Voi todeta myös, että "Kitkakalle" on innokas pyöräilijä. Ja muistaakseni aikoinaan valitti tienpintojen epätasaisuudesta. Taitaa harrastus olla nykyään hieman epämukavaa, joten kampanjoi aktiivisesti nastoja vastaan. Samoin olen ollut havaitsevinani myös eräiden muiden täällä nastoja vastaan huutelevien seonneen tähän typerään harrastukseen eritoten maanteillä. Nyt nämä sitten vaativat nastakuskeilta siirtymistä kitkoihin, ja muuttavan ajotapojaan enemmän ennakoiviksi ja ajavan muutenkin hiljempaa. Kävisi vaan niin, että riskit joutua onnettomuuksiin kuitenkin kasvaisivat. Kaikki vain siksi,että pieni marginaaliryhmä voisi nautiskella ajamisestaan enemmän.
Voi todeta myös, että "Kitkakalle" on innokas pyöräilijä. Ja muistaakseni aikoinaan valitti tienpintojen epätasaisuudesta. Taitaa harrastus olla nykyään hieman epämukavaa.
Päinvastoin, on oikein mukavaa. En asu Suomessa. Nykyisessä asuinmaassani on kaikkea niitä seikkoja enemmän joita nastakuskit syytävät teiden uraantumisesta. Paitsi nastoja - ne on kielletty. Tiet eivät vain uraannu, autot kuraannu eikä ilma ole pölyinen.
Ei hiekoitettu. Se alkoi vasta nastakiellon jälkeen. En ole nähnyt Sapporossa kertaakaan hiekkaa, mutta tilastojen mukaan sitä kyllä käytetään nykyään hieman. Vähemmän kuin Suomessa.
80-luvun lopussa Sapporossa saattoi olla samanlaiset olosuhteet kuin nykypäivän kiinalaisissa kaupungeissa keväällä. Kiinassakaan ei nastoja käytetä, mutta samalta näyttää edelleen. Lämmitys yms. aiheuttavat ilman likaantumista. Ei ole uskottavaa, että kaikki harmaus kuvassa olisi yksinomaan nastojen aiheuttamaa. Eihän vastaavaa ole Helsingissäkään vaikka on nastat ja hiekoitus ja diesel-autotkin vielä .
Ei ole uskottavaa, että kaikki harmaus kuvassa olisi yksinomaan nastojen aiheuttamaa. Eihän vastaavaa ole Helsingissäkään vaikka on nastat ja hiekoitus ja diesel-autotkin vielä.
Ei tietysti kaikki, mutta suurin osa. Ennen kieltoa pölylaskeumat tuon kadun alueella olivat 135 t/km2 kuukaudessa. Kuvaa katsoessa sen myös uskoo. Viisi vuotta myöhemmin, kun kaikki nastat olivat poistuneet liikenteestä, pölylaskeumat olivat pudoneet 13 tonnin. Yli 90% pöystä tuli nastosta (120 t/km2 kuukaudessa). Aivan käsittämätön määrä! Katso aiemmin postaamani kaavio. Sapporossa asuneet sanovat ettei taivasta näkynyt. Kiellon jälkeen ilma parani nopeasti ja taivas taas näkyi.
Helsinki onkin paljon pienempi kaupunki. Asukkaita alle 600 000. Sapporo on aito suurkaupunki, asukkaita 2 miljoonaa.
Ei tietysti kaikki, mutta suurin osa. Ennen kieltoa pölylaskeumat tuon kadun alueella olivat 135 t/km2 kuukaudessa. Kuvaa katsoessa sen myös uskoo. Viisi vuotta myöhemmin, kun kaikki nastat olivat poistuneet liikenteestä, pölylaskeumat olivat pudoneet 13 tonnin. Yli 90% pöystä tuli nastosta (120 t/km2 kuukaudessa). Aivan käsittämätön määrä! Katso postaamani kaavio aiempana. Sapporossa asuneet sanovat ettei taivasta näkynyt. Kiellon jälkeen ilma parani nopeasti ja taivas taas näkyi.
Helsinki onkin paljon pienempi kaupunki. Asukkaita alle 600 000. Sapporo on aito suurkaupunki, asukkaita 2,3 miljoonaa. Kuvan aikoihinkin 1,8 miljoonaa.
Asukkaiden määrä korreloi myös kaupungin pinta-alaan. Sapporo ei ole Tokyo eikä HongKong asukastiheydellään eli kaupunki on kaikin puolin suurempi. Väittäisin, että Sapporo on tehnyt muitakin ilmanparannustalkoita kuin vain kieltänyt nastat. Hiilen poltto lopetettu?
Jos kerran asut Japanissa, niin miksi sitten otat kantaa meidän tilanteeseen Suomessa? Luulisi olevan yhdentekevää sinulle miten täällä ajellaan. Tietenkin voi lomilla Suomessa kesäisin olla fillaristille kiusana uraiset tiet,vai mitä? "Kitkakalle"
Jos kerran asut Japanissa, niin miksi sitten otat kantaa meidän tilanteeseen Suomessa? Luulisi olevan yhdentekevää sinulle miten täällä ajellaan. Tietenkin voi lomilla Suomessa kesäisin olla fillaristille kiusana uraiset tiet,vai mitä? "Kitkakalle"
Minun mielestäni on hyvä tietää että on muitakin toimintamalleja kuin vain se yksi minkä on itse nähnyt.
Suomessakin on alueellisia eroja suolauksen suhteen. Itse valitsen sen suolaamattoman tien, mm. siksi että näkyvyys on parempi.
Jos ajaa vain henkilöautoa näkee liikenteen turhan suppeasti. Lastenvaunun työntäjätkin ovat liikennettä, eikä heillä ole raitisilmasuodattimia.
Tässä keväinen kuva ennen nastakieltoa. Aika lohduttoman näköinen. Nykyään se täysin toista maata.
Otapa katseluun kuva vaikkapa mistä hyvänsä Keski-Euroopan isommasta kaupungista 80-luvun lopulla ja näyttää aivan tuolta tai pahemmaltakin, vaikka niissä ei koskaan ole ajettu nastoilla. Ei nyt sentään pidä kaikkea laittaa nastojen syyksi, vaikka varmasti niilläkin vaikutuksensa on.
Minun mielestäni on hyvä tietää että on muitakin toimintamalleja kuin vain se yksi minkä on itse nähnyt.
Ainahan on hyvä tietää mitä muualla tapahtuu. Huvittavaa minusta Suomessa nykyään on se, että mallia pitää milloin mihinkin asiaan hakea jostain suurkaupungeista tai alueilta, joissa asuu monikymmenkertaisesti ihmisiä. Suomi poikkeaa aika lailla maailman keskiarvoista.
Ennenkuin miettii jotain aluetta mallina, kannattaa kaivaa muuutamia tosiasioita taustaksi. Esim kyseessä olevalla Hokkaidon saarella asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja pinta-ala on noin 23% Suomen pinta-alasta eli keskimäärinkin asutus on yli nelinkertaisesti tiheämpää ja etäisyydet merkittävästi lyhyemmät. Lisäksi asutus on pinnanmuotojen ym takia muutenkin merkittävästi tiiviimpää kuin Suomessa. Hokkaidossa asuu Japanilaisista noin 4%, mikä on aika lähellä sitä osuutta mikä Lapilla on Suomessa. Noissa olosuhteissa on helppo ymmärtää, miksi prioriteetit saattavat olla erilaisia kuin harvaan asutussa pitkien etäisyyksien Suomessa, jossa koko maa on ilmastoltaan aika talvinen toisin kuin Japanissa. Koko liikkuminen, sen tarve ja sen kustannusrakenne ovat aivan erilaisia kuin meillä. Hokkaidon liikenteellä ei myöskään ole mitään suurempaa merkitystä kansantalouden kannalta.
Minustakin oli hyvä tietää Japanin mallin toinen puoli, jonka MatLog on tänne aiemmin linkittänyt. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden suhteen se ei ole mennyt ihan niin hyvin kuin ilmanpuhtauden.
Turvallisuushan ei sinänsä ole mikään ongelma, jos on valmiutta pudottaa nopeusrajoitukset riittävän alas. Näin Suomessa tapahtuisi, jos nastoista luovuttaisiin. Norjassa näin on tehty jo muutenkin, siellä on paljon myös 60 kmh rajoituksia. Huvittavaa on, että koviten tällä palstalla kitkoista vauhkoavat nimimerkit ovat niitä samoja jotka vaativat kovempia ajonopeuksia. Kokonaan kitkoihin siirtyminen laskisi väistämättä nopeusrajoituksia entisestään.
Suomessakin on alueellisia eroja suolauksen suhteen. Itse valitsen sen suolaamattoman tien, mm. siksi että näkyvyys on parempi.
Aika vaikea noita on tietää muualla kuin kotipaikkakunnalla. Eikä isompia teitä voi välttää pidemmillä matkoilla. Kaikki 1-luokan tiet on etelässä suolattu, sama pätee pohjoisempanakin kaupunkeihin. Ja kaikki kaupungit on Suomessa talvella raskaasti hiekoitettu. Suurin pöly syntyy keväällä juuri tuosta hiekoitushiekasta.
Jos ajaa vain henkilöautoa näkee liikenteen turhan suppeasti. Lastenvaunun työntäjätkin ovat liikennettä, eikä heillä ole raitisilmasuodattimia.
Kaikki kuuluvat liikenteeseen ja juuri fillarilla ja kävellen osaa arvostaa sitä että autot liikkuvat turvallisesti ja ennakoidusti myös liukkaalla kelillä.
Minä en kyllä lastenvaunujen kanssa lähtisi kävelemään tai lenkkeilemään vilkkaiden teiden varsiin, oli sitten autoissa nastat tai ei...Suomessa on toistaiseksi aika hyvin tilaa ja valinnanvaraa kävelykohteille, samoin kuin asuinpaikoille jos harvat isot tiet häiritsevät.
Itse ajan paljon fillarilla ja kyllä tuo pölyjakso on keväällä ajallisesti ja paikallisesti melko rajallinen. Talvella ei juuri pölise ja useille kesäinen siitepöly on pahempi ongelma kuin keväinen hiekkapöly. Aika liioitellulta tuntuu tämä joidenkin valitus asiasta. Esim. driven usein mainitsema Kehä II ja sen välitön varsi eivät tietääkseni ole mikään paras pyörätie milloinkaan eikä lähimainkaan ainoa mahdollisuus liikkumiseen pyörällä tuolla alueella.
Ei, vaan ne muutamat poikkeavat kaaharit eivät uskalla kaahata ja se ei näy keskinopeuksissa koska niitä on niin vähän.
Tuo on kyllä ihan uusi tulkinta liikenteen ilmiöistä.
Yleinen käsitys on ollut tähän asti se, että kesällä on kesäkelit, valoisat yöt, lomat ja monenlaisia tapahtumia joihin liittyy lisääntynyttä alkoholinkäyttöä, valvomista ja monenlaista uhoamis- ja kaahaamistarvetta.
Yleinen käsitys on ollut tähän asti se, että kesällä on kesäkelit, valoisat yöt, lomat ja monenlaisia tapahtumia joihin liittyy lisääntynyttä alkoholinkäyttöä, valvomista ja monenlaista uhoamis- ja kaahaamistarvetta.
Juuri siksi kesällä ajetaan lujempaa kuin talvella.
Turvallisuushan ei sinänsä ole mikään ongelma, jos on valmiutta pudottaa nopeusrajoitukset riittävän alas. Näin Suomessa tapahtuisi, jos nastoista luovuttaisiin. Norjassa näin on tehty jo muutenkin, siellä on paljon myös 60 kmh rajoituksia. Huvittavaa on, että koviten tällä palstalla kitkoista vauhkoavat nimimerkit ovat niitä samoja jotka vaativat kovempia ajonopeuksia. Kokonaan kitkoihin siirtyminen laskisi väistämättä nopeusrajoituksia entisestään.
Enpä näe miksi niitä rajoituksia pitäisi mennä nastojen kieltämisen myötä pudottamaan ainakaan pääteillä, jonne ei mitään lumipolanteita kerry. Ei se jäätävä vesisade tietä yhtään enemmän tai vähemmän liukkaammaksi tekisi heillekään, jotka jo nyt ajelevat nastoitta. Ja muutenkin suurin osa renkaista on kuluneita, eivätkä kuluneet nastat ilmeisesti kovinkaan ihmeellistä pitoa tarjoa. Nastojen kieltämisen myötä sen sijaan eräs talvinopeusrajoituksien peruste poistuisi, ja tarkoitan teiden kiillottumista vaarallisille ajourille.
Suurin pöly syntyy keväällä juuri tuosta hiekoitushiekasta.
Suurin pöly keväällä syntyy siitä, kun lumet sulavat pientareelta, ja sinne varastoitunut nastapöly pääsee pöllyämään. Pölyä on lähes mahdotonta kerätä talteen, mutta hiekankeräyksessä sen pöllyämistä pyritään vähentämään veden ja suolan käytöllä.
Kyllä se nyt vaan täällä etelän "talvessa" on niin (kun yhtään hiekoitus- tai suola-autoa ei ole ollut liikenteessä ), että nastoista se ***ka tulee päivittäin auton kylkiin. Mutta onhan se hyvä, että nastakuskit tuntevat plussakeleissä olonsa turvalliseksi, kerta kitka ei pidä riittävän hyvin sulalla ja usein/toisinaan märällä tarmakilla.
Kunnon sateitakin on ollut niin harvassa, että se ***kalieju alkaa tien pinnassa olemaan melko syvää.
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki lika, mitä tienpinnasta lentää autoosi on nastojen irrottamaa?
