Ei todellakaan ole enkä ymmmärrä miten raiskaus liittyy liikenteeseen. Syytä oikeuslaitosta sen kyvyttömyydestä tehdä oikeita päätöksiä päivänselvissä asioissa.
"En ymmärrä." No niinpä!
Oikeuslaitos ei lakeja säädä. Mutta ehkä jossain vaiheessa eduskunta on tekemässä lakipäätöksen päivänselvässä asiassa rattijuoppouden vähentämiseksi. Eli alentaa tieliikenteessä rattijuoppouden promillerajan 0,2:een.
Ja kun vielä tekisivät promillerajan alennuksen myös vesiliikenteeseen!
Ilmailussahan promilleraja on ehdoton nolla!
Jos otan, en todellakaan lennä.
Ehkä meillä tielläliikkujilla olisi siinä ajattelemisen aihetta.
Ilmaliikennejuopumuksesta tuomitaan vain jos puhallus on yli 0,5 (sakko tai ehdollinen). Jos puhallus on yli 0 mutta alle 0,5, mennään ilmailulain pykälien mukaan (sakko).
Euroopan sisäinen raja on 0,2.
2000-luvun puolivälissä Finnairilla oli kaksi erillistä lentäjän juopumistapausta, jotka kumpikin johtivat irtisanomiseen. Kummassakin oli kyseessä kapteeni.
Mutta ehkä jossain vaiheessa eduskunta on tekemässä lakipäätöksen päivänselvässä asiassa rattijuoppouden vähentämiseksi. Eli alentaa tieliikenteessä rattijuoppouden promillerajan 0,2:een.
Rattijuoppouden VÄHENTÄMISEKSI? Minkähän tutkimuksen mukaan se vähentäisi ratista kärähtäneiden määrää? Vai tarkoitatko sitä, että poliisi ei ehdi enää puhalluttaa varsinaisia rattijuoppoja, kun kaikki aika menee 0,2 promillea puhaltaneiden roudaamiseen verikokeisiin?
Puhallustilastoissa promilleluvut saattaisivat keskimäärin pienentyä, mutta onnettomuustilastoihin se ei valitettavasti vaikuta samalla tavoin.
Oikeasti tehokkaita liikenneturvallisuuden parantamiskeinoja olisi esim. alkolukkojen ja autokoulun uusimisen määrääminen pakolliseksi ratista kärähtäneille. Alkolukon on todettu vähentävän rattijuopumuksen uusimisriskiä 65% ja autokoulun uusimisen 50%.
Tai alkoholin osto-oikeuden alaikärajan nostaminen 18:sta 21:een vuoteen. Se vähentäisi nuorten kuolemaan johtavia onnettomuuksia 24% ja loukkaantumiseen johtavia 31%.
Tuossa oikeusministeriön pohdinnassa Liikkuva poliisi myönsi itsekin, ettei rajan alentaminen onnistu nykyresurssein. Työmäärän lisääntyminen jo nyt (ja jo silloin) ruuhkautuneessa oikeusjärjestelmässä otettiin myöskin esiin. Valtaosa lausunnonantajista ei nähnyt tarvetta promillerajan alentamiseen.
Onneksi liikenneministeri ei asiaa voi yksi viedä päätettäväksi, vaan promillerajan alentamisen esittäminen kuuluu oikeusministeriölle:
Muutenkin hyvä, että joku tuota Kyllöstä hillitsee, ettei toivottavasti saa kylvettyä mitään peruuttamatonta tuhoa. Katastrofin merkkejä on kyllä ilmassa, kun osaa noista ministereistä katsoo.
Mutta yhtä kaikki, poliisilla lienee kuitenkin jokin suunnitelma promillerajan laskun varalle:
Ihalainen arvioi, että poliisilla olisi valmiudet uuden rajan mukaiseen toimintaan 2014-2015.
Mikä tuota suunnitelmaa estää ottamasta käyttöön nykyisen lainsäädännön puitteissa? Jos 0,2 on sellainen autuus, että valvonnan resursseja ja edellytyksiä pitää muuttaa, eiköhän se ole perusteltua myös nykytilanteessa.
Missään maassahan oikeusturva ei toimi täydellisesti, mutta ei Suomi kansainvälisesti mitaten ole niitä huonoimpia. Suht hyvin olemme kuitenkin me kaikki mukautuneet vallitseviin lakeihin ja olotilaamme täällä armaassa Suomenmaassa, ja ylivoimainen valtaosa tuntenee elävänsä oikeusvaltiossa. Voithan muuttaa vaikka Venäjälle, jos Suomimeininki niin suunnattomasti ahistaa!
Hieno asenne. Miksi pyrkisimme hoitamaan asiat hyvin, kun jossain muualla asiat on paljon huonommin.
Mutta se on vain huvittavaa - ja masentavaa - että tässäkin keskustelussa tietyt henkilöt yrittävät jatkuvasti kommentista toiseen niin vahvasti perustella oikeuttaan ajaa pienessä huppelissa: kun ajan, minulla pitää olla oikeus ottaa.
Kyse ei ole oikeudesta ajaa pienessä huppelissa. Kyse on siitä, että Kyllönen haluaa näperrellä epäolennaisten ja jopa haitallisten asioiden parissa. Minusta meillä on oikeus ja velvollisuus olla tästä huolissaan. Minun ihanneyhteiskunnassa vain sellaiset asiat määrätään rangaistavaksi, jotka ovat riittävän haitallisia. Rangaistuksia ei pidä määrätä siksi, että alkoholi ja autoilu ei sovi yhteen tai että uudella rajalla halutaan antaa selvä viesti autoilijoille. Nuo ovat kauniita ajatuksia, mutta eivät perusteita laskea rajaa. Kyse on aivan samanlaisesta asiasta kuin edellisen hallituksen kuoppaamasta jätevesiasetuksessa. Valtavilla kustannuksilla olisi yritetty puuttua suhteellisen pieneen ongelmaan. Lisäksi en ole ollenkaan varma, paranisiko lain kunnioitus uudesta rajasta ollenkaan. Kun kuljettajat eivät miellä 0,2...0,5 promillen lukemaa rangaistuksen arvoiseksi, pyrkimys viestittää alkoholin haitallisuudesta saattaisi jäädä toteutumatta tai jopa kääntyä päinvastaiseksi. Välinpitämättömyys nostaisi päätäänsä, kun laki koettaisiin perustettomaksi. Mitä merkitystä esim. ajon aikana kännykän käyttämisen kieltävällä lailla mielestäsi on ihmisten suhtautumisessa sen käyttöön? Entä nopeusrajoituksen nollatoleranssilla? Tutkimuksen mukaan 96% käyttää enemmän tai vähemmän ylinopeuksia. Eikä muutaman km/h:n ylityksiä mitenkään erityisesti paheksuta.
Nykytilanne sen sijaan nopeuksien ja alkoholin suhteen on toimiva. Alkoholissa puuttumiskynnys on tavallaan sisäänkirjattuna lakiin. Nopeusvalvonnassa on käytössä puuttumiskynnys. Molemmissa pelivarat ovat perusteltuja. Silti poliisilla on mahdollisuus puuttua riskejä aiheuttavaan ajamiseen, vaikka alkoholista tai nopeusrajoituksesta ei rangaistusta voisikaan kirjoittaa.
Tuskinpa poliisijohtokaan kannattaa promillerajan laskua aivan turhan takia. Enkä usko että pelkästään sakottamisen riemu on siellä ajatusten pontimena.
Kerrotko, mikä poliisijohdon ajatusten pontimena sitten on?
Ruotsissa (alkaen 1990) ja Norjassa (-2000) promilleraja liikenteessä on ollut 0,2. En ole kuullut ongelmista poliisin resusseissa tai autoilijoiden oikeusturvassa näissä maissa - oletteko te?
En ole kuullut ainakaan länsimaisesta valtiosta, jossa poliisilla ei olisi resurssipulaa. Oletko sinä?
Miksi minun "viihdekäyttöäni" pitäisi suitsia? Perustelkaa nyt, mitä tuomittavaa siinä on, että saatan ajaa yhden kaljan taikka viinilasillisen jälkeen.
Opelixi:
Esim. silloin tällöin tulee käytyä ravintoloissa autolla ja ruoan yhteydessä tulee nautittua yksi olut. Silloin tällöin tulee käytyä myös äijien kanssa pelaamassa ja sen jälkeen saunassa ja oluella. Kesäisin tulee joskus käytyä terassilla jne.
Herbert:
Kerrotko, mikä poliisijohdon ajatusten pontimena sitten on?
En kuulu poliisijohtoon, joten kysy poliisijohdolta. Tässä kuitenkin osviittaa:
05.02.2010
Poliisihallitus
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan maantie- ja vesiliikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti promillerajoja laskemalla.
Törkeisiin rattijuopumuksiin ja voimakkaassa humalatilassa ajettuihin onnettomuuksiin promillerajan laskulla ei juurikaan voida vaikuttaa.
Jos alle 0,5 promillea olisi oikeasti ongelma liikenteessä, se varmaan näkyisi onnettomuustilastoissa. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole. Ei kai täällä kukaan ole rattijuoppoutta edistämässä, pikemminkin vahvasti päinvastoin. Paitsi ehkä ymmärtämättömyyttään ne, jotka laput silmillä vaativat promillerajan laskemista ja "pikatuomioita" ajattelematta sen pidemmälle niiden seurauksia lääkkeitä laillisesti käyttävien oikeusturvaan tai poliisin resursseihin nähden.
Utahin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin alkoholin ja puhelimeen puhumisen vaikutuksia autonhallintakykyyn. Simulaattorissa suoritetuissa testeissä kuskien veren alkoholipitoisuus nostettiin 0,8 promilleen vodkalla terästetyllä appelsiinimehulla. Kaikeksi yllätykseksi pieni humalatila osottautui yhtä suureksi tai pienemmäksi riskiksi, kuin esimerkiksi handsfree-laitteella varustettuun puhelimeen puhuminen. Handsfreen käyttäminen ei parantanut puhelimeen puhuvien reaktionopeutta hätätilanteissa. Testien aikana ajettiin kolme virtuaalista kolaria, joissa kaikissa ajaja oli selvä ja puhui puhelimeen.
Handsfree-laitteella puhuminen ajon aikana on täysin laillista ja hyväksyttävää, mutta nyt pitäisi tehdä 0,2 promillea puhaltaneista rikollisia!
Ruotsissa (alkaen 1990) ja Norjassa (-2000) promilleraja liikenteessä on ollut 0,2. En ole kuullut ongelmista poliisin resusseissa tai autoilijoiden oikeusturvassa näissä maissa - oletteko te?
No jaa, molemmissa maissa on merkittävästi enemmän poliiseja kuin meillä.
"Suomessa vähemmän poliiseja kuin muissa maissa
Suomessa on merkittävästi vähemmän poliiseja suhteessa asukaslukuun kuin useimmissa muissa Suomen kaltaisissa Euroopan maissa. Suomen poliisien määrä on viime vuosina vähentynyt toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa se on päinvastoin lisääntynyt.
Ruotsissa on tarkoitus lisätä yli 2 100 poliisimiestä vuoteen 2010 mennessä ja Norjassa 2 700 poliisimiestä vuoteen 2020 mennessä. Tanskassa poliisikoulutusta lisätään tänä ja ensi vuonna 150 opiskelijalla.
Monissa Suomen kaltaisissa eurooppalaisissa maissa poliisien määrä on selvästi lisääntynyt vuoden 1995 jälkeen. Eurostatin tilastojen mukaan 16:ssa Euroopan maassa suunta on ollut voimakkaasti kasvava. Muissa maissa kasvu on ollut lievempää. Jopa osassa uusista Itä-Euroopan EU-maista poliisien määrä on lisääntynyt, esimerkiksi Latviassa ja Unkarissa.
Poliisien määrä on vähentynyt sellaisissa maissa, jotka olivat aiemmin tehottomia ja korruptoituneita, mutta jotka nyt yrittävät tehostaa poliisivoimiaan. Tällaisia ovat Viro, Liettua, Romania ja Kreikka. Lisäksi on poliittisesti rauhoittunut Pohjois-Irlanti.
Vertailu vaikeaa
Suomessa on ollut noin 620 henkilöä yhtä poliisia kohti vuosina 2001-2007. Muissa Pohjoismaissa määrä on ollut enimmilläänkin 570 ja vähimmillään 520. Kaikissa Pohjoismaissa määrä on vähentynyt, Suomessa lisääntynyt.
Ruotsissa on tavoitteena kasvattaa poliisimiesten määrä 20 000:een lähivuosina. Perusteina on mm. lisääntynyt ja vakavammaksi muuttunut jengirikollisuus, rikollisuuden teknistyminen ja kansainvälistyminen.
Norjan 2 700 poliisin lisäys vuoteen 2020 mennessä perustuu pääasiassa väestön kasvuun. Tanskassa poliisiorganisaatiota uudistetaan siten, että poliisipiirien määrää vähennetään 54:stä 12:een. Samalla on päätetty nostaa koulutettavien määrää 150:lla.
Poliisin ja koko julkisen sektorin rooli on kuitenkin eri maissa erilainen, joten vertailu on vaikeaa. Rajavalvonnan sekä muiden turvallisuusviranomaisten ja sidosryhmien osuus poliisitehtävien hoitamisessa vaihtelee.
Lähde: Poliisi 2020. Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma
Paitsi ehkä ymmärtämättömyyttään ne, jotka laput silmillä vaativat promillerajan laskemista ja "pikatuomioita" ajattelematta sen pidemmälle niiden seurauksia lääkkeitä laillisesti käyttävien oikeusturvaan tai poliisin resursseihin nähden.
On se kumma kun 0,2 promillerajan maissa ei tunnu olevan ongelmaa lääkkeitä laillisesti käyttävien oikeusturvan kanssa liikenteessä.
Suomalaisilla ei ilmeisesti lääkitys ole kohdallaan, kun etukäteen tämä on jo suuri ongelma.
Ja jos poliisi(johto) sanoo, että valmiudet alemman promillerajan valvontaan on arviolta 2014-15 sekä myös toivoo promillerajan alentamista, niin taas etukäteen suomalaiset kantavat suurta huolta poliisin resursseista.
Missään maassahan oikeusturva ei toimi täydellisesti, mutta ei Suomi kansainvälisesti mitaten ole niitä huonoimpia. Suht hyvin olemme kuitenkin me kaikki mukautuneet vallitseviin lakeihin ja olotilaamme täällä armaassa Suomenmaassa, ja ylivoimainen valtaosa tuntenee elävänsä oikeusvaltiossa. Voithan muuttaa vaikka Venäjälle, jos Suomimeininki niin suunnattomasti ahistaa!
Kiitos vaan, vietän jo nyt valtaosan vuodesta Etelä-Euroopassa, jossa olen töissä. Venäjältäkin on tarjottu töitä varsin kilpailukykyisellä palkalla, mutta en ole ottanut vastaan.
Suomi saa jatkuvasti tuomioita sananvapausasioista ja oikeudenkäyntien pituuksista. Mielestäni on häpeällistä, ettei asialle tehdä mitään. Jossain muualla asiat voivat olla huonommin, mutta kyllä Suomessakin petrattavaa löytyy reippaasti.
Paitsi ehkä ymmärtämättömyyttään ne, jotka laput silmillä vaativat promillerajan laskemista ja "pikatuomioita" ajattelematta sen pidemmälle niiden seurauksia lääkkeitä laillisesti käyttävien oikeusturvaan tai poliisin resursseihin nähden.
On se kumma kun 0,2 promillerajan maissa ei tunnu olevan ongelmaa lääkkeitä laillisesti käyttävien oikeusturvan kanssa liikenteessä.
Rätkätin ehdotti, että yli 0,2 mutta alle 0,5 puhaltavia alettaisiin tuomita seulonta-alkometrin tuloksen perusteella. Tuo on niin kertakaikkisen oikeusturvan vastainen ehdotus, ettei ihmekään että se herättää vastustusta.
Poliisin ja tuomioistuimen resurssit ovat ongelma. Luitko linkin Oikeusministeriön tiivistelmään, jonka laitoin muistaakseni edellisessä viestissäni. Toki se on jo 9 vuotta vanha, mutta eipä siitä asia ole juurikaan muuttuneet. Tuntuu päinvastoin, että poliisin resurssit ovat entisestään pienentyneet. Tässäpä tuo uudemman kerran:
simppa:
Miksi minun "viihdekäyttöäni" pitäisi suitsia? Perustelkaa nyt, mitä tuomittavaa siinä on, että saatan ajaa yhden kaljan taikka viinilasillisen jälkeen.
Opelixi:
Esim. silloin tällöin tulee käytyä ravintoloissa autolla ja ruoan yhteydessä tulee nautittua yksi olut. Silloin tällöin tulee käytyä myös äijien kanssa pelaamassa ja sen jälkeen saunassa ja oluella. Kesäisin tulee joskus käytyä terassilla jne.
Promillerajaa ei pidä olla laskematta siksi, että simpan ja Opelixin nautinnot olisi mahdollista säilyttää. Nuo tulevat vain kaupan päälle. Varsinaiset perusteet ovat paljon merkittävämmät. Ne on tässä keskustelussa tuotu esiin jo monta kertaa.
En kuulu poliisijohtoon, joten kysy poliisijohdolta. Tässä kuitenkin osviittaa:
05.02.2010
Poliisihallitus
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan maantie- ja vesiliikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti promillerajoja laskemalla.
Sinä arvelit poliisilla olevan jotain perusteita ja oletettavasti arvelet niiden kestävän kriittistä tarkastelua. Mutta jos sinä vain sokeasti haluat uskoa poliisin mielipiteitä, ole hyvä vain. Katsotaan kuitenkin, mitä kommenttien takana on.
Paatero linkissäsi: "Rattijuoppo on osallisena noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa tieliikenneonnettomuudessa."
Totta.
Paatero: "Rattijuoppojen suhteellinen osuus liikenneonnettomuuksien aiheuttajana on kasvanut samalla kun onnettomuuksien määrä on muutoin laskenut. Tieliikenteessä noin joka 700:s kuljettaja ylittää nykyisen rajan. Joka 150:s ajaa 0,1 - 0,49 promillen humalassa."
Totta. Muiden kuolemaan johtaneet onnettomuuksien määrä on vähentynyt, mutta rattijuoppojen pysynyt ennallaan. Luonnollisesti tuosta seuraa osuuden kasvu.
Paatero: "Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan maantie- ja vesiliikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti promillerajoja laskemalla."
Vesiliikenteestä en tiedä (korkeammat promillerajat), mutta maantieliikenteen suhteen ei näyttöä ole. Puhumattakaan, että keino olisi tehokas.
Paatero: "Suomessa puhallutetaan kansainvälisesti vertailtuna eniten ajoneuvojen kuljettajia suhteessa ajokortillisiin henkilöihin, vuosittain lähes kaksi miljoonaa kuljettajaa. Siitä huolimatta tällä ei saada aikaan riittävää ennalta estävää vaikutusta. Puuttumiskynnystä pitäisikin laskea."
Tuossa sekoitetaan niin tehokkaasti puuttumiskynnys ja kiinnijäämisriski, ettei Paatero varmaan itsekään tiedä, mitä puhuu.
Puuttumiskynnys tuskin vähentää ongelmaryhmän eli törkeän puhaltaneiden (90% osuus kuolemaan johtaneissa kolareissa) määrää.
Paatero: "Ruotsissa ja Norjassa on alemmasta promillerajasta saatu myönteisiä kokemuksia. Ruotsissa raja laskettiin 0,2:een vuonna 1990 ja Norjassa vuonna 2001. Norjan poliisin mukaan rattijuoppojen määrä väheni yhdessä promillerajan laskemisen kanssa. Alkoholin kulutuksen kasvu ei ole myöskään näkynyt Norjassa rattijuoppojen määrän lisääntymisenä."
Näyttöä ei ole promillerajan laskun yhteydestä muutoksiin. Kaikkihan muistamme vielä, mitä 90-luvun alussa tapahtui.
Liikenneturva: "Ruotsissa promilleraja laskettiin 0,2:een vuonna 1990. Tutkimuksen mukaan rattijuopumus on vähentynyt sen jälkeen. Myös liikenneonnettomuudet sekä kuolonkolarit ovat vähentyneet. Lisäksi kuljettajat ovat ajaneet aiempaa vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisena ja rattijuopumuksesta kiinnijääneillä veren alkoholipitoisuudet olivat aiempaa alhaisempia (Nordström 1997, Åberg 1993). Tutkimuksen johtopäätöksiin sisältyy kuitenkin varauksia, sillä lain muutos osui ajankohtaan, jolloin turvallisuus Ruotsissa parani muutoinkin. Kaikkia muuttujia ei ennen jälkeen-asetelmalla tehtävässä
yhteiskunnallisessa tutkimuksessa ole mahdollista kontrolloida."
Tuollaisella pohjalla siis poliisiylijohtajamme puhelee positiivisista kokemuksista. Huolestuttavaa.
Paatero: "0,2 promilleen siirtymisen myötä Suomella, Ruotsilla, Virolla ja Norjalla olisi sama rattijuopumuksen alaraja. Liikuttaessa autolla valtakunnan rajan yli, kuljettajilla ei olisi epäselvyyttä siitä, mikä on sallitun ja kielletyn raja tarttuessaan auton rattiin. Venäjällä rattijuopumuksen alaraja on tosin 0,3 promillea, Paatero pohtii."
Miksei Patero esitä kännykän käytön sallimista, koska ainakin Ruotsissa se on sallittua? Tai yleiseurooppalaista käytäntöä promillerajaan Ranskan mallin mukaisesti? Tai tyydy EU:n tavoitteeseen yleieurooppalaisesta 0,5 promillen rajasta?
Paatero: "Alhainenkin veren alkoholimäärä yhdessä muiden riskitekijöiden kuten esimerkiksi väsymyksen, kiihtyneen mielentilan, ylinopeuden, turvavyöttömyyden, matkapuhelimeen puhumisen kanssa lisää riskiä joutua onnettomuuteen. Näistä yhdenkin riskitekijän poistaminen voi estää kolarin."
Paatero on oikeassa siinä, että onnettomuus syntyy yleensä monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Mutta väsyneen tai kiihtyneen kuljettajan tuomitseminen rattijuopumuksesta 0,2...0,49 promillen takia olisi jo vitsi.
Uutta minulle on se, että turvavyöttömyys lisää riskiä joutua kolariin. Veikkaan, että tämä on uutta monelle muullekin. Onneksi poliisi meitä kuitenkin valistaa.
Vasta sitten kun määritetään mittaustarkkuus, voidaan ajatella jotain rajaa, mutta nolla on edelleen mahdoton.
Jos raja olisi vaikka 0,1 promillea, olisi siis 0,049 vielä laillinen. Ollaan kuitenkin "kaukana" nollasta.
Normaalilla ihmisellä, syönnin jälkeen, ei löydy täsmälleen nolla promillea verestä, vaan hiukan promillen osia löytyy joka tapauksessa ja ne löytyvät kun mittari on tarpeeksi tarkka.
Ruotsissa (alkaen 1990) ja Norjassa (-2000) promilleraja liikenteessä on ollut 0,2. En ole kuullut ongelmista poliisin resusseissa tai autoilijoiden oikeusturvassa näissä maissa - oletteko te?
En ole kuullut ainakaan länsimaisesta valtiosta, jossa poliisilla ei olisi resurssipulaa. Oletko sinä?
Aivan vasta Ruotsissa ihmeteltiin mitä pitäisi tapahtua, että poliisi ehtisi paikalle, kun bussikuskin hälyttäessä apua bussin jouduttua aseellisen tulituksen kohteeksi ei tehtävää voitu priorisoida toimintaa aiheuttavalle tasolle ennen kuin tunnin kuluttua.
Missään maassahan oikeusturva ei toimi täydellisesti, mutta ei Suomi kansainvälisesti mitaten ole niitä huonoimpia. Suht hyvin olemme kuitenkin me kaikki mukautuneet vallitseviin lakeihin ja olotilaamme täällä armaassa Suomenmaassa, ja ylivoimainen valtaosa tuntenee elävänsä oikeusvaltiossa. Voithan muuttaa vaikka Venäjälle, jos Suomimeininki niin suunnattomasti ahistaa!
Suomen saa jatkuvasti tuomioita sananvapausasioista ja oikeudenkäyntien pituuksista. Mielestäni on häpeällistä, ettei asialle tehdä mitään. Jossain muualla asiat voivat olla huonommin, mutta kyllä Suomessakin petrattavaa löytyy reippaasti.
Viimeksi asiaa tarkistaessani Suomi sai vuosittain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa langettavia tuomioita hieman enemmän kuin Ruotsi, Norja ja Tanska yhteensä.
Suomi on monella tavoin hieno maa, mutta meidän hallintomme on sekä poikkeuksellisen kallis että poikkeuksellisen huono.
simppa:
Miksi minun "viihdekäyttöäni" pitäisi suitsia? Perustelkaa nyt, mitä tuomittavaa siinä on, että saatan ajaa yhden kaljan taikka viinilasillisen jälkeen.
Opelixi:
Esim. silloin tällöin tulee käytyä ravintoloissa autolla ja ruoan yhteydessä tulee nautittua yksi olut. Silloin tällöin tulee käytyä myös äijien kanssa pelaamassa ja sen jälkeen saunassa ja oluella. Kesäisin tulee joskus käytyä terassilla jne.
Kyse ei tosiaankaan saisi olla oikeudesta ottaa ja ajaa, vaan siitä, kuinka kuljettajia valvotaan ja kuinka rajat ylittävät tuomitaan.
Simppa ja Opelixi ovat mielipiteineen nykyistä alemman promillerajan parhaita mahdollisia mannekiineja. Pelkään pahoin, että tällaisten mestarien vuoksi se saadaan, olipa siinä järkeä tai ei.
Simppa ja Opelixi ovat mielipiteineen nykyistä alemman promillerajan parhaita mahdollisia mannekiineja. Pelkään pahoin, että tällaisten mestarien vuoksi se saadaan, olipa siinä järkeä tai ei.
Jos yhden oluen satunnaisesti ottava kuljettaja on riski pahimmasta päästä, niin pakkohan sitä rajaa on liikenneturvallisuuden nimissä laskea!
Kuten olen joskus jo maininnut, alkoholin käyttöni on vähäistä ja on edelleen vähentymään päin. Rattijuopumuksen promilleraja ei siis omakohtaisesti kovinkaan paljon kiinnosta. Puhallan nollat joka tapauksessa.
Kun huomasin, että tästä aiheesta keskustellaan, mittasin eilen keskimääräisen alkoholiannoksen, jollaisen joskus harvoin jonkun välipalan kanssa nautin. Kyseessä on viini, ja määrä on korkeintaan yksi senttimetri pienen IKEA-lasin pohjalla. Yskänlääkemukilla mitattuna määrä on noin 15 millilitraa. Ja joskus vielä harvemmin, kun oikein innostun "juopottelemaan", saatan juoda puolet vaimon ostamasta olutpullosta saunan jälkeen kyseessä on ulkomainen olut, koska suomalainen keskikalja on kitkerän ja inhottavan makuista.
Internetistä löytyvän promillelaskurin mukaan yhden keskiolutpullon juominen nostaa minun painoisellani henkilöllä promillemäärän 0,2:een. Jätän arvioon lihomisvaran eli käytän painona 80 kiloa, vaikka viimeksi puntarilla käydessäni olen painanut noin 76 kiloa. Puolikas olutpullo joka on siis suurin määrä, minkä missään olosuhteissa juon nostaa promillet noin lukemaan 0,1.
Entäs se viinitilkka? Oletetaan, että viinin alkoholiprosentti on 12. Se on siis 2,55 kertaa voimakkaampaa kuin keskiolut. Jos 330 millilitraa (0,33 litraa) keskiollutta nostaa promillet 0,2:een, 15 millilitraa keskiolutta nostaa promillet 0.0090:aan, ja viinin kyseessä ollen 0.02295:aan.
Promillelaskurin mukaan yksi annos mietoa viiniä on 107.14 millilitraa. Tämä määrä siis merkitsisi minun kohdallani 0,2 promillen humalaa. 15 millilitraa viiniä nostaisi promillet lukemaan 0.028.
Jokin laskelmissani ei täsmää. Ehkä "mieto viini" on määritelty eri tavalla. No, olivatpa luvut mitä tahansa, en juurikaan ylitä 0,1 promillen lukemaa. Enkä lähde ajamaan autolla, jos olen juonut alkoholia.
Asiassa on se mielenkiintoinen historiallinen puoli, että olen käyttänyt nuoruudessani ajattelematta tuolloin asiaa enemmän alkoholia kuin nykyisin. Kouluaikoina kävin usein kotona syömässä ja join ruokajuomana pullon ykkösolutta. Sen jälkeen ajoin mopolla tai polkupyörällä kouluun. Ajelin siis vuosikaudet tietämättäni noin 0.119 promillen humalassa ruokatuntien jälkeen. Olin niin tottunut, että en edes huomannut koko asiaa. Myöhemmin olen lopettanut ykkösoluenkin juomisen. Juon sitä korkeintaan joulupöydässä vanhan tunnelman saavuttaakseni ei humalatunnelman vaan makumaailmaan liittyvän.
Jos promilleraja lasketaan 0,2:een tai peräti nollaan, mitä se merkitsee? Sitäkö, että edes pieniä määriä alkoholia ei voi ottaa. Nollapromille estäisi jopa ehtollisen nauttimisen kirkossa, jos on autolla liikkeellä. Kirkon eteiseen pitäisi perustaa ehtoollisella kävijöiden selviämisasemia, ettei heidän tarvitsisi pakkasessa värjötellä, jolloin kiusaus ajamaan lähtemiselle voisi olla liian suuri. Ehkä ehtoollisen voisi jakaa heti jumalanpalveluksen alussa, jotta kirkkokansa ehti paremmin selvitä.
En kannata nollapromillea enkä edes 0,2 tasolle siirtymistä, koska asioiden määritteleminen rikokseksi pitäisi riippua teosta itsestään eikä olla osa yleistä politiikkaa. Alle 0,1 promillesta rankaiseminen on samaa kuin jos kaikkia nahkatakkisia rangaistaisiin sillä perusteella, että nahkatakin salliminen on omiaan edistämään vakavampia rikoksia kuten rikollisten moottoripyöräjengien perustamista.
Liikennepoliisien riittävyydestä vielä. Kun on vertailtu pohjoismaita keskenään, niin muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) poliisien määrä on kasvusuunnassa, ainoastaan Suomessa vähenemässä.
Suomessa on 1,5 poliisia tuhatta asukasta kohti, muissa maissa noin 2. Tästä päätellen liikennepoliisilla voi todella Suomessa olla mahdoton urakka valvoa tiukempia promillerajoja (lähinnä niitä kuljetuksia verikokeisiin). Samoilla ratsioilla mitataan sujuvasti mitä tahansa promillerajaa mutta ne jatkotoimet työllistävät.
Johtopäätös on loogisesti se, että poliisien määrää on lisättävä.
Juuri tämä asenne: "ei ny yks bisse mitään ajamiseen vaikuta", muokkaa asenteita (erityisesti nuorten) sallimaan alkoholin ja ajamisen yhdistelmän. Tai kuten täällä moniäänisesti vakuutellaan: imeyttämällä etanolia aivoverenkiertoon ajotaito ihmeenomaisesti paranee.
Autoilijoiden oikeusturvan ( väitetystä ) heikkenemisestä promillerajan (0,5 -> 0,2) alentamisessa (Ruotsissa 1990 ja Norjassa 2000) en löytänyt mitään dokumenttia. Jos löytyy niin kiinnostaisi perehtyä.
Suomessa on 1,5 poliisia tuhatta asukasta kohti, muissa maissa noin 2. Tästä päätellen liikennepoliisilla voi todella Suomessa olla mahdoton urakka valvoa tiukempia promillerajoja (lähinnä niitä kuljetuksia verikokeisiin).
Luulenpa, että jos suhteutettaisiin poliisien määrä valvottavien tiekilometreihin, niin tilanne olisi Suomen kannalta vieläkin huonompi.
Harms:
Samoilla ratsioilla mitataan sujuvasti mitä tahansa promillerajaa mutta ne jatkotoimet työllistävät.
Juuri näin. Kaikki se aika ja raha, mitä käytetään näihin jatkotoimiin (verikokeisiin ja käräjöinteihin) on pois kaikesta muusta valvonnasta ja veronmaksajien kukkarosta.
Harms:
Johtopäätös on loogisesti se, että poliisien määrää on lisättävä.
Kyllä, jos haluamme rajan laskun jälkeen säilyttää nykyisen valvonnan tason. Toisaalta kuten Herbert jo aikaisemmin totesi, niin lisäämällä poliiseja voimme puuttua siihen todelliseen ongelmaan eli niihin jotka puhaltavat yli 0,5 promillea eikä rajaa tarvitse laskea.
Harms:
Juuri tämä asenne: "ei ny yks bisse mitään ajamiseen vaikuta", muokkaa asenteita (erityisesti nuorten) sallimaan alkoholin ja ajamisen yhdistelmän.
Asenteet on hankittu jo paljon varhaisemmassa iässä ja väitän, ettei promillerajoilla ole niihin mitään vaikutusta. Todellisia ongelmia syntyy silloin, kun promillet ylittävät törkeän rajan eikä siihen "yhdellä bissellä" pääse.
Oletko tosiaan sitä mieltä, että näiltä nuorten kännissä kaahailuilta oltaisiin vältetty, jos promilleraja olisi alhaisempi?
Harms:
Autoilijoiden oikeusturvan ( väitetystä ) heikkenemisestä promillerajan (0,5 -> 0,2) alentamisessa (Ruotsissa 1990 ja Norjassa 2000) en löytänyt mitään dokumenttia. Jos löytyy niin kiinnostaisi perehtyä.
Luepa uudelleen, mitä on kirjoitettu. Oikeusturvan heikkenemisestä kirjoitettiin siinä yhteydessä, kun Rätkätin ehdotti "pikasakkoja" ym. pelkän seulonta-alkometrin tuloksen perusteella, minkä on todettu antaneen virheellisiä tuloksia. Juuri tästä syystä rattijuopumuksesta epäillyt kuljetetaan aina tarkkuusalkometri- tai verikokeisiin.
Liikennepoliisien riittävyydestä vielä. Kun on vertailtu pohjoismaita keskenään, niin muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) poliisien määrä on kasvusuunnassa, ainoastaan Suomessa vähenemässä.
Meillä on vähenemässä kaikki muukin viranomaistoiminta, jossa tehdään jotain oikeaa työtä. Voimavarat käytetään lisääntyvään byrokratiaan.
Samoilla ratsioilla mitataan sujuvasti mitä tahansa promillerajaa mutta ne jatkotoimet työllistävät.
Ei se nyt pelkästään terveyskeskuksiin kuljettelu ole joka työllistää. Jos jaetaan vaikkapa sakko/huomautus paikalla tehdyn mittauksen perusteella, se vie väistämättä aika paljon aikaa. Se kaikki on poissa muusta partioinnista. Paikallaan lapun kirjoittelun / muun vastaavan ajan seisovasta poliisiautosta ei juuri ole hyötyä valvonnassa. Ei 1 partio ehdi montaa lappua / tunti kirjoittaa vaikka se ei veisikään kuin 10 min per asiakas.
Johtopäätös on loogisesti se, että poliisien määrää on lisättävä.
Aivan toinen asia on se, olisiko lisäys mitenkäään järkevässä käytössä tässä sinun ehdottamassasi lisätehtävässä. Ja kannattaako alkoholiongelmaa pyrkiä ratkaisemaan poliisin avulla, vai olisiko yhteiskunnalla aivan muita keinoja sitä varten.
Juuri tämä asenne: "ei ny yks bisse mitään ajamiseen vaikuta", muokkaa asenteita (erityisesti nuorten) sallimaan alkoholin ja ajamisen yhdistelmän.
Minä en ole koskaan kuullut rattiksesta, jolla ei olisi myös alkoholiongelma. Kaikki eivät asiaa myönnä, mutta tosiasia se kuitenkin on. Jos on tarvetta lähteä ajelemaan yli 0,5 promillen humalassa, tai ei tajua olevansa ajokunnoton, ei enää hallitse alkoholinkäyttöään. Tästä päästäänkin siihen, että ongelma on jossain aivan muualla kuin liikenteessä ja sen valvonnassa. Ei liikenteessä voida ratkaista ongelmaa, joka on paljon laajempi.
Autoilijoiden oikeusturvan ( väitetystä ) heikkenemisestä promillerajan (0,5 -> 0,2) alentamisessa (Ruotsissa 1990 ja Norjassa 2000) en löytänyt mitään dokumenttia. Jos löytyy niin kiinnostaisi perehtyä.
En tiedä tuosta, mutta ruotsalaisesta alkoholipolitiikasta ja sen resursoinnista löytyy paljonkin dokumentteja. Vaikuttaisi siltä, että hoitoonohjaus ym resurssit ovat paljon meikäläisiä paremmat ja alkoholin myynti- ym rajoitukset selvästi tiukemmat kuin meillä. Kait niillä jotain tekemistä tämän asian kanssa on. Veikaisin että aika paljon enemmän kuin liikenteen promillerajoilla.
Sais aluksi nuo "syntymähumalaiset" eli "hullut" pois liikenteestä niin sitten vois miettiä jääkö jäljelle enää "hullut humalaiset" joihin ei mitkään rajat auta!
ritsa:
"En ymmärrä." No niinpä!
Oikeuslaitos ei lakeja säädä. Mutta ehkä jossain vaiheessa eduskunta on tekemässä lakipäätöksen päivänselvässä asiassa rattijuoppouden vähentämiseksi. Eli alentaa tieliikenteessä rattijuoppouden promillerajan 0,2:een.
Ja kun vielä tekisivät promillerajan alennuksen myös vesiliikenteeseen!
Ilmailussahan promilleraja on ehdoton nolla!
Jos otan, en todellakaan lennä.
Ehkä meillä tielläliikkujilla olisi siinä ajattelemisen aihetta.
Ilmaliikennejuopumuksesta tuomitaan vain jos puhallus on yli 0,5 (sakko tai ehdollinen). Jos puhallus on yli 0 mutta alle 0,5, mennään ilmailulain pykälien mukaan (sakko).
Euroopan sisäinen raja on 0,2.
2000-luvun puolivälissä Finnairilla oli kaksi erillistä lentäjän juopumistapausta, jotka kumpikin johtivat irtisanomiseen. Kummassakin oli kyseessä kapteeni.
zoso:
Rattijuoppouden VÄHENTÄMISEKSI? Minkähän tutkimuksen mukaan se vähentäisi ratista kärähtäneiden määrää? Vai tarkoitatko sitä, että poliisi ei ehdi enää puhalluttaa varsinaisia rattijuoppoja, kun kaikki aika menee 0,2 promillea puhaltaneiden roudaamiseen verikokeisiin?
Puhallustilastoissa promilleluvut saattaisivat keskimäärin pienentyä, mutta onnettomuustilastoihin se ei valitettavasti vaikuta samalla tavoin.
Oikeasti tehokkaita liikenneturvallisuuden parantamiskeinoja olisi esim. alkolukkojen ja autokoulun uusimisen määrääminen pakolliseksi ratista kärähtäneille. Alkolukon on todettu vähentävän rattijuopumuksen uusimisriskiä 65% ja autokoulun uusimisen 50%.
Tai alkoholin osto-oikeuden alaikärajan nostaminen 18:sta 21:een vuoteen. Se vähentäisi nuorten kuolemaan johtavia onnettomuuksia 24% ja loukkaantumiseen johtavia 31%.
Tässä muuten ihan hyvää luettavaa, kun asiaa pyöriteltiin vuonna 2002:
http://tinyurl.com/63rx9z8
Tuossa oikeusministeriön pohdinnassa Liikkuva poliisi myönsi itsekin, ettei rajan alentaminen onnistu nykyresurssein. Työmäärän lisääntyminen jo nyt (ja jo silloin) ruuhkautuneessa oikeusjärjestelmässä otettiin myöskin esiin. Valtaosa lausunnonantajista ei nähnyt tarvetta promillerajan alentamiseen.
Onneksi liikenneministeri ei asiaa voi yksi viedä päätettäväksi, vaan promillerajan alentamisen esittäminen kuuluu oikeusministeriölle:
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/oikeusministeri_kutsuu_kollegansa_promilleriiheen_5475912.html
Muutenkin hyvä, että joku tuota Kyllöstä hillitsee, ettei toivottavasti saa kylvettyä mitään peruuttamatonta tuhoa. Katastrofin merkkejä on kyllä ilmassa, kun osaa noista ministereistä katsoo.
zoso:
Mikä tuota suunnitelmaa estää ottamasta käyttöön nykyisen lainsäädännön puitteissa? Jos 0,2 on sellainen autuus, että valvonnan resursseja ja edellytyksiä pitää muuttaa, eiköhän se ole perusteltua myös nykytilanteessa.
Hieno asenne. Miksi pyrkisimme hoitamaan asiat hyvin, kun jossain muualla asiat on paljon huonommin.
Kyse ei ole oikeudesta ajaa pienessä huppelissa. Kyse on siitä, että Kyllönen haluaa näperrellä epäolennaisten ja jopa haitallisten asioiden parissa. Minusta meillä on oikeus ja velvollisuus olla tästä huolissaan. Minun ihanneyhteiskunnassa vain sellaiset asiat määrätään rangaistavaksi, jotka ovat riittävän haitallisia. Rangaistuksia ei pidä määrätä siksi, että alkoholi ja autoilu ei sovi yhteen tai että uudella rajalla halutaan antaa selvä viesti autoilijoille. Nuo ovat kauniita ajatuksia, mutta eivät perusteita laskea rajaa. Kyse on aivan samanlaisesta asiasta kuin edellisen hallituksen kuoppaamasta jätevesiasetuksessa. Valtavilla kustannuksilla olisi yritetty puuttua suhteellisen pieneen ongelmaan. Lisäksi en ole ollenkaan varma, paranisiko lain kunnioitus uudesta rajasta ollenkaan. Kun kuljettajat eivät miellä 0,2...0,5 promillen lukemaa rangaistuksen arvoiseksi, pyrkimys viestittää alkoholin haitallisuudesta saattaisi jäädä toteutumatta tai jopa kääntyä päinvastaiseksi. Välinpitämättömyys nostaisi päätäänsä, kun laki koettaisiin perustettomaksi. Mitä merkitystä esim. ajon aikana kännykän käyttämisen kieltävällä lailla mielestäsi on ihmisten suhtautumisessa sen käyttöön? Entä nopeusrajoituksen nollatoleranssilla? Tutkimuksen mukaan 96% käyttää enemmän tai vähemmän ylinopeuksia. Eikä muutaman km/h:n ylityksiä mitenkään erityisesti paheksuta.
Nykytilanne sen sijaan nopeuksien ja alkoholin suhteen on toimiva. Alkoholissa puuttumiskynnys on tavallaan sisäänkirjattuna lakiin. Nopeusvalvonnassa on käytössä puuttumiskynnys. Molemmissa pelivarat ovat perusteltuja. Silti poliisilla on mahdollisuus puuttua riskejä aiheuttavaan ajamiseen, vaikka alkoholista tai nopeusrajoituksesta ei rangaistusta voisikaan kirjoittaa.
Kerrotko, mikä poliisijohdon ajatusten pontimena sitten on?
Harms:
En ole kuullut ainakaan länsimaisesta valtiosta, jossa poliisilla ei olisi resurssipulaa. Oletko sinä?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011100214496039_uu.shtml
Herbert:
Herää jo!...
simppa:
Miksi minun "viihdekäyttöäni" pitäisi suitsia? Perustelkaa nyt, mitä tuomittavaa siinä on, että saatan ajaa yhden kaljan taikka viinilasillisen jälkeen.
Opelixi:
Esim. silloin tällöin tulee käytyä ravintoloissa autolla ja ruoan yhteydessä tulee nautittua yksi olut. Silloin tällöin tulee käytyä myös äijien kanssa pelaamassa ja sen jälkeen saunassa ja oluella. Kesäisin tulee joskus käytyä terassilla jne.
Herbert:
En kuulu poliisijohtoon, joten kysy poliisijohdolta. Tässä kuitenkin osviittaa:
05.02.2010
Poliisihallitus
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan maantie- ja vesiliikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti promillerajoja laskemalla.
http://www.poliisi.fi/newslist/pbic/2010020501hallitus1
http://www.poliisi.fi/newslist/pbic/2010020501hallitus1
Törkeisiin rattijuopumuksiin ja voimakkaassa humalatilassa ajettuihin onnettomuuksiin promillerajan laskulla ei juurikaan voida vaikuttaa.
Jos alle 0,5 promillea olisi oikeasti ongelma liikenteessä, se varmaan näkyisi onnettomuustilastoissa. Jostain syystä näin ei kuitenkaan ole. Ei kai täällä kukaan ole rattijuoppoutta edistämässä, pikemminkin vahvasti päinvastoin. Paitsi ehkä ymmärtämättömyyttään ne, jotka laput silmillä vaativat promillerajan laskemista ja "pikatuomioita" ajattelematta sen pidemmälle niiden seurauksia lääkkeitä laillisesti käyttävien oikeusturvaan tai poliisin resursseihin nähden.
Utahin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin alkoholin ja puhelimeen puhumisen vaikutuksia autonhallintakykyyn. Simulaattorissa suoritetuissa testeissä kuskien veren alkoholipitoisuus nostettiin 0,8 promilleen vodkalla terästetyllä appelsiinimehulla. Kaikeksi yllätykseksi pieni humalatila osottautui yhtä suureksi tai pienemmäksi riskiksi, kuin esimerkiksi handsfree-laitteella varustettuun puhelimeen puhuminen. Handsfreen käyttäminen ei parantanut puhelimeen puhuvien reaktionopeutta hätätilanteissa. Testien aikana ajettiin kolme virtuaalista kolaria, joissa kaikissa ajaja oli selvä ja puhui puhelimeen.
Handsfree-laitteella puhuminen ajon aikana on täysin laillista ja hyväksyttävää, mutta nyt pitäisi tehdä 0,2 promillea puhaltaneista rikollisia!
Harms:
No jaa, molemmissa maissa on merkittävästi enemmän poliiseja kuin meillä.
"Suomessa vähemmän poliiseja kuin muissa maissa
Suomessa on merkittävästi vähemmän poliiseja suhteessa asukaslukuun kuin useimmissa muissa Suomen kaltaisissa Euroopan maissa. Suomen poliisien määrä on viime vuosina vähentynyt toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa se on päinvastoin lisääntynyt.
Ruotsissa on tarkoitus lisätä yli 2 100 poliisimiestä vuoteen 2010 mennessä ja Norjassa 2 700 poliisimiestä vuoteen 2020 mennessä. Tanskassa poliisikoulutusta lisätään tänä ja ensi vuonna 150 opiskelijalla.
Monissa Suomen kaltaisissa eurooppalaisissa maissa poliisien määrä on selvästi lisääntynyt vuoden 1995 jälkeen. Eurostatin tilastojen mukaan 16:ssa Euroopan maassa suunta on ollut voimakkaasti kasvava. Muissa maissa kasvu on ollut lievempää. Jopa osassa uusista Itä-Euroopan EU-maista poliisien määrä on lisääntynyt, esimerkiksi Latviassa ja Unkarissa.
Poliisien määrä on vähentynyt sellaisissa maissa, jotka olivat aiemmin tehottomia ja korruptoituneita, mutta jotka nyt yrittävät tehostaa poliisivoimiaan. Tällaisia ovat Viro, Liettua, Romania ja Kreikka. Lisäksi on poliittisesti rauhoittunut Pohjois-Irlanti.
Vertailu vaikeaa
Suomessa on ollut noin 620 henkilöä yhtä poliisia kohti vuosina 2001-2007. Muissa Pohjoismaissa määrä on ollut enimmilläänkin 570 ja vähimmillään 520. Kaikissa Pohjoismaissa määrä on vähentynyt, Suomessa lisääntynyt.
Ruotsissa on tavoitteena kasvattaa poliisimiesten määrä 20 000:een lähivuosina. Perusteina on mm. lisääntynyt ja vakavammaksi muuttunut jengirikollisuus, rikollisuuden teknistyminen ja kansainvälistyminen.
Norjan 2 700 poliisin lisäys vuoteen 2020 mennessä perustuu pääasiassa väestön kasvuun. Tanskassa poliisiorganisaatiota uudistetaan siten, että poliisipiirien määrää vähennetään 54:stä 12:een. Samalla on päätetty nostaa koulutettavien määrää 150:lla.
Poliisin ja koko julkisen sektorin rooli on kuitenkin eri maissa erilainen, joten vertailu on vaikeaa. Rajavalvonnan sekä muiden turvallisuusviranomaisten ja sidosryhmien osuus poliisitehtävien hoitamisessa vaihtelee.
Lähde: Poliisi 2020. Poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma
FARwd:
On se kumma kun 0,2 promillerajan maissa ei tunnu olevan ongelmaa lääkkeitä laillisesti käyttävien oikeusturvan kanssa liikenteessä.
Suomalaisilla ei ilmeisesti lääkitys ole kohdallaan, kun etukäteen tämä on jo suuri ongelma.
Ja jos poliisi(johto) sanoo, että valmiudet alemman promillerajan valvontaan on arviolta 2014-15 sekä myös toivoo promillerajan alentamista, niin taas etukäteen suomalaiset kantavat suurta huolta poliisin resursseista.
zoso:
Kiitos vaan, vietän jo nyt valtaosan vuodesta Etelä-Euroopassa, jossa olen töissä. Venäjältäkin on tarjottu töitä varsin kilpailukykyisellä palkalla, mutta en ole ottanut vastaan.
Suomi saa jatkuvasti tuomioita sananvapausasioista ja oikeudenkäyntien pituuksista. Mielestäni on häpeällistä, ettei asialle tehdä mitään. Jossain muualla asiat voivat olla huonommin, mutta kyllä Suomessakin petrattavaa löytyy reippaasti.
zoso:
Rätkätin ehdotti, että yli 0,2 mutta alle 0,5 puhaltavia alettaisiin tuomita seulonta-alkometrin tuloksen perusteella. Tuo on niin kertakaikkisen oikeusturvan vastainen ehdotus, ettei ihmekään että se herättää vastustusta.
Poliisin ja tuomioistuimen resurssit ovat ongelma. Luitko linkin Oikeusministeriön tiivistelmään, jonka laitoin muistaakseni edellisessä viestissäni. Toki se on jo 9 vuotta vanha, mutta eipä siitä asia ole juurikaan muuttuneet. Tuntuu päinvastoin, että poliisin resurssit ovat entisestään pienentyneet. Tässäpä tuo uudemman kerran:
http://tinyurl.com/63rx9z8
zoso:
Promillerajaa ei pidä olla laskematta siksi, että simpan ja Opelixin nautinnot olisi mahdollista säilyttää. Nuo tulevat vain kaupan päälle. Varsinaiset perusteet ovat paljon merkittävämmät. Ne on tässä keskustelussa tuotu esiin jo monta kertaa.
Sinä arvelit poliisilla olevan jotain perusteita ja oletettavasti arvelet niiden kestävän kriittistä tarkastelua. Mutta jos sinä vain sokeasti haluat uskoa poliisin mielipiteitä, ole hyvä vain. Katsotaan kuitenkin, mitä kommenttien takana on.
Paatero linkissäsi: "Rattijuoppo on osallisena noin joka neljännessä kuolemaan johtaneessa tieliikenneonnettomuudessa."
Totta.
Paatero: "Rattijuoppojen suhteellinen osuus liikenneonnettomuuksien aiheuttajana on kasvanut samalla kun onnettomuuksien määrä on muutoin laskenut. Tieliikenteessä noin joka 700:s kuljettaja ylittää nykyisen rajan. Joka 150:s ajaa 0,1 - 0,49 promillen humalassa."
Totta. Muiden kuolemaan johtaneet onnettomuuksien määrä on vähentynyt, mutta rattijuoppojen pysynyt ennallaan. Luonnollisesti tuosta seuraa osuuden kasvu.
Paatero: "Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan maantie- ja vesiliikenneturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti promillerajoja laskemalla."
Vesiliikenteestä en tiedä (korkeammat promillerajat), mutta maantieliikenteen suhteen ei näyttöä ole. Puhumattakaan, että keino olisi tehokas.
Paatero: "Suomessa puhallutetaan kansainvälisesti vertailtuna eniten ajoneuvojen kuljettajia suhteessa ajokortillisiin henkilöihin, vuosittain lähes kaksi miljoonaa kuljettajaa. Siitä huolimatta tällä ei saada aikaan riittävää ennalta estävää vaikutusta. Puuttumiskynnystä pitäisikin laskea."
Tuossa sekoitetaan niin tehokkaasti puuttumiskynnys ja kiinnijäämisriski, ettei Paatero varmaan itsekään tiedä, mitä puhuu.
Puuttumiskynnys tuskin vähentää ongelmaryhmän eli törkeän puhaltaneiden (90% osuus kuolemaan johtaneissa kolareissa) määrää.
Paatero: "Ruotsissa ja Norjassa on alemmasta promillerajasta saatu myönteisiä kokemuksia. Ruotsissa raja laskettiin 0,2:een vuonna 1990 ja Norjassa vuonna 2001. Norjan poliisin mukaan rattijuoppojen määrä väheni yhdessä promillerajan laskemisen kanssa. Alkoholin kulutuksen kasvu ei ole myöskään näkynyt Norjassa rattijuoppojen määrän lisääntymisenä."
Näyttöä ei ole promillerajan laskun yhteydestä muutoksiin. Kaikkihan muistamme vielä, mitä 90-luvun alussa tapahtui.
Liikenneturva: "Ruotsissa promilleraja laskettiin 0,2:een vuonna 1990. Tutkimuksen mukaan rattijuopumus on vähentynyt sen jälkeen. Myös liikenneonnettomuudet sekä kuolonkolarit ovat vähentyneet. Lisäksi kuljettajat ovat ajaneet aiempaa vähemmän alkoholin vaikutuksen alaisena ja rattijuopumuksesta kiinnijääneillä veren alkoholipitoisuudet olivat aiempaa alhaisempia (Nordström 1997, Åberg 1993). Tutkimuksen johtopäätöksiin sisältyy kuitenkin varauksia, sillä lain muutos osui ajankohtaan, jolloin turvallisuus Ruotsissa parani muutoinkin. Kaikkia muuttujia ei ennen jälkeen-asetelmalla tehtävässä
yhteiskunnallisessa tutkimuksessa ole mahdollista kontrolloida."
Tuollaisella pohjalla siis poliisiylijohtajamme puhelee positiivisista kokemuksista. Huolestuttavaa.
Paatero: "0,2 promilleen siirtymisen myötä Suomella, Ruotsilla, Virolla ja Norjalla olisi sama rattijuopumuksen alaraja. Liikuttaessa autolla valtakunnan rajan yli, kuljettajilla ei olisi epäselvyyttä siitä, mikä on sallitun ja kielletyn raja tarttuessaan auton rattiin. Venäjällä rattijuopumuksen alaraja on tosin 0,3 promillea, Paatero pohtii."
Miksei Patero esitä kännykän käytön sallimista, koska ainakin Ruotsissa se on sallittua? Tai yleiseurooppalaista käytäntöä promillerajaan Ranskan mallin mukaisesti? Tai tyydy EU:n tavoitteeseen yleieurooppalaisesta 0,5 promillen rajasta?
Paatero: "Alhainenkin veren alkoholimäärä yhdessä muiden riskitekijöiden kuten esimerkiksi väsymyksen, kiihtyneen mielentilan, ylinopeuden, turvavyöttömyyden, matkapuhelimeen puhumisen kanssa lisää riskiä joutua onnettomuuteen. Näistä yhdenkin riskitekijän poistaminen voi estää kolarin."
Paatero on oikeassa siinä, että onnettomuus syntyy yleensä monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Mutta väsyneen tai kiihtyneen kuljettajan tuomitseminen rattijuopumuksesta 0,2...0,49 promillen takia olisi jo vitsi.
Uutta minulle on se, että turvavyöttömyys lisää riskiä joutua kolariin. Veikkaan, että tämä on uutta monelle muullekin. Onneksi poliisi meitä kuitenkin valistaa.
zoso:
No ehkä selvität miten nämä asiat liittyvät toisiinsa, odotan vastausta mielenkiinnolla.
Käytännössä 0-promilleraja on mahdoton.
Vasta sitten kun määritetään mittaustarkkuus, voidaan ajatella jotain rajaa, mutta nolla on edelleen mahdoton.
Jos raja olisi vaikka 0,1 promillea, olisi siis 0,049 vielä laillinen. Ollaan kuitenkin "kaukana" nollasta.
Normaalilla ihmisellä, syönnin jälkeen, ei löydy täsmälleen nolla promillea verestä, vaan hiukan promillen osia löytyy joka tapauksessa ja ne löytyvät kun mittari on tarpeeksi tarkka.
Herbert:
Aivan vasta Ruotsissa ihmeteltiin mitä pitäisi tapahtua, että poliisi ehtisi paikalle, kun bussikuskin hälyttäessä apua bussin jouduttua aseellisen tulituksen kohteeksi ei tehtävää voitu priorisoida toimintaa aiheuttavalle tasolle ennen kuin tunnin kuluttua.
simppa:
Viimeksi asiaa tarkistaessani Suomi sai vuosittain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa langettavia tuomioita hieman enemmän kuin Ruotsi, Norja ja Tanska yhteensä.
Suomi on monella tavoin hieno maa, mutta meidän hallintomme on sekä poikkeuksellisen kallis että poikkeuksellisen huono.
zoso:
Kyse ei tosiaankaan saisi olla oikeudesta ottaa ja ajaa, vaan siitä, kuinka kuljettajia valvotaan ja kuinka rajat ylittävät tuomitaan.
Simppa ja Opelixi ovat mielipiteineen nykyistä alemman promillerajan parhaita mahdollisia mannekiineja. Pelkään pahoin, että tällaisten mestarien vuoksi se saadaan, olipa siinä järkeä tai ei.
740 GLE:
Jos yhden oluen satunnaisesti ottava kuljettaja on riski pahimmasta päästä, niin pakkohan sitä rajaa on liikenneturvallisuuden nimissä laskea!
Kuten olen joskus jo maininnut, alkoholin käyttöni on vähäistä ja on edelleen vähentymään päin. Rattijuopumuksen promilleraja ei siis omakohtaisesti kovinkaan paljon kiinnosta. Puhallan nollat joka tapauksessa.
Kun huomasin, että tästä aiheesta keskustellaan, mittasin eilen keskimääräisen alkoholiannoksen, jollaisen joskus harvoin jonkun välipalan kanssa nautin. Kyseessä on viini, ja määrä on korkeintaan yksi senttimetri pienen IKEA-lasin pohjalla. Yskänlääkemukilla mitattuna määrä on noin 15 millilitraa. Ja joskus vielä harvemmin, kun oikein innostun "juopottelemaan", saatan juoda puolet vaimon ostamasta olutpullosta saunan jälkeen kyseessä on ulkomainen olut, koska suomalainen keskikalja on kitkerän ja inhottavan makuista.
Internetistä löytyvän promillelaskurin mukaan yhden keskiolutpullon juominen nostaa minun painoisellani henkilöllä promillemäärän 0,2:een. Jätän arvioon lihomisvaran eli käytän painona 80 kiloa, vaikka viimeksi puntarilla käydessäni olen painanut noin 76 kiloa. Puolikas olutpullo joka on siis suurin määrä, minkä missään olosuhteissa juon nostaa promillet noin lukemaan 0,1.
Entäs se viinitilkka? Oletetaan, että viinin alkoholiprosentti on 12. Se on siis 2,55 kertaa voimakkaampaa kuin keskiolut. Jos 330 millilitraa (0,33 litraa) keskiollutta nostaa promillet 0,2:een, 15 millilitraa keskiolutta nostaa promillet 0.0090:aan, ja viinin kyseessä ollen 0.02295:aan.
Promillelaskurin mukaan yksi annos mietoa viiniä on 107.14 millilitraa. Tämä määrä siis merkitsisi minun kohdallani 0,2 promillen humalaa. 15 millilitraa viiniä nostaisi promillet lukemaan 0.028.
Jokin laskelmissani ei täsmää. Ehkä "mieto viini" on määritelty eri tavalla. No, olivatpa luvut mitä tahansa, en juurikaan ylitä 0,1 promillen lukemaa. Enkä lähde ajamaan autolla, jos olen juonut alkoholia.
Asiassa on se mielenkiintoinen historiallinen puoli, että olen käyttänyt nuoruudessani ajattelematta tuolloin asiaa enemmän alkoholia kuin nykyisin. Kouluaikoina kävin usein kotona syömässä ja join ruokajuomana pullon ykkösolutta. Sen jälkeen ajoin mopolla tai polkupyörällä kouluun. Ajelin siis vuosikaudet tietämättäni noin 0.119 promillen humalassa ruokatuntien jälkeen. Olin niin tottunut, että en edes huomannut koko asiaa. Myöhemmin olen lopettanut ykkösoluenkin juomisen. Juon sitä korkeintaan joulupöydässä vanhan tunnelman saavuttaakseni ei humalatunnelman vaan makumaailmaan liittyvän.
Jos promilleraja lasketaan 0,2:een tai peräti nollaan, mitä se merkitsee? Sitäkö, että edes pieniä määriä alkoholia ei voi ottaa. Nollapromille estäisi jopa ehtollisen nauttimisen kirkossa, jos on autolla liikkeellä. Kirkon eteiseen pitäisi perustaa ehtoollisella kävijöiden selviämisasemia, ettei heidän tarvitsisi pakkasessa värjötellä, jolloin kiusaus ajamaan lähtemiselle voisi olla liian suuri. Ehkä ehtoollisen voisi jakaa heti jumalanpalveluksen alussa, jotta kirkkokansa ehti paremmin selvitä.
En kannata nollapromillea enkä edes 0,2 tasolle siirtymistä, koska asioiden määritteleminen rikokseksi pitäisi riippua teosta itsestään eikä olla osa yleistä politiikkaa. Alle 0,1 promillesta rankaiseminen on samaa kuin jos kaikkia nahkatakkisia rangaistaisiin sillä perusteella, että nahkatakin salliminen on omiaan edistämään vakavampia rikoksia kuten rikollisten moottoripyöräjengien perustamista.
Liikennepoliisien riittävyydestä vielä. Kun on vertailtu pohjoismaita keskenään, niin muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) poliisien määrä on kasvusuunnassa, ainoastaan Suomessa vähenemässä.
Suomessa on 1,5 poliisia tuhatta asukasta kohti, muissa maissa noin 2. Tästä päätellen liikennepoliisilla voi todella Suomessa olla mahdoton urakka valvoa tiukempia promillerajoja (lähinnä niitä kuljetuksia verikokeisiin). Samoilla ratsioilla mitataan sujuvasti mitä tahansa promillerajaa mutta ne jatkotoimet työllistävät.
Johtopäätös on loogisesti se, että poliisien määrää on lisättävä.
Juuri tämä asenne: "ei ny yks bisse mitään ajamiseen vaikuta", muokkaa asenteita (erityisesti nuorten) sallimaan alkoholin ja ajamisen yhdistelmän. Tai kuten täällä moniäänisesti vakuutellaan: imeyttämällä etanolia aivoverenkiertoon ajotaito ihmeenomaisesti paranee.
Autoilijoiden oikeusturvan ( väitetystä ) heikkenemisestä promillerajan (0,5 -> 0,2) alentamisessa (Ruotsissa 1990 ja Norjassa 2000) en löytänyt mitään dokumenttia. Jos löytyy niin kiinnostaisi perehtyä.
Harms:
Luulenpa, että jos suhteutettaisiin poliisien määrä valvottavien tiekilometreihin, niin tilanne olisi Suomen kannalta vieläkin huonompi.
Harms:
Juuri näin. Kaikki se aika ja raha, mitä käytetään näihin jatkotoimiin (verikokeisiin ja käräjöinteihin) on pois kaikesta muusta valvonnasta ja veronmaksajien kukkarosta.
Harms:
Kyllä, jos haluamme rajan laskun jälkeen säilyttää nykyisen valvonnan tason. Toisaalta kuten Herbert jo aikaisemmin totesi, niin lisäämällä poliiseja voimme puuttua siihen todelliseen ongelmaan eli niihin jotka puhaltavat yli 0,5 promillea eikä rajaa tarvitse laskea.
Harms:
Asenteet on hankittu jo paljon varhaisemmassa iässä ja väitän, ettei promillerajoilla ole niihin mitään vaikutusta. Todellisia ongelmia syntyy silloin, kun promillet ylittävät törkeän rajan eikä siihen "yhdellä bissellä" pääse.
Oletko tosiaan sitä mieltä, että näiltä nuorten kännissä kaahailuilta oltaisiin vältetty, jos promilleraja olisi alhaisempi?
Harms:
Luepa uudelleen, mitä on kirjoitettu. Oikeusturvan heikkenemisestä kirjoitettiin siinä yhteydessä, kun Rätkätin ehdotti "pikasakkoja" ym. pelkän seulonta-alkometrin tuloksen perusteella, minkä on todettu antaneen virheellisiä tuloksia. Juuri tästä syystä rattijuopumuksesta epäillyt kuljetetaan aina tarkkuusalkometri- tai verikokeisiin.
Harms:
Meillä on vähenemässä kaikki muukin viranomaistoiminta, jossa tehdään jotain oikeaa työtä. Voimavarat käytetään lisääntyvään byrokratiaan.
Ei se nyt pelkästään terveyskeskuksiin kuljettelu ole joka työllistää. Jos jaetaan vaikkapa sakko/huomautus paikalla tehdyn mittauksen perusteella, se vie väistämättä aika paljon aikaa. Se kaikki on poissa muusta partioinnista. Paikallaan lapun kirjoittelun / muun vastaavan ajan seisovasta poliisiautosta ei juuri ole hyötyä valvonnassa. Ei 1 partio ehdi montaa lappua / tunti kirjoittaa vaikka se ei veisikään kuin 10 min per asiakas.
Aivan toinen asia on se, olisiko lisäys mitenkäään järkevässä käytössä tässä sinun ehdottamassasi lisätehtävässä. Ja kannattaako alkoholiongelmaa pyrkiä ratkaisemaan poliisin avulla, vai olisiko yhteiskunnalla aivan muita keinoja sitä varten.
Minä en ole koskaan kuullut rattiksesta, jolla ei olisi myös alkoholiongelma. Kaikki eivät asiaa myönnä, mutta tosiasia se kuitenkin on. Jos on tarvetta lähteä ajelemaan yli 0,5 promillen humalassa, tai ei tajua olevansa ajokunnoton, ei enää hallitse alkoholinkäyttöään. Tästä päästäänkin siihen, että ongelma on jossain aivan muualla kuin liikenteessä ja sen valvonnassa. Ei liikenteessä voida ratkaista ongelmaa, joka on paljon laajempi.
En tiedä tuosta, mutta ruotsalaisesta alkoholipolitiikasta ja sen resursoinnista löytyy paljonkin dokumentteja. Vaikuttaisi siltä, että hoitoonohjaus ym resurssit ovat paljon meikäläisiä paremmat ja alkoholin myynti- ym rajoitukset selvästi tiukemmat kuin meillä. Kait niillä jotain tekemistä tämän asian kanssa on. Veikaisin että aika paljon enemmän kuin liikenteen promillerajoilla.
Sais aluksi nuo "syntymähumalaiset" eli "hullut" pois liikenteestä niin sitten vois miettiä jääkö jäljelle enää "hullut humalaiset" joihin ei mitkään rajat auta!