Eikö kaikki jotka ajaa sinua kovempaa sitten mielestäsi ole kaheleita, mitä nimitystä haluat heistä käyttää?
Ei minulla ole heitä tarvetta erikseen nimitellä. Olen käyttänyt termiä ylinopeuskuski, jolla keskustelussa pyrin määrittelemään, millaisen ajotavan käsittelystä on kyse. Ylipäätään pointtini keskusteluissa on ollut ajotavan merkitys.
Minun puolesta voit jatkaa steriilillä linjallasi mutta silloin kun liikenteessä näen tapauksia jotka on kuin suoraan Venäläisistä kolarivideoista uskallan sanoa heitä kaheleiksi. Minusta on turha koristella selvää häiriökäyttäymistä korulauseilla, onneksi en näe tällaista toimintaa kuin murto-osan siitä mitä sinä.
Mistä päättelet, että näet venäläisten kolarivideoiden kaltaista häiriökäyttäytymistä murto-osan minuun verrattuna? Siitäkö, että joustan tilanteissa, joissa ylinopeuskuskit ovat aiheuttaneet tarvetta joustaa?
Mutta ei rajoituksen mukainen nopeus silti minusta ole luonnottoman hidas.
Jos ajatellaan nopeutta pelkästään fyysisenä käsitteenä, mikään nopeus ei ole luonnottoman hidas. Eihän nimittäin ole olemassa mitään luonnollista nopeutta, joka toimisi mittapuuna paitsi tietysti luonnonvoimien kuten painovoiman aikaansaamaa nopeus putoamisessa.
Joku ehkä muistaa, että olen kirjoittanut joskus aikaisemmin, että autoilijat pyrkivät ajamaan luonnollista nopeutta. Olenko muuttanut mieleni?
Vaikka autojen nopeuksista puhuttaessa ei ole fyysisessä mielessä olemassa käsitettä luonnollinen nopeus, ajoneuvojen kuljettajien mielessä tällainen käsitys kuitenkin on. Luonnollista on se, mihin on totuttu, ja mikä tuntuu luontevalta. Näinhän on kaikkien asioiden kohdalla. Miksei siis myös nopeuden.
Ymmärrän sen, että nopeusrajoitusten mukainen nopeus tuntuu joidenkin ihmisten mielestä luonnolliselta eikä siis luonnottoman hitaalta. Syy on tottumuksessa. Olen huomannut tämän ilmiön joskus pitkillä matkoilla. Kun olen jostakin syystä ajanut hitaan auton perässä ohittamatta sitä, hidas vauhti on alkanut vähitellen tuntua luonnolliselta.
Perjantai-iltana seurasin pitkän matkan noin 60-70 kilometrin tuntinopeudella ajavaa pakettiautoa ohittamatta sitä. Hidas vauhti alkoi tietyssä mielessä tuntua luonnolliselta, vaikka laskeskelinkin, kuinka paljon myöhemmin olemme perillä, jos nopeus pysyy tällaisena. Matkustaja sai suggeroitua minut ajatukseen, että pakettiauton ohittaminen olisi vaarallinen uhkayritys. Havahduin kuitenkin jossakin vaiheessa transsitilasta ja painoin kaasua. Ohitus oi ohi muutamassa sekunnissa, ja sen jälkeen nopeus olikin taas normaali. Kun korkeampaan nopeuteen oli taas tottunut, nopeuden alentaminen uudestaan 60 - 70 kilometriin tunnissa olisi tuntunut luonnottomalta.
Ihmiset, jotka ideologisista syistä ajavat nopeusrajoituksia noudattaen, tottuvat käyttämiinsä hitaisiin nopeuksiin. Heille 80 km/h nopeus on luonnollinen, jos nopeusrajoituskyltti ei salli suurempaa nopeutta. Näiden ihmisten mielestä ohi ajavat autot, joiden nopeus on 20-30 km/h suurempi, liikkuvat järjettömän kovaa ja vaarallisesti. Tältähän se hitaasta autosta katsottuna näyttää.
Mutta nopeammasta autosta katsottuna tilanne näyttää täysin toisenlaiselta. Auto, joka liikkuu 80 km/h nopeudella on kuin metsässä oleva kanto, joka kierretään, jotta päästään kulkemaan. Oma ajaminen ei tunnu millään tavalla kovalta, koska siihen on totuttu. Enkä tarkoita tottumisella vauhtisokeudeksi kutsuttua ilmiötä vaan pitkän ajan kuluessa tapahtunutta tottumista.
Jos joku on ryypännyt 40 vuotta ja kulauttanut sinä aikana kurkkuunsa miljoonia ryyppyä kaljaa, kiljua, viiniä, pontikkaa, viinaa ja kaikkea mahdollista, hän on tottunut juomiseen. Jos hän lupaa, että huomisesta alkaen hänestä tulee kohtuukäyttäjä, kuinka todennäköistä on, että hän pystyy pitämään lupauksensa?
Jos joku on ajanut autolla ylinopeutta 40 vuotta ja kuluttanut sinä aikana useita autoja loppuun, kuinka uskottavalta kuulostaa, jos hän ilmoittaa, että huomisesta lähtien hän ei aja enää ylinopeutta?
Joku ehkä ajattelee, että koska huumeista ja alkoholista on joku päässyt eroon tahdonvoimallaan tai jonkin henkisen kokemuksen kautta, totta kai ylinopeudestakin voi päästä eroon samalla tavalla. Näissä asioissa on kuitenkin eroja.
"Ylinopeusraitistumiseen" voi olla vielä vaikeampi motivoida itsensä kuin alkoholi- tai huumeraitistumiseen.
Huumeet ja alkoholi rappeuttavat ihmistä, joten niiden käyttäminen pitkään on haitallista. Ylinopeus sen sijaan ei aiheuta mitään negatiivisia terveysvaikutuksia. Koska autossa tarvitsee istua vähemmän, ylinopeus voi olla jopa terveellistä.
Huumeita ja alkoholia harvoin käytetään vahingossa. Niistä voi olla erossa, kun ei koske niihin. Sen sijaan ylinopeudesta ei voi olla samalla tavalla erossa. Se on koko ajan läsnä. Sitä voi ajaa vahingossa, jos ei huomaa nopeusrajoitusmerkkiä, tai vauhti muuten pääsee karkaamaan. Alkoholin ja huumeiden kohdalla voi olla absolutisti, mutta ylinopeuden kohdalla se edellyttää suorastaan yli-inhimillisiä ponnisteluja nimittäin mikäli aikoo vielä ajaa autolla.
Jos autot olisivat 18 hevosvoiman moottorilla varustettuja Rättisitikoita, nopeusrajoitusten noudattaminen olisi helpompaa kuin mitä se on nyt, kun autot ovat ylitehokkaita ja ominaisuuksiltaan liian mukavia vallitseviin nopeusrajoituksiin nähden. Nykyisissä superautoissa nopeudet tuntuvat helposti luonnottoman hitailta.
Tämä on mielestäni ydinkysymys, kun puhutaan ylinopeuksista. Nykyiset autot ovat sellaisia, että niillä tekee mieli ajaa ylinopeutta. Suurempi nopeus tuntuu luonnolliselta. Lehtien koeajoissa autoja ajetaan ja arvostellaan aivan kuin käsitettä nopeusrajoitus ei olisi olemassakaan. Toimittajat hehkuttavat ominaisuuksista, joita kuljettajat eivät edes huomaa tai tarvitse, jos he noudattavat nopeusrajoituksia. Tämän asian esille tuominen herättää tosimiehissä ja rattimiehissä voimakkaita aggressioita, kuten tämän videon kommentit osoittavat. Vain harva tajuaa, mistä videossa oikeasti on kyse.
Mistä päättelet, että näet venäläisten kolarivideoiden kaltaista häiriökäyttäytymistä murto-osan minuun verrattuna? Siitäkö, että joustan tilanteissa, joissa ylinopeuskuskit ovat aiheuttaneet tarvetta joustaa?
Ihan omista kirjoituksista, olet arvostellut normaalia liikkumista siihen tyyliin kuin siinä olisi jotain niin ihmeellistä että joudut sen takia väistelemään muita. Ehkä siinä tapauksessa kannattaa muuttaa omaa käyttäytymistä jos enemmistö tuntuu aiheuttavan sinulle ongelmia.
Ihan omista kirjoituksista, olet arvostellut normaalia liikkumista siihen tyyliin kuin siinä olisi jotain niin ihmeellistä että joudut sen takia väistelemään muita. Ehkä siinä tapauksessa kannattaa muuttaa omaa käyttäytymistä jos enemmistö tuntuu aiheuttavan sinulle ongelmia.
Ei siinä mitään ihmeellistä ole, että liikenteessä joudun väistelemään nopeusrajoituksia rikkovia. Vaikka ilmiö onkin määriteltävissä normaaliksi, tavoiteltava se mielestäni ei ole.
Enemmistö ei aiheuta minulle ongelmia, tästähän on nopeuden osalta toissavuodelta 716,4 miljoonaan mittaustulokseen perustuvaa dataa taajamien ulkopuolelta. Mutta hämmentävä on ohjeesi muuttaa käyttäytymistäni, kun nykyään joustan lakia rikkovien takia. Ehdotatko, että vähennän joustamistani vai että alan rikkoa nopeusrajoituksia entistä enemmän? Vai vedätkö esiin vanhan korttisi ja kehoitat siirtymään julkisiin kulkuneuvoihin? Epäloogista tässä on se, että minun havaintojeni mukaan bussit noudattavat rajoituksia paremmin kuin henkilöautot keskimäärin.
Mutta hämmentävä on ohjeesi muuttaa käyttäytymistäni, kun nykyään joustan lakia rikkovien takia. Ehdotatko, että vähennän joustamistani vai että alan rikkoa nopeusrajoituksia entistä enemmän?
Ei siinä pitäisi olla mitään hämmentävää, yrität vaan sopeutua joukkoon niin pärjäät siellä moottoritielläkin paremmin eikä tarvitse väistellä niin paljon.
"jääratakokemus ennen kortin saantia joten auton hallinta sujui kuin itsestään"
Missä napapiirillä ajokoe suoritettiin kun jääratakokemus ratkaisi läpipääsyn. Ei täällä etelässä ainakaan tarvinnut sivuluisussa ajaa insinöörikokeessa tuohon aikaan.
Ei minunkaan aikana, mutta eipä tarvinnut opetella perusasioita kun ne oli jo hallussa ja pystyi keskittymään itse ajamiseen. Se on aikamoinen etu siihen verrattuna että aika moni sellainen menee autokouluun joka ei tiedä mikä poljin on jarru ja mikä kaasu.
Nimimerkki Ajotaito kunniaan: "Mä itse harjoittelin kortin saatuani yöllä erään rekkahuollon isolla pihalla ja se harjoittelu on pelastanut täpärästä tilanteesta muutaman kerran."
Viimeistään nyt olisi syytä pohtia, miten täpäristä tilanteista voisi selvitä vielä helpommin ja ennenkaikkea varmemmin ja siten olla nimimerkkinsä veroinen.
Ajaessani viime perjantaina Kehä kolmosella oli juuri alkanut lumisade. Tie oli liukas, ja uutiset kertoivat kolareista.
Muutamat autot ajelivat vasemmalla kaistalla olosuhteisiin nähden ja sakkokameroihin nähden - aika huolettomasti, joten kaivoin kameran esille ottaakseni muutaman kuvan. Kuvista ei tullut kovin ihmeellisiä, mutta kuvaamisen takia olin vähällä itse aiheuttaa kolarin.
Kolaria ei tapahtunut, mutta jos joku siitä huolimatta saa syyttämisestäni hyvän mielen, niin sen kuin syyttää. Myönnän kaiken. Kameran kanssa touhuaminen oli vaarallista, ajaminen oli vaarallista, kaikki oli vaarallista. Ja tulee olemaan vaarallista. En aio kommentoida tämän enempää.
Jatkan tapahtumien selostamista, koska pitäähän syyttäjillä olla aineistoa.
Otettuani ->viimeisen kuvan<- panin kameran pois. Keskittyessäni kameraan en seurannut edessä ajavia autoja niin hyvin kuin olisi pitänyt. En tehnyt mitään, vaikka näin, että edessä syttyi autojen jarruvaloja ja hätävilkkuja.
Tässä vaiheessa palataan siihen, mitä olen kirjoittanut reagointiajoista. Olen väittänyt, että liikennepropagandassa mainittu yksi sekunti on liian pitkä aika, ja että todellinen reagointiaika voi olla huomattavasti lyhyempi (esimerkiksi 0,25 sekuntia), jos kuljettaja on varautunut siihen, että jotain voi tapahtua. Nopea reagoiminen edellyttää siis valmistautumista ja äkillisen tilanteen odottamista.
Ja nyt palataan tilanteeseen Kehä kolmosella. Vaikka tiesin, että tie on liukas, ja näkyvyys on huono, ja onnettomuusriski on kohonnut, en ollut sellaisessa valmiustilassa, jota edellä mainittu lyhyempi reagointiaika olisi edellyttänyt. Käytin yhden tai jopa kaksi sekuntia pelkkään tilanteen ihmettelemiseen ennen kuin tajusin, että nyt olisi aika tehdä jotain. Edessä olevat autot eivät nimittäin enää liikkuneet. Painoin jarrua ja totesin lähes saman tien, että autoni ei ehkä tule pysähtymään ajoissa. Rekan perälauta läheni uhkaavasti, ja auton pyörät luisuivat tiellä, koska autossa ei ole lukkiutumattomia jarruja.
Sanoin kyydissä olleelle tyttärelleni, että nyt se tapahtuu. Hän säikähti ja luuli, että törmäämme kuorma-auton perään. En kuitenkaan tarkoittanut, että nyt me ajamme kolarin vaan luulin hetken ajan, että on tapahtumassa iso ketjukolari, jossa edellämmekin on törmäilty, ja me törmäämme seuraavaksi, ja meidän peräämme törmätään. Todellisuudessa mitään ketjukolaria ei ollut tapahtunut, ja meidän automme oli ainoa, joka oli vaarassa törmätä mihinkään. Kaukana edellä jonossa tietysti oli törmäilty, koska siksihän jono oli pysähtynyt.
En halunnut törmätä kuorma-autoon varsinkin kun luulin, että meidän peräämmekin voidaan vielä ajaa. Kuorma-auton ja ison Jeepin väliin litistyminen ei tunnu kovin houkuttelevalta. Ratkaisin tilanteen niin, että ohitin kuorma-auton. Onneksi siihen oli tilaa. Tapahtumasta aiheutuneet kolhut olivat pelkästään henkisiä.
En ajanut ylinopeutta, joten ajamiseni oli lepsua. Ylinopeutta ajaessani olisin ehkä ollut tarkkaavaisempi ja aloittanut jarruttamisen aikaisemmin. Jarrutusmatka olisi tuolloin tietenkin ollut pidempi, mutta aikaisempi reagoiminen ja aikaisemmin aloitettu jarruttaminen olisi saattanut kompensoida alkunopeuksien eron. Mitään varmaa ei tietenkään voi sanoa, koska lopputulos riippuu tilanteesta, kelistä, renkaista ja käytetyistä nopeuksista.
Liian harva tietää, että peräkärryn kanssa saa ajaa 80 km/t. Meillä Savossa näkee usein peräkärryllisen ohittavan 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella kirkkaasti muut rajoituksen mukaan ajavat.
SO2001-egoilija vastaa kirjoittajalle:
Luonnollista on se, mihin on totuttu, ja mikä tuntuu luontevalta. Ymmärrän sen, että nopeusrajoitusten mukainen nopeus tuntuu joidenkin ihmisten mielestä luonnolliselta. Syy on tottumuksessa.
Ihmiset, jotka ideologisista syistä ajavat nopeusrajoituksia noudattaen, tottuvat käyttämiinsä hitaisiin nopeuksiin. Heille 80 km/h nopeus on luonnollinen, jos nopeusrajoituskyltti tai ajoneuvoyhdistelmä ei salli suurempaa nopeutta. Näiden ihmisten mielestä ohi ajavat autot, joiden nopeus on 20-30 km/h suurempi, liikkuvat järjettömän kovaa ja vaarallisesti. Tältähän se hitaasta autosta katsottuna näyttää.
Mutta nopeammasta autosta katsottuna tilanne näyttää täysin toisenlaiselta. Auto, joka liikkuu 80 km/h nopeudella on kuin metsässä oleva kanto, joka kierretään, jotta päästään kulkemaan. Oma ajaminen ei tunnu millään tavalla kovalta, koska siihen on totuttu.
Joku ehkä ajattelee, että koska huumeista ja alkoholista on joku päässyt eroon tahdonvoimallaan tai jonkin henkisen kokemuksen kautta, totta kai ylinopeudestakin voi päästä eroon samalla tavalla. Näissä asioissa on kuitenkin eroja. "Ylinopeusraitistumiseen" voi olla vielä vaikeampi motivoida itsensä kuin alkoholi- tai huumeraitistumiseen.
Jos autot olisivat 18 hevosvoiman moottorilla varustettuja Rättisitikoita, nopeusrajoitusten noudattaminen olisi helpompaa kuin mitä se on nyt, kun autot ovat ylitehokkaita ja ominaisuuksiltaan liian mukavia vallitseviin nopeusrajoituksiin nähden. Nykyisissä superautoissa nopeudet tuntuvat helposti luonnottoman hitailta.
Tämä on mielestäni ydinkysymys, kun puhutaan ylinopeuksista. Nykyiset autot ovat sellaisia, että niillä tekee mieli ajaa ylinopeutta. Suurempi nopeus tuntuu luonnolliselta. Tämän asian esille tuominen herättää tosinaisissa ja rattinaisissa voimakkaita aggressioita.
ritsa virranmukana vastaa näin:
Ei siellä Savossa voi olla noin montaa rajoituksen mukana ajavaa! Sitä paitsi on ihan normia mennä 100:lla vielä kirkkaasti nopeampaa.
