80 rajoitus

343 kommenttia
1678911
  • Lainaus:
    20.12.2006 klo 11:43 TeeCee kirjoitti


    Hytky: ”Miksi ajat tietyllä tiellä 100 km/h ja toisella 80 km/h, jos kuitenkin tiedät, että nopeus 80 km/h on "turvallinen"?”

    En tiedä 80:n olevan ”turvallinen”.....Kyse on vain liikennettä selkeyttävästä sopimuksesta johon kuljettaja antaa oman hyväksyntänsä ottaessaan vastaa ajoluvan.

    Ajan kuitenkin edelleen takaa sitä, että kun sinä ajat nopeusrajoitusten mukaan, niin nopeudet vaihtelevat valtateillä välillä 60 - 100 km/h. Välillä ajat 100 km/h korpitaipaleita ja välillä hitaampia risteysalueita. Teetkö näin vai ajatko "turvallista" 80 km/h, vaikka sallittu nopeus olisikin suurempi? Ja jos ajat (hyvissä, normaaleissa olosuhteissa) maksimirajoituksen mukaan, eikö se tarkoita sitä, että luotat yhteiskunnan asettaneen tieosuudelle sen "turvallisen" rajoituksen? Toisin sanoen sinua ei juurikaan kiinnosta ne syyt, jotka tuon rajoituksen asettamisen taustalla ovat (liikennetiheys, talvirajoitukset yms.) = riittää kunhan ajat korkeintaan suurinta sallittua nopeutta? Ja edelleen kun nuo rajoituksen takana olevat syyt eivät ole läsnä, ainoa oikea maksiminopeus on edelleenkin kyltin osoittama, koska laki niin määrää?

    Tuossa 500 km/h sensijaan ei ole mielestäni mitään pahaa. Jos kaikki asianomaiset ovat mukana omasta vapaasta tahdostaan eikä sivullisille aiheudu vaaraa, menköön vaikka 1000 km/h. Yleisellä tiellä asianosaisia ovat kaikki jotka edes saattavat joutua ikävyyksiin kun jotain menee pieleen. Sanon ”kun”, koska jos jotain voi mennä pieleen se myös menee, kyse on vain ajankohdasta.

    En oikein ymmärrä. Juurihan tuomitsit ylinopeuden yhteiskunnallisen sopimuksen rikkomisena, mutta nyt siinä ei olekaan enää mitään pahaa...?!?

    EDIT: Korjaus ylläolevaan; ei TIEDETÄ liikennesääntöjen rikkojien aiheuttavan 200 hengen menetyksen vuodessa vaan ARVIOIDAAN että noin puolet liikennekuolemista vähentyisi jos sääntöjä ei rikottaisi.

    Niin, ja näistäkin melkoinen osa (60 kpl) on niinkin monimutkainen asia kuin turvavyön käyttäminen.

      
  • Pitäisköhän pyrkiä enemmän tai toisilla keinoilla jos noin usein pitää väistellä?


    Varmasti parantamisen varaa aina löytyy! :sunglasses:
    Tosin useimmat väistämiset on tulleet rajoitusten mukaisilla tai alemmilla nopeuksilla! :sunglasses:
    On sinulla aikaa kaivella kaikkia vanhoja kirjoituksia, osa kännissä kirjoitettuja! :innocent:
    Toisaalta kaikissa oli asiaa? Pistätkö siis paremmaksi kun olet kerta minua "parempi autoilija"? :sunglasses:
      
  • Hytky: ” ..kun sinä ajat nopeusrajoitusten mukaan, niin nopeudet vaihtelevat valtateillä välillä 60 - 100 km/h. Välillä ajat 100 km/h korpitaipaleita ja välillä hitaampia risteysalueita. Teetkö näin vai ajatko "turvallista" 80 km/h, vaikka sallittu nopeus olisikin suurempi?”

    Ajan rajoituksen mukaan jos en näe hyvää syytä ajaa hiljempaa.

    Hytky: ” Ja jos ajat (hyvissä, normaaleissa olosuhteissa) maksimirajoituksen mukaan, eikö se tarkoita sitä, että luotat yhteiskunnan asettaneen tieosuudelle sen "turvallisen" rajoituksen? Toisin sanoen sinua ei juurikaan kiinnosta ne syyt, jotka tuon rajoituksen asettamisen taustalla ovat (liikennetiheys, talvirajoitukset yms.) = riittää kunhan ajat korkeintaan suurinta sallittua nopeutta?”

    Karkeasti ottaen noin se on.

    Hytky: ” Ja edelleen kun nuo rajoituksen takana olevat syyt eivät ole läsnä, ainoa oikea maksiminopeus on edelleenkin kyltin osoittama, koska laki niin määrää?”

    Nyt meneekin jo metsään. Ei ole olemassa ”ainoaa oikeaa maksiminopeutta". On vain lain sallima suurin nopeus ja se on useimmiten eri nopeus kuin maksiminopeus, mitä se sitten lieneekään tarkoittaa. Veikkaan ettet sinäkään tiedä määritelmää tuolle käsitteelle. Onko se nopeus, jonka jälkeen onnettomuus on varma vai mitä se on?

    Jotta liikenteen nopeutta voidaan säädellä, pitää olla joku tarkasti määriteltävissä oleva ja kaikille selvä käsite, nopeusrajoitus. Nopeutena se ei ole sen oikeampi kuin punainen on oikea jarruvalon väri. Samanlaisia ristiriitoja on lakikirja pullollaan. Miksi en saa tappaa hattumaista naapuria vaikka valtio on uhrannut paljon rahaa opettaakseen minulle kuinka se tehdään ja oikein yllyttää tappamaan sodassa? Miksi en saa ampua punaisia raketteja syntymäpäivänä vaikka se on ihan OK uutena vuotena? Miksi en saa ajaa 0,6 %:n kännissä vaikka ajan silloin paremmin kuin vaimo selvinpäin?

    Hytky: ” En oikein ymmärrä. Juurihan tuomitsit ylinopeuden yhteiskunnallisen sopimuksen rikkomisena, mutta nyt siinä ei olekaan enää mitään pahaa...?!?

    Ei tuo ole ylinopeutta jos sanomani ehdot täyttyvät ( ”Yleisellä tiellä asianosaisia ovat kaikki jotka edes saattavat joutua ikävyyksiin kun jotain menee pieleen.”). Esimerkiksi elokuvaa kuvattaessa tie tyhjennetään sivullisista. Kysymys ei siis ole läheskään aina itse nopeus, vaan periaatekysymys siitä, kukan teidemme nopeuksia säätelee. Minä ja sinä tiedämme pystyvämme ajamaan järkevää nopeutta useimmiten vaikka ilman rajoituksia, mutta tämä ei tarkoita että koko liikenne pystyisi, eihän se pysty siihen edes valvottuna. Minulla ei ainakaan ole pätevää perustetta miksi juuri minulle pitäisi antaa tässä asiassa eri oikeudet kuin muille. Kiinnostaa kuulla jos jollain muulla on.

    Hytky: ” Niin, ja näistäkin melkoinen osa (60 kpl) on niinkin monimutkainen asia kuin turvavyön käyttäminen.”

    Aivan. Eikö ihmiset olekin kummallisia kun ottavat ylimääräisen riskin tahallaan? Turvavöiden käytön laiminlyönti aiheuttaa suurimman riskin päätöksen tekijälle itselleen, kun taas moni muu ylimääräinen tahallinen riski vaarantaa myös muita. Ja joissain oloissa pelkästään muita, kuten esimerkiksi ylinopeus taajamassa.

      
  • JOXA: ” Varmasti parantamisen varaa aina löytyy!”

    Jos saan ehdottaa niin vähemmän ”pyrkimistä” ja enemmän tekemistä. Sanot pyrkiväsi noudattamaan liikennesääntöjä, taatusti miljoonan kilometrin kokemuksella pystyy ihan oikeasti myös noudattamaan niitä jos pyrkimys on aitoa.

    JOXA: ” Tosin useimmat väistämiset on tulleet rajoitusten mukaisilla tai alemmilla nopeuksilla!”

    Virheitä sattuu kaikille ja kaikilla nopeuksilla, nopeus vaikuttaa enemmän niiden seurauksiin kuin määrään.

    JOXA: ” On sinulla aikaa kaivella kaikkia vanhoja kirjoituksia, osa kännissä kirjoitettuja!”

    Kun kuulee äänensä nauhoitettuna se on useimmiten erilainen kuin oma mielikuva siitä. Väitän että sama pätee ajamiseen. Varmasti uskot tekeväsi parhaasi liikenteessä, mutta niin uskoit kommenttiesikin olevan järkeviä. Sori vaan, mutta kuten näytin, ne ovat ristiriitaisia jo toisiinsakin verrattuna saati sitten verrattuna siihen, mitä liikenneturvallisuudesta nykyään tiedetään.

    Motivaationi kommentteesi kaiveluun tuli kun ajattelin olevan pienen mahdollisuuden, että potutuksen mentyä ohi muistat vielä itsesi kannalta tärkeimmän asian: jos puhut ristiin ajamisestasi, saatat myös ajaa eri tavalla kuin luulet ajavasi. Jos näin on, kuka silloin vastaa ajamisestasi? Et ainakaan sinä jos et edes tiedä kuinka ajat.

    JOXA: ” Pistätkö siis paremmaksi kun olet kerta minua "parempi autoilija"?”

    En tiedä sinun autoilustasi muuta kuin mitä olet kirjoittanut, ja koska kirjoituksistasi ei ota tolkkua, en voi arvioida kumpi se parempi autoilija on. Päätä itse, valitse kumpi kommenttisi vastaa todellisuutta: jos pitää paikkansa että sinä ”pyrit noudattaan liikeennesääntöjä mahdollisimman tarkast” ja ”noudat aina mitä autokoulussa opetettiin” en ole sinua parempi autoilija. Taidan olla huonompi, koska en ole likikään aina noudattanut autokoulun opetuksia.

    Jos taas ajotapasi vastaa esim. kommenttejasi sadoista väistöistä, olen taatusti sinua paljon parempi kuski, ainakin nykyään. Tosin siinä tapauksessa ovat useimmat muutkin.

      
  • TeeCee: "Kuolonuhreja ja loukkaantumisia ei keskimäärin miljoonaan kilometriin pitäisikään mahtua. Niiden puuttumisesta riemuitseminen on sama jos sanoisi että ruokavalio on kohdallaan koska ei ole kuollut sydänhalvaukseen 25 vuotiaana."

    Ai ei vai?! Silloin kun minä suoritin AB-korttia, niin Tieliikenneraamatussa juuri näin opetettiin, eli keskimäärin 1 Mkm/raato. Nyt lienee aika viedä kortti kamarille ja sanoa, että "Mä en enää tartte tätä". Jonkin ihmeen kautta olen selvinnyt näinkin pitkälle, vaikka tiedot ovat täysin vanhentuneet.

    Kun ei tuo luontoäiti tunnu hommaa hoitavan, ja miljoonamittaristakin uupuu huisisti kilometrejä. :frowning:

    EDIT: Ai niin, tilastoista uupuu monta henkeä, joten ottakaapa se huomioon joululiikenteessä, ettei saavuteta kaikkien aikojen pohjanoteerausta.

    EDIT2: No joo, sysimusta huumori sallittakoon tai sitten ei. Menehtyneiden omaisten osa ei ole helppo, puhumattakaan henkiinjääneiden omaisista ja heistä itsestään. Kunpa itse kukin ajattelisi näitä asioita ennen kuin ne sattuvat omalle kohdalle.

    [mikahe muokkasi tätä viestiä 21.12.2006 klo 23:40]
      
  • Jos kuskiraatoja tulee keskimäärin 1/mkm, todennäköisyys selvitä 1mkm kuskina hengissä on käsittääkseni 37%. Keskiverto kuski selviäisi siis urakasta jos on vähääkään hyväonnista sorttia.

      
  • Aion ajaa vielä toiset reilut miljoonat ilman kolareja! :smile:
    Sääntöjä noudatan tarkasti, siis mitä joskus rajoitusta rikon hieman, mutta en silloinkaan riskeeraa muiden turvallisuutta! :sunglasses:

      
  • Lainaus:
    21.12.2006 klo 23:41 K10 kirjoitti
    Jos kuskiraatoja tulee keskimäärin 1/mkm, todennäköisyys selvitä 1mkm kuskina hengissä on käsittääkseni 37%.

    Käsittääkseni raatoihin laskettiin myös mukaan yliajetut, matkustajat tms. eli ei suinkaan pelkät kuskit. Silloin henkiinjäämistavoitteenkaan alaraja ei välttämättä täyty 1Mkm:llä omakohtaisen delaamisen puutteessa. Tavoite lienee nykyään muutenkin korkeammalla eli hieman pidemmälle pitäisi päästä ilman veisuuta.

      
  • Lainaus:
    22.12.2006 klo 00:11 mikahe kirjoitti
    Lainaus:
    21.12.2006 klo 23:41 K10 kirjoitti
    Jos kuskiraatoja tulee keskimäärin 1/mkm, todennäköisyys selvitä 1mkm kuskina hengissä on käsittääkseni 37%.

    Käsittääkseni raatoihin laskettiin myös mukaan yliajetut, matkustajat tms. eli ei suinkaan pelkät kuskit. Silloin henkiinjäämistavoitteenkaan alaraja ei välttämättä täyty 1Mkm:llä omakohtaisen delaamisen puutteessa. Tavoite lienee nykyään muutenkin korkeammalla eli hieman pidemmälle pitäisi päästä ilman veisuuta.

    No määritellään uudelleen eli raatoja tulee kaikkiaan 1/mkm.

    Todennäköisyys ettei omalla kohdalle osu miljoonalla kilometrillä on silti 37%.

    Joillakin jää se miljoona kesken ja joillakin tulee useampia/miljoona.

      
  • mikahe: ” Silloin kun minä suoritin AB-korttia, niin Tieliikenneraamatussa juuri näin opetettiin, eli keskimäärin 1 Mkm/raato.”

    Viime vuonna henkilöautojen ajosuorite oli 61,9 Mrd km. Jos oletamme, että ihmisiä on henkilöautossa keskimäärin 1,5, ajetaan henkilöautoilla n. 41 Mrd km vuodessa. Jos Tieliikenneraamattusi suhde eli hautajaiset / Milj. km pitäisi paikkansa, se tarkoittaisi 41.000 henkilöauto-onnettomuuksissa kuollutta vuodessa.

    Tilastollisesti Suomessa kuolee (2003 tietoa) henkilöauto-onnettomuuksissa 7,6 ihmistä / miljardi km. Eli 0,0076 / miljoona kilometriä. Nämä ovat liikennesuoritekilometrejä, eli ylipäätään henkilöautoissa kuljettuja, kuskina tai matkustajana. Jos muistikuvani n. 1,5 henkilöä / auto pitää paikkansa, kuskeja kuolee miljoonan kilometrin ajon aikana 0,005 kipaletta.

    Eli suuruusluokkana joka 200:s kuski kuolee miljoonan kilometrin ajorupeaman aikana.

    Loukkaantumisonnettomuus tapahtuu Suomessa 0,14 kertaa miljoonaa liikennekilometriä kohti, taas 2003 tilaston mukaan. Tässäkin on matkustajien kilometrit mukana. Kuski on siis mukana loukkaantumisonnettomuudessa suunnilleen kerran kymmentä miljoonaa kilometriä kohden.

    Näiden lukujen perusteella miljoona kilometriä ilman henkilövahinko-onnettomuutta, itse tai toisen aiheuttamaa, ei vielä kelpuuta kuin huonoimman kymmenesosan porukkaan.

      
  • Ai ei vai?! Silloin kun minä suoritin AB-korttia, niin Tieliikenneraamatussa juuri näin opetettiin, eli keskimäärin 1 Mkm/raato. Nyt lienee aika viedä kortti kamarille ja sanoa, että "Mä en enää tartte tätä". Jonkin ihmeen kautta olen selvinnyt näinkin pitkälle, vaikka tiedot ovat täysin vanhentuneet.

    Nyt koulun penkille. Etuliitteitä ei saa yhdistellä, eli ei voi sanoa
    megakilometri vaan pitää sanoa Gigametri eli Gm.

      
  • Entäs yli miljoona ilman kolaria? :smile:
    Hesalainen tilasto taisi olla 1miljoona/raato? :sunglasses:

      
  • Lainaus:
    22.12.2006 klo 11:12 nikkra kirjoitti
    Ai ei vai?! Silloin kun minä suoritin AB-korttia, niin Tieliikenneraamatussa juuri näin opetettiin, eli keskimäärin 1 Mkm/raato.


    Riita poikki!

    Eikö teillä enää ole tuota kirjaa tallella? 77. painoksen mukaan (ollut opetuskäytössä vuonna -90) kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu 1 kpl 650 vuodessa tai 1 kpl 10 miljoonaa km kohti. Laskennan perusteena on keskinopeus 60 km/h, ajokilometrimäärä 10 000 km vuodessa.


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 24.12.2006 klo 06:09]
      
  • Herbert: ” Eikö teillä enää ole tuota kirjaa tallella? 77. painoksen mukaan (ollut opetuskäytössä vuonna -90) kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu 1 kpl 650 vuodessa tai 1 kpl 10 miljoonaa km kohti.”

    Nyt ei joku täsmää. Tilastokeskuksen mukaan -05 tapahtui 335 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Jos niiden väli olisi tuo 10 miljoonaa kilometriä, pitäisi ajosuoritetta tulla vuodessa 3,35 miljardia kilometriä. Sitä tuli kuitenkin 61,9 miljardia henkilökilometriä. Kuskien ajokilometreinä arvioin sen vastaavan n. 40 miljardia. Kirjassasi sanottu todennäköisyys joutua mukaan kuolonkolariin oli tähän verrattuna suunnilleen 12-kertainen!

    Laskelmani 22.12. perustui IRTAD:n lukuihin (7,6 kuollutta / miljardi km eli noin 0,08 kuollutta / 10 miljoona km) ja siihen verrattuna kirjasi sanoma kuolonkolarin todennäköisyys on suunnilleen 13-kertainen.

    Tulin siis kahta kautta laskien samaan lopputulokseen. Joko tein saman virheen kaksi kertaa tai sitten kirjasi liiottelee. Tosin IRTAD saa lukunsa Tilastokeskukselta ja jos se sotki, niin sitten ei ole ihme jos saan saman väärän tuloksen kaksi kertaa eri lähteestä. Tai sitten siinä kirjassasi puhuttiinkin henkilövahinko-onnettomuuksista eikä kuolonkolareista, niitähän tapahtuu Suomen IRTAD:lle ilmoittamien lukujen perusteella suunnilleen yksi per 10 miljoonaa kilometriä.


    [TeeCee muokkasi tätä viestiä 27.12.2006 klo 15:00]
      
  • Toisaalta nuo on "tilastoharhoja"! :sunglasses:
    TeeCee on tainnut itse ajaa joskus kolarin kun meitä taitavampia täällä pelottelee? :innocent:
    Toisaalta kyllä hyvä jos on ottanut opikseen! :sunglasses:

    [JOXA muokkasi tätä viestiä 27.12.2006 klo 23:57]
      
  • Lainaus:
    24.12.2006 klo 06:08 Herbert kirjoitti
    Eikö teillä enää ole tuota kirjaa tallella? 77. painoksen mukaan (ollut opetuskäytössä vuonna -90) kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu 1 kpl 650 vuodessa tai 1 kpl 10 miljoonaa km kohti. Laskennan perusteena on keskinopeus 60 km/h, ajokilometrimäärä 10 000 km vuodessa.

    10tkm kilometriä keskivertosuomalainen jos matkustaa henkilöautossa vuodessa.
    Suomalaisia on 5milj.
    Henkilöautomatkustajia kuolee vuosittain n. 225.

    => 10000km * 5000000 / 225 kuolonuhria = 222milj.km / 1 kuolonuhri

    Pari miljoonaa voi ajella ihan rauhallisin mielin :sunglasses:

      
  • JOXA: ” TeeCee on tainnut itse ajaa joskus kolarin kun meitä taitavampia täällä pelottelee?”

    Sinun mukaasi kolarissa kuolee 1 ihminen / miljoona kilometriä, minun lähteeni mukaan 0,008. Sinun mukaasi riski on 125-kertainen minun väittämääni verrattuna, silti minä mielestäsi pelottelen.

    JOXA: ” Toisaalta kyllä hyvä jos on ottanut opikseen!”

    Niin minunkin mielestäni. En tosin odottanut että onnettomuus sattuu omalle kohdalle vaan otin opikseni muiden mokista. Nyt vältän tekemästä asioita joita noiden sinun tilastoharhoiksi sanomien tapausten osanottajat tekivät vähän ennen kuin pääsivät tilastoihin harhailemaan.

      
  • K10: ” Pari miljoonaa voi ajella ihan rauhallisin mielin”

    Aivan, riski on hyvin pieni. Täytyy olla todella huono-onninen tai surkea kuski jos hankkiutuu mukaan kuolonkolariin. Silti on kuskeja, joiden mielestä he ovat hoitaneet hommansa hyvin kun eivät ole miljoonan tai kahden aikana joutuneet mukaan sellaiseen.

    Käytin aiemmin vertausta, että jos on selvinnyt 25-vuotiaaksi ilman sydänhalvausta, se on todiste terveellisestä ruokavaliosta. Jos käytämme laskelmasi suhdetta 222 milj. km / kuolonuhri ja suhteutamme sen auton keskimääräiseen vuosittaiseen ajosuoritteeseen (= n. 17.000 km) ja suomalaisen miehen keskimääräiseen elinikään (75 vuotta), minun olisi pitänyt sanoa, että ruokavalio on kunnossa jos ei ole kuollut väärän ruokavalion aiheuttamaan sydäriin kahden päivän ikään mennessä.

    Tästä syystä en saa pidettyä suutani kiinni kun joku arvioi ajotyylinsä hyväksi koska ei ole ollut mukana vakavassa onnettomuudessa ajettuaan miljoona kilometriä.

      
  • Niinpä. Minkäänlainen todiste keskivertoa riskittömämmästä tai sujuvammasta kuskista tai ajotyylistä se ei ole. Mutta miljoona kilometriä jos selviää ilman kuolonkolaria, niin ehkei kuitenkaan ihan täysi tunari ole kyseessä, vaikka mahdollista sekin on.

    Toinen juttu tietenkin on, että harva ajaa miljoonaa koskaan. Ajokokemusta siinä on karttunut ja paljon nähty. Jos kuski on ottanut kokemuksista opiksi, voi hänen jopa todeta olevan keskivertoa parempi. Eli on mahdollisuus olla paljon riskittömämpi kuin keskivertokuski, jolloin hänen pitäisi taitoihinsa suhteutettnua päästä vähintäänkin miljardi ilman kuolonkolareita.

      
  • Tilastoharha tulee siitä että "tunarit" tappaa itsensä, ehkä muitakin samalla (?), jo muutaman vuoden opettelun jälkeen sekä pienellä ajokokemuksella? :innocent:
    Jos ikänsä ajaisivat täällä ja miljoonia kilometrejä, niin tilastot ois toisenlaiset? :sunglasses:
    Minä siis ajellut yli miljoonan ilman kolaria, toinen miljoona menossa hyvällä menestyksellä! :sunglasses:
    Nyt kyllä alkoi pelottaan tuo TeeCeen "aivopesu", voi toinen jäädä vajaaksi! :ashamed:

      
  • JOXA: ” Tilastoharha tulee siitä että "tunarit" tappaa itsensä, ehkä muitakin samalla (?), jo muutaman vuoden opettelun jälkeen sekä pienellä ajokokemuksella?”

    Jos lasketaan Tilastokeskuksen lukujen mukaan eli 7,6 kuollutta / mrd. km, se merkitsee yhtä ruumista jokaista 131 milj. km kohti. Tästä matkasta sinä olet ajanut nyt 8 %.

    Niinkuin sanoit, se on vasta se keskiarvo, jota ne kokemattomat ovat vääristäneet alaspäin. Jos otetaan keskiarvo miljoonan ajaneista kuskeista, se nousee varmasti moninkertaiseksi. Tämä merkitsee, että miljoonan kilometrin ajolla ilman kuolonuhreja ei voi päätellä vielä yhtään mitään kuskin turvallisuudesta.

    JOXA: ”Nyt kyllä alkoi pelottaan tuo TeeCeen "aivopesu", voi toinen jäädä vajaaksi!”

    Tuskin jää, ainakaan kuolonkolarin vuoksi. Niinkuin noista luvuista voit päätellä, keskivertokin pärjää 130 milj. km, kyllä yli miljoonan kilometrin kokemuksella pitäisi paljon keskivertokuskia parempaan pystyä, kunhan käyttää sen kertyneen taitonsa uhrien määrän minimointiin eikä nopeuden maksimointiin.

    Eikä tätä pidä pelätä sen kummemmin kuin muitakaan elämän pikku riskejä, riittää kun sen eteen tekee sen mitä tehtävissä on. Tekemisiensä tehoa kannattaa jotenkin mitata, jotta tietää missä mennään. Mittariksi pitää valita asia, joita tapahtuu niin usein että niiden kehitystä voi seurata yhden ihmisiän puitteissa, joten kilometrit ilman ottettomuutta on surkea mittari.

    Itse seuraan läheltä-piti-tilanteitani ja yritän pitää huolen ettei sellaista tapahdu kahta kertaa samasta syystä, oli sen aiheuttaja kuka tahansa. Jos ne eivät vähene, asenne tai ajotaito on huono.

      
  • Onko TeeCee selvinnyt ilman kolareita ja paljonko on kilometrejä "takana", siis ihan silkasta uteliaisuudestani kysyn?

      
  • Parikymppisenä oli monta lähellä piti tilannetta sekä moottoripyörällä että autolla. Niistä selvisin pelkästään hyvällä onnella ilman sairaalakäyntejä, pelkillä korjaamolaskuilla. Joistakin tapauksista olen nähnyt painajaisia vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Tuoreita kuolonkolaripaikkoja on tullut vastaan lukuisia vuosikymmenten mittaan, onneksi nekin vasta onnettomuuden jo tapahduttua, toistaiseksi ja onneksi en ole ollut itse osallisena. Kannatan nopeusrajoituksia ja noudatan niitä parhaani mukaan, mitä nyt sitten joskus lipsuu tyhjällä tiellä tai yrittäessä pysyä liikennevirran mukana. Turvavälistä en enää tingi, kokemus on opettanut että ei kannata.

      
  • Lainaus:
    27.12.2006 klo 15:00 TeeCee kirjoitti

    Nyt ei joku täsmää. Tilastokeskuksen mukaan -05 tapahtui 335 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Jos niiden väli olisi tuo 10 miljoonaa kilometriä, pitäisi ajosuoritetta tulla vuodessa 3,35 miljardia kilometriä. Sitä tuli kuitenkin 61,9 miljardia henkilökilometriä. Kuskien ajokilometreinä arvioin sen vastaavan n. 40 miljardia. Kirjassasi sanottu todennäköisyys joutua mukaan kuolonkolariin oli tähän verrattuna suunnilleen 12-kertainen!


    Ei tuo taulukko muutenkaan kovin tieteelliseltä vaikuta. Otsikkona on: "Ajotapahtumat ja niiden esiintymistiheydet vilkkaassa liikenteessä".

    Ehkä sana vilkas selittää eroja laskelmaasi, joka sisältää myös hiljaiset jaksot. Tosin missään ei määritellä käsitettä vilkas liikenne.

    Ylempänä taulukossa kerrotaan onnettomuuksia tapahtuvan 1 kpl / 100000 km. Mistään ei kerrota, tarkoitetaanko sillä kolarien lukumäärää vai siihen osallisten määrää. Samoin kuolemaan johtaneiden kohdaltakaan ei selviä, onko kyse ruumiiden vai kolarien määrästä. Oletan, että ruumiiden, mutta silloin taulukossa on selkeä epäjohdonmukaisuus, koska onnettomuuksissa olevien osapuolien määrää ei kukaan tiedä. Onnettomuuksilla on siis tarkoitettava kolarien määrää. Ellei sitten oletuksena autossa olevien määrästä ole käytetty jotain keskiarvoa.

    Ihan hyvä tuo taulukko silti mielestäni opetuskäytössä on. Kuljettajalle on täysin yhdentekevää, joutuuko tilastollisesti onnettomuuteen kerran 10 vai 100 miljoonan kilometrin aikana. Luku on niin suuri, ettei sen merkitystä kukaan yksittäinen ihminen voi ymmärtää. Oleellista on tajuta, ettei 10 tai edes 20 vuotta ilman vakavia kolareita merkitse yhtään mitään puhumattakaan siitä, että on ajanut Helsingistä Lappiin ja takaisin 120 km/h ilman vaaratilanteita. Onnettomuuksien määräkin on niin pieni (1/100 000 km), ettei niistä saa yksittäinen kuljettaja tehtyä kovinkaan kattavaa tilastoa. Tai paljon ajava ehkä saa, mutta vasta sitten, kun ajoura alkaa olla loppupuolella. Tilaston tarjoama tieto pitäisi kuitenkin olla kuljettajan käytössä jo heti kortin saamisen yhteydessä.

    Kun ajotapahtumissa mennään vaarattompaan päähän, alkaa esiintymistiheydet olla jo sellaisia, että tavallinen ihminen ne käsittää. Hyvänä esimerkkinä liikennetapahtumia 300 kpl / 1 km. Havaintoja 120 kpl / 1 km. Suorituksia 30 kpl / 1 km.

    Tästä siis jo keskimääräistä tyhmemmänkin pitäisi ymmärtää, ettei käytännössä mitenkään ole mahdollista edes havaita kaikkea, joten lievä itsekritiikki on aina liikenteessä paikoillaan muiden haukkumisen sijaan.

    Virheitä tulee taulukon mukaan 1 kpl / 2 km. Jos ajan vuodessa 20000 km, josta vaikkapa 5000 km "vilkkaassa liikenteessä", teen virheitä 2500 kpl vuodessa + hiljaisemman liikenteen aikana tapahtuneet jutut. Enpä ole vielä kenenkään kuullut tuollaiseksi tunariksi itseään mainitsevan. Ja vaikka tiedoissa olisikin 10-kertainen suuruusluokkavirhe, ei edes 250 mokaa vuodessa eli 1 per ajopäivä anna aihetta tyytyväisyyteen.


    [Herbert muokkasi tätä viestiä 01.01.2007 klo 09:16]
      
  • JOXA: ” Onko TeeCee selvinnyt ilman kolareita ja paljonko on kilometrejä "takana", siis ihan silkasta uteliaisuudestani kysyn?”

    En ole selvinnyt ilman kolareita, yhdessä on ollut kyseenalainen kunnia olla mukana. Kilometrejä on takana suunnilleen milljoona kun lasken yhteen autolla ja moottoripyörällä ajetut.

      
  • Herbert: ” Virheitä tulee taulukon mukaan 1 kpl / 2 km. Jos ajan vuodessa 20000 km, josta vaikkapa 5000 km "vilkkaassa liikenteessä", teen virheitä 2500 kpl vuodessa + hiljaisemman liikenteen aikana tapahtuneet jutut. Enpä ole vielä kenenkään kuullut tuollaiseksi tunariksi itseään mainitsevan. Ja vaikka tiedoissa olisikin 10-kertainen suuruusluokkavirhe, ei edes 250 mokaa vuodessa eli 1 per ajopäivä anna aihetta tyytyväisyyteen.”

    Samaa rataa kulki ajatukseni kun mietin miten minun liikenteessä kannataisi käyttäytyä. Hävettää miten myöhään tajusin, että enhän minä voi huomata asioita joita en huomaa, kuitenkin olin valinnut ”liikennepolitiikkani” huomioitteni perusteella. En ryhmittynyt jos risteys oli tyhjä, en näyttänyt vilkkua jos muita ei näkynyt lähellä, ajoin itsestä hyvältä tuntuvaa nopeutta ja sopivalta tuntuvassa kohdassa kaistaani jos olin ainoa liikenteessä.

    Jälkeenpäin ajatellen sain kyllä vihjeitä läheltä piti-tilanteiden muodossa, en vaan tajunnut niiden merkitystä. Niitä tuli aika harvaan joten asia ei vaivannut, niitä oppi pitämään normaaleina liikenteeseen kuuluvina juttuina. Sitä paitsi selvisin niistä kaikista mikä todisti mielestäni hyvistä reflekseistä ja ajotaidosta. Vasta tällä palstalla kinatessa alkoi kertyä tietoa tästä asiasta ja osoittautui, että lähes kaikki onnettomuudet saavat alkunsa siitä että kuskilta jää joku asia huomaamatta ja että yleensä se ilmenee läheltä piti-tilanteena, vain huono tuuri muuttaa sen onnettomuudeksi.

    Päättelin että jos saan vähennettyä näitä onnettomuuden esiasteita, pakostakin myös vakavan onnettomuuden riskini pienenee. Koska huomiokyky on mitä on enkä voi sitä merkittävästi parantaa, kehitin ajotavan joka ei vaadi jatkuvaa skarppina oloa. Nyt sitten vaivalla hankittu refleksi toimii, mutta myös turhaan. Vilkutan vähänkin jyrkemmissä kurveissakin ja noudatan 30:n rajoitusta joka on asetettu alkamaan kilometri ennen ja jälkeen 20 m:n mittaista työmaata, mutta nämä ovat pieni hinta hyötyihin verrattuna.

      
  • Keskimääräistä kuolemaan (tai vakavaan vammautumiseen johtavaa) onnettomuutta edeltävää ajorupeamaa voi laskea sadoissa kilometreissä tai gigametreissä, mutta erästä lottoajaa lainatakseni se päävoitto sattuu aina jonkun kohdalle. Oli sitten mittarissa 100 km tai 10 Gm, tai jotakin näiden alle tahi yli. Jos tämä varmuus saa jonkun lottoamaan, niin liikenteessä kuolemattomuuden illuusio ei liene kannatettavaa vajailla kilometreilläkään.

    Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu (silti) kotona, joten tien päälle lähteminen ei välttämättä ole kuolemanvaaraksi. En ole mikään jeesustelija joka väittäisi pystyvänsä välttämään kolarin, vaan korkeintaan pidättäytymästä hyvässä lykyssä sen aiheuttamisesta.

    Kuolemankolaripaikalle joutuminen ei ole mukavaa, vaikka siihen ei ole osallinenkaan (tiedän omasta kokemuksesta). Onneksi se voi muuttaa elämää.

      
  • Lainaus:
    03.01.2007 klo 22:05 mikahe kirjoitti
    Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu (silti) kotona, joten tien päälle lähteminen ei välttämättä ole kuolemanvaaraksi.


    Minua ei kiinnosta, missä tapahtuu liikennettä enemmän onnettomuuksia. Vain se kiinnostaa, miten liikenteessä voi säilyä ehjin nahoin ja jopa ilman lommoja. Lähes jokainenhan suuttuu jo siitäkin, jos saa autonsa kylkeen pienen jäljen naapuriauton ovesta.

    Pari päivää sitten uutisoitiin siitä, että hoitovirheiden takia Suomessa mahdollisesti kuolee noin 400 potilasta vuosittain. Kyllähän tuollekin asialle jotain pitää voida tehdä, mikäli uutinen pitää paikkaansa. Sen ei kuitenkaan pitäisi vähentää satsauksia liikenteeseen.

      
  • Hyvä TeeCee, tervetuloa "miljoonakerhoon"! :smile:
    Nyt voi lausumillesi antaa painoarvoa, mutta elä ole liian tosikko, siis muiden mielipiteisiin? :sunglasses:
    Onnea tosiaan kun olet vähällä selvinnyt kuten minäkin! :smile:
    Minä olen kans ollut kolarissa, mutta kylläkin useammassa, tosin pelkääjänä! :cry:

      
  • JOXA: ”Nyt voi lausumillesi antaa painoarvoa, mutta elä ole liian tosikko, siis muiden mielipiteisiin?”

    Jos sanot yksiselitteisesti ja suoraan, että puheitasi ei kannata ottaa vakavasti, en kommentoi niitä kuin ne olisivat aikuisen täysijärkisen ihmisen mielipiteitä. Muussa tapauksessa oletan edelleenkin, että olet vakavasti otettava keskustelija ja suhtaudun kommentteihisi sen mukaan. Päätä itse.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit