Hyvä syy noudattaa talvirajoitusta moottoritiellä?
16 kommenttia
Aloittanut 06.01.2007 07:58
Moottoriteiden 100 km/h talvinopeusrajoituksen noudattamiseen ei täältä lukemani perusteella ole mitään järkevää syytä varsinkaan kuivalla kelillä (näkyvästi esillepannun rajoituksen lainvoimaisuus ja ylityksen rangaistavuus eivät tietenkään ole järkeviä syitä, mikä on helppo huomata keskustelupalstojen lisäksi myös käytännössä moottoritien päällä). Kelpaisikohan tämän tutkimuksen sivuilla 20-21 esitetty asia järkeväksi syyksi noudattaa talvirajoitusta?
N. 80 % meistä kuitenkin ajaa nastarenkain, yli 80 % ajaa raitiovaununkuljettajan tavoin urissa ja arvelisin urien harmittavan lähes sataprosenttisesti kaikkia autoilijoita.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Järkevä syy ... hmmm .. sehän on kuin tupakin polttaminen .. siihenkin on vaikea löytää mitään järkevää syytä, mutta silti aivan liian moni polttelee. Näissä liikennekysymyksissä tuppaa olemaan samoin, että ns. järkevyydellä ei aina ole mitään osaa eikä arpaa.
Rätkätin: Näissä liikennekysymyksissä tuppaa olemaan samoin, että ns. järkevyydellä ei aina ole mitään osaa eikä arpaa.
Tuo pitää varmaan paikkansa, mutta on ironista että liikennesääntöjen rikkomista perustellaan kuitenkin juuri sillä, siis järkevyydellä tai sen puutteella. Järkevyydellä sikäli, että rikkoja sanoo saavansa etua, yleensä ajansäästöä (joskus saakin). Ja järjettömyydellä sikäli, että jos sääntö tuntuu järjettömältä, sen rikkominen on monen mielestä järkevää.
Harvaa jää mietityttämään, että jos jossain asiassa ei näe järkeä, asialle on olemassa muitakin mahdollisia selityksiä kuin ettei siinä asiassa ole järkeä. Sellainenkin ihme voi tapahtua, että sitä järkeä ei vain huomaa. Tai se järki on suunnattu eri tavoitteeseen kuin mitä yksittäisellä autoilijalla on. Kuski ei esimerkiksi pidä liikennekuolemaa merkittävänä riskinä itselleen (eikä se olekaan) mutta säännön laatija voi pitää sitä merkittävänä riskinä liikenteelle. Tässä tilanteessa ei edes teoriassa voida asettaa molempien tavoitteita tyydyttävää liikennesääntöä, mikä pudottaa pohjan pois periaatteelta ettei järjetöntä pykälää tarvitsisi noudattaa.
Jos ajatellaan positiivisesti, niin tästä tilanteesta on se hyöty, että jos kuski, jonka tavoite poikkeaa sääntöjen laatijan tavoitteista, on tyytymätön sääntöön, se on viite siitä että sääntö toimii.
Ja vaikka yllä olevassa ei olisi mitään järkeä, ei silti ole automaattisesti selviö, että järjettömän, siis oikeasti järjettömän, säännön rikkominen olisi järkevä teko, sillä se heikentää myös järkevien sääntöjen uskottavuutta.
Osaisikohan kukaan kertoa, kuinka suuri on nasta- ja kitkarenkaan ero tien kuluttajana. Kiinnostaisi nähdä, kuinka suuren kuluman elinkaarensa aikana aiheuttaa nastarengas ja kuinka suuren kitkarengas. Jos tästä voisi vielä laskea tämän renkaan ulkoisvaikutuksen kustannuksen(päällystyskuluista), se olisi aika nastaa.
Taka-ajatukseni tietysi on, että meidän kitkolla ajavien pitäisi saada joku hyvitys siitä, että kulutamme yhteisiä teitä vähemmän kuin vastaavilla nastarenkailla ajavat. Halvempi kierrätysmaksu tai jotain muuta.
Samaten olisi mielenkiintoista nähdä onnettomuustilastoja, joissa olisi eriteltynä oliko onnettumuusautoissa nasta vai kitkarenkaat. Tältä pohjalta voitaisiin ottaa renkaat vakuutusmaksuperusteeksi...
No onpahan tuo seikka varmasti ihan huomioonotettava, ei kuitenkaa varsinainen peruste nopeuksien alentamiselle.
Minusta kannattaisi todellakin puhua talvinopeuksien sijaan pimeän ajan nopeuksista. Tänäkin "talvena" on ollut hämärää tai pimeätä melkein vuorikauden ympäri. Toisina talvina on jopa lunta, sohjoa ja jäätä. Kyllä nopeuden pudottaminen talvikautena on paikallaan - ei tuo ajelu ihan parhaille kesäkeleille vedä vertoja. Ihan hyvin, ehtii Suomen lyhyillä moottoriteillä matkansa tekemään, vaikka nopeus on alempi . Itse ajelen Hyvinkäältä Helsinkiin lähes päivittäin. Taitaa talviaikana mennä muutama minuutti enemmän, jos ajaa ihan nopeusrajoitusten puitteissa. Ei sitä ole tullut edes ajatelleksi. Parempi vaan, että ajetaan tällaisena aikana vähän hitaammin.
Yksittäisen autoilijan kannalta tämä nyt kaikkein huonoin syy noudattaa nopeusrajoituksia. Mutta ehkä virkavalle yksi syy muiden joukossa miksi nopeuksia valvotaan.
Urat tien pinnassa huonontavat liikenneturvallisuutta. Autolla ei ole kiva ajaa uraista tietä lujaa.
Nopeusrajoitusten noudattamista voisi pikemminkin perustella niillä urilla, jotka nastarenkaat ovat tien pintaan jo jyrsineet
Nopeusrajoitusten noudattamista pitää oikein perustella ..
..., että silleen ...
jjvi:
olet oikeassa, myös tuo kitka- ja nasta-autoilijoiden onnettomuusalttius toisiinsa verrattuna olisi mielenkiintoista tietää. Ja jos merkittäviä eroja suuntaan tai toiseen on, olisi tietysti reilua huomioida myös vakuutusmaksuissa. Toisaalta ongelmia tulisi hinnoitteluun siitä, että vakuutusyhtiöhän ei millään pysy kärryillä kulloinkin alla olevan rengaskerran iästä ja kunnosta, mikä on aika ratkaiseva asia pidolle ja turvalisuudelle. Tuo tienkulutus-näkökulma olisi helpompi ottaa huomioon suoraan renkeiden hintoih9in vaikuttavissa veroluontoisissa maksuissa.
Kunnes joku toisin osoittaa, elän kyllä siinä luulossa, että kitkarenkailijat eivät aiheuta enemmän onnettomuuksia kuin nastarenkailijat, vaikka kitkat joissakin oloissa paljon huonommin pitävätkin.
Oletan nimittäin, että kitkarenkaisiin päätyvät ottavat rengasvalintansa huomioon ajotavassaan, niin kuin itsekin teen. Yritän aina olla hyvin tietoinen vallitsevasta kitkasta. Jos tiedän tai oleten pinnan jäiseksi, ajan varovaisemmin, yritän esimerkiksi pitää isompia turvavälejä ja ajan kaarteisiin hitaammin.
En oleta enkä myöskään vaadi tienpitäjältä sitä, että aina pitää olla kesäkeli. Minusta autoilijalla on velvolllisuus olla perillä siitä, onko liukasta vai ei.
Epäilen, mutta en tietenkään tilastotiedon puuttuessa tiedä, että nastarenkailijoissa on enemmän niitä, joiden mielestä aina voi ajaa kuin kesäkelillä. Tämä kostautuu helposti silloin, kun on jopa nastarenkaalle äärimmäisen liukasta tai rengas onkin huomaamatta talven mittaan kadottanut jo parhaan pitonsa ja takatalvi tuo vielä yhdet liukkaat.
Nastarenkaan ideahan on, että se tasaa eri kelien liukkauseroja, mikä voi tuudittaa luulemaan, ettei koskaan ole kovin liukasta.
Eräs rengaskauppias totesi, että molemmat - sekä nastalliset että nastattomat - ajavat yhtälailla pellolle ja ero on vain siinä, että nastalliset ovat kauempana siellä pellolla.
[quote title="04.01.2007 klo 15:06 nelivetoinen kirjoitti"]
olet oikeassa, myös tuo kitka- ja nasta-autoilijoiden onnettomuusalttius toisiinsa verrattuna olisi mielenkiintoista tietää. Ja jos merkittäviä eroja suuntaan tai toiseen on, olisi tietysti reilua huomioida myös vakuutusmaksuissa.
Jos tuon seuranta olisi mahdollista, epäilisin että kitkarenkaiden suosio alkaisi kasvaa merkittävästi halvempien vakuutusmaksujen ansiosta...
Pieniä risteystupsahduksia varmaan kitkoilla ajetaan suhteessa enemmän, mutta luulisin että huonoilla keleillä nastoilla ajetaan usein kovempaa jolloin kopsahduksetkin ovat vakavampia.
Epäilen, mutta en tietenkään tilastotiedon puuttuessa tiedä, että nastarenkailijoissa on enemmän niitä, joiden mielestä aina voi ajaa kuin kesäkelillä.
Uskoisin samaa. Lisäksi väittäisin, että kitkoilla ajavat usein kokeneemmat autoilijat kuin nastoilla.
Tämä kostautuu helposti silloin, kun on jopa nastarenkaalle äärimmäisen liukasta tai rengas
Nastojen ja kitkojen ero käytännön pidossa ei ole ollenkaan niin suuri kuin usein väitetään. Pari kertaa talvessa on aivan peilijäinen keli, jolloin kitkat toki ovat todella huonot, mutta ei pidä uskoa että nastatkaan silloin kovin hyvät olisivat. Muulloin, vaikka olisi liukastakin, jää on epätasainen tai tiet ovat lumessa tai sohjossa, jolloin eroa ei paljonkaan ole. Uusissa nastoissa on toki hetken todella hyvä pito, niin kauan kuin nastat ovat terävät. Paras pito taittuu kuitenkin jo muutaman tuhannen kilsan jälkeen.
onkin huomaamatta talven mittaan kadottanut jo parhaan pitonsa ja takatalvi tuo vielä yhdet liukkaat.
Tällaisena talvena kun edellisistä liukkaista on itsellä matkaa mennyt jo 10 tkm, niin tuskinpa enää nastat tarttuvat jäähän entiseen malliin, mikä on hyvä pitää mielessä.
Talvirajoituksista puhuttaessa unohtuu usein, ettei pohjoismaisia talvirenkaita ole tehty kovin koviin nopeuksiin. Moottoriteiden satanen on siinä perusteltu, koska ainakin oman kokemuksen mukaan vähän reilu satanen menee meidän renkaillamme suht hyvin, mutta 120-130 alkaa jo olla aika lailla rajoilla niiden sulankin kelin ominaisuuksien suhteen. Ja kyllä ne talvirenkaat aika lailla kuluvatkin noissa vauhdeissa.
nelivetoinen: "Osaisikohan kukaan kertoa, kuinka suuri on nasta- ja kitkarenkaan ero tien kuluttajana."
En löytänyt artikkelia, mutta Teknikens Världissä hiljattain kerrottiin, että ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nasta kuluttaa tietä 30-40 kertaisesti kitkaan verrattuna. Paljonko se on absoluuttisena lukuna, sitä ei kerrottu.
Harmi, koska vain se ratkaisee onko asialla merkitystä. Jos nastan kuluttava vaikutus on pieni, ei kitkalla saada suurtakaan etua näennäisesti suuresta erosta huolimatta. Hiuksia on turha halkoa. Sama koskee muuten Erkin linkittämää tutkimusta, joten siltä osin kyseenalaistan otsikon. Tai olihan siellä taulukoita, joiden kulumista osoittavana yksikkönä oli cm3, mutta minulle tuo ei kerro paljoakaan siitä, paljonko tie ajamisen vaikutuksesta kuluu.
Yksi hauska yksityiskohta kuitenkin osui silmiini tekstistä. Koe oli tehty Virttaan varalaskupaikalla Alastarolla. Tuolla 3 km pätkällä on molemmissa päissä liikennemerkit pysähtyminen kielletty. On aika erikoista, jos testi on saatu tehtyä ilman pysähtymisiä.
"Taka-ajatukseni tietysti on, että meidän kitkolla ajavien pitäisi saada joku hyvitys siitä, että kulutamme yhteisiä teitä vähemmän kuin vastaavilla nastarenkailla ajavat. Halvempi kierrätysmaksu tai jotain muuta."
Kaunis ajatus, mutta samassa yhteydessä todettiin, että kitkarengas nostaa nastarengasta huomattavasti tehokkaammin pölyä ilmaan. Hinnoittelussa pitäisi huomioida tien kulumisen lisäksi myös terveysvaikutukset, mutta niiden laskeminen onkin jo vaikeampaa. Ihan pieni asia se ei ole päätellen jokakeväisestä katujen harjausta koskevan valituksen määrästä.
Norjassa on lehden mukaan saa käyttää nastoja kaupungissa vain maksamalla 400 Kr (SEK/NOK?) vuosittaisen lupamaksun.
AkiK: "Nastojen ja kitkojen ero käytännön pidossa ei ole ollenkaan niin suuri kuin usein väitetään. Pari kertaa talvessa on aivan peilijäinen keli, jolloin kitkat toki ovat todella huonot, mutta ei pidä uskoa että nastatkaan silloin kovin hyvät olisivat. Muulloin, vaikka olisi liukastakin, jää on epätasainen tai tiet ovat lumessa tai sohjossa, jolloin eroa ei paljonkaan ole."
Tuo varmasti johtuu siitä, että testeissä todella liukkaalla jäällä tehdyn kokeen painoarvo saattaa olla jotain parikymmentä prosenttia renkaan arvosanasta. Tämä ei tietenkään ole missään suhteessa sen kanssa, paljonko rengasta todellisuudessa käytetään vastaavissa olosuhteissa. Mutta eipä uutta autoakaan saa kaupaksi, ellei kolaritestistä tule vähitään neljää, mielummin viittä tähteä. Itse en noita tähtiä ole vielä koskaan tarvinnut, joten jos nastarenkaalla välttyy vuoden ainoana liukkaana päivänä kolarilta paremman jarrutuspidon takia, on se paras valinta. Onhan tietysti muitakin keinoja välttää onnettomuus. Niissä on vain se heikkous, että ihminen heikkouksineen ei aina käyttäydy järkevästi vaikka haluaisikin. Jokainen tietysti itse käyttäytyy, muuta muut eivät.
Minkä takia kitkarengas nostaa pölyä nastarengasta enemmän? Tätä en oikein ymmärrä..
Taitaa olla propakantaa koko juttu?
Aikaisemmin on paasattu että kova nopeus vähentää kitkaa perusautolla, siis ilman downforcea!
Kitkat rasittaa luontoa koska käyttöikä vain kolmannes verrattuna nastallisiin?
Paha sanoa sattuuko enemmän kämmejä risteyksissäkään. Yhtälailla pidonpuute voi yllättää nasta ja kitka-autoilijan, ja kitka-autoilijan pitäisi olla hieman enemmän varautunut siihen. Mutta siihen teoriaan en kuitenkaan usko, että ominaisuuksia huonontamalla saavutetaan parempia tuloksia varovaisuuden lisäyksen kautta. Jos kitkoilla kolaroidaan vähemmän, se johtuu kuskeista ei renkaista.
Se kaikki pöly on nastarenkaiden irroittamaa eli nastarengaskuskin laskuun. Kun rekka ajaa ohi, kaikki pöly nousee ilmaan.
Kitkarengas säästää ympäristöä koska säästää polttoaineenkulutuksessa, kadunjyrsimisessä, pientareen saastuttamisessa, ja keuhkonlikaamisessa.