Auton tarpeellisuus urbaanissa yhteiskunnassa

232 kommenttia
1234568»
  • Rätkätin:

    AkiK:
    Miksi siis vedit ihan tyhjästä väitteen jostain etuajo-oikeudesta kun itsekin tiedät ettei sellaista fillaristeilla ole?
    AkiK:
    Sanallakaan en ole puhunut mistään etuajo-oikeudesta – eihän sellaista edes lain mukaan ole olemassa. Vai löydätkö laista kohdan jossa tällainen termi mainitaan?


    No oletko jo löytänyt sen kohdan, jossa puhutaan nimenomaisesta fillaristien etuajo-oikeudesta jollaista väität minun niille vaativan?
      
  • nelivetoinen:

    Yksi oikea ongelmahan Helsingin kannalta on, että työikäisiä perheellisiä, hyviä veronmaksajia muuttaa sinne huitsiin.




    Tässä ongelmassa on hyvä muistaa se, että se on vain ja ainoastaan Helsingin itsensä ratkaistavissa. Sitä eivät ratkaise nurmijärveläiset, valtio eivätkä muut, koska Helsingin kaavoitus- ja asuntopolitiikka on yksinoikeudella kaupunkilaisten valitsemien poliitikkojen päätettävissä. Kaikki ne ovat helsinkiläisten valitsemia helsinkiläisiä, lisäksi monilla niistä on vaikutustavaltaa maan hallituksessa mitä useimpien muiden kuntien poliitikoilla ei ole. Kannattaa siis heittää syytökset ja toivomukset siihen suuntaan mihin ne kuuluvat, eli omalle kaupungille. Kaavoittakaa vaikka ensi hätään uudet kohtuuhintaiset asunnot parille sadalle tuhannelle ihmiselle. Rakentajista ei ole pulaa.



    Tiedät itsekin, että tuosta ei tulisi mitään, koska Helsinkiin ei pysty juurikaan mitään rakentamaan. Valitus syntyy kaikesta uudesta ja muutoksista siihen omaan "kotikatuun". Minusta kehityksen suunnan yksiselitteinen syy on juuri se, että muualle tehdään sitä mitä Helsinkiin ei järkevään hintaan tai ylipäänsä pysty tekemään. Esim kauppakeskukset, asunnot jne. Talous hakee aina uomansa jos jossain on tulppa.



    Helsingin virallisena tavoitteena on olla jonkinlainen metropoli, pitää vaan hyväksyä se että kasvun mukana tulee myös ei-toivottuja ilmiöitä kuten pendelöintiä tai vaihtoehdoisesti oman asuinympäristön voimakkaita muuutoksia. On joka tapauksessa tutkittu tosiasia, että mitä isompi kaupunki, sitä kauempaa sinne tullaan töihin.



    Tietääkseni missään päin ns vapaata maailmaa ei asutusta ja työpaikkoja ole onnistuttu keskittämään ideaalisti, vaan liikenneongelmat ym ovat jokapäiväisiä kaikissa isommissa kaupungeissa. Jatkossa tekologian kehitys mahdollistaa tämän jatkumisen vähemmällä öljylläkin. Ja sekin pitää muistaa että Suomi on Suomi, maassa eletään maan tavalla ja se tarkoittaa että meillä ei ole totuttu suurkaupunkielämään eikä sitä kansan parissa pidetä ideaalina ihmiselle. Eikä Helsinkikään nyt ole mikään oikeasti iso kaupunki, ei nuo ongelmat meillä nyt mitään kovin kummoisia ole.

      
  • Rätkätin:

    .


    TÄSSÄ <-- lisää. Tässä kuvataan juuri käsiteltyjä ongelmia...




    Kait ymmärrät, että näistä ongelmista aiheutuu aika moni vaaratilanne ja hämmennys, jotka sinua niin kovasti ärsyttävät. Aiemmin näitä ongelmia ei sinun mielestäsi ollut olemassa, vaan vika oli pyöräilijöissä ja nimenomaan niissä "trikoopyöräilijöissä".

      
  • AkiK:

    Rätkätin:
    .


    TÄSSÄ <-- lisää. Tässä kuvataan juuri käsiteltyjä ongelmia...


    Kait ymmärrät, että näistä ongelmista aiheutuu aika moni vaaratilanne ja hämmennys, jotka sinua niin kovasti ärsyttävät. Aiemmin näitä ongelmia ei sinun mielestäsi ollut olemassa, vaan vika oli pyöräilijöissä ja nimenomaan niissä "trikoopyöräilijöissä".




