Ylinopeusketju

889 kommenttia
1212224262730
  • Voi voi Herbertti,TeeCee ja muutama muukin.

    Ketä luulette päättömän pitkien ja melko sisällyksettömien vuodatuksienne kiinnostavan?

    Jaksaakoos niitä edes kukaan lukea?Käsi ylös jos jaksaa.

    Ylinopeuttahan olette puineet jo useamman vuoden ja on vaan kumma,ettei ketjua ole jo ajat sitten suljettu.

      
  • Ainakin TeeCee ja muut osallistujat tuntuu olevan kiinnostuneita, koska vastaavat kirjoituksiin.



    Ei täällä ole tarkoituksena miellyttää mahdollisimman monia.



    Yksi ketju on muuten lukittu.

      
  • Herbert 2.5.: ” Joskus ketjuun Toleranssit tiukkenee TeeCee linkitti tutkimuksen, jonka mukaan valistuksen (=asennekasvatus?) yksikköhinta säästyneiden ruumiiden suhteen oli alhaisempi kuin nopeusvalvonnalla saavutettu. Muistaakseni myös muuttuvien nopeurajoitusten käyttö oli halvempi tapa vähentää ruumiiden määriä.



    Aivan, siinä tutkimuksessa tosiaan sanotaan, että tienkäyttäjille suunnattu tiedotus ja kampanjat maksaa 0,3 milj€/säästetty henki ja muuttuvilla liikennemerkeillä aikaan saatava henkien säästäminen maksaa 0,4 milj€/henki. Kameravalvonnan vastaava hinta on 0,9 milj€, eli 2-3 kertaa niin kallista. En ole ihan varma mitä tuo ”muuttuvat liikennemerkit” pitää sisällään, siinä voi olla jotain muutakin kuin vain muuttuvat nopeusrajoituskyltit.



    Nähtävästi sinua ei tuolloin vakuuttanut perusteluni, mutta toistan ne koska minulla ei parempaakaan selitystä ole: eri keinojen väliltä valittaessa on otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin saavutettavan edun (=kuolleiden määrään lasku) yksikköhinta, asiaan vaikuttaa myös se, monenko ihmisen henki ko. keinolla on säästettävissä. Esimerkiksi virheellisten liikennemerkkien korjaaminen maksaisi vain 0,1 milj€/henki. Äkkiseltään voisi siis sanoa, että siinähän meillä on keino jolla saataisiin säästettyä sadan ihmisen henki joka vuosi vain 10 miljoonan satsauksella. Vaan kun ei voi, koska tällä keinolla saadaan säästettyä vain 0,1 ihmishenkeä/vuosi vaikka korjaukseen panostettaisiin miljardi.



    Noilla sanomillasi keinoilla on säästettävissä 4,2 ja 0,1 henkeä/vuosi, nopeusvalvonnalla 11,5 (vanha tapa) ja 14,6 (kameravalvonta).

    Joten mielestäni tilanne on vähän sama kuin kysyttäisiin että miksi käytetään autolauttaa vaikka kumivene maksaisi paljon vähemmän.



    Herbert: ”Minä en oikein ollut vakuuttunut tuon tutkimuksen pätevyydestä, mutta koska nopeusvalvonnalla saatiin suurin säästö ruumiiden määriin, osoitti se eräiden mielestä nopeusvalvonnan olevan paras tapa parantaa liikenneturvallisuutta. Voi se sellaiselle ollakin, jonka mukaan bensan hinnalla tai auton kulutuksella ei ole merkitystä, koska tankkaa aina kympillä bensaa. Kulut ovat vakiot.”



    Kyse oli tutkimuksesta johon oli koottu se mitä kustakin asiasta tällä hetkellä tiedetään. Sen tiedot oli koottu yhteenvedoista, joihin kerätään viimeisin saatavilla oleva tieto kustakin asiasta. Niitä päivitetään tasaisin väliajoin jolloin tulee korjatuksi jos kustannuksissa, tehossa tai vaikutusajassa on uusissa tutkimuksissa ilmennyt muutostarvetta. Näitä käsikirjoja käyttävät eri maiden lainsäätäjät, tienpidosta vastaavat, liikenteen valvonnasta vastaavat yms. tahot joiden on hyvä tietää miten tietystä resurssista saisi eniten hyötyä.



    Ja tämä ei vakuuta sinua. On ihmisiä joille vain paras on kyllin hyvää, mutta sinä pistät paremmaksi, sinulle edes paras ei ole riittävän hyvä.



      
  • salo-ms, jos seuraaminen on tylsää niin ohjaa keskustelua sellaiseen suuntaan että kiinnostavuus lisääntyy.



    Ylinopeus on kiinnostava ilmiö, liikenteen jonoutuessa ihmisillä on tapana lisätä nopeuksia ja ei-välttämättömään ohittamiseen tarvitaan vielä lisää ylinopeutta.



    Varma perillepääsy, mukava matkanteko ja kohtuulliset kustannukset eivät näytä olevan kaikille se tärkein juttu, vaan tärkeintä olisi se että osoittaa pysyvänsä muiden mukana eikä tule ohitetuksi.

      
  • salo-ms: ”Voi voi Herbertti,TeeCee ja muutama muukin.

    Ketä luulette päättömän pitkien ja melko sisällyksettömien vuodatuksienne kiinnostavan?

    Jaksaakoos niitä edes kukaan lukea?Käsi ylös jos jaksaa.

    Ylinopeuttahan olette puineet jo useamman vuoden ja on vaan kumma,ettei ketjua ole jo ajat sitten suljettu.”




    Herbert: ” Ainakin TeeCee ja muut osallistujat tuntuu olevan kiinnostuneita, koska vastaavat kirjoituksiin.”





    salo-ms, paina meidän juttujemme kohdalla nappia ”Page down”. Minusta asia on niin, että on paljon isompi moka sanoa jotain vaikkei ole mitään asiaa, kuin puhua liikaa asiaa. Eikö sinua oikeasti koskaan mietitytä, miksi et todennäköisesti koskaan tule ainakaan vapaaehtoisesti muuttamaan nopeuskäyttäytymistäsi sanoi kuka tahansa mitä tahansa?

      
  • Drive: ” En hirveästi ajele ruuhka-aikaan moottoritiellä, mutta todella harvoin joudun sumputetuksi hyvin hitaan taakse. Sopivasti kun nostaa tai kaasuttaa ohitettavaa lähestyessään, pääsee sopivaan väliin. Tiukkaa rajoituksenmukaista tasanopeutta ajamalla päätyy sumppuun varmasti helpommin.”



    No tuohan on päivänselvää, tietenkin selviäisin helposti sumppuun jäämisestä. Kyllä minä osaisin tuolla kuvaamallasi tavalla joustaa, eihän se paljon vaadi, ei oikeastaan mitään. Enemmän se vaatii kun jaksaa pitää hermot viileinä kun teikäläiset joustollaan jättävät minulle vain kaksi vaihtoehtoa; rikkoa liikennesääntöjä tai jäädä sumppuun.



    Drive: ” Jos ei itse osaa joustaa, ei saa hyötyä muidenkaan joustosta.”



    Minä väitän, että ette te ”joustavatkaan” hyödy muiden joustosta jos sillä tarkoitetaan että vaihtaa kaistaa kun huomaa sopivan välin eikä silloin kun saa kiinni ohitettavan. Sillä vaan vältetään ettei jää sumppuun, mutta sinnehän ei olisi kukaan alunperinkään ollut jäämässä jos ei kukaan olisi ensin joustavasti aloittanut ohitusta vaikka ei ole vielä ohitettavaa. Kun sinä hyödyt, edessäsi ajava häviää, joten liikenne ei hyötynyt mitään. Päinvastoin, nyt on ohituskaistalla aluillaan jono, jossa kukaan ei uskalla jättää edes turvaväliä koska se sumputettu saattaa myös saada tarpeekseen ja tulla ”sopivaan väliin” liikennesääntöjen vastaisesti. Se rontti! Tuloksena on sellainen nenä-perseessä-kohellus, että 80:n noparillakin tavallisella tiellä moista pidettäisiin valojen räpsyttelyn arvoisena tekona. Mutta 120 lasissa se onkin vain joustavaa ajamista.

      
  • TeeCee: ” He alkavat varautua siihen etteivät vain itse joutuisi hiljentämään kun edellä ajava aloittaa ohituksen pari sekuntia rekan perässä.”



    lawnmover: ”Tuohon auttaa se että itse vaihtaa kaistaa aiemmin, pari sekuntia rekan perässä olet jo myöhässä. Varsinkin jos takanasi on niin lähellä autoja että he voivat kaistanvaihdollaan estää oma kaistanvaihtosi. Pidä puolesi äläkä ole liian kohtelias koska "hektiset" nauravat rekan perään sumputetuille autoille.”



    Siis kun pointtini on että älkää rynnätkö ohituskaistalle ja tukkiko sitä ja jumittako samalla ajokaistaa akavien etenemismahdollisuutta, niin lääkkeesi on että tuki lisää sitä ohituskaistaa? Jos minä olisin motkottanut rattijuopoista, niin olisiko neuvosi ollut että aja itsekin kännissä niin asia ei harmita?



    Totta helkutissa minä osaan pitää puoleni ja ottaa paikkani ohituskaistalla väkisin, tein niin liki kaksikymmentä vuotta. Tämän kirjoitukseni kantava ajatus ei ollut, että liikenteessä pitää taistella paikastaan ettei vaan joutuisi naurun kohteeksi vaan se, että eikö olisi parempi ajaa liikennesääntöjen mukaan.



    Ratkaisusi on suoraan sanottuna surkea. Sitä noudattaessa olisin ohituskaistalla heti edellä menevän perässä. Sehän ei käy, koska kuten varmaan muistat, meillä kuskeilla on velvollisuus pitää turvaväli. Autokouluissa opetetaan että sen pitäisi olla taajamanopeuksilla 2 ja muualla 4 sekuntia. Missään teillämme ei ajeta niin kovaa kuin moottoriteillä, joten siellä jos missä pitäisi varmaan olla käytössä tuo 4 sekuntia. Jos lasken kaasun 120:n vauhdissa ja alan kelata eteeni sekunteja, mitä luulet tapahtuvan takanani? Veikkaan että ei mitään hyvää. Jos ei sitten hyväksi lasketa sitä, että nyt ei ainakaan kukaan naureskele? Olen rakentanut tilanteen jossa oikea kaista on tyhjä monen sadan metrin matkalta ja lähestyn perä edellä takaa tulevia jotka ovat neuvosi mukaan vaihtaneet kaistaa kun näkivät rekan.



    Jos laskin oikein, niin minun pitäisi ajaa n. 24 sekuntia 100 km/h rakentaakseni eteeni 4 sekunnin turvavälin jos oletetaan, että edelläni ohituskaistaa ajava ajaa suurinta sallittua. Taatusti kukaan ei nauraisi minulle, eli sikäli ollaan tavoitteessa. Muita primitiivireaktioita saattaa esiintyä, ja aiheesta, koska olen rakentanut tahallani pahan tilanteen.



    No, lähihistorian perusteella varmaan sanot että pidä puolesi ja aja liian lyhyellä turvavälillä, mutta onko tämä tosiaan mielestäsi oikea tapahtumien ketju, näinkö liikenteen pitäisi toimia? Yksi pieni liikennesääntöjen vastainen teko, joka yksin ei vielä maailmoja mullista, tekee tarpeelliseksi toisen pikkuvilpin joka puolestaan saa kolmannen liikennerikoksen näyttämään järkevältä. Ja yhtä äkkiä ollaan tilanteessa, jossa liikennesääntöjen mukaan ajamista yrittävä on se outo tyyppi joka pistää silmään. Ja kaikki tapahtui ilman että kukaan pystyy sanomaan missä pikku jousto muuttui täydeksi pelleilyksi. Nyt on menossa 47:s vuosi kun suomalaiset opettelee käyttämään moottoritietä, luulisi että tässä ajassa olisi keksitty muitakin tapoja korjata virhe että kuin että tehdään lisää virheitä.



      
  • Teecee:

    Siis kun pointtini on että älkää rynnätkö ohituskaistalle ja tukkiko sitä ja jumittako samalla ajokaistaa akavien etenemismahdollisuutta, niin lääkkeesi on että tuki lisää sitä ohituskaistaa?




    Aivan oikein. Unohdat kuitenkin että molemmat kaistat ovat ajokaistoja silloin kun oikealla puolella ei ole tilaa. Oikealta saa mennä ohi silloin kun vasemmalla mennään hitaammin jonossa. Tämä ohjeistus löytyy Finlexistä. Ohitus on tehtävä vasemmalta mutta termi "ohituskaista" ei ole moottoritiellä käytössä.



    Viikonlopun reissulla oli hiostajia sekä moottoritiellä että maantiellä. Hiostajat menivät ohi kun kaista vapautui tai maantiellä oli hyvä ohituspaikka. Molemmissa tapauksissa ohittajat ajoivat ylinopeutta eli toimivat lainvastaisesti. Huomioitavaa oli että kerran jouduin hidastamaan 10 km/h kun minut ohittanut kiilasi eteeni eli pussitti itsensä liian ahtaaseen rakooon sen sijaan että olisi jatkanut vasemmalla.

      
  • Teecee:

    Totta helkutissa minä osaan pitää puoleni ja ottaa paikkani ohituskaistalla väkisin, tein niin liki kaksikymmentä vuotta.




    Ei pidä ottaa väkisin vaan pitää se paikka tai mennä sinne hyvissä ajoin. Ylinopeuskuljettajalla on mahdollisuus ajaa ohi oikealta. Kun ajat 120 km/h oikealla kaistalla niin sinun pitää siirtyä sinne vasemmalle 4 sek * 33 metriä aiemmin jottet aja liian lähellä edelläajavaa jos lähestyt nopeuseron vuoksi.

      
  • No, lähihistorian perusteella varmaan sanot että pidä puolesi ja aja liian lyhyellä turvavälillä, mutta onko tämä tosiaan mielestäsi oikea tapahtumien ketju, näinkö liikenteen pitäisi toimia?




    Turvaväli on säännöistä tärkein. Joskus joutuu siitä hetkeksi tinkimään mutta sen on annettava kasvaa kun on paikkansa saanut. Vasemmalla saa lain mukaan mennä jonossa ja se onkin ruuhkassa se parempi kaista koska oikealla tulee niitä 80-89 km/h ajavia eteen eli sinne ei kannata mennä ellei siellä oikeasti ole tilaa. Puolen kilometrin rakoon mennessä on vain toivottava että se takana liian lähellä ajava ajaa reilua ylinopeutta, eikä hidastele kun vasen kaista vapautuu jolloin taas paluusi nopeammalle kaistalle vaikeutuu.

      
  • TeeCee:

    Kun sinä hyödyt, edessäsi ajava häviää, joten liikenne ei hyötynyt mitään. Päinvastoin, nyt on ohituskaistalla aluillaan jono, jossa kukaan ei uskalla jättää edes turvaväliä koska se sumputettu saattaa myös saada tarpeekseen ja tulla ”sopivaan väliin” liikennesääntöjen vastaisesti.




    Täysin totta. Asian monimuotoisuutta vielä lisää se, kun itse ajaa pakettiautolla suurinta sallittua ajoneuvokohtaisen rajoituksen mukaan 100 km/h, saavuttaa 85 km/h ajavan rekan ja henkilöautoilijat katsovat oikeudekseen ajaa 120 km/h.



    Vaikka ei monikaan varmaan usko, mutta itse paljon pakulla ajavana noudatan aika hyvin tuota ajoneuvokohtaista rajotusta enkä moottoritiellä ohituksissa kovin herkästi nosta ylinopeuden puolelle. Hyvin helposti saa rakennettua ns. mielenkiintoisia tilanteita jos haluaa. Se tässä kuviossa ihmetyttää, että alle suurimman sallitun ajamalla tavallisella kaksikaistaisella tiellä ei juuri kukaan ole painostamassa edessä matelevaa sivuun. Eikös periaatteessa samat säännöt ole kaksi- ja nelikaistaisilla teillä voimassa.

      
  • Herbert:

    Se tässä kuviossa ihmetyttää, että alle suurimman sallitun ajamalla tavallisella kaksikaistaisella tiellä ei juuri kukaan ole painostamassa edessä matelevaa sivuun.




    Rätkätin ei ole ollut pitkään aikaan mukana. Hänellä oli kuitenkin erittäin vahva käsitys siitä ettei vasemmalla kaistalla saa olla kuin ohituksen ajan, eikä varsinkaan silloin jos joku lähestyy ylinopeudella. Tuskin hän oli ainoa joka ajattelee samoin.



    Itse totesin kun ajoin ns. ajatuksella että maantiellä haetaan sitä ohituspaikkaa ihan samalla tavalla kuin moottoritiellä. Moottoritiellä ei vaan olisi tarvetta ajaa niin lähellä koska ohituksella ei ole varsinaisesti kiirettä kun ei ole vastaantulijoita.

      
  • lawnmover:

    Teecee:
    Totta helkutissa minä osaan pitää puoleni ja ottaa paikkani ohituskaistalla väkisin, tein niin liki kaksikymmentä vuotta.


    Ei pidä ottaa väkisin vaan pitää se paikka tai mennä sinne hyvissä ajoin. Ylinopeuskuljettajalla on mahdollisuus ajaa ohi oikealta. Kun ajat 120 km/h oikealla kaistalla niin sinun pitää siirtyä sinne vasemmalle 4 sek * 33 metriä aiemmin jottet aja liian lähellä edelläajavaa jos lähestyt nopeuseron vuoksi.




    Mielestäni ohituskaistalla tai moottoritien vasemmanpuoleisella kaistalla pitäisi sallia 20 km/t suurempi nopeus kuin oikeanpuoleisella.Näin voitaisiin eliminoida ohituskaistan alkaessa ilmenevä kiusanteko,joka nykyään on harmittavan yleistä.Ohituskaistan kohdalla löydetään kyllä kaasupoljin,vaikka muuten ajetaan liikennevirtaa hitaammin ja vedetään kilometrin autojonoa perässä.Kumma kun tähän asiaan ei poliisi puutu ollenkaan.Ohituksen estäminen on likennerikos siinä missä pieni ylinopeuskin.

      
  • TeeCee: "Nähtävästi sinua ei tuolloin vakuuttanut perusteluni, mutta toistan ne koska minulla ei parempaakaan selitystä ole: eri keinojen väliltä valittaessa on otettava huomioon muitakin tekijöitä kuin saavutettavan edun (=kuolleiden määrään lasku) yksikköhinta, asiaan vaikuttaa myös se, monenko ihmisen henki ko. keinolla on säästettävissä. Esimerkiksi virheellisten liikennemerkkien korjaaminen maksaisi vain 0,1 milj€/henki."



    Muuttuvien merkkien vaihto tuskin liittyy virheellisten merkkien korjaamiseen. Meillä on muuttuvia merkkejä ehkä muutamalla tuhannella tiekilometrillä. Luultavasti kameroita on enemmän. Jos muuttuvien merkkien hyötysuhde on parempi kuin kameroiden, miksei niitä käytetä vaikka 5000 tiekilometrillä? Kyllä meillä pääteitä riittäisi. Miksi valvontaa voi laajentaa lähes rajattomasti hyötysuhdelaskelmien pysyessä edelleen pätevinä, mutta valistusta ja muuttuvia liikennemerkkejä ei? Ja millaiseen valvontatasoon tuo laskelma perustuu? Mikä on kameroiden tiheys, jotta noihin sinun ilmoittamiisi parannuksiin päästään? 1 kamera/50 km, 5 kameraa/50 km vai 10 kameraa/50 km?



    Toisaalta, en minä kuvittelekaan muuttuvilla merkeillä korvattavan valvontaa. Totesinhan, ettei tuo tutkimus vakuuttanut minua. Siellähan sanottiin, että laskelmien lähtötiedoissa on epämääräisyyksiä, jonka takia tulokset ovat vain karkeita arvioita. Sinä kuitenkin käytät lukuja lähes absoluuttisen totuuden veroisina faktoina.



    "Äkkiseltään voisi siis sanoa, että siinähän meillä on keino jolla saataisiin säästettyä sadan ihmisen henki joka vuosi vain 10 miljoonan satsauksella. Vaan kun ei voi, koska tällä keinolla saadaan säästettyä vain 0,1 ihmishenkeä/vuosi vaikka korjaukseen panostettaisiin miljardi."



    Tietysti jos virheelliset merkit loppuvat kesken, ei lisäsatsaukset auta. Mutta missä vaiheessa tulee vastaan katto esimerkiksi muuttuvissa rajoituksissa ja valistuksessa?



    "Kyse oli tutkimuksesta johon oli koottu se mitä kustakin asiasta tällä hetkellä tiedetään."



    Tiedetään?



    "Ja tämä ei vakuuta sinua. On ihmisiä joille vain paras on kyllin hyvää, mutta sinä pistät paremmaksi, sinulle edes paras ei ole riittävän hyvä."



    Ei se vakuuttanut ko. julkaisun kirjoittajaakaan. Vain sinut.

      
  • Herbert 6.5.: ” En minäkään perustele ylinopeuden sallittavuutta mitenkään. Mutta sinä perustelet ylinopeuden haitallisuutta fysiikan avulla. Ja olet ihan oikeassa. Saat laskemalla näyttäviä prosenttilukuja periaatteella 1 km/h -> +6%. Samaa periaatetta käytän minäkin kun kyseenalaistan teidän omia puheitanne.”



    Kyllä sinä perustelet ylinopeuden sallittavuutta, nimittäin omalta kohdaltasi. Kerrot että se maksaa sinulle liikaa aikaa jotta voisit kieltää sen itseltäsi. Minä en perustele ylinopeuden haitallisuutta fysiikan avulla, vaan kerron niistä fysiikkaan perustuvista syistä miksi yhteiskunta vastustaa ylinopeuksia. Kyseenalaistaaksesi minun puheitani sinun pitäisi sanoa että ei valtio fysiikan lakeihin perustuvien onnettomuuksien seurausten vuoksi ylinopeuksia halua vähentää vaan...jne. Ymmärrätkö mitä ajan takaa?



    Herbert: ”Joku autoliiton kaverikin lehdessä viime syksynä kehoitti pudottamaan nopeutta, kun se laskee riskiä tehokkaasti. Pudotin vähän, mutta pitäisikö pudottaa vielä vähän lisää, kun se laskee riskiä tehokkaasti? On yhdentekevää, mitä laki sanoo suurimmasta sallitusta nopeudesta, kun nopeus on kuitenkin vaarallinen. Vai kuulutko sinä siihen porukkaan, joka toteaa kolarin tapahduttua, ettet ole syyllinen, koska ajoit rajoituksen mukaan?”



    Googletin erääseen aiempaan kommenttiisi liittyen löytämättä etsimääni, mutta löysin vastauksesi AkiK:lle kun hän kyseli samaa mitä sinä nyt minulta. AkiK: "Miksi siis ajaisi edes kahdeksaakymppiä, kun voi ajaa 75:ttäkin ainakin teoriassa selvästi pienemmällä riskillä? ” Sinä vastasit: ” Mielestäni tuo rajoituksen ja riskin vertaaminen absoluuttisena arvona on väärä JR:n tyylinen lähtökohta. Tietylle tieosuudelle määrätään sopiva rajoitus, jonka mukaan ajaen onnettomuuden todennäköisyys pitäisi olla aika pieni. Rajoituksesta poikkeaminen aiheuttaa häiriöitä liikenteeseen, mikä lisää riskiä onnettomuudelle. Tämän jälkeen tietysti pitää miettiä, millaisilla nopeuksilla niitä kolareita ajellaan ja millaista jälkeä niissä syntyy. ”



    Kyllä minä löydän omiakin selityksiä miksi nopeusrajoituksen noudattamisen vaatimus tarkoita että kaikki sitten kaikki nopeudet ovat rikos ihmisyyttä vastaan, mutta kumoa nyt ensin tuo oma, mielestäni ihan järkevä, perustelusi.



    Herbert: ” Jos Iku-Turso ajaa päälleni sallittua 60 km/h nopeutta suojatiellä, minulla on harvinaisen hyvät perusteet moittia nopeutta edesvastuuttomaksi. Vai käännätkö takkisi ja toteat, että nopeus ei ollutkaan riski vaan huomiokyvyn herpaantuminen? Minusta 60 km/h on liian kova nopeus suojatien kohdalla. Siitä tien antaminen jalankulkijalle on työlästä ja ehkä siksi myös harvinaista. Nopeudesta 40-50 km/h homma hoituu paljon sujuvammin.”



    Eikö tämä muka ole tarpeeksi hankalaa ilman että tähän sotketaan tilannenopeuskin? Ei ole tarvetta kääntää takkia, koska se ei koskaan ole ollutkaan niin päin että olisin sanonut etteikö muitakin riskejä ole nopeuden lisäksi. Nollatoleranssiin tai ylinopeuskeskusteluun yleensäkään tämä esimerkkisi ei liity mitenkään, koska ylinopeus ei ollut mukana riskitekijänä. Nopeus oli, mutta ainahan se on kun auto liikkuu.



    Herbert: ” Mikä onnettomuuteen johtava tekijä kuuluu liikenteeseen sen (riskin?) luonteen vuoksi?”



    Ei riskin luonteen vaan liikenteen luonteen vuoksi. Nopeus kuuluu liikenteeseen ja se tuo mukanaan nopeuteen sidoksissa olevaa riskiä koska nopeus on yksi massavoiman tekijöistä ja vaikuttaa siihen jopa paljon, toisessa potenssissa. En myöskään puhunut onnettomuuteen johtavista riskitekijöistä vaan liikennekuoleman riskitekijöistä. Tämä siksi että minulla ei ole esittää ensin mainituista faktoja ja siksi, että puhumme ylinopeudesta jonka rooli onnettomuuksien synnyssä on aika pieni, mutta sen seurauksissa tärkein.



    Herbert: ” Katsotaanpa Valtin tilastosta välittömiä riskitekijöitä. Osallisen toimintakyvyn muutos (nukahtaminen...) 17%, havaintovirheet 15%, ennakointi- ja arviointivirheet 18%, käsittelyvirheet 34%... Ei näy nopeutta tällä listalla, joissa painoarvo kuitenkin onnettomuuden syntyyn (=seurauksiin) on yksittäisten riskien kohdalla merkittävämpi kuin taustariskeissä.



    Entä taustariskit? Kuskin tilaan ja toimintaan vaikuttavat jutut (alkoholi, väsymys, asenteet...) 85%, kolariturvallisuus (ei turvavyötä, ajoneuvon suuri massa...) 60%, tieympäristö (tien kunto, geometria, varusteet...) 58%. Taustariskeissä mainitaan myös ennakointi ja liikennetilanne (65%), joka sisältää 48% nopeuteen liittyviä riskejä. Tuo jakaantuu tilannenopeuden ja ylinopeuden suhteen.



    Aika kummallinen on siis väitteesi, jonka mukaan nopeus yksittäisenä riskinä vaikuttaa seurauksiin muita enemmän.”




    Minun väitteeni ei kuulu, että nopeus yksittäisenä riskinä vaikuttaa seurauksiin muita enemmän. Minun väitteeni on, että liikenneonnettomuuksia tutkineiden asiantuntijoiden mielestä liikenteen keskinopeus on tärkein liikennekuoleman riskitekijä. Ratkaiseva ero, vaikka luettuna pieneltä kuulostaakin.



    Osa kummallisuudesta johtuu siitä että vertaat aivan erityyppisiä riskejä toisiinsa. Eihän kuljettaja niin ajattele, että ”minkäköhän riskin nyt ottaisin, nukahtaisinkohan rattiin, tekisinkö havaintovirheen vai ajaisinko ylinopeutta”.



    Mutta leikitään sinun säännöilläsi ja oletetaan että kuski ajattelisi noin. Oletetaan että kaikki nuo 17 % kuskeista nukahtivat tahallaan. Jos heidän määränsä pudotetaan 10 %, heidän virheensä tappamien ihmistenkin määrä putoaa enintään 10 %. Siis vähemmän kuin se 38 % mikä tulee vastaavasta nopeudenmuutoksesta.



    Oletetaan että 15 % havaintovirheen tekijöistä teki virheensä tahallaan. Kun heidän määränsä vähenee 10 %, kuolonuhrien määrän pitäisi pudota maksimissaan 10 %. Taas pienempi luku kuin nopeuden samansuuruisessa muutoksessa, joten vieläkään en huomaa väitteen kummallisuutta.



    Sama sopii moniin noista esimerkeistäsi, mutta idea varmaan selvisi. Mainitsemiesi riskien vaikutus liikennekuolemiin on selvästi pienempi kuin samansuuruinen muutos ajonopeudessa vaikka liioittelin railakkaasti niiden vaikutusta. Välittömiä riskitekijöitä on muistaakseni keskimäärin 4 per kuolonkolari, joten niiden %-osuuksien summaksi pitäisi tulla n. 400 %. Keskimäärin siis yhden riskitekijän 10 %:n muutoksen pitäisi pienentää kuolonkolarin tapahtumisen todennäköisyyttä 2,5 % (10 % : 4). Ainakin näin maallikkona laskeskellen.



    Herbert: ” Veikkaan kuitenkin sinun tarkoittaneen ylinopeutta. Ylinopeuden poisto ei nollaa kuolemia niissä tapauksissa, joissa ylinopeus on mukana. Sen sijaan välittömien riskien poisto nollaa paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuolemat ko. riskien osalta. Eli prosenttilukuja ei suoraan voi edes verrata, koska nopeudessa hyötysuhde on huonompi kuin monissa muissa riskeissä.”



    Ei vaan tarkoitin nopeutta. Tosin tässä meidän keskustelussa asialla ei ole väliä koska puhumme nopeuden vähentämisestä nimenomaan ylinopeutta vähentämällä, siihenhän nollatoleranssi nimenomaan vaikuttaa.

    Anna joku laskuesimerkki siitä miten nopeudessa tapahtuneen muutoksen hyötysuhde on huonompi kuin millään muulla muuttujalla. Eikö yhtään huimaa esittää mielipiteen perusteeksi asiaa joka on tismalleen päinvastainen verrattuna tutkimusten tuloksiin?



    Herbert: ” Minua ei kiinnosta, onko tuo sinun vai tutkijoiden mielipide, minä keskustelen nyt sinun kanssa, en tutkijoiden.”



    No jopas! Kai sinulle nyt JOTAIN merkitsee että olenko repinyt väitteitä omasta päästäni vai onko väitteeni sama kuin tämän hetken tietojen mukainen totuus? Olet joskus sanonut, että arvostat nimenomaan tapaani perustella mielipiteeni ja nyt sinua ei kiinnosta kun sanon että et voi kumota mielipidettäni kumoamatta sen perusteluiksi esittämiäni faktoja. Sinä saat tietysti valita suhtautumistapasi itse, mutta niin saan minäkin, ja arvostan itseäni liikaa valitakseni mielipiteekseni kannan joka on tietojeni vastainen.



    Tutkimus ”Speed and road accidents: an evaluation of Power Model” tutki miten hyvin väitetty nopeuden- ja onnettomuuden uhrimäärän muutoksen suhdetta kuvaava malli toimii käytännössä. Alkusanoissa perustellaan aiheen valintaa sillä, että nopeuden ja liikenneturvallisuuden suhde on erittäin kiistelty ja tunteiden värittämä asia (EIPÄ!!!??).



    Tämä tutkimus ei tutkinut onnettomuuksia vaan onnettomuuksia tutkineita tutkimuksia. Lähdeaineistona oli kaikki tutkimukset, jotka käsittelivät onnettomuuksien seurauksia ja jotka täyttivät tieteellisen työn kriteerit (=käytetty matematiikka, lähdeaineiston tarkkuus, -kattavuus jne.). Lähdeaineiston (=tutkimusten) listaus on n. 15 sivua pitkä. Osassa, jossa nopeutta verrataan muihin riskeihin (sekä liikenneonnettomuuksia aiheuttaviin että niiden seurauksia pahentaviin) tähänastinen tietämyksemme kiteytetään lauseeseen: ”Liikenteen keskinopeus on kaikkein tärkein liikennekuolemien riskitekijä. Sillä on voimakkaampi vaikutus liikennekuolemiin kuin millään muulla tunnetulla riskitekijällä, mukaan lukien liikenteen määrän muutos. Nopeus riskitekijänä on läsnä aina.” (sivu 89, oma käännökseni).



    Minä yritän passata väitteeni vastaamaan tuota ajatusta niin hyvin osaan ja sinun reaktiosi siihen on että ”Aika kummallinen on siis väitteesi, jonka mukaan nopeus yksittäisenä riskinä vaikuttaa seurauksiin muita enemmän”. Minusta taas on hyvin kummallista olla tuollaisen tiedon jälkeen olla eri mieltä.





    Herbert: ” Mutta ennenkaikkea minusta yksikään noista listaamistani asioista ei kuulu liikenteeseen yhtään enempää tai vähempää kuin ylinopeus. Lisäksi tuossa on lähes mustaa valkoisella, että ylinopeus ei ole merkittävin tekijä.”



    Kyllä ne kaikki kuuluvat liikenteeseen yhtä paljon, mutta sinun johtopäätöksesi niistä perustuu virheeseen. Sinulla ei ole tuossa edes lähes mustaa valkoisella väitteesi tueksi, sinulla on tuossa varma todiste kuinka vähän sinun kannattaisi luottaa omaan päättelykykyysi tässä asiassa.



    TeeCee: "Mutta liikenteessä ei saa ottaa kielletyn rajan ylittävän nopeuden tuomaa ylimääräistä riskiä."



    Herbert: ”Meneekö raja suurimman sallitun kohdalla? Ei mene, koska on olemassa lain 23§. Tuo takaa sen, että minun tapani kyseenalaistaa sinun kommentit on yhtä sekä perusteltua että oikeutettua kuin sinulla on perusteet ja oikeutus omiin kommentteihisi.”




    Aika epätoivoista alkaa olla. Kyllä suurimman sallitun raja menee suurinta sallittua osoittavan nopeusrajoituskyltin perusteella siltikin, vaikka TLL 23 § velvoittaa joskus ajamaan alempaa nopeutta.





    TeeCee: "Siksi en ota vastaan arvosteluasi siitä että liikenteessä käytän nopeutta ja siksi pidän oikeutettuna arvostella niiden nopeutta, jotka käyttävät nopeutta jolla rikkovat yhteiskuntamme lakeja."



    Herbert: ”En minä sinulta tuota oikeutta tai käyttämääsi nopeutta ole viemässä pois. Totean vain, ettet sinäkään synnitön asian suhteen ole. ”




    Kuten sanoin, kysymyksenasettelusi on sellaisen että vastaaja on joko syntinen tai hänen on lopetettava liikkuminen. Eli synnitön en ole minäkään tuon mukaan, minähän liikun. Vieläkin kuitenkin jää hämäräksi että miten minun liikkumiseni ja sinun oma ylinopeuden ajamisesi liittyvät toisiinsa. Siksikö sinun pitää saada ajaa ylinopeutta koska minä liikun ylipäätään ollenkaan?

      
  • TeeCee: "Minä en perustele ylinopeuden haitallisuutta fysiikan avulla, vaan kerron niistä fysiikkaan perustuvista syistä miksi yhteiskunta vastustaa ylinopeuksia. Kyseenalaistaaksesi minun puheitani sinun pitäisi sanoa että ei valtio fysiikan lakeihin perustuvien onnettomuuksien seurausten vuoksi ylinopeuksia halua vähentää vaan...jne. Ymmärrätkö mitä ajan takaa?"



    En ymmärrä. Jos ylinopeus on fysiikan takia haitallista ja yhteiskunta perustelee ylinopeuden haitallisuutta, mitä eroa noissa sitten on? Kuka se yhteiskunta sitten onkaan. Oletetaan, että se on joku aiheeseen liittyvää valtaa pitävä taho. Vai keksiikö yhteiskunta muita syitä ylinopeuden haitallisuudeksi? Nyt puhutaan siis valvonnan tolaranssin tasoisista nopeuseroista.



    "Kyllä minä löydän omiakin selityksiä miksi nopeusrajoituksen noudattamisen vaatimus tarkoita että kaikki sitten kaikki nopeudet ovat rikos ihmisyyttä vastaan, mutta kumoa nyt ensin tuo oma, mielestäni ihan järkevä, perustelusi."



    Ei tarvitse kumota. Kyse on nyt siitä, millä tarkkuudella asioita on tarvetta käsitellä.



    "Eikö tämä muka ole tarpeeksi hankalaa ilman että tähän sotketaan tilannenopeuskin?"



    On. Minusta ei kuitenkaan ole tarvetta vetää rajoitusta niin alas, että se kattaa tilannenopeudetkin.



    Paikallislehden tekstaripalstalla on kova vääntö erään paikallistien nopeuksista. Rajoitus laskettiin juuri 80 -> 60 km/h. Nyt siellä kaahataan ylinopeuksilla, ennen ainoastaan muutamissa pahoissa paikoissa liian kovaa. Onhan se kai sitten kamala rikos ajella suorilla peltoaukeilla 70-80 km/h. Entinen rajoitus 80 km/h muutaman kylän kohdalla oli ennen mielestäni aivan liikaa. Nykyinen 60 km/h on sekin joissain kohdissa liikaa.



    "En myöskään puhunut onnettomuuteen johtavista riskitekijöistä vaan liikennekuoleman riskitekijöistä."



    On omalla ihmeellisellä tavalla aika huvittavaa, jos kuolemaan ei vaikuttaisi onnettomuuteen johtavat tekijät. Minusta kuolemaan johtavat tekijät ovat samoja kuin onnettomuuteen johtavat. Erona on ainoastaan se, että kaikki kuolemaan johtavat tekijät eivät käytännössä kasvata onnettomuuden syntymisen riskiä.



    "Minun väitteeni ei kuulu, että nopeus yksittäisenä riskinä vaikuttaa seurauksiin muita enemmän. Minun väitteeni on, että liikenneonnettomuuksia tutkineiden asiantuntijoiden mielestä liikenteen keskinopeus on tärkein liikennekuoleman riskitekijä. Ratkaiseva ero, vaikka luettuna pieneltä kuulostaakin."



    En huomaa eroa noiden välillä.



    "Osa kummallisuudesta johtuu siitä että vertaat aivan erityyppisiä riskejä toisiinsa."



    Riski on tekijä, joita pitää poistaa niiden luonteesta riippumatta.



    Johtuuko nopeuden merkityksen korostaminen siitä, että muita riittävän erilaisia riskejä ei ole sopivaa ottaa mukaan tarkasteluun?



    "Mutta leikitään sinun säännöilläsi ja oletetaan että kuski ajattelisi noin. Oletetaan että kaikki nuo 17 % kuskeista nukahtivat tahallaan...."



    Tahallaan tai vahingossa, ei sillä ole merkitystä. Oleellista on se, että noin tapahtuu. Mitä pitää muuttaa, jotta vahingossa ei haitallisia tekoja tehdä. Se on oleellista riskitason alentamisen kannalta.



    "Jos heidän määränsä pudotetaan 10 %, heidän virheensä tappamien ihmistenkin määrä putoaa enintään 10 %. Siis vähemmän kuin se 38 % mikä tulee vastaavasta nopeudenmuutoksesta."



    Tuossa se sinun tapasi laskea asioita meneekin metsään. Jos nukahtaneiden määrää vähennetään ja saadaan tulokseksi 10% vähemmän ruumiita, ihan tasan varmasti samaa porukkaa tutkittaessa ei 10% nopeuden alentamisella tämän porukan aiheuttamien onnettomuuksien määrä vähene 38%, mikäli muut tekijät pidetään vakioina.



    Yksinkertaistaen: Jos sadasta kuskista 10 pysyy hereillä entisen nukahtamisen sijaan, kuolee enää 90 ihmistä.



    Jos sadasta kuskista sata nukahtaa, sata kuolee. Jos näiden nopeus on ennen nukahtamista 10% alempi kuin ennen, liki sata kuolee edelleen.



    "Välittömiä riskitekijöitä on muistaakseni keskimäärin 4 per kuolonkolari, joten niiden %-osuuksien summaksi pitäisi tulla n. 400 %. Keskimäärin siis yhden riskitekijän 10 %:n muutoksen pitäisi pienentää kuolonkolarin tapahtumisen todennäköisyyttä 2,5 % (10 % : 4). Ainakin näin maallikkona laskeskellen."



    Saattaa olla. Yhden välittömän riskitekijän poistaminen vähentää usein kuolonkolarin todennäköisyyden lähes nollaan. Jos havaintovirhettä ei tehdä, ei todennäköisesti ajeta kolariakaan.



    Erona on se, että nopeutta tarkastellaan tasaisella käyrällä, jossa nopeus alenee tasaisesti. Muita virheitä usein joko tehdään tai sitten ei tehdä. Havaintovirheen ei voida sanoa olleen 10% alhaisempi.



    "Anna joku laskuesimerkki siitä miten nopeudessa tapahtuneen muutoksen hyötysuhde on huonompi kuin millään muulla muuttujalla. Eikö yhtään huimaa esittää mielipiteen perusteeksi asiaa joka on tismalleen päinvastainen verrattuna tutkimusten tuloksiin?"



    Eiköhän periaate käynyt ilmi jo edellisestä kohdasta. Lopputulos ei huimaa, koska lasken asiaa eri tavalla. Matematiikka on siitä ihmeellistä, että täysin päinvastainen tuloskin voi olla oikein.



    "No jopas! Kai sinulle nyt JOTAIN merkitsee että olenko repinyt väitteitä omasta päästäni vai onko väitteeni sama kuin tämän hetken tietojen mukainen totuus?"



    Tottahan toki. Mutta en halua, että pakenet tutkijoiden selän taakse mielipiteesi kanssa. Jos uskot jotain tutkimusta, kuvittelen sen olevan sinun mielipide. Jos sanoo olevansa jotain mieltä jostain asiasta, pitää ottaa vastuuta sanoistansa. Jos ei uskalla ottaa vastuuta, ei kannata asiasta puhua.



    "Olet joskus sanonut, että arvostat nimenomaan tapaani perustella mielipiteeni ja nyt sinua ei kiinnosta kun sanon että et voi kumota mielipidettäni kumoamatta sen perusteluiksi esittämiäni faktoja. Sinä saat tietysti valita suhtautumistapasi itse, mutta niin saan minäkin, ja arvostan itseäni liikaa valitakseni mielipiteekseni kannan joka on tietojeni vastainen."



    Tottahan perusteet pitää kumota, jos aikoo mielipiteenkin kumota. Tartuin vain tuohon, että työnsit vastuuta mielipiteestäsi muille kuin itsellesi.



    ”Liikenteen keskinopeus on kaikkein tärkein liikennekuolemien riskitekijä. Sillä on voimakkaampi vaikutus liikennekuolemiin kuin millään muulla tunnetulla riskitekijällä, mukaan lukien liikenteen määrän muutos. Nopeus riskitekijänä on läsnä aina



    Leikataan tuosta nopeudesta rajoituksenmukainen osa pois, joten lauseen sisältö muuttuu oleellisesti. Sinähän olet joskus aikaisemmin vetänyt riskin nollarajan suurimman sallitun nopeuden kohdalle.



    Vieläkään ei ko. julkaisun kanssa päinvastainen tulos huimaa. Siinä näköjään puhutaankin ihan eri asiasta.



    Tulee mieleen Rajalinin toteamus 0,2 promillen rangaistavuuden perusteluissa, että alkoholitapauksissa 0,3 promillen kohdalla riskin kasvun muutos on huomattava. On toki, koska Rajalinin siteeraama käyrä laski 0-> 0,3 kohdalla. Vasta jossain 0,3... 0,4 promillen kohdalla se kääntyi ylöspäin. Muutos oli todellakin selkeä! Rajalin unohti mainita, että vasta jossain 0,5 kohdalla käyrä ylitti nollatason. Luonnollisestikaan ko. käyrää ei Rajalinin julkaisussa ollut esitetty.



    "Kyllä ne kaikki kuuluvat liikenteeseen yhtä paljon, mutta sinun johtopäätöksesi niistä perustuu virheeseen."



    Mikä on se virhe?



    "Vieläkin kuitenkin jää hämäräksi että miten minun liikkumiseni ja sinun oma ylinopeuden ajamisesi liittyvät toisiinsa. Siksikö sinun pitää saada ajaa ylinopeutta koska minä liikun ylipäätään ollenkaan?"



    Ne liittyvät kiinteästi toisiinsa samoilla perusteilla, joita olet esittänyt ylinopeuden haitallisuudesta.



    Minun ei tarvitse ajaa ylinopeutta siksi, että sinä liikut. Mutta jos kerrot minun aiheuttavan tietynlaisen riskin ajamalla 8 km/h ylinopeutta, pitää sinun perustella se, miksi et itse ajaisi 8 km/h nykyistä hiljempaa, jos riskitason muutos kerran on koko homman pointti. Jos se ei olekaan pointti, jää jäljelle vain se, että lakia pitää noudattaa, koska laki on olemassa. Voidaan unohtaa taustojen penkominen ja keskittyä politiikkaan.



    No, niinhän minä olenkin tehnyt.

      
  • Myönnän heti alkuunsa, etten ole kunnolla lukenut koko ketjua. Luin sieltä täältä ja heitän tässä vähän tuoretta vettä kiukaalle:



    Joillekin on tilastot hyvin hallussa ja faktat löytyy nopeasti, niin kysyisin, että mikä on todennäköisyys ajaa kuolonkolari (siis itse kuljettajana kolarissa jossa joku osapuolista kuolee) Suomessa?



    Mikä on vastaava luku Saksassa?

      
  • Suomessa vuonna 2007 tapahtui 348 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä kuoli yhteensä 379 ihmistä. Liikennesuorite oli 53300 milj. km. Onnettomuuksissa kuoli 0,71 henkeä / 100 miljoonaa ajettua km.



    Noista luvuista saat laskettua sopivan tunnusluvun.



    Lähde: Tutkijalautakunnan vuosiraportti 2007.



    Saksan luvut TeeCee varmaan kaivaa esiin, minä en niitä tiedä.

      
  • Herbert:

    Suomessa vuonna 2007 tapahtui 348 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä kuoli yhteensä 379 ihmistä. Liikennesuorite oli 53300 milj. km. Onnettomuuksissa kuoli 0,71 henkeä / 100 miljoonaa ajettua km.

    Noista luvuista saat laskettua sopivan tunnusluvun.

    Lähde: Tutkijalautakunnan vuosiraportti 2007.

    Saksan luvut TeeCee varmaan kaivaa esiin, minä en niitä tiedä.






    Kiitos erittäin nopeasta vastauksesta. Kysyin tätä kun aiemmin on kovasti väitelty mm. 1km/h nopeuden muutoksesta tuohon todennäköisyyteen. 0,71 henkeä/100 miljoonaa ajettua kilometriä... Tuo näyttäisi olevan noin 4 kertaa todennäköisempi kuin loton päävoitto yhden rivin täyttämisellä, jos itse ajaa 100 miljoonaa kilometriä. Jos ajaakin vain miljoona kilometriä elämänsä aikana, loton päävoitto on useammallakin yrittämällä todennäköisempi.



    Saksan tulokset kiinnostaa yhä.

      
  • Henkilökohtainen todennäköisyys on tekijä, mikä tekee tästä aiheesta kovin hankalasti käsiteltävän. Valtio/yhteiskunta kuitenkin näkee siinä luvun 379 ruumista, joista jokainen on turha. Muutama prosentti lisää tai pois siitä on useita ihmisiä.



    Laita joutessasi googleen hakusanaksi irtad ja/tai sopivia englanninkielisiä sanoja, niin saat pian saksankin tiedot.

      
  • TeeCee: ”Taas lainaan Richelieun viisautta, että jos säätää lain jota ei valvo, samalla tulee julistaneeksi sallituksi juuri sen asian mitä alun perin yritti kieltää."



    Herbert 9.5.:” Onko henkilöautolla, mopolla tai polkupyörällä väsyneenä ajaminen julistettu sallituksi, kun sitä ei valvota?”



    Kommentistasi saa kuvan ettet ole ikinä kuullutkaan väittettävän että sellainen ylinopeus on sallittua johon valvonta ei puutu. Ei tuo sanonta sitä tarkoita että kiellon asettaja tahallaan teon sallisi, se tarkoittaa että seurausten kannalta tilanne on sama. Ylinopeus on ollut kiellettyä pitkään ja nyt kun sitä aletaan myös valvoa, monet kuskit, esimerkiksi sinä, käyttäytyvät kuin entisen toleranssin sisään mahtuva ylinopeus olisi vasta nyt kielletty. Eli koitte että se oli ennen sallittu koska sitä ei valvottu.



    Herbert: ” Yhteiskuntaa ei pidä rakentaa valvonnan varaan.”



    Yhteiskuntaa ei pidä myöskään rakentaa sellaiseksi, joka rohkaisee röyhkeimpiä säästämään aikaa tai vaivaa muiden hengen ja terveyden kustannuksella. Siitä seuraa sellaisia ilmiöitä joista yhden lawnmover puki sanoiksi kun valitin miten kuljettajat etuilevat moottoritien ohituskaistalle; hän neuvoi minuakin etuilemaan.



    TeeCee: "Hallitus ja Eduskunta ovat velvollisia suojelemaan kansalaisia rikosten haitoilta eikä silloin riitä se että sanoo että ”älkääs nyt pojat, se on hiukan niin kuin kiellettyä tuo tuommoinen ylinopeuden ajaminen”."



    Herbert: Monesti asiat vaan noin menee. Ja eikös tuo komisario Reinikaisen suusta lainattu kommentti toiminut yleensä aika hyvin..? ”




    No paljonko sinun ajonopeutesi muuttuisi jos sinulle sanottaisiin noin? Ymmärtäisitkö kuin taikaiskusta, että myös sinun pitää ajaa niin, että et anna muille ajaessasi huonoa esimerkkiä ajonopeudellasi? Esimerkkihän on paras keino vaikuttaa muihin, myös huono esimerkki.



    TeeCee: "Ei ylinopeudesta pidättyminen tarkoita että ajelisi puolta sallitusta nopeudesta."



    Herbert: ”Ei tietenkään. Tarkoitinkin sitä, ettei kiire tai käytettävissä oleva aika yleensä määrittele nopeutta.”




    Olen samaa mieltä, kiire on tekosyy johon on helppo vedota. Kiire on useimmiten joko tunne tai aikataulujen asettamisen yhteydessä itse aikaansaatu ongelma. Miksi liikenteessä tunne pitäisi olla todellisuutta hallitsevampi voima? Minusta on myös väärin että sinä perustelet laitonta ajotapaasi sillä, että olet niin paljon tien päällä. Miltä se kuulostaisi, jos sanoisin että ajan väsyneenä enkä aio korjata asiaa koska jos nukkuisin enemmän, menettäisin liikaa vapaa-aikaa?



    TeeCee: ” Yhdet koittaa säästää ihmishenkiä mutta Herbert vastustaa kun häntä ei hotsita."



    Herbert: ”Ei ihan noin. Minun haluillani ei ehkä ole suurta merkitystä 5 miljoonan muun mielipiteen kanssa.”




    Ei kun IHAN noin. Senhän sinä olet ilmoittanut pääargumentiksi vastustaa nopeusvalvonnan nollatoleranssia; haluat säästää omaa aikaasi. Joten sinun haluillasi ON suuri merkitys, ne ratkaisevat miten juuri sinä ajat.



    Herbert: ”Mutta koska te 5 miljoonaa muutakaan ette nauti valvotuksi tulemisesta, luulisin teidänkin etsivän vaihtoehtoisia keinoja rakentaa entistä parempaa yhteiskuntaa.”



    Niin luulisi, mutta matkassa on yksi mutka: seassamme ajelee niin paljon välistävetäjiä, että valvonta on välttämätöntä ja joudumme tekemään asioita joita on pakko tehdä sen sijaan että tekisimme asioita joista nautimme. Et sinäkään varmaan nauti siitä että oviin täytyy pistää kalliit lukot.



    Käyttämäsi konditionaali ”luulisin” paljastaa taas kerran että tosissasi luulet nopeutta pidettävän niin tärkeänä siksi, että se on ainoa tutkittu asia eikä siksi, että kaikkea mitä voi tutkia on tutkittu ja nopeus on havaittu tärkeimmäksi asiaksi. Eikö yhtään huolestuta katsoessasi ympärillesi minkälaiset nimimerkit jakavat mielipiteesi tieteen saavutuksista tällä alalla?



    Herbert: ”Ihan samoin voisin sanoa, että yritän säästää ihmishenkiä, mutta TeeCee vastustaa kun ei hotsita lähteä opettelemaan uusia asioita.”



    Mitä minä vastustan, koulutustako? Ei pidä paikkaansa, olen jopa lähtenyt itse opettelemaan uusia asioita. Ja mitä enemmän niitä löydän, sitä enemmän valtion teoissa nopeusvalvonnan suhteen näyttää olevan järkeä. Ei uusien asioiden opettaminen kuskeille tarkoita että unohdettaisiin tosiasiat, kuten esimerkiksi ylinopeuden rooli. Opetuksessakin pääpaino on uhrien-, ei onnettomuuksien vähentämisessä.



    Herbert: ” Muutaman km/h satunnaisten ylitysten leikkaaminen veisi keskinopeudesta ehkä 10 km/h pois. Juuri siksi en halua ajaa ehdottomasti rajoitusten mukaan. Ajan vuodessa noin 30000 km. Jos keskinopeus on 60 km/h, vietän aikaa ratissa 500 h. Nollatoleranssilla saisin viettää laatuaikaa autossani 600 h. Jo nykyinen aikamäärä on aivan järjetön (3 kk työajassa laskettuna), lisäämään sitä ei pidä ryhtyä.”



    En voi kiistää aikalaskelmaasi, jos kerran ajat niin lujaa että ajoaikasi lisääntyisi 20 % nopeusrajoituksia noudattamalla, niin kai sitä sitten on uskottava. Voin pistää vain rinnalle oman kokemukseni kun koemielessä ajelin muistaakseni n. 4000 km niin, että otin tavoitenopeudekseni puuttumiskynnyksen rajoituksen sijaan. Ajotietokoneeni tarkkuudella ( 1 km/h ) mitattattuna eroa ei tullut ollenkaan. Mutta jos sinulla on noin iso nopeushaitari niin sitten sinulla on, milläs minä muutakaan todistan.



    Eikä sinuun tee vaikutusta tuosta nopeuserosta aiheutuva kuolonkolarin riskin kolminkertaistuminenkaan, ethän pidä sitä ongelmana koska et aio ajaa kolaria. Olet myös sanonut ettei sinua hetkauta miten muut kopioivat nopeuskäyttäytymistäsi, se ei kuulemma ole sinun murheesi, siitäkään huolimatta vaikka esimerkki onkin paras tapa vaikuttaa muihin.

    Ainoa asiantuntija ajonopeutesi vaikutuksesta ajoaikoihisi olet sinä, ja olet kertonut että 130 km/suuntaansa olevalla työmatkallasi matka-aikasi pitenee aamulla korkeintaan 5 minuuttia, illalla ei yhtään kun talvirajoitukset astuvat voimaan. Keskinopeudella 60 km/h, työmatkasi kestää n. 4:20 talvirajoituksella ja enintään 4:25 kesärajoituksella. Eroa 2 %. Jos 20 km/h:n muutos rajoituksessa aiheuttaa vain kymmenesosan siitä aikatappiosta jonka aiheuttaa nykyisen ajonopeutesi ja rajoituksen ero, niin on pakko epäillä, että jommassakummassa laskelmassasi on mätää. Minä väitän että mätä tulee tarpeestasi todistaa kuinka valtava aikahukka nopeusrajoituksen noudattamisesta seuraa. Omat kokemukseni tukevat arviotasi talvinopeusrajoitusten vaikutuksesta mutta ovat aivan päinvastaiset kuin kokemuksesi aikahäviöstä nopeusrajoitusta noudattaessa.



    Herbert: ” Liikennetaitoa arvioitaessa vain lopputulos muodostuu osien summasta vaikutusten mukaan painotettuna. Siksi satunnaiset lievät ylinopeudet eivät mielestäni romuta edellytyksiä hyvälle liikennetaidolle.”



    Oleellista on se, mistä ne kuskin ylinopeudet johtuvat. Jos kuski yrittää tosissaan noudattaa rajoituksia mutta ei vaan osaa, hänellä voi silti olla hyvät mahdollisuudet pystyä muuten ajamaan liikennesääntöjen mukaan koska hänellä on se kaikkein tärkein, eli halu yrittää. Mutta jos nopeus ei pysy rajoituksen mukaisena kuski ei pidä kovin välitä asiasta tai jos hän jopa tahallaan ajaa yli rajoituksen esim. aikasäästön vuoksi, pidän aika vähäisenä mahdollisuuksia että tämä asenne koskisi vain tätä yhtä asiaa hänen ajotavoissaan. Se kuulostaa samalta kuin että joku varastaisi vain seteleitä joissa on parillinen sarjanumero ja jättäisi parittomat ottamatta.



    Yleensä taidolla tarkoitetaan sitä kuinka taitavasti käsittelee autoaan, mutta se on minusta enemmän ajotaitoa kuin liikennetaitoa. Liikennetaidoksi lasken sen, miten hallitsee itseään liikenteessä eli vaikuttaako omiin ratkaisuihin turvallisuus, mukavuudenhalu vai joku muu, joka vain perustellaan jollain päivänvaloa kestävällä syyllä. Kuten ylinopeuden myötä muka saavutettu ajansäästö tai sujuvuus.”

      
  • Minusta ns. suuret massat eli liikennevirta ihan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ajaa ilmeisimmin selvää alinopeutta kelistä riippumatta. Oman autoni mittari näyttää n. +6 km/h todelliseen verrattuna. Olen aika paljon tien päällä ja hyvin harvoin voin ajaa mittarin mukaan 86 (80-alue) tai 106 km/h (100-alue) koska edessä on joku hitaampi. Kuinka paljon riskejä tulisi lisää, jos kaikki alkaisivat noudattaa suurinta sallittua kun keli / taidot sen sallivat?

    Riskit kuolonkolariin on kuitenkin selvästi suuremmat nuorilla kuljettajilla, jotka taitojen puutteen vuoksi, ylinopeudella höystettynä tekevät viimeisen virheensä. Näitä kuljettajia ei pelastaisi, vaikka kaikki yli 30v ajaisivat kuin pyhäkoululaiset. Jos yhteiskunta olisi vuosien varrella ollut oikeasti kiinnostunut tekemään jotain, niin yli 10 vuotta vanhat ajoneuvot olisivat selvästi harvinaisempia liikenteessä kuin nykyään. YouTubessa näkee hyvin kuinka 90-luvun kartano-Volvo menee kasaan kuin oluttölkki. Näiden kuljettajat ei asiaa usko vaan luulevat ajavansa viimeisiä kunnon autoja, lähes panssarivaunun kaltaisia. Näihin on juuri kortinsaaneilla varaa ja ajavat erinäisten uskomusten (väärien) varassa.

      
  • Herbert:

    Henkilökohtainen todennäköisyys on tekijä, mikä tekee tästä aiheesta kovin hankalasti käsiteltävän. Valtio/yhteiskunta kuitenkin näkee siinä luvun 379 ruumista, joista jokainen on turha. Muutama prosentti lisää tai pois siitä on useita ihmisiä.

    Laita joutessasi googleen hakusanaksi irtad ja/tai sopivia englanninkielisiä sanoja, niin saat pian saksankin tiedot.




    Toisaalta nuista yli puolet ajetaan "alinopeudella", mutta on kuitenkin hyvä syy laskea rajoituksia? :weary:

      
  • Jorma L:

    Minusta ns. suuret massat eli liikennevirta ihan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ajaa ilmeisimmin selvää alinopeutta kelistä riippumatta. Oman autoni mittari näyttää n. +6 km/h todelliseen verrattuna. Olen aika paljon tien päällä ja hyvin harvoin voin ajaa mittarin mukaan 86 (80-alue) tai 106 km/h (100-alue) koska edessä on joku hitaampi. Kuinka paljon riskejä tulisi lisää, jos kaikki alkaisivat noudattaa suurinta sallittua kun keli / taidot sen sallivat?




    Tiehallinnon sivuilla on selvitys nimeltään "Ajonopeudet pääteillä 2005" tai jotain sinne päin. Siinä on aika kattava analyysi nopeuksien jakaumasta. Muistaakseni noin puolet ajaa ylinopeutta. Suurin osa ylinopeuksista tietysti on alle 10 km/h. Tuota isompia ylityksiä on aika vähän. Hajontaa tulee rajoituksesta ja ajoneuvoryhmästä riippuen. Varmaan myös tieosuuksittain liikennemääristä ja raskaan liikenteen osuuksista riippuen.

      
  • TeeCee: "Yhteiskuntaa ei pidä myöskään rakentaa sellaiseksi, joka rohkaisee röyhkeimpiä säästämään aikaa tai vaivaa muiden hengen ja terveyden kustannuksella. Siitä seuraa sellaisia ilmiöitä joista yhden lawnmover puki sanoiksi kun valitin miten kuljettajat etuilevat moottoritien ohituskaistalle; hän neuvoi minuakin etuilemaan."



    Valvonnallako etuilu poistetaan? Tuskin. Parempi on opettaa kuljettajia ajattelemaan, koska vain sillä tavalla on mielestäni edellytykset poistaa esimerkkisi kaltaisia ilmiöitä. Etuilu käsitteenä on kovin hankalasti rajattava ja siten myös valvottava. Ja kuten tältäkin palstalta on huomattu, asiaan liittyy monia mielipiteitä siitä, mikä on oikein ja väärin. Miten valvonta käsitykset edes voisikaan yhdenmukaistaa?



    "Ymmärtäisitkö kuin taikaiskusta, että myös sinun pitää ajaa niin, että et anna muille ajaessasi huonoa esimerkkiä ajonopeudellasi?"



    Tuskin mikään kuin taikaiskusta muuttuu. Ajettiinhan nollatoleranssikokeilun aikanakin ylinopeuksilla. Mutta kyllä tuollaisella on merkitystä. Tarkka määrittely on mahdotonta, mutta tuskin sinäkään tyttärellesi olet kaikkia asioita rangaistuksella uhkaamalla saanut opetettua.



    Koska liikenneasioista keskustelu on todettu tehokkaaksi tavaksi parantaa turvallisuutta, tuon tapainen menetelmä jossain muodossa ihan hyvin voi toimia. Esimerkiksi julkinen keskustelu asioista vaikuttaa meihin kaikkiin. Ajatellaan vaikka ympäristötietoisuutta. Arvostetaanko ympäristöasioita entistä enemmän siksi, että kuormituksesta rangaistaan entistä herkemmin vai siksi, että ymmärrys asioista on kasvanut?



    "Miksi liikenteessä tunne pitäisi olla todellisuutta hallitsevampi voima? Minusta on myös väärin että sinä perustelet laitonta ajotapaasi sillä, että olet niin paljon tien päällä."



    Ei tunteen periaatteessa tarvitsekaan olla todellisuutta hallitsevampaa.



    Perusteeni voi olla väärä, mutta koska rikoksen osuus on minun tapauksessani niin vähäinen, en pode siitä huonoa omaatuntoa.



    "Miltä se kuulostaisi, jos sanoisin että ajan väsyneenä enkä aio korjata asiaa koska jos nukkuisin enemmän, menettäisin liikaa vapaa-aikaa?"



    Riippuu väsymyksen asteesta. Itsekin ajan joskus väsyneenä. Aina ei nukkuminen tuo ratkaisua ongelmaan. Aina ei edes nukuta, vaikka väsyttääkin. Kuten tämänkin kirjoituksen kellonajasta saattaa päätellä.



    "Ei kun IHAN noin. Senhän sinä olet ilmoittanut pääargumentiksi vastustaa nopeusvalvonnan nollatoleranssia; haluat säästää omaa aikaasi. Joten sinun haluillasi ON suuri merkitys, ne ratkaisevat miten juuri sinä ajat."



    Minä ajan olosuhteiden ehdoilla. Jos nopeuksia valvotaan nollatoleranssilla, nopeuteni tippuu nykyisestä. Silti saan olla asiasta mitä mieltä tahansa. Niin suuri idealisti en ole, että koittaisin siirtää vuoria ajamalla ylinopeutta.



    "Niin luulisi, mutta matkassa on yksi mutka: seassamme ajelee niin paljon välistävetäjiä, että valvonta on välttämätöntä ja joudumme tekemään asioita joita on pakko tehdä sen sijaan että tekisimme asioita joista nautimme."



    Välttämättömyys on sinun mielipiteesi, joka on vain yksi 5 miljoonasta.



    "Et sinäkään varmaan nauti siitä että oviin täytyy pistää kalliit lukot."



    En todellakaan. Siksi minua harmittaakin kovasti vallalla oleva ajatusmalli, jonka mukaan ongelmiin ensimmäisenä haetaan korjausta hankkimalla entistä vahvemmat lukot. Vrt julkinen keskustelu käsiaseista. Ongelmahan on pahoinvointi, ei aseiden saatavuus. Mitä ollaankaan tekemässä ongelman ratkaisemiseksi?



    "Eikö yhtään huolestuta katsoessasi ympärillesi minkälaiset nimimerkit jakavat mielipiteesi tieteen saavutuksista tällä alalla?"



    Enpä tiedä, ketkä ovat samaa mieltä kanssani tieteen saavutuksista. Minusta tiede saavuttaa hyviä tuloksia. Homman vesittää ne, jotka eivät ymmärrä, mitä tiede kertoo. Sinäkin väität faktaksi sitä, että kuskit pyrkivät ajamaan puuttumiskynnyksellä. Olen ihan samaa mieltä Simpan kanssa siitä, ettei tuo pidä paikkaansa. Asia pitää joissain olosuhteissa paikkaansa, muttei sitä faktaksi voi yleistää. Suomen tieverkosta todennäköisesti suurin osa on sellaista, jossa olosuhteet rajoittaa nopeutta, ei puuttumiskynnys. Se, ettei tästä ole tutkimustietoa, ei vesitä tietoa. Asia on päivänselvä.



    "En voi kiistää aikalaskelmaasi, jos kerran ajat niin lujaa että ajoaikasi lisääntyisi 20 % nopeusrajoituksia noudattamalla, niin kai sitä sitten on uskottava."



    Ei se tarkemmin ajatellen ihan noin mene. Suurin ero syntyy siitä, etten läheskään aina aja suurinta sallittua tai ylinopeutta. Monesti mennään selvästi alle suurimman sallitun. Keskinopeuttakin laskee esimerkiksi kaupunkiajossa liikennevaloissa odottelu, joten tietenkään tavotenopeuden pudotus 10 km/h ei laske keskinopeutta 10 km/h. Tarkkaa laskelmaa ilman kokeilua on mahdotonta tehdä.



    "Voin pistää vain rinnalle oman kokemukseni kun koemielessä ajelin muistaakseni n. 4000 km niin, että otin tavoitenopeudekseni puuttumiskynnyksen rajoituksen sijaan. Ajotietokoneeni tarkkuudella ( 1 km/h ) mitattattuna eroa ei tullut ollenkaan."



    Yritätkö todistaa, että ajotapamuutoksellasi ei käytännössä yhtään ollut vaikutusta turvallisuuteen? Keskinopeushan ei muuttunut. Koita jo päättää, mitä mieltä olet.



    Tuossa on se ero, että ylinopeus tavoitenopeutena on tehottomampaa tavoitteen saavuttamisen kannalta kuin esimerkiksi suurin sallittu. Ylinopeutta ei saavuta läheskään niin usein kuin suurimman sallitun. Ero vain kasvaa, jos tavotenopeudeksi otetaan suurin sallittu -5...10 km/h.



    Kokeiluusi liittyen on huomioitava myös sellainen seikka, että teit sen nykyisissä olosuhteissa. Jos tavoitteena kaikilla (= ne, jotka nykyään ajavat perinteisen toleranssin puitteissa) olisi nollatoleranssi, olisi myös tulos erilainen kuin jos vain sinä yksin päätät pudottaa nopeuttasi. Laskihan nollatoleranssikokeilussakin keskinopeus tieosuudella 3-4 km/h. Tuo ennustaa hieman paremmin tilannetta kuin sinun kokeilusi.



    Minulla tavoitenopeus ei yleensä ole puuttumiskynnys.



    "Eikä sinuun tee vaikutusta tuosta nopeuserosta aiheutuva kuolonkolarin riskin kolminkertaistuminenkaan, ethän pidä sitä ongelmana koska et aio ajaa kolaria."



    Tähän voisi taas todeta jotain, mutta koska asia on käsitelty viimeksi kommenttini 22.5.09 klo 9.54 lopussa ja ilmeisesti todettu epäoleelliseksi, antaa olla.



    "Olet myös sanonut ettei sinua hetkauta miten muut kopioivat nopeuskäyttäytymistäsi, se ei kuulemma ole sinun murheesi, siitäkään huolimatta vaikka esimerkki onkin paras tapa vaikuttaa muihin."



    Siinä tapauksessa osuuteni liikenteen kehityksessä on positiivinen. Ei kovin huono juttu eikä siis anna aihetta murehtimiseen.



    "Ainoa asiantuntija ajonopeutesi vaikutuksesta ajoaikoihisi olet sinä, ja olet kertonut että 130 km/suuntaansa olevalla työmatkallasi matka-aikasi pitenee aamulla korkeintaan 5 minuuttia, illalla ei yhtään kun talvirajoitukset astuvat voimaan."



    Jep. Vanhalla ykköstiellä (ennen moottoritien avaamista) ei ajettu kesällä suurinta sallittua, vaan raskaan liikenteen tahdissa. Ei tule juurikaan ajettua ylinopeuksia. Muttei myöskään ole talvinopeuksilla ylitysten estämiseen vaadittavaa pelivaraa.



    "Keskinopeudella 60 km/h, työmatkasi kestää n. 4:20 talvirajoituksella ja enintään 4:25 kesärajoituksella. Eroa 2 %."



    Turha laskelma, koska ko. työmatkani keskinopeus oli n. 83 km/h. Se ei ole edustava otos kaikista ajoistani.



    "Jos 20 km/h:n muutos rajoituksessa aiheuttaa vain kymmenesosan siitä aikatappiosta jonka aiheuttaa nykyisen ajonopeutesi ja rajoituksen ero, niin on pakko epäillä, että jommassakummassa laskelmassasi on mätää."



    Tottahan mätää on paljonkin. Oman osuuteni kerroin jo vähän aiemmin, myös sinä teit perusteettomia oletuksia.



    "Omat kokemukseni tukevat arviotasi talvinopeusrajoitusten vaikutuksesta mutta ovat aivan päinvastaiset kuin kokemuksesi aikahäviöstä nopeusrajoitusta noudattaessa."



    Sinä sanotkin ajavasi paljon pienemmällä marginaalilla kuin itse ilmoitan vaadittavaksi, jotta varmasti pysytään suurimmassa sallitussa.



    Omalta osaltani kyse ei ollut kokemuksista, vaan esimerkinomaisesta laskelmasta, jonka lähtötietojen puutteellisuudesta ollaan varmaan samaa mieltä.



    "Oleellista on se, mistä kuskin ylinopeudet johtuvat.

    ...

    Mutta jos nopeus ei pysy rajoituksen mukaisena kuski ei pidä kovin välitä asiasta tai jos hän jopa tahallaan ajaa yli rajoituksen esim. aikasäästön vuoksi, pidän aika vähäisenä mahdollisuuksia että tämä asenne koskisi vain tätä yhtä asiaa hänen ajotavoissaan."




    Minusta vielä oleellisempaa on se, kuinka paljon ja kuinka suuria ylityksiä kuski sallii itselleen. Muutenhan sinä julistat itsesi yhteiskuntakelvottomaksi, koska ihan varmasti olet varastanut työnantajaltasi kuulakärkikynän. Olet siis varas. Tuskin se yhteen kuulakärkikynään rajoittuu.



    "Liikennetaidoksi lasken sen, miten hallitsee itseään liikenteessä eli vaikuttaako omiin ratkaisuihin turvallisuus, mukavuudenhalu vai joku muu, joka vain perustellaan jollain päivänvaloa kestävällä syyllä. Kuten ylinopeuden myötä muka saavutettu ajansäästö tai sujuvuus."



    Samaa mieltä. Kunhan muistetaan, että tuokin on vain osa liikennetaitoa. Lopputulos kuitenkin viimekädessä merkitsee, eli miten käytännössä asian toteuttaa. Ei mukavuudenhalun tai jonkun muun syyn perusteella tehty päätös sinänsä. Rajoituksenkin mukaan voi ajaa yhtä lailla hyvin tai huonosti.

      
  • TeeCee: "Minä en perustele ylinopeuden haitallisuutta fysiikan avulla, vaan kerron niistä fysiikkaan perustuvista syistä miksi yhteiskunta vastustaa ylinopeuksia. Kyseenalaistaaksesi minun puheitani sinun pitäisi sanoa että ei valtio fysiikan lakeihin perustuvien onnettomuuksien seurausten vuoksi ylinopeuksia halua vähentää vaan...jne. Ymmärrätkö mitä ajan takaa?"



    Herbert 22.5.: ” En ymmärrä. Jos ylinopeus on fysiikan takia haitallista ja yhteiskunta perustelee ylinopeuden haitallisuutta, mitä eroa noissa sitten on?”




    Pistät minut jatkuvasti asemaan jossa paitsi edellytät minun tietävän tarkalleen miksi joku asia on niin kuin on, sen lisäksi myös osaavan antaa tyhjentävän selvityksen miksi jokainen mieleesi pälkähtänyt mahdollinen tai mahdoton muu vaihtoehto ei voisi pitää paikkaansa. Sen sijaan että yrittäisit itse miettiä miksi sinun kantasi poikkeaa 180 astetta asiantuntijoiden kannasta, sinä mietitkin että miksi nämä pimittävät totuutta. Tähän puutuneena en nyt kinaa siitä perustuuko se tutkijoiden mielipide ylinopeuden merkitykseen fysiikkaan vai johonkin muuhun. Ota itse selville. Kerro sitten mitä muita vaihtoehtoisia teorioita löysit ja vertaillaan minun löytämiäni sinun löytämiin mieluummin kuin ryhdytään itse tiedemiehiksi.



    TeeCee: "Kyllä minä löydän omiakin selityksiä miksi nopeusrajoituksen noudattamisen vaatimus tarkoita että kaikki sitten kaikki nopeudet ovat rikos ihmisyyttä vastaan, mutta kumoa nyt ensin tuo oma, mielestäni ihan järkevä, perustelusi."



    Herbert: ”Ei tarvitse kumota. Kyse on nyt siitä, millä tarkkuudella asioita on tarvetta käsitellä. ”




    Kyllä jotain tarvitsee kumota, koska tässäkin vastineessasi tivaat minulta samaa asiaa johon jo itse vastasit AkiK:lle. Jos korkeintaan rajoituksen mukaista nopeutta voi ajaa siksi että se on turvallisempaa kuin laittoman nopeuden ajaminen ilman, että sen seurauksena auto pitää pysäyttää kokonaan, niin sitten sinun pitää kumota mielipiteesi jonka kerroit Akille. Jos rajoituksen noudattaminen turvallisuussyistä ei mielestäsi edellytä auton pysäyttämistä, sitten sinun pitää kumota minulle kertomasi mielipide.



    TeeCee: "Eikö tämä muka ole tarpeeksi hankalaa ilman että tähän sotketaan tilannenopeuskin?"



    Herbert: ”On. Minusta ei kuitenkaan ole tarvetta vetää rajoitusta niin alas, että se kattaa tilannenopeudetkin.”




    Jaa. No nyt kun mielipiteesi tuosta jonkun muun keskustelun aiheesta selvisi, niin voidaan jatkaa aiheesta. Se on tarpeeksi hankala ilman että siihen sotketaan nopeusrajoitusten tasokin.



    TeeCee: "En myöskään puhunut onnettomuuteen johtavista riskitekijöistä vaan liikennekuoleman riskitekijöistä."



    Herbert: ”On omalla ihmeellisellä tavalla aika huvittavaa, jos kuolemaan ei vaikuttaisi onnettomuuteen johtavat tekijät. Minusta kuolemaan johtavat tekijät ovat samoja kuin onnettomuuteen johtavat. Erona on ainoastaan se, että kaikki kuolemaan johtavat tekijät eivät käytännössä kasvata onnettomuuden syntymisen riskiä.”




    Minusta taas on ”aika huvittavaa” että tässä sanot noin kun tässä kommentoimassani vastineessa sekoitat onnettomuuden- ja liikennekuoleman riskit (… ihan tasan varmasti samaa porukkaa tutkittaessa ei 10% nopeuden alentamisella tämän porukan aiheuttamien onnettomuuksien määrä vähene 38%, mikäli…).



    Ei tuo mainitsemasi ole ainoa ero, eroa on myös siinä, että eräässä riskissä tapahtuva muutos vaikuttaa liikennekuolemien määriin enemmän kuin niissä muissa tapahtuva samansuuruinen muutos.



    Nyt tämän asian tarkka käsittely on sinusta aika huvittavaa mutta toisaalta olet useammankin kerran protestoinut sitä kuinka mediassa on puhuttu näistä asioista niin epätäsmällisesti että sanoma on muuttanut jo merkitystään. Olet epäillyt että päättäjät ja/tai media puhuu noin harhautusmielessä ja olet kaivannut päättäjiltä virallista tunnustusta siitä, että ylinopeudet eivät lisää onnettomuuksia.



    TeeCee: "Minun väitteeni ei kuulu, että nopeus yksittäisenä riskinä vaikuttaa seurauksiin muita enemmän. Minun väitteeni on, että liikenneonnettomuuksia tutkineiden asiantuntijoiden mielestä liikenteen keskinopeus on tärkein liikennekuoleman riskitekijä. Ratkaiseva ero, vaikka luettuna pieneltä kuulostaakin."



    Herbert: ”En huomaa eroa noiden välillä.”




    Selitän paremmin: en ole itse selvittänyt mikä tekijä vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin muita enemmän, sen ovat selvittäneet tutkijat. Minä väitän että tiede on asian selvittänyt, koska vain tämän olen itse havainnut tieteentekijöiden kirjoittamista julkaisuista. En kinaa siitä ovatko he oikeassa vai väärässä, näin minun on helpompi muuttaa mielipidettäni jos sinä vaikka löydätkin virheen niistä kymmenistä tutkimuksista joihin tutkijat mielipiteensä perustavat. Ja ennen kaikkea näin toimien minun ei tarvitse kinata asiasta josta kumpikaan emme tiedä kovin paljoa.



      
  • TeeCee: "Osa kummallisuudesta johtuu siitä että vertaat aivan erityyppisiä riskejä toisiinsa."



    Herbert 22.5.: ” Johtuuko nopeuden merkityksen korostaminen siitä, että muita riittävän erilaisia riskejä ei ole sopivaa ottaa mukaan tarkasteluun?




    Joko siitä tai sitten siitä, että sen on havaittu olevan niin tärkeä asia. Tärkeintä asiaahan pitääkin korostaa. Kai sopii että puhun siitä tärkeimpänä asiana siihen asti kunnes olet saanut asiantuntijoiden kanssa sovittua uuden järjestyksen?



    Sanoit että väitteeni että nopeus yksittäisenä riskinä vaikuttaa seurauksiin muita enemmän on ”aika kummallinen”. Tarkoitatko, että alan asiantuntijoiden vallitseva käsitys tästä asiasta on kummallinen vai onko minun luuloni että he ovat tuota mieltä kummallinen? Itse en usko tulkinneeni väärin kun kaikkien asiaa käsittelevien tutkimusten yhteenveto sanoo, että ”Liikenteen keskinopeus on kaikkein tärkein liikennekuolemien riskitekijä. Sillä on voimakkaampi vaikutus liikennekuolemiin kuin millään muulla tunnetulla riskitekijällä, mukaan lukien liikenteen määrän muutos. Nopeus riskitekijänä on läsnä aina.”



    Sinä tietysti löydät tuosta porsaanreikiä kuten että mitä kaikkia sitten ovat nuo ”tunnetut riskitekijät”, mitä jos onkin tutkittu vai nopeuden merkitystä. Minulle ei riitä huijausepäilyjen esittämisen syyksi vain se, että en tunne tutkimusten yksityiskohtia. Lisäksi ymmärrän tutkimusten väitteelleen esittämät perustelut. Jos kerran nopeus on ainoa riskitekijä joka on mukana joka ainoassa liikenneonnettomuudessa, olisi hämmästyttävää jos sillä olisi pieni merkitys. Jos joku toinen tekijä vaikuttaisi kuoleman todennäköisyyteen vaikkapa 10:nnessä potenssissa eli 10 %:n kasvu tässä tekijässä lisäsi kuoleman todennäköisyyttä 160 %, mutta tekijä olisi läsnä vain esim. joka neljännessä onnettomuudessa, tuon suuruisen muutoksen kokonaisvaikutus olisi vain 40 %. Nopeudessa saman suuruinen kasvu aiheuttaisi n. 50 %:n kuolemanriskin kasvun.



    Herbert: ” Riski on tekijä, joita pitää poistaa niiden luonteesta riippumatta.”



    Liikennettä ei saa riskittömäksi niin kauan kun ihmisillä on sen rutiineissa päätäntävaltaa. Nykymuotoisessa liikenteessä on järkevintä panostaa ensisijassa riskiin jossa tapahtuva muutos vaikuttaa meidän tielläliikkujien kuolemanriskiin eniten.



    Herbert: ” Tahallaan tai vahingossa, ei sillä ole merkitystä. Oleellista on se, että noin tapahtuu. Mitä pitää muuttaa, jotta vahingossa ei haitallisia tekoja tehdä. Se on oleellista riskitason alentamisen kannalta.”



    Miksi ei saisi kysyä myös että mitä pitää muuttaa jotta tarkoituksella ei tehtäisi haitallisia tekoja? Oikeussanastossa tahatonta tekoa kuvataan lievemmällä sanalla kuin tahallista vaikka teon vaikutus olisikin sama. Kuolemantuottamus/murha, tuhotyö/huolimattomuus, biologisen aseen kiellon rikkominen/pieru. Tietysti sillä on merkitystä ollaanko perkaamassa liikenteestä pois tahallisten tekojen vai vahinkojen aiheuttamia haittoja.



    Herbert: ” Tuossa se sinun tapasi laskea asioita meneekin metsään. Jos nukahtaneiden määrää vähennetään ja saadaan tulokseksi 10% vähemmän ruumiita, ihan tasan varmasti samaa porukkaa tutkittaessa ei 10% nopeuden alentamisella tämän porukan aiheuttamien onnettomuuksien määrä vähene 38%, mikäli muut tekijät pidetään vakioina. ” Yksinkertaistaen: Jos sadasta kuskista 10 pysyy hereillä entisen nukahtamisen sijaan, kuolee enää 90 ihmistä. Jos sadasta kuskista sata nukahtaa, sata kuolee. Jos näiden nopeus on ennen nukahtamista 10% alempi kuin ennen, liki sata kuolee edelleen.”



    Nyt sinä et tainnut oikein keskittyä? En osaa sanoa mikä osuus rattiin nukahtaneista kuolee, mutta taatusti ei likikään jokainen. Jos jokainen nukahtanut kuolisi, ja rattiin nukahtamiset vähenisivät 10 %, nukahtamisen aiheuttamien onnettomuuksien seurauksena kuolleiden määrä putoaisi 10 %. Siis liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä ei putoa tuon verran, vaan ainoastaan nukahtamisen seurauksena kuolleiden määrä. Vuonna 2007 kuolonkolareista nukahtaminen oli välittömänä riskitekijänä 7 %:ssa, joten 10 %:n nukahtamiskuolemien lasku vähentäisi kaikkien liikennekuolemien määrää 0,7 %:lla (100 % * 0,07 * 0,1). Mukana?



    Jos taas liikenteen keskinopeus laskee 10 %, se vaikuttaa kuolonuhrien määrään kaikissa onnettomuuksissa oli sen alkuperäinen syy sitten nukahtaminen, havaintovirhe, vika autossa tai tiessä jne. Kun otanta on riittävän suuri kompensoidakseen satunnaiset poikkeamat keskiarvosta tai kun pientä otantaa seurataan tarpeeksi pitkään, nopeuden vaikutus on aina sama. Sinulle onnettomuuden seurausten ja nopeuden korrelaatio on tuttu juttu kuten sanoit, joten tiedät että 10 %:n nopeuden laskun vaikutus kuolonuhrien määrään 37,7 %. Tämä on tämän hetken fakta, mutta niistä muista vertailuun ottamistani riskeistä otin vähättelyn välttämiseksi huonoimman mahdollisen vaihtoehdon, eli että jokainen kuolonkolari, jossa mukana oli joku luettelemistasi riskeistä, olisi jäänyt tapahtumatta kokonaan jos tätä riskiä ei olisi ollut. Olet siis oikeassa siinä että laskuni meni metsään, sillä liioittelin sinun kantaasi moninkertaisesti. Käytin esimerkiksi nukahtamisen riskinmuutoksena arvoa 10 % kun se todennäköisesti olisi käytännössä 0,7 %. Minusta tämä ei kuitenkaan ole tuomittava teko, minusta tuomittavaa olisi muutella lukuja oman kannan eduksi.



    Tässä yhteydessä on luontevaa ottaa puheeksi sinun vertailussasi käyttämä matematiikka. Kun olet vertaillut nopeusvalvonnan nollatoleranssin etuja ja haittoja itsesi kannalta, olet aloittanut ajansäästösi laskemisen sen vaihtoehdon mukaan että joutuisit ajamaan rajoitusta hiljempaa jotta et ylittäisi sitä, mutta riskin muutosta laskiessasi aloituspisteesi onkin nopeusrajoitus. Niinpä saat vaa’an toiseen kuppiin 7 %:n liikennekuoleman riskin kasvun ja toiseen kuppiin 16,6 %:n aikasäästön (keskinopeus 60 km/h => 50 km/h).



    Jos lasket säästäväsi aikaa 20 % :n nostamalla keskinopeuttasi 50=>60 km/h, muuttuu kuolemanriskikin 20 %:n keskinopeutta vastaavasti. Näin ollen nykyinen ajotapasi lisää kuolemanriskiä 120 % (= 1,2^4,5) eikä 7 %. Tai jos haluat lähteä vertaamaan ajansäästön ja riskin suhdetta rajoituksesta alkaen ja oletamme että laskemasi 7 %:n riskinkasvu pitää paikkansa, silloin säästät aikaasi 1,5 % (1,015^4,5=1,069), et 20 %.



    Toivottavasti et alennu vastaamaan, että eikös rajoitus juuri ole hirmuisen vaaran ja täydellisen turvallisuuden tarkka raja. Pistä sitten ainakin näytille missä niin olen sanonut.

      
  • Herbert: ” Yhden välittömän riskitekijän poistaminen vähentää usein kuolonkolarin todennäköisyyden lähes nollaan.”



    Vähentääkö tosiaan usein? Kuinka usein ja miten lähelle nollaa? Annappa nyt näyte siitä mihin nämä sinun mielipiteesi perustuvat, jotta me muut osaamme antaa niille sen arvon minkä ne ansaitsevat. Siis kuinka paljon yhden ( minkä ) riskitekijän poistaminen vaikuttaa kuolonkolarin todennäköisyyteen ja kuinka lähelle nollaa sen vaikutus kuolonkolarin todennäköisyyden tällöin vie? Pistä myös linkki mistä asia sinulle selvisi.



    Herbert: ” Erona on se, että nopeutta tarkastellaan tasaisella käyrällä, jossa nopeus alenee tasaisesti. Muita virheitä usein joko tehdään tai sitten ei tehdä. Havaintovirheen ei voida sanoa olleen 10% alhaisempi.”



    Ja tuoko ero sitten aiheuttaa virhettä vertailtaessa eri riskitekijöissä tapahtuvia samansuuruisia muutoksia toisiinsa? Pitäisiköhän sinun ilmoittaa näistä havainnoistasi johonkin yliopistoon tai vastaavaan. Tuhannet tiedemiehet ympäri maailmaa tuhlaavat nyt aikaansa luullen että noita asioita voidaan vertailla kun sinä panttaat tietoa. Jos olet sinne päin yhteydessä, niin älä ota puheeksi sitä kuinka itse vertaat pienen nopeudenmuutoksen tuomaa riskilisää ison nopeusmuutoksen tuomaan aikahyötyyn. Voivat pian luulla että et ymmärrä asiaa mistä annat asiaa tuntevia lausuntoja.



    TeeCee: "Anna joku laskuesimerkki siitä miten nopeudessa tapahtuneen muutoksen hyötysuhde on huonompi kuin millään muulla muuttujalla. Eikö yhtään huimaa esittää mielipiteen perusteeksi asiaa joka on tismalleen päinvastainen verrattuna tutkimusten tuloksiin?"



    Herbert: ”Eiköhän periaate käynyt ilmi jo edellisestä kohdasta. Lopputulos ei huimaa, koska lasken asiaa eri tavalla. Matematiikka on siitä ihmeellistä, että täysin päinvastainen tuloskin voi olla oikein.”




    Periaate kävi ilmi hyvin, siksi minä kysynkin. Jos periaatteesi mukaan on väärin verrata vastaavansuuruisia muutoksia suureissa joilla on eri mittayksiköt, niin nyt sitä esimerkkiä vasta kaivataankin. Onko nyt siis niin, että jos verrataan vaikka tuotantolinjan kapasiteetin muutosta eri tilanteissa, niin työvuoroja lisäämällä saatua muutosta ei voida verrata koneiden suorituskyvyn lisäämisellä saatuun hyötyyn koska toinen lisää tuotantotunteja ja toinen tuotettavien kappaleiden määrää?



    Herbert: ” Mutta en halua, että pakenet tutkijoiden selän taakse mielipiteesi kanssa. Jos uskot jotain tutkimusta, kuvittelen sen olevan sinun mielipide. Jos sanoo olevansa jotain mieltä jostain asiasta, pitää ottaa vastuuta sanoistansa. Jos ei uskalla ottaa vastuuta, ei kannata asiasta puhua.”



    Minusta asiantuntijoiden mielipiteen käyttäminen oman mielipiteen muodostamisessa nimenomaan ON vastuun ottamista sanomisistaan. Vaatii paljon isompaa ponnistusta vääntää oma asenteiden, tietämättömyyden ja kaikkein hankalimpana väärien tietojen sävyttämä mielipiteensä vastaamaan tieteellistä totuutta kuin jatkaa turvallisten ja tuttujen pilvilinnojen suojissa haaveilua. Helpoin tie on pohtia miksi asiantuntijat eivät älyä asioita yhtä hyvin kuin minä tai miksi he salailevat minun aikoja sitten tajuamiani ajatuksia.



    Ymmärrän kyllä harmisi kun vetoan asiantuntijoihin, mutta jos kerran minä olen heidän kanssaan samaa mieltä olivat he mitä mieltä tahansa, mitä meidän kinaamisemme sinuakaan hyödyttää? Kannan vastuuni mielipiteestäni juuri silloin kun annan sinulle reilun mahdollisuuden sen muuttamiseen, osoitat vain sen perusteet eli asiantuntijoiden mielipiteen vääräksi tai osoitat että olen ymmärtänyt asiantuntijoiden mielipiteen väärin. Toista tapaa olemme jo koittaneet, olen esitellyt sinulle tilastoja eri riskitekijöiden merkityksestä kuolonkolarin riskille, mutta emme ole päässeet puusta pitkään niiden esittelemisellä. Olet vain sanonut että tuossahan on vain osa riskeistä, miten ne loput vaikuttavat. Ja koska en tiedä kaikesta kaikkea, toteat että koska sinun mielipidettäsi ei ole todistettu vääräksi, pidät siitä kiinni, voihan se olla tarkoituksella jätetty pois totuuden salaamiseksi.



    Vastaisuudessa sinäkin saat kantaa enemmän vastuuta puheistasi ja osoittaa väitteittesi todenperäisyyden etkä vain ampua minun väitteitäni alas sillä perusteella ettet tunne asiaa. Katson, että olen tehnyt osuuteni jos pystyn osoittamaan että jokin asia on tieteen tosiasiaksi hyväksymä, ei minun tarvitse lukea joka alan tohtoriksi jotta voisin perustella sen sinulle ja kustantaa vielä sinunkin koulutustasi jotta ymmärtäisit selityksen. En pakoile tällä vastuutani, asia nyt vaan on niin että näytön taakka on sillä joka väittää vallitsevaa käsitystä vastaan. Tähän asti minun on tarvinnut osoittaa ettei Kuu ole edam juustoa ja jos onnistun siinä, olet sanonut että voi se silti olla emmentalia.

      
  • Tänne jos minne sopii tämä

      
  • Herbert: ” Yhden välittömän riskitekijän poistaminen vähentää usein kuolonkolarin todennäköisyyden lähes nollaan.”



    TeeCee: "Vähentääkö tosiaan usein? Kuinka usein ja miten lähelle nollaa? Annappa nyt näyte siitä mihin nämä sinun mielipiteesi perustuvat, jotta me muut osaamme antaa niille sen arvon minkä ne ansaitsevat."




    Toivon, ettet arvota mielipiteitäni yhden mielipiteen perusteella. Tuollainen yleistäminen ei sovi sinun tapaasi käsitellä asioita.



    Minulla ei ole olemassa mielipiteeni tueksi tutkimustulosta asiasta. Välittömissä riskitekijöissä on sellaisia asioita kuten nukahtaminen, puutteellinen tai virheellinen havainto ympäristöstä tai vaikka ajoi tilanteeseen tietoisesti.



    Tarvitaanko tässä sen enempää perusteluja, jotta voidaan uskoa, että tuollaisen virheen poisjäänti suurella todennäköisyydellä estää koko kolarin. En lähde tarkkoja lukuja antamaan, kuinka paljon onnettomuudet näin vähenisivät. Ihan varmasti kyseessä on iso luku.



    Onko sinulla syytä epäillä, että asia ei ole kuten sanon?



    Herbert: ” Erona on se, että nopeutta tarkastellaan tasaisella käyrällä, jossa nopeus alenee tasaisesti. Muita virheitä usein joko tehdään tai sitten ei tehdä. Havaintovirheen ei voida sanoa olleen 10% alhaisempi.”



    TeeCee: ”Ja tuoko ero sitten aiheuttaa virhettä vertailtaessa eri riskitekijöissä tapahtuvia samansuuruisia muutoksia toisiinsa?”




    Kyllä.



    TeeCee: ”Pitäisiköhän sinun ilmoittaa näistä havainnoistasi johonkin yliopistoon tai vastaavaan.”



    Miksi pitäisi?



    TeeCee: ”Tuhannet tiedemiehet ympäri maailmaa tuhlaavat nyt aikaansa luullen että noita asioita voidaan vertailla kun sinä panttaat tietoa.”



    En minä tietoa panttaa. En jaksa uskoa, että tuollaisten asioiden yhteismitallisen vertaamisen ongelmat eivät olisi yliopistoporukoiden tiedossa. Jos ongelmaa ei olisi, laissa olisi varman mainittu suurin sallittu arviointivirhe- tai väsymystaso. Poliiseillakin luultavasti olisi ratsioissaan mukana myös arviointivirhemittari tai väsymysmittari. Nyt heillä on vain nopeus- ja alkoholimittari.



    Sinä tunnut olevan tästä eri mieltä. Toivon sinun kertovan minulle, miten noiden asioiden suuruutta voidaan käsitellä.



    TeeCee: ”Jos olet sinne päin yhteydessä, niin älä ota puheeksi sitä kuinka itse vertaat pienen nopeudenmuutoksen tuomaa riskilisää ison nopeusmuutoksen tuomaan aikahyötyyn.”



    Jos nopeus (aika) muuttuu x% tai x aikayksikköä ja sen seurauksena riski y% tai y kpl, tottahan noita voi verrata (painotukset päättää jokainen itse), koska lähtötiedot vertailua varten on täsmälliset. Mutta kerro jo, miten tiedemiehet mittaavat arviointivirheen vaikutusta? Sehän muodostuu määrän ja suuruuden tulosta. Nopeudessa tuo on yksiselitteinen asia, arviointivirheessä ei ole.



    TeeCee: "Anna joku laskuesimerkki siitä miten nopeudessa tapahtuneen muutoksen hyötysuhde on huonompi kuin millään muulla muuttujalla. Eikö yhtään huimaa esittää mielipiteen perusteeksi asiaa joka on tismalleen päinvastainen verrattuna tutkimusten tuloksiin?"



    Herbert: ”Eiköhän periaate käynyt ilmi jo edellisestä kohdasta. Lopputulos ei huimaa, koska lasken asiaa eri tavalla. Matematiikka on siitä ihmeellistä, että täysin päinvastainen tuloskin voi olla oikein.”



    TeeCee: ”Periaate kävi ilmi hyvin, siksi minä kysynkin.”




    Tämä keskustelu on levinnyt niin hajalleen ja moneen osaa, etten jaksa etsiä alkuperäistä kohtaa enkä muista, mitä tarkkaan ottaen olen tarkoittanut. Mutta onhan nopeus tietysti nimikkeenä varmasti merkittävin sikäli, että se on aina olemassa. Ja sitä vähentämällä saadaan seurauksia vähennettyä. Esimerkiksi nukahtamista ei aina ole mukana, joten tyhjästä on paha nyhjästä. Mutta joskus totesit, että suurin sallittu nopeus on riskitarkastelussa nollaraja. Jos ajat rajoituksen mukaan, nopeudella ei ole vaikutusta riskiin (lisäriski). Amerikkalainen tutkimuksesi ei taida käsitellä asiaa noin, siellähän puhuttiin liikenteen keskinopeudesta. Siksi nopeus ei yleensä näy tutkijalautakuntien riskitaulukoissakaan kovin hallitsevana. Ja nollatoleranssikäytäntökin taitaa sotkea nuo asiat. Suurinta sallittua ajavatkin todennäköisesti pudottavat nopeuttansa, koska eivät uskalla ajaa lähellä puuttumiskynnystä. Siksi ennenkin laillinen nopeus putoaa hieman. Näin ainakin itselläni tulee tapahtumaan kohta.



    TeeCee: ”Kannan vastuuni mielipiteestäni juuri silloin kun annan sinulle reilun mahdollisuuden sen muuttamiseen, osoitat vain sen perusteet eli asiantuntijoiden mielipiteen vääräksi tai osoitat että olen ymmärtänyt asiantuntijoiden mielipiteen väärin. Toista tapaa olemme jo koittaneet, olen esitellyt sinulle tilastoja eri riskitekijöiden merkityksestä kuolonkolarin riskille, mutta emme ole päässeet puusta pitkään niiden esittelemisellä. Olet vain sanonut että tuossahan on vain osa riskeistä, miten ne loput vaikuttavat. Ja koska en tiedä kaikesta kaikkea, toteat että koska sinun mielipidettäsi ei ole todistettu vääräksi, pidät siitä kiinni, voihan se olla tarkoituksella jätetty pois totuuden salaamiseksi.”



    Toiseksi tavaksi nimittämäsi ei ole mikään toinen tapa, vaan ihan sama kuin ensimmäinenkin. Jos on käsitelty vain osaa riskeistä, ei yksinkertaisesti voi sanoa lopputuloksen kattavan kaikkea.



    Kuten ennenkin olen todennut, harvoin tutkija on varsinaisesti väärässä. Pitää vain muistaa tuloksia lukiessaan, mitä on käsitelty ja millä reunaehdoilla. Silloin ei pidä niputtaa mukaan tutkimuksen ulkopuolisia asioita.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit