Enon turmarekan ylinopeus

168 kommenttia
«13456

Nyt on siis selvinnyt, että Enon onnettomuudessa, jossa kuusi ihmistä kuoli, rekka ajoi 60:n alueella 87 km/h aloittaessaan hätäjarrutuksen eli 27 km/h ylinopeutta.



En halua rekkakuskia sen enempää syyllistää, koska onnettomuus olisi voinut tapahtua vaikka rekka olisi ajanut sallittua nopeutta. Mutta silloin onnettomuuden seuraukset olisivat voineet olla pienemmät, joku olisi voinut ehkä selvitä hengissä. Tai rekka olisi ehkä pystynyt väistämään tai...



Jossitteluahan tämä kaikki on. Mutta muistutukseksi vain, että nopeusrajoitukset eivät ole turhan takia ja niitä olisi syytä noudattaa. Risteysalueilla ja taajamissa, missä joku todennäköisimmin voi tulla yllättäen eteen, rajoitusten merkitys vain korostuu. Turvallista matkaa!

  
  • Tuohan on karmea ylinopeus raskaalta autolta. Asia on päivänselvä. Koko onnettomuutta ei olisi tapahtunut, jos nopeus olisi ollut edes säädyllisen lähellä sallittua. Rekkahan olisi laillisesti ajaessaan ollut vielä kaukana törmäyspaikalta silloin, kun huono-onninen autokunta tuli sen reitille. Ja hidastuvuus hätäjarrutuksessa kuudestakympistä on jotain ihan muuta kuin 87 km/h:n nopeudesta. Jos tuo ylinopeus pitää paikkansa, rekkakuskin voi kyllä syyllistää ja ankara tuomio on paikallaan.



    Tapahtunut alleviivaa ylinopeuksien vaarallisuutta. Jos joku ajaa selvästi kovempaa kuin saisi, se tekee muille tienkäyttäjille liki mahdottomaksi arvioida lähestymisnopeutta juuri tuonkaltaisessa tilanteessa. Suoraan kohti tulevan auton nopeuden arviointi on aina vaikeaa ja silloin on luontevaa olettaa nopeus normaaliksi. Henkilöauton kuljettajallahan on voinut olla perusteltu näkemys ja kokemus siitä, että noin kaukana näkyvän ja normaalivauhtia etenevän auton eteen ehtii vielä ihan hyvin ja turvallisesti.



    Sama ilmenee esimerkiksi monikaistaisilla kaupunkiväylillä. Selvästi liikennevirtaa nopeammin ajavat tai esimerkiksi rajusti kiihdyttelevät sporttikuskit tuottavat vääjäämättä vaaratilanteita, koska muut eivät voi ennalta arvata heidän toimintaansa. Se ei riitä, että sporttikuski pystyy hallitsemaan (tai luulee pystyväns&#228:wink: oman ajokkinsa. Kaikilla muilla pitää olla mahdollisuus esimerkiksi kaistaa vaihtaessaan arvioida luotettavasti heidän liikkeensä. Muilta ei voi vaatia sitä, että he ottavat huomioon kaaharin 50 prosentin ylinopeuden tai kuminpolttokiihdytyksen.

      
  • Ei kai se rekkakuskin vika ole, jos henkilöauto tulee kolmion takaa rekan eteen ?

      
  • nelivetoinen:

    on päivänselvä. Koko onnettomuutta ei olisi tapahtunut, jos nopeus olisi ollut edes säädyllisen lähellä sallittua. Rekkahan olisi laillisesti ajaessaan ollut vielä kaukana törmäyspaikalta silloin, kun huono-onninen autokunta tuli sen reitille.




    Tuo on täysin turha peruste. Samalla logiikalla voitaisiin väittää, että jos rekka olisi ajanut edelliset 15 kilometriä vielä suuremmalla ylinopeudella, ei väistämisvelvollinen auto olisi ehtinyt alle.



    Aika omituista on syyllistää rekka-autoilija onnettomuudesta. Paha rekka-autoilija ajoi huono-onnisen autokunnan yli... Tämä huono-onninen autokunta ei noudattanut väistämisvelvollisuutta ja siksi tuli rekan ajoradalle. Samoin autossa oli liian paljon ihmisiä.



    Varmasti rekan nopeus on yksi vaikuttava tekijä, mutta itse kyllä näen suurimpana syynä henkilöauton virheen.

      
  • Jos kuorma-auto olisi ajanut 60 km/h ennen risteystä, voitaisiin jossitella siitä, että rajoitinta vastaan 87 km/h ajamalla olisi jäänyt kolari tapahtumatta.

      
  • Kieltämättä ylinopeutta oli kohtuuttoman paljon. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että syyllinen on se, joka tulee kolmion takaa suoraan eteen. Ei rekan nopeus kuitenkaan niin suuri ollut etteikö sitä voisi havaita ja rekan on täytynyt olla varsin lähellä, että henkilöauto on kerennyt tarjota kylkensä sen eteen.

      
  • Aivan. Ja eiköhän se rekkakuski ole rangaistuksensa jo saanut. Tässä STT:n uutinen murheellisesta tapahtumasta:



    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Enon+turmarekka+ajoi+ylinopeutta/1135259843216



      
  • nelivetoinen:

    Koko onnettomuutta ei olisi tapahtunut, jos nopeus olisi ollut edes säädyllisen lähellä sallittua. Rekkahan olisi laillisesti ajaessaan ollut vielä kaukana törmäyspaikalta silloin, kun huono-onninen autokunta tuli sen reitille. Ja hidastuvuus hätäjarrutuksessa kuudestakympistä on jotain ihan muuta kuin 87 km/h:n nopeudesta.




    Eiköhän se hidastuvuus täysjarrutuksessa pysy melkolailla vakiona nopeudesta riippumatta, pysähtymismatka on sitten eri asia.



    Jos kolmion takaa tullut on laskenut ehtivänsä 17 m/s lähestyvän rekan alta pois ja rekka onkin todellisuudessa lähestynyt 24 m/s, niin marginaali on ollut todella uhkarohkean pieni. Todennäköisemmin kolmion takaa tullut ei ole havainnut koko rekkaa mahdollisesti A-pilarin katveen takia tms. inhimillisestä syystä. Rekkakuskin syyllistäminen tuossa tapauksessa, jossa näkyväisyyttäkin on ollut reilusti, on täysin yliampuvaa.

      
  • Kyse on rekan sijainnista havaintohetkellä ja siitä törmäyshetkeen kuluvasta ajasta, ei 15 aiemmin ajetusta kilometristä.



    Oletetaan että henkilöauton kuljettaja näki rekan 150 metrin päässä. Rajua ylinopeutta ajanut rekka rysäytti henkilöauton päälle reilun kuuden sekunnin kuluttua havainnosta. Laillista nopeutta ajaen rekka olisi ollut saman ajan jälkeen vielä 46 metrin päässä sen eteen tulleesta henkilöautosta. Enpä muista/tiedä oliko henkilöauto ylittämässä risteystä vai kääntymässä rekan suuntaan. Tien tai rekan käyttämän kaistan ylitys ainakin olisi onnistunut tuon 46 metrin turvin niin, että rekka ei olisi joutunut edes jarruttamaan.



    Numeroita voi vaihdella, mutta tulos on aina sama. 300 metrin päässä havainto, rekka 92 metrin päässä törmäyspaikasta jne. Jos rekka olisi ajanut havaintohetkellä laillista vauhtia, se ei olisi ollut x sekunnin kuluttua niin pitkällä kuin se todellisessa tilanteessa ylinopeutta ajaen oli, siis törmäyskohdassa.



    Mehän emme koskaan saa tietää havaitsiko kuski ollenkaan lähestyvää rekkaa ja jos havaitsi, kuinka kaukana. Jos havaitsi, rekan raju ylinopeus vaikeutti olennaisesti sen lähestymisnopeuden arviointia.





    Teidän logiikallanne siis kolmion takaa ei käytännössä saa koskaan mennä tielle, jos muita autoja on näkyvissä. Se kaukana hädin tuskin näkyvä kärryhän voi lähestyä 250 km/h nopeudella ja väistämisvelvollisen kuuluu teidän logiikkanne mukaan pytyä sitäkin väistämään, ajaa kaahari miten rajua ylinopeutta hyvänsä.



    Oikeuden päätöshän totuuden sitten joskun kertoo.





      
  • nelivetoinen:

    Enpä muista/tiedä oliko henkilöauto ylittämässä risteystä vai kääntymässä rekan suuntaan. Tien tai rekan käyttämän kaistan ylitys ainakin olisi onnistunut tuon 46 metrin turvin niin, että rekka ei olisi joutunut edes jarruttamaan.


    Onko sinulla tapana kääntyä kolmion takaa rekan eteen kun olet aikeissa jatkaa samaan suuntaan kuin rekka, peräti kolmen sekunnin marginaalilla? Rekkoja nähdessään ihmisillä on tapana tehdä monenlaista, ja jos sinä olisit yksi meistä kaikista, en sitä sinänsä ihmettelisi.

      
  • Derrick:

    Ei kai se rekkakuskin vika ole, jos henkilöauto tulee kolmion takaa rekan eteen ?




    On se jos rekkakuski ajaa huomattavaa ylinopeutta!

    Tästä on KKO:n päätöksiä kokonainen liuta. Aivan samoin kaistan vaihtaja ei tule kaaharin eteen tai kylkeen vaan kaahari ajaa päälle. Autoiss soisi olevan "musta laatikko", jottei oikeusmurhia tulisi. Vai oletko kuullut, että joku olisi mies ja tunnustaisi: -"Ajoin ylinopeutta ollen syyllinen".

      
  • Finnicus



    Mutta ei kai ylinopeudella aina ole syy-yhteyttä onnettomuuteen.



    Itse olisin kyllä kallistumassa rekan kuljettajan ainakin osittaiseen syyllisyyteen, koska esimerkiksi asuintaloni luona on 40 km/H rajoitus, kuitenkin pakettiautot saattavat viilettää tuolla tiellä 60 - 70 km/h, ja kun paikalla on huono näkyvyys (pensaita etc), niin tielle pääsyä saa aina henkihieverissä kytätä, auton joutuu ujuttamaan tien välittömään läheisyyteen, ja tielle on tavallaan ampaistava, jottei joudu päälle ajetuksi. Mutta tosiaan tuossa paikassa on huono näkyvyys, ehkä näkee vain 50 metriä vasemmalle pensaiden takia, toiseen suuntaan on vapaa näkyvyys.

      
  • On tosiaankin aivan eri asia ajaako 27 km/h ylinopeutta asuntoalueella 40 km/h rajoitusalueella vai päätiellä 60-80 km/h rajoitusalueella.



    Tuossa Enon tapauksessahan näkyväisyyttä on ollut jopa satoja metrejä. Jos kolmion takaa tullut on nähnyt rekan vaikka sadan metrin päässä, rekalta kuluisi tuohon matkaan 60 km/h nopeudella 5,88 s ja 87 km/h nopeudella 4,17 s. Onko järkeä lähteä tuollaisella 1,7 s marginaalilla ylittämään tietä tai kääntyä päätielle edes vastakkaiseen suuntaan, kuin mihin rekka oli menossa. Rekan eteen kääntyessäänhän henkilöauto olisi murskaantunut rekan alle vaikka tämä olisi ajanut täsmälleen rajoituksen mukaan. Kukaan täysjärkinen ei tarkoituksella tuollaista uhkapeliä rekan edestä yrittäisi, joten todennäköisimmin henkilöauton kuljettaja ei ole havainnut rekkaa lainkaan.

      
  • Mikahe:



    Et selvästikään tahtonut ymmärtää tuota virkettäni. Sen tarkoitus oli kertoa, että tien tai rekan käyttämän kaistan ylitys olisi ollut mahdollinen turvallisesti ilman rekan huomattavaa ylinopeutta. Samaan suuntaan eli samalle kaistalle rekan eteen kääntäminen sillä kolmen sekunnin marginaalilla todella olisikin aika riskikäs liike, vaikka rekka olisi ajanut laillisestikin. Ei sekään olisi silti samaan katastrofiin todennäköisesti johtanut, koska laillista vauhtia ajanut rekka olisi ehtinyt hidastaa ja kiroilla tien tukoksi tullutta. Mutta en siis tiedä oliko menossa yli vai ei.



    Finnicus voisi vaikka niitä KKO:n päätöksiä kaivaa esiin. Minusta tuo viittaamansa KKO:n linja on aivan päivänselvä. Muu olisi täysin järjetöntä, kuten edelle kirjoittamassani esimerkissä yritin havainnollistaa.

      
  • Mielenkiintoinen tieto myös tuo, että henkilöauton kuljettajalla oli alkoholia veressään, mutta alle 0,5 promillea. Minkä verran se on vaikuttanut kuljettajan havainto-/toimintakykyyn ja reaktioihin ja sitä kautta onnettomuuden syntyyn jää tietysti arvoitukseksi.

      
  • En tiedä, onko osa ylläolevista kommentoijista rekkakuskeja, mutta osasta kommenteista tuntuu paistavan läpi, että se on ihan okei, että 60 km/h:n alueella rekalla voi ajaa 87 km/h. Tuohan on törkeää ja täydellistä piittaamattomuutta rekkakuskilta.

    Valitettavan usein myös täälläpäin on tilanteita, joissa 80km/h:n rajoitusalueella rajoituksen mukaan ajaessa takapuskurissa 10 metrin päässä roikkuu täysperävaunuinen säiliörekka.



    Samoin kaupungin keskutassa, jossa kulkee rekkojen läpikulkutie ja nopeusrajoitus on 40 km/h on nopeus usein huomattavan paljon suurempi.



    Vaikea sanoa, mitä näiden kuskien päässä liikkuu heidän keikkuessaan kopissaan parin metrin korkeudessa muiden yläpuolella monien tonnien massa takana turvaamassa niin että mahdollisessa kolaritapauksessa itselle ei käy kuinkaan toisin kuin vaikka edellämenevän auton takapenkillä lastenistuimessa istuvalle lapselle.

      
  • nelivetoinen:

    Mikahe:

    Et selvästikään tahtonut ymmärtää tuota virkettäni. Sen tarkoitus oli kertoa, että tien tai rekan käyttämän kaistan ylitys olisi ollut mahdollinen turvallisesti ilman rekan huomattavaa ylinopeutta.


    En tahdo enkä pysty. Väistämisvelvollisuus liikenteessä on melko pyhä asia, varsinkin jos ilmajarrujen takana on 60,000 kg tavaraa. Silloin ei väistämisvelvollisuuttaan rikkovan hyväksi voi tehdä paljonkaan.

      
  • mikahe:

    nelivetoinen:
    Mikahe:

    Et selvästikään tahtonut ymmärtää tuota virkettäni. Sen tarkoitus oli kertoa, että tien tai rekan käyttämän kaistan ylitys olisi ollut mahdollinen turvallisesti ilman rekan huomattavaa ylinopeutta.

    En tahdo enkä pysty. Väistämisvelvollisuus liikenteessä on melko pyhä asia, varsinkin jos ilmajarrujen takana on 60,000 kg tavaraa. Silloin ei väistämisvelvollisuuttaan rikkovan hyväksi voi tehdä paljonkaan.




    Aivan. Tässä rekka ei noudattanut väistämisvelvollisuuttaan tai paremminkin ei pystynyt siihen. Tästä hän tulee varmasti saamaan ankaran rangaistuksen. Toki tutkinta on kesken ja onnettomuuden kaikki tekijät tutkitaan. Mitä vaikutti ylimääräinen matkustaja? Oikeuslaitos sitten päättää syyllisyydestä tai syyttömyydestä. Varmastikaan käräjäoikeuden päätös ei ole se lopullinen.

      
  • Itse pyrin juuri risteysalueilla, taajamissa ajamaan aika tarkkaan rajoituksen mukaan juuri siitä syystä, että ajamalla ylinopeutta, vaikeutan muuten muiden kykyä arvioida sitä, kuinka nopeasti lähestyn risteystä. TÄTÄ ON MONIEN VAIKEAA TAJUTA!!

    Meillä on ihan kotinurkillakin läpiajotie, jossa on 40km/h rajoitus, tulen kolmion takaa asuntoalueelta tuolle tielle erään lauta-aidan ja kolmion takaa mutkan sisäkurvista. Ehdin hyvin liikenteen sekaan yleensä, mutta auta armias kun joku ajaa sitten siellä ylinopeutta!! Silloin käy aina niin että arvio ehtimisestä menee täysin pieleen ja seurauksena on se, että päälleni meinataan ajaa. Onneksi liikun raskaalla ajoneuvolla tai sitten isolla maasturilla. Näille kusipäille jotka sitten vilkuttaa valoja tai soittaa torvea kun meinaa jäädä alle, näytän kansainvälisen sormimerkin. Oma vika sika!

    Kerran pysäytin jopa autoni tällaisen kuskin eteen ja menin koputtamaan ikkunaan, mutta se ei ressukka uskaltanut avata sitä joten huusin asiani tälle ikkunan läpi, että varmasti kuulee että miksi ei pidä tuossa ajaa liian kovaa!! Taajamissa on erittäin tärkeää näitten "etuajo"-oikeutettujen ajaa rajoitusten mukaan.

    Sivuteiden risteyksistä ei useinkaan ehdi sekaan ylinopeutta ajavien sekaan.

    Samoin jos itse ajaa samaa isoa väylää rajoitusnopeutta, niin taas siellä joku Audi yrittää osua maasturin vetokoukkuun. Juuri näiden Audikuskien perässäroikkumisen takia en irroita ikinä autoni irroitettavaa vetokoukkua. Se rullaa makeasti Audin nokkapellin kun siihen sattuu osumaan, se on niin korkealla, onneksi..

      
  • JaSa:

    En tiedä, onko osa ylläolevista kommentoijista rekkakuskeja, mutta osasta kommenteista tuntuu paistavan läpi, että se on ihan okei, että 60 km/h:n alueella rekalla voi ajaa 87 km/h. Tuohan on törkeää ja täydellistä piittaamattomuutta rekkakuskilta.




    Veikkaanpa, että noilla korkeuksilla kyseisen 60 alueen läpi ajaa aika moni vastaavaa nopeutta. Olisi täyttä hulluutta lähteä tieten tahtoen ylittämään tietä niin kapeaan rakoon, että aina rytisee jos joku ajaa ylinopeutta. Rekan jääminen huomaamatta on paljon uskottavampi selitys.

      
  • Ylinopeuden vaaratekijöitä ovat 1. auton hallinnan menettäminen, 2. törmääminen yllättävään esteeseen pidentyneen pysähtymismatkan takia, 3. suuremmasta törmäysnopeudesta johtuvat suuremmat vahingot sekä 4. muiden saamasta väärästä nopeuskäsityksestä johtuva törmäysvaaran suureneminen.



    Mikä näistä vaaratekijöistä oli suurin Enon turmarekan kohdalla?



    Tuskin rekkakuski ainakaan oli vaarassa menettää autonsa hallinnan, koska Enon risteys oli melko tavallinen. Siinä ei ollut mutkia tai muitakaan kohtia, jotka voisivat aiheuttaa auton hallinnan menettämisen.



    Vaaratekijöiksi jäävät siis törmäysriskin suureneminen, vahinkojen kasvaminen sekä muiden tiellä liikkujien saama väärä kuva nopeudesta. Kuinka suuressa määrin nämä vaaratekijät olivat osallisia onnettomuuteen?



    On monenlaista ylinopeuden ajamista samoin kuin on monenlaista sallitun nopeuden ajamista. Olen sitä mieltä, että ylinopeus ei ole niin vaarallista kuin väitetään, kunhan otetaan huomioon riskitekijät. Tieltä ei suistu, jos ei aja tien ominaisuuksiin nähden liian kovaa - riippumatta siitä, ajetaanko yli-, ali- vai tasanopeutta. Nopeusrajoitusten yhteys tien ominaisuuksiin on vain viitteellinen.



    Yllättäviin esteisiin ei törmää, kun tarkkailee ympäristöä ja on valmis reagoimaan, jos jokin potentiaalinen vaaratekijä ilmenee. Reagoiminen tarkoittaa vauhdin hidastamista ja valmiustilaan siirtymistä ja ehkä myös jonkinlaisen alkeellisen toimintasuunnitelman tekemistä mielessään - tyyliin: "Jos tuo auto lähtee tuolta, jarrutan ja väistän oikealle". Valmiustilassa ollessaan kuljettajan refleksit on viritetty äärimmilleen, ja pienikin lisä-ärsyke saa aikaa toiminnan eli esimerkiksi voimakkaan jarrutuksen ja väistöliikkeen.



    Jos tarkastellaan tilannetta Enon turmarekan kuljettajan kannalta, hän lähestyi tuttua risteysaluetta tavanomaisella nopeudella, joka on ylinopeus, mutta kuitenkin nopeus, jota varsin yleisesti käytetään. Mikään ei näyttänyt hälyttävältä. Sivutieltä lähestyi henkilöauto ja jäi odottamaan risteykseen. Auton lähestyessä rekan kuljettaja on ehkä löysännyt kaasua ja terästänyt valmiuttaan jarruttaa, jos auto ei pysähdykään. Mutta kun auto on selkeästi pysähtynyt, rekan kuljettaja on tulkinnut sen jäävän odottamaan. Niinpä hän on painanut uudelleen kaasua ja tulkinnut näkymän risteysalueella "vaara ohi" -tilanteeksi. Yhtäkkiä ja täysin yllättäen henkilöauto onkin ampaissut liikkeelle ja ajanut rekan eteen. Uutiset eivät kerro viimeisten sekuntien yksityiskohtia kuten sitä, miten paljon rekkakuskille on jäänyt lopullista reagointiaikaa, ja kuinka kauan hän on mahdollisesti ehtinyt jarruttaa.



    Kun otetaan huomioon rekan paino ja hidastumismatka täydessä tukkilastissa, kuljettajalla on ilmeisesti ollut olosuhteisiin nähden jonkin verran liikaa vauhtia. Hänen ei siis voitane katsoa toimineen tuossa tilanteessa täydellisesti kuten vastuullisen ylinopeuden ajajan pitäisi toimia eli siten, että ylinopeuden riskit huomioidaan ja neutraloidaan.



    Ennen kuin rekkakuski tuomitaan ja kivitetään, on syytä miettiä kokonaisuutta.



    Miksi rekat ajavat niin kovaa kuin ajavat? Siksikö, että rekkakuskit ovat itsekkäitä eivätkä piittaa muiden turvallisuudesta?



    Syy on paljon laajempi. Yhteiskunta vaatii, että ammattikuljettajien on ajettava ylinopeutta. Joukkoon voi tietysti mahtua muutamia idealisteja, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen sääntöjä pikkutarkasti noudattamalla todistaa, että he ovat täydellisiä ihmisiä ja muut eivät ole. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole tällaisia.



    Rekat ovat kalliita, ja yrittäjien on maksettava velkansa. Pääoman on tuotettava eikä maattava joutilaana. Rekka tuottaa sitä enemmän, mitä enemmän sillä kuljetetaan. Ja mitä kovempaa se kulkee, sitä useampia lasteja se ehtii viedä perille. Tämä on aivan yksinkertaista matematiikkaa.



    Jos rekkakuski noudattaa millilleen jokaista viidenkympin ja kuudenkympin nopeusrajoitusta, auton kuljetuskapasiteetti tietyn ajan kuluessa pienenee. Äärimmilleen kilpailulla kuljetusalalla tämä ei käy päinsä. Isot puutavarayhtiöt ja muutkin asiakkaat ovat kiristäneet taksat niin tiukoiksi, että kuskin on painettava kaasua eikä tuijotettava nopeusmittaria. Auton on liikuttava - tai pankki vie sen.



    Valtion ylimmät päättäjät tietävät täsmälleen mistä on kyse: Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä. Liikenneministeriössä on tehty laskelma siitä, mitä seuraisi, jos rekkojen nopeutta alennettaisiin. Laskelma osoittaa, että jos näin tehtäisiin, tarvittaisiin satoja uusia rekkoja kuljettajineen nykyisen tavaramäärän kuljettamiseen. Tämä tietäisi teollisuudelle ja talouselämälle huomattavia lisäkustannuksia. Muutama onnettomuus jäisi ehkä tapahtumatta, mutta uudistuksen kustannukset olisivat joka tapauksessa suuremmat kuin säästöt. Niinpä liikenneministeriö täysin tietoisesti sallii rekkojen ajaa jonkin verran ylinopeutta. Juhlapuheissa muistutetaan, että ylinopeus pitää kitkeä, mutta arkielämässä talouselämän tarpeet ja maan bruttokansantuotteen kasvu vaativat ylinopeuden katsomista läpi sormien.



    Tätä taustaa vasten tuntuu ikävältä, että jos tapahtuu raskaan liikenteen onnettomuus, yksittäinen rekkakuski tai bussikuski vedetään julkisuuteen ja hänestä tehdään ainoa syyllinen ja syntipukki.



    Syyllisiä olemme me kaikki. Hyväksymme rekkojen ylinopeudet, koska niiden ansiosta teemme ostoksemme kaupassa hieman halvemmalla. Hyväksymme bussien ylinopeudet ja punaista päin ajamiset, koska niiden ansiosta työmatkamme vie vähemmän aikaa. Hyväksymme rekkojen ylinopeudet, koska niiden ansiosta maamme kilpailukyky säilyy, ja polttoaineet, irtotavara ja paperirullat liikkuvat nopeammin. Hyväksymme ylinopeudet, koska haluamme, että talouden pyörät pyörivät niin kuin pitääkin.



      
  • Tapauksesta meitä kaikkia paremmin perillä olevan poliisin kanta on ainakin selvä:

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/100614-poliisi-spekulointi-seis-–-enon-rekka-mahdoton-pysayttaa-12-metrissa

      
  • Mistä kolmion takaa tuleva voi tietää päätietä ajavan nopeusrajoituksen?



    Jos näkyvyyttä on riittävästi, on väistämisvelvollisen kuskin tehtävänä osata arvioida lähestyvän auton nopeus. Jos näkyvyys on rajallinen, silloin ylinopeus herkemmin tekee tilanteesta ennalta arvaamattoman.



    Poliisin mukaan rekka jarrutti 12 m ennen törmäystä. Jos reaktioaika oli sekunti + jarruviive toinen sekunti, on tilanne huomattu 60 m ennen risteystä. Jos nopeus olisi ollut 60 km/h ja reaktioajat samat, olisi jarrutukselle jäänyt matkaa 27 m. En tiedä rekan hidastuvuutta, mutta tuosta on helppo laskea törmäysnopeus, kun hidastuvuus varmaan osataan arvioida.



    Itse en mene 60 m etäisyydeltä rekan eteen, jos nopeutta on hiukankin keskustavauhteja enemmän.

      
  • Katsokaapa Google Mapsista kyseistä risteystä.

      
  • Joka tapauksessa rekka-kuski ei kuolemia aiheuttanut, ja ylinopeudella 27 km/h on lähinnä akateeminen merkitys enää, korkeintaan merkitystä on tuhon laajuuden kannalta.

      
  • Derrick:

    Joka tapauksessa rekka-kuski ei kuolemia aiheuttanut, ja ylinopeudella 27 km/h on lähinnä akateeminen merkitys enää, korkeintaan merkitystä on tuhon laajuuden kannalta.




    Jep, ei ole sirkkelin vika jos sormet lähtee.

      
  • Tuhon laajuutta lienee, että kukaan ei edes satuta tai kaikki kuolee tai jotain siltä väliltä? Mikäli näin on, niin nopeuksilla on silloin iso merkitys.

      
  • Mielenkiintoinen tilanne olisikin, jos törmännyt ajoneuvo olisi ollut vaikka moottoripyörä. Tuomittaisiinko tämä lievemmin, koska törmäysvoima olisi pienempi. Ehkä kukaan ei olisi kuollut.



    Eli mikä vaikutus rangaistukseen on teolla (ylinopeus) ja mikä sattumalla (vastapuolen virhe).

      
  • Jos poliisin mukaan rekkakuskilla oli vain 12 metriä jarrutusmatkaa käytössään, niin eikös tämä tarkoita sitä että henkilöauto oli ajanut suoraan rekan eteen ja mahdollisesti lujaa.



      
  • Kahden sekunnin viiveillä + 12 m jarrutusmatkalla laskettuna rekka oli 60 m päässä risteystä havaitessaan henkilöauton ajavan eteen. Jos rekka olisi ajanut suurinta sallittua nopeutta, olisi henkilöautolla ollut aikaa 3,5 sekuntia ylittää rekan käyttämä kaista. Nyt sillä oli 2,5 sekuntia, mikä ei riittänyt. Ei tuollainen saa sekunnista olla kiinni.

      
  • 60:n tonnin täysperäyhdistelmä ei todellakaan pysähdy alle sekunnissa edes 50 km/h vauhdista. Ehkä henkilöautossa olleiden tunnistaminen olisi saattanut olla hieman helpompaa, mutta muuta vaikutusta tuossa tapauksessa ei valitettavasti 60 km/h:n ajonopeudellakaan olisi tapahtumaan ollut.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit