«12»
Taas kuoli nuoria ihmisiä joilla olisi ollut elämä edessä.
Konginkankaan jälkeen kerroin, että vastaavat vakavat onnettomuudet toistuvat.
Päivää ennen liukuva eurorekan nelipyöräinen perävaunun murskasi henkilöauton ja sitten tuli tämä Loimaa.
Romuautossa ja huonolla tiellä kuusi nuorta menetti henkensä.
Liikenneturvatutkijoiden agendassa on vuosikymmeniä ollut vain tuloerojen tasaus (puna-aate) ja autoilun vastustaminen (viheraate), mistä syystä Suomen autokanta on heikko ja tiet surkeita. Tässä taas tulosta.
Näitä tulee vielä paljon lisää.
Ratkaisuksi kiristetään nopeusrajoituksia ja lisätään kameratolppia.
TeeCee laskeskelee jarrutusmatkoja.
--
Lasten ei pitäisi mennä vanhoilla romuilla ajamaan huonolla kelillä. Vanhemmat vahtikaa lapsianne.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
"Yllättäen" kenelläkään ei ollut turvavöitä. Tekisi mieli sanoa, että taas jaettiin seitsemän uutta darwin awardia, mutta se ei taida olla ihan korrektia tässä tilanteessa. Muutenkin tuntuu epäilyttävältä kuljettaa kuutta ihmistä tavallisessa ikälopussa henkilöautossa, vaikka miten olisi lupia kuljettaa yhtä ylimääräistä tilapäisesti.
Yllättäen huomasin eilen ajaessani ohituskaistaa, että painaessani kaasun pohjaan nelos vaihteella 80 km tuntinopeudesta nopeusmittari nousi sekunnissa 120 km tunnissa vaikka tie oli suolattu. Vastaavaa en ole huomannut kuin peilijäällä vesikalvo pinnassa . Kannattaa suolata niin #&%£$!*, niin ihmiset pääsee hengestään!
Surullinen tapaus, taksikuski olisi selvinnyt ainakin jos olisi käyttänyt turvavöitä ja ehkä muutkin...
Liukkaus yllättää ihmeellisesti, vaikka ajaisi kunnolla rajoitusten mukaan. Vaikka olisi kuinka taitava kuski niin autoa voi olla joskus lähes mahdoton ohjailla. Joten ajakaa liukkaalla vaikka selvästi alle nopeusrajoitusten jos tilanne sitä vaatii.
Autollakin oli toki merkitystä lopputuloksen kannalta. 80-luvun Omegassa ei ollut ESP:tä, jonka avulla törmäys olisi voitu välttää. Turvavöistä ja turvatyynyistä olisi ollut apua törmäyksessä, jos olisivat käyttäneet turvavöitä.
Olen sitä mieltä, että suolaus joko lumen päälle tai lumisateella lisää vaaraa, jolloin ajoneuvo ajautuu loskan päälle, kulkee loskapatjan päällä, pito ja ohjaustuntuma katoaa. Tien kunnossapitäjän tulisi liikkua tällaista loskaväliä aura-autolla 5-10 min välein, jotta paksua loskakerrosta ei pääsisi syntymään.
Ajoneuvot tiputtavat huomattavasti nopeutta heti, kun tie on valkoinen lumesta ja jäinen. Kukaan ei lähde ohittelemaan, kaasun kanssa ollaan varovaisempia, ohjaus- ym. liikkeet hallitumpia. Tuulilasi ei ole kurasta ummessa, tie ei ole harmaanmusta, ajoneuvon valot näyttävät jotain informaatiota tienpinnasta.
Otetaan Lappi esimerkkinä. Rovaniemeltä pohjoiseen on vain valkoista. Joitain onnettomuuksia sattuu, mutta harvoin. Ei se johdu vain vähäisestä liikenteestä. Sitä liikennettä 4-tiellä on, mutta loskap*ska puuttuu!
Ratkaisuksi kiristetään nopeusrajoituksia ja lisätään kameratolppia.
TeeCee laskeskelee jarrutusmatkoja.
--
Lasten ei pitäisi mennä vanhoilla romuilla ajamaan huonolla kelillä. Vanhemmat vahtikaa lapsianne.
Aina syytellään liikennevalvontaa ja valtiovallan toimia. Ei tässä auttanut että taksikuljettajan tila-auto oli modernia tekniikkaa. Kyllä vanhoillakin autoilla pärjää liikenteessä kunhan on järki tallessa. Mutta kun ne turvavyöt eivät olleet kiinni, eivät taksikuskilla eivätkä nuorilla. Ja onhan nuorilla helposti sellaista näyttämisen halua ja oman ajotaidon yliarvioimista mukana. Näissä asioissa enemmänkin tarvitaan valistusta nuorten vanhemmilta ja muiltakin. Turvavöiden käytön suhteen melkoinen osa taksikuskeista tuntuu olevan niin kovakalloisia että heille ei mikään valistus mene perille. Valitettavaa.
Olin itse tuona iltana palaamassa kotiin vaimoni kanssa Porista Hämeenlinnaan 2-tietä Forssan kautta. En muista 35-vuoteen juurikaan vastaavaa keliä olleen. Ajonopeus oli laskettava heti kerta kaikkiaan sallittua maximi nopeutta alhaisemmaksi. Ajelimme n. 65-70 km/h nopeutta koko matkan. Tämäkin nopeus tuntui usein jarruja kokeillessani paikoin liian suurelta nopeudelta.
Etäisyyden edellä ajavaan pyrin pitämään riittävän pitkänä n. 150-200 m, mikä tuntui hieman pitkältä siihen nähden, että eteeni saattaa puikata helposti joku takaa tuleva, mutta eipä ollut ohittajia. Takanani ajavat pitivät myös nopeuden alhaisena ja etäisyydet sopivina keliin nähden. Tämä oli todella miellyttävä kokemus. Ohittajia ei ollut lainkaan.
Onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi voidaan tehdä paljon autoilijoihin kohdistettavalla ns. täsmätiedottamisella.
Huonoja kelejä tulee vastakin. Näin ollen olisi hyödynnettävä kaikki onnettomuuksia estävät tekijät. Tässä tulee mieleen radion hyödyntäminen nykyistä paljon tehokkaammin. Minun koko matkalla ei radiosta tullut liikenneolosuhteisiin liittyvää erityislähetystä, vaikka hyvin olisi nyt voinut ja pitänyt olla. Oli vain uutislähetysten yhteydessä säätiedotukset normaaliin tapaan ja että keli on huono. Ei kuitenkaan mitään muuta.
Vastaisuudessa näkisin hyvin tarpeelliseksi radioissa lähetysmuodon, jossa tullaan esim. poliisin toimesta muiden ohjelmien väliin ja kerrotaan autoilijoille valtakunnallisesti ja tai alueellisesti, kuinka hirveä keli nyt on ja että,
- ohittaminen on nyt ehdottomasti kielletty,
- jokaisen tulee tarkastaa, että turvavyö on kiinnitetty (koskee myös ammattiautoilijat, eli kaikkia.),
- ajonopeudet pudotettava esim. maksimista 80 km/h enintään 65 km/h,
- etäisyydet edellä ajavaan pidettävä riittävän pitkinä, vähintään 150-200 m,
- jne. välttämätön ja tarpeellinen.
Eikö meillä nykyinen radioverkko ole valmistettu myös ja juuri tällaisiakin tilanteita varten? Ei kai sitä ydinvaaraa varten vain ja yksinomaan ole tehty. Tämän asian saamiseksi käytäntöön tulisi se hoitaa viivytyksettä, sillä vielä on liukkaita ja huonoja kelejä varmasti tulossa ennen juhannusta.
- etäisyydet edellä ajavaan pidettävä riittävän pitkinä, vähintään 150-200 m,
Ei sitä turvaväliä nyt ihan niin paljon tarvitse olla. Vaikka edellä ajava pysähtyisi kuin seinään, 100 metriä riittäisi aivan hyvin, jos ajetaan alle 70 km/h.
- ohittaminen on nyt ehdottomasti kielletty,
- jokaisen tulee tarkastaa, että turvavyö on kiinnitetty (koskee myös ammattiautoilijat, eli kaikkia.),
- ajonopeudet pudotettava esim. maksimista 80 km/h enintään 65 km/h,
- etäisyydet edellä ajavaan pidettävä riittävän pitkinä, vähintään 150-200 m,
- jne. välttämätön ja tarpeellinen.
Nuo olisivat varmasti hyviä keinoja, mutta käytännössä melko hankalia toteuttaa. Ainakaan ohituksia ei voi kokonaan estää, onhan teillä paljon muuta liikennettä hitaampia ajoneuvoja (traktorit ym.) jotka on käytännössä pakko ohittaa. Toki näiden kuljettavat voisivat helpottaa ohituksia hankalassa kelissä ajamalla välillä vaikka bussipysäkille. Myöskään kaikissa autoissa ei vielä nykyäänkään ole radiota tai sitten kuunnellaan cd:tä tms.
Ajoin itse perjantaina iltapäivällä Tampereelta Helsinkiin ja illalla takaisin. Mennessä tie oli Linnatuuleen asti todella jäinen ja urat olivat syvät, en ole moneen vuoteen ajanut niin liukkalla päätiellä. Kaistaa ei uskaltanut vaihtaa yli 80 km/h nopeudella kun heti tuntui auto vetelevän johonkin suuntaan. Silti jotkut ajoivat ihan takapuskurissa kiinni ja päästivät reilulla ylinopeudella ohi. Takaisin tullessa jää oli saatu suolattua pois, mutta loskaa oli todella paljon.
Loimaan onnettomuuden omegan kuljettaja oli Aamulehden mukaan vain kuukausi sitten ostanut auton ja renkaista oli nastoja irti -sen tarkemmin ei renkaiden kuntoa kommentoitu. Omegahan on takavetoinen ja moottorikin on vähintään kaksilitrainen eli auto on melko tarkasti ajettava liukkaalla kelillä. Nopeuksista en ole nähnyt mitään arvioita, mutta jäljistä päätellen nopeus ei ole ollut ainakaan kovin paljon alle kahdeksankympin. Myöskään kukaan ei tiedä mitä autossa on tapahtunut ennen kolaria, onko kuski puhunut puhelimeen tai joku muu häirinnyt hänen keskittymistään. Tai onko hän väistänyt jotain, vaikkapa hirveä tai muuta ajoneuvoa? Tai onko autoon tullut jokin tekninen vika? Tuollaisessa kelissä ei ohjausvirheen/liikeen tarvi olla suuri kun auto karkaa käsistä, olipa kuinka kokenut kuljettaja tahansa. Ikävä tapaus.
Ammattiautoijijat, ainakin täällä maalla, ovat mielestänsä täydellisiä autoilijoita.( jota tuo turvavyöttömyyskin tukee )
Omien tutkimuksieni mukaan tapahtumat etenivät: koska 100 metrin matkalla ennen kohtaamista oli asfaltissa pintavaurioita ja koska nuorten autossa oli 6 henkilöä ( sinänsä sallitusti ), niin heidän autonsa valot ovat kuopissa ( neljä takana )"vilautelleet" vastaantulijalle ja siitäkös tuo pappa laittoi pitkät päälle, ikään kuin "TeeCee-tyyppisenä opettajana".
Nuori kuljettaja ohajsi sokaistuksen vuoksi hieman pois raiteelta, toinen pyöräpari loskaan( lähes 10 cm paksuinen ) . . .
Lopputuloksen kaikki tietävät.
Varsinaisesti nopeudella tässätapauksessa ei ollut merkitystä lopputulokseen, koska se jokatapauksessa oli molemmilla vähintään 60km/h .
( törmäysnopeus 120 km/h jo aiheuttaa kylki-nokkakolasissa tapahtuneenmukaiset vauriot )
Sivuturvatyynyistä ja turvavöistä ei olisi ollut nuorille tässätapauksessa mitään apua.
( törmäysnopeus 120 km/h jo aiheuttaa kylki-nokkakolasissa tapahtuneenmukaiset vauriot )
Jos kumpikin ajaa 60 km/h, on törmäysnopeus juuri tuo samainen 60 km/h, ei törmääjien yhteenlaskettu nopeus. Toki painavammalla autolla on suurempi liike-energia, mutta törmäysnopeuteen se ei vaikuta.
Tästä on keskusteltu tällä palstalla aikaisemmin. Asiaa perusteltiin jokseenkin seuraavalla tavalla: Otetaan 1 m paksuinen teräslevy, johon törmää auto kummaltakin puolelta samalla nopeudella. Törmäysnopeus on luonnollisesti auton nopeus. Ohennetaan levyä, mutta törmäysnopeus ei luonnollisestikaan tästä muutu. Poistetaan levy kokonaan, jolloin autot törmäävät levyn sijasta toisiinsa, mutta kummankin törmäsysnopeus on edelleenkin auton oma nopeus.
Tuohan on erikoista matematiikkaa. Väitätkö että on aivan sama törmääkö auto 60 km/h toiseen paikallaan olevaan autoon vai törmääkö se toiseen autoon joka tulee vastaan 60 km/h?