    Tuolla sanotan, että

    "Pyöräilijät halutaan siivota pois autojen tieltä, ja helppo tapa siihen on merkitä viereinen jalkakäytävä yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi. Siellä pyöräilijät joutuvat taistelemaan elintilastaan jalankulkijoiden, lastenrattaiden, rollaattoreiden, koirien, lasten ja seisoskelijoiden kiusana."


    ... "joutuvat taistelemaan" kuvastaa hienosti ihmisten keskenäistä asennetta ja haluttomuutta sekä kyvyttömyyttä asettua heikomman asemaan. Hieman joustamalla, ennakoimalla ja tiputtamalla vauhtia ei joudu vaarallisiin tilanteisiin. Kyse on loppujen lopuksi ongelmallisesta vauhdista muun liikenteen (jalnkulkijat) seassa. Sama problematiikka on autoliikenteen seassa. Milloin häiritsevät rekat ja milloin mopot, mutta pääasiassa ne muut, kun omasta vauhdista on niin vaikea tinkiä.



    "Usein nämä "pyörätiet" ovat pyöräilyn pääväyliä kaupungissa. Samalla logiikalla Mannerheimintie voitaisiin laittaa kulkemaan päiväkodin pihan läpi.


    ... Onkohan tuo nyt todella ihan aikuismainen vertaus, mutta olipa tai ei, niin sama asenne kristallisoituu.



    Pyöräilijöiden ei pidä suostua siihen, että heidät pakotetaan käyttökelvottomille reiteille. Kelvolliset väylät kuuluvat yhtä lailla pyöräilijöille."


    ...mihin tässä ei pidä suostua? Yhteispeliin ja yhteistyöhön muun liikenteen kanssa? No niinpä niin.



    Ratkaisu: Yhdistetyllä kevyen liikenteen väylällä pyöräily vapaaehtoiseksi."


    ...mikä tahansa muu ratkaisu olisi ilmeisesti oikea, mutta edes harkinta yhteispelistä ja oman vauhdin vähentämisestä ei näytä käyvän mielessä.



    Mutta kaiken kaikkiaan tästä trikoopyöräilystä vielä näin lopuksi sen verran, että kyllä niistä aivan selvää häiriötä on. Toistan vielä, että harrastaminen sinänsä on ihan OK, mutta kaikenlainen harrastaminen ei kerta kaikkiaan sovi aivan joka paikkaan niin kauan kuin on otettava muutkin ihmiset huomioon. Liikennesäännötkin edellyttävät yhteistyötä ja yhteispeliä. Käytetyt vauhdit on se asia, joka tässä trikoomeiningissä sen vaaran ja uhan aiheuttaa. Ilmeisesti on niin, että osalle kuntopyöräilijöitä tämä asia ei ikinä valkene, mutta syytön minä siihen olen.



    En tiedä miten voisin enää selvemmin tätä asiaa valaista, joten omalta osaltani lopetan tämän aiheen "vaahtoamisen".



      
  • Rätkätin:


    ...mikä tahansa muu ratkaisu olisi ilmeisesti oikea, mutta edes harkinta yhteispelistä ja oman vauhdin vähentämisestä ei näytä käyvän mielessä.

    Mutta kaiken kaikkiaan tästä trikoopyöräilystä vielä näin lopuksi sen verran, että kyllä niistä aivan selvää häiriötä on. Toistan vielä, että harrastaminen sinänsä on ihan OK, mutta...

    En tiedä miten voisin enää selvemmin tätä asiaa valaista, joten omalta osaltani lopetan tämän aiheen "vaahtoamisen".




    Minusta tuo Helsinkin Polkupyöräilijöiden ratkaisumalli oikeiden ongelmien esille tuomisineen ja käyttäytymisohjeineen (autoilijoille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille) on juuri sitä yhteispeliä jota tarvitaan. Tosiasiat kannattaa kuitenkin tunnustaa, se on kaien viisauden alku.



    Huvittavaa tämä keskustelu tästä suvaitsevaisuudesta ja toisten huomioon ottamisesta sinun kanssasi kyllä on. Vaadit tosten huomioon ottamista, mutta olet silti kärkkäästi nimeämässä yleistäen jotain ongelmaporukoita ja vaatimassa koko liikkumismuotoa tilille joidenkin yksittäisten tekemisistä.



    Sinänsä hyvä jos lopetat trikoopyöräilijöistä keskustelun, kun et ole vieläkään pystynyt edes määrittämään ongelmaa, sen aiheuttajaporukkaa tai sen mittasuhteita.

      
  • nelivetoinen: Energiatehoton lämmitysjärjestelmä on lisääntyvän liikenteen ohella tärkein huono puoli tuossa yhdyskuntarakenteen hajoamisessa



    Kyllähän niistä päästöjä toki tulee, mutta asiat ovat myös muuttumassa ja minusta nimenomaan omakotiasumisen eduksi. Omakotiasumisessa on se hyvä puoli, että asukas voi täysin itse päättää päästötasonsa ja maksaa myös aina kaiken itse. Kannustimet säästäväisyyteen ovat selkeät ja sanktiot esim jätekuormituksesta lankeavat aina suoraan itselle, mitä kerrostaloissa ei ole koska kulutus aina jollain tavalla tasataan yhtiöittäin, asuntokohtaiset vesimittaritkaan eivät vielä ole kovin yleisiä. Nykyisillä normeilla toteutetut omakoti / rivitalot eivät kovin paljon energiaa vie ja vanhoja voi aina saneerata varsin helposti energiatehokkaammiksi. Lämmitystavan ja käytetyn sähköenergian tuotantomuodon voi myös itse valita. Jos tällä hetkellä alkaa rakentamaan taloa, voi periaatteessa toteuttaa lähes nollaenergiaratkaisun. Ja autojen päästöihin voi olennaisesti vaikuttaa kaluston valinnalla.



    Mihin ihmeeseen perustuu sellainen täällä usein viljelty uskomus, että helsinkiläiset lentomatkailevat mutta maalla asuvat eivät? Tai autolomailevat etelässä tai pohjoisessa.



    Lentämisen määrään vaikuttavat ennen kaikkea muut tekijät kuin pakettimatkailu. Elintaso, käytettävissä olevat lentoyhteydet ja alueen kansainvälisyys sekä lentorahdin määrä ovat merkittävimpiä. Kansainvälisyydellä tässä tarkoitetaan sitä, miten paljon asukeilla on ystäviä, sukulaisia, perheenjäseniä, työasioita tai muuta asiaa maailmalle tai toisen suuntaan. Ja jos on rahaa ja yhteydet olemassa, niin niitä käytetään. Lentorahdilla tuodaan pääosin kiireellistä tai pilaantuvaa tavaraa, esim kansainvälisten ravintoloiden tykötarpeet ja useat varakkaampien kuluttajien suosimat kalliimmat tuotteet tulevat kaikki lentorahtina.



    Ruuan hiilidioksidijalanjäljessä kuljetusten osuus on useimmiten ihan lillukanvarsia kokonaisuudesta. Päästöt syntyvät pääosin ruuan tuotannossa.



    Suurimmat päästöt syntyvät maan muokkauksesta, ja tähän liittyy se kiusallinen tosiasia että esimerkiksi luomun päästöt ovat normaalituotantoa suuremmat koska se vaatii enemmän pinta-alaa. Lihantuotannon päästöt riippuvat lähes kokonaan tuotantotavasta. Perinteinen suomalainen lihantuotanto oli aika pitkälti päästövapaata, koska karjan rehut tulivat kesannolla olevilta pelloilta, niityiltä ym. Maailman ääristä rahdatun teollisesti tuotetun rehun syöttäminen lihakarjan kasvattamisen on sitten ihan toinen juttu.



    Se vaan on ihan pöljää, että kaupungissa työssä käyvät rakentavat omakotitalonsa 50 kilometrin päähän ja ajavat sen takia joka työpäivä sata kilometriä yksin autolla.



    Toisaalta kun kehitys on ollut se mikä se on, kannattaa tuonne 50 km päähän pyrkiä synnyttämään riittävän suuria keskuksia jotka mahdollistavat joukkoliikenteen, palvelut ym. Eihän ne sinne rakennetut talot ja infra sieltä mihinkään enää katoa. Aika pieni osa laajemman pk-seudun asukkaista kuitenkaan asuu kauempana, kyllä asiat ratkaistaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla joissa asuu yhteensä yli miljoona ihmistä.



