Lainaan Zilon kommentin aavistuksen muokattuna kameraketjusta tähän. Mielestäni lähestymistapa on loistava, koska siinä ei itsekkyys pääse helposti valloilleen. Normaali tapahan sujuvuuden parantamiseen löytyy aihepiiristä ohituspaikan etsiminen ja ohitus, ettei vauhti hidastu ja synny jonoja. Silloin kuitenkin unohtuu helposti toiminnan vaikutus muulle liikenteelle.
Tämän päivän saldo aamuliikenteessä muita hyödyttävästä joustavuudesta (joista myös sain selkeän kiitoksen hyötyjältä): Tilan tekeminen liittymästä tulevalle pienellä kaasun nostolla x 2, tilan tekeminen (vilkautus valoilla ja selkeä vilkutus ennen kaistan vaihtoa kertoen väistämisestenäni) pysäkiltä lähtevällä bussille (jota minun ei olisi tarvinnut väistää rajoituksen vuoksi), tilan tekeminen kaistaa vaihtavalle bussille pelkästään nopeutta vähentämällä, tilan tekeminen kaistaa vaihtavalle henkilöautolle (autoilijan käytöstä seuraamalla, ilman että toinen ehti käyttämään vilkkua), suojatiellä kulun antaminen jalankulkijoille (tämä nyt sinänsä ole joustavuutta, vaan oikein toimimista), huoltoaseman ajotien jättäminen vapaaksi risteävällä tiellä (en siis tuki risteyksia). Tämä puolen tunnin työmatkan aikana.
Mitä hyvää sinä teit liikenteessä tänään?
Päälimmäisenä mieleen jäi itselläni se, etten lähtenyt ohittelemaan muita ja pidin poikkeuksellisen pitkää etäisyyttä muihin. Tiedän, että jossain vaiheessa työmatkaani jonoja muodostuu kuitenkin, joten ohittelun hyöty jää nollaksi. En silti joutunut muiden ohittelemaksi, vain neljä hätäisempää vaihtoivat loppumatkasta jonossa paikkaa eteeni. Tänään lisäksi kova tuuli haittasi ajamista, joten senkin takia normaalia rauhallisempi ajotyyli oli perusteltua. Tämä puolentoista tunnin työmatkan aikana.
No hyvää ja hyvää, mutta
* en kolhinut muitten enkä omaa ajoneuvoa
* en roiskuttanut tahallani tai taitamattomuuttani kuraa toisten päälle
* ajelin omaa kaistaani enkä kärkkynyt toisten takalasissa motarin vasenta kaistaa
* noudatin rikesakkonopeuksia
* käytin turvavyötä ja ajovaloja
' pysähdyin punaisen palaessa liikennevaloihin
Olin liikenteessä lauantaina ja tein seuraavat hyvät asiat:
* en ajanut yksisuuntaista Lönnrotinkatua noin 60 km/h väärään suuntaan ajaneen keulaan, vaan pysyin oikeassa reunassa
* en ajanut pari korttelia ja pari minuuttia myöhemmin vasemmalta suoraan eteeni tulleen kylkeen
* en ajanut Itäväylällä yhtäkkiä jarrut pohjaan lyöneen naisen perään (päästi bussin pysäkiltä pysähtymällä 70 alueella)
* en hermostunut, vaikka edestäni valoista lähtenyt jätti 30 m:n turvavälin edellä olevaan, olin vain tyytyväinen, että olin yksi niistä kolmesta, jotka pääsivät risteyksestä vihreillä
Herbert: Mielestäni lähestymistapa on loistava, koska siinä ei itsekkyys pääse helposti valloilleen.
Ilonpilaajana tuon julki päinvastaisen mielipiteen. Minusta tässä lähestymistavassa piilee ongelma. Sen idea on vähän kuin vitsissä jossa kysytään oletteko ollut uskollinen puolisollenne ja vastaus on, että kyllä, monta kertaa. Ihan positiivista sekin kieltämättä tietysti on, mutta ei rakentavaa.
Konfutse on kuulemma sanonut: Jos tiedät mitä sinun pitää tehdä mutta et tee sitä, olet pelkuri. Tämän viisauden minulle opetti tänään YleX. Ymmärrän sen niin, että ei riitä jos tekee asioita hyvin, asiat pitää tehdä hyvin. Pieni mutta oleellinen ero. Kyse on elämäntavasta eikä sarjasta tekoja.
Siksi olisi hyödyllisempää listata mitä teki väärin kuin mitä teki oikein. Ei tarvitse poistaa kuin yksi virhe kuukaudessa omasta repertuaarista ja edistys on taattu. Omia hyviä töitään listaamalla taas pysyy tyytyväisenä lopun ikää ilman kehitystä, sillä jokainenhan tekee liikenteessä monta asiaa oikein hyvin joka päivä. Esimerkiksi useimmat eivät tänään ajaneet kännissä.
Ymmärrän sen niin, että ei riitä jos tekee asioita hyvin, asiat pitää tehdä hyvin. Pieni mutta oleellinen ero. Kyse on elämäntavasta eikä sarjasta tekoja.
...
Vai pitäiskö olla: "Ei riitä, että tekee hyviä asioita, asiat pitää myös tehdä hyvin"?
Ei riitä, että tekee hyvän asian ajamalla selvinpäin, pitää myös ajaa hyvin (muitakin liikennesääntöjä noudattaen) kun ajaa selvinpäin. Liikenne ei ole mitään nollasummapeliä, jossa hyvät teot kumoavat huonot teot.
TeeCee ja V12, molemmilta loistava kommentti! Omista virheistä onkin paljon vaikeampi kirjoittaa. Kuten vastasin jo Zilollekkin, niin minun päivän hyvä työ liikenteessä oli mennä kimppakyytillä töihin ja kävellen kauppaan.
Virheikseni voin taas lukea, että kävellessä en käyttänyt heijastinta.
ps. Autoni ei ole rikki, varaa on bensaan ja ajokorttikin on omassa lompakossa.
Tässäpä sovellukset. Muu meni oppikirjan mukaan.
* Vein parkkiruudun toisen nenän edestä. Vastaantulija vilkutti samaan ruutuun kuin mihin olin päättänyt peruuttaa.
* Käännyin ruuhkaisessa parkkihallissa niin että takapyörä kiipes kanttikiven päältä.
* Ylitin kehän liittymässä valkoisen viivan kiertääkseni ruuhkajonon.
* Päästin peräpuskuripellen torvensoiton saattelemana ohitse koukkaamalla kääntyvien kaistan kautta.
kävin kylvämässä kylille muutaman kuution hiekkaa ettei pääse kukaan liukkautta syyttämään omasta tunaroinnista
Yritin kouluttaa perässäni kiinni kännykkä korvalla ajanutta henkilöä vetelemällä välillä käsijarrua, mutta ei auttanut vaikka hyvin lähellä takapuskuriani kävikin, sen jälkeen hän palasi takaisin 10m turvaetäisyydelleen, jossa on ilmeisesti mukava puhua puhelimeen. Lopetin kokeiluni kolmen käsijarruhidastuksen jälkeen, koska jotkut eivät näköjään vain tajua. Voin kertoa että henkilöllä ei ollu mitään ohitusaikeita (hyviä paikkoja nimittäin oli), eikä myöskään kiire (päätellen hänen ajotavastaan kun tulimme kaksikaistaiselle tielle). Tiedän että tein erittäin tyhmästi ja vaaransin monen ihmisen turvallisuuden. Toisaalta jos olisin itse ajanut edessäni menevän perässä samaan tyyliin ei sekään kovin turvallista olisi ollut. Tämä ei tietenkään oikeuta tekoani.
Pysyin poissa liikenteestä ...
Käytin omia jalkoja, metroa sekä yhteen suuntaa YTV:n linjaa 122 ja toiseen linjaa 160. Eipä tarvinnut kärvistellä kehäykkösen eikä länsiväylän ruuhkissa eikä skrabailla tuulilasia. Aikaa säästyi tai sitten ei, mutta luin kyllä työmatkalla mielenkiintoista kirjaa pariikymmentä sivua ja lisäksi vielä lilmaisjakelulehdet (Metro ja Satanen, joissa on valitettavasti vain melkein samat STT:n uutiset, paitsi Metrossa joskus hauskat kolumnit lisäksi).
Siksi olisi hyödyllisempää listata mitä teki väärin kuin mitä teki oikein. Ei tarvitse poistaa kuin yksi virhe kuukaudessa omasta repertuaarista ja edistys on taattu.
Tuo on totta. Silti siihen taitaa sisältyä vielä suurempi riski, koska eihän monikaan tee liikenteessä virheitä, joten tyhjästä on paha nyhjästä.
Jos oppii ajattelemaan onnistumisia, muuttuu ehkä asenne myönteisemmäksi, koska epäitsekkäiden temppujen jälkeen on mukava olo huomatessaan, ettei siinä itse hävinnyt yhtään. Voipa jopa kokea lievää paremmuuden tunnetta. Siitä suomalainen ainakin pitää. Lisäksi itsekkäiden kanssa-autoilijoiden hosumisen seuraaminen tarjoaa jopa hauskempaa viihdettä kuin yksikään telkkarin sketsisarja. Tosin välillä ohjelmassa on myös jännitystä, joskus jopa kauhua. Tällaisen jälkeen varmasti on luontvaa ajatella, että minä en ainakaan halua käyttäytyä noin. Kun sitten kuitenkin joskus narahtaa tällaisesta, on se varmasti opettavainen hetki, kunhan vain osaa olla itselleen rehellinen.
Istuin vain auton kyydissä takapenkillä ja sielläkin selvinpäin!
Herbert: Tuo on totta. Silti siihen taitaa sisältyä vielä suurempi riski, koska eihän monikaan tee liikenteessä virheitä, joten tyhjästä on paha nyhjästä.
Noinhan se taitaa olla. Kun kerran viisas oppii virheistään, niin silloinhan toisten virheistä oppivan on oltava vielä viisaampi. Kieltämättä vaadin itseltäni esimerkiksi parempaa vilkunkäyttöä, ryhmittymisiä, turvavälejä ja tien antamista nopeammille juuri siksi, että kokemuksesta tiedän miten paljon näiden puute muiden ajossa on haitannut omaa ajoani.
Pääasia on, ettei jää laakereillaan lepäämään siinä uskossa, että on ainoa kuski liikenteessä jonka ei enää tarvitse kehittyä. Aivan sama mistä sen älyäminen johtuu, pääasia on että se tapahtuu.
Herbert: Lisäksi itsekkäiden kanssa-autoilijoiden hosumisen seuraaminen tarjoaa jopa hauskempaa viihdettä kuin yksikään telkkarin sketsisarja.
Jep, ja hupia vielä lisää se, että muistaa mitä omassa päässä liikkui kun teki samoja temppuja. Voi mahoton miten suututti kun muut oli aina niin pässejä! Tämä osaltaan auttaa nykyään olemaan suuttumatta liikenteessä ja voin rauhassa nauttia tilanteen tahattomasta huumorista. Pakostakin naurattaa kun ajattelee miltä kaverista ehkä joku päivä tuntuu kun muistelee näitä juttuja. Vähän kuin tajuaisi vitsin vasta kotona.
Mutta jos ei sattunut syntymään täydellisenä, niin oppirahat on maksettava ja itsensä nolaamista kovempiakin hintoja on liikenteessä tyhmyydestä maksettu. Vähällä pääsin.
Kun oli lumisade ja tie hyvin liukas niin ajoin äsken 50 km/h:n alueella noin 40 - 45 km/h. Ja sehän oli hyvä juttu. Pysyin tiellä. Taakse toki kertyi autoja. Osa takana tulevista kai ymmärsi mistä on kysymys ja käännyttyäni pois siltä tieltä letka jatkoi tuolla vähän hyvän kelin nopeutta alemmalla nopeudella. Ja tämäkin oli hyvä. Toki siellä joukossa oli kiireisiäkin, mutta saivat totutella oikeaan tilannenopeuteen, koska ohikaan ei vastaantulevan liikenteen takia päässyt. Ja se totuttelukin teki varmasti hyvää. Pantiin hyvä kiertämään !
Minun ei tarvinnut tehdä mitään erikoista, riitti kun ajoin omaa ajoani. Olenhan kuitenkin erinomainen kuski, otan muut huomioon ja ajan sujuvasti ja turvallisesti.
Kävin vaimon puolesta kaupassa ja ajoin kaikkien sääntöjen mukaan!
Mistäs tiedät että se muu letka jatkoi samalla nopeudella, oletko selvännäkijä vai mitä...( itse ajoin tänään peilijäällä 10km/h ylinopeutta, mutta takanatuleva ajoi silti 10m päässä puskurista, polkaisin jarrua että kaveri ymmärtäisi edes jotain mutta hän näyttikin keskisormea...)
alarjak: itse ajoin tänään peilijäällä 10km/h ylinopeutta, mutta takanatuleva ajoi silti 10m päässä puskurista, polkaisin jarrua että kaveri ymmärtäisi edes jotain mutta hän näyttikin keskisormea...
Jos tuo olis sinun hyvä työsi liikenteessä, hirvittää ajatella mitä tapahtuu kun äidyt häijyksi.
Lauantaina jouduin ottamaan auton liikenteeseen ja lohkolämmitinkin oli päällä riittävän ajan ennen käynnistystä, lumet ja jäät poistin kaikista laseista ja muualtakin, sekä peileistä että mm. auton katolta. En ajanut yksin, muuten olisinkin käyttänyt HKL:ää. Nopeusrajoituksia en ylittänyt enkä ihme kyllä havainnut olevani tien tukkona edes itäväylällä, talvikeliikö yllätti kanssa-autoilijat? Väistin myös muutamaa suojatien ylitttäjää mm. Puotilassa, lisäksi käytin tavalliseen tapaan suuntavillkkua sekä kaistanvaihdoissa että kaikissa risteyksissä. Muuten olen viime aikoina liikkunut enimmäkseen jallkaisin, paitsi työmatkoilla, jolloin n. 2x27 km taittuu kätevimmin julkisilla liikennevälineillä. Ennen oli toisin, kun oli vielä haettava lapsia päivähoidosta yms., jolloin oman auton käyttö oli muka tarpeellista.
Pidin iltapäivän jonossa kuravälin samaa vauhtia ajaneeseen. Kiireinen mersumies ohitti oikealta. En painanut kaasua estääkseni ohituksen.
Jos tuo olis sinun hyvä työsi liikenteessä, hirvittää ajatella mitä tapahtuu kun äidyt häijyksi.
No jopas oli erinomainen esimerkki siitä, kuinka sopiva aika ja paikka ylinopeudelle osataan valita ja että perässä roikkuminen on se varsinainen ongelma, joka pitää korjata ennen ylinopeuksiin puuttumista. Keinotkin on jo selvillä.
Jos tuo olis sinun hyvä työsi liikenteessä, hirvittää ajatella mitä tapahtuu kun äidyt häijyksi.
No jopas oli erinomainen esimerkki siitä, kuinka sopiva aika ja paikka ylinopeudelle osataan valita ja että perässä roikkuminen on se varsinainen ongelma, joka pitää korjata ennen ylinopeuksiin puuttumista. Keinotkin on jo selvillä.
Jos sinulle jäi epäselväksi kumpi osapuoli aiheutti toiselle hengenvaaran en voi sinua valitettavasti auttaa, minun kykyni ei siihen riitä.
Ei jäänyt. Molemmat aiheutitte vaaraa. Roikkuja enemmän, mutta puhtaita papereita tuskin saa liukkaalla kelillä ylinopeutta ajavakaan. Taaskaan pienemmän virheen tehneen tekoa ei kannattaisi unohtaa siksi, että joku toinen käyttäytyy vielä tyhmemmin. Sakkoketjussa on muuten hyvä vertaus aiheesta.
Itse olisin huolissani ajotaidostani, mikäli en osaisi kuvauksesi perusteella päätellä tilanteen varojen aiheuttajia.
Ei jäänyt. Molemmat aiheutitte vaaraa. Roikkuja enemmän, mutta puhtaita papereita tuskin saa liukkaalla kelillä ylinopeutta ajavakaan. Taaskaan pienemmän virheen tehneen tekoa ei kannattaisi unohtaa siksi, että joku toinen käyttäytyy vielä tyhmemmin. Sakkoketjussa on muuten hyvä vertaus aiheesta.
Itse olisin huolissani ajotaidostani, mikäli en osaisi kuvauksesi perusteella päätellä tilanteen varojen aiheuttajia.
Tiedän kyllä että aiheutin vaaran muille tiellä liikkujille.
Ensinnäkin jos joku ajaa aivan kiinni takapuskurissani nostan nopeutta hieman, jos se ei riitä painan jarrua.
Niin kauan kun liikun 1700kg painavalla autolla kilometrinkään tuntinopeudella aiheutan hengenvaaran kaikille muille ihmisille jotka ovat törmäyskursilla. Kysymys onkin vain siitä että missä kulkee raja. Maantiet on käsittääkseni luotu nopeampaan liikkumiseen mitä kaupunkikujat, joten voisi olettaa että silloin myös liikutaan vähintään tuplanopeudella.
Jos liikutaan rautakasoilla jotka painavat yli tonnin, turvallista nopeutta tuskin löytyy, aina jos osuu niin sattuu.
Ongelma on siinä että nopeutta ei voi laskea eikä toisaalta nostaa äärettömästi.
Mutta kun on pakko kuitenkin liikkua olen sitä mieltä (ja niin näyttää ylinopeustilastojen puolesta olevan myös valtaosa muista) että maantierajoitukset ovat liiaan alhaiset.
Se mikä on oikea rajoitus jakaakin sitten ihmiset eri katekoriaan. Mitä hiljempaa ajat, sitä pienempi on todennäköisyys osua vastapuoleen. Raja on vedettävä johonkin, mutta todennäköisyys joutua onnettomuuteen muun kun rattijuopon kanssa on tilastojen mukaan pienempi kuin Lottovoitto, joten ei erityisen todennäköistä. Itse ajan päivittäin 2 ja puolituntia töihin yhteensä, mieluummin ajaisin 2 tuntia tai alle mutta se ei ole mahdollista, harvemmin edes kesällä. Kaikki se aika mitä istut autossa on poissa perheeltä, mikä näkyy sitten ihan muissa tilastoissa.
No ei kai siinä sitten auta muu kuin ajaa peilijäällä ylinopeutta ja jarrutella muiden edessä.
alarjak: Mutta kun on pakko kuitenkin liikkua olen sitä mieltä (ja niin näyttää ylinopeustilastojen puolesta olevan myös valtaosa muista) että maantierajoitukset ovat liiaan alhaiset.
Sinulta menee syyt ja seuraukset sekaisin. Turvallisuuden kannalta lopputulokseen ei vaikuta onko autoon sidottu liike-energialisäys peräisin 10 km/h ylinopeudesta 80:n rajoituksella vai rajoituksen ylärajalla ajosta 90:n rajoituksella.
Varmaan tiedät että 10 km/h ylinopeus 80:n alueella nostaa kuolonkolarin todennäköisyyttä n. 40 %? Jos et tiedä, löytyi syy moiseen mielipiteeseen. Jos tiedät, niin miksi mielestäsi tilanne muuttuu rajoitusta nostamalla?
alarjak: Se mikä on oikea rajoitus jakaakin sitten ihmiset eri katekoriaan.
Niin varmaan jakaa, mutta siitä ei ole kysymys. Ei se vielä ketään tapa jos on eri mieltä valtion kanssa nopeusrajoituksista, se vasta tappaa jos ei noudata nopeusrajoituksia. Meillä on mielipiteen vapaus mutta meillä ei ole vapautta aiheuttaa mielipiteemme vuoksi ylimääräistä vaaraa kenellekään.
alarjak: Raja on vedettävä johonkin, mutta todennäköisyys joutua onnettomuuteen muun kun rattijuopon kanssa on tilastojen mukaan pienempi kuin Lottovoitto, joten ei erityisen todennäköistä. Itse ajan päivittäin 2 ja puolituntia töihin yhteensä, mieluummin ajaisin 2 tuntia tai alle mutta se ei ole mahdollista, harvemmin edes kesällä. Kaikki se aika mitä istut autossa on poissa perheeltä, mikä näkyy sitten ihan muissa tilastoissa.
Sinun kannattaisi avata toinenkin nimimerkki, antaa toisen puhua nuo älyttömyydet ja toisen vaatia korkeampia rajoituksia. Nyt mielipiteesi joutuu outoon valoon kun ensin moitit rajoituksia alhaisiksi ja samassa kommentissa annat syyn niiden laskuun tai valvonnan nollatoleranssiin.
Ihan vaan mielenkiinnosta, lasketaan mitä tuo sanomasi ajansäästö tarkoittaisi liikenneturvallisuuden kannalta. Sinun pitäisi nostaa keskinopeuttasi 25 % mikä tarkoittaa kuolemanriskin lisääntymistä 100 %:lla ja loukkaantumisriskin kasvua yli 50 %:lla. Ihailtavan vastuuntuntosi perhettäsi kohtaan joutuu nyt maksamaan muut ihmiset liikenteessä.
Ei nosta. Missään tilastoissa ei ole näyttöä tuosta vaan itseasiassa onnettomuusriski on suurempi rajoitusta noudattavilla selvinpäin olevilla kuskeilla kuin ylinopeutta ajavilla selvillä. Suurempi rajoitus vähentäisi ohituksia. 80 rajoitus tarkoittaa aina että osa ajaa 70-75km mittarinopeutta mistä aiheutuu jonoutumista ja ohittelua.
Alfonsos: Ei nosta. Missään tilastoissa ei ole näyttöä tuosta
Tuo oli niin erikoinen väite, että on pakko pyytää joku esimerkki. Kaikissa minun näkemissäni sekä ylinopeutta että eri nopeusrajoituksilla tapahtuneita onnettomuuksia tutkineissa tutkimuksissa on tultu samaan tulokseen: nopeus lisää sekä loukkaantumiseen että kuolemaan johtavia onnettomuuksia ja vieläpä aika tarkkaan ennustettavassa suhteessa. Mistä tuo sinun tietosi on peräisin?
Alfonsos: ... itseasiassa onnettomuusriski on suurempi rajoitusta noudattavilla...
Ehkä tässä on syy mielipiteidemme eroon. Minä en puhunut onnettomuusriskistä vaan kuolonkolarin ja loukkaantumiseen johtavan kolarin todennäköisyyden muutoksesta. Onnettomuusriskistä puhuttaessa voit olla oikeassa kun puhutaan maantienopeuksista (ja sellaistahan esimerkkini koski), mutta kaupunkinopeuksilla ylinopeus vaikuttaa myös onnettomuusriskiin voimakkaasti lisäävästi.
Varmaan tiedät että 10 km/h ylinopeus 80:n alueella nostaa kuolonkolarin todennäköisyyttä n. 40 %? Jos et tiedä, löytyi syy moiseen mielipiteeseen. Jos tiedät, niin miksi mielestäsi tilanne muuttuu rajoitusta nostamalla?
Ajatko itse 80 alueella 70km/h? Jos et, lisäät huomattavasti riskiä osumatilantessa. Onko tämä hölmöläisten hommaa, leikataan lakanaa toisesta päästä ja ommellaan se toiseen, sellaista lukemaa et pysty osoittamaan mitä minä en pysty kumoamaan.
alarjak: Ajatko itse 80 alueella 70km/h? Jos et, lisäät huomattavasti riskiä osumatilantessa. Onko tämä hölmöläisten hommaa, leikataan lakanaa toisesta päästä ja ommellaan se toiseen, sellaista lukemaa et pysty osoittamaan mitä minä en pysty kumoamaan.
Ajan, jos tilannenopeus jostain syystä on rajoitusta pienempi. Yleensä ajan rajoituksen ylärajalla, eli 80 + mittarivirhe. Mittauspisteet ovat näyttäneet virheeksi kolmea ja neljää km/h, joten ajan mittarinopeutta 83 km/h.
Yritä ajatella ajonopeutta ja nopeusrajoitusta kuin mitä tahansa muutakin asiaa. Alkoholi on liikenteessä vaara, silti on sallittua ajaa jonkin verran alkoholia veressä. Ei sekään muutu murhaksi tasan 0,05 %:n kohdalla tai täysin vaarattomaksi inansa laillisen rajan alapuolella. Väsyneenä ajaminen on kielletty, silti haukottelu ratissa on sallittua. Syömme lukemattomia aineita, jotka ovat vaarallisia isoina pitoisuuksina, mutta eivät liian vaarallisia jos määrät ovat tietyn rajan alle.
Miksi sama asia on niin vaikea kun puhutaankin nopeudesta?