Mitä rajoituksille pitäisi tehdä? Toisaalta laissahan on jo nyt maininta nopeuden sovittamista olosuhteisiin...
Jos 80 on yleisesti ottaen liian kova vauhti, ei vikaa ainakaan rajoituksesta pidä etsiä.
Niin, kysyin siksi, koska näytät pitävän muuttuvia rajoituksia turhana.
Herbert:
Alussa sanoit ajavasti tilanteen mukaisella nopedella, mutta nyt se kuulostaa vaikealta?
Älä sekoita kahta asiaa keskenään. 80km/h rajoitus moottoritiellä ja kyseisissä keliolosuhteissa on turhan alhainen, jos noudattaa turvavälejä. Ongelmiahan aiheutti vain edellä ajavan nostattama lumipölly, mikä ei siis ole ongelma, jos edellä ajavia ei ole tai se on riittävän etäällä.
Herbert:
Nopeus ja turvavälit kulkevat käsi kädessä. Mitä kovempi nopeus, sitä enemmän tarvitaan tilaa.
Aivan. Se, että ajetaan liian lyhyillä turvaväleillä ei korjaannu rajoitusta alentamalla.
Herbert:
Nuo ovatkin hetkellisiä ja siten täysin luonteeltaan erilaisia tilanteita kuin esim. moottoritiellä muiden perässä ajaminen. Vähän sama kuin pimeässä kohtaaminen. Siinäkin pitäisi ajaa 30 km/h, mikä on epärealistinen vaatimus.
Kyllä minä ainakin hiljennän tuntuvasti, kun tavallisella maantiellä vastaan tulee lunta pöllyttävää raskasta kalustoa pimeään aikaan. Ei ole kivaa ajaa edes sitä muutamaa sekuntia sokkona. Pelkkä pimeällä kohtaaminen on aika lailla eri juttu.
80km/h rajoitus moottoritiellä ja kyseisissä keliolosuhteissa on turhan alhainen, jos noudattaa turvavälejä. Ongelmiahan aiheutti vain edellä ajavan nostattama lumipölly, mikä ei siis ole ongelma, jos edellä ajavia ei ole tai se on riittävän etäällä.
Ko. perjantaina viikko sitten oli lumisateen ja sen keveydestä/puuterimaisuudesta johtuvan pöllyämisen lisäksi myös ainakin täällä pk-seudulla erittäin liukas keli, mitä ei sovi unohtaa.
Mutta noin yleisesti, niin eihän liikenteessä tosiaan ole ongelmia, jos kaikki ajaisivat kuten pitäisi! Myös olosuhteet huomioiden jne. jne. (tähän saa pitkän listan perään)
Se tuhannen taalan kysymys on edelleen, miksi niin ei tehty? Miten parannetaan ennen kaikkea asenteita? Kun se on kohdillaan, niin
Se tuhannen taalan kysymys on edelleen, miksi niin ei tehty? Miten parannetaan ennen kaikkea asenteita? Kun se on kohdillaan, niin
monta asiaa korjaantuu lähes "itsestään".
En osaa sanoa miten asenteita voisi korjata, mutta sen tiedän, että viranomaiset ovat menettäneet uskottavuutensa, kun vuosikaudet on keskitytty lähes pelkästään ylinopeuksien valvontaan ja pönttökameroilla rahastamiseen.
Saman aikaisesti, kun hyvissä (=normaaleissa) olosuhteissa ajamisesta nopeudella, mikä kyseisellä kohdalla vielä pari vuotta sitten olisi ollut sallittua eli pääosin vailla minkäänlaista riskiä, rangaistaan ankarammin, kuin raiskaajaa, mutta sitten kyseisen kolarisuman aikaan ollaan täysin kyvyttömiä puuttumaan mihinkään, vaikka rajoituksenmukainenkin nopeus oli liikaa, kun roikutaan toisen perässä tappituntumalla.
Liittyy vain löyhästi tähän hyvään kommenttiin, mutta tartun yhteen pikkuseikkaan.
Herbert:
Eilen oli ainakin etelärannikolla todennäköisesti samantyyppiset olosuhteet kuin pääkaupunkiseudun kolarisuman aikaan...Itse ajelin vajaan 50 km moottoritietä. Tuona aikana minut ohitti lukemattomien henkilö- ja pakettiautojen lisäksi kaksi rekkaakin, vaikka näiden saavuttaessa minut ajoin tasan 80 km/h todellista nopeutta...
Jos ajoit 80 km/h ja koit nopeuden jotenkin järkeväksi, keli oli silloin varmasti paljon parempi kuin viikko sitten pahimmilla hetkillä.
Jouduin itse olemaan liikenteessä pääkaupungissa viime perjantaina alkuiltapäivästä. Vältin varsin täpärästi parikin kolaria moottoritiellä, ja voin vakuuttaa olosuhteiden olleen sellaisia, että 80 km/h ei tullut mieleen pahimmillekaan kaahareille.
Tilanne oli sellainen, että edessäolevan auton takavalot eivät näkyneet (edes sumuvalot) kuin muutaman autonmitan. Sama koski takanaolevan etuvaloja. Liikennemerkit tai tienviitat eivät erottuneet, eivät myöskään kunnolla tien reunat. Kaistojen välillä oli lumivalli. Liittymän löysi, jos tunsi tien. Jono saattoi pysähtyä varoittamatta, tie oli erittäin liukas millä hyvänsä rengastuksella. Tähän kun lisätään suuri liikennetiheys, soppa oli valmis. Motarilla mentiin kolmeakymppiä, ja sekin oli todellisuudessa liian kovaa noihin olosuhteisiin.
Pöllyävä lumi ei ollut välttämättä kotoisin edes omalta ajoradalta, vaan tuuli painoi vastaantulijoiden nostattaman pöllyn eteen. Näkyvyysvaihtelut olivat suuria, ja ero kaupungin katujen ja moottoritien välillä oli hämmästyttävä. Kadulla oli ihan vain tavallinen kurja keli, moottoritiellä katastrofaalisen huono keli. (Itse suoriuduin motarilta pois ensimmäisestä mahdollisesta liittymästä, mikä osoittautui erittäin hyväksi vedoksi.)
Tilanne ei ilmeisesti kestänyt kovin pitkään, koska isommat ketjukolarit sattuivat lyhyen ajan sisällä alkuiltapäivästä. Aamulla oli se tavallinen huono talvikeli, samoin iltapäivällä. Ja kun pääsi illalla kymmenen kilometriä kehäkolmosen ulkopuolelle, tie oli kuiva ja kuu paistoi.
Kuitenkin siis tilanne oli sellainen, että ongelma ei ollut turvaväleissä. Noilla liikennetiheyksillä ja näkyvyyksillä kysymys oli siitä, että moottoritiellä turvallinen ajonopeus oli ehkä 20-30 km/h. Siinä on kuitenkin se riski, että takaa tulee yksi ääliö, joka sitten niputtaa homman kertalaakilla.
Liukkaan kelin ketjukolareita kyllä tulee joka vuosi paljon siitä, että ajetaan sitä satasta tappituntumalla. Tuusulanväylällä taisi olla pari viikkoa sitten sellainen ilman mitään näkyvyysongelmia. Tällä kerralla tilanne oli kuitenkin hyvin poikkeava. Olen aika monta kilometriä ajanut talvisia teitä, ja tämä oli tasan haastavin keli- ja liikennetilanne, johon olen osunut.
En osaa sanoa miten asenteita voisi korjata, mutta sen tiedän, että viranomaiset ovat menettäneet uskottavuutensa, kun vuosikaudet on keskitytty lähes pelkästään ylinopeuksien valvontaan
...jota tuolloin kanssa harrastettiin (olosuhteisiin nähden siis).
Opelixi:
Saman aikaisesti, kun hyvissä olosuhteissa ajamisesta nopeudella, mikä kyseisellä kohdalla vielä pari vuotta sitten olisi ollut sallittua eli pääosin vailla minkäänlaista riskiä, rangaistaan ankarammin, kuin raiskaajaa...
Niinkö?
Opelixi:
... mutta sitten kyseisen kolarisuman aikaan ollaan täysin kyvyttömiä puuttumaan mihinkään, vaikka rajoituksenmukainenkin nopeus oli liikaa, kun roikutaan toisen perässä tappituntumalla.
Miten siinä pöllyssä kukaan olisi muuten nähnyt poliisia, jos kerran esillä olokin olisi rauhoittanut?
Tai miten poliisi nähnyt itse liikkeellä ollessaan (jos olisi ja mahd. jossakin päin olikin?) nähnyt tappi- tai muut tuntumat?
Mitä voi poliisilta kohtuudella edellyttää, kun ei voi kaikkialla olla, vaikka resursseja oikeasti olisikin?
Kun ei joka paikassa pysty olemaan, niin mistä tiedetään rysähtäisikö samassa mittakaavassa jossakin muualla, missä ei oltaisi partioimassa? Taas "kaikki kynnelle kykenevät poliisit pyydettäisiin auttamaan kolarisuman selvityksessä" - ja taas muualla pitää olettaa, että olisipa kuskeilla liikenteellä itsellään sen verran älliä päässä...
Ja taas me tullaan siihen, että tarvitaan asennetta! Jos sitä on, ei poliiseja tarvita. Mitä asennetta se on, jos valvovan silmän välttäessä aletaan lipsumaan kaikessa, jota jo laki edellyttää noudatettavan, yhteisen turvallisuuden nimissä?
Ei poliisi ole minun silmissäni menettänyt uskottavuuttaan. Toivon ja suon heille merkittävä resurssinlisäystä toki! En väheksy mitenkään esilläoloa ja puuttumista tarvittaessa! Kaikki lähtee kuitenkin itsekunkin ratin ja penkin välissä istuvan ajatuksista.
Misar kirjoitteli vi...halvatun narsisteista. Jos lain ja yhteisen hyvän ajattelemisen (liikenneturvan kannalta) ohi menee liikenteessä oma etu, niin se ei ole lain ja poliisin, tai viranomaisen hoidettavissa, tai niiden vika. Minäkin haluaisin tietää, mikä asiaan auttaisi.
Se on täysi keliriippumatonta, jos oppi menee perille (toiston toistona).
Misar kirjoitteli vi...halvatun narsisteista. Jos lain ja yhteisen hyvän ajattelemisen (liikenneturvan kannalta) ohi menee liikenteessä oma etu, niin se ei ole lain ja poliisin, tai viranomaisen hoidettavissa, tai niiden vika. Minäkin haluaisin tietää, mikä asiaan auttaisi.
Se on täysi keliriippumatonta, jos oppi menee perille (toiston toistona).
Yksinkertaista. (TL)Lakia on muutettava siellä, missä on vähintään kaksi ajokaistaa samaan suuntaan. Oikeanpuolimmainen on pakotettu hitureille, jotka eivät kykene ajamaan kelin sallimaa nopeutta.
Misar kertoili tavanomaisesta tilanteesta, jossa motarin vasen kaista on auraamatta. Ja että siellä järkevää nopeutta etenevät aiheuttavat muka oikean kaistan hitureille kolarisumariskin pöllyttämänsä lumen takia. Huh huh, niin voi ollakin, mutta kenen syy kysyn ma?
Yksinkertaista. (TL)Lakia on muutettava siellä, missä on vähintään kaksi ajokaistaa samaan suuntaan. Oikeanpuolimmainen on pakotettu hitureille, jotka eivät kykene ajamaan kelin sallimaa nopeutta.
Miten niin yksinkertaista. Minähän juuri ihmettelin, että onhan kumma, kun lakia ei osata noudattaa juuri muutenkaan, vaikka sitten poikkeustilaohjeistuksenkaan osalta, niin mitä sen muuttaminen auttaisi? Ja kun loppujen lopuksi terveen järjen olisi pitänyt sanella, oli pykälissä sitten mitä vain, eikös? Eli sen asenteen olisi pitänyt vaikuttaa.
Vai sanooko lain pykälä jotakin väärin, kun mainitaan että olisi hyvä sopeuttaa ajonsa olosuhteisiin??
mikahe:
Misar kertoili tavanomaisesta tilanteesta, jossa motarin vasen kaista on auraamatta. Ja että siellä järkevää nopeutta etenevät aiheuttavat muka oikean kaistan hitureille kolarisumariskin pöllyttämänsä lumen takia. Huh huh, niin voi ollakin, mutta kenen syy kysyn ma?
Tuossa sinun kirjotuksessasi on mahdollisesti jotakin sarkasmia mukana, en tiedä.
Mikä "järkevää nopeutta etenevät"? Mikä "vasen kaista auraamatta"? Mitä "tyypillistä"? Esim.
No miksi Misar sitten kirjoitti näin?
Saanen huomauttaa että vaikka lumi oli puuteria niin ei se sitä pöllyämistä aiheuttanut kuten halusit sanoa, vaan typerät narsistit jotka katsoivat oikeudekseen ajaa tilanteeseen nähden täysin järjetöntä nopeutta järjellisten autoilijiden ohi.
Niin, kysyin siksi, koska näytät pitävän muuttuvia rajoituksia turhana.
En oikein tiedä, miten asiaan pitäisi suhtautua. Järjestelmä on hieno ja periaatteessa toimiva, mutta jos kuskit eivät siitä piittaa, on turhaa noin kalliita liikennemerkkejä käyttää.
Älä sekoita kahta asiaa keskenään. 80km/h rajoitus moottoritiellä ja kyseisissä keliolosuhteissa on turhan alhainen, jos noudattaa turvavälejä. Ongelmiahan aiheutti vain edellä ajavan nostattama lumipölly, mikä ei siis ole ongelma, jos edellä ajavia ei ole tai se on riittävän etäällä.
Kovin montaa autoa ei mahdu noilla etäisyyksillä ajamaan esteettömän näkyvyyden edellyttämin välein. Ja kun esim. liitymissä liikennevirta häiriintyy, käytännössä jatkuvasti joku joutuu ajamaan huonossa näkyvyydessä. Puhumattakaan siitä, että kuskit eivät yksinkertaisesti pysty sujuvaan liikennöintiin. Aina sekaan mahtuu niitä, joille ei kokonaisuus merkkaa mitään. Tuossa kelissä niitä oli enemmistö.
Herbert:
Nopeus ja turvavälit kulkevat käsi kädessä. Mitä kovempi nopeus, sitä enemmän tarvitaan tilaa.
Aivan. Se, että ajetaan liian lyhyillä turvaväleillä ei korjaannu rajoitusta alentamalla.
Ei, pelkkä ajonopeuden alentaminen auttaisi. Mutta nyt ajettiin sekä liian lujaa, että liian lähellä toista. Millä se korjattaisiin?
Eilen oli ainakin etelärannikolla todennäköisesti samantyyppiset olosuhteet kuin pääkaupunkiseudun kolarisuman aikaan...Itse ajelin vajaan 50 km moottoritietä. Tuona aikana minut ohitti lukemattomien henkilö- ja pakettiautojen lisäksi kaksi rekkaakin, vaikka näiden saavuttaessa minut ajoin tasan 80 km/h todellista nopeutta...
Jos ajoit 80 km/h ja koit nopeuden jotenkin järkeväksi, keli oli silloin varmasti paljon parempi kuin viikko sitten pahimmilla hetkillä.
Jouduin itse olemaan liikenteessä pääkaupungissa viime perjantaina alkuiltapäivästä. Vältin varsin täpärästi parikin kolaria moottoritiellä, ja voin vakuuttaa olosuhteiden olleen sellaisia, että 80 km/h ei tullut mieleen pahimmillekaan kaahareille.
Tilanne oli sellainen, että edessäolevan auton takavalot eivät näkyneet (edes sumuvalot) kuin muutaman autonmitan. Sama koski takanaolevan etuvaloja. Liikennemerkit tai tienviitat eivät erottuneet...
Lunta oli pääkaupunkiseudulla varmaan enemmän ja osittain siksi tiet olivat liukkaammat. Veikkaan kuitenkin, että merkittävin ero oli liikennemäärissä. Pääkaupunkiseudulla jatkuva liikenne pitää näkyvyyden jatkuvasti olemattomana, minun tapauksessani näin ei ollut. Liikenne oli jatkuvaa, mutta suhteellisen väljää.
Lunta oli pääkaupunkiseudulla varmaan enemmän ja osittain siksi tiet olivat liukkaammat. Veikkaan kuitenkin, että merkittävin ero oli liikennemäärissä. Pääkaupunkiseudulla jatkuva liikenne pitää näkyvyyden jatkuvasti olemattomana, minun tapauksessani näin ei ollut. Liikenne oli jatkuvaa, mutta suhteellisen väljää.
Liikennemääristä tuo tosiaan oli kiinni. Tiet olivat kyllä poikkeuksellisen liukkaita, ja luntakin oli hiukan turhan paljon muhjuuntumassa, mutta nuo kai kuuluvat Suomen talveen. (Joskin hyvin monessa rampissa oli raskasta liikennettä jotenkin poikellaan, sen verran liukasta oli.) Lumisade oli sakeaa muttei mitenkään aivan poikkeuksellisen sakeaa.
Perusongelma oli se, että näkyvyyttä ei moottoritiellä ollut juuri yhtään, koska 4-6 kaistaa tiheää liikennettä piti kaiken lumen ilmassa. Väljällä liikenteellä olisi tullut vain muutaman huolimattoman kaistanvaihtajan ojaanajo.
Niin, kysyin siksi, koska näytät pitävän muuttuvia rajoituksia turhana.
En oikein tiedä, miten asiaan pitäisi suhtautua. Järjestelmä on hieno ja periaatteessa toimiva, mutta jos kuskit eivät siitä piittaa, on turhaa noin kalliita liikennemerkkejä käyttää.
Kysytäänpä sitten näin, että jos kuljettajat eivät piittaa muuttuvista rajoituksista, mitkä nyt jollain tavalla ottavat olosuhteet huomioon, niin kuinka luulet heidän piittaavan kiinteistä talvirajoituksista? Eikö sekin järjestelmä ole sitten vähintään yhtä turha?
Herbert:
Kovin montaa autoa ei mahdu noilla etäisyyksillä ajamaan esteettömän näkyvyyden edellyttämin välein.
Totta. Silloin nopeutta joudutaan alentamaan.
Herbert:
Opelixi: Aivan. Se, että ajetaan liian lyhyillä turvaväleillä ei korjaannu rajoitusta alentamalla.
Ei, pelkkä ajonopeuden alentaminen auttaisi. Mutta nyt ajettiin sekä liian lujaa, että liian lähellä toista. Millä se korjattaisiin?
Huomasitko, että puhuin rajoituksesta enkä nopeudesta? Nämä kaksi asiaa menee usein teidän ryhmittymältä sekaisin.
Mielestäni liian lyhyillä turvaväleillä ajetaan jatkuvasti kelistä riippumatta eikä se rajoitusta alentamalla parane.
Kuten Kumppanille jo vastasin en osaa sanoa, kuinka tuollaisissa poikkeustilanteissa saataisiin ihmisille puhuttua järkeä päähän.
Tehoaisiko poliisin yleinen tiedote radiokanavilla, missä uhattaisiin vangita kaikki jotka eivät aja kiltisti jonossa riittävillä väleillä?
Ilmeisesti vastaavia keliolosuhteita on etelässä, niin harvoin, että ihmiset eivät vain ota opikseen? Täällä ylempänä lumi pöllyää kyllä usein, mutta vastaavasti liikennettä on sen verran vähemmän tai ei ole ohituskaistoja jolloin on lähes pakko tyytyä ajamaan toisten perässä.
Kysytäänpä sitten näin, että jos kuljettajat eivät piittaa muuttuvista rajoituksista, mitkä nyt jollain tavalla ottavat olosuhteet huomioon, niin kuinka luulet heidän piittaavan kiinteistä talvirajoituksista? Eikö sekin järjestelmä ole sitten vähintään yhtä turha?
Mikä tahansa järjestelmä on turha, ellei sitä noudateta. Jokin järjestelmä kuitenkin on oltava. Meillä on käytössä kiinteät talvirajoitukset ja muuttuvat rajoitukset. Tiedän, että ulkomailla on vielä kolmaskin (lisäkilpi, jossa osoitetussa tilanteessa on voimassa alennettu rajoitus). En kuitenkaan tiedä, kuinka hyvin se toimii. Muuttuvien ja kiinteiden rajoitusten etuna on se, että kaikilla on sama käsitys vallitsevasta rajoituksesta toisinkuin lisäkilvellä osoitetussa tapauksessa, jossa tulkintoja on vähintään kahdenlaisia.
Opelixi: Aivan. Se, että ajetaan liian lyhyillä turvaväleillä ei korjaannu rajoitusta alentamalla.
Ei, pelkkä ajonopeuden alentaminen auttaisi. Mutta nyt ajettiin sekä liian lujaa, että liian lähellä toista. Millä se korjattaisiin?
Huomasitko, että puhuin rajoituksesta enkä nopeudesta? Nämä kaksi asiaa menee usein teidän ryhmittymältä sekaisin.
Riippuu tietysti, mihin tarkastelu rajataan. 11.2.12 8:29 vastauksessasi tätä kohtaa edeltävässä lauseessa puhuit ajonopeudesta ("Silloin nopeutta joudutaan alentamaan" ). Huomasin kuitenkin, että nyt lainaamassani kohdassa oli kyse rajoituksesta. Vastaksessani sana "Ei" viittaa lauseeseesi, jossa puhutaan rajoituksesta. Olen siis samaa mieltä kanssasi liian lyhyiden turvavälien laiminlyömisen ratkaisemisen ongelmallisuudesta rajoitusta alentamalla. Täydennyksenä asiaan totesin kuitenkin, että pelkkä ajonopeuden alentaminen auttaa turvaväliasiaan.
En voi käsittää, miten tuosta voi päätellä rajoituksen ja ajonopeuden sekoittuneen. Olen kyllä huomannut, että kovin herkästi väität minun tai esim. TeeCeen väittäneen jotain, jota emme ole väittänyt. Mielelläsi tehostat väitettäsi ilmaisuilla kuten taas tai jälleen, aivan kuin pyrkisit vakuuttamaan muut lukijat meidän kirjoitusten toistuvasta epäloogisuudesta. Sovellatko vastaavaa negatiivisuuden hallitsemaa logiikkaa muuallakin, vaikkapa liikenteessä, muihin esimerkiksi suojellaksesi itseäsi omien puutteidesi havaitsemiselta tai pyrkiessäsi korottamaan omaa asemaasi muihin verrattuna?
Ilmeisesti vastaavia keliolosuhteita on etelässä, niin harvoin, että ihmiset eivät vain ota opikseen?
Paljon mahdollista. Toisaalta jos asiaa verrataan esim. normaaleissa olosuhteissa käytettyihin turvaväleihin, yleisyys ei ratkaise tilannetta. Pääkaupunkiseudulla ajetaan työmatkaliikenteessä päivittäin 80-100 km/h nopeuksia n. 1 sekunnin turvavälein. Ehkä oleellisempaa kuin tilanteen yleisyys on onnettomuuksien yleisyys. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu tiiviissä liikenteessä suhteellisen harvoin harvoin, joten alimittaista turvaväliä ei koeta ongelmaksi. Samoin näitä pahojen kelien kolareita tapahtuu kaikesta huolimatta niin harvoin, ettei tavallisen, ajamista sen enempää ajattelevan kuskin päässä kehitystä tapahdu. Joko otetaan riski luottaen hyvään tuuriin tai sitten riskiä ei tunnisteta. Itse en tällaista pajatson pelaamista voi ymmärtää.
Täällä ylempänä lumi pöllyää kyllä usein, mutta vastaavasti liikennettä on sen verran vähemmän tai ei ole ohituskaistoja jolloin on lähes pakko tyytyä ajamaan toisten perässä.
Liikennemäärät ovat varmasti yksi selkeä syy siihen, miksi tällaiset mediassa tilaa saavat ja siten kaikkien tietoisuuteen tulevat joukkokolarit keskittyvät pääkaupunkiseudulle.
Ajetaanko pohjoisempana mielestäsi riittävillä etäisyyksillä, jolloin kuskeille jää kelvollinen näkyvyys ja riski kolarointiin on oleellisesti pienempi kuin etelämpänä? Sama ongelma näkyvyyden suhteen kaksikaistaisillakin teillä tietyissä keleissä on, mutta ainakin Oulusta etelään ja nykyään kai pohjoiseenkin on jo nelikaistainen tie.
Liikennemäärät ovat varmasti yksi selkeä syy siihen, miksi tällaiset mediassa tilaa saavat ja siten kaikkien tietoisuuteen tulevat joukkokolarit keskittyvät pääkaupunkiseudulle.
Yhden auton ketjukolari on epätodennäköinen. Mitä enemmän on autoja, sitä enemmän niitä on ketjukolareissakin.
Jos Lahdentiellä tapahtuu ketjukolari, jossa on mukana kymmeniä autoja, mitä voimme päätellä siitä?
Vaihtoehto 1.
Lahdentielle sattui harvinainen keskittymä huonosti ajavia kuljettajia, mistä seurasi kolari. Vaikka huono keli on yleinen, tällaiset kolarit ovat harvinaisia, koska on epätodennäköistä, että samalla tieosuudella ajaa samaan aikaan kymmeniä huonoja kuljettajia, jotka eivät ota keliä huomioon ja ajavat liian lähellä toisiaan. (Ratkaisu: mädät omenat poimitaan liikenteestä tehostamalla poliisivalvontaa, sakottamista ja ajokorttien perumisia.)
Vaihtoehto 2.
Lähes kaikki ajavat liian lähellä toisiaan eivätkä ota keliä huomioon niin paljon kuin pitäisi. Kun tuuri pettää, silloin rytisee. Ketjukolari saa alkunsa jonkun tekemästä kaistanvaihdosta tai jarrutuksesta tai sivutieltä saapumisesta. (Ratkaisu: alennetaan nopeusrajoituksia ja tehostetaan sakottamista ja ajokorttien perumisia. Pakotetaan verolla ja tiemaksuilla ihmiset käyttämään joukkoliikennettä.)
Vaihtoehto 3.
Kolarit kuuluvat elämään. Kun liikutaan, joskus myös törmäillään. Kun merellä ( = maantiellä ) sattuu vahinko, maalla ( = foorumeilla ) ollaan viisaita.
Pitkällä tähtäyksellä tämän tyyppiset onnettomuudet vähenisivät, jos autot olisi kytketty keskitettyyn liikenteenohjausjärjestelmään, joka estäisi törmäilyjä. Ensimmäisen sukupolven versio tästä voisi olla (kalliissa autoissa jo osittain käytössä oleva) automaattinen jarrutusjärjestelmä sekä liian lyhyestä etäisyydestä varoittava hälytysjärjestelmä.
Kun puhutaan autojen välisistä etäisyyksistä, kannattaa muistaa se, että mitä harvemmassa autot ajavat, sitä vähemmän niitä mahtuu samaan aikaan jollekin tieosuudelle. Tietokonemalleilla voidaan nykyisin optimoida nopeus ja autojen välinen etäisyys liikenneväylän mahdollisimman tehokkaan välityskyvyn saavuttamiseksi. On otettava huomioon sekin, mitä tien päässä on. Jos moottoritie päättyy tukkoiseen risteykseen, ruuhka risteyksessä näkyy ruuhkana myös moottoritiellä, jos liikennemäärä on suuri.
Jos ajatellaan 150m turvavälejä, motarille (2 kaistaa) mahtuu 13 autoa per kilometri. Jos kaikki ajaa tasaista 50km/h niin tien kapasiteetti on noin 650 autoa tunnissa. Jos nopeus olisi 80km/h, kapasiteetti olisi jo reilut 1000 autoa tunnissa. Lahden motarilla kulkijoita on kai ruuhka-aikaan reilusti enemmän (1500-2000 autoa/h?). Mihin ne 500-1000 autoa laitetaan, jos tielle ei mahdu? Ehkä palataan taas siihen 30m turvaväliin?
Sopiva turvaväli ei ole vakio, vaan nopeudesta riippuvainen. Hyvissä olosuhteissa jollain tietyllä olettamuksella on laskettu, että n. 60 km/h nopeus välittää liikennettä parhaiten. Tämä perustuu nimenomaan turvaväliin. Sehän kasvaa voimakkaasti nopeuden myötä. Vaikka siis yksilön mielestä kova nopeus onkin hyvä asia, maksimiliikennemäärää se ei palvele.
Jos ja kun jatkossakin pysytään alimittaisissa turvaväleissä, on syytä hyväksyä ajatus siitä, että kaikki päätiet voivat edetä jatkossakin nopeudella 0 km/h, kun tiet on täynnä romua.
Mikään ei ole muuttunut eikä muutu ellei poliisi muuta liikenteenvalvonta tyyliänsä. Pelkästään tänään sai taas nähdä satoja autoilijoita jotka ajoivat alle kymmenen metrin väleillä, jotkut aivan puskurissa roikkuen, näin vain muutaman jotka piti edes sadan metrin väliä. Toinen inhottava tapa on ohitettavien vauhdin kasvaminen ohituskaistojen alussa, vauhti saattaa kasvaa parikymmentä kilometriä tunnissa yli rajoituksen joka jälleen ohituskaistan päättyessä laskee selvästi alle.
Minä en usko, että poliisin näkyminen kasvattaisi turvaväliä!
Korkeintaan nähdään punaisia jarruvaloja, kun epäillään tutkan käyttöä ja sehän pienentää turvavälejä entisestään. Kunnon ketjureaktiohan siitä ruuhkassa syntyisi!
Ja mitenköhän sitten "puututtaisiin" satojen (x kertaa 100) kuskein käyttytymiseen, kun havaitaan yhtä monta liian tiiviisti ajavaa? Pysäyttämällä? Silloinhan liikenne sumputtuisikin liki samanveroisesti kuin olisi kolaritilanne päällä ja hännillä manaillaan, mitä IHMETTÄ siellä jossakin on menossa, kun ei liikuta?
Jolloin kuumakallet aloittavat omat shownsa jne.
Niin, että onko tuo nyt niin hyvä ehdotus? Kun tuntuu siltä, että meillä autoilijoilla on muutenkin kanan muisti liikenteessä. Edelleen toiston toistona: kyllä se käyttyäytyminen lähtee asenteesta, sieltä korvien välistä.
Asenne syntyy, kun liikenteessä liikkuu aktiivisti miettien mitä on tekemässä, miten se suhtautuu lakiin ja muihin tiellä liikkujiin, olosuhteista puhumattakaan. Siihen harjaantuu! Se on vähän niinkuin laihduttaisi: vähennetään ruuan sijasta huonoja liikennetapoja.
Englannissa esitettiin aikoinaan televisiossa tietoiskua, jossa turvaväliksi suositeltiin kahta sekuntia. Takana ajavan pitäisi siis saavuttaa jokin tietty piste aikaisintaan kahden sekunnin kuluttua siitä, että edellä ajava on ohittanut sen (pisteeksi käy lyhtypylväs tai liikennemerkki tai vastaava, jota voi käyttää mielessään mittaustolppana).
Tuo kaava on siinä mielessä hyvä, että siinä otetaan nopeus huomioon. Sadan kilometrin tuntinopeudessa turvaväliksi tulee 55,5 metriä, kuuden kympin nopeudessa 33,3 metriä, neljän kympin nopeudessa 22,2 metriä. (metriä sekunnissa nopeuden saa, kun jakaa kilometriä tunnissa nopeuden 3,6:lla)
Jos tietyn pisteen ohi ajaa auto kahden sekunnin välein, pisteen ehtii ohittaa tunnin aikana 1800 autoa. Käytännössä autojen väli ei ole tasaisesti kaksi sekuntia, joten tulos on liikenteeseen siirrettynä vähän sinne päin.
Oleellista on se, että auto ohittaa laskentapisteen kahden sekunnin välein. Jos nopeus on suurempi, autot ajavat harvemmassa, mutta silloinkin ne ohittavat mittauspisteen kahden sekunnin välein. Maantie vetää kaikilla nopeuksilla yhtä paljon autoja. Käytännössä tulokseen vaikuttaa tietysti moni asia, kuten kiihdytykset tielle, ohitustarve sekä tien päässä olevien risteyksien ja maanteiden läpäisykyky jne. Voi olla, että kaikki nämä tekijät huomioon ottaen 60 km/h on tehokkain nopeus. Ilmeisesti se on, jos tutkimukset näin osoittavat.
Automaattinen liikenteenohjausjärjestelmä, johon autot oli kauko-ohjatusti kytketty, ratkaisisi myös ruuhkien ongelman niin pitkälle kuin se on mahdollista ratkaista. Kauko-ohjauksessa autot voisivat ajaa vaikka metrin välein, koska jokaisella autolla olisi tavallaan sama ohjaaja. Risteyksissä ei tarvittaisi liikennevaloja ja niiden turva-aikoja vaan autot pujahtelisivät toistensa lomitse tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Järjestelmä optimoisi nopeudet kaikilla väylillä kokonaisuuden kannalta parhaiten sopiviksi.
Wikipedia:
Automated highways
Automated highway is not yet realizable but nevertheless is an important application. In these highways the vehicles are able to cruise without help of their drivers. This is done by cooperation between vehicles. For example each vehicle knows the speed and direction of travel of its neighboring vehicles through communication with them. The status is updated frequently; therefore each vehicle can predict the future up to some necessary time and is able to make appropriate decisions in appropriate time. Because automated highways are not limited by human response time, much higher speeds will be possible .
Englannissa esitettiin aikoinaan televisiossa tietoiskua, jossa turvaväliksi suositeltiin kahta sekuntia...
Hyvän jutun otit esille, mutta nyrkkisääntö ei toimi noin laajalla nopeuskaalalla.
SO2001:
Tuo kaava on siinä mielessä hyvä, että siinä otetaan nopeus huomioon. Sadan kilometrin tuntinopeudessa turvaväliksi tulee 55,5 metriä, kuuden kympin nopeudessa 33,3 metriä, neljän kympin nopeudessa 22,2 metriä.
Lasketaanpa mallin vuoksi 1 sekunnin reaktioajalla, kuiva lämmin asfaltti, osaava jarruttaja.
40 km/h -> 11.1 m havaintomatka + 8 m jarrutusmatka, jää pari metriä. OK.
60 km/h -> 16.7 m havaintomatka + 16 m jarrutusmatka. Jännä paikka!
100 km/h -> 27.8 m havaintomatka + 40 m jarrutusmatka
-> CRASH!!! (törmäysnopeus noin 50 km/h)
SO2001:
Maantie vetää kaikilla nopeuksilla yhtä paljon autoja...
Voi olla, että kaikki nämä tekijät huomioon ottaen 60 km/h on tehokkain nopeus. Ilmeisesti se on, jos tutkimukset näin osoittavat.
Käytännössä tien kapasiteettia venytetään nostamalla riskitasoa suuremmalla nopeudella lyhyin välein ja toisinaan riski toteutuu...
60 km/h on käytännössä havaittu optimilukema, jossa jarrutusmatkat eivät vielä mene ihan mahdottomiin.
Miten todennäköistä on, että edellä ajava pysähtyy kuin seinään?
Eteen tupsahtaneeseen esteeseen törmätessään auton suunta määräytyy kimmoisuustekijöiden ja liikemäärän säilymisen mukaan. Voidaan kysyä, onko edes järkevää olettaa edellä ajavan pysähtyvän kuin seinään? Tottahan toki se voi pysähtyä kuin seinään, tai jopa tulla päin, jos vastaantuleva mahdollisesti raskaampi ajoneuvo ajautuu samalle kaistalle, mutta onko tuollaiseen järkeä varautua? Koska silloinhan pitäisi varautua myös siihen, että se saattaisi tulla suoraan sinua päin. Miten pystyt varautumaan sellaiseen, jos kukaan muukaan niistä, joihin haluat pitää turvaväliä, ei pysty?
Minä en usko, että poliisin näkyminen kasvattaisi turvaväliä!
Korkeintaan nähdään punaisia jarruvaloja, kun epäillään tutkan käyttöä ja sehän pienentää turvavälejä entisestään. Kunnon ketjureaktiohan siitä ruuhkassa syntyisi!
Niin ja miksiköhän tuollaiseen tilanteeseen ollaan päädytty? Tilanteeseen, missä poliisin oletataan suorittavan pelkkää nopeusvalvontaa (ylinopeusvalvontaa).
Kumppani:
Niin, että onko tuo nyt niin hyvä ehdotus? Kun tuntuu siltä, että meillä autoilijoilla on muutenkin kanan muisti liikenteessä. Edelleen toiston toistona: kyllä se käyttyäytyminen lähtee asenteesta, sieltä korvien välistä.
Asenne syntyy, kun liikenteessä liikkuu aktiivisti miettien mitä on tekemässä, miten se suhtautuu lakiin ja muihin tiellä liikkujiin, olosuhteista puhumattakaan. Siihen harjaantuu! Se on vähän niinkuin laihduttaisi: vähennetään ruuan sijasta huonoja liikennetapoja.
Entäs sitten, kun osalla porukkaa korvien välissä on tyhjää? Asenteista kaikki muutkin elämän asiat ovat kiinni, mutta kaikilla ei sitä asenneta näytä olevan ja osalle ei koskaan tulekaan. Siksi meillä on kaupoissa vartijoita, ovet lukossa ja lukematon määrä erinlaisia tarkastajia.
Olisihan se ollut kiva lukea lehdestä, että poliisi pysäytti satunnaisia autoilijoita, sekä sakotti/antoi kirjallisen varoituksen liian lyhyistä turvaväleistä tai liian suurista tilannenopeuksista.
Ehkä tuollaiset otsikot saisi edes jonkun miettimään, että poliisihan tekee muutakin liikennevalvontaa, kuin kyttää tutkan kanssa ylinopeuksia aurinkoisessa säässä.
Kyseiseen kolarisumaan se tuskin olisi paljoakaan vaikuttanut, mutta ehkä seuraaviin.
Miten todennäköistä on, että edellä ajava pysähtyy kuin seinään?
En tiedä todennäköisyyttä. Silti niin tapahtuu silloin tällöin.
Joskus tapahtuu myös niin, että vaikkei edessäajava pysähtynytkään kuin seinään, hän ehti pysähtyä ennen takaatulevan törmäystä, ks. alla.
nastaterroristi:
Miten pystyt varautumaan sellaiseen, jos kukaan muukaan niistä, joihin haluat pitää turvaväliä, ei pysty?
Tässä on viime päivinä ajeltu eri puolilla olosuhteissa, joissa edelläajavan ohitse ei näe käytännössä mitään. Hyvä kun näkee edelläajavan sumuvalon sikälimikäli hän sitä raskii käyttää.
Kuten esimerkiksi juuri tänä iltana, valkoinen seinä edessä.
Minä pidän niin pitkän etäisyyden siihen valkoiseen seinään, että heikon valonkajon vaihtuessa valkoiseen pöllähdykseen ehdin pysähtyä näkemälläni matkalla. Tai sen verran voin tinkiä vilkkaassa liikenteessä, että väistö jarrutuksen lopuksi tieltä pois ei riko paikkoja.
Sitten kun paremmalla kelillä näen edelläajavan lisäksi 10 seuraavaakin, ollaan tietenkin kuvaamassasi tilanteessa, jossa on lupa katsoa edelläajavan takavaloja pidemmällekin.
Niin ja miksiköhän tuollaiseen tilanteeseen ollaan päädytty? Tilanteeseen, missä poliisin oletataan suorittavan pelkkää nopeusvalvontaa (ylinopeusvalvontaa).
Heh, no joo. Toisaalta niissä tilanteissa, josta nyt on puhe, eli ns. huonoilla keleillä siihenkin on syytä (se olosuhteiden huomioiminen myös nopeuksissa, ei vain etäyisyyksissä jne). Mutta jos poliisin arvattaisiin vahtivan etäisyyksiä, niin miten sellaisen oikean etäisyyden saa edellä ajavaan? Nopeutta ei ainakaan voi lisätä, eli silloin pitää hiljentää, eli jarruvaloja alkaa vilkkumaan joka tapauksessa ja näissä ruuhkissa täällä etelässä se tarkoittaa vääjäämättä sumppuuntumista häntäpäässä.
Lopputulos on ihan sama siis, oletetaan valvottavan sitten nopeuksia tai etäisyyksiä ja korjausliikkeiden tekeminen alkaa.
Opelixi:
Entäs sitten, kun osalla porukkaa korvien välissä on tyhjää? Asenteista kaikki muutkin elämän asiat ovat kiinni, mutta kaikilla ei sitä asenneta näytä olevan ja osalle ei koskaan tulekaan.
Entäs ne tapaukset, joilla tiedetään vaikka työelämässä ja harrastuksisa korvien välissä olevan riittävästi tavaraa tyhjän sijasta, mutta maantiellä joku muuttuu?
Vrt. Britteihin: töissä ja kotona esimerkillisiä miehiä, mutta jalkapallokatsomossa huligaaneja. Tai ehkei niilläkään ole oikeasti korvien välissä mitään?
Opelixi:
Ehkä tuollaiset otsikot saisi edes jonkun miettimään, että poliisihan tekee muutakin liikennevalvontaa, kuin kyttää tutkan kanssa ylinopeuksia aurinkoisessa säässä. Kyseiseen kolarisumaan se tuskin olisi paljoakaan vaikuttanut, mutta ehkä seuraaviin.
Kaikkien konstien kyllä luulisi olevan ns. sallittuja, kyllä.
Milloin olette viimeksi nähneet poliisin kyttäävän tutkan kanssa nopeuksia? Milloin muuten olette nähneet poliiseja liikenteessä? Voiko noista havainoista päätellä jotain?
Milloin olette viimeksi nähneet poliisin kyttäävän tutkan kanssa nopeuksia? Milloin muuten olette nähneet poliiseja liikenteessä? Voiko noista havainoista päätellä jotain?
Hyvin harvoin, minut on viimeksi pysäytetty viime kesänä lauantai aamuna klo 10 aikaan, siltikään ei puhallutettu. Selvisin muuten ratsiasta huomautuksitta vaikka tutka-auto oli nyppylän takana piilossa. Maksaviakin asiakkaita näytti olevan jonoksi asti. Tästä ja kaikesta valvonnasta mitä näkee (kamerat), voi helposti päätellä että rattijuopot ja elävä valvonta ei virkavaltaa kiinnosta.
Joka ainoa kerta elokuun puolivälissä Saariselälle mennessä tutkataan Rovaniemen jälkeen 5 - 10 kertaa ja joka kerta paluumatkalle lähdettäessä tutkataan saman verran ja sen lisäksi puhaltamaan ennen Rovaniemeä.
Muutoinhan poliisia ei näe ellei soita 112, eikä ihan pikana silloinkaan.
Muutaman vuoden takainen arvaukseni valokuvausharrastuksesta liikenteenvalvonnan sijasta on siis toteen näytetty.
Muutoinhan poliisia ei näe ellei soita 112, eikä ihan pikana silloinkaan.
Muutaman vuoden takainen arvaukseni valokuvausharrastuksesta liikenteenvalvonnan sijasta on siis toteen näytetty.
Minäkään en muista milloin olisin viimeksi nähnyt liikennevalvontaa (paitsi eilen, enkä oikein keksinyt silloinkaan mitä ne olivat tekevinään).
Mitään haittaa en ole tuosta puutteesta havainnut varsinkaan liikenteen sujumiselle. Minusta nuo aktiviteetit voisi ihan hyvin lopettaa, ja siirtää ne liikennevahinkojen aiheuttajien niskaan.
Mitään haittaa en ole tuosta puutteesta havainnut varsinkaan liikenteen sujumiselle. Minusta nuo aktiviteetit voisi ihan hyvin lopettaa, ja siirtää ne liikennevahinkojen aiheuttajien niskaan.
Minusta valvontaa pitäisi lisätä. Periaatteessa ehdotuksesi on ihan hyvä, että se joka tyrii, vastaa teoistaan rikkoi sääntöjä tai ei, mutta se ei paljoa lohduta sitä joka halvaantuu/kuolee jonkun idiootin vuoksi ja voihan olla, että aiheuttajakaan ei ole enää vastaamassa teoistaan.
Valvontaa toivoisin lisää, mutta sellaista valvontaa, mikä puuttuu tilanteeseen silloin, kun oikeasti on aihetta. Käytännössä suurin osa ajasta riittää, että poliisi näyttäytyy liikenteessä.
Se, että joku ajaa autiolla tiellä aurinkoisena kesäiltana 80-alueella 95km/h ei ole mitään verrattuna siihen, että ajaa rajoituksenmukaista nopeutta 0,5s turvavälillä sakeassa lumipyryssä.
Kovasti poikkeaa käsitykset omista havainoistani. Itse en edes muista, milloin viimeksi olisin nähnyt poliisilla perinteistä ratsiaa tutkan kanssa. Sen sijaan jos ei päivittäin, niin ainakin viikoittain poliisin näkee suorittamassa ajotapavalvontaa. Ja kun siviiliautoja ei läheskään aina huomaa, määrä on havaintoihini nähden suurempi.
Opelixi:
Periaatteessa ehdotuksesi on ihan hyvä, että se joka tyrii, vastaa teoistaan rikkoi sääntöjä tai ei...
Kerrotko esimerkin, jossa tyritään ilman, että sääntöjä rikotaan?
Minusta valvontaa pitäisi lisätä. Valvontaa toivoisin lisää, mutta sellaista valvontaa, mikä puuttuu tilanteeseen silloin, kun oikeasti on aihetta. Käytännössä suurin osa ajasta riittää, että poliisi näyttäytyy liikenteessä. Se, että joku ajaa autiolla tiellä aurinkoisena kesäiltana 80-alueella 95km/h ei ole mitään verrattuna siihen, että ajaa rajoituksenmukaista nopeutta 0,5s turvavälillä sakeassa lumipyryssä.
Molempiin poliisin kuuluisi kuitenkin puuttua, siitä emme liene eri mieltä? Eihän?
Maantieruuhkassa, jossa näkyvyys on lähellä nollaa mainitsemasi sakean lumipyryn takia, niin poliisin "näyttäytyminen" voi olla vaikeaa, kun ei kukaan erota liikenteen seasta partiota ajamassa. Tienposkessakaan ei näy sen paremmin.
Jos sitten poliisi puuttuu lähellä ajamiseen, niin käytännössä joutuu koko jonon pysäyttämään, ainakin pahimpia roikkujia voi olla todella hankala poimia? Siitähän seuraa se täydellinen stoppi koko letkalle sitten, mahdollisia peräänajoja häntäpäässä jne. Tai voihan sitä randomina poimia jonkun seasta. Kiinni jäänyt muistaa kyllä (ainakin hetken) pitää väliä edellä ajavaan, mutta muut puurossa ajavat eivät välttämättä edes huomaa koko tapahtumaa keskittyessään näkemään edes jotakin lasin läpi.
Aika monta partiota tarvittaisiin "rauhoittamaan tilannetta" liikkeellä ollessa, että molempiin suuntiin vaikka Lahden motarilla tulisi nähdyksi vaikka klo 15.30-17 välisenä aikana. Olisihan se kiva kun löytyisi resursseja, mutta kun meidän on oltava realisteja kuitenkin, niin mikä riittäisi Opelixi?
Herbert:
Niin, kysyin siksi, koska näytät pitävän muuttuvia rajoituksia turhana.
Herbert:
Älä sekoita kahta asiaa keskenään. 80km/h rajoitus moottoritiellä ja kyseisissä keliolosuhteissa on turhan alhainen, jos noudattaa turvavälejä. Ongelmiahan aiheutti vain edellä ajavan nostattama lumipölly, mikä ei siis ole ongelma, jos edellä ajavia ei ole tai se on riittävän etäällä.
Herbert:
Aivan. Se, että ajetaan liian lyhyillä turvaväleillä ei korjaannu rajoitusta alentamalla.
Herbert:
Kyllä minä ainakin hiljennän tuntuvasti, kun tavallisella maantiellä vastaan tulee lunta pöllyttävää raskasta kalustoa pimeään aikaan. Ei ole kivaa ajaa edes sitä muutamaa sekuntia sokkona. Pelkkä pimeällä kohtaaminen on aika lailla eri juttu.
Opelixi:
Ko. perjantaina viikko sitten oli lumisateen ja sen keveydestä/puuterimaisuudesta johtuvan pöllyämisen lisäksi myös ainakin täällä pk-seudulla erittäin liukas keli, mitä ei sovi unohtaa.
Mutta noin yleisesti, niin eihän liikenteessä tosiaan ole ongelmia, jos kaikki ajaisivat kuten pitäisi! Myös olosuhteet huomioiden jne. jne. (tähän saa pitkän listan perään)
Se tuhannen taalan kysymys on edelleen, miksi niin ei tehty? Miten parannetaan ennen kaikkea asenteita? Kun se on kohdillaan, niin
monta asiaa korjaantuu lähes "itsestään".
Ja kelistä riippumatta!
Kumppani:
En osaa sanoa miten asenteita voisi korjata, mutta sen tiedän, että viranomaiset ovat menettäneet uskottavuutensa, kun vuosikaudet on keskitytty lähes pelkästään ylinopeuksien valvontaan ja pönttökameroilla rahastamiseen.
Saman aikaisesti, kun hyvissä (=normaaleissa) olosuhteissa ajamisesta nopeudella, mikä kyseisellä kohdalla vielä pari vuotta sitten olisi ollut sallittua eli pääosin vailla minkäänlaista riskiä, rangaistaan ankarammin, kuin raiskaajaa, mutta sitten kyseisen kolarisuman aikaan ollaan täysin kyvyttömiä puuttumaan mihinkään, vaikka rajoituksenmukainenkin nopeus oli liikaa, kun roikutaan toisen perässä tappituntumalla.
Liittyy vain löyhästi tähän hyvään kommenttiin, mutta tartun yhteen pikkuseikkaan.
Herbert:
Jos ajoit 80 km/h ja koit nopeuden jotenkin järkeväksi, keli oli silloin varmasti paljon parempi kuin viikko sitten pahimmilla hetkillä.
Jouduin itse olemaan liikenteessä pääkaupungissa viime perjantaina alkuiltapäivästä. Vältin varsin täpärästi parikin kolaria moottoritiellä, ja voin vakuuttaa olosuhteiden olleen sellaisia, että 80 km/h ei tullut mieleen pahimmillekaan kaahareille.
Tilanne oli sellainen, että edessäolevan auton takavalot eivät näkyneet (edes sumuvalot) kuin muutaman autonmitan. Sama koski takanaolevan etuvaloja. Liikennemerkit tai tienviitat eivät erottuneet, eivät myöskään kunnolla tien reunat. Kaistojen välillä oli lumivalli. Liittymän löysi, jos tunsi tien. Jono saattoi pysähtyä varoittamatta, tie oli erittäin liukas millä hyvänsä rengastuksella. Tähän kun lisätään suuri liikennetiheys, soppa oli valmis. Motarilla mentiin kolmeakymppiä, ja sekin oli todellisuudessa liian kovaa noihin olosuhteisiin.
Pöllyävä lumi ei ollut välttämättä kotoisin edes omalta ajoradalta, vaan tuuli painoi vastaantulijoiden nostattaman pöllyn eteen. Näkyvyysvaihtelut olivat suuria, ja ero kaupungin katujen ja moottoritien välillä oli hämmästyttävä. Kadulla oli ihan vain tavallinen kurja keli, moottoritiellä katastrofaalisen huono keli. (Itse suoriuduin motarilta pois ensimmäisestä mahdollisesta liittymästä, mikä osoittautui erittäin hyväksi vedoksi.)
Tilanne ei ilmeisesti kestänyt kovin pitkään, koska isommat ketjukolarit sattuivat lyhyen ajan sisällä alkuiltapäivästä. Aamulla oli se tavallinen huono talvikeli, samoin iltapäivällä. Ja kun pääsi illalla kymmenen kilometriä kehäkolmosen ulkopuolelle, tie oli kuiva ja kuu paistoi.
Kuitenkin siis tilanne oli sellainen, että ongelma ei ollut turvaväleissä. Noilla liikennetiheyksillä ja näkyvyyksillä kysymys oli siitä, että moottoritiellä turvallinen ajonopeus oli ehkä 20-30 km/h. Siinä on kuitenkin se riski, että takaa tulee yksi ääliö, joka sitten niputtaa homman kertalaakilla.
Liukkaan kelin ketjukolareita kyllä tulee joka vuosi paljon siitä, että ajetaan sitä satasta tappituntumalla. Tuusulanväylällä taisi olla pari viikkoa sitten sellainen ilman mitään näkyvyysongelmia. Tällä kerralla tilanne oli kuitenkin hyvin poikkeava. Olen aika monta kilometriä ajanut talvisia teitä, ja tämä oli tasan haastavin keli- ja liikennetilanne, johon olen osunut.
Opelixi:
...jota tuolloin kanssa harrastettiin (olosuhteisiin nähden siis).
Opelixi:
Niinkö?
Opelixi:
Miten siinä pöllyssä kukaan olisi muuten nähnyt poliisia, jos kerran esillä olokin olisi rauhoittanut?
Tai miten poliisi nähnyt itse liikkeellä ollessaan (jos olisi ja mahd. jossakin päin olikin?) nähnyt tappi- tai muut tuntumat?
Mitä voi poliisilta kohtuudella edellyttää, kun ei voi kaikkialla olla, vaikka resursseja oikeasti olisikin?
Kun ei joka paikassa pysty olemaan, niin mistä tiedetään rysähtäisikö samassa mittakaavassa jossakin muualla, missä ei oltaisi partioimassa? Taas "kaikki kynnelle kykenevät poliisit pyydettäisiin auttamaan kolarisuman selvityksessä" - ja taas muualla pitää olettaa, että olisipa kuskeilla liikenteellä itsellään sen verran älliä päässä...
Ja taas me tullaan siihen, että tarvitaan asennetta! Jos sitä on, ei poliiseja tarvita. Mitä asennetta se on, jos valvovan silmän välttäessä aletaan lipsumaan kaikessa, jota jo laki edellyttää noudatettavan, yhteisen turvallisuuden nimissä?
Ei poliisi ole minun silmissäni menettänyt uskottavuuttaan. Toivon ja suon heille merkittävä resurssinlisäystä toki! En väheksy mitenkään esilläoloa ja puuttumista tarvittaessa! Kaikki lähtee kuitenkin itsekunkin ratin ja penkin välissä istuvan ajatuksista.
Misar kirjoitteli vi...halvatun narsisteista. Jos lain ja yhteisen hyvän ajattelemisen (liikenneturvan kannalta) ohi menee liikenteessä oma etu, niin se ei ole lain ja poliisin, tai viranomaisen hoidettavissa, tai niiden vika. Minäkin haluaisin tietää, mikä asiaan auttaisi.
Se on täysi keliriippumatonta, jos oppi menee perille (toiston toistona).
Kumppani:
Yksinkertaista. (TL)Lakia on muutettava siellä, missä on vähintään kaksi ajokaistaa samaan suuntaan. Oikeanpuolimmainen on pakotettu hitureille, jotka eivät kykene ajamaan kelin sallimaa nopeutta.
Misar kertoili tavanomaisesta tilanteesta, jossa motarin vasen kaista on auraamatta. Ja että siellä järkevää nopeutta etenevät aiheuttavat muka oikean kaistan hitureille kolarisumariskin pöllyttämänsä lumen takia. Huh huh, niin voi ollakin, mutta kenen syy kysyn ma?
mikahe:
Miten niin yksinkertaista. Minähän juuri ihmettelin, että onhan kumma, kun lakia ei osata noudattaa juuri muutenkaan, vaikka sitten poikkeustilaohjeistuksenkaan osalta, niin mitä sen muuttaminen auttaisi? Ja kun loppujen lopuksi terveen järjen olisi pitänyt sanella, oli pykälissä sitten mitä vain, eikös? Eli sen asenteen olisi pitänyt vaikuttaa.
Vai sanooko lain pykälä jotakin väärin, kun mainitaan että olisi hyvä sopeuttaa ajonsa olosuhteisiin??
mikahe:
Tuossa sinun kirjotuksessasi on mahdollisesti jotakin sarkasmia mukana, en tiedä.
Mikä "järkevää nopeutta etenevät"? Mikä "vasen kaista auraamatta"? Mitä "tyypillistä"? Esim.
No miksi Misar sitten kirjoitti näin?
Saanen huomauttaa että vaikka lumi oli puuteria niin ei se sitä pöllyämistä aiheuttanut kuten halusit sanoa, vaan typerät narsistit jotka katsoivat oikeudekseen ajaa tilanteeseen nähden täysin järjetöntä nopeutta järjellisten autoilijiden ohi.
Opelixi:
En oikein tiedä, miten asiaan pitäisi suhtautua. Järjestelmä on hieno ja periaatteessa toimiva, mutta jos kuskit eivät siitä piittaa, on turhaa noin kalliita liikennemerkkejä käyttää.
Kovin montaa autoa ei mahdu noilla etäisyyksillä ajamaan esteettömän näkyvyyden edellyttämin välein. Ja kun esim. liitymissä liikennevirta häiriintyy, käytännössä jatkuvasti joku joutuu ajamaan huonossa näkyvyydessä. Puhumattakaan siitä, että kuskit eivät yksinkertaisesti pysty sujuvaan liikennöintiin. Aina sekaan mahtuu niitä, joille ei kokonaisuus merkkaa mitään. Tuossa kelissä niitä oli enemmistö.
Ei, pelkkä ajonopeuden alentaminen auttaisi. Mutta nyt ajettiin sekä liian lujaa, että liian lähellä toista. Millä se korjattaisiin?
Hiilipäästö:
Lunta oli pääkaupunkiseudulla varmaan enemmän ja osittain siksi tiet olivat liukkaammat. Veikkaan kuitenkin, että merkittävin ero oli liikennemäärissä. Pääkaupunkiseudulla jatkuva liikenne pitää näkyvyyden jatkuvasti olemattomana, minun tapauksessani näin ei ollut. Liikenne oli jatkuvaa, mutta suhteellisen väljää.
Herbert:
Liikennemääristä tuo tosiaan oli kiinni. Tiet olivat kyllä poikkeuksellisen liukkaita, ja luntakin oli hiukan turhan paljon muhjuuntumassa, mutta nuo kai kuuluvat Suomen talveen. (Joskin hyvin monessa rampissa oli raskasta liikennettä jotenkin poikellaan, sen verran liukasta oli.) Lumisade oli sakeaa muttei mitenkään aivan poikkeuksellisen sakeaa.
Perusongelma oli se, että näkyvyyttä ei moottoritiellä ollut juuri yhtään, koska 4-6 kaistaa tiheää liikennettä piti kaiken lumen ilmassa. Väljällä liikenteellä olisi tullut vain muutaman huolimattoman kaistanvaihtajan ojaanajo.
Herbert:
Kysytäänpä sitten näin, että jos kuljettajat eivät piittaa muuttuvista rajoituksista, mitkä nyt jollain tavalla ottavat olosuhteet huomioon, niin kuinka luulet heidän piittaavan kiinteistä talvirajoituksista? Eikö sekin järjestelmä ole sitten vähintään yhtä turha?
Herbert:
Totta. Silloin nopeutta joudutaan alentamaan.
Herbert:
Huomasitko, että puhuin rajoituksesta enkä nopeudesta? Nämä kaksi asiaa menee usein teidän ryhmittymältä sekaisin.
Mielestäni liian lyhyillä turvaväleillä ajetaan jatkuvasti kelistä riippumatta eikä se rajoitusta alentamalla parane.
Kuten Kumppanille jo vastasin en osaa sanoa, kuinka tuollaisissa poikkeustilanteissa saataisiin ihmisille puhuttua järkeä päähän.
Tehoaisiko poliisin yleinen tiedote radiokanavilla, missä uhattaisiin vangita kaikki jotka eivät aja kiltisti jonossa riittävillä väleillä?
Ilmeisesti vastaavia keliolosuhteita on etelässä, niin harvoin, että ihmiset eivät vain ota opikseen? Täällä ylempänä lumi pöllyää kyllä usein, mutta vastaavasti liikennettä on sen verran vähemmän tai ei ole ohituskaistoja jolloin on lähes pakko tyytyä ajamaan toisten perässä.
Opelixi:
Mikä tahansa järjestelmä on turha, ellei sitä noudateta. Jokin järjestelmä kuitenkin on oltava. Meillä on käytössä kiinteät talvirajoitukset ja muuttuvat rajoitukset. Tiedän, että ulkomailla on vielä kolmaskin (lisäkilpi, jossa osoitetussa tilanteessa on voimassa alennettu rajoitus). En kuitenkaan tiedä, kuinka hyvin se toimii. Muuttuvien ja kiinteiden rajoitusten etuna on se, että kaikilla on sama käsitys vallitsevasta rajoituksesta toisinkuin lisäkilvellä osoitetussa tapauksessa, jossa tulkintoja on vähintään kahdenlaisia.
Riippuu tietysti, mihin tarkastelu rajataan. 11.2.12 8:29 vastauksessasi tätä kohtaa edeltävässä lauseessa puhuit ajonopeudesta ("Silloin nopeutta joudutaan alentamaan" ). Huomasin kuitenkin, että nyt lainaamassani kohdassa oli kyse rajoituksesta. Vastaksessani sana "Ei" viittaa lauseeseesi, jossa puhutaan rajoituksesta. Olen siis samaa mieltä kanssasi liian lyhyiden turvavälien laiminlyömisen ratkaisemisen ongelmallisuudesta rajoitusta alentamalla. Täydennyksenä asiaan totesin kuitenkin, että pelkkä ajonopeuden alentaminen auttaa turvaväliasiaan.
En voi käsittää, miten tuosta voi päätellä rajoituksen ja ajonopeuden sekoittuneen. Olen kyllä huomannut, että kovin herkästi väität minun tai esim. TeeCeen väittäneen jotain, jota emme ole väittänyt. Mielelläsi tehostat väitettäsi ilmaisuilla kuten taas tai jälleen, aivan kuin pyrkisit vakuuttamaan muut lukijat meidän kirjoitusten toistuvasta epäloogisuudesta. Sovellatko vastaavaa negatiivisuuden hallitsemaa logiikkaa muuallakin, vaikkapa liikenteessä, muihin esimerkiksi suojellaksesi itseäsi omien puutteidesi havaitsemiselta tai pyrkiessäsi korottamaan omaa asemaasi muihin verrattuna?
Paljon mahdollista. Toisaalta jos asiaa verrataan esim. normaaleissa olosuhteissa käytettyihin turvaväleihin, yleisyys ei ratkaise tilannetta. Pääkaupunkiseudulla ajetaan työmatkaliikenteessä päivittäin 80-100 km/h nopeuksia n. 1 sekunnin turvavälein. Ehkä oleellisempaa kuin tilanteen yleisyys on onnettomuuksien yleisyys. Vakavia onnettomuuksia tapahtuu tiiviissä liikenteessä suhteellisen harvoin harvoin, joten alimittaista turvaväliä ei koeta ongelmaksi. Samoin näitä pahojen kelien kolareita tapahtuu kaikesta huolimatta niin harvoin, ettei tavallisen, ajamista sen enempää ajattelevan kuskin päässä kehitystä tapahdu. Joko otetaan riski luottaen hyvään tuuriin tai sitten riskiä ei tunnisteta. Itse en tällaista pajatson pelaamista voi ymmärtää.
Liikennemäärät ovat varmasti yksi selkeä syy siihen, miksi tällaiset mediassa tilaa saavat ja siten kaikkien tietoisuuteen tulevat joukkokolarit keskittyvät pääkaupunkiseudulle.
Ajetaanko pohjoisempana mielestäsi riittävillä etäisyyksillä, jolloin kuskeille jää kelvollinen näkyvyys ja riski kolarointiin on oleellisesti pienempi kuin etelämpänä? Sama ongelma näkyvyyden suhteen kaksikaistaisillakin teillä tietyissä keleissä on, mutta ainakin Oulusta etelään ja nykyään kai pohjoiseenkin on jo nelikaistainen tie.
Herbert:
Yhden auton ketjukolari on epätodennäköinen. Mitä enemmän on autoja, sitä enemmän niitä on ketjukolareissakin.
Jos Lahdentiellä tapahtuu ketjukolari, jossa on mukana kymmeniä autoja, mitä voimme päätellä siitä?
Vaihtoehto 1.
Lahdentielle sattui harvinainen keskittymä huonosti ajavia kuljettajia, mistä seurasi kolari. Vaikka huono keli on yleinen, tällaiset kolarit ovat harvinaisia, koska on epätodennäköistä, että samalla tieosuudella ajaa samaan aikaan kymmeniä huonoja kuljettajia, jotka eivät ota keliä huomioon ja ajavat liian lähellä toisiaan. (Ratkaisu: mädät omenat poimitaan liikenteestä tehostamalla poliisivalvontaa, sakottamista ja ajokorttien perumisia.)
Vaihtoehto 2.
Lähes kaikki ajavat liian lähellä toisiaan eivätkä ota keliä huomioon niin paljon kuin pitäisi. Kun tuuri pettää, silloin rytisee. Ketjukolari saa alkunsa jonkun tekemästä kaistanvaihdosta tai jarrutuksesta tai sivutieltä saapumisesta. (Ratkaisu: alennetaan nopeusrajoituksia ja tehostetaan sakottamista ja ajokorttien perumisia. Pakotetaan verolla ja tiemaksuilla ihmiset käyttämään joukkoliikennettä.)
Vaihtoehto 3.
Kolarit kuuluvat elämään. Kun liikutaan, joskus myös törmäillään. Kun merellä ( = maantiellä ) sattuu vahinko, maalla ( = foorumeilla ) ollaan viisaita.
Pitkällä tähtäyksellä tämän tyyppiset onnettomuudet vähenisivät, jos autot olisi kytketty keskitettyyn liikenteenohjausjärjestelmään, joka estäisi törmäilyjä. Ensimmäisen sukupolven versio tästä voisi olla (kalliissa autoissa jo osittain käytössä oleva) automaattinen jarrutusjärjestelmä sekä liian lyhyestä etäisyydestä varoittava hälytysjärjestelmä.
Kun puhutaan autojen välisistä etäisyyksistä, kannattaa muistaa se, että mitä harvemmassa autot ajavat, sitä vähemmän niitä mahtuu samaan aikaan jollekin tieosuudelle. Tietokonemalleilla voidaan nykyisin optimoida nopeus ja autojen välinen etäisyys liikenneväylän mahdollisimman tehokkaan välityskyvyn saavuttamiseksi. On otettava huomioon sekin, mitä tien päässä on. Jos moottoritie päättyy tukkoiseen risteykseen, ruuhka risteyksessä näkyy ruuhkana myös moottoritiellä, jos liikennemäärä on suuri.
Jos ajatellaan 150m turvavälejä, motarille (2 kaistaa) mahtuu 13 autoa per kilometri. Jos kaikki ajaa tasaista 50km/h niin tien kapasiteetti on noin 650 autoa tunnissa. Jos nopeus olisi 80km/h, kapasiteetti olisi jo reilut 1000 autoa tunnissa. Lahden motarilla kulkijoita on kai ruuhka-aikaan reilusti enemmän (1500-2000 autoa/h?). Mihin ne 500-1000 autoa laitetaan, jos tielle ei mahdu? Ehkä palataan taas siihen 30m turvaväliin?
Sopiva turvaväli ei ole vakio, vaan nopeudesta riippuvainen. Hyvissä olosuhteissa jollain tietyllä olettamuksella on laskettu, että n. 60 km/h nopeus välittää liikennettä parhaiten. Tämä perustuu nimenomaan turvaväliin. Sehän kasvaa voimakkaasti nopeuden myötä. Vaikka siis yksilön mielestä kova nopeus onkin hyvä asia, maksimiliikennemäärää se ei palvele.
Jos ja kun jatkossakin pysytään alimittaisissa turvaväleissä, on syytä hyväksyä ajatus siitä, että kaikki päätiet voivat edetä jatkossakin nopeudella 0 km/h, kun tiet on täynnä romua.
Mikään ei ole muuttunut eikä muutu ellei poliisi muuta liikenteenvalvonta tyyliänsä. Pelkästään tänään sai taas nähdä satoja autoilijoita jotka ajoivat alle kymmenen metrin väleillä, jotkut aivan puskurissa roikkuen, näin vain muutaman jotka piti edes sadan metrin väliä. Toinen inhottava tapa on ohitettavien vauhdin kasvaminen ohituskaistojen alussa, vauhti saattaa kasvaa parikymmentä kilometriä tunnissa yli rajoituksen joka jälleen ohituskaistan päättyessä laskee selvästi alle.
Minä en usko, että poliisin näkyminen kasvattaisi turvaväliä!
Korkeintaan nähdään punaisia jarruvaloja, kun epäillään tutkan käyttöä ja sehän pienentää turvavälejä entisestään. Kunnon ketjureaktiohan siitä ruuhkassa syntyisi!
Ja mitenköhän sitten "puututtaisiin" satojen (x kertaa 100) kuskein käyttytymiseen, kun havaitaan yhtä monta liian tiiviisti ajavaa? Pysäyttämällä? Silloinhan liikenne sumputtuisikin liki samanveroisesti kuin olisi kolaritilanne päällä ja hännillä manaillaan, mitä IHMETTÄ siellä jossakin on menossa, kun ei liikuta?
Jolloin kuumakallet aloittavat omat shownsa jne.
Niin, että onko tuo nyt niin hyvä ehdotus? Kun tuntuu siltä, että meillä autoilijoilla on muutenkin kanan muisti liikenteessä. Edelleen toiston toistona: kyllä se käyttyäytyminen lähtee asenteesta, sieltä korvien välistä.
Asenne syntyy, kun liikenteessä liikkuu aktiivisti miettien mitä on tekemässä, miten se suhtautuu lakiin ja muihin tiellä liikkujiin, olosuhteista puhumattakaan. Siihen harjaantuu! Se on vähän niinkuin laihduttaisi: vähennetään ruuan sijasta huonoja liikennetapoja.
Englannissa esitettiin aikoinaan televisiossa tietoiskua, jossa turvaväliksi suositeltiin kahta sekuntia. Takana ajavan pitäisi siis saavuttaa jokin tietty piste aikaisintaan kahden sekunnin kuluttua siitä, että edellä ajava on ohittanut sen (pisteeksi käy lyhtypylväs tai liikennemerkki tai vastaava, jota voi käyttää mielessään mittaustolppana).
Tuo kaava on siinä mielessä hyvä, että siinä otetaan nopeus huomioon. Sadan kilometrin tuntinopeudessa turvaväliksi tulee 55,5 metriä, kuuden kympin nopeudessa 33,3 metriä, neljän kympin nopeudessa 22,2 metriä. (metriä sekunnissa nopeuden saa, kun jakaa kilometriä tunnissa nopeuden 3,6:lla)
Jos tietyn pisteen ohi ajaa auto kahden sekunnin välein, pisteen ehtii ohittaa tunnin aikana 1800 autoa. Käytännössä autojen väli ei ole tasaisesti kaksi sekuntia, joten tulos on liikenteeseen siirrettynä vähän sinne päin.
Oleellista on se, että auto ohittaa laskentapisteen kahden sekunnin välein. Jos nopeus on suurempi, autot ajavat harvemmassa, mutta silloinkin ne ohittavat mittauspisteen kahden sekunnin välein. Maantie vetää kaikilla nopeuksilla yhtä paljon autoja. Käytännössä tulokseen vaikuttaa tietysti moni asia, kuten kiihdytykset tielle, ohitustarve sekä tien päässä olevien risteyksien ja maanteiden läpäisykyky jne. Voi olla, että kaikki nämä tekijät huomioon ottaen 60 km/h on tehokkain nopeus. Ilmeisesti se on, jos tutkimukset näin osoittavat.
Automaattinen liikenteenohjausjärjestelmä, johon autot oli kauko-ohjatusti kytketty, ratkaisisi myös ruuhkien ongelman niin pitkälle kuin se on mahdollista ratkaista. Kauko-ohjauksessa autot voisivat ajaa vaikka metrin välein, koska jokaisella autolla olisi tavallaan sama ohjaaja. Risteyksissä ei tarvittaisi liikennevaloja ja niiden turva-aikoja vaan autot pujahtelisivät toistensa lomitse tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Järjestelmä optimoisi nopeudet kaikilla väylillä kokonaisuuden kannalta parhaiten sopiviksi.
Wikipedia:
Automated highways
Automated highway is not yet realizable but nevertheless is an important application. In these highways the vehicles are able to cruise without help of their drivers. This is done by cooperation between vehicles. For example each vehicle knows the speed and direction of travel of its neighboring vehicles through communication with them. The status is updated frequently; therefore each vehicle can predict the future up to some necessary time and is able to make appropriate decisions in appropriate time. Because automated highways are not limited by human response time, much higher speeds will be possible .
SO2001:
Hyvän jutun otit esille, mutta nyrkkisääntö ei toimi noin laajalla nopeuskaalalla.
SO2001:
Lasketaanpa mallin vuoksi 1 sekunnin reaktioajalla, kuiva lämmin asfaltti, osaava jarruttaja.
40 km/h -> 11.1 m havaintomatka + 8 m jarrutusmatka, jää pari metriä. OK.
60 km/h -> 16.7 m havaintomatka + 16 m jarrutusmatka. Jännä paikka!
100 km/h -> 27.8 m havaintomatka + 40 m jarrutusmatka
-> CRASH!!! (törmäysnopeus noin 50 km/h)
SO2001:
Käytännössä tien kapasiteettia venytetään nostamalla riskitasoa suuremmalla nopeudella lyhyin välein ja toisinaan riski toteutuu...
60 km/h on käytännössä havaittu optimilukema, jossa jarrutusmatkat eivät vielä mene ihan mahdottomiin.
Miten todennäköistä on, että edellä ajava pysähtyy kuin seinään?
Eteen tupsahtaneeseen esteeseen törmätessään auton suunta määräytyy kimmoisuustekijöiden ja liikemäärän säilymisen mukaan. Voidaan kysyä, onko edes järkevää olettaa edellä ajavan pysähtyvän kuin seinään? Tottahan toki se voi pysähtyä kuin seinään, tai jopa tulla päin, jos vastaantuleva mahdollisesti raskaampi ajoneuvo ajautuu samalle kaistalle, mutta onko tuollaiseen järkeä varautua? Koska silloinhan pitäisi varautua myös siihen, että se saattaisi tulla suoraan sinua päin. Miten pystyt varautumaan sellaiseen, jos kukaan muukaan niistä, joihin haluat pitää turvaväliä, ei pysty?
Kumppani:
Niin ja miksiköhän tuollaiseen tilanteeseen ollaan päädytty? Tilanteeseen, missä poliisin oletataan suorittavan pelkkää nopeusvalvontaa (ylinopeusvalvontaa).
Kumppani:
Entäs sitten, kun osalla porukkaa korvien välissä on tyhjää? Asenteista kaikki muutkin elämän asiat ovat kiinni, mutta kaikilla ei sitä asenneta näytä olevan ja osalle ei koskaan tulekaan. Siksi meillä on kaupoissa vartijoita, ovet lukossa ja lukematon määrä erinlaisia tarkastajia.
Olisihan se ollut kiva lukea lehdestä, että poliisi pysäytti satunnaisia autoilijoita, sekä sakotti/antoi kirjallisen varoituksen liian lyhyistä turvaväleistä tai liian suurista tilannenopeuksista.
Ehkä tuollaiset otsikot saisi edes jonkun miettimään, että poliisihan tekee muutakin liikennevalvontaa, kuin kyttää tutkan kanssa ylinopeuksia aurinkoisessa säässä.
Kyseiseen kolarisumaan se tuskin olisi paljoakaan vaikuttanut, mutta ehkä seuraaviin.
nastaterroristi:
En tiedä todennäköisyyttä. Silti niin tapahtuu silloin tällöin.
Joskus tapahtuu myös niin, että vaikkei edessäajava pysähtynytkään kuin seinään, hän ehti pysähtyä ennen takaatulevan törmäystä, ks. alla.
nastaterroristi:
Tässä on viime päivinä ajeltu eri puolilla olosuhteissa, joissa edelläajavan ohitse ei näe käytännössä mitään. Hyvä kun näkee edelläajavan sumuvalon sikälimikäli hän sitä raskii käyttää.
Kuten esimerkiksi juuri tänä iltana, valkoinen seinä edessä.
Minä pidän niin pitkän etäisyyden siihen valkoiseen seinään, että heikon valonkajon vaihtuessa valkoiseen pöllähdykseen ehdin pysähtyä näkemälläni matkalla. Tai sen verran voin tinkiä vilkkaassa liikenteessä, että väistö jarrutuksen lopuksi tieltä pois ei riko paikkoja.
Sitten kun paremmalla kelillä näen edelläajavan lisäksi 10 seuraavaakin, ollaan tietenkin kuvaamassasi tilanteessa, jossa on lupa katsoa edelläajavan takavaloja pidemmällekin.
Opelixi:
Heh, no joo. Toisaalta niissä tilanteissa, josta nyt on puhe, eli ns. huonoilla keleillä siihenkin on syytä (se olosuhteiden huomioiminen myös nopeuksissa, ei vain etäyisyyksissä jne). Mutta jos poliisin arvattaisiin vahtivan etäisyyksiä, niin miten sellaisen oikean etäisyyden saa edellä ajavaan? Nopeutta ei ainakaan voi lisätä, eli silloin pitää hiljentää, eli jarruvaloja alkaa vilkkumaan joka tapauksessa ja näissä ruuhkissa täällä etelässä se tarkoittaa vääjäämättä sumppuuntumista häntäpäässä.
Lopputulos on ihan sama siis, oletetaan valvottavan sitten nopeuksia tai etäisyyksiä ja korjausliikkeiden tekeminen alkaa.
Opelixi:
Entäs ne tapaukset, joilla tiedetään vaikka työelämässä ja harrastuksisa korvien välissä olevan riittävästi tavaraa tyhjän sijasta, mutta maantiellä joku muuttuu?
Vrt. Britteihin: töissä ja kotona esimerkillisiä miehiä, mutta jalkapallokatsomossa huligaaneja. Tai ehkei niilläkään ole oikeasti korvien välissä mitään?
Opelixi:
Kaikkien konstien kyllä luulisi olevan ns. sallittuja, kyllä.
Milloin olette viimeksi nähneet poliisin kyttäävän tutkan kanssa nopeuksia? Milloin muuten olette nähneet poliiseja liikenteessä? Voiko noista havainoista päätellä jotain?
Herbert:
Hyvin harvoin, minut on viimeksi pysäytetty viime kesänä lauantai aamuna klo 10 aikaan, siltikään ei puhallutettu. Selvisin muuten ratsiasta huomautuksitta vaikka tutka-auto oli nyppylän takana piilossa. Maksaviakin asiakkaita näytti olevan jonoksi asti. Tästä ja kaikesta valvonnasta mitä näkee (kamerat), voi helposti päätellä että rattijuopot ja elävä valvonta ei virkavaltaa kiinnosta.
Joka ainoa kerta elokuun puolivälissä Saariselälle mennessä tutkataan Rovaniemen jälkeen 5 - 10 kertaa ja joka kerta paluumatkalle lähdettäessä tutkataan saman verran ja sen lisäksi puhaltamaan ennen Rovaniemeä.
Muutoinhan poliisia ei näe ellei soita 112, eikä ihan pikana silloinkaan.
Muutaman vuoden takainen arvaukseni valokuvausharrastuksesta liikenteenvalvonnan sijasta on siis toteen näytetty.
740 GLE:
Minäkään en muista milloin olisin viimeksi nähnyt liikennevalvontaa (paitsi eilen, enkä oikein keksinyt silloinkaan mitä ne olivat tekevinään).
Mitään haittaa en ole tuosta puutteesta havainnut varsinkaan liikenteen sujumiselle. Minusta nuo aktiviteetit voisi ihan hyvin lopettaa, ja siirtää ne liikennevahinkojen aiheuttajien niskaan.
mikahe:
Minusta valvontaa pitäisi lisätä. Periaatteessa ehdotuksesi on ihan hyvä, että se joka tyrii, vastaa teoistaan rikkoi sääntöjä tai ei, mutta se ei paljoa lohduta sitä joka halvaantuu/kuolee jonkun idiootin vuoksi ja voihan olla, että aiheuttajakaan ei ole enää vastaamassa teoistaan.
Valvontaa toivoisin lisää, mutta sellaista valvontaa, mikä puuttuu tilanteeseen silloin, kun oikeasti on aihetta. Käytännössä suurin osa ajasta riittää, että poliisi näyttäytyy liikenteessä.
Se, että joku ajaa autiolla tiellä aurinkoisena kesäiltana 80-alueella 95km/h ei ole mitään verrattuna siihen, että ajaa rajoituksenmukaista nopeutta 0,5s turvavälillä sakeassa lumipyryssä.
Kovasti poikkeaa käsitykset omista havainoistani. Itse en edes muista, milloin viimeksi olisin nähnyt poliisilla perinteistä ratsiaa tutkan kanssa. Sen sijaan jos ei päivittäin, niin ainakin viikoittain poliisin näkee suorittamassa ajotapavalvontaa. Ja kun siviiliautoja ei läheskään aina huomaa, määrä on havaintoihini nähden suurempi.
Opelixi:
Kerrotko esimerkin, jossa tyritään ilman, että sääntöjä rikotaan?
Opelixi:
Molempiin poliisin kuuluisi kuitenkin puuttua, siitä emme liene eri mieltä? Eihän?
Maantieruuhkassa, jossa näkyvyys on lähellä nollaa mainitsemasi sakean lumipyryn takia, niin poliisin "näyttäytyminen" voi olla vaikeaa, kun ei kukaan erota liikenteen seasta partiota ajamassa. Tienposkessakaan ei näy sen paremmin.
Jos sitten poliisi puuttuu lähellä ajamiseen, niin käytännössä joutuu koko jonon pysäyttämään, ainakin pahimpia roikkujia voi olla todella hankala poimia? Siitähän seuraa se täydellinen stoppi koko letkalle sitten, mahdollisia peräänajoja häntäpäässä jne. Tai voihan sitä randomina poimia jonkun seasta. Kiinni jäänyt muistaa kyllä (ainakin hetken) pitää väliä edellä ajavaan, mutta muut puurossa ajavat eivät välttämättä edes huomaa koko tapahtumaa keskittyessään näkemään edes jotakin lasin läpi.
Aika monta partiota tarvittaisiin "rauhoittamaan tilannetta" liikkeellä ollessa, että molempiin suuntiin vaikka Lahden motarilla tulisi nähdyksi vaikka klo 15.30-17 välisenä aikana. Olisihan se kiva kun löytyisi resursseja, mutta kun meidän on oltava realisteja kuitenkin, niin mikä riittäisi Opelixi?