Itse olet tientukkona ja peräkärryllinen ajaa oikeasti vain muun virran mukana! Itse asiassa turvallisemmin kuin sinä
"jääratakokemus ennen kortin saantia joten auton hallinta sujui kuin itsestään"
Missä napapiirillä ajokoe suoritettiin kun jääratakokemus ratkaisi läpipääsyn. Ei täällä etelässä ainakaan tarvinnut sivuluisussa ajaa insinöörikokeessa tuohon aikaan.
Ei minunkaan aikana, mutta eipä tarvinnut opetella perusasioita kun ne oli jo hallussa ja pystyi keskittymään itse ajamiseen. Se on aikamoinen etu siihen verrattuna että aika moni sellainen menee autokouluun joka ei tiedä mikä poljin on jarru ja mikä kaasu.
Jos polkimia alkaa vasta insinöörikokeessa opettelemaan peli on menetetty.
SO2001 "Olen väittänyt, että liikennepropagandassa mainittu yksi sekunti on liian pitkä aika, ja että todellinen reagointiaika voi olla huomattavasti lyhyempi (esimerkiksi 0,25 sekuntia), jos kuljettaja on varautunut siihen, että jotain voi tapahtua."
Riippuu siitä, mitä tarkoitat reagointiajalla. Esim. mainitsemasi kaltaisissa tilanteissa reagoinnin ensimmäinen vaihe on tilanteen havainnointi. Seuraavaksi tulee päätöksen teko, jarrutanko vai ohjaanko mahdollisesti ojaan tai viereiselle kaistalle. Kolmanneksi, jos olet päättänyt jarruttaa, nostat jalan kaasulta ja siirrät sen jarrupolkimelle ja alat painaa sitä. Tätä kolmivaiheista tapahtumaa liikenteessä kutsutaan yleisesti reagointiajaksi tai reaktioajaksi ja siihen kuluu normaalilta ihmiseltä noin sekunti. Jos tarkoitat vain kahta ensimmäistä vaihetta, eli tilanteen havainnointia ja päätöksen tekoa, voi 0,25 sekuntia olla mahdollista. Jos omistat sekuntikellon, niin kokeile napsauttaa peukalolla start-stop niin nopeasti kuin pystyt ja tarkista aika. Pääset todennäköisesti lähelle 0,25 sekuntia. Mieti sitten pystyisitkö siinä ajassa havaitsemaan esteen, tekemään jarrutuspäätöksen ja aloittamaan jarrutuksen.
ritsa: Näillä "uskovaisilla" vippaa näköjään järestään päässä, kauhea meteli vuosikausia pienistäkin ylityksistä ja pikkuhiljaa yksi kerrallaan paljastuu se todellinen ajotapa. Herbert taitaa olla ainoa lähes uskovainen.
Minusta hyvä tapa erottaa uskovainen ja objektiivisesti asiaan suhtautuva toisistaan on katsoa miten nimimerkki perustelee mielipiteensä. Jos vakuuttaa mielipiteensä oikeellisuutta sillä että näin se nyt vaan on, niin kyse on uskosta. Jos kertoo mihin objektiivisiin eli tieteen oikeaksi osoittamiin tietoihin mielipide perustuu, on jo hyvässä vauhdissa oikeaan suuntaa. Ja perillä on sitten, kun ne tieteen havainnot osoittautuvat oikeiksi muiden keskustelijoiden tarkastuksessa.
Sinä ritsa et perustele objektiivisesti etkä tarkista sinulle esitettyjä objektiivisia perusteluja. Käyttäydyt siis kuin uskovainen, mutta silti olet jatkuvasti syyttelemässä muita uskovaisiksi.
ritsa: Rikon vielä kolmattakin sääntöä, sääntöä mikä Suomessa on laitonta mutta Saksassa laki, väistän ohituskaistalle moottoritielle tulevien tieltä.
Minäkin tein noin monta vuotta, mutta sitten sain jossain käsiini Tieliikennelain selitettynä. Tästä moottoritien kiihdytyskaistan väistämisestä siinä sanottiin, että se tehtiin kielletyksi koska väistäminen totuttaa kuljettajia ajattelemaan että heidän ei tarvitsekaan noudattaa väistämisvelvollisuuttaan. Väistäminen saa kuljettajat käyttäytymään sen oletuksen mukaan että moottoritiellä ajava väistää liittymästä tulevia, vaikka kiihdytyskaistalta tulevalla ei ole välttämättä tietoa siitä onko moottoritiellä ajavalla tilaa väistää. Se oli minusta niin looginen selitys että lopetin tilan antamisen kaistaa vaihtamalla siihen paikkaan ja aloin antaa tilaa nopeutta laskemalla.
Olen monta kertaa nähnyt kun kiihdytyskaistalta tulevalle tilaa antava saa aikaan hankalia tilanteita. Kokemuksia löytyy siitä, että oikeaa kaistaa ajava ei anna tietä ja joutuu väistämään ohituskaistalle välttääkseen törmäyksen sekä siitä, kun kuski antaa tietä liittymästä tulevalle eikä huomaa että ohituskaista on varattu.
Tässäkin tapauksessa paras vaihtoehto on ajaa liikennesääntöjen mukaan. Sinä varmasti olet vilpitön ajatellessasi että teet palveluksen vaihtaessasi kaistaa, mutta pitkällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu että osa kuljettajista levittää ympärilleen luuloa, että kärkikolmio tarkoittaa eri tilanteissa eri asioita. Neljän sekunnin turvavälillä liittymästä tulevalla on ruhtinaallisesti tilaa liittyä liikennevirtaan.
Herbert: En tiedä, oliko ennen lakiuudistusta sääntö tuolta osin erilainen, mutta ihan hyvä syy nykyiseen lainsäädäntöön tuolta osin on olemassa. Lisäksi jos kaistaa laittomasti rampin kohdalla vaihtaa, joutuu lisäksi usein kiihdyttämään ylinopeuden puolelle päästäkseen takaisin omalle kaistalle.
ritsa: No tästä selviää sillä että ajaa jo ennen kaistanvaihtoa ylinopeutta, niinhän siellä kaikki muutkin tekee.
Jos ei halua kiihdyttää ylinopeuteen, niin siitä ei todellakaan selviä sillä että kiihdyttää ylinopeuteen jo aikaisemmin.
ritsa: Sitä ikäänkuin sopeutuu paremmin joukkoon.
Katsoppa kurillas tilastosta kumpi on isompi joukko moottoritiellä, ylinopeutta ajavat vai rajoitusta noudattavat. Tilastojen mukaan sinä et sopeudu joukkoon.
JEV2: Kalahtiko kalikka, vai mistä johtuu ettet huomannut tarkoittavani lainaamani kirjoittajan, eli Nikkran, kirjoituksia?
Näin että vastasit Nikkralle, mutta edes uudelleen luvun jälkeen ymmärrä miten minä liityn tilanteeseen jossa kuski kokee oikeudekseen hidastaa nopeampien ajoa kaiken sen jälkeen mitä olen siitä asiasta sanonut. Mutta olkoon, kai sinulla on hyvä syy.
Olen väittänyt, että liikennepropagandassa mainittu yksi sekunti on liian pitkä aika, ja että todellinen reagointiaika voi olla huomattavasti lyhyempi (esimerkiksi 0,25 sekuntia), jos kuljettaja on varautunut siihen, että jotain voi tapahtua. Nopea reagoiminen edellyttää siis valmistautumista ja äkillisen tilanteen odottamista.
Kovin lyhyeltä tuo tuntuu silloinkin , vaikka olisi skarppina valmistautunut tilanteeseen.
Todellisessa liikennetilanteessa reaktioaika voi olla hyvinkin eripituinen riippuen tilanteesta ja olosuhteista. Se voi olla alle sekunnin, mutta myös useita sekunteja. Tämän ymmärtää, kun miettii mihin sitä aikaa oikein kuluu. Reaktioaika voidaan määritellä näin:
"Reaktioaika on aika, joka ajoneuvon kuljettajalta kuluu yllättävän tilanteen havaitsemisesta vaaratilanteeksi käsittämiseen, päätöksen tekoon sekä toiminnan (jarrutuksen) aloittamiseen."
"Kuinka pitkä on ihmisen reaktioaika?
Reaktioaikoja on itse asiassa kaksi. Absoluuttinen reaktionopeus tulee kysymykseen tilanteessa, jossa on yksi ärsyke ja siihen yksi toimenpide, esimerkiksi kun pikajuoksija odottaa lähtölaukausta. Hänen reaktionopeutensa on vain muutamia sekunnin kymmenyksiä.
Tilannereaktionopeus on toinen asia. Tilannereaktionopeutta vaativassa tapahtumassa on yksi tai useampia ärsykkeitä ja vähintään kaksi tai useampia toimintavaihtoehtoja, esimerkiksi jarrutanko, väistänkö oikealta vai väistönkö vasemmalta. Liikenteessä kysymys on tästä reaktioajasta. Enää ei puhuta sekunnin kymmenyksistä vaan sekunneista."
Tuossa TM:n artikkelissa oli vielä miettimisen arvoinen asia: "Kukaan ei voi etukäteen sanoa mikä on hänen reaktioaikansa tosipaikan tullen."
Miten sitten voi varautua yllättäviin tilanteisiin?Tietenkin keskittymällä ajamiseen - olemaan skarppina. Olennaista on myös kunnon turvavälin pitäminen ja ajonopeus. Se vaikuttaa olennaisesti siihen pystyykö välttämään onnettomuuden esimerkiksi väistämllä tai ohittamalla. Ajonopeus vaikuttaa niin reaktiomatkaan (reaktioajan aikana kulkemaan matkaan) kuin jarrutusmatkaankin.
JEV2: Kalahtiko kalikka, vai mistä johtuu ettet huomannut tarkoittavani lainaamani kirjoittajan, eli Nikkran, kirjoituksia?
Näin että vastasit Nikkralle, mutta edes uudelleen luvun jälkeen ymmärrä miten minä liityn tilanteeseen jossa kuski kokee oikeudekseen hidastaa nopeampien ajoa kaiken sen jälkeen mitä olen siitä asiasta sanonut. Mutta olkoon, kai sinulla on hyvä syy.
Kysymys oli kohdistettu sinulle ajatuksena se, että arvioisit Nikkran ajotapaa. Aiemminhan väitit, ettei tällaisia kuljettajia (toisten eteen lain varjolla meneviä ) voi olla, koska hehän rikkovat silloin lakia.
Sinä kyllä tuplasit ajoetäisyyden ohituspaikan kyttäämistilanteessa, mutta ei se mitään.
Tuplasin minkä?? Ettet nyt vaan sotke tätä taas siihen moottoritiehen.
Ajoetäisyyden. Kerroin toisessa yhteydessä Opelixille, etten kyttää ohituspaikkaa yhtä lähellä kuin hänellä on tapana. Tämä oli hänen mielestään jotenkin vaikeasti käsitettävä ajatus tai ainakin edusti huonoa ajotapaa. Sinä siis tuplasit tai oikeastaan triplasit ajoetäisyyden minuun verrattuna.
Saas nähdä väheneekö tollaset, kun Saksankin motareille tulee rajoitukset. Muuta hyötyä tulee, kuten tuossa artikkelissa todetaan: melu vähenee puoleen , kun osuudelle tulee 120 km/h rajoitus "Lärm wird halbiert".
Minäkin tein noin monta vuotta, mutta sitten sain jossain käsiini Tieliikennelain selitettynä. Tästä moottoritien kiihdytyskaistan väistämisestä siinä sanottiin, että se tehtiin kielletyksi koska väistäminen totuttaa kuljettajia ajattelemaan että heidän ei tarvitsekaan noudattaa väistämisvelvollisuuttaan. Väistäminen saa kuljettajat käyttäytymään sen oletuksen mukaan että moottoritiellä ajava väistää liittymästä tulevia, vaikka kiihdytyskaistalta tulevalla ei ole välttämättä tietoa siitä onko moottoritiellä ajavalla tilaa väistää. Se oli minusta niin looginen selitys että lopetin tilan antamisen kaistaa vaihtamalla siihen paikkaan ja aloin antaa tilaa nopeutta laskemalla.
Kun luin jutun alkuosaa, ajattelin, että tilaa ei anneta, ja sillä siisti. Teksti lopussa sentään mainitaan, että annetaan sitä, mutta hidastamalla.
Aioin kirjoittaa että m..xxxx..kin toimin yleensä näin, kunnes muistin, että joku kenties laskee nelikirjaimisia m-sanoja.
Otetaanpa siis uusiksi.
Annan moottoritielle tulevalle tilaa yleensä hidastamalla, mutta koska en noudata muutenkaan liikennesääntöjä kuin "soveltuvilta osin", voin tarvittaessa myös väistää vasemmalle kaistalle, jos se on tarpeen. Yleensä kuitenkin pelkkä hidastaminen riittää. Jos moottoritielle on tulossa iso hitaasti kiihtyvä auto, silloin tulee mieleen sekin, että ehkä pitäisikin kiihdyttää edestä pois.
Moottoritielle tuleminen on joskus lähes "mission impossible", jos autoja menee yhtenä virtana, ja sekaan pitäisi jotenkin päästä. Näin on erityisesti silloin, jos kiihdytyksen alkuvaiheessa ei näe moottoritietä edessä olevan penkan tai puiden takia. Kiihdyttäminen on tehtävä tavallaan sokkona ja luotettava siihen, että tilaa löytyy. Jos sitä ei löydy, ei auta kuin jarruttaa ja pysäyttää auto.
Kiihdytyskaistan päästä nollanopeudesta aloitettu siirtyminen hyvin lyhyen kiihdytyksen jälkeen ruuhkaiselle moottoritielle ei todennäköisesti ole turvallista varsinkin, jos keli on liukas. Tällaisiin tilanteisiin ei pitäisi kenenkään joutua. Muutaman vuoden takainen paha ketjukolari Helsingin ulosmenotiellä Koffin mainostornin liittymän lähistöllä taisi alkaa tämän tyyppisestä asetelmasta - tai ei kai siellä aivan "nollanopeudesta" kiihdytetty, mutta joka tapauksessa liittymästä tulevat aiheuttivat sen, että moottoritiellä jouduttiin jarruttelemaan kohtalokkain seurauksin. Liittymät ovat riskipaikkoja, koska niiden kohdalla moottoritien tasainen liikennevirta helposti häiriintyy.
On kaikkien etu, että moottoritielle voidaan ajaa sujuvasti, joten moottoritiellä ajavien kannattaa osoittaa joustavuutta, vaikka he liikennesäännön mukaan eivät olekaan ensisijaisesti väistämisvelvollisia.
"Vapaa nopeus" lopetetaan vielä ennen pääsiäistä. Gut!
Ajatko useinkin tuon kylän ohi, vai miksi juuri tuo paikka kiinnostaa noin kovin? Ja miksi melu haittaa sinua siellä? Toki 4 dB:n ero on jo ihan korvin kuultavissa.
Kyllä niitä nopeusrajoituksia on muidenkin isompien kaupunkien ympäristössä, ei Stuttgartin eteläpuoli ainoa paikka ole. Bremenin alueella on jo pitkään ollut 120 km/h rajoitus moottoriteillä.
"Vapaa nopeus" lopetetaan vielä ennen pääsiäistä. Gut!
Ajatko useinkin tuon kylän ohi, vai miksi juuri tuo paikka kiinnostaa noin kovin? Ja miksi melu haittaa sinua siellä? Toki 4 dB:n ero on jo ihan korvin kuultavissa.
Tuo juttuni oli kommentti "Kumppanin" kirjoitukseen ja samalla myös vastausta Saksan motarien kovien nopeuksien ihailijoille eli toi esiin sen, että nopeusrajoitusten laitto siellä vähentää olennaisesti melua. 4 dB:m ero tosiaan on korvin kuultavissa, sillä tässä esiintyneen asiantuntijan mukaan se puolittaa melun.
Ajonopeuksia meillä Suomessa kannattaa arvioida myös ympäristövaikutuksen kannalta. Esimerkiksi nopeuden alentaminen 100 km/h:sta 80 km/h:iin sanotaan vaikuttavan suurin piirtein saman verran kuin autojen määrän vähentäminen puoleen. Ja senkin kyllä korvalla kuulee.
Edellä olevasta jo varmasti ymmärsit, että olennainen pointti ei ole käynkö siellä melua kuuntelemassa. Sen sijaan tämä asia on tärkeä myös Suomessa ja siksi siitä kannattaa jopa keskusella.
Olikos se niin ritsa, että "Suomessa näet samanlaista koheltamista joka päivä"?
ritsa:
Ei ollut.
Mikä oli siis pointtisi? Onhan noita juutuupi täynnä, sou?
Kun Saksan ihmemaassa alkaa motarilla tapahtumaan, niin sitten se tapahtuu Isoilla Numeroilla:
ritsa:
Minusta tuo Venäläinen ruletti näytti pahemmalta.
Niinhän se varmaan näytti, koska ruletti oli sarjatulta ja livenä näki kuinka kävi. Mutta ties kuinka pitkältä ajalta koostettuna, eikä pelkästään motarilta vaan myös pienemmiltä teiltä, jopa kaduilta. Ja kaikki verrattuna siis tuohon yhteen isoon onnettomuuteen motarilla Saksassa. Eli ihan suoraan noita linkkejä ei voi tietysti verratakaan.
Tässä toinen tapaus Saksasta, josta et valitettavasti näe livenä, aiheuttiko vaikkapa joku suomalainen törttö hitailija, tai kaistanvaihtaja tilanteen ja mitä sitten tapahtui. On siis uutiskuvaa jälkeenpäin. Taas nähdään miten siellä nimenomaan motarilla pinoutuu varmaan pahemmin autoja kerralla kuin yhdessäkään noissa oman pätkäsi tapauksessa sattui. Eikä ole esim. lumentulosta tietoakaan, eikä nyt pikku sade Suomessakaan tunnu haittaavan (joustavuuden nimissä ).
Voisiko olla jotakin tekemistä sen kanssa, että reaktioajat ovat niin lyhyet, vai mitä veikkaat? Etäisyydet liian lyhyet? Liikaa mummoja liikenteessä? Joku lippalakkipää ollut kuitenkin tossa mukana?
Minusta tuolla jos jossakin ollaan juuri vauhdin takia liipaisimella koko sakki. Miltä näyttäisi tilanne yleisemmin, jos Germaaniassa olisi venäjänmalliin autoissa jatkuvasti videotallennus päällä?
Herbert: Jos jutuistasi edes osa pitää paikkaansa, opettajasi ei tainnut tätä periaatetta noudattaa.
ritsa: Ne pitää kaikki paikkansa, toisin kuin eräiden jutut jotka vaihtelevat päivittäin.
Eivät kaikki sinun puheesi voi pitää paikkaansa, koska olet samoista asioista eri mieltä yhteydestä riippuen. Kun puhut ylinopeudesta, liikennerikos on merkki yhteiskuntaan sopeutumisesta sillä perusteella että enemmistö tekee sitä. Olet sanonut näin: On pikemminkin sääntö kuin poikkeus että ihmiset pyöräilevät suojatielle vaikka pyörä pitää taluttaa suojatien yli. Eli enemmistö on päättänyt kumota Tieliikennelain tuolta osin. Mutta sinä et kiittelekään heidän kykyään sopeutua yhteiskuntaan vaan annat moitteita: Se että ihmiset pyöräilevät suojatien ylitse taluttamisen sijaan johtuu kiireestä ja laiskuudesta. Joten muutit mielipidettäsi sen mukaan, oletko kärsivänä vai hyötyjänä osapuolena.
Olet sanonut ajavasi ylinopeutta säästääksesi aikaa. Pyöräilijöistä olet sanonut näin: Se että ihmiset pyöräilevät suojatien ylitse taluttamisen sijaan johtuu kiireestä . Joten mielipiteesi siitä, onko ajansäästö hyväksyttävä syy rikkoa liikennesääntöjä, riippuu siitä oletko itse hyötyjä vai et.
Olet sanonut että ylinopeudesta sakottamisen vähentää kuljettajien halua noudattaa liikennesääntöjä: "Valvoja on menettänyt kunnioituksensa kyykyttämällä ihmisiä ja ihmiset protestoivat välinpitämättömyydellä aina kun silmä välttää . Mutta kun puhut muista kuin omista liikennesääntöjen rikkomisistasi mielipiteesi onkin toinen: pyöräiljöitä sen enempää kuin jalankulkijoita harvemmin sakotetaan tämä tapa on saanut yleisen hyväksynnän. Sinulla on siis sakottamisen ja valvonnan hyödyistä kaksi vastakkaista mielipidettä riippuen siitä onko kohteena omasi vai jonkun toisen tapoihin kuuluva rike.
Herbert:
Minun puolesta voit jatkaa steriilillä linjallasi mutta silloin kun liikenteessä näen tapauksia jotka on kuin suoraan Venäläisistä kolarivideoista uskallan sanoa heitä kaheleiksi. Minusta on turha koristella selvää häiriökäyttäymistä korulauseilla, onneksi en näe tällaista toimintaa kuin murto-osan siitä mitä sinä.
Mistä päättelet, että näet venäläisten kolarivideoiden kaltaista häiriökäyttäytymistä murto-osan minuun verrattuna? Siitäkö, että joustan tilanteissa, joissa ylinopeuskuskit ovat aiheuttaneet tarvetta joustaa?
Herbert:
Jos ajatellaan nopeutta pelkästään fyysisenä käsitteenä, mikään nopeus ei ole luonnottoman hidas. Eihän nimittäin ole olemassa mitään luonnollista nopeutta, joka toimisi mittapuuna paitsi tietysti luonnonvoimien kuten painovoiman aikaansaamaa nopeus putoamisessa.
Joku ehkä muistaa, että olen kirjoittanut joskus aikaisemmin, että autoilijat pyrkivät ajamaan luonnollista nopeutta. Olenko muuttanut mieleni?
Vaikka autojen nopeuksista puhuttaessa ei ole fyysisessä mielessä olemassa käsitettä luonnollinen nopeus, ajoneuvojen kuljettajien mielessä tällainen käsitys kuitenkin on. Luonnollista on se, mihin on totuttu, ja mikä tuntuu luontevalta. Näinhän on kaikkien asioiden kohdalla. Miksei siis myös nopeuden.
Ymmärrän sen, että nopeusrajoitusten mukainen nopeus tuntuu joidenkin ihmisten mielestä luonnolliselta eikä siis luonnottoman hitaalta. Syy on tottumuksessa. Olen huomannut tämän ilmiön joskus pitkillä matkoilla. Kun olen jostakin syystä ajanut hitaan auton perässä ohittamatta sitä, hidas vauhti on alkanut vähitellen tuntua luonnolliselta.
Perjantai-iltana seurasin pitkän matkan noin 60-70 kilometrin tuntinopeudella ajavaa pakettiautoa ohittamatta sitä. Hidas vauhti alkoi tietyssä mielessä tuntua luonnolliselta, vaikka laskeskelinkin, kuinka paljon myöhemmin olemme perillä, jos nopeus pysyy tällaisena. Matkustaja sai suggeroitua minut ajatukseen, että pakettiauton ohittaminen olisi vaarallinen uhkayritys. Havahduin kuitenkin jossakin vaiheessa transsitilasta ja painoin kaasua. Ohitus oi ohi muutamassa sekunnissa, ja sen jälkeen nopeus olikin taas normaali. Kun korkeampaan nopeuteen oli taas tottunut, nopeuden alentaminen uudestaan 60 - 70 kilometriin tunnissa olisi tuntunut luonnottomalta.
Ihmiset, jotka ideologisista syistä ajavat nopeusrajoituksia noudattaen, tottuvat käyttämiinsä hitaisiin nopeuksiin. Heille 80 km/h nopeus on luonnollinen, jos nopeusrajoituskyltti ei salli suurempaa nopeutta. Näiden ihmisten mielestä ohi ajavat autot, joiden nopeus on 20-30 km/h suurempi, liikkuvat järjettömän kovaa ja vaarallisesti. Tältähän se hitaasta autosta katsottuna näyttää.
Mutta nopeammasta autosta katsottuna tilanne näyttää täysin toisenlaiselta. Auto, joka liikkuu 80 km/h nopeudella on kuin metsässä oleva kanto, joka kierretään, jotta päästään kulkemaan. Oma ajaminen ei tunnu millään tavalla kovalta, koska siihen on totuttu. Enkä tarkoita tottumisella vauhtisokeudeksi kutsuttua ilmiötä vaan pitkän ajan kuluessa tapahtunutta tottumista.
Jos joku on ryypännyt 40 vuotta ja kulauttanut sinä aikana kurkkuunsa miljoonia ryyppyä kaljaa, kiljua, viiniä, pontikkaa, viinaa ja kaikkea mahdollista, hän on tottunut juomiseen. Jos hän lupaa, että huomisesta alkaen hänestä tulee kohtuukäyttäjä, kuinka todennäköistä on, että hän pystyy pitämään lupauksensa?
Jos joku on ajanut autolla ylinopeutta 40 vuotta ja kuluttanut sinä aikana useita autoja loppuun, kuinka uskottavalta kuulostaa, jos hän ilmoittaa, että huomisesta lähtien hän ei aja enää ylinopeutta?
Joku ehkä ajattelee, että koska huumeista ja alkoholista on joku päässyt eroon tahdonvoimallaan tai jonkin henkisen kokemuksen kautta, totta kai ylinopeudestakin voi päästä eroon samalla tavalla. Näissä asioissa on kuitenkin eroja.
"Ylinopeusraitistumiseen" voi olla vielä vaikeampi motivoida itsensä kuin alkoholi- tai huumeraitistumiseen.
Huumeet ja alkoholi rappeuttavat ihmistä, joten niiden käyttäminen pitkään on haitallista. Ylinopeus sen sijaan ei aiheuta mitään negatiivisia terveysvaikutuksia. Koska autossa tarvitsee istua vähemmän, ylinopeus voi olla jopa terveellistä.
Huumeita ja alkoholia harvoin käytetään vahingossa. Niistä voi olla erossa, kun ei koske niihin. Sen sijaan ylinopeudesta ei voi olla samalla tavalla erossa. Se on koko ajan läsnä. Sitä voi ajaa vahingossa, jos ei huomaa nopeusrajoitusmerkkiä, tai vauhti muuten pääsee karkaamaan. Alkoholin ja huumeiden kohdalla voi olla absolutisti, mutta ylinopeuden kohdalla se edellyttää suorastaan yli-inhimillisiä ponnisteluja nimittäin mikäli aikoo vielä ajaa autolla.