Renkaat eivät kulu? Dieselimoottoreista ei tule nokea? Pihoilta ei kulkeudu renkaissa hiekkaa ja puista pudonneita lehtiä ym.? Silläkään ei liene mitään vaikutusta, että tie on jatkuvasti märkä eikä sillä, että taivaalta ei tule kunnolla vettä, mikä välistä huuhtoisi tienpintaa?
On aivan selvää, että nastarenkaat kuluttavat tietä ja jatkuvien kosteiden kelien, sekä suolauksen ansiosta tämä kura lentää autojen lasiin, mutta voin käsi sydämellä vakuuttaa, että minun autoni on likaantunut jo syyskuusta lähtien. En voi väittää, etteikö kukaan ajanut tuolloin nastarenkailla, kun jotkut uunot näyttävät ajavan niillä vuoden ympäri, mutta harvassa ne olivat!
Suola-autoja on tullut vastaan jo muutamien viikkojen ajan, mikä selvästi on lisännyt kuran määrää, kun tiet ovat entistä enemmän märkiä.
Huvittavinta on se, että itketään pölyongelmasta, kun ilmankosteus huitelee lähellä 100% joka päivä. Keväällähän pöly on todellinen ongelma kaupunkien keskustoissa ja isojen teiden varsilla ennen kunnon sateita, mutta suurempana syyllisenä siihen on hiekoitus.
P.S Nastarenkaani ovat edelleen hyllyllä, mutta pakkohan ne on kohta alle laittaa, kun laki määrää.
Tuosta kuvasta ei kylläkään käy ilmi, onko jotain muutakin tapahtunut samaan aikaan.
Kokonaisilmanlaatu on parantunut merkittävästi kaikissa ns vanhoissa teollisuusmaissa riippumatta siitä millä renkailla ajetaan. Suurin syy ovat muutokset teollisuus- ja energiantuotantorakenteissa ja niiden päästövaatimuksissa. Käyrät ovat tippuneet jyrkästi nimenomaan 90-luvulla, josta sinunkin esittämäsi kuvaaja on.
Nastat eivät ainakaan Suomen oloissa aiheuta merkittävästi pölyä kuin rajattuina aikoina vuodesta, koska talvella pölyä ei lumen ja kosteuden takia yleensä synny. Eli lähinnä pölyää maalis-huhtikuussa. Silloinkin aika merkittävä osa pölystä on peräisin kaupunkeihin ja etenkin bussireiteille ja jalkäytäville kylvetystä hiekoitushiekasta. Useimmiten ilmanlaatu on Suomessa kuitenkin huono kylminä ja tyyninä talvisina pakkasaaumuina, jolloin liikenteen ja maksimitehoilla (eli lisättynä öljyllä, turpeella, hiilellä, puulla ym käyvillä varavoimaloilla) käyvän energiantuotannon päästöt leijuvat kaupunki-ilmassa.
Kyllä se nyt vaan täällä etelän "talvessa" on niin (kun yhtään hiekoitus- tai suola-autoa ei ole ollut liikenteessä ), että nastoista se ***ka tulee päivittäin auton kylkiin. Mutta onhan se hyvä, että nastakuskit tuntevat plussakeleissä olonsa turvalliseksi, kerta kitka ei pidä riittävän hyvin sulalla ja usein/toisinaan märällä tarmakilla.
Kunnon sateitakin on ollut niin harvassa, että se ***kalieju alkaa tien pinnassa olemaan melko syvää.
Keleille ei voi mitään. Voit järjestää ehkä jonkin sadetanssin, lähipäivinä sen onnistumistodennäköisyys on merkittävä ainakin jos säätiedotusta katsoo.
Mutta siinä olet väärässä ettei suola-autoja olisi liikkunut ja unohdat senkin että elämää ja liikennettä on muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella. Ja siinäkin olet väärässä, etteivät tienpinnat tänä talvena olisi jo olleet liukkaita hyvinkin monin paikoin.
Kun nytkin klikkailee liikenneviraston kelikameroiden kuvia Itä-Suomesta, Kainuusta ja Lapista niin aika talvisilta kuvat näyttävät.
Viimeksi kävin Helsingissä pari päivää sitten, en huomannut mitään liejua tai pölyä kaupungissa, pakkasta tosin oli joitakin asteita ja kehätiellä ajeli keltaisin vilkuin varustettuja autoja, mitä lie tehneet kun sinun mukaasi eivät suolanneet. Aika siistiltä kadut minusta vaikuttivat kun keskustaankaan ei vielä ole kylvetty hiekkaa.
Enpä näe miksi niitä rajoituksia pitäisi mennä nastojen kieltämisen myötä pudottamaan ainakaan pääteillä, jonne ei mitään lumipolanteita kerry.
Eihän siinä olekaan kyse siitä mitä sinä näet, nopeusrajoitukset eivät perustu siihen.
Olen aivan varma, että nopeusrajoitusten määrityskriteereillä rajoituksia on pakko laskea jos nastarenkailla ei enää ajeta. Niitä on jo muutenkin jouduttu laskemaan siitä syystä, ettei kovempien rajoitusnopeuksien edellyttämää ylläpitoa riitä kaikkialle. Eihän Etelä-Suomessa talvella enää ajeta satasta kuin aivan muutamilla tieosuuksilla.
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki lika, mitä tienpinnasta lentää autoosi on nastojen irrottamaa?
Renkaat eivät kulu? Dieselimoottoreista ei tule nokea? Pihoilta ei kulkeudu renkaissa hiekkaa ja puista pudonneita lehtiä ym.? Silläkään ei liene mitään vaikutusta, että tie on jatkuvasti märkä eikä sillä, että taivaalta ei tule kunnolla vettä, mikä välistä huuhtoisi tienpintaa?
En, vaan olen sitä mieltä, että kaikki se häiritsevä ***ka, joka tiestä lentää on tällä hetkellä vain ja ainoastaan nastojen aiheuttamaa. Silloin kun kelit olivat samat mutta nastat komerossa, ongelma oli samalla tasolla kuin kesällä (nastojen aiheuttamia ylimääräisiä päällystystyömaita lukuunottamatta).
Sitten kun tulee pakkasia ja suolaa, se ***ka on vielä paksumpana kerroksena autossa, vähän niin kuin Etelämantereen jääkerrostumat ja sen säilömät ilmasto/ympäristökatastrofit.
Sitten kun tulee pakkasia ja suolaa, se ***ka on vielä paksumpana kerroksena autossa, vähän niin kuin Etelämantereen jääkerrostumat ja sen säilömät ilmasto/ympäristökatastrofit.
Jos murheet on tuota luokkaa, kannattaa tosiaan harkita liikenteessä liikkumista. Tuntuu ahdistavan aika pahasti, ehkä olisi helpompaa olla stressaamatta itseään liikaa jos autonpesukin on ylivoimaista?
Nastat kuluttavat teitä, mutta eivät kyllä minkään oikean tiedon mukaan aiheuta mitään ilmasto- tai myrkkykatastrofeja. Jos ne huolettavat, kannattaa ihan ensin vaihtaa auto mahdollisimman vähän kuluttavaan tai luopua siitä kokonaan.
Aika huvittavaa, että mies joka ei pysty liikkumaan muulla kuin paljon kuluttavalla nelivetoautolla, on huolissaan pienestä kurasta.
Olen aivan varma, että nopeusrajoitusten määrityskriteereillä rajoituksia on pakko laskea jos nastarenkailla ei enää ajeta. Niitä on jo muutenkin jouduttu laskemaan siitä syystä, ettei kovempien rajoitusnopeuksien edellyttämää ylläpitoa riitä kaikkialle. Eihän Etelä-Suomessa talvella enää ajeta satasta kuin aivan muutamilla tieosuuksilla.
Näin todellakin on valitettavasti päässyt käymään mutta kitkarenkailla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Suolaa inhoan vielä enemmän kuin nastojen aiheuttamia uria vaikka kitkoilla ajelenkin enkä todellakaan ole missään olosuhteissa tientukko.
Näin todellakin on valitettavasti päässyt käymään mutta kitkarenkailla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Suolaa inhoan vielä enemmän kuin nastojen aiheuttamia uria vaikka kitkoilla ajelenkin enkä todellakaan ole missään olosuhteissa tientukko.
Ei kitkarenkailla niiden nykyisellä osuudella rengastuksesta olekaan merkitystä.
Merkitystä on ollut sillä, että autoilijat eivät tosiasiallisesti ole koskaan pystyneet ottamaan riittävästi huomioon keliolosuhteita ja pääosin juuri siksi on jouduttu talveksi laskemaan nopeusrajoituksia kautta linjan.
Jos siirryttäisiin kokonaan kitkarenkaisiin, olisi väistämätön seuraus se, että ääriolosuhteet pitäisi ottaa aivan eri tavalla huomioon nopeusrajoituksissa ja teiden kunnossapidossa. Kunnossapitoa ei kuitenkaan riitä kaikkialle ja autoilijoiden harkinnan varaan tuota ajonopeutta ei kuitenkaan jätettäisi.
Syykin on aivan selvä: liian moni ajattelee sinun tapaasi kitkarenkaillakin ajaessaan ettei aio olla tientukkona missään olosuhteissa .
Ja mitä aiemmin puhuimmekaan siitä ennakoinnista? Juuri todistit itsekin, ettei kitkarenkaiden myötä yleisesti synny mitään ylimääräistä ennakointia. Et aja missään olosuhteissa hitaammin kuin muut eli et ennakoi renkaiden edellyttämällä tavalla, sitähän sinä halusit sanoa?
Aika huvittavaa, että mies joka ei pysty liikkumaan muulla kuin paljon kuluttavalla nelivetoautolla, on huolissaan pienestä kurasta.
No jos 5-alkuinen kulutus dieseliä on paljon niin ei voi mitään. Tientukko en ole edes siinä vaiheessa jos ympärivuotiset kitkat ovat jo hieman huonopitoiset (tietä voi antaa ohittajalle, koska kiskoliikenteestä ei ole kysymys).
Kaasujalkani on lain sallimissa rajoissa yleensä raskas, joten vähemmälläkin liikkuisi. Odotan yhtä suurella ilolla talviliukkaita kuin nastaneidit niitä pelkäävät asennuttaessaan nastarenkaat jo lokakuussa. Yhtenä aamuna yhdessä valoristeyksessä pääsin pienen sladin makuun, mutta muuten ollaan ihan kesäterässä vielä.
EDIT: Nastaneitien tietotoimistossa ollaan myös häiritsevän usein kahden vaiheilla, tarvitaanko niitä jyrsimiä erityisesti Kehä-III:n sisä- vai ulkopuolella.
Itse pysyn mieluummin ulkona erityisesti nastoista.
Ei kitkarenkailla niiden nykyisellä osuudella rengastuksesta olekaan merkitystä.
Merkitystä on ollut sillä, että autoilijat eivät tosiasiallisesti ole koskaan pystyneet ottamaan riittävästi huomioon keliolosuhteita ja pääosin juuri siksi on jouduttu talveksi laskemaan nopeusrajoituksia kautta linjan.
Jos siirryttäisiin kokonaan kitkarenkaisiin, olisi väistämätön seuraus se, että ääriolosuhteet pitäisi ottaa aivan eri tavalla huomioon nopeusrajoituksissa ja teiden kunnossapidossa. Kunnossapitoa ei kuitenkaan riitä kaikkialle ja autoilijoiden harkinnan varaan tuota ajonopeutta ei kuitenkaan jätettäisi.
Syykin on aivan selvä: liian moni ajattelee sinun tapaasi kitkarenkaillakin ajaessaan ettei aio olla tientukkona missään olosuhteissa .
Ja mitä aiemmin puhuimmekaan siitä ennakoinnista? Juuri todistit itsekin, ettei kitkarenkaiden myötä yleisesti synny mitään ylimääräistä ennakointia. Et aja missään olosuhteissa hitaammin kuin muut eli et ennakoi renkaiden edellyttämällä tavalla, sitähän sinä halusit sanoa?
Eli ymmärsinkö oikein, että helvetillinen suolaus on vaikka kitkarenkaita nykyään vain pieni osa. Miksi se suolaus siitä muuttuisi, jos nastarenkaat kielletään? Ja miksei ajonopeuden pudottaminen olisi nykyäänkin tietyilla keleillä tarpeellista?
Jos siirryttäisiin kokonaan kitkarenkaisiin, olisi väistämätön seuraus se, että ääriolosuhteet pitäisi ottaa aivan eri tavalla huomioon nopeusrajoituksissa ja teiden kunnossapidossa. Kunnossapitoa ei kuitenkaan riitä kaikkialle ja autoilijoiden harkinnan varaan tuota ajonopeutta ei kuitenkaan jätettäisi.
Varmasti näin on mutta vieläkään ei syynä olisi renkaat vaan kuljettajat, nopeusrajoitukset tarkoittavat suurinta sallittua nopeutta ei vakionopeutta kaikissa oloissa mitä se tällä hetkellä on, rajoitukset ovat niin alhaiset että vain sakon pelko saa ihmiset hidastamaan vauhtiaan ei olosuhteet, hitaamminkin saa siis ajaa. 20 vuotta olen päivittäin ajanut talvisin kitkarenkailla kaikenlaisissa keleissä.
Enpä näe miksi niitä rajoituksia pitäisi mennä nastojen kieltämisen myötä pudottamaan ainakaan pääteillä, jonne ei mitään lumipolanteita kerry.
Eihän siinä olekaan kyse siitä mitä sinä näet, nopeusrajoitukset eivät perustu siihen.
Olen aivan varma, että nopeusrajoitusten määrityskriteereillä rajoituksia on pakko laskea jos nastarenkailla ei enää ajeta. Niitä on jo muutenkin jouduttu laskemaan siitä syystä, ettei kovempien rajoitusnopeuksien edellyttämää ylläpitoa riitä kaikkialle. Eihän Etelä-Suomessa talvella enää ajeta satasta kuin aivan muutamilla tieosuuksilla.
En tarkoittanut mitä itse toivon, vaan miten arvioisin rajoitusten asettelijan muuttunutta tilannetta tulkitsevan.
Aika paljon teitä on muutettu jo ympärivuotiselle kahdeksankympin rajoitukselle, koska tienhoidolle ei anneta rahoitusta pitää niitä satasen luokituksen vaatimalla tasolla. Se missä kunnossa tie ollaan valmiina pitämään uraisuuden ja rapaisuuden suhteen, on keskeinen rajoitukseen vaikuttava tekijä. Liian urainen tai rapainen tie aiheuttaa aina rajoituksen alentamisen kasikymppiin, ellei määrärahoja tien korjaukseen ja kunnossapitoon ole näköpiirissä.
Nastarenkaiden kieltäminen päivänselvästi keskeyttäisi tämän kehityksen. Kenties voisi toivoa rajoitusten nostoa sileäksi päällystyksen yhteydessä, mutta ainakin voitaisiin lopettaa nopeuksien alentaminen perunapeltokriteerillä.
On melko uskomatonta millaista tuubaa nämä muutamat kitkafanaatikot täällä levittävät, onkohan terve järki jäänyt jakamatta näille yksilöille, sen verran paksua fiktiota tuntuu jutut olevan.
Kun tiedämme että suomen maanteille levitetään liki miljoona tonnia hiekkaa vuodessa, joka vastaa liki sataatuhatta kuorma-autolastia, on nastojen kuluttama aines 1/21 osa tästä määrästä.
Fanaatikkojen mielestä, tällä ei ole mitään tekemistä pölyn kanssa. Idioottikin ymmärtää tämän hiekkamäärän yhdessä suolan kanssa jauhautuvan pääosin pölyksi meidän autoilijoiden iloksi.
Kun tiedämme, että yhden raskaan ajoneuvon tietä kuluttava vaikutus vastaa kymmenen tuhannen henkilöauton kulutusta, niin voi vain ihmetellä fiktiota mitä täällä nastarenkaista levitetään.
Unohtaa ei pidä sitä, että huonokitkainen rengas ilman nastoja on jatkuvassa luistotilassa, joka sitten yhdessä hiekan kanssa, on aivan kuin renkaassa olisi hiekkapaperivyö jolla sitten jyrsintää kiitettävässä määrin harrastetaan.
Olisikin hyvin toivottavaa, että meidän rajallisia soraharjuja säästettäisiin järkevämpiin tarkoituksiin kuin siihen, että mahdollistetaan kitkarenkailla varustettujen autojen liikennöinti.
Suolasta sen verran tiedoksi että teillemme levitetään lannoiteteollisuuden jätettä joka kuulemma toimii vielä -15 pakkasasteessa, ja joka syövyttää haponkestävästä teräksestä tehdyt suolanlevittimet 3-4:ssä vuodessa vaihtokuntoon. Aine pitäisi muuten hävittää ongelmajätteenä, ja voi vain kuvitella mikä vaikutus aineella on autokantaamme. Tästäkin ilosta saamme kiittää kitkarenkaita.
Voi todeta myös, että "Kitkakalle" on innokas pyöräilijä. Ja muistaakseni aikoinaan valitti tienpintojen epätasaisuudesta. Taitaa harrastus olla nykyään hieman epämukavaa, joten kampanjoi aktiivisesti nastoja vastaan. Samoin olen ollut havaitsevinani myös eräiden muiden täällä nastoja vastaan huutelevien seonneen tähän typerään harrastukseen eritoten maanteillä. Nyt nämä sitten vaativat nastakuskeilta siirtymistä kitkoihin, ja muuttavan ajotapojaan enemmän ennakoiviksi ja ajavan muutenkin hiljempaa. Kävisi vaan niin, että riskit joutua onnettomuuksiin kuitenkin kasvaisivat. Kaikki vain siksi,että pieni marginaaliryhmä voisi nautiskella ajamisestaan enemmän.
MMS:
Päinvastoin, on oikein mukavaa. En asu Suomessa. Nykyisessä asuinmaassani on kaikkea niitä seikkoja enemmän joita nastakuskit syytävät teiden uraantumisesta. Paitsi nastoja - ne on kielletty. Tiet eivät vain uraannu, autot kuraannu eikä ilma ole pölyinen.
Luntakin on jo reilusti enemmän kuin Suomessa.
Ilman hiekkaa ja nastojakin pärjää.
http://www.jokeroo.com/user-content/videos/car/2010/11/124982-sliding-cars-in-seattle.html
Kuinka hyvin, Siitä keskustelu jatkuu.
Kitkakalle:
http://www.sp.hkd.mlit.go.jp/kasen/10chisui100/ryuikishi/rimg/r4_29.jpg
80-luvun lopussa Sapporossa saattoi olla samanlaiset olosuhteet kuin nykypäivän kiinalaisissa kaupungeissa keväällä. Kiinassakaan ei nastoja käytetä, mutta samalta näyttää edelleen. Lämmitys yms. aiheuttavat ilman likaantumista. Ei ole uskottavaa, että kaikki harmaus kuvassa olisi yksinomaan nastojen aiheuttamaa. Eihän vastaavaa ole Helsingissäkään vaikka on nastat ja hiekoitus ja diesel-autotkin vielä .
Jorma L:
Ei tietysti kaikki, mutta suurin osa. Ennen kieltoa pölylaskeumat tuon kadun alueella olivat 135 t/km2 kuukaudessa. Kuvaa katsoessa sen myös uskoo. Viisi vuotta myöhemmin, kun kaikki nastat olivat poistuneet liikenteestä, pölylaskeumat olivat pudoneet 13 tonnin. Yli 90% pöystä tuli nastosta (120 t/km2 kuukaudessa). Aivan käsittämätön määrä! Katso aiemmin postaamani kaavio. Sapporossa asuneet sanovat ettei taivasta näkynyt. Kiellon jälkeen ilma parani nopeasti ja taivas taas näkyi.
Helsinki onkin paljon pienempi kaupunki. Asukkaita alle 600 000. Sapporo on aito suurkaupunki, asukkaita 2 miljoonaa.
Asukkaiden määrä korreloi myös kaupungin pinta-alaan. Sapporo ei ole Tokyo eikä HongKong asukastiheydellään eli kaupunki on kaikin puolin suurempi. Väittäisin, että Sapporo on tehnyt muitakin ilmanparannustalkoita kuin vain kieltänyt nastat. Hiilen poltto lopetettu?
Jos kerran asut Japanissa, niin miksi sitten otat kantaa meidän tilanteeseen Suomessa? Luulisi olevan yhdentekevää sinulle miten täällä ajellaan. Tietenkin voi lomilla Suomessa kesäisin olla fillaristille kiusana uraiset tiet,vai mitä? "Kitkakalle"
MMS:
Minun mielestäni on hyvä tietää että on muitakin toimintamalleja kuin vain se yksi minkä on itse nähnyt.
Suomessakin on alueellisia eroja suolauksen suhteen. Itse valitsen sen suolaamattoman tien, mm. siksi että näkyvyys on parempi.
Jos ajaa vain henkilöautoa näkee liikenteen turhan suppeasti. Lastenvaunun työntäjätkin ovat liikennettä, eikä heillä ole raitisilmasuodattimia.
Nasse:
Eikö Lapissa muka sada vettä tai lumi sula plussakeleillä?
Kyllä minun mielestäni sielläkin on kesä lumeton. Talvi on kyllä pidempi kuin etelässä, mutta pitkään talveen mahtuu myös kaikenlaiset kelit.
Kitkakalle:
Otapa katseluun kuva vaikkapa mistä hyvänsä Keski-Euroopan isommasta kaupungista 80-luvun lopulla ja näyttää aivan tuolta tai pahemmaltakin, vaikka niissä ei koskaan ole ajettu nastoilla. Ei nyt sentään pidä kaikkea laittaa nastojen syyksi, vaikka varmasti niilläkin vaikutuksensa on.
CS2800:
Ainahan on hyvä tietää mitä muualla tapahtuu. Huvittavaa minusta Suomessa nykyään on se, että mallia pitää milloin mihinkin asiaan hakea jostain suurkaupungeista tai alueilta, joissa asuu monikymmenkertaisesti ihmisiä. Suomi poikkeaa aika lailla maailman keskiarvoista.
Ennenkuin miettii jotain aluetta mallina, kannattaa kaivaa muuutamia tosiasioita taustaksi. Esim kyseessä olevalla Hokkaidon saarella asuu noin 5,5 miljoonaa ihmistä ja pinta-ala on noin 23% Suomen pinta-alasta eli keskimäärinkin asutus on yli nelinkertaisesti tiheämpää ja etäisyydet merkittävästi lyhyemmät. Lisäksi asutus on pinnanmuotojen ym takia muutenkin merkittävästi tiiviimpää kuin Suomessa. Hokkaidossa asuu Japanilaisista noin 4%, mikä on aika lähellä sitä osuutta mikä Lapilla on Suomessa. Noissa olosuhteissa on helppo ymmärtää, miksi prioriteetit saattavat olla erilaisia kuin harvaan asutussa pitkien etäisyyksien Suomessa, jossa koko maa on ilmastoltaan aika talvinen toisin kuin Japanissa. Koko liikkuminen, sen tarve ja sen kustannusrakenne ovat aivan erilaisia kuin meillä. Hokkaidon liikenteellä ei myöskään ole mitään suurempaa merkitystä kansantalouden kannalta.
Minustakin oli hyvä tietää Japanin mallin toinen puoli, jonka MatLog on tänne aiemmin linkittänyt. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden suhteen se ei ole mennyt ihan niin hyvin kuin ilmanpuhtauden.
Turvallisuushan ei sinänsä ole mikään ongelma, jos on valmiutta pudottaa nopeusrajoitukset riittävän alas. Näin Suomessa tapahtuisi, jos nastoista luovuttaisiin. Norjassa näin on tehty jo muutenkin, siellä on paljon myös 60 kmh rajoituksia. Huvittavaa on, että koviten tällä palstalla kitkoista vauhkoavat nimimerkit ovat niitä samoja jotka vaativat kovempia ajonopeuksia. Kokonaan kitkoihin siirtyminen laskisi väistämättä nopeusrajoituksia entisestään.
Aika vaikea noita on tietää muualla kuin kotipaikkakunnalla. Eikä isompia teitä voi välttää pidemmillä matkoilla. Kaikki 1-luokan tiet on etelässä suolattu, sama pätee pohjoisempanakin kaupunkeihin. Ja kaikki kaupungit on Suomessa talvella raskaasti hiekoitettu. Suurin pöly syntyy keväällä juuri tuosta hiekoitushiekasta.
Kaikki kuuluvat liikenteeseen ja juuri fillarilla ja kävellen osaa arvostaa sitä että autot liikkuvat turvallisesti ja ennakoidusti myös liukkaalla kelillä.
Minä en kyllä lastenvaunujen kanssa lähtisi kävelemään tai lenkkeilemään vilkkaiden teiden varsiin, oli sitten autoissa nastat tai ei...Suomessa on toistaiseksi aika hyvin tilaa ja valinnanvaraa kävelykohteille, samoin kuin asuinpaikoille jos harvat isot tiet häiritsevät.
Itse ajan paljon fillarilla ja kyllä tuo pölyjakso on keväällä ajallisesti ja paikallisesti melko rajallinen. Talvella ei juuri pölise ja useille kesäinen siitepöly on pahempi ongelma kuin keväinen hiekkapöly. Aika liioitellulta tuntuu tämä joidenkin valitus asiasta. Esim. driven usein mainitsema Kehä II ja sen välitön varsi eivät tietääkseni ole mikään paras pyörätie milloinkaan eikä lähimainkaan ainoa mahdollisuus liikkumiseen pyörällä tuolla alueella.
ritsa:
Tuo on kyllä ihan uusi tulkinta liikenteen ilmiöistä.
Yleinen käsitys on ollut tähän asti se, että kesällä on kesäkelit, valoisat yöt, lomat ja monenlaisia tapahtumia joihin liittyy lisääntynyttä alkoholinkäyttöä, valvomista ja monenlaista uhoamis- ja kaahaamistarvetta.
AkiK:
Ei kaikkea, mutta suurin osa pölystä oli nastojen tuottamaa.
AkiK:
Juuri siksi kesällä ajetaan lujempaa kuin talvella.
AkiK:
Enpä näe miksi niitä rajoituksia pitäisi mennä nastojen kieltämisen myötä pudottamaan ainakaan pääteillä, jonne ei mitään lumipolanteita kerry. Ei se jäätävä vesisade tietä yhtään enemmän tai vähemmän liukkaammaksi tekisi heillekään, jotka jo nyt ajelevat nastoitta. Ja muutenkin suurin osa renkaista on kuluneita, eivätkä kuluneet nastat ilmeisesti kovinkaan ihmeellistä pitoa tarjoa. Nastojen kieltämisen myötä sen sijaan eräs talvinopeusrajoituksien peruste poistuisi, ja tarkoitan teiden kiillottumista vaarallisille ajourille.
Suurin pöly keväällä syntyy siitä, kun lumet sulavat pientareelta, ja sinne varastoitunut nastapöly pääsee pöllyämään. Pölyä on lähes mahdotonta kerätä talteen, mutta hiekankeräyksessä sen pöllyämistä pyritään vähentämään veden ja suolan käytöllä.
Kitkakalle:
Kyllä se nyt vaan täällä etelän "talvessa" on niin (kun yhtään hiekoitus- tai suola-autoa ei ole ollut liikenteessä ), että nastoista se ***ka tulee päivittäin auton kylkiin. Mutta onhan se hyvä, että nastakuskit tuntevat plussakeleissä olonsa turvalliseksi, kerta kitka ei pidä riittävän hyvin sulalla ja usein/toisinaan märällä tarmakilla.
Kunnon sateitakin on ollut niin harvassa, että se ***kalieju alkaa tien pinnassa olemaan melko syvää.
Oletko siis sitä mieltä, että kaikki lika, mitä tienpinnasta lentää autoosi on nastojen irrottamaa?
Renkaat eivät kulu? Dieselimoottoreista ei tule nokea? Pihoilta ei kulkeudu renkaissa hiekkaa ja puista pudonneita lehtiä ym.? Silläkään ei liene mitään vaikutusta, että tie on jatkuvasti märkä eikä sillä, että taivaalta ei tule kunnolla vettä, mikä välistä huuhtoisi tienpintaa?
On aivan selvää, että nastarenkaat kuluttavat tietä ja jatkuvien kosteiden kelien, sekä suolauksen ansiosta tämä kura lentää autojen lasiin, mutta voin käsi sydämellä vakuuttaa, että minun autoni on likaantunut jo syyskuusta lähtien. En voi väittää, etteikö kukaan ajanut tuolloin nastarenkailla, kun jotkut uunot näyttävät ajavan niillä vuoden ympäri, mutta harvassa ne olivat!
Suola-autoja on tullut vastaan jo muutamien viikkojen ajan, mikä selvästi on lisännyt kuran määrää, kun tiet ovat entistä enemmän märkiä.
Huvittavinta on se, että itketään pölyongelmasta, kun ilmankosteus huitelee lähellä 100% joka päivä. Keväällähän pöly on todellinen ongelma kaupunkien keskustoissa ja isojen teiden varsilla ennen kunnon sateita, mutta suurempana syyllisenä siihen on hiekoitus.
P.S Nastarenkaani ovat edelleen hyllyllä, mutta pakkohan ne on kohta alle laittaa, kun laki määrää.
Kitkakalle:
Tuosta kuvasta ei kylläkään käy ilmi, onko jotain muutakin tapahtunut samaan aikaan.
Kokonaisilmanlaatu on parantunut merkittävästi kaikissa ns vanhoissa teollisuusmaissa riippumatta siitä millä renkailla ajetaan. Suurin syy ovat muutokset teollisuus- ja energiantuotantorakenteissa ja niiden päästövaatimuksissa. Käyrät ovat tippuneet jyrkästi nimenomaan 90-luvulla, josta sinunkin esittämäsi kuvaaja on.
Suomesta löytyy paljonkin tietoa asiasta.
Esim. hengitettävistä hiukkasista:
http://www.ilmanlaatu.fi/ilmansaasteet/komponentit/pm10.html
Ja vaikkapa tästä voi katsoa, että liikenne ei suinkaan ole ainoa päästölähde:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=126748&lan=fi
Nastat eivät ainakaan Suomen oloissa aiheuta merkittävästi pölyä kuin rajattuina aikoina vuodesta, koska talvella pölyä ei lumen ja kosteuden takia yleensä synny. Eli lähinnä pölyää maalis-huhtikuussa. Silloinkin aika merkittävä osa pölystä on peräisin kaupunkeihin ja etenkin bussireiteille ja jalkäytäville kylvetystä hiekoitushiekasta. Useimmiten ilmanlaatu on Suomessa kuitenkin huono kylminä ja tyyninä talvisina pakkasaaumuina, jolloin liikenteen ja maksimitehoilla (eli lisättynä öljyllä, turpeella, hiilellä, puulla ym käyvillä varavoimaloilla) käyvän energiantuotannon päästöt leijuvat kaupunki-ilmassa.
mikahe:
Keleille ei voi mitään. Voit järjestää ehkä jonkin sadetanssin, lähipäivinä sen onnistumistodennäköisyys on merkittävä ainakin jos säätiedotusta katsoo.
Mutta siinä olet väärässä ettei suola-autoja olisi liikkunut ja unohdat senkin että elämää ja liikennettä on muuallakin kuin Kehä III:n sisäpuolella. Ja siinäkin olet väärässä, etteivät tienpinnat tänä talvena olisi jo olleet liukkaita hyvinkin monin paikoin.
Kun nytkin klikkailee liikenneviraston kelikameroiden kuvia Itä-Suomesta, Kainuusta ja Lapista niin aika talvisilta kuvat näyttävät.
Viimeksi kävin Helsingissä pari päivää sitten, en huomannut mitään liejua tai pölyä kaupungissa, pakkasta tosin oli joitakin asteita ja kehätiellä ajeli keltaisin vilkuin varustettuja autoja, mitä lie tehneet kun sinun mukaasi eivät suolanneet. Aika siistiltä kadut minusta vaikuttivat kun keskustaankaan ei vielä ole kylvetty hiekkaa.
drive:
Eihän siinä olekaan kyse siitä mitä sinä näet, nopeusrajoitukset eivät perustu siihen.
Olen aivan varma, että nopeusrajoitusten määrityskriteereillä rajoituksia on pakko laskea jos nastarenkailla ei enää ajeta. Niitä on jo muutenkin jouduttu laskemaan siitä syystä, ettei kovempien rajoitusnopeuksien edellyttämää ylläpitoa riitä kaikkialle. Eihän Etelä-Suomessa talvella enää ajeta satasta kuin aivan muutamilla tieosuuksilla.
Opelixi:
En, vaan olen sitä mieltä, että kaikki se häiritsevä ***ka, joka tiestä lentää on tällä hetkellä vain ja ainoastaan nastojen aiheuttamaa. Silloin kun kelit olivat samat mutta nastat komerossa, ongelma oli samalla tasolla kuin kesällä (nastojen aiheuttamia ylimääräisiä päällystystyömaita lukuunottamatta).
Sitten kun tulee pakkasia ja suolaa, se ***ka on vielä paksumpana kerroksena autossa, vähän niin kuin Etelämantereen jääkerrostumat ja sen säilömät ilmasto/ympäristökatastrofit.
mikahe:
Jos murheet on tuota luokkaa, kannattaa tosiaan harkita liikenteessä liikkumista. Tuntuu ahdistavan aika pahasti, ehkä olisi helpompaa olla stressaamatta itseään liikaa jos autonpesukin on ylivoimaista?
Nastat kuluttavat teitä, mutta eivät kyllä minkään oikean tiedon mukaan aiheuta mitään ilmasto- tai myrkkykatastrofeja. Jos ne huolettavat, kannattaa ihan ensin vaihtaa auto mahdollisimman vähän kuluttavaan tai luopua siitä kokonaan.
Aika huvittavaa, että mies joka ei pysty liikkumaan muulla kuin paljon kuluttavalla nelivetoautolla, on huolissaan pienestä kurasta.
AkiK:
Näin todellakin on valitettavasti päässyt käymään mutta kitkarenkailla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Suolaa inhoan vielä enemmän kuin nastojen aiheuttamia uria vaikka kitkoilla ajelenkin enkä todellakaan ole missään olosuhteissa tientukko.
ritsa:
Ei kitkarenkailla niiden nykyisellä osuudella rengastuksesta olekaan merkitystä.
Merkitystä on ollut sillä, että autoilijat eivät tosiasiallisesti ole koskaan pystyneet ottamaan riittävästi huomioon keliolosuhteita ja pääosin juuri siksi on jouduttu talveksi laskemaan nopeusrajoituksia kautta linjan.
Jos siirryttäisiin kokonaan kitkarenkaisiin, olisi väistämätön seuraus se, että ääriolosuhteet pitäisi ottaa aivan eri tavalla huomioon nopeusrajoituksissa ja teiden kunnossapidossa. Kunnossapitoa ei kuitenkaan riitä kaikkialle ja autoilijoiden harkinnan varaan tuota ajonopeutta ei kuitenkaan jätettäisi.
Syykin on aivan selvä: liian moni ajattelee sinun tapaasi kitkarenkaillakin ajaessaan ettei aio olla tientukkona missään olosuhteissa .
Ja mitä aiemmin puhuimmekaan siitä ennakoinnista? Juuri todistit itsekin, ettei kitkarenkaiden myötä yleisesti synny mitään ylimääräistä ennakointia. Et aja missään olosuhteissa hitaammin kuin muut eli et ennakoi renkaiden edellyttämällä tavalla, sitähän sinä halusit sanoa?
AkiK:
No jos 5-alkuinen kulutus dieseliä on paljon niin ei voi mitään. Tientukko en ole edes siinä vaiheessa jos ympärivuotiset kitkat ovat jo hieman huonopitoiset (tietä voi antaa ohittajalle, koska kiskoliikenteestä ei ole kysymys).
Kaasujalkani on lain sallimissa rajoissa yleensä raskas, joten vähemmälläkin liikkuisi. Odotan yhtä suurella ilolla talviliukkaita kuin nastaneidit niitä pelkäävät asennuttaessaan nastarenkaat jo lokakuussa. Yhtenä aamuna yhdessä valoristeyksessä pääsin pienen sladin makuun, mutta muuten ollaan ihan kesäterässä vielä.
EDIT: Nastaneitien tietotoimistossa ollaan myös häiritsevän usein kahden vaiheilla, tarvitaanko niitä jyrsimiä erityisesti Kehä-III:n sisä- vai ulkopuolella.
Itse pysyn mieluummin ulkona erityisesti nastoista.
Eli ymmärsinkö oikein, että helvetillinen suolaus on vaikka kitkarenkaita nykyään vain pieni osa. Miksi se suolaus siitä muuttuisi, jos nastarenkaat kielletään? Ja miksei ajonopeuden pudottaminen olisi nykyäänkin tietyilla keleillä tarpeellista?
AkiK:
Varmasti näin on mutta vieläkään ei syynä olisi renkaat vaan kuljettajat, nopeusrajoitukset tarkoittavat suurinta sallittua nopeutta ei vakionopeutta kaikissa oloissa mitä se tällä hetkellä on, rajoitukset ovat niin alhaiset että vain sakon pelko saa ihmiset hidastamaan vauhtiaan ei olosuhteet, hitaamminkin saa siis ajaa. 20 vuotta olen päivittäin ajanut talvisin kitkarenkailla kaikenlaisissa keleissä.
AkiK:
Mikään ei estä pitämästä parinsadan metrin etäisyyttä edellä ajavaan, ei edes kitkarenkaat.
AkiK:
En tarkoittanut mitä itse toivon, vaan miten arvioisin rajoitusten asettelijan muuttunutta tilannetta tulkitsevan.
Aika paljon teitä on muutettu jo ympärivuotiselle kahdeksankympin rajoitukselle, koska tienhoidolle ei anneta rahoitusta pitää niitä satasen luokituksen vaatimalla tasolla. Se missä kunnossa tie ollaan valmiina pitämään uraisuuden ja rapaisuuden suhteen, on keskeinen rajoitukseen vaikuttava tekijä. Liian urainen tai rapainen tie aiheuttaa aina rajoituksen alentamisen kasikymppiin, ellei määrärahoja tien korjaukseen ja kunnossapitoon ole näköpiirissä.
Nastarenkaiden kieltäminen päivänselvästi keskeyttäisi tämän kehityksen. Kenties voisi toivoa rajoitusten nostoa sileäksi päällystyksen yhteydessä, mutta ainakin voitaisiin lopettaa nopeuksien alentaminen perunapeltokriteerillä.
On melko uskomatonta millaista tuubaa nämä muutamat kitkafanaatikot täällä levittävät, onkohan terve järki jäänyt jakamatta näille yksilöille, sen verran paksua fiktiota tuntuu jutut olevan.
Kun tiedämme että suomen maanteille levitetään liki miljoona tonnia hiekkaa vuodessa, joka vastaa liki sataatuhatta kuorma-autolastia, on nastojen kuluttama aines 1/21 osa tästä määrästä.
Fanaatikkojen mielestä, tällä ei ole mitään tekemistä pölyn kanssa. Idioottikin ymmärtää tämän hiekkamäärän yhdessä suolan kanssa jauhautuvan pääosin pölyksi meidän autoilijoiden iloksi.
Kun tiedämme, että yhden raskaan ajoneuvon tietä kuluttava vaikutus vastaa kymmenen tuhannen henkilöauton kulutusta, niin voi vain ihmetellä fiktiota mitä täällä nastarenkaista levitetään.
Unohtaa ei pidä sitä, että huonokitkainen rengas ilman nastoja on jatkuvassa luistotilassa, joka sitten yhdessä hiekan kanssa, on aivan kuin renkaassa olisi hiekkapaperivyö jolla sitten jyrsintää kiitettävässä määrin harrastetaan.
Olisikin hyvin toivottavaa, että meidän rajallisia soraharjuja säästettäisiin järkevämpiin tarkoituksiin kuin siihen, että mahdollistetaan kitkarenkailla varustettujen autojen liikennöinti.
Suolasta sen verran tiedoksi että teillemme levitetään lannoiteteollisuuden jätettä joka kuulemma toimii vielä -15 pakkasasteessa, ja joka syövyttää haponkestävästä teräksestä tehdyt suolanlevittimet 3-4:ssä vuodessa vaihtokuntoon. Aine pitäisi muuten hävittää ongelmajätteenä, ja voi vain kuvitella mikä vaikutus aineella on autokantaamme. Tästäkin ilosta saamme kiittää kitkarenkaita.