Aikanaan, kun autot ja renkaat olivat surkeita, tiekunnossapito mitä sattuu ja tiet pieniä, ihmiset eivät yksinkertaisesti lähteneet tunkemaan sinne pahimmilla keleillä. Jätettiin yksinkertaisesti reissu väliin tai siirrettiin sitä.
Nykyään on totuttu siihen, että 99,99-prosenttisesti ajellaan lähes kesäolosuhteissa. Sitten kun kerran-pari vuodessa johonkin päin Suomea tulee se todella huono keli (jolloin mikään kunnossapitokalusto ei edes teoriassa riitä kaikille mahdollisille tieosuuksille) niin ollaankin täysin hukassa. Katsokaa vaikka pääkaupunkiseudun kolaritilastoja tältä talvelta. Ei niitä mikään "huono keli" voi selittää, kyllä siinä on kysymys jostain aivan muusta, enimmäkseen asennevammasta.
Yleensä pääteillä on myös niin, että jos todella huonojen olosuhteiden sattuessa odottelee tunnin-pari, niin tie on saadaan jo kohtuukuntoon, oli keli mikä hyvänsä.
Tässä Loimaan tapauksessa tietysti suurin selittäjä on aivan selkeästi kuskin kokemattomuus. Ei juuri kortin saaneen tulisi edes ajella tuollaisella kelillä, eikä varsinkaan tuolla kalustolla. Turvavyöt olisi tietysti suositeltavaa kiinnittää, jos tuskin sekään olisi noita nuoria pelastanut tässä tapauksessa.
Nunchaku: TeeCee laskeskelee jarrutusmatkoja.
Ne on aika oleellisia asioita liikenneonnettomuuksissa. Onnettomuustutkintalautakuntakin yrittää saada ne selville aina tutkinnassaan, jos se olisi ollut selvä kuskille, ehkä koko lautakuntaa ei monesti tarvittaisikaan. Jonkin näköinen käsitys niistä kuuluu kuljettajan ammattitaitoon.
Turha hurskastella, ettei saisi antaa lapsille autoja, jos ei itsekään tiedä, mitkä luonnonlait omaa ajamista säätelee. Ei se ole iästä kiinni, jos ei välitä faktoista, se on kiinni henkisestä kypsyydestä. Tosin sitä tulee monille iän myötä, mutta ei likikään kaikille. Nuoret matkivat vanhempia kuskeja liikenteessä, jokainen meistä on mukana antamassa esimerkkiä.
Kaikki me olemme enemmän tai vähemmän tuurin varassa liikenteessä, mutta ei niitä riskejä pakko ole silmät kiinni ottaa.
Väitän, että jos olisit arvannut niitä kirjoittamiani jarrutus yms, matkoja, olisit arvannut ne huomattavasti lyhyemmiksi. Näin ainakin minulle kävi. Tosin en enää pitäisi minään ihmeenä, vaikka mielestäsi myöskään luonnon lait eivät koskisi sinua.
Torque: Ei sitä turvaväliä nyt ihan niin paljon tarvitse olla. Vaikka edellä ajava pysähtyisi kuin seinään, 100 metriä riittäisi aivan hyvin, jos ajetaan alle 70 km/h.
TV-uutisissa joku Liikkuvan Poliisin äijä sanoi, että viikonloppuna olleiden olosuhteiden aikana kitka voi olla vain 1/20 normaalista, se tarkoittaisi hidastuvuudeksi n. 0,5 m/s2. Oletetaan, että ei olla liikkeellä hankalimmassa kelissä ja kitka olisi tuplat tuohon nähden ja oletetaan, että ukkeli liioitteli tuplaten. Hidastuvuus olisi siis luokkaa 2 m/s2.
Tämä tarkoittaa 80:stä yli 140 m:n pysähtymismatkaa. Ajettaessa 65 km/h matka olisi tasan 100 m. Sen 80 km/h ajaneen nopeus olisi 100 m:n kohdalla vielä 49 km/h, mikä tarkoittaa pudotusta n. seitsemän metrin korkeudelta.
Itse pidän kahden sekunnin turvaväliä miniminä. Siitä 1,5 s menee omaan reaktioaikaan ja loput jarrujen, renkaiden ja kuskin eroihin ja siihen mahdollisuuteen, että joku jonossa edelläni ajaa toisen perään ja leikkaa jarrutusmatkastani osan pois. Hankalalla kelillä pistän sekunnin lisää, luulisin tehneeni silloin sen mitä turvavälillä voi tehdä.
En näe mitään haittaa siitä, jos pitää liian pitkää turvaväliä. Koska se kuitenkin käytännössä on aina yli tai ali ihannearvon (harva on varmaan jarruttanut niin, että esteen ja etupuskurin väliin jää esim. 0,0001 mm), on ilman muuta järkevämpää pitää reilu toleranssi ylöspäin.
Tuohan on erikoista matematiikkaa. Väitätkö että on aivan sama törmääkö auto 60 km/h toiseen paikallaan olevaan autoon vai törmääkö se toiseen autoon joka tulee vastaan 60 km/h?
Todellakin näin on. Jos kaksi autoa ajaa nokkakolarin, molemmat 60 km/h, vastaa se suoraa törmäystä kalliota päin 60 km/h. Eli ei suinkaan 120 km/h.
Tuohan on erikoista matematiikkaa. Väitätkö että on aivan sama törmääkö auto 60 km/h toiseen paikallaan olevaan autoon vai törmääkö se toiseen autoon joka tulee vastaan 60 km/h?
Todellakin näin on. Jos kaksi autoa ajaa nokkakolarin, molemmat 60 km/h, vastaa se suoraa törmäystä kalliota päin 60 km/h. Eli ei suinkaan 120 km/h.
Minusta kertomasi määritelmä pitää kutinsa jos autot on samanlaisia. Jos toinen on isompi, aiheuttaa isompi iskun vastaantulevaan ja pienempi tuntee törmäyksen suurempana kuin kallioon 60 km/h tekisi. Kuvittele vaikka ääriesimerkki; ajat resiinalla 60km/h junan nokkaan joka ajaa vastaan 60km/h. Törmäisitkö mieluimmin junaan vai kallioon?
Loimaan onnettomuudessa oli "käsikirja" kirjoitettu valmiiksi autonosalta jo aikaisemmin, keli teki vaan onnettomuuden vielä todeksi. Täyteen pakattu auto, kukaan ei käyttänyt vöitä, olisiko
ollut mitään apua sivutörmäyksessä, tuskin. Kokematon kuski ja 15v. vanha takavetoinen auto jossa kuvan perusteella alla michelinin 260 nastarenkaat jotka muistaakseni mersu kielsi käytettäväksi tehokkaissa takavetoisissa malleissa. Perä lähti irti kaasua painettaessa, miksei siis myös vähennettäessä... Ihme että kyseisiä renkaita nykyään enää näkee auton alla, malli tuli markkinoille yli 10v. sitten. Moni tietää/tuntee kyseisen automerkin, pellit varmaankin jo "pehmeet" ainakin kynnyskoteloiden kohdalta, eli ei
paljon suojaa matkustajilla ollut.
Ajoin viikonlopun aikana n.800km Etelä-Suomessa, keli oli paikoin aika surkea ja useita rohkeita ajosuorituksia tuli nähtyä.
Vanha totuus on että ajonopeus kelin mukaan ja kokenein rattiin.
En tunne tapauksen yksityiskohtia, mutta yleisellä tasolla voi pahkäillä vaikka seuraavia asioita:
Keli: todella huono, tienpito ei standardin mukaista. Tiellä oleville ei voinut olla yllätys, että keli on huono, hehän olivat sen keskellä.
Auto: toinen vanha, huonot ajo-ominaisuudet, täyteen lastattu, huonot renkaat. Kaikki asiat varmasti kuskilla tiedossa. Toinen uudehko, ei kuitenkaan vaikutusta lopputulokseen.
Turvavarusteet: kaikilla käyttämättä, vaikka riskin lisäys taatusti kaikilla havaittavissa.
Nopeus: ei tietoa.
Kuskit: toinen kokematon, toinen nähtävästi hyvin kokenut. Toisen kokemattomuus todennäköisesti merkittävä syy tilanteen syntymiseen, kokeneen tiedot eivät kuitenkaan pelastaneet, koska kokemusta ei käytetty hyväksi (ei turvavöitä).
Muuta: nuorten kaveri sanoi poikien eläneen lujaa ja olleen selvillä, mitä siitä saattaa seurata.
Yhteenveto: otettiin riskejä, joiden olemassaolosta oli olemassa tieto. Riskejä kuitenkin vähäteltiin, tuskin pojat olisivat eläneen ihan niin täysillä, jos olisivat tienneet ehkä tappavansa seitsemän ihmistä. Taksikuski varmaankin tuudittautui siihen yleiseen harhakäsitykseen, että koska en ole kuollut koskaan ennen, en kuole nytkään.
Ne ihmiset ovat nyt kuolleet eikä heitä voi enää auttaa. On turha jossitella ja syytellä. Hengissä olevat voivat oppia jotain tapahtuneesta, muuten näiden seitsemän kuolema on vielä turhempi. Mielestäni tästä voi oppia ainakin sen, että kannattaa tuntea ottamansa riskit ja reagoida niihin kun on vielä mahdollista.
Tästä voi oppia myös sen, että kun palikat loksahtaa sopivaan asentoon, ei kokemus, taito ja hyvä auto anna yhtään sen kummoisempaa turvaa kuin kokemattomuus ja huono auto.
Lisäksi tästä voi mielestäni oppia sen, että on turhaa puhetta sanoa, että kyllä minä tekemisteni seurauksista vastaan. Jotta se olisi totta, pitäisi ensin tietää mitä ne seuraukset ovat.
Minusta kertomasi määritelmä pitää kutinsa jos autot on samanlaisia. Jos toinen on isompi, aiheuttaa isompi iskun vastaantulevaan ja pienempi tuntee törmäyksen suurempana kuin kallioon 60 km/h tekisi. Kuvittele vaikka ääriesimerkki; ajat resiinalla 60km/h junan nokkaan joka ajaa vastaan 60km/h. Törmäisitkö mieluimmin junaan vai kallioon?
Totta, totta.. Unohtui mainita tuo ehto. Loimaalla lienevät massat olleet varsin samanlaisia; tyhjä, pieni taksibussi ja iso henkilöauto täynnä ihmisiä ovat aika samanpainoisia.
Hei kuskit.
Oletteko huomanneet mitä pieni loskakerros aiheuttaa monille autoilijoille.
Viimeksi kun ajelin 21.01 perjantaina Itäväylää ,jolla oli tuommoinen 5-7 sentin loska , normaalia 8 km ylinopeutta,
(70 rajoitus) niin tunsin olevani oikea tientukko , kun kaikilla
kuskeilla oli halu näyttää kuinka kovaa he uskaltavat ajaa tuolla kelillä. Oli SUV:ia ,nelivetoa ja tavallista , pakettiautoista puhumattakaan.Sama oli tilanne länsiväylälläkin
Tuohan on erikoista matematiikkaa. Väitätkö että on aivan sama törmääkö auto 60 km/h toiseen paikallaan olevaan autoon vai törmääkö se toiseen autoon joka tulee vastaan 60 km/h?
Todellakin näin on. Jos kaksi autoa ajaa nokkakolarin, molemmat 60 km/h, vastaa se suoraa törmäystä kalliota päin 60 km/h. Eli ei suinkaan 120 km/h.
Minusta kertomasi määritelmä pitää kutinsa jos autot on samanlaisia. Jos toinen on isompi, aiheuttaa isompi iskun vastaantulevaan ja pienempi tuntee törmäyksen suurempana kuin kallioon 60 km/h tekisi. Kuvittele vaikka ääriesimerkki; ajat resiinalla 60km/h junan nokkaan joka ajaa vastaan 60km/h. Törmäisitkö mieluimmin junaan vai kallioon?
Mielestäni kysymys on tuossä törmäyksessä liike-energiasta, joka saadaan kaavasta (1/2)mv^2. Kun 80km/h ajava 1200kg painava auto törmää paikallaan olevaan kallioon on liike auton energia (1/2)120022^2=290400 joulea, ja kallion liike energia 0 joulea. Tällöin törmäysenergia on 290400 joulea, mikä jakaantuu auton ja kallion kesken suhteella, mikä riippuu siitä miten hyvin kallio ottaa vastaan liike-energiaa.
Kun kaksi 1200kg painavaa autoa törmää 80km/h nopeudella toisiinsa on törmäysenergia 2*yhden_auton_liike-energia=580800 joulea. Tämä törmäys energia jakaantuu molemmille autoille tasaisesti, sillä autot painavat saman verran, jolloin yksi auto joutuu vastaanottamaan energiaa 290400 joulea.
Kun kaksi 1200kg painavaa autoa törmää 80km/h nopeudella toisiinsa on törmäysenergia 2*yhden_auton_liike-energia=580800 joulea. Tämä törmäys energia jakaantuu molemmille autoille tasaisesti, sillä autot painavat saman verran, jolloin yksi auto joutuu vastaanottamaan energiaa 290400 joulea.
Jos 80 km/h ajava ja 1200 kg painava auto törmää samanlaiseen paikallaan olevaan autoon, liike-energiaa on 290400 joulea. Eikö tässäkin tapauksessa energia jakaannu molemmille autoille tasaisesti