Mikä suomalaisessa liikenteessä tökkii ? Tästä on varmastikin tällä palstalla kirjoitettu triljoona kertaa, mutta laitan tähän pari esimerkkiä. Ottakaa kantaa, olenko oikeilla jäljillä ?
Alinopeutta ajavat. Ajelin pääsiäisenä paljon peräkärryn kanssa, jolloin max nopeus on 80 km/h. Mutta enpä suinkaan ollut jonon kärjessä saatika se, joka aiheuttaa jonoja. Siellä oli aina 80 km/h alueella joku 'sunnuntai autoilija', joka ajoi max 75-80 km/h. Risteyksien kohdalla, missä edelleen oli voimassa 80 km/h rajoitus, niin varmuuden vuoksi hiljennettiin vauhtia 65-70 km/h. Raivostuttava tapa, ja voin kuvitella, mitä rekkakuskista tuntuu ajaa tällaisen perässä.
Rampista valtatielle tuleminen. Onko ihan pakko tulla valtatielle heti kun se baana aukeaa. Jää käyttämätöntä kiihdytyskaistaa vielä parisataa metriä! Eikun motarille vaan heti kun pääsee, mitä sillä on väliä vaikka vauhtia on vasta 70-90 km/h kyllä ne muut väistää. Sama toistuu pääkaupunkiseudulla aina ruuhka-aikoina, eikun heti vaan motarille, mitä se jos sieltä takaa tulee joku nopeampi motaria pitkin. Sitten ihmetellään, mistä ne ruuhkat syntyy!
Aloituksessa on pari tyyppiesimerkkia tilanteista, joissa aiheutetaan tarpeettomia ongelmia ajamalla muista piittaamatta.
Aivan sama kumpaan suuntaan liikennevirran keskinopeudesta haluaa poiketa, on otettava huomioon olevansa itse se poikkeus ja sovitettava ajotapansa sen mukaisesti ettei vaaranna eika edes hairitse muita.
740 GLE:n kantaa yhdyn täysin.
Motarille itse ainakin liityn mielummin lievällä ylinopeudella kuin alle rajoituksen. Toki sääolosuhteet huomioon ottaen.
Sinun tapaukseesi kantaa ottamatta, monet tuntuvat peräkärryillä aivan liian lujaa olosuhteisiin nähden. Näyttää tulevan joillekin yllätyksenä, ettei tuulisella motarilla voi asuntovaunu perässä painaa 100+ km/h nopeuksia. Jo takaa näki, että nyt vaunu seilaa kaistan reunalta reunalle, mutta tämä kaikkien karavaanareiden sankari hiljensi vasta, kun kärri lähti oikein kunnolla heittelehtimään. Oli äärimmäisen hilkulla, ettei tuosta syntynyt isomman luokan onnettomuutta. Toivottavasti kuski edes pelästyi pahasti.
Niin montaa on tapaa kuin on kuskia.
Niin ihan muussakin menossa.
Vaatiihan se sopeutumista, mutta ei se ole mahdotonta.
Jopa matkaamista helpottavaa.
Hyvin usein saamme lukea:ajoi suoraan kolmion takaa tai sivutieltä eteen.
Vauhdin hiljentäminen riesteysalueella on ennakoimista.
Monilla kuskeilla ei ole tietoa todellisista nopeuksista, vain mitä mittari näyttää. Itse olen monesti ajanut jonkun perässä ja todellinen nopeus on alle 70 km/h kahdeksan kympin alueella. Näissä voisi olettaa, että kuski on vaikka rattijuoppo, ei halua ottaa riskiä, että ajaisi ylinopeutta. Todellisuudessa poliisi pysäyttää liian varovaisesti etenevän kuskin.
Jos sää on hyvä, näkyvyys hyvä ja tie hyvässä kunnossa, niin en minäkään tajua miksi pitää junnata 75 mittarissa, kun rajoitus on 80. En myöskään tajua, miten ihmeessä voin kerätä jonoa taakse jos ajan 89 (mittarin mukaan) 80 alueella vakionopudensäädin päällä, tiedän myös että kun mittarissa on 88-89, se näkyy tutkassa tasan 80 lukemana. Onko se täysi mahdottomuus ajaa siinä 80-90 välissä? Minun mielestä on.
Suomalaisten käyttäytyminen noilla kiihdytys kaistoilla on kyllä oikeasti aika huvittavaa, kiihdytys alkaa vasta kun rampin kaareva osuus loppuu, ja 300metrin kiihdytyskaista alkaa, sitten paniikissa yritetään päästä 70 nopeudella 100km/h vetävän jonon sekaan, ennen väistin itse vasemmalle kaistalle, en enään - opetelkaa ajamaan, olen ajatellut, ei tarvitse väistää kun nopeus säädetään muun liikenteen mukaan.
Taajamassa turvavälit on liian lyhyitä, sen takia ihan oikeasti tökkii. kun pitää vähänväliä edess ajavaan, niin tarvitsee jarrutella 3 kertaa vähemmän, ja samalla polttoaine talous paranee kun vauhti on tasaista.
Näitä on oikeasti miljoona aihetta jos oikein ruvetaan kaivamaan, siellä on vilkun käyttö, parkkipaikalla ajaminen, liikenne ympyrässä ajaminen, pujottelu, ylinopeus eikä niitä autoja tunnuta saavan aina edes parkkiin oikein!
Xcross:
Tuo vain sattuu olemaan se lainmukainen ajotapa. Onko laki väärässä, vai sitä noudattavat kuljettajat?
Nastaterroristilta erinomainen kommentti, koska muiden ajotapaa yleensä kovin yksipuolisesti käsitellään. Herkästi unohtuu, että tilanteessa on vähintään kaksi osapuolta.
Xcross:
Tökkiminen on henkilökohtainen näkemys asiasta. Minusta liikenne ei mitenkään erityisesti töki, vaan pelaa reunaehdot (liikennemäärät, tiestö jne) huomioiden pääosin hyvin.
Koska alinopeus ei ole virallinen termi, kuvaa se sinun käsitystäsi ko. ajotavasta.
80 km/h on suurin sallittu ajonopeus tuossa tilanteessa. Koska jokaisen ajonopeus tahattomasti vaihtelee, nopeusrajoituksen suhteen lain mukaan ajavan pitää käytännössä ottaa tavoitenopeudekseen hiukan alle suurin sallittu. Mainitsemasi 75-80 km/h on mielestäni varsin kohtuullinen "alinopeus" tätä taustaa vasten. Väitän, ettei kukaan edes 5 km/h pelivaralla pysty jatkuvasti noudattamaan nopeusrajoitusta, vaan ylityksiä tulee enemmän tai vähemmän. Toki ylitykset ovat mitättömän pieniä ja siten käytönnössä merkityksettömiä, mutta tämä on huomioitava asia, kun 75-80 km/h ajavaa kritisoi ja nimeää sen alinopeudeksi.
Jonossa nopeusvaihtelut korostuvat. Ilmiö on sitä voimakkaampi, mitä pidempi jono on ja mitä pienemmät ajoetäisyydet ovat. Etenkin kun takaraivossa on jo valmiina ajatus alinopeudella ajavasta veturista. Silti 53 miljardin vuotuisen kilometrin ajosuoritteeseen mahtuu monenlaista suoritusta. Muita varovaisemmin ajavan takia en olisi kovin huolissani, enkä nimeäisi suomalista liikennettä tökkiväksi. Sen sijaan jos kokisin liikenteen yleisesti tökkiväksi, antaisi se uuden syyn oman ajotavan analysointiin ja kehittämiseen.
Nykyinen liikennekulttuuri huomioiden on ymmärrettävää, että 80 rajoituksella alle 80 ajava on jonon keulassa. Pohtimisen arvoista on se, miksi joku saavuttaa 80 rajoituksella yli 80 ajavan. Hiukan keskustelun aiheesta sivuun poiketen erikoinen piirre on se, että yleensä rajoituksen alentuessa jono yleensä tiivistyy. Kuitenkin minun edessäni ajavat tuntuvat pikemminkin tässä tilanteessa katoavan horisonttiin.
Ihan oikeasti, oma käytös rajoituksen tai nopeuden muuttuessa on pohtimisen arvoinen asia.
Tämä on mielenkiintoinen juttu, koska tilanne ei ole yksiselitteinen. Toisten mielestä motarilla ajavan pitää väistää, toisten mielestä ei saa väistää. Laki on jälkimmäisten ajatusten kanssa hiukan yleistäen samalla kannalla. Väitänkin, että väistäjät ovat tahtomattaan luoneet lainvastaisen käytännön, jossa rampilta tulija kuvittelee automaattisesti saavansa tilaa, vaikka tuleekin kolmion takaa. Väistämisvelvollisuus on ikäänkuin kääntynyt päälaelleen. Tämä tietysti heijastuu epäloogisuutena ajotavoissa.
Tuosta riippumatta tietyssä tilanteessa mielestäni motarille on syytä liittyä mahdollisimman pian. Näin esimerkiksi silloin, kun ramppi on lyhyt tai auton kiihtyvyys erityisen huono esimerkiksi auton suorituskyvyn tai tien liukkauden takia. Jos motaria ajava on vasta tulossa rampin kohdalle ja motarin oikea kaista on siten vapaa, kannattaa rampilta tulijan siirtyä heti. Jos näin ei tässä tapauksessa tee, saavuttaa motaria ajava liittyjän rampin loppupäässä, jossa pitäisi siirtyä motarille. Em. syistä johtuen vauhtia ei kuitenkaan ole riittävästi sujuvaa liittymistä ajatellen, joten liittyminen tässä vaiheessa aiheuttaa paljon enemmän häiriötä liikenteeseen kuin aiemmin tehty liittyminen.
Tuskin motarille väärin liittyvät ovat merkittävänä tekijänä tuossa asiassa. Itse en ainakaan koe asiaa näin, vaikka virheitä siinä tehdäänkin. Eiköhän vallitsevana tekijänä ruuhkien muodostumisessa ole tien kapasiteetin ylittävät liikennemäärät. Alimittaisilla turvaväleillähän asiaa varsin reippaasti ulosmitataan ja taataan edes jonkinlaiset edellytykset etenkin pääkaupunkiseudulla yksityisautoilulle työmatkaliikenteeseen.
Mitä itse asialle kukin voi itse tehdä, on muiden toiminnan huomiointi. Täytyy vain koittaa sopeutua tilanteeseen ja toimia liikenteen kannalta mahdollisimman hyvin riippumatta siitä, vastaako toisen ajotapa omaa käsitystä hyvästä ajotavasta. Jos on esimerkiksi todennut käytöksen rampilla ongelmalliseksi, on asia helppo ottaa huomioon ja siten vähentää merkittävästi sen aiheuttamaa haittaa.
Herbert:
Usein kuulee moitittavan muita hitaammin tai nopeammin ajavia itsekeskeiseksi. Itsekeskeinen on kuitenkin omien kokemusteni mukaan useimmiten samaa nopeutta muiden mukana ajava (pientä ylinopeutta josta harvemmin sakkoja saa), joka ei halua ottaa huomioon sitä, että liikenteessä on myös muita kiireisempiä ja rajoitusten mukaan ajavia.
Herbert:
Syytä tarvinne kovin kauan pohtia.
Mikä liikenteessä tökkii?
Nopeusrajoitukset, liikennekamerat, poliisipartiot sekä muut tekijät joiden tarkoituksena on hidastaa autojen nopeutta. Sehän se tökkii.
Jos tarkastellaan asiaa kuljettajien tasolla, hidas ajaminen risteyksistä tökkii. Eilen pääsiäisruuhkassa oli hyvin vaikea päästä eräästä liittymästä nelostielle, kun molemmista suunnista tuli autoja lähes katkeamattomana jonona. Ensimmäisenä risteyksessä olevan auton kuljettaja päästi muutamia hyviä tilaisuuksia ohi, kun ei lähtenyt ajamaan, vaikka marginaalia olisi ollut. Kun lopulta tuli pidempi väli, kuljettaja vihdoin lähti ajamaan. Ajaminen tapahtui alusta lähtien (käännöksen ajan ja vielä päätielläkin) kuin äärimmilleen hidastetussa elokuvassa. Auton perässä ajaneet kaksi seuraavaa autoa joutuivat jarruttelemaan kesken käännöksen, koska ensimmäinen auto ei kiihdyttänyt normaalilla tavalla, ja koska sen vauhti oli poikkeuksellisen hidas. Jos kuljettaja olisi lähtenyt ripeästi liikkeelle, risteyksen läpi olisi voinut ajaa ainakin 5 - 6 autoa. Nyt autoja ehti juuri ja juuri kolme, joista viimeinen enää niukin naukin. Koska liikennemäärä päätiellä oli suuri, hidastelija käytännössä sai aikaan sen, että jonossa seuraavana olleet autot joutuivat odottelemaan minuuttikaupalla seuraavaa tilaisuutta.
Tuollainen ajotapa tökkii. Sitä näkee liikennevaloissa ja muissakin risteyksissä.
Jos joku menee kaupan ovelle seisomaan ja estää parin minuutin ajan asiakkaita tulemasta ulos, tekoa paheksutaan ja siihen puututaan. Jos joku aiheuttaa yhtä suuren viivästymisen liikenteessä ajamalla poikkeuksellisen hitaasti tai jarruttelemalla risteyksessä, se on kaikin puolin esimerkillistä käytöstä, josta pitäisi antaa kunniamitali.
Tämäkin tökkii...
Taajamassa, missä on 40-50 km/h rajoitus, ajellaan ns. valumalla n. 30-35 km/h vauhtia. Pysähdytään jokaiseen risteykseen ja liikenneympyrään ihmettelemään josko joku tulisi, vaikka jo kaukaa näkee, että ketään ei ole mailla halmeilla. Tässä tulee mieleen, että miksi lähteä ollenkaan autolla, kun kävellen tai ainakin polkupyörällä pääsisi samaan tahtiin. Suuri osa näistä on kännykkään puhujia, joille usean asian samaan aikaan tekeminen on täysi mahdottomuus.
Tässä tietysti ihmetellään, että mikäs raivopää näitä kommentteja tänne laittelee. Ihan tavallinen autoilija, jonka mielestä auto on paikasta toiseen rajoitusten mukaan rivakasti liikkumista varten. Siihen se on tarkoitettu.
Tuo Xcrossin viimeinen kommentti kuulostaa aika vieraalta. En tiedä, missä päin asut ja autoilet, mutta ainakin täällä minun kotikaupungissani 40 - 50 km/h alueella rajoitusten mukaan ajava on erittäin poikkeuksellinen näky. Normaalisti todelliset nopeudet ovat kyseisillä alueilla 60 - 70 km/h. Jopa paikallisbussit noudattavat tätä jälkimmäistä nopeutta.
Minä olen jotain parikymmentä vuotta sitten omaksunut jääräpäisen tavan ajaa rajoitusten mukaan (ehkä pari, kolme km/h yli). Painostus takana ajavien osalta on koko sen ajan ollut huomattava. Ja selvennyksen vuoksi; ajan siis todellista rajoitusnopeutta, en mittarinopeutta. Tämän oman kokemuksen mukaan tuntuu oudolta, että joku todellakin reilusti alittaisi näitä taajamanopeuksia, muuta kuin jossain poikkeustilanteessa.
Täällä päin on muuten yksi aika mielenkiintoinen tienpätkä. Ensimmäisellä noin kilometrin matkalla rajoitus on 60. Siellä ajetaan keskimäärin ehkä 70 km/h. Sitten tulee parit liikennevalot ja rajoitus pysyy kuudessakympissä, mutta tässä lähes 100% autoilijoista pudottaa neljäänkymppiin vaikka valot olisivat vihreät, eikä muuta liikennettä näkyisi. Jopa yöllä. Liikennevalojen jälkeen nopeusrajoitus muuttuu seitsemäänkymppiin ja siellä jatketaan neljääkymppiä. Kyseessä on leveä "maantiemäinen" tie. Lopulta rajoitus putoaa viiteenkymppiin. Niin mitäs sitten? Oikein arvasitte. Siellä nämä samat autoilijat kiihdyttävät sinne 60 - 70 km/h nopeuteen. Ajan tätä tietä lähes aina, kun ylipäätään ajan autolla ja tuolla tavalla siellä on ajettu 80-luvulta lähtien, eli silloin kun tie rakennettiin.
Uskon, että valtaosa autoilijoista ajaa nopeusrajoitusten osalta niin sanotulla takapuolituntumalla. Eli ei välttämättä edes tiedetä, mikä kulloinkin on rajoitus, vaan ajetaan vain nopeutta joka tuntuu sopivalta. Näin pääsee muodostumaan tilanteita, joissa ihmetellään "miks tuo ei mee mihinkään" tai "mihin hemmettiin tolla on niin kiire". Voisiko Xcross asia olla näin?
En viitsi paljastaa, missä asun, mutta pienehköllä paikkakunnalla, missä taajamassa on 4-5 liikenneympyrää ja niiden välit valutaan kävelyvauhtia (rajoitus on muuten 40 km/h). Siihen kun lisää vielä pysähtymisen liikenneympyrään tultaessa ilman mitään järkevää syytä (ei ole stop-merkkiä, eikä aina väistettävää ajoneuvoa lähimainkaan).
En ole mikään kaahailija vaan tavallinen autoilija, joka haluaa liikkua normaalisti ja joutuisasti. En aja erityisen lähellä edellä ajavaa, turvaväliä pidän aina, mutta siitä huolimatta pari kertaa on ollut lähellä peräänajo noissa liikenneympyrään tuloissa, kun en ole nähnyt mitään järkevää syytä edelläajavan pysähtymiseen. Onneksi tähän tapaan olen sittemmin oppinut, ja osaan ennakoida nuo tarpeettomat pysähdykset. Usein tuo pysähtyminen tapahtuu suojatien päällä, ymmärtäisin jos sen edessä pysähtyisi, mutta mennään liikenneympyrään ja vähän ennen seisahdetaan ja ihmetellään, että 'mitenkähän tästä nyt pitikään mennä'.
ps. Vilkun käyttö liikenneympyrään tultaessa ja oikealle käännyttäessä (ns. 1. 'erkanemiskaista') on sekin täysin hakusessa hyvin monella.
Xcross:
Anna kun arvaan, Sastamala. Siellä liikkuminen on suurinta nutaamista mitä on vastaan tullut.
nastaterroristi:
Laillinen toki, mutta ei minun ainakaan ole pakko tehdä muille ihan kaikkea kiusaa mitä laki sallisi.
Jos itsellä on syy ajaa muita hitaammin, niin saa ja ilman muuta pitääkin tehdä.
Fiksuimmat osaavat tehdä sen muita häiritsemättä. Ellei omat vehkeet kulje tai kuski katsoo tarpeelliseksi ajaa muita hitaammin, se on oma valinta eikä sillä ole kohteliasta rasittaa muita, olipa heidän "kiireensä" perusteltua tai laillista taikka ei.
Riittävästi on tullut ajettua vetomiesten seassakin tietääkseni etten minä edes osaa ajaa kiireesti, joten mistä minä edes tiedän oliko minut ohittaneella kiire vai ei?
ritsa:
Voitko kuvailla tarkemmin Sastamalan kokemuksiasi?
Xcross:
Harmi, ettet halua kertoa paikkaa, koska se auttaisi tilanteen hahmottamisessa. Onneksi et varmaan yhtään liioitellut kuvaillessasi autojen vauhtia tai muutakaan käytöstä.
Eilen ruutukaava-alueella ajaessani kiinnitin kommenttisi takia saman tyyppiseen asiaan huomiota. On mielestäni ymmärrettävää, että korttelien kohdalla ei suurimpaan sallittuun (40 km/h) läheskään aina kiihdytetä, koska hetken kuluttua kuitenkin joutuisi risteyksen takia hidastamaan. Siitä huolimatta, että sivulta tulijoilla on kolmio. Näkyvyys on kuitenkin keskustassa niin rajallinen, että 40 km/h olisi liikaa. Ei pelkästään muiden autojen, vaan myös jalankulkijoiden takia. Noin 30 km/h ajaminen on paljon sujuvampaa kuin isomman nopeuden edellyttämä jatkuva kiihdyttely ja jarruttelu. Auton sisällä tällainen rauhallinen ja eleetön eteneminen voi tuntua kävelyvauhdilta, mutta nopeusmittari paljastaa totuuden. Mennäänhän siinä liki 10 m/s.
En tunne ketään, joka pitäisi itseään kaaharina. Silti esim. tällä palstalla kirjoittelee henkilöitä, jotka sanovat ajavansa yleensä ylinopeutta. Normaaliahan se on, koska Tiehallinnon seurantamittausten mukaan puolet liikennevirrasta maanteillä ajaa ylinopeudella. Onko se tavoiteltavaa, siinä onkin pohtimista.
Ilmeisesti turvavälisi tai muu tilanteen seurantasi ei ole ollut riittävää, jos peräänajo on ollut pari kertaa lähellä.
Hyvä niin. Havaintojen tekoon kuuluu oleellisesti muiden käytöksen seuranta riippumatta siitä, millaisen toiminnan itse kokee tarpeelliseksi.
Etenkin pienissä paikoissa kiertoliittymien rakentaminen aiheuttaa sekaannusta joillekin, todennäköisesti vanhemmalle väestönosalle, mutta siihen ei ole itsellä muuta lääkettä kuin tilanteen hyväksyminen.
Aivan kuten ihan tavallisessa risteyksessäkin, kun sivutieltä on tulossa auto. Joko ei ymmärretä tai välitetä näyttää vilkkua ajoissa, jolloin toinen voisi ennakoida kääntymisen. Tässäkään ei mielestäni ole isosta ongelmasta kyse ja edelleen ainoa mitä asialle voi tehdä on yrittää itse hoitaa homma kunnolla ja etsiä puutteita omasta ajotavasta. Muiden mokien taivastelu ei auta.
Herbert:
Miten Herbert määrittelet kaaharin? Maanantaina ajoin valtatiellä 80-alueella n. 90-100km/h, liikennettä oli varsin vähän ja päivä oli aurinkoinen ja asfaltti kuiva. Tiistaina samalla tiellä liikennettä olikin jonkin verran enemmän, tie oli musta ja paikoin ohuen jään peittämä. Nopeusrajoitus oli nostettu sataseen ja nopeuteni oli n. 100-110km/h.
Kaahasinko molempina päivinä? Mielestäni en, vaikka ylinopeutta ajoinkin. Itse määrittelen kaahaukseksi sellaisen missä ajetaan reilua ylinopeutta tai reilusti liikennevirtaa suuremmalla nopeudella. Maantiellä normaaleissa olosuhteissa puhutaan helposti yli 30km/h ylinopeuksista.
Herbert:
Autoilijoiden keskuudessa on muodostunut yleisesti hyväksytty käytäntö, että on normaalia ajaa vähän yli rajoituksen. Suurin osa ajaa lievää ylinopeutta, jos ei aina niin ainakin melko usein. Rajoitusten noudattamista pidetään alinopeutena.
Ylinopeudella ajaminen ei itsessään ole kaahausta. Ajo muuttuu kaahaamiseksi siinä kohtaa, kun nopeus alkaa tuntumaan vaaralliselta tai holtittomalla jollain järkeenkäyvällä mittarilla. Huonolla kelillä on mahdollista kaahata rajoitusten mukaisesti.
Opelixi:
Minun on tarpeetonta määritellä kaaharia. Mitään pätevää määritelmää ei ole olemassa. Totesinkin edellä, etten tunne ketään, joka pitäisi itseään kaaharina.
Jos olen jonkun kanssa eri mieltä tämän ajotavasta, ei sillä ole merkitystä. Esimerkiksi jäisellä tiellä ylinopeudella ajamista minun olisi vaikeata perustella itselleni, mutta sinulle se ei näköjään tuota tuskaa. Minun käsitykseni asiasta ei kuitenkaan vaikuta sinun ajotapaasi tai mielipiteeseesi.
nastaterroristi:
Ensio Itkonen aikanaan muistutti tuoreita kuskeja siitä, että 80-lätkä ei tarkoita miniminopeutta. Sama muistutus sovellettuna nopeusrajoitukseen olisi paikallaan monille kokeneemmillekin kuskeille.
Loistava esimerkki siitä, kuinka hankalaa on puhua kaahaamisesta. Jokainen kokee nopeuden erilailla. Muistan, kuinka tuoreen ajokortin haltijana tuli kokeiltua mitä erilaisempia asioita. Esimerkiksi eräs tiukahko kaarre tutulla maantiellä (rajoitus 80 km/h) meni vielä mukavasti 110 km/h. Autona oli 70-luvun takavetoinen japsi, jonka alustan ominaisuudet nykykalustoon tottuneelle olisi todennäköisesti kauhistus. Nykyään tuossa paikassa 70 km/h tuntuu sopivalta nopeudelta.
Milloinkaan en ole tuossa paikassa kaahannut, jos tapahtumahetken mielipidettäni olisi kysytty.
Herbert:
Oma mielipiteesi ei varmaan sitten silloin ollut järkeenkäyvä mittari. Eiköhän siihen olisi kuitenkin muutos tullut, jos mutkan takaa olisi paljastunut tiellä lojuva hirvenraato.
Näkemys on toki aina jollain tapaa subjektiivinen sittenkin.
nastaterroristi:
Sehän tässä koko homman idea onkin. Muita mittareita on kovin vähän käytössä, kun henkilökohtaisella tasolla arvioidaan ajotapaa.
Käsitteen venyvyyttä olen kuvannut joskus vuosia sitten eri foorumilla avaamalla kesän alussa leikkimielisen kilpailun siitä, kuka bongaa kesän lehdistä vaatimattomimmalla suorituksella saadun kiinnityksen kaaharin titteliin.
En vaan enää muista millainen voittajatulos oli
Ajoin tiistaina Keski-Suomesta Helsinkiin ja kaahasin. Ajoin sieltä hetki sitten Keski-Suomeen enkä kaahannut. Nopeusmittarin mukaan ajoin kovempaa jälkimmäisellä matkalla, jolloin en kaahannut.
Sanomalehti:
"Talvinopeusrajoitukset poistuvat tällä viikolla pääsiäisen jälkeen 10. huhtikuuta alkaen, kertoo Liikennevirasto verkkosivuillaan."
Herbert:
Kysyin siksi, koska otit palstalla kirjoittavat ylinopeutta usein käyttävät esille aivan kuin viitaten siihen, että osan meistä pitäisi tunnistaa itsensä kaahariksi.
Vaikka ajankin usein ylinopeudella, niin en tosiaankaan pidä itseäni kaaharina. Minäkään en tiedä ketään joka luokittelisi itsensä kaahariksi, mutta olen nähnyt useita kaahareita vuosien saatossa ja yleensä nämä ovat niitä lippalakkipäitä, jotka kurvailevat päättömästi kaupunkien keskustoissa.
Loppujen lopuksi liikenteessä on hyvin vähän sellaisen nopeuden käyttäjiä joita voisi luokitella kaahariksi. Mediassa olen toki nähnyt jopa 90km/h 80-alueella olevan kaahausta...
Herbert:
Tie ollut peilijäällä, vaan paikoin oli ohutta jäätä. Ylinopeutta oli 0-10km/h ja etenin liikennevirran mukana. Pointti koko jutussa oli se, että mikä edellisenä päivänä hyvissä olosuhteissa oli ylinopeutta ja joidenkin mukaan jopa kaahausta ei seuraavana päivänä huonommissa olosuhteissa ylittäisi edes puuttumiskynnystä.
Siinä olet toki oikeassa, että sinun käsityksesi ei vaikuta minuun millään tavalla. En tule koskaan saavuttamaan samanlaista täydellisyyttä, kuin sinä.
Opelixi:
Olihan se huonoa suomea, viittasin Xcrossin ilmaisuun "normaali".
Jos kriteerinä on päättömän ylinopeuden käyttö, hyvin harvinaisesta ilmiöstä kyse onkin. Mutta kuten tutkijalautakuntatilastosta huomataan, riski paikkaa harvinaisuutta. Aivan samoin kuten törkeiden rattijuopumustenkin kohdalla.
Sen ymmärrän, että tällainen maallikko ei osaa kirjoittaa suomen kieltä. Sitä ihmettelen, miksi kerta toisensa jälkeen kielen ammattilaiset kirjoittavat, kuinka liukas keli suistaa autoja ojaa tms. järkevää. Sama pätee kaahareihin. Ei ole ainutlaatuista, että kaikki nopeusvalvonnassa kärähtäneet ylityksen suuruudesta rippumatta julistetaan kaahareiksi. Ehkä toimittajilla on tiukempi näkemys asiasta kuin useimilla muilla. Toivottavasti asia pysyy mielessä myös silloin, kun itse ajaa autoa. Vaan taitaa olla turha toive.
Pointti on se, että pelataan olosuhteiden lisäksi vallitsevien sääntöjen mukaan. Tuskin sivutielle kääntyessäsikään perustelet nopeusvalintaasi päätiellä olevalla rajoituksella.
Liukkauteen on tietysti vaikea ottaa täsmällistä kantaa, mutta ainakaan olosuhteiden hyvyydestä ei ylinopeudelle perusteita löydy etenkään, kun käytössä oli kesärajoitukset.
Uskon, että sinulla olisi hyvät mahdollisuudet jopa minua parempaan täydellisyyteen, jos antaisit itsellesi mahdollisuuden.
En lähtisi paheksumaan risteyksissä ja ympyröissä empijöitä. Uskon että tekevät parhaansa. Vanhukset, sekä monet nuoremmatkin (melkein aina kyseessä nainen) jotka tunnistavat omat heikkoutensa, eivätkä mieluusti ota riskiä. Hyvä niin. Painostuksesta johtuen he voivat tosin mennä pikku paniikkiin ja sitten voi tulla siivottavaa viranomaisille.
Nämä eläkeläisiä nuoremmat tapaukset taitavat ottaa liikaakin stressiä turvallisuudesta, tehden itselleen helpoista asioista vaikeita.
Voihan se harmittaa odottaa vuoroaan sellaisen perässä, mutta ei tulisi mieleenikään alkaa kuumottamaan sellaista kuskia. Parhaansa sekin yrittää ja aivan yhtä iso oikeus hälläkin on tietä käyttää. On hyvä että tunnistetaan omat puutteet.
Varmaan minullakin niska vielä joskus jäykistyy niin, ettei kykene enää samalla tavalla tekemään huomioita. Silloin elämäni tuskin on kovinkaan kiireistäkään.
Lopuksi: jos on tehnyt vaikkapa sellaisia valintoja että joutuu joka päivä ajamaan ruuhka-aikoina tunnin Helsinkiin ja saman takaisin, voi toki miettiä asioita uudelleenkin.
Kuukeri:
Jos liikenteessä ollessa tuntuu siltä että siellä pelottaa normaali liikkuminen tai pää ei käänny tai muuten ei enää selviä autokoulun opeilla kannattaa miettiä onko sinne pakko lähteä.
Lopuksi, suomi on täynnä rauhallisia pikkuteitä jotka yleensä kulkevat pääteiden vieressä. Kun sinne ilmeisesti kuitenkin on pakko omalla autolla lähteä, kannattaa käyttää sivuteitä eikä tukkia valtaväyliä.
Ritsa, mikä on normaalia liikkumista?
Tuota kannattaa pohtia myös siltä kannalta, ettei suostu noudattamaan liikennesääntöjä.
ritsa:
Ihmisillä on monenlaatuista etäisyyksien ja nopeuksien arviointikykyä. Se miten tiukkaan tai väljään väliin meno on riskinottoa, on hyvin yksilöllistä. Olen huomannut, että varsinkin pienestä odottelusta tööttäilevät pakettiautokuskit ovat niitä, jotka itse saattavat ottaa riskejä ja mennä liian pieniin väleihin, kun eivät vaivaudu arvioimaan asioita tarpeellisella huolellisuudella. Joskus se huolellisuus maksaa välin johon olisi päässyt paremmilla taidoilla tai riskinotolla. Mutta riskinottoon ei voi ketään kannustaa, koska liikenteessä on niitäkin jotka pitävät kiinni oikeudestaan olla noudattamatta vaadittavaa varovaisuutta virheitä tekeviä tienkäyttäjiä kohtaan. Pahimmillaan näilläkin palstoilla esiintyy asennetta, että saapahan uuden kyljen autoon kun töppäilijä tulee päin. Ei kuulosta kovin täysipäiseltä.