaihdan siksi omatkin valoni puoliinvaloihin. Se on myös kohteliasta. Sen sijaan en ryhdy pohtimaan mikä on mahdollisesti se "oikea" etäisyys jossa valoni voivat häikäistä ja ajaisin pitkillä päin vastaantulijan sokaistumisenkin uhalla.
Onkohan sellaista asiaa liikenteessä olemassakaan mikä ei olisi jollekulle närästyksen aihe.
ddr5:
Kävin joskus 80-luvulla turvallisen ajon kurssin,jonka työnantaja kustansi kaikille paljon työssään autoa käyttävälle henkilökunnalleen.Opettajana toimi mm.maestro Rauno Aaltonen.Kurssi käytiin luonnon jäällä.Siellä opetettiin,että valot vaihdetaan lyhyille silloin kun kaukovalojen keilat kohtaavat.Etelän suolakuralla sotketuilla teillä sitä on tienpinnan kiillon takia monesti vaikea havaita,mutta pohjoisen valkeilla puhtaaksi auratuilla teillä sen näkee selvästi.Näin neuvotaan myöskin tieliikennekirjassa sivulla 191 valojen käyttö/kohtaaminen.Samassa kohdassa käsketään kytkemään kaukovalot uudelleen päälle n.10m ennen vastaantulijan kohtaamista.Silloin kaukovalo ei enään häikäise mikäli ei tuijota niitä.Katse kuuluu kohdistaa tien oikeaan reunaan.Tarkistin juuri asian Tieliikennekirjasta.
Etelän immeiset on tottuneet ajaan aina lähivaloilla toisen "persuuksissa" kiinni, kait yhtäkkiä kaukovalojen näkeminen hämmästyttää/säikäyttää?
Metsähaka:
Niinpä.Tuntevat varmaan olonsa turvalliseksi kun näkevät vain edellä ajavan punaiset takavalot.Käytiin Ruottissa talvilomalla Åressa useita kertoja jälkipolven kanssa.Yleensä mentiin Vaasasta yli Uumajaan.Niillä leveysasteilla ei naapurissa enään suolata.Silloin kun asettui toisen perään juuri lähivalojen kantaman päähän,niin jos jonoa ei enenpää edessä ollut pystyi käyttämään edellä ajavan kaukovaloja hyväkseen ja näkemä sattoi olla tuollaiset 200m.Siis vähän erilainen kun meidän suolakuralla sotketuilla teillämme.Jämtlannin rajalla oli kyltti.Kör forsigtigt.Vi saltar inte.Hastighetsbegränsning 110 km/t.(Aja varoivasti.Emme suolaa.Nopeusrajoitus 110 km/t)Kelpasi siellä huristella kun ensin menoon tottui.
Ja kaikki väittää että Ruottissa on alemmat rajoitukset?
Saa suomessakin pohjoisessa ajaa talvella satasta, siellä missä ei suolata. Siihen toleranssi päälle. Ei tule suolauksen aiheuttamia yllätyksiä, kun liukasta on koko ajan
drive:
Mutta 110?
Viimeksi kun ajelin Ruottissa niin siellä oli tosiaan normaalilla "valtatiellä" rajoitus 110, eikä sitä pätkitty "sadan metrin välein" rajoitukseen 80 ja/tai 60 kuten Suomessa on tapana ilman mitään syytä!
Toisaalta kaikkialla voi ajaa niin lujaa kun osaa/pystyy, mutta pitää varautua mahdolliseen lisäveroon?