Jos autot olisivat 18 hevosvoiman moottorilla varustettuja Rättisitikoita, nopeusrajoitusten noudattaminen olisi helpompaa kuin mitä se on nyt, kun autot ovat ylitehokkaita ja ominaisuuksiltaan liian mukavia vallitseviin nopeusrajoituksiin nähden. Nykyisissä superautoissa nopeudet tuntuvat helposti luonnottoman hitailta.
Tämä on mielestäni ydinkysymys, kun puhutaan ylinopeuksista. Nykyiset autot ovat sellaisia, että niillä tekee mieli ajaa ylinopeutta. Suurempi nopeus tuntuu luonnolliselta. Lehtien koeajoissa autoja ajetaan ja arvostellaan aivan kuin käsitettä nopeusrajoitus ei olisi olemassakaan. Toimittajat hehkuttavat ominaisuuksista, joita kuljettajat eivät edes huomaa tai tarvitse, jos he noudattavat nopeusrajoituksia. Tämän asian esille tuominen herättää tosimiehissä ja rattimiehissä voimakkaita aggressioita, kuten tämän videon kommentit osoittavat. Vain harva tajuaa, mistä videossa oikeasti on kyse.
http://youtu.be/B2EVh89jH4E
Herbert:
Ihan omista kirjoituksista, olet arvostellut normaalia liikkumista siihen tyyliin kuin siinä olisi jotain niin ihmeellistä että joudut sen takia väistelemään muita. Ehkä siinä tapauksessa kannattaa muuttaa omaa käyttäytymistä jos enemmistö tuntuu aiheuttavan sinulle ongelmia.
ritsa:
Ei siinä mitään ihmeellistä ole, että liikenteessä joudun väistelemään nopeusrajoituksia rikkovia. Vaikka ilmiö onkin määriteltävissä normaaliksi, tavoiteltava se mielestäni ei ole.
Enemmistö ei aiheuta minulle ongelmia, tästähän on nopeuden osalta toissavuodelta 716,4 miljoonaan mittaustulokseen perustuvaa dataa taajamien ulkopuolelta. Mutta hämmentävä on ohjeesi muuttaa käyttäytymistäni, kun nykyään joustan lakia rikkovien takia. Ehdotatko, että vähennän joustamistani vai että alan rikkoa nopeusrajoituksia entistä enemmän? Vai vedätkö esiin vanhan korttisi ja kehoitat siirtymään julkisiin kulkuneuvoihin? Epäloogista tässä on se, että minun havaintojeni mukaan bussit noudattavat rajoituksia paremmin kuin henkilöautot keskimäärin.
Herbert:
Ei siinä pitäisi olla mitään hämmentävää, yrität vaan sopeutua joukkoon niin pärjäät siellä moottoritielläkin paremmin eikä tarvitse väistellä niin paljon.
Jawa63:
Ei minunkaan aikana, mutta eipä tarvinnut opetella perusasioita kun ne oli jo hallussa ja pystyi keskittymään itse ajamiseen. Se on aikamoinen etu siihen verrattuna että aika moni sellainen menee autokouluun joka ei tiedä mikä poljin on jarru ja mikä kaasu.
http://www.iltalehti.fi/autot/2013031216772276_au.shtml
Nimimerkki Ajotaito kunniaan: "Mä itse harjoittelin kortin saatuani yöllä erään rekkahuollon isolla pihalla ja se harjoittelu on pelastanut täpärästä tilanteesta muutaman kerran."
Viimeistään nyt olisi syytä pohtia, miten täpäristä tilanteista voisi selvitä vielä helpommin ja ennenkaikkea varmemmin ja siten olla nimimerkkinsä veroinen.
Ajaessani viime perjantaina Kehä kolmosella oli juuri alkanut lumisade. Tie oli liukas, ja uutiset kertoivat kolareista.
Muutamat autot ajelivat vasemmalla kaistalla olosuhteisiin nähden ja sakkokameroihin nähden - aika huolettomasti, joten kaivoin kameran esille ottaakseni muutaman kuvan. Kuvista ei tullut kovin ihmeellisiä, mutta kuvaamisen takia olin vähällä itse aiheuttaa kolarin.
Kolaria ei tapahtunut, mutta jos joku siitä huolimatta saa syyttämisestäni hyvän mielen, niin sen kuin syyttää. Myönnän kaiken. Kameran kanssa touhuaminen oli vaarallista, ajaminen oli vaarallista, kaikki oli vaarallista. Ja tulee olemaan vaarallista. En aio kommentoida tämän enempää.
Jatkan tapahtumien selostamista, koska pitäähän syyttäjillä olla aineistoa.
Otettuani ->viimeisen kuvan<- panin kameran pois. Keskittyessäni kameraan en seurannut edessä ajavia autoja niin hyvin kuin olisi pitänyt. En tehnyt mitään, vaikka näin, että edessä syttyi autojen jarruvaloja ja hätävilkkuja.
Tässä vaiheessa palataan siihen, mitä olen kirjoittanut reagointiajoista. Olen väittänyt, että liikennepropagandassa mainittu yksi sekunti on liian pitkä aika, ja että todellinen reagointiaika voi olla huomattavasti lyhyempi (esimerkiksi 0,25 sekuntia), jos kuljettaja on varautunut siihen, että jotain voi tapahtua. Nopea reagoiminen edellyttää siis valmistautumista ja äkillisen tilanteen odottamista.
Ja nyt palataan tilanteeseen Kehä kolmosella. Vaikka tiesin, että tie on liukas, ja näkyvyys on huono, ja onnettomuusriski on kohonnut, en ollut sellaisessa valmiustilassa, jota edellä mainittu lyhyempi reagointiaika olisi edellyttänyt. Käytin yhden tai jopa kaksi sekuntia pelkkään tilanteen ihmettelemiseen ennen kuin tajusin, että nyt olisi aika tehdä jotain. Edessä olevat autot eivät nimittäin enää liikkuneet. Painoin jarrua ja totesin lähes saman tien, että autoni ei ehkä tule pysähtymään ajoissa. Rekan perälauta läheni uhkaavasti, ja auton pyörät luisuivat tiellä, koska autossa ei ole lukkiutumattomia jarruja.
Sanoin kyydissä olleelle tyttärelleni, että nyt se tapahtuu. Hän säikähti ja luuli, että törmäämme kuorma-auton perään. En kuitenkaan tarkoittanut, että nyt me ajamme kolarin vaan luulin hetken ajan, että on tapahtumassa iso ketjukolari, jossa edellämmekin on törmäilty, ja me törmäämme seuraavaksi, ja meidän peräämme törmätään. Todellisuudessa mitään ketjukolaria ei ollut tapahtunut, ja meidän automme oli ainoa, joka oli vaarassa törmätä mihinkään. Kaukana edellä jonossa tietysti oli törmäilty, koska siksihän jono oli pysähtynyt.
En halunnut törmätä kuorma-autoon varsinkin kun luulin, että meidän peräämmekin voidaan vielä ajaa. Kuorma-auton ja ison Jeepin väliin litistyminen ei tunnu kovin houkuttelevalta. Ratkaisin tilanteen niin, että ohitin kuorma-auton. Onneksi siihen oli tilaa. Tapahtumasta aiheutuneet kolhut olivat pelkästään henkisiä.
En ajanut ylinopeutta, joten ajamiseni oli lepsua. Ylinopeutta ajaessani olisin ehkä ollut tarkkaavaisempi ja aloittanut jarruttamisen aikaisemmin. Jarrutusmatka olisi tuolloin tietenkin ollut pidempi, mutta aikaisempi reagoiminen ja aikaisemmin aloitettu jarruttaminen olisi saattanut kompensoida alkunopeuksien eron. Mitään varmaa ei tietenkään voi sanoa, koska lopputulos riippuu tilanteesta, kelistä, renkaista ja käytetyistä nopeuksista.
Nimimerkki Naiskuski kirjoitti:
Liian harva tietää, että peräkärryn kanssa saa ajaa 80 km/t. Meillä Savossa näkee usein peräkärryllisen ohittavan 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella kirkkaasti muut rajoituksen mukaan ajavat.
SO2001-egoilija vastaa kirjoittajalle:
ritsa virranmukana vastaa näin:
Jawa63:
Niinpä tietysti.
SO2001 "Olen väittänyt, että liikennepropagandassa mainittu yksi sekunti on liian pitkä aika, ja että todellinen reagointiaika voi olla huomattavasti lyhyempi (esimerkiksi 0,25 sekuntia), jos kuljettaja on varautunut siihen, että jotain voi tapahtua."
Riippuu siitä, mitä tarkoitat reagointiajalla. Esim. mainitsemasi kaltaisissa tilanteissa reagoinnin ensimmäinen vaihe on tilanteen havainnointi. Seuraavaksi tulee päätöksen teko, jarrutanko vai ohjaanko mahdollisesti ojaan tai viereiselle kaistalle. Kolmanneksi, jos olet päättänyt jarruttaa, nostat jalan kaasulta ja siirrät sen jarrupolkimelle ja alat painaa sitä. Tätä kolmivaiheista tapahtumaa liikenteessä kutsutaan yleisesti reagointiajaksi tai reaktioajaksi ja siihen kuluu normaalilta ihmiseltä noin sekunti. Jos tarkoitat vain kahta ensimmäistä vaihetta, eli tilanteen havainnointia ja päätöksen tekoa, voi 0,25 sekuntia olla mahdollista. Jos omistat sekuntikellon, niin kokeile napsauttaa peukalolla start-stop niin nopeasti kuin pystyt ja tarkista aika. Pääset todennäköisesti lähelle 0,25 sekuntia. Mieti sitten pystyisitkö siinä ajassa havaitsemaan esteen, tekemään jarrutuspäätöksen ja aloittamaan jarrutuksen.
ritsa: Näillä "uskovaisilla" vippaa näköjään järestään päässä, kauhea meteli vuosikausia pienistäkin ylityksistä ja pikkuhiljaa yksi kerrallaan paljastuu se todellinen ajotapa. Herbert taitaa olla ainoa lähes uskovainen.
Minusta hyvä tapa erottaa uskovainen ja objektiivisesti asiaan suhtautuva toisistaan on katsoa miten nimimerkki perustelee mielipiteensä. Jos vakuuttaa mielipiteensä oikeellisuutta sillä että näin se nyt vaan on, niin kyse on uskosta. Jos kertoo mihin objektiivisiin eli tieteen oikeaksi osoittamiin tietoihin mielipide perustuu, on jo hyvässä vauhdissa oikeaan suuntaa. Ja perillä on sitten, kun ne tieteen havainnot osoittautuvat oikeiksi muiden keskustelijoiden tarkastuksessa.
Sinä ritsa et perustele objektiivisesti etkä tarkista sinulle esitettyjä objektiivisia perusteluja. Käyttäydyt siis kuin uskovainen, mutta silti olet jatkuvasti syyttelemässä muita uskovaisiksi.
ritsa: Rikon vielä kolmattakin sääntöä, sääntöä mikä Suomessa on laitonta mutta Saksassa laki, väistän ohituskaistalle moottoritielle tulevien tieltä.
Minäkin tein noin monta vuotta, mutta sitten sain jossain käsiini Tieliikennelain selitettynä. Tästä moottoritien kiihdytyskaistan väistämisestä siinä sanottiin, että se tehtiin kielletyksi koska väistäminen totuttaa kuljettajia ajattelemaan että heidän ei tarvitsekaan noudattaa väistämisvelvollisuuttaan. Väistäminen saa kuljettajat käyttäytymään sen oletuksen mukaan että moottoritiellä ajava väistää liittymästä tulevia, vaikka kiihdytyskaistalta tulevalla ei ole välttämättä tietoa siitä onko moottoritiellä ajavalla tilaa väistää. Se oli minusta niin looginen selitys että lopetin tilan antamisen kaistaa vaihtamalla siihen paikkaan ja aloin antaa tilaa nopeutta laskemalla.
Olen monta kertaa nähnyt kun kiihdytyskaistalta tulevalle tilaa antava saa aikaan hankalia tilanteita. Kokemuksia löytyy siitä, että oikeaa kaistaa ajava ei anna tietä ja joutuu väistämään ohituskaistalle välttääkseen törmäyksen sekä siitä, kun kuski antaa tietä liittymästä tulevalle eikä huomaa että ohituskaista on varattu.
Tässäkin tapauksessa paras vaihtoehto on ajaa liikennesääntöjen mukaan. Sinä varmasti olet vilpitön ajatellessasi että teet palveluksen vaihtaessasi kaistaa, mutta pitkällä tähtäimellä ei ole kenenkään etu että osa kuljettajista levittää ympärilleen luuloa, että kärkikolmio tarkoittaa eri tilanteissa eri asioita. Neljän sekunnin turvavälillä liittymästä tulevalla on ruhtinaallisesti tilaa liittyä liikennevirtaan.
Herbert: En tiedä, oliko ennen lakiuudistusta sääntö tuolta osin erilainen, mutta ihan hyvä syy nykyiseen lainsäädäntöön tuolta osin on olemassa. Lisäksi jos kaistaa laittomasti rampin kohdalla vaihtaa, joutuu lisäksi usein kiihdyttämään ylinopeuden puolelle päästäkseen takaisin omalle kaistalle.
ritsa: No tästä selviää sillä että ajaa jo ennen kaistanvaihtoa ylinopeutta, niinhän siellä kaikki muutkin tekee.
Jos ei halua kiihdyttää ylinopeuteen, niin siitä ei todellakaan selviä sillä että kiihdyttää ylinopeuteen jo aikaisemmin.
ritsa: Sitä ikäänkuin sopeutuu paremmin joukkoon.
Katsoppa kurillas tilastosta kumpi on isompi joukko moottoritiellä, ylinopeutta ajavat vai rajoitusta noudattavat. Tilastojen mukaan sinä et sopeudu joukkoon.
JEV2: Kalahtiko kalikka, vai mistä johtuu ettet huomannut tarkoittavani lainaamani kirjoittajan, eli Nikkran, kirjoituksia?
Näin että vastasit Nikkralle, mutta edes uudelleen luvun jälkeen ymmärrä miten minä liityn tilanteeseen jossa kuski kokee oikeudekseen hidastaa nopeampien ajoa kaiken sen jälkeen mitä olen siitä asiasta sanonut. Mutta olkoon, kai sinulla on hyvä syy.
SO2001:
Kovin lyhyeltä tuo tuntuu silloinkin , vaikka olisi skarppina valmistautunut tilanteeseen.
Todellisessa liikennetilanteessa reaktioaika voi olla hyvinkin eripituinen riippuen tilanteesta ja olosuhteista. Se voi olla alle sekunnin, mutta myös useita sekunteja. Tämän ymmärtää, kun miettii mihin sitä aikaa oikein kuluu. Reaktioaika voidaan määritellä näin:
"Reaktioaika on aika, joka ajoneuvon kuljettajalta kuluu yllättävän tilanteen havaitsemisesta vaaratilanteeksi käsittämiseen, päätöksen tekoon sekä toiminnan (jarrutuksen) aloittamiseen."
"Kuinka pitkä on ihmisen reaktioaika?
Reaktioaikoja on itse asiassa kaksi. Absoluuttinen reaktionopeus tulee kysymykseen tilanteessa, jossa on yksi ärsyke ja siihen yksi toimenpide, esimerkiksi kun pikajuoksija odottaa lähtölaukausta. Hänen reaktionopeutensa on vain muutamia sekunnin kymmenyksiä.
Tilannereaktionopeus on toinen asia. Tilannereaktionopeutta vaativassa tapahtumassa on yksi tai useampia ärsykkeitä ja vähintään kaksi tai useampia toimintavaihtoehtoja, esimerkiksi jarrutanko, väistänkö oikealta vai väistönkö vasemmalta. Liikenteessä kysymys on tästä reaktioajasta. Enää ei puhuta sekunnin kymmenyksistä vaan sekunneista."
https://tekniikanmaailma.fi/kaksipyoraiset/turvallisesti-moottoripyoralla/ii-opettele-jarruttamaan-oikein
Tuossa TM:n artikkelissa oli vielä miettimisen arvoinen asia: "Kukaan ei voi etukäteen sanoa mikä on hänen reaktioaikansa tosipaikan tullen."
Miten sitten voi varautua yllättäviin tilanteisiin?Tietenkin keskittymällä ajamiseen - olemaan skarppina. Olennaista on myös kunnon turvavälin pitäminen ja ajonopeus. Se vaikuttaa olennaisesti siihen pystyykö välttämään onnettomuuden esimerkiksi väistämllä tai ohittamalla. Ajonopeus vaikuttaa niin reaktiomatkaan (reaktioajan aikana kulkemaan matkaan) kuin jarrutusmatkaankin.
TeeCee:
Kysymys oli kohdistettu sinulle ajatuksena se, että arvioisit Nikkran ajotapaa. Aiemminhan väitit, ettei tällaisia kuljettajia (toisten eteen lain varjolla meneviä ) voi olla, koska hehän rikkovat silloin lakia.
Herbert:
Meniköhän se asia sittenkään ihan noin?
Lisää Venäläistä koheltamista, tällä kertaa jälki on sen verran rumaa ettei paljon enää naurata.
https://www.youtube.com/watch?v=KSDqEHY57Q0
Olikos se niin ritsa, että "Suomessa näet samanlaista koheltamista joka päivä"?
Kun Saksan ihmemaassa alkaa motarilla tapahtumaan, niin sitten se tapahtuu Isoilla Numeroilla:
https://www.youtube.com/watch?v=n1mEsAa131Y
Kumppani:
Ei ollut.
Kumppani:
Minusta tuo Venäläinen ruletti näytti pahemmalta.
Kumppani:
Saas nähdä väheneekö tollaset, kun Saksankin motareille tulee rajoitukset. Muuta hyötyä tulee, kuten tuossa artikkelissa todetaan: melu vähenee puoleen , kun osuudelle tulee 120 km/h rajoitus "Lärm wird halbiert".
"Tempolimit auf der Autobahn auf den Fildern
Freie Fahrt wird noch vor Ostern abgeschafft"
http://www.stuttgarter-nachrichten.de/inhalt.tempolimit-auf-der-autobahn-auf-den-fildern-freie-fahrt-wird-noch-vor-ostern-abgeschafft.9ec61f59-2464-475c-baaf-18e01416beb2.html
"Vapaa nopeus" lopetetaan vielä ennen pääsiäistä. Gut!
TeeCee:
Kun luin jutun alkuosaa, ajattelin, että tilaa ei anneta, ja sillä siisti. Teksti lopussa sentään mainitaan, että annetaan sitä, mutta hidastamalla.
Aioin kirjoittaa että m..xxxx..kin toimin yleensä näin, kunnes muistin, että joku kenties laskee nelikirjaimisia m-sanoja.
Otetaanpa siis uusiksi.
Annan moottoritielle tulevalle tilaa yleensä hidastamalla, mutta koska en noudata muutenkaan liikennesääntöjä kuin "soveltuvilta osin", voin tarvittaessa myös väistää vasemmalle kaistalle, jos se on tarpeen. Yleensä kuitenkin pelkkä hidastaminen riittää. Jos moottoritielle on tulossa iso hitaasti kiihtyvä auto, silloin tulee mieleen sekin, että ehkä pitäisikin kiihdyttää edestä pois.
Moottoritielle tuleminen on joskus lähes "mission impossible", jos autoja menee yhtenä virtana, ja sekaan pitäisi jotenkin päästä. Näin on erityisesti silloin, jos kiihdytyksen alkuvaiheessa ei näe moottoritietä edessä olevan penkan tai puiden takia. Kiihdyttäminen on tehtävä tavallaan sokkona ja luotettava siihen, että tilaa löytyy. Jos sitä ei löydy, ei auta kuin jarruttaa ja pysäyttää auto.
Kiihdytyskaistan päästä nollanopeudesta aloitettu siirtyminen hyvin lyhyen kiihdytyksen jälkeen ruuhkaiselle moottoritielle ei todennäköisesti ole turvallista varsinkin, jos keli on liukas. Tällaisiin tilanteisiin ei pitäisi kenenkään joutua. Muutaman vuoden takainen paha ketjukolari Helsingin ulosmenotiellä Koffin mainostornin liittymän lähistöllä taisi alkaa tämän tyyppisestä asetelmasta - tai ei kai siellä aivan "nollanopeudesta" kiihdytetty, mutta joka tapauksessa liittymästä tulevat aiheuttivat sen, että moottoritiellä jouduttiin jarruttelemaan kohtalokkain seurauksin. Liittymät ovat riskipaikkoja, koska niiden kohdalla moottoritien tasainen liikennevirta helposti häiriintyy.
On kaikkien etu, että moottoritielle voidaan ajaa sujuvasti, joten moottoritiellä ajavien kannattaa osoittaa joustavuutta, vaikka he liikennesäännön mukaan eivät olekaan ensisijaisesti väistämisvelvollisia.
Eki:
Ajatko useinkin tuon kylän ohi, vai miksi juuri tuo paikka kiinnostaa noin kovin? Ja miksi melu haittaa sinua siellä? Toki 4 dB:n ero on jo ihan korvin kuultavissa.
Kyllä niitä nopeusrajoituksia on muidenkin isompien kaupunkien ympäristössä, ei Stuttgartin eteläpuoli ainoa paikka ole. Bremenin alueella on jo pitkään ollut 120 km/h rajoitus moottoriteillä.
FARwd:
Tuo juttuni oli kommentti "Kumppanin" kirjoitukseen ja samalla myös vastausta Saksan motarien kovien nopeuksien ihailijoille eli toi esiin sen, että nopeusrajoitusten laitto siellä vähentää olennaisesti melua. 4 dB:m ero tosiaan on korvin kuultavissa, sillä tässä esiintyneen asiantuntijan mukaan se puolittaa melun.
Ajonopeuksia meillä Suomessa kannattaa arvioida myös ympäristövaikutuksen kannalta. Esimerkiksi nopeuden alentaminen 100 km/h:sta 80 km/h:iin sanotaan vaikuttavan suurin piirtein saman verran kuin autojen määrän vähentäminen puoleen. Ja senkin kyllä korvalla kuulee.
Edellä olevasta jo varmasti ymmärsit, että olennainen pointti ei ole käynkö siellä melua kuuntelemassa. Sen sijaan tämä asia on tärkeä myös Suomessa ja siksi siitä kannattaa jopa keskusella.
Olikos se niin ritsa, että "Suomessa näet samanlaista koheltamista joka päivä"?
ritsa:
Mikä oli siis pointtisi? Onhan noita juutuupi täynnä, sou?
Kun Saksan ihmemaassa alkaa motarilla tapahtumaan, niin sitten se tapahtuu Isoilla Numeroilla:
ritsa:
Niinhän se varmaan näytti, koska ruletti oli sarjatulta ja livenä näki kuinka kävi. Mutta ties kuinka pitkältä ajalta koostettuna, eikä pelkästään motarilta vaan myös pienemmiltä teiltä, jopa kaduilta. Ja kaikki verrattuna siis tuohon yhteen isoon onnettomuuteen motarilla Saksassa. Eli ihan suoraan noita linkkejä ei voi tietysti verratakaan.
Tässä toinen tapaus Saksasta, josta et valitettavasti näe livenä, aiheuttiko vaikkapa joku suomalainen törttö hitailija, tai kaistanvaihtaja tilanteen ja mitä sitten tapahtui. On siis uutiskuvaa jälkeenpäin. Taas nähdään miten siellä nimenomaan motarilla pinoutuu varmaan pahemmin autoja kerralla kuin yhdessäkään noissa oman pätkäsi tapauksessa sattui. Eikä ole esim. lumentulosta tietoakaan, eikä nyt pikku sade Suomessakaan tunnu haittaavan (joustavuuden nimissä ).
Voisiko olla jotakin tekemistä sen kanssa, että reaktioajat ovat niin lyhyet, vai mitä veikkaat? Etäisyydet liian lyhyet? Liikaa mummoja liikenteessä? Joku lippalakkipää ollut kuitenkin tossa mukana?
https://www.youtube.com/watch?eature=endscreen&NR=1&v=Gssy6gvYIXI
Minusta tuolla jos jossakin ollaan juuri vauhdin takia liipaisimella koko sakki. Miltä näyttäisi tilanne yleisemmin, jos Germaaniassa olisi venäjänmalliin autoissa jatkuvasti videotallennus päällä?
Herbert: Jos jutuistasi edes osa pitää paikkaansa, opettajasi ei tainnut tätä periaatetta noudattaa.
ritsa: Ne pitää kaikki paikkansa, toisin kuin eräiden jutut jotka vaihtelevat päivittäin.
Eivät kaikki sinun puheesi voi pitää paikkaansa, koska olet samoista asioista eri mieltä yhteydestä riippuen. Kun puhut ylinopeudesta, liikennerikos on merkki yhteiskuntaan sopeutumisesta sillä perusteella että enemmistö tekee sitä. Olet sanonut näin: On pikemminkin sääntö kuin poikkeus että ihmiset pyöräilevät suojatielle vaikka pyörä pitää taluttaa suojatien yli. Eli enemmistö on päättänyt kumota Tieliikennelain tuolta osin. Mutta sinä et kiittelekään heidän kykyään sopeutua yhteiskuntaan vaan annat moitteita: Se että ihmiset pyöräilevät suojatien ylitse taluttamisen sijaan johtuu kiireestä ja laiskuudesta. Joten muutit mielipidettäsi sen mukaan, oletko kärsivänä vai hyötyjänä osapuolena.
Olet sanonut ajavasi ylinopeutta säästääksesi aikaa. Pyöräilijöistä olet sanonut näin: Se että ihmiset pyöräilevät suojatien ylitse taluttamisen sijaan johtuu kiireestä . Joten mielipiteesi siitä, onko ajansäästö hyväksyttävä syy rikkoa liikennesääntöjä, riippuu siitä oletko itse hyötyjä vai et.
Olet sanonut että ylinopeudesta sakottamisen vähentää kuljettajien halua noudattaa liikennesääntöjä: "Valvoja on menettänyt kunnioituksensa kyykyttämällä ihmisiä ja ihmiset protestoivat välinpitämättömyydellä aina kun silmä välttää . Mutta kun puhut muista kuin omista liikennesääntöjen rikkomisistasi mielipiteesi onkin toinen: pyöräiljöitä sen enempää kuin jalankulkijoita harvemmin sakotetaan tämä tapa on saanut yleisen hyväksynnän. Sinulla on siis sakottamisen ja valvonnan hyödyistä kaksi vastakkaista mielipidettä riippuen siitä onko kohteena omasi vai jonkun toisen tapoihin kuuluva rike.
Joten kyllä ne jutut vaihtelevat sinullakin.