    Mietitäänpä vähän mittasuhteita. Jos suhteutetaan antamiasi lukuja olettaen, että jakaumat on tasaiset. Oletetaan mäntsäläläisten keskimääräinen ajomatka vähän pidemmäksi kuin tilastossa, vaikkapa 30 km / päivä koska isompi osa liikkuu autolla. Vuodessa on 200 työpäivää, eli vuosikilometrejä työmatkoista tulee 6000 km. Minusta tuonkin mittaisen työmatkan vaikutus suomalaisten kokonaisajomäärään on aika pieni, suomalaiset ajavat keskimäärin 17-19 tkm vuodessa autolla ja tiedetään sekin, että tyypillinen autolla ajettu matka on noin 2 km.



    Valitsemalla autonsa oikein on noiden 30 km päivittäisten työmatkojen litrakulutus nykyisellään luokkaa 300-400 litraa vuodessa. 5-10 vuoden sisällä autojen kulutukset tulevat joka tapauksessa tippumaan 2-4 litraan satasella, nytkään ei ole vaikeaa ajaa alle 5 litran maantieajoa oikeanlaisella kalustolla.



    Ja minusta helsinkiläisen keskimääräinen 8,8 km / päivä kertoo että kaikki ei ole ihan kohdallaan itse kaupungissakaan. Useissa pienemmissä kaupungeissa tuo on aika pitkä matka, kuten Herbertkin jo aiemmin totesi. Ja kun tuon vajaan 9 km kertoo suorittajien lukumäärällä, ovat päästöt aika suuret. Eihän siellä Mäntsälässä nyt kuitenkaan paljon väkeä asu verrattuna Helsinkiin.

      
  • Kaavoitukseen, asuntojen tarjontaan ja muuhun sellaiseenhan ne monet yhdyskuntarakenteen hajautumisen syyt liittyvät. Kuten itsekin totesin, ei siitä voi syyttää vain pendelöijiä.



    Yhdyskuntarakenteen tiivistämistä vastustavat kaikenkarvaiset nimby-likkeet ja muut kaavoitusta ja rakentamista hidastavat ammattivalittajat ovat yksi syyllisten joukko. Tunnen ilmiön kotikulmiltani. Joidenkin mielestä se on ihan kamalaa, että väljästi rakennettuun kaupungin kolkkaamme tulee lähivuosina paljon uutta asutusta. Helsinkiä voisi oikeasti tiivistää paljon tekemättä siitä slummia.



    Jotain edistystäkin sentään. Sipoon nurkanvaltaus oli Helsingiltä ja valtiolta semmoinen toimi, joka saattaa edistää järkevän kaupunkimaisen rakenteen levittämistä idässä, jossa on valmiiksi erinomaista liikenneinfraa (=metro) lähellä. Masentavaahan tässäkin on se, että nyt on syntynyt kova huoli jostain metsän möttiäisistä ja pahimmillaan tämä torpedoi sitten alueen järkevän ja tehokkaan rakentamisen. Nuo pipertäjät eivät tosiaan useinkaan näe metsää möttiäisiltä. Yhdyskuntarakenteessa on ekomielessä kyse aika massiivisesti isommista asioista kuin siinä, säilyykö joidenkin möttiäisten elinympäristö juuri jossain kohdassa vai ei.



    Kaikkien näiden yleisten syiden jälkeen kuitenkin totean, että kyllä jokainen ihan itse tekee omat asuinpaikka- ja elämäntapavalintansa. Kenenkään ei ole ihan pakko rakentaa uutta isoa omakotitaloa tolkuttoman kauas työssäkäuntipaikastaan alueille, joista ainoa liikenneyhteys on henkilöauto.

      
  • AkiK:

    Suurimmat päästöt syntyvät maan muokkauksesta, ja tähän liittyy se kiusallinen tosiasia että esimerkiksi luomun päästöt ovat normaalituotantoa suuremmat koska se vaatii enemmän pinta-alaa. Lihantuotannon päästöt riippuvat lähes kokonaan tuotantotavasta. Perinteinen suomalainen lihantuotanto oli aika pitkälti päästövapaata, koska karjan rehut tulivat kesannolla olevilta pelloilta, niityiltä ym. Maailman ääristä rahdatun teollisesti tuotetun rehun syöttäminen lihakarjan kasvattamisen on sitten ihan toinen juttu.


    Kotieläinten laidunnukseen ja rehuntuotantoon käytetään nykyisin n. 30 % siitä maapallon pinta-alasta, joka ei ole jäätiköiden peitossa ja 70 % kaikesta viljelymaasta. Rehuntuotanto vaatii runsaasti kemiallisia lannoitteita, joiden tuottamiseen on laskettu kuluvan 1 % koko maapallolla käytetystä energiasta. Ruotsalaisten ja brittiläisten laskelmien mukaan yhden sianlihakilon tuottamiseen tarvitaan 4,5 kiloa, kiloon lampaanlihaa 9 kiloa ja broilerikiloon 3 kiloa viljaa. Suomalaisten laskelmien perusteella yhden naudanlihakilon tuottamiseen kuluu lähes 8 rehuyksikköä viljaa. Lisäksi eläimen painosta noin puolet on luita, höyheniä ja syötäväksi kelpaamattomia sisäelimiä, ja jos nämä lasketaan mukaan painonlisäykseen, lihantuotannon hyötysuhde huononee entisestään. Naudasta noin 38 % ja siasta 67 % eläimen kokonaismassasta käytetään ihmisruoaksi. Nykytuotannossa eläimet eivät pelkästään siis enää muunna ihmisravinnoksi kelpaamatonta kasvibiomassaa, kuten kuivaheinää, eläinproteiiniksi, vaan ne syövät ihmisillekin kelpaavaa rehua huonolla hyötysuhteella. Lisäksi eläimet laiduntavat sellaisilla mailla, joilla voitaisiin viljellä ruokaa ihmisille.

      
  • Maaseutuhan on jo pääosin tyhjennetty asukkaista. Pääkaupunkiseudun kasvu rakentuu tällä hetkellä pienistä kaupungeista ja joistakin isommistakin maakuntakeskuksista tulevien varaan. Jos kehitys jatkuu tällaisena, seuraavaksi alkavat tyhjentyä isommat maakuntakeskuksetkin aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tämä on juuri se ongelmallisin osa kehitystä - pienissä kaupungeissa ihmisillä on ollut täysin toimiva infra ja luonnostaan suht lyhyet asiointietäisyydet, vaikka onhan joissakin niistäkin onnistuttu kaupunkirakennetta hajoittamaan. Pääkaupunkiseudulle muutettaessa etäisyydet yleensä venyvät pidemmiksi ja kulkeminen lisääntyy. Päästöjen kannalta teknologia tuo ratkaisun osaan ongelmista, mutta muita liikenteen ongelmia se ei tietysti poista.

      
  • Rätkätin:


    Kotieläinten laidunnukseen ja rehuntuotantoon käytetään nykyisin n. 30 % siitä maapallon pinta-alasta, joka ei ole jäätiköiden peitossa ja 70 % kaikesta viljelymaasta. Rehuntuotanto vaatii runsaasti kemiallisia lannoitteita, joiden tuottamiseen on laskettu kuluvan 1 % koko maapallolla käytetystä energiasta. Ruotsalaisten ja brittiläisten laskelmien mukaan yhden sianlihakilon tuottamiseen tarvitaan 4,5 kiloa, kiloon lampaanlihaa 9 kiloa ja broilerikiloon 3 kiloa viljaa. Suomalaisten laskelmien perusteella yhden naudanlihakilon tuottamiseen kuluu lähes 8 rehuyksikköä viljaa. Lisäksi eläimen painosta noin puolet on luita, höyheniä ja syötäväksi kelpaamattomia sisäelimiä, ja jos nämä lasketaan mukaan painonlisäykseen, lihantuotannon hyötysuhde huononee entisestään. Naudasta noin 38 % ja siasta 67 % eläimen kokonaismassasta käytetään ihmisruoaksi. Nykytuotannossa eläimet eivät pelkästään siis enää muunna ihmisravinnoksi kelpaamatonta kasvibiomassaa, kuten kuivaheinää, eläinproteiiniksi, vaan ne syövät ihmisillekin kelpaavaa rehua huonolla hyötysuhteella. Lisäksi eläimet laiduntavat sellaisilla mailla, joilla voitaisiin viljellä ruokaa ihmisille.




    Tämä on aivan totta ja Suomeenkin tämä autuus on EU:n viisauden myötä saatu. Kuten sanoin, perinteinen maatalous toimi toisin eikä näilä nykyisillä tuotantobroilereilla ym paljon tekemistä alkuperäisen elukankaan kanssa ole, ravitsevuus on olematonta verrattuna oikeaan ruokaan. Lihansyönnissä kuten muissakin asioissa voit tehdä valintoja, kaikkea mautonta prosessoitua moskaa ei ole pakko syödä...muutakin löytyy. Ratkaisu tähän lihansöntiongelmaan ei minusta ole vegaaniksi ryhtyminen vaan järjen käyttö kuten muissakin asioissa. Ja muitakin ruhonosia voi oikeasti syödä kuin vain fileet ja paistin.



    Hyvin näyttää ihmisille kuitenkin kelpaavan, ja elintarviketeollisuushan (+ myöhemmin sairauksien myötä lääketeollisuus) siitä hyötyy. Eiköhän kohta lopullisesti Washingtonin ja Brysselin elintarvikelobbyjen vaatimuksesta kielletä kaikki kilpaileva ei-teollinen elintarviketuotanto ja ei-patentoidut siemenet ym.

      
  • Herbert:


    Siinä voitaisiin ihmetellä asumisen kustannuksia, jotka jo nyt ovat pääkaupunkiseudulla huimat (tässä kohtaa minusta Opelixi kompastuu esittäessään arvioita helsinkiläisten tulotasosta, ostovoima ratkaisee tulojen sijaan).




    Olkoonkin asunnot kalliimpia (riippuu mihin vertaa, helsinkiläisethän uhrautuvat luonnon puolesta ja asuvat pienemmissä asunnoissa), mutta palkat ovat korkeampia ja verotus alhaisempaa ja johan täällä todettiin, että helsinkiläisellä kuluu vähemmän rahaa autoiluun ja asunnotkin lämpiää öljyä/sähköä halvemmalla kaukolämmöllä jne.



    ps. Olen "maalta" ja helsinkiläisistä kirjoittaessani saatan unohtaa lisätä joukkoon myös vantaalaiset ja espoolaiset



    Minullekaan ei nuo pääkaupunkiseudun kuntien rajat ole oikein tarkasti tiedossa ja tässähän voi paikalliset vähän opastaa, että onko Kehä III noin suunnilleen Vantaa-Helsinki rajana ja lännessä Kehä I Espoon ja Helsingin?

    :ashamed:

      
  • AkiK:

    Hyvin näyttää ihmisille kuitenkin kelpaavan, ja elintarviketeollisuushan (+ myöhemmin sairauksien myötä lääketeollisuus) siitä hyötyy. Eiköhän kohta lopullisesti Washingtonin ja Brysselin elintarvikelobbyjen vaatimuksesta kielletä kaikki kilpaileva ei-teollinen elintarviketuotanto ja ei-patentoidut siemenet ym.




    :grin: .. kuinka lähellä mahdetaan olla "Soilent Green" -ruokaa.

    Scifi leffassa selvisi, että kuolleet ihmiset lähetettiin "jätteenkäsittelylaitokselle" ja sitten selvisi, että niistä tehtiinkin merilevän loppumisen vuoksi salaisesti ruokaa, jota ihmiset jonottivat ja josta suorastaan tapeltiin. Oli hieno leffa.

      
  • Itse itseäni lainaten:



    Herbert:


    Minusta hiljattain oli TM:n liikennepalstalla juttua siitä, onko pyörätietä pakko käyttää. En muista, mihin siinä päädyttiin. Laki ei ihan suoraa vastausta anna.




    Uudessa lehdessä tulikin vastaus tähän ongelmaan. Pyörätien käyttö on pääsääntöisesti pakollista. Mopojen suhteen tilanne on toinen (siis silloin kun mopoilu pyörätiellä on sallittua).

      
  • nelivetoinen:


    Osuipa nyt käsiin joitakin tutkimustietojakin siitä, kuinka paljon ja miten missäkin liikutaan.

    Työmatkan keskipituus Helsingissä on 8,8 kilometriä, Espoossa 18,3 ja Mäntsälässä 24,6. Muuttoliike kehyskuntiin tällä vuosituhannella on jatkuvasti kasvattanut keskimääräisen työmatkan pituutta.

    Työmatkoista koko pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)noin puolet tehdään henkilöautolla. Muualla uudellamaalla osuus yli 67 prosenttia.




    Mistäs löysit ja saisiko linkin ?

      
  • Herbert:

    Uudessa lehdessä tulikin vastaus tähän ongelmaan. Pyörätien käyttö on pääsääntöisesti pakollista. Mopojen suhteen tilanne on toinen (siis silloin kun mopoilu pyörätiellä on sallittua).


    Roskaa. Ja TM:n liikennepalsta on enimmäkseen sitä. Esson baarissakin kuulee parempia (fiksumpia) juttuja.

      
  • AkiK:

    Herbert:
    Ihan sama asia tulee vastaan, kun traktori ajaa 100 km/h rajoitettua maantietä. Hitaimman eli traktorin mukaan mennään. Toivottavasti kukaan ei suhahda traktorin ohi 100 km/h.


    Traktorin kohdalle hiljennetään useammin, koska tieltä ei mahdu kolme rinnan ja traktori on niin iso, painava ja korkea että se ikään kuin pelottaa autoilijaa. Fillarin kohdalle ei hiljennetä oikeastaan koskaan, tämän voit käydä vaikka itse kokeilemassa. Samalla aiheutetaan älytön vaaratilanne pyöräilijälle, mutta näitä sattuu yhden pitkän maantielenkin aikana ”vain” muutamista muutamiin kymmeniin. Niitä sinä et myöskään laske mukaan aiemmin puhumaasi tilastoon vaaratilanteista.

    Kokemuksesta voin sanoa, että jos nykyään Suomessa joku auto hiljentää fillarilla liikkuessani taakseni vastaantulijan takia, autossa on jonkin Keski-Euroopan maan kilvet tai kuski on iäkäs herrasmies. Muut henkilöautot eivät hiljennä yleensä pätkääkään, puhumattakaan etteivät ohittaisi vastaantulijan kohdalla mitä periaatteessa ei saa tehdä ja jota ne eivät ikinä tekisi jos tienvarressa olisi esim oma lapsi..


    Fillarin ohittajalta vastaantulijan lähestyessä vaaditaan hieman pelisilmää (tai oikeastaan kahta sellaista. Toisella katsotaan pyöräilijää ja toisella vastaantulijaa, tajuaako hän väistää mahdollisimman reunaan vaiko ei. Yleensä ei, joten fillarin ohittaja joutuu hidastamaan enemmän kuin utopiassa.)

      
  • Melu on kyllä vakava ongelma, mutta suuri osa melusta ja sille altistumisesta on kyllä aika vapaaehtois-luontoista esim harrastustoiminnan, tv:n katselun, vimpainten kuuntelun matkustamisen jne myötä.



    Kirjoituksesta seuraava lainaus: "Melu on lisääntynyt yhteiskunnassamme muun muassa autoistumisen, kaupungistumisen ja yhdyskuntarakenteen hajaantumisen seurauksena. "



    Lause on hieno, mutta vähän vaikeasti ymmärrettävä. Autoistuminen lisää melua, se on selvä. Tosin vain hyvin paikallisesti useimmiten. Mutta kaupungistuminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen samaan aikaan molemmat lisäävät melua...siis mitä melua, missä ja miten, nuohan ovat aika lailla vastakkaisia ilmiöitä?

      
  • AkiK:

    Mutta kaupungistuminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen samaan aikaan molemmat lisäävät melua...siis mitä melua, missä ja miten, nuohan ovat aika lailla vastakkaisia ilmiöitä?


    Ei välttämättä. Kaupungit ovat laajentuneet. Esikaupunkialueet ovat yhä kauempana. Helsingisä käyvää väkeä asuu yhä kauempana. Varmaan 100v sitten ei vaikkapa Kirkkonummella, Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Porvoossa, Kivenlahdessa, Sipoossa jne asunut lainkaan niin paljon väkeä ja nyt tuo isompi väkimäärä käy joko Helsingissä tai välittömässä lähiympäristössä töissä. Sama ilmiö muissa vastaavissa kaupungeissa. Tuosta tietenkin on syntynyt lisääntynyttä liikenteen ääntä ja kaikkea muuta kuten koulujen ja harrastusten ja kauppojen ääntä ja kaikkea sitä hälinää, jota kaupungeissakin on vaikka äänimäärä ei ehkä ihan niin iso olekaan kuin ruuhkaaikoina kaupungeissa, mutta kuitenkin. Kaupunkeihin muutto on kasvanut huomattavasti viimeisten 50v aikana. Iso osa hakeutuu jo asuntojen hintojenkin vuoksi hieman etäämmälle.



      
  • Onko kyse kaupungistumisesta jos joku muuttaa Sipooseen? Onhan se tietysti päivänselvä asia että 1,5 miljoonaa ihmistä pk-seudulla tuottaa kaiken kaikkiaan enemmän meteliä kuin puolet siitä vielä muutama vuosikymmen sitten. Toisaalta meluisaa teollisuutta alueella ei enää paljon ole, mitä kirjoittaja ei lainkaan muista.



    Mitään vertailevaa mittaustulosta tuosta melun tasosta ei hänellä myöskään ole esittää. Moni asia pitää ainakin yksittäisenä laitteena aika paljon pienempää meteliä kuin ennen, mukaan lukien autot, rekat, lentokoneet, kodinkoneet ym.



    Itse muistan kun aikanaan asuin lähellä erästä suurta risteystä. 70-80-luvun kaasari-autot kävivät huonosti etenkin talvella ja liikennevaloissa "nyhtäminen" kuului läpi seinien. Jos nyt menen saman paikan ohitse kävellenkin, liikenteen ääni ei busseja ja satunnaisia mp-kiihdyttelijöitä lukuunottamatta kuulu juuri mihinkään. Samoin lentoliikenteen melu oli vielä DC-9 ja DC-10 koneiden aikaan suorastaan infernaalinen verrattuna nykykoneisiin. DC-yseillä lennettiin myös säännöllisesti maakuntakentille, nykyään nuokin hoidetaan paljon vähämeluisemmalla kalustolla.

      
  • Rätkätin:

    AkiK:
    Mutta kaupungistuminen ja yhdyskuntarakenteen hajaantuminen samaan aikaan molemmat lisäävät melua...siis mitä melua, missä ja miten, nuohan ovat aika lailla vastakkaisia ilmiöitä?

    Ei välttämättä. Kaupungit ovat laajentuneet. Esikaupunkialueet ovat yhä kauempana. Helsingisä käyvää väkeä asuu yhä kauempana. Varmaan 100v sitten ei vaikkapa Kirkkonummella, Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Porvoossa, Kivenlahdessa, Sipoossa jne asunut lainkaan niin paljon väkeä ja nyt tuo isompi väkimäärä käy joko Helsingissä tai välittömässä lähiympäristössä töissä. Sama ilmiö muissa vastaavissa kaupungeissa. Tuosta tietenkin on syntynyt lisääntynyttä liikenteen ääntä ja kaikkea muuta kuten koulujen ja harrastusten ja kauppojen ääntä ja kaikkea sitä hälinää, jota kaupungeissakin on vaikka äänimäärä ei ehkä ihan niin iso olekaan kuin ruuhkaaikoina kaupungeissa, mutta kuitenkin. Kaupunkeihin muutto on kasvanut huomattavasti viimeisten 50v aikana. Iso osa hakeutuu jo asuntojen hintojenkin vuoksi hieman etäämmälle.




    Sen olen tästä keskustelusta oppinut, että yhdyskuntarakenteesta puhuttaessa ei pitäisi käyttää termejä keskittyminen tai hajaantuminen. Pitää luoda täsmällisemmät määritelmät, jottei toinen puhuisi aidasta ja toinen seipäästä.

      
  • AkiK:

    Onko kyse kaupungistumisesta jos joku muuttaa Sipooseen? Onhan se tietysti päivänselvä asia että 1,5 miljoonaa ihmistä pk-seudulla tuottaa kaiken kaikkiaan enemmän meteliä kuin puolet siitä vielä muutama vuosikymmen sitten. Toisaalta meluisaa teollisuutta alueella ei enää paljon ole, mitä kirjoittaja ei lainkaan muista.

    Mitään vertailevaa mittaustulosta tuosta melun tasosta ei hänellä myöskään ole esittää. Moni asia pitää ainakin yksittäisenä laitteena aika paljon pienempää meteliä kuin ennen, mukaan lukien autot, rekat, lentokoneet, kodinkoneet ym.

    Itse muistan kun aikanaan asuin lähellä erästä suurta risteystä. 70-80-luvun kaasari-autot kävivät huonosti etenkin talvella ja liikennevaloissa "nyhtäminen" kuului läpi seinien. Jos nyt menen saman paikan ohitse kävellenkin, liikenteen ääni ei busseja ja satunnaisia mp-kiihdyttelijöitä lukuunottamatta kuulu juuri mihinkään. Samoin lentoliikenteen melu oli vielä DC-9 ja DC-10 koneiden aikaan suorastaan infernaalinen verrattuna nykykoneisiin. DC-yseillä lennettiin myös säännöllisesti maakuntakentille, nykyään nuokin hoidetaan paljon vähämeluisemmalla kalustolla.




    Tiedä tuosta, mutta muutama viikko sitten pysähdyin tien varteen soittamaan, oli kuitenkin väärä konsti koska kulkineen ulkopuolella meteli oli korvia raastava! Liekkö syynä nykyiset "ilmattomat" renkaat kun ennen auton ulkopuolella meteli oli pienempi kuin auton sisällä? :innocent:

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit