...Silti en vaadi nasta pakkoa enkä toistaiseksi itse vaihda nastattomiin....
Ihmettelen vain kovasti sellaisten henkilöiden kirjoitusta, jotka eivät nyt pidä nastarenkaiden tarjoamaa parempaa pitoa minään, kun taas kesärenkaista keskusteltaessa samat miehet kehuvat ajavansa testivoittajilla ja arvostavansa itsensä ja lastensa turvallisuutta ylikaiken, vaikka kesärenkaiden erot ovat loppujen lopuksi varsin pienet verrattuna hyvien ja huonojen talvirenkaiden välillä...
Juu .. kaiken sorttinen pakottaminen on paljonkin kyseenalaista. Lakeja täytyisi silti noudattaa yhteisen edun nimissä ja lakeja en pidä pakottamisina vaikka joidenkin pykälien oikeutusta ihmettelenkin.
Lain sallimat renkaat sekä talvella että kesällä riittävät ainakin minullre mainiosti.
TAAS: älykäs saattaa selviytyä näppärästi tilanteesta, johon viisas ei joudu. Tähän itsekin pyrin, että osaisin nähdä tilanteet siten, että kiirettä ei tulisi liikenteessä. Ikinä en ole ymmärtänyt, että ajetaan kovaa esim. seuraaviin punaisiin valoihin ja sitten viime hetkellä jarrutetaan. Ja täytyypä tunnustaa sekin, että sitä ehkä vielä vähemmän olen ymmärtänyt, kun joku valorytmin entuudestaan tunteva ajaa suunnilleen 3km/h vauhdilla seuraaviin valoihin päästäkseen juuri sopivasti vihreisiin ja varmistaa täydellisesti, että edellisistä valoista ei ehdi kuin muutama hänen perässään. Mikä ihme estää ajamasta tasaisen rauhallisesti ilman mitään temppuiluja?
[quote title="08.10.2007 klo 19:00 Rätkätin kirjoitti"]
"Niin ... sinun mielestäsi tupakkakin on vaaratonta .. tuli vain esimerkin vuoksi mieleen .."
Nikotiinia saa aika vähän muualta verrattuna tupakoitsijan hengittämään määrään.
"Mikään erityinen "temppu" ei ole ottaa ilmasta näytteitä ja laskea hiukkasten saturaatio."
Vad är "saturaatio" på finska?
"Toisinaan ilmassa on enemmän joitakin hiukkasia kuin joitain muita."
Kuten nikotiinia? Kyllä varmaan joo, mutta miten erotetaan nastojen kuluttaman kiviaineksen määrän ilmasta esimerkiksi hiekoitushiekan ja sen seurauksena hiekkapaperi-ilmiön aikaansaaman asvaltin kulumisen myötä ilmaan nousseesta pölystä? Ja vaikka ne saataisiinkin erotettua ne jonkin raekoon tai kivilajin perusteella (kuten eräässä Helsingin seudulla tehdyssä tutkimuksessa, jonka kaivan tänne esiin paremmalla ajalla), miten osataan sanoa, että hiekoitushiekan pöly tappaa x kpl ja nastojen nostama pöly 1800 kpl ihmistä ennenaikaisesti? Siinä tutkimuksessa muuten muuta kuin nastojen aikaan saamaa pölyä kulkeutui kauas pääteitä pitkin, jota sitten kaikki tiellä liikkujat nostattivat ilmaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat muistaakseni 30-40 kertaa tehokkaammin kuin nastoilla ajavat.
Keitä ne kuolleet muuten ovat? 42-vuotiaita maratonin juosseita miehiä, 56-vuotiaita ylipainoisia epäterveellistä elämää viettäneitä vai niitä 86-vuotiaita testamentin tehneitä eläkeläisiä?
"Aika paljon tiedetään myös erilaisten aineiden terveysvaikutuksista."
Kyllä, kuten se, että vesi liikaa juotuna on ihmiselle myrkky. Mutta koska tietoa tuntuu olevan, kerrotko, miten nämä rengaspölyn samankaltaiset eri muodot erotetaan sairauksien aiheuttajina toisistaan?
Paljonko muuten hiekoitus tappaa vuodessa ennenaikaisesti?
"Tupakastakin kinattiin (tai tupakkayhtiöt kinasivat) aikoinaan vaikka kuinka eikä nykyisin ole pientäkään epäselvyyttä sen aineen haitoista - vai oletteko eri mieltä?"
Tietenkin kaupalliset yhtiöt pyrkivät vähättelemään tuotteidensa haittoja. Nyt ei kuitenkaan ole nastarengasteollisuus vaikuttamassa tuloksiin, koska nastarengasteollisuus = kitkarengasteollisuus.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 10.10.2007 klo 21:41]
Minä olen mielestäni vain keskustellut aiheesta ja kaivannut lisätietoja esitettyjen väitteiden, lähinnä 1800 ruumista, tueksi. En ole mielestäni ollut vaikuttamassa tutkimustuloksiin muuten kuin mahdollisesti ajamalla nastarenkailla teitä ja katuja jonkun tutkimuksen teon aikaan.
Saisinko jo selityksen termille saturaatio siinä yhteydessä, jossa sitä käytit? Ehkä se avaisi minulle paremmin kirjoitustasi ja keskustelu olisi rakentavampaa.
Lupasin edellä linkittää lähteenä käyttämäni tutkimuksen. Kopion samalla viime keväänä aiheesta käytyä keskustelua. Kommentteja ei kirjoitukseeni enää silloin tullut, mutta keskustelu jatkui.
"Herbert VS: Pääkirjoitus TM 7/07: Kitkat/Nastat
"Kitkakalle: "Kyllä nastakuskit jaksatte selittää. Miksi ette voi hyväksyä tosiasioita: nastat kuluttavat tiet ja pilaavat hengitysilman. ... Täällä PK-seudulla nekin tiet, joita ei ole hiekoitettu viime "talvena" pölyävät niin pahasti ettei lähellä voi kävellä tai fillaroida."
No voitko osoittaa väitteesi toteen? Tai no ei tarvitse. Nastat kuluttavat tiet ja pilaavat hengitysilman. Tuota ei voi kiistää. Mutta mikä muu kuluttaa tiet ja pilaa hengitysilman? Siihen voisi etsiä vastausta seuraavasta tutkimuksesta.
Sen mukaan hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää, mutta pääosa pölystä voi usein olla asvaltista. Renkaan ja asvaltin välissä oleva hiekka jauhaa hienojakoista pölyä asvaltista. Oleellinen merkitys katupölyn muodostumiseen on hiekoitushiekan rakeisuuskäyrällä sekä mineraalikoostumuksella (ks. sivut 3-4).
Jos verrataan tilannetta nastat + hiekoitus ja kitkat + hiekoitus, tutkimuksen mukaisessa tilanteessa pölyä aiheutui ensinmainitussa tapauksessa noin 2,25 mg/m3. Jälkimmäisesssä noin 1,5 mg/m3. Ero on suuri, muttei vielä ratkaise pölyämisongelmaa. Tämä huomataan hyvin tutkimuksen kolmannesta pylväästä, jossa mainitaan hienojakoisen hiekan ja nastarenkaiden yhdistelmän aiheuttavan katupölyä lähes 7 mg/m3. Suurin merkitys siis on hiekoistushiekan laadulla ja käytettävällä määrällä (ks. sivu 8 ).
K10: "Noh, pääkaupunkiseudun pölyisimpiä teitä ovat ehkä kehät ja moottoritiet, enkä ainakaan itse ole kertaakaan päässyt todistamaan hiekkaa kipattavan näille teille."
Minäkään en ole huomannut valtaväylillä käytettävän hiekkaa kuin Ruotsissa. Se olikin karmea kokemus. Jokaisen vastaantulijan kohdalla sai jännittää, millaiseen kivisateeseen joutuu. Mutta kehäteiden pölyn määrästä olisi kiva nähdä jotain mittaustuloksia ja verrata niitä Helsingin keskustan tuloksiin. Tosin niiden vertaileminen olisi vaikeata, koska liikenteen nopeus on ihan eri suuruusluokkaa. Itse silti veikkaisin keskustan pölyn määrää suuremmaksi. Se on kuitenkin toisarvoinen juttu, koska kiinnostavaa on se, mistä pöly muodostuu.
Edellä linkitetyssä tutkimuksessa sivulla 9 todetaan, että hiekoittamattomille tieosuuksille leviää hiekkaa monilla eri tavoilla. Näin ollen edes kehäteiden pölyämisestä ei voi syyttää yksin nastarenkaita.
Ennenkuin syyttää nastoja pölyn aiheuttamisesta, kannattaisi selvittää, mikä niiden osuus todellisuudessa on. Tätä en ole nastojen vastustajien vielä huomannut tekevän. Hihasta vedettyjä väitteitä on esitetty sitäkin enemmän."
[Herbert muokkasi tätä viestiä 10.10.2007 klo 23:22]
Niinpä .. ikuinen ihmetyksen aihehan on, että "auttoiko päänsäryn poistumiseen asperiini vai olisiko se poistunut ilmankin" .. vai? Samoinhan voidaan esittää lukuisista terveyteen vaikuttavista asioista .. vaikkapa nyt partikkeleista.
Saturaatio = (tekn) kylläisyysaste ja (med) pitoisuus .. esim. oxygen saturation = (med) veren happipitoisuus elikkä hapen määrä veressä ..
"Mulla on ollut kitkat 9 talvea. Sitä ennen nastat 11 talvea. Liikenne- ja Kaskovakuutuksessa täydet bonukset yli 15 vuotta. Yhtään mälliä en ole ajanut kitkoilla."
Eli nykyisistä nastarenkaista nykyisten autojen alla ei siis liene kummoista kokemusta? On se kehitys kuitenkin jonkin verran mennyt eteenpäin kymmenessä vuodessa, myös autojen. Montako kolaria ajoit nastarenkailla?
"Ei ole tullut edes yhtään kusista tilannetta. Kitkat ovat opettaneet ajamaan kelin mukaan, joten minun talviajaminen on kitkoilla turvallisempaa kuin nastoilla."
Sinun ajamiseesi on vaikea ottaa kantaa, mutta epäillä sopii, että todella liukkailla keleillä ajaisit puolta hiljempaa mitä nastarenkailla...
"Kitkat antavat rehellisemmän kuvan alla vallitsevasta kelistä. Kitkoilla liukkaus ei ikinä yllätä. Nastarenkailla se yllätti monesti. Ne antavat liian ruusuisen kuvan kelistä. Nastojen tuoma lisäpito ulosmittautuu pikkuhiljaa, vaikka kuinka päättäisi että se säästetään vain yllättäviin tilanteisiin. Sille ei vain voi mitään."
Minulla on taas toisenlaisia kokemuksia. Kitkarenkaat ei kerro pidosta yhtään mitään ennen kuin se pettää eikä pito palaudu yhtä nopeasti kuin nastoilla. Nastarenkailla ajettaessa pidon rajoilla kuuluu selvästi voimakkaampi rapina ennen pidon menetystä. Kokeilepa ajella 9-vuoden jälkeen nastarenkailla, todennäköisesti allasi on myös uudempi auto kuin aikoinaan nastarenkailla ajaessasi...
"Jos kitkoilla todella ajettaisiin enemmän kolareita kuin nastoilla, näkyisi se heti vakuutusmaksuissa korottavana tekijänä. Nyt ei näy yhdelläkään vakuutusyhtiöllä."
Pidetäänkö noista jonkinlaista tilastoa? Onko yleensä minkäänlaista tilastoa missä suhteessa kitkoja/nastoja on liikenteessä?
"Sovitaanko niin, että nasta/kitka väittelyä käyvät ainoastaan ne, joiden omassa autossa on ollut vähintään kaksi sarjaa nastoja ja kitkoja (eli 6-10 talvea molemmilla). Kaksi siksi, että yksi sarja on voinut olla huono eikä koko rengastyyppiä voi tuomita sen takia (esim. mun yksi nastarengassarja oli huono)."
Oletko itse ajanut samalla autolla neljällä eri rengas satsilla? Ja jos todellakin olet, niin ajoitko ensin kaksilla eri nastarenkailla ja sitten kaksilla kitkoilla. Tämähän tarkoittaisi sitä, että et ole ajanut nykyisillä nastarenkailla ollenkaan ja kokemuksesi nastoista olisi 4-6 vuotta vanhoja...
EDIT: lisään vielä, että nastoja ja kitkoja verratessa, pitää ottaa huomioon, myös se ettei verrata halvinta korealaista nastarengasta ja testivoittaja kitkarengasta eikä toisinpäin. Kokemukset pitäisi siis olla samantasoisista renkaista, ihmettelen suuresti, jos Kitkakallen vertailu täyttää nämä kriteerit...
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 11.10.2007 klo 16:58]
Pidetäänkö noista jonkinlaista tilastoa? Onko yleensä minkäänlaista tilastoa missä suhteessa kitkoja/nastoja on liikenteessä?
Renkaita lienee liikenteessä samassa suhteessa kuin niitä myydäänkin. 2000-luvun alussa kitkarenkaiden markkinaosuus oli alle 20%. Käsittääkseni ei ole sittemmin radikaalisti muuttunut. Mielenkiintoista kuitenkin on, että kitkarenkaiden osuus onnettomuuksia aiheuttavien autojen renkaissa on kuitenkin vähäisempi.
Tulokseen vaikuttavat varmaankin muut tekijät. Esim. kitkarengasautoilijat eivät aja päivittäistä ajoa, tms..
Oslossa mätkäistiin nastarenkaille suurempi tiemaksu, ja tästä johtuen nastarenkaiden osuus oli laskenut alle kolmannekseen. Onnettomuuksien määrä kasvoi 3%.
- Niiden taso on parantunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden kanssa on turvallista ajaa, kun muistaa pitää riittävän ajovälin edellä ajavaan. Silloin ei ole vaaraa joutua lukkojarrutukseen, Aho muistuttaa."
Eikös tuo "kun muistaa pitää riittävän ajovälin edellä ajavaan" liity ihan kaikenlaisten renkaiden käyttöön niin kesällä kuin talvella ja ihan aina - ja itse asiassa ei liity varsinaisesti renkaisiin vaan ihan aina lähtökohtana on oltava sellaiset ajoneuvojen välit ja nopeudet, että mihinkään paniikkitilanteisiin ei jouduta ikinä. Ja kaiken huipuksi ihan oikeasti järkevä kuski osaa ottaa lisäksi huomioon senkin, että kaikki muut liikenteessäolijat eivät ajele samanlaisilla renkailla joka johtaa siihen, että vaikka jonkun kyky pysähtyä olisikin erinomainen, niin siltikään huonommin pysähtyvälle ei tule peräänajopakkoa yllätyksellisesti.
Olen huomannut, että joidenkin perään ajetaan useammin kuin toisten. Johtunee melko varmasti ajotyylistä. Jos on tapana jättää jarrutus - voimakas jarrutus - aivan viime tinkaan, niin aivan taatusti tulee ennen pitkää joku takaluukusta sisään.
Olen aiemminkin huomauttanut, että kaikkien olisi terveellistä ajella mottoripyörällä jonkin aikaa, niin opisivat ihan pakosti miettimään, että miten voin ajella siten, että en itse törmäile ja siten, että minun päälleni tai perääni ei kukaan törmäile. Omalla kulkemistavalla on tähän todella ISO vaikutus.
Renkaita lienee liikenteessä samassa suhteessa kuin niitä myydäänkin. 2000-luvun alussa kitkarenkaiden markkinaosuus oli alle 20%. Käsittääkseni ei ole sittemmin radikaalisti muuttunut. Mielenkiintoista kuitenkin on, että kitkarenkaiden osuus onnettomuuksia aiheuttavien autojen renkaissa on kuitenkin vähäisempi.
Ihan mielenkiintoista "tietoa" sinänsä, mutta kuinka paljon kolarien syynä sitten ylipäätään on renkaat ja kuinka monessa näistä kolareista alla on ollut kitkat/nastat.
Minusta tuo ei ole ollenkaan mielenkiintoista. Sana "tietoa" lainausmerkeissä oli osuva määritelmä.
Väitän, että kitkoilla ajavat eivät ole vertailukelpoinen ryhmä nastallisiin verrattuna, joten tuloksiakaan ei voi verrata. Tuosta ainoastaan saa sen kuvan, että jokaisen mummonkin kannattaisi hankkia kitkat, mutta näinhän ei ole. Kitkarengas on tietoinen valinta, joten sellaisilla ajava todennäköisesti miettii asiaa enemmän kuin keskiverto kuljettaja, joka nastoilla ajavana tyytyy eräänlaiseen perus- tai nollavaihtoehtoon. Se, että miettii liikenteeseen liittyviä asioita ja hankkii niistä tietoa, auttaa jo paljon ja kertoo kuskista jotain. Muitakin syitä tilastojen vääristymiseen voi olla, mutta koska niitä ei ole kerrottu, uutinen on melkoinen ankka.
Millainen tilasto mahdettaisiin saada, jos verrattaisiin kesäajan onnettomuuksia talvella kitkoja ja nastoja käyttävien kesken?
Ihmettelen vain kovasti sellaisten henkilöiden kirjoitusta, jotka eivät nyt pidä nastarenkaiden tarjoamaa parempaa pitoa minään, kun taas kesärenkaista keskusteltaessa samat miehet kehuvat ajavansa testivoittajilla ja arvostavansa itsensä ja lastensa turvallisuutta ylikaiken, vaikka kesärenkaiden erot ovat loppujen lopuksi varsin pienet verrattuna hyvien ja huonojen talvirenkaiden välillä...
Juu .. kaiken sorttinen pakottaminen on paljonkin kyseenalaista. Lakeja täytyisi silti noudattaa yhteisen edun nimissä ja lakeja en pidä pakottamisina vaikka joidenkin pykälien oikeutusta ihmettelenkin.
Lain sallimat renkaat sekä talvella että kesällä riittävät ainakin minullre mainiosti.
TAAS: älykäs saattaa selviytyä näppärästi tilanteesta, johon viisas ei joudu. Tähän itsekin pyrin, että osaisin nähdä tilanteet siten, että kiirettä ei tulisi liikenteessä. Ikinä en ole ymmärtänyt, että ajetaan kovaa esim. seuraaviin punaisiin valoihin ja sitten viime hetkellä jarrutetaan. Ja täytyypä tunnustaa sekin, että sitä ehkä vielä vähemmän olen ymmärtänyt, kun joku valorytmin entuudestaan tunteva ajaa suunnilleen 3km/h vauhdilla seuraaviin valoihin päästäkseen juuri sopivasti vihreisiin ja varmistaa täydellisesti, että edellisistä valoista ei ehdi kuin muutama hänen perässään. Mikä ihme estää ajamasta tasaisen rauhallisesti ilman mitään temppuiluja?
[quote title="08.10.2007 klo 19:00 Rätkätin kirjoitti"]
"Niin ... sinun mielestäsi tupakkakin on vaaratonta ..
tuli vain esimerkin vuoksi mieleen .."
Nikotiinia saa aika vähän muualta verrattuna tupakoitsijan hengittämään määrään.
"Mikään erityinen "temppu" ei ole ottaa ilmasta näytteitä ja laskea hiukkasten saturaatio."
Vad är "saturaatio" på finska?
"Toisinaan ilmassa on enemmän joitakin hiukkasia kuin joitain muita."
Kuten nikotiinia? Kyllä varmaan joo, mutta miten erotetaan nastojen kuluttaman kiviaineksen määrän ilmasta esimerkiksi hiekoitushiekan ja sen seurauksena hiekkapaperi-ilmiön aikaansaaman asvaltin kulumisen myötä ilmaan nousseesta pölystä? Ja vaikka ne saataisiinkin erotettua ne jonkin raekoon tai kivilajin perusteella (kuten eräässä Helsingin seudulla tehdyssä tutkimuksessa, jonka kaivan tänne esiin paremmalla ajalla), miten osataan sanoa, että hiekoitushiekan pöly tappaa x kpl ja nastojen nostama pöly 1800 kpl ihmistä ennenaikaisesti? Siinä tutkimuksessa muuten muuta kuin nastojen aikaan saamaa pölyä kulkeutui kauas pääteitä pitkin, jota sitten kaikki tiellä liikkujat nostattivat ilmaan. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan kitkoilla ajavat muistaakseni 30-40 kertaa tehokkaammin kuin nastoilla ajavat.
Keitä ne kuolleet muuten ovat? 42-vuotiaita maratonin juosseita miehiä, 56-vuotiaita ylipainoisia epäterveellistä elämää viettäneitä vai niitä 86-vuotiaita testamentin tehneitä eläkeläisiä?
"Aika paljon tiedetään myös erilaisten aineiden terveysvaikutuksista."
Kyllä, kuten se, että vesi liikaa juotuna on ihmiselle myrkky. Mutta koska tietoa tuntuu olevan, kerrotko, miten nämä rengaspölyn samankaltaiset eri muodot erotetaan sairauksien aiheuttajina toisistaan?
Paljonko muuten hiekoitus tappaa vuodessa ennenaikaisesti?
"Tupakastakin kinattiin (tai tupakkayhtiöt kinasivat) aikoinaan vaikka kuinka eikä nykyisin ole pientäkään epäselvyyttä sen aineen haitoista - vai oletteko eri mieltä?"
Tietenkin kaupalliset yhtiöt pyrkivät vähättelemään tuotteidensa haittoja. Nyt ei kuitenkaan ole nastarengasteollisuus vaikuttamassa tuloksiin, koska nastarengasteollisuus = kitkarengasteollisuus.
Aivan, mutta esimerkiksi sinä näyt olevan.
Täh???
Minä olen mielestäni vain keskustellut aiheesta ja kaivannut lisätietoja esitettyjen väitteiden, lähinnä 1800 ruumista, tueksi. En ole mielestäni ollut vaikuttamassa tutkimustuloksiin muuten kuin mahdollisesti ajamalla nastarenkailla teitä ja katuja jonkun tutkimuksen teon aikaan.
Saisinko jo selityksen termille saturaatio siinä yhteydessä, jossa sitä käytit? Ehkä se avaisi minulle paremmin kirjoitustasi ja keskustelu olisi rakentavampaa.
Lupasin edellä linkittää lähteenä käyttämäni tutkimuksen. Kopion samalla viime keväänä aiheesta käytyä keskustelua. Kommentteja ei kirjoitukseeni enää silloin tullut, mutta keskustelu jatkui.
"Herbert VS: Pääkirjoitus TM 7/07: Kitkat/Nastat
"Kitkakalle: "Kyllä nastakuskit jaksatte selittää. Miksi ette voi hyväksyä tosiasioita: nastat kuluttavat tiet ja pilaavat hengitysilman.
...
Täällä PK-seudulla nekin tiet, joita ei ole hiekoitettu viime "talvena" pölyävät niin pahasti ettei lähellä voi kävellä tai fillaroida."
No voitko osoittaa väitteesi toteen? Tai no ei tarvitse. Nastat kuluttavat tiet ja pilaavat hengitysilman. Tuota ei voi kiistää. Mutta mikä muu kuluttaa tiet ja pilaa hengitysilman? Siihen voisi etsiä vastausta seuraavasta tutkimuksesta.
http://www.hel2.fi/ymk/ymparistotila/ilma/KATUPOLY_LOPPURAPORTTI.pdf
Sen mukaan hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää, mutta pääosa pölystä voi usein olla asvaltista. Renkaan ja asvaltin välissä oleva hiekka jauhaa hienojakoista pölyä asvaltista. Oleellinen merkitys katupölyn muodostumiseen on hiekoitushiekan rakeisuuskäyrällä sekä mineraalikoostumuksella (ks. sivut 3-4).
Jos verrataan tilannetta nastat + hiekoitus ja kitkat + hiekoitus, tutkimuksen mukaisessa tilanteessa pölyä aiheutui ensinmainitussa tapauksessa noin 2,25 mg/m3. Jälkimmäisesssä noin 1,5 mg/m3. Ero on suuri, muttei vielä ratkaise pölyämisongelmaa. Tämä huomataan hyvin tutkimuksen kolmannesta pylväästä, jossa mainitaan hienojakoisen hiekan ja nastarenkaiden yhdistelmän aiheuttavan katupölyä lähes 7 mg/m3. Suurin merkitys siis on hiekoistushiekan laadulla ja käytettävällä määrällä (ks. sivu 8 ).
K10: "Noh, pääkaupunkiseudun pölyisimpiä teitä ovat ehkä kehät ja moottoritiet, enkä ainakaan itse ole kertaakaan päässyt todistamaan hiekkaa kipattavan näille teille."
Minäkään en ole huomannut valtaväylillä käytettävän hiekkaa kuin Ruotsissa. Se olikin karmea kokemus. Jokaisen vastaantulijan kohdalla sai jännittää, millaiseen kivisateeseen joutuu. Mutta kehäteiden pölyn määrästä olisi kiva nähdä jotain mittaustuloksia ja verrata niitä Helsingin keskustan tuloksiin. Tosin niiden vertaileminen olisi vaikeata, koska liikenteen nopeus on ihan eri suuruusluokkaa. Itse silti veikkaisin keskustan pölyn määrää suuremmaksi. Se on kuitenkin toisarvoinen juttu, koska kiinnostavaa on se, mistä pöly muodostuu.
Edellä linkitetyssä tutkimuksessa sivulla 9 todetaan, että hiekoittamattomille tieosuuksille leviää hiekkaa monilla eri tavoilla. Näin ollen edes kehäteiden pölyämisestä ei voi syyttää yksin nastarenkaita.
Ennenkuin syyttää nastoja pölyn aiheuttamisesta, kannattaisi selvittää, mikä niiden osuus todellisuudessa on. Tätä en ole nastojen vastustajien vielä huomannut tekevän. Hihasta vedettyjä väitteitä on esitetty sitäkin enemmän."
Niinpä .. ikuinen ihmetyksen aihehan on, että "auttoiko päänsäryn poistumiseen asperiini vai olisiko se poistunut ilmankin" .. vai? Samoinhan voidaan esittää lukuisista terveyteen vaikuttavista asioista .. vaikkapa nyt partikkeleista.
Saturaatio = (tekn) kylläisyysaste ja (med) pitoisuus ..
esim. oxygen saturation = (med) veren happipitoisuus elikkä hapen määrä veressä ..
Kitkakalle:
"Mulla on ollut kitkat 9 talvea. Sitä ennen nastat 11 talvea. Liikenne- ja Kaskovakuutuksessa täydet bonukset yli 15 vuotta. Yhtään mälliä en ole ajanut kitkoilla."
Eli nykyisistä nastarenkaista nykyisten autojen alla ei siis liene kummoista kokemusta? On se kehitys kuitenkin jonkin verran mennyt eteenpäin kymmenessä vuodessa, myös autojen. Montako kolaria ajoit nastarenkailla?
"Ei ole tullut edes yhtään kusista tilannetta. Kitkat ovat opettaneet ajamaan kelin mukaan, joten minun talviajaminen on kitkoilla turvallisempaa kuin nastoilla."
Sinun ajamiseesi on vaikea ottaa kantaa, mutta epäillä sopii, että todella liukkailla keleillä ajaisit puolta hiljempaa mitä nastarenkailla...
"Kitkat antavat rehellisemmän kuvan alla vallitsevasta kelistä. Kitkoilla liukkaus ei ikinä yllätä. Nastarenkailla se yllätti monesti. Ne antavat liian ruusuisen kuvan kelistä. Nastojen tuoma lisäpito ulosmittautuu pikkuhiljaa, vaikka kuinka päättäisi että se säästetään vain yllättäviin tilanteisiin. Sille ei vain voi mitään."
Minulla on taas toisenlaisia kokemuksia. Kitkarenkaat ei kerro pidosta yhtään mitään ennen kuin se pettää eikä pito palaudu yhtä nopeasti kuin nastoilla. Nastarenkailla ajettaessa pidon rajoilla kuuluu selvästi voimakkaampi rapina ennen pidon menetystä. Kokeilepa ajella 9-vuoden jälkeen nastarenkailla, todennäköisesti allasi on myös uudempi auto kuin aikoinaan nastarenkailla ajaessasi...
"Jos kitkoilla todella ajettaisiin enemmän kolareita kuin nastoilla, näkyisi se heti vakuutusmaksuissa korottavana tekijänä. Nyt ei näy yhdelläkään vakuutusyhtiöllä."
Pidetäänkö noista jonkinlaista tilastoa? Onko yleensä minkäänlaista tilastoa missä suhteessa kitkoja/nastoja on liikenteessä?
"Sovitaanko niin, että nasta/kitka väittelyä käyvät ainoastaan ne, joiden omassa autossa on ollut vähintään kaksi sarjaa nastoja ja kitkoja (eli 6-10 talvea molemmilla). Kaksi siksi, että yksi sarja on voinut olla huono eikä koko rengastyyppiä voi tuomita sen takia (esim. mun yksi nastarengassarja oli huono)."
Oletko itse ajanut samalla autolla neljällä eri rengas satsilla? Ja jos todellakin olet, niin ajoitko ensin kaksilla eri nastarenkailla ja sitten kaksilla kitkoilla. Tämähän tarkoittaisi sitä, että et ole ajanut nykyisillä nastarenkailla ollenkaan ja kokemuksesi nastoista olisi 4-6 vuotta vanhoja...
EDIT: lisään vielä, että nastoja ja kitkoja verratessa, pitää ottaa huomioon, myös se ettei verrata halvinta korealaista nastarengasta ja testivoittaja kitkarengasta eikä toisinpäin. Kokemukset pitäisi siis olla samantasoisista renkaista, ihmettelen suuresti, jos Kitkakallen vertailu täyttää nämä kriteerit...
Voihan tuota kokeilla kun repii nastat pois renkaista?
Pidetäänkö noista jonkinlaista tilastoa? Onko yleensä minkäänlaista tilastoa missä suhteessa kitkoja/nastoja on liikenteessä?
Renkaita lienee liikenteessä samassa suhteessa kuin niitä myydäänkin. 2000-luvun alussa kitkarenkaiden markkinaosuus oli alle 20%. Käsittääkseni ei ole sittemmin radikaalisti muuttunut. Mielenkiintoista kuitenkin on, että kitkarenkaiden osuus onnettomuuksia aiheuttavien autojen renkaissa on kuitenkin vähäisempi.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2003-12-02,104:2:189240,1:0:0:0:0:0
Tulokseen vaikuttavat varmaankin muut tekijät. Esim. kitkarengasautoilijat eivät aja päivittäistä ajoa, tms..
Oslossa mätkäistiin nastarenkaille suurempi tiemaksu, ja tästä johtuen nastarenkaiden osuus oli laskenut alle kolmannekseen. Onnettomuuksien määrä kasvoi 3%.
http://www.vti.se/Nordic/1-01mapp/toi2.htm
Lainaus:
"Aho luottaa kitkarenkaisiin.
- Niiden taso on parantunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Niiden kanssa on turvallista ajaa, kun muistaa pitää riittävän ajovälin edellä ajavaan. Silloin ei ole vaaraa joutua lukkojarrutukseen, Aho muistuttaa."
Eikös tuo "kun muistaa pitää riittävän ajovälin edellä ajavaan" liity ihan kaikenlaisten renkaiden käyttöön niin kesällä kuin talvella ja ihan aina - ja itse asiassa ei liity varsinaisesti renkaisiin vaan ihan aina lähtökohtana on oltava sellaiset ajoneuvojen välit ja nopeudet, että mihinkään paniikkitilanteisiin ei jouduta ikinä. Ja kaiken huipuksi ihan oikeasti järkevä kuski osaa ottaa lisäksi huomioon senkin, että kaikki muut liikenteessäolijat eivät ajele samanlaisilla renkailla joka johtaa siihen, että vaikka jonkun kyky pysähtyä olisikin erinomainen, niin siltikään huonommin pysähtyvälle ei tule peräänajopakkoa yllätyksellisesti.
Olen huomannut, että joidenkin perään ajetaan useammin kuin toisten. Johtunee melko varmasti ajotyylistä. Jos on tapana jättää jarrutus - voimakas jarrutus - aivan viime tinkaan, niin aivan taatusti tulee ennen pitkää joku takaluukusta sisään.
Olen aiemminkin huomauttanut, että kaikkien olisi terveellistä ajella mottoripyörällä jonkin aikaa, niin opisivat ihan pakosti miettimään, että miten voin ajella siten, että en itse törmäile ja siten, että minun päälleni tai perääni ei kukaan törmäile. Omalla kulkemistavalla on tähän todella ISO vaikutus.
Renkaita lienee liikenteessä samassa suhteessa kuin niitä myydäänkin. 2000-luvun alussa kitkarenkaiden markkinaosuus oli alle 20%. Käsittääkseni ei ole sittemmin radikaalisti muuttunut. Mielenkiintoista kuitenkin on, että kitkarenkaiden osuus onnettomuuksia aiheuttavien autojen renkaissa on kuitenkin vähäisempi.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2003-12-02,104:2:189240,1:0:0:0:0:0
Ihan mielenkiintoista "tietoa" sinänsä, mutta kuinka paljon kolarien syynä sitten ylipäätään on renkaat ja kuinka monessa näistä kolareista alla on ollut kitkat/nastat.
Rengaskauppiaani totesi, kun ostelin kitkarenkaita, että sekä kitkalliset että nastalliset ajelevat pellolle, mutta nastalliset pitemmälle.
Minusta tuo ei ole ollenkaan mielenkiintoista. Sana "tietoa" lainausmerkeissä oli osuva määritelmä.
Väitän, että kitkoilla ajavat eivät ole vertailukelpoinen ryhmä nastallisiin verrattuna, joten tuloksiakaan ei voi verrata. Tuosta ainoastaan saa sen kuvan, että jokaisen mummonkin kannattaisi hankkia kitkat, mutta näinhän ei ole. Kitkarengas on tietoinen valinta, joten sellaisilla ajava todennäköisesti miettii asiaa enemmän kuin keskiverto kuljettaja, joka nastoilla ajavana tyytyy eräänlaiseen perus- tai nollavaihtoehtoon. Se, että miettii liikenteeseen liittyviä asioita ja hankkii niistä tietoa, auttaa jo paljon ja kertoo kuskista jotain. Muitakin syitä tilastojen vääristymiseen voi olla, mutta koska niitä ei ole kerrottu, uutinen on melkoinen ankka.
Millainen tilasto mahdettaisiin saada, jos verrattaisiin kesäajan onnettomuuksia talvella kitkoja ja nastoja käyttävien kesken?
Mites Aho tekee "lukkojarrutuksen" kun se nykyään ei enää onnistu ABSien "ansiosta?