HS: Sairaudet vievät kuolemaan tien päällä

14 kommenttia

Tätä juttua voisi jatkaa toiseenkin ketjuun, mutta aloitetaan nyt uusi ketju, kun vanhat ovat venyneet turhankin pitkiksi ja rönsyileviksi. Aikoinaan kinasteltiin täällä ikäkuljettajien riskeistä. Tuolloin toin esille näkökulmiani tukevan Moottorilehdessä julkaistun artikkelin ikäkuljettajien aiheuttamista onnettomuuksista. Tänään Hesarissa on jälleen artikkeli ikäkuljettajista, joka taas tukee täysin minun ja muutaman muun näkökantoja liikenteen todellisista riskitekijöistä. Hesarissa ikäkuljettajilla tarkoitetaan ilmeisesti yli 70-vuotiaita ja tätä samaa rajaa olen aina itsekin pitänyt ikäkuljettajan rajana.



Olen jo aikaisemmin kirjoittanut, että erään tutkimuksen mukaan ikäkuljettaja on ajaessaan yli 10 kertainen riski verrattuna keski-ikäiseen kuljettajaan. Aikaisemmin tämä riski ei ole niin voimakkaasti noussut esille onnettomuuksissa, koska iäkkuljettajia on ollut vähän ja yksittäinen ikäkuljettaja on ajanut vähän. Tämä tilanne on kuitenkin muuttunut ja edelleen muuttumassa erittäin nopeasti. Yksittäiset ikäkuljettajat ajavat enemmän ja ikäkuljettajien määrä kasvaa lähes räjähdysmäisen nopeasti. Vuonna -91 ikäkuljettajia oli 70.000, tänään heitä on 300.000, vuonna 2015 heitä on 400.000. Eli parisssa vuodessa määrä kasvaa 33 %! Tietäen yksittäisen ikäkuljettajan aiheuttaman riskin ja ottaen huomioon tämän valtavan määrän kasvamisen, en voi kuin ihmetellä sitä lepsuutta, jolla asiaan ollaan puututtu!



Olen lukuisia kertoja todennut, että nykyinen lääkärintutkimus ei juurikaan kohdistu oikeisiin riskeihin. Olen todennut, että lääkäri tutkii lähinnä näön ja muutaman muun epäolennaisen seikan. Samoin todetaan artikkelissa. Testit ovat näkökeskeisiä, vakka kymmenen vuoden aikana on ilmeisesti vain yksi näkökykyyn liittyvä onnettomuus! Lääkäri ei kiinnitä huomiota juuri lainkaan ikäkuljettajan suurimpaan riskiin, eli dementiaan ja aivoverenkiertosairauksiin! Enkä tätä edes ihemttele, sillä lievähkön dementian toteaminen on lähes mahdotonta nopeassa loääkärintarkastuksessa. Sen sijaan pakollisella ajokokeella olisi helppo karsia ne kuskit, joilla dementia heikentää ratkaisevasti ajokykyä.



Artikkelissa kritisoidaan myös liikkuvan poliisin lakkauttamista ja yleisesti sitä, että poliisit korvataan kameratolpilla. Artikkelin mukaan sairaus, alkoholi, väsymys tai mielentilahäiriä on pää- tai taustatekijä 86 % kuolonkolareista. (Tämä on muuten aika karu luku muutanmalle tämänkin palstan kirjoittajalle.) Näihin onnettomuuksiin kamerat eivät vaikuta mitenkään. Silti oikeiden poliisien määrää liikenteessä ollaan vähentämässä, usein sillä perusteella, että kameroita lisätään!



Lopuksi artikkelissa todetaan, että uusi lakimuutos ei edellenkään tuo tehoseulontoja ikäkuskeille. Terveyskeskuksissa ei kiinnitetä eirtyishuomiota aivosairauksiin, vaikka ne ovat tärkein syy ikäihmisten onnettomuuksiin! Yleisesti lääkärintodistus on ongelma, sillä eräskin ikämies oli saanut lääkäriltä kieltävän lausunnon ajamiseen, jonka jälkeen hän oli käynyt kuudella eri lääkärillä saadakseen myöntävän lausunnon. Ajokokeessa homma ei toimisi aivan näin helpolla!



Artikkelista ja kaikesta aikaisemmasta faktatiedosta ei voi vetää kuin yhden johtopäätöksen. Jos haluamme liikennettä turvallisemmaksi, jotain on pakko tehdä ja nopeasti ikäkuljettajakysymyksessä. Edelleenkään en keksi mitään muuta keinoa karsia liikeneteeseen kykenemättömiä kuljettajia, kuin lääkärin lausunnon lisäksi vaadittava ajokoe tietyin väliajoin. Lääkereitä on täysin turhaa kuormittaa enempää tällaisella asialla, jota he eivät voi edes kunnolla tutkia. Lääkärin pitää selvittää entistä paremmin perusterveys ja ajokokeella karsitaan ne kuljettajat, jotka eivät dementian tai muun vastaavan sairauden vuoksi kykene enää ajamaan.



Enää kenenkään on turhaa väittää, että ongelmaa ei ole. Jo parina viimevuotena ikäkuljettajat ovat aiheuttaneet eniten kuolonkolareita eri ikäryhmistä. Parin vuoden sisällä ikäkuljettajien ajamat kilometrimäärät kasvanevat noin 50%! Jotain on siis tehtävä!

  
  • Ajattelija2013:

    Artikkelin mukaan sairaus, alkoholi, väsymys tai mielentilahäiriä on pää- tai taustatekijä 86 % kuolonkolareista. (Tämä on muuten aika karu luku muutanmalle tämänkin palstan kirjoittajalle.) Näihin onnettomuuksiin kamerat eivät vaikuta mitenkään.




    VALT:n mukaan inhimillisissä riskitekijöissä mm.



    "Kuljettajan tilaan ja toimintaan vaikuttaneet riskit 86%

    -puutteelliset toimintavalmiudet (es. huomiointikyky,

    näkö ) 9%

    -kuljettajan tila (es. alkoholi, sairaus, väsymys,

    mielentila, kiireisyys) 69%

    -ajoasenteet (mm. piittaamattomuus, ei ajo-oikeutta) 23%

    -taito (es. vähäinen ajokokemus, tottumattomuus

    ajoneuvoon) 16%



    ....

    Ennakointiin ja liikennetilanteeseen liittyneet riskit 62%

    -liikennetilanteiden ennakointi (es. olosuhteet, keli) 14%

    -liiallinen keskittyminen yksittäiseen osa-alueeseen 8%

    -ajonopeus (es. ylinopeus, olosuhteisiin nähden liian

    suuri) 45%

    -tarkkaavaisuutta häirinnyt tekijä omassa joneuvossa 5%"





    Niiin... tuossa 86%:ssa on sitten mukana vähän muutakin..



    Kannattaa huomata se, että onnettomuuksien taustalla on yleensä monta riskitekijää. Jos kaikki taulukoiden prosentit laskettaisiin yhteen tulisi satoja prosentteja.



    Kun kuolonkolareita ja vakavia onnettomuuksia halutaan vähentää on siis kiinnitettävä huomiota laaja-alaisesti eri asioihin. Tuossakin edelläkin vain osa riskitekijöistä.



    Sairaudet, väsymys ja alkoholi ovat monen onnettomuuden taustalla, joten ne ovat asioita joihin pitää panna entistä enemmän painoa. Mielestäni väsymystä ja sairautta ei kui ole ymmärretty niin vakavaksi kuin ne ovat.



    Ja sitten kameroista. Jotenkin tuntuu, että haluat sanoa, että turhaan ajonopeuteen kiinnitetään niin paljon huomiota. Jos tätä tarkoitat katsot kovin yksisilmäisesti asioita.



    Kamerat kyllä vaikuttavat tuohonkin porukkaan ja yleensäkin nopeuksien hillintä auttaa kummasti. Voihan esim. väsynyt ajaa turhan kovaa ja menettää vaikkapa auton hallinnan tai joutua nopeutensa takia muuhun onnettomuuteen. Kannattaa myös muistaa, että suuremmalla nopeudella käy ponnettomuudessa pahemmin ihan riippumatta siitä mikä oli se onnettomuuden varsinainen syy.



    Ja huomioon kannattaa ottaa myös se, että ajonopeuksia hillitsemällä (nopeusrajoitukset ja valvonta) on saatu liikennettä merkittävästi turvallisemmaksi.

      
  • Ajattelija2013 ajattelee kummallisesti, että vain ikäihmisillä sairaudet aiheuttavat onnettomuuksia.

    Kun katselee VALT:in onnettomuustilastoja ,niin onnettomuuksien pääaiheuttajista yli 65 vuotiaita on ollut

    parin viime vuosikymmenen aikana 15-20%, 25-44-vuotiaita n.30%, 45-64-vuotiaita n.25% ja 18-20-vuotiaita n.20%.

    Jos ne sairaudet todella ovat pääasiallinen syy, niin täytyy todeta, että parhaassa iässä olevat ovat todella sairaita.

      
  • TM 36, tottakai prosenteista tulee yli sata prosenttia. Ja sitä olemme täällä useaan kertaan yrittäneet selittää muutamalle kirjoittajalle, jotka laskevat ylinopeusonnettomuuksiin ylinopeutta ajaneet rattijuopot ja itsemurhakuskit mukaan. Yhtäkkiä nyt asia ymmärrettiin, kun prosentti esitettiinkin näin päin.



    Viestin pääpointti on kuitenkin selvä, yhä enenevissä määrin onnettomuudet johtuvat täysin muista syistä, kuin mitä kameroilla voidaan valvoa. Miksi siis kameravalvontaa lisätään ja kaikkea muuta valvontaa ollaan vähentämässä? Saman totesi liikenneturvan johtava tutkija.



    Kameravalvonta ei vaikuta mitään tuohon porukkaan. Jos joku ajaa väsymyksen takia vahingossa liian kovaa, niin kamerako hänen vauhtiaan hiljentää? Ei todellakaan, vaan ehkäpä epävarmaan ajoon huomiota kiinnittänyt poliisi saattaisi puuttua asiaan.



    Enkä yritä puhua, että ajonopeuksiin kiinnitetään täysin turhaan huomiota. Tottakai niitäkin pitää valvoa. Mutta tällä hetkellä ei valvota juuri mitään muuta kuin ajonopeuksia, vaikka pääosa onnettomuuksista johtuu aivan muista seikoista. Esimerkiksi kasvavaan ja yhä enemmän onnettomuuksia aiheuttavaan vanhuksien ryhmään ei olla vieläkään puututtu millään tavalla. Myöskään muuta ajokäyttäytymistä, kuten erittäin vaarallista perässä roikkumista, suojatiesääntöjä, punaista päin ajamista ei valvota oikeastaan ollenkaan.

      
  • nikkra:

    Ajattelija2013 ajattelee kummallisesti, että vain ikäihmisillä sairaudet aiheuttavat onnettomuuksia.
    Kun katselee VALT:in onnettomuustilastoja ,niin onnettomuuksien pääaiheuttajista yli 65 vuotiaita on ollut
    parin viime vuosikymmenen aikana 15-20%, 25-44-vuotiaita n.30%, 45-64-vuotiaita n.25% ja 18-20-vuotiaita n.20%.
    Jos ne sairaudet todella ovat pääasiallinen syy, niin täytyy todeta, että parhaassa iässä olevat ovat todella sairaita.




    HALOOO!!! Katsot tilastoja parin viimevuosikymmenen ajalta. Jäikö nyt jokin oleellinen pointti huomaamatta tekstissäni? Vuonna -91 ikäkuljettajia oli 70.000, parin vuoden päästä 400.000. jo viime vuonna ikäkuljettajat aiheuttivat enemmän kuolonkolareita kuin mikään muu ryhmä, vaikka ajetuissa kilometreissä he eivät vieläkään ole kärjessä.

      
  • Ajattelija 2013, olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että noihin HS:n kirjoituksessa esiin nostettuihin asioihin tulee panostaa enemmän. Olen myös sitä mieltä, että tarvitaan poliisin suorittamaa liikennevalvontaa, jossa seurataan monia asioita mm. kuskin ja ajoneuvon kuntoa ja mainitsemiasi asioita, kuten esim. suojatiekäyttäytymistä ja perässäroikkumista. Liikkuvan poliisin lakkauttaminen saattaa tältä osin olla todella huono asia.



    Kuitenkaan en asettaisi automaattista nopeusvalvontaa jotenkin vastakkain - sitä ei muuten ole asettanut myöskään Liikenneturvam johtava tutkija (kuten sanoit). Kameravalvonnalla on sijansa. Se on liikenneturvallisuuden kannalta tehokas tapa valvoa nopeuksia ja vähentää vakavia onnettomuuksia. Se on myös tuottava - tuloja on enemmän kuin kuluja. Kuitenkaan pelkkä kameravalvonta ei riitä liikennevalvonnaksi.



    Kannattanee kysyä myös mitä muuta voidaan tehdä liikennekäyttäytymisen parantamiseksi kuin tuo valvonta. Ihan olennainen asia on , että saataisiin vähemmälle liikenteessä se turha "kiire". Miten? Autokoulu, valistus, koulutus? Kiireinen kuski ajaa ylinopeutta, ei huomioi tilanteeseen sopivaa nopeutta, ajaa kenties punaisia päin ja vähät välittää suojateille astuvista jalankulkijoista... Jos ei mikään muu tehoa, niin tässäkin voi olla kaneravalvonnalla (nopeusvalvonta ja punaisiapäin ajamisen valvonta)sijansa. kun tarpeeksi usein jää kiinni, niin eiköhän useimmilla jää ajot kokonaan ajamatta.









      
  • Lisäisin tähän sellaisen kapean näkökannan. Joskus ei ole yhtään kiire kun lähdet matkaan. Sitten juutut jonon hännille joka menee 60km/h kahdeksankympin rajoituksella tai 40km/h kuudenkympin rajoituksella. Tätä kun jatkuu 3/4 aiotusta matkasta, jossain kohtaa huomaat että olet myöhässä. Tietysti voidaan lähteä siitä olettamuksesta, että pitää varata reilusti aikaa. No, jos sitä ei voi tai et pääse lähtemään silloin kun piti. Itse olen huomannut, suorastaan usein, kun pitää viedä poikaa harrastuksiin kotoa 20km päähän. Töistä on kotiin 40km. Vaikea lähteä monta kertaa viikossa töistä "ajoissa" vaikka valmentaja katsoo opastavasti kelloa 17:50 kun piti saapua 17:45. Tuon 5min saa vielä kiinni kun ajaa jossain erämaataipaleella vähän reippaammin töistä kotiin. Missään taajamassa kaahailemalla ei säästä kuin sekunteja, joten se on turhaa.

      
  • TM 36, Jorma jo kirjoitti ihan asiaakin.



    Itse lisäisin vielä, että en oikein usko, että ylinopeuden ajaminen, tai varsinkaan "kaahaaminen" johtuu kovinkaan usein todellisesta kiireestä. Lievää ylinopeutta ajettaneen useimmiten siksi, että yksinkertaisesti nopeusrajoituksia ei pidetä mielekkäinä. Kaahaamista taas harrastetaan huvikseen ja se liittynee useimmiten huviajeluun ja täydelliseen välinpitämättömyyteen.



    Punaisia päin ajamiseenkaan ei läheskään aina liity minkäänlainen kiire. Itse olen huomannut, että punaisia päin ajaa toki tahallisesti osa ihmisistä kiihdyttäen keltaisten vaihtuessa. Mutta sitten on toinen porukka (todella usein naiskuskit), jotka ajat täysin nopeusrajoituksen mukaan, ehkä jopa hieman alle ja seuraavat vain edelläajavaa liikennevaloista. He eivät yksinkertaisesti havainnoi valojen vaihtumista, mikäli heidän edellä ajava ei niihin pysähdy. Näitä näen mielestäni jopa enemmän, kuin selvästi tahallaan punaisia päin ajavia.



    Moni edellä mainitusta ryhmästä ei myöskään joko osaa, tai kykene noudattamaan suojatiesääntöjä.

      
  • ” Vuonna -91 ikäkuljettajia oli 70.000, tänään heitä on 300.000,”

    Eikös tuo nyt osoita, päinvastoin kuin väität, että ikääntyneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet ovat vähentyneet, kun kerran 20 vuotta sitten pieni määrä aiheutti selvästi enemmän kuolonkolareita kuin nykyinen paljon suurempi määrä kuljettajia.



    ” jo viime vuonna ikäkuljettajat aiheuttivat enemmän kuolonkolareita kuin mikään muu ryhmä,”

    Tuo on itse keksittyä. Viime vuoden VALT-raportti ei ole ilmestynyt, paitsi alkuvuosi 2012, jolloin yli 65-vuotiaat aiheuttivat vähemmän kolareita kuin nuoremmat ikäryhmät.

      
  • Nikkra, luultavasti itsekin ymmärsit, mutta piti päästä viisastelemaan. Tarkoitin tietenkin vuotta 2011. Tällöin ikäihmiset aiheuttivat eniten kuolonkolareita kaikista ikäryhmistä. Ikäihmiset olivat myös ainoa ikäryhmä, joilla kuolonkolarien määrä kasvoi.

      
  • nikkra:

    ” Vuonna -91 ikäkuljettajia oli 70.000, tänään heitä on 300.000,”
    Eikös tuo nyt osoita, päinvastoin kuin väität, että ikääntyneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet ovat vähentyneet, kun kerran 20 vuotta sitten pieni määrä aiheutti selvästi enemmän kuolonkolareita kuin nykyinen paljon suurempi määrä kuljettajia.

    ” jo viime vuonna ikäkuljettajat aiheuttivat enemmän kuolonkolareita kuin mikään muu ryhmä,”
    Tuo on itse keksittyä. Viime vuoden VALT-raportti ei ole ilmestynyt, paitsi alkuvuosi 2012, jolloin yli 65-vuotiaat aiheuttivat vähemmän kolareita kuin nuoremmat ikäryhmät.


    En löydä VALT raporteista sellaista missä puhuttaisiin pelkästään onnettomuuksista. Voi olla että siellä sellainenkin on mutta jos vertaa pelkästään kuolleiden määrää niin siinä ei ole mitään mieltä, 90-luvun alussa merkittävä osa autoista oli 70-luvun kalustoa ja lähes kaikki loput 80-lukulaisia joten on luonnollista että törmäyksissä kuolleiden määrää on mahdotonta vertailla.



      
  • Jorma L:

    Töistä on kotiin 40km. Vaikea lähteä monta kertaa viikossa töistä "ajoissa" vaikka valmentaja katsoo opastavasti kelloa 17:50 kun piti saapua 17:45. Tuon 5min saa vielä kiinni kun ajaa jossain erämaataipaleella vähän reippaammin töistä kotiin. Missään taajamassa kaahailemalla ei säästä kuin sekunteja, joten se on turhaa.




    Itse asiassa vähän samanlaisessa tilanteessa huomasin itse, että ylinopeudella ajamalla ei juuri aikaa "säästä". Vein tytärtäni ja poikaani treeneihin 50 km:n päähän. Noin 10 kilometriä oli taajama ajoa ja 40 km moottoritietä. Kuten sanoit taajamassa ei juuri säästä aikaa,kun ei juuri pysty järkevästi ajamaan kovemmin.



    Itse sitten ajoin motarilla ylinopeutta, 130 km/h, aina,kun voin, koska "kiire painoi". Tuntui siltä, että sillä aikaa tosiaan säästyi. En ajanut (enä&#228:wink: muualla ylinopeutta ja tuli mieleen, että "säästyikö" tuossakaan oikeasti. Laskennallisesti parhaimmillaan 1,5 minuuttia. Käytännössä yleensä vähemmän. Siihen loppui ylinopeudella ajo motarillakin.



    Monella kiireinen ajo johtuu varmasti siitä, että luulee "säästävänsä" enemmän kuin oikeasti. Taitaapa jopa sinulla olla näin? En tietenkään tiedä minkälainen on matkasi mutta otan esimerkkejä.



    80 km/h:n rajoitusalueilla ei matka nopeudu 5 minuuttia, ellei ajaa yli 15 km/h ylinopeutta ihan koko 40 km:n matkan. 100 km/h:n rajotusalueella tähän pääsee, jos koko matkan ajaa yli 25 km/h ylinopeutta. Jos tuo erämaataivalla on osa matkaa niin tosi kovaa saa mennä säästääkseen viisi minuuttia. Jos tuo taival on vaikkapa 20 km, saa 80 km/h:n alueella ajaa 120 km/h ja 100 km/h:n alueella 170 km/h säästääkseen sen 5 minuuttia, jos vain metsätaipaleella ajaa ylinopeutta!

      
  • Kyse onkin merkittävästä keskinopeuden nostosta. Vaikka rajoitus olisi 80km/h, niin keskinopeus voi olla 55km/h vaikka koko matkaa ei madeltaisi.

    Matka on tosiaan lähes tasan 40km, aamulla siihen menee 45min (keskinopeus 53km/h), illalla hiljaisen liikenteen aikaan siihen menee alle 30 min (80km/h), ilman että ajaa yhtään yli 100km/h. Kiirehtimällä jossain tuolla välissä.

    Taajamaa (rajoitus 50km/h tai alle) on alkumatkasta noin 3km ja 1km välillä. Sitten on kaikki mahdolliset rajoitukset käytössä, on pätkä 60 ja 70, reilusti 80 km/h. Puolen tunnin alitus edellyttää vajaata satasen nopeutta noin puolet kilometreistä eli ns. lievää ylinopeutta. Tämä on todettu joskus, yleensä en aja väliä niin myöhään eli klo 21 jälkeen (töistä kotiin) enkä tarvitse noita minuutteja mihinkään.

    5 min säästö, 45min -> 40min tarvitaan keskinopeuden nosto 53km/h -> 60km/h. Eihän tuo niin mahdottomalta kuulosta kun 80km/h rajoitustakin on lähes puolet matkasta. Eihän nuo isoja aikoja ole, mutta 5min myöhästyminen voi olla isokin juttu ellet ole rock-tähti.



    ps: sain viimekai ylinopeussakon vuonna 1990, 64km/h 50km/h alueella, samaisella välillä. Ihan puhdas ajattelemattomuus, en edes nähnyt tutkaa, vasta pysäyttävän poliisin. Silloin ei ollut rikesakkoja.

      
  • Jorma L:

    ...Joskus ei ole yhtään kiire kun lähdet matkaan. Sitten juutut jonon hännille joka menee 60km/h kahdeksankympin rajoituksella tai 40km/h kuudenkympin rajoituksella. Tätä kun jatkuu 3/4 aiotusta matkasta, jossain kohtaa huomaat että olet myöhässä. .... Tuon 5min saa vielä kiinni kun ajaa jossain erämaataipaleella vähän reippaammin töistä kotiin. Missään taajamassa kaahailemalla ei säästä kuin sekunteja, joten se on turhaa.




    Katsoin nyt vähän tarkemmin tuota aiempaa...

    Kerroit matkan olevan 40 km. Jos 3/4 matkasta eli 30 km menee noin ja vielä 1-3 km kilometriä on sitä taajamarajoitusta niin kovin lyhyt matka on tuo "erämaataival", jossa otat "kiinni aikaa". Erämaataival on näin ollen alle 10 km ja ilmeisesti siinä on 80 km/h rajoitus. Jos tässä nipistät pois 5 min ajamalla ylinopeutta rajoitusnopeuden sijaan - siitähän oli kyse - sinun on mentävä tosi lujaa, lähemmäs 200 km/h.. Vaikka rajoitus olisi 60 tai 70 km/h on ylinopeuden oltava raju...

    Joten noiden tietojen perusteella on vaikea uskoa 5 minuutin kiinni kuromista.



    No eipä tätä kannata varmastikaan veivata enempää, kun ei mitään tarkkoja tietoja ole.



    Olennainen pointti kuitenkin on se, että, jos esim. joutuu osan matkasta ajamaan hitaasti (joko rajoituksen tai liikennetilanteen takia), niin jollain suhteellisen lyhyellä maantieosuudella ei voi selvästi "voittaa aikaa takaisin" ajamalla "lievää" ylinopeutta. "Säästääkseen aikaa" 1 minuutin 10 km:n matkalla on 80 km/h tiellä ajettava lähes 15 km/h ylinopeutta- Ei hyvä.

      
  • Joo, olet kommentissasi ihan oikeassa, kun matkaa on jäljellä ja aika loppuu, nopeuden pitäisi lähestyä ääretöntä, einsteinin mukaan, että ehtisi.

    Tuo 3/4 oli ihan yleinen kommentti, ei liity tähän kotimatkaan.



    Aika usein noihin jonoihin juuttuu näillä korpitaipaleillakin. Tänään ei ollut mihinkään kiirettä ja köröteltiin parikymmentä kilometriä jonossa 80km/h tiellä, vähän reilua 50km/h. Jonoa veti ensin yksi "kokenut" naisihminen, hän ajoi lopulta sivuun videon lopussa, ei vauhti siitä paljon noussut kun kärkeen pääsi auto peräkärryn kanssa.



    https://www.youtube.com/watch?v=i_D0rZAhf4s&feature=youtu.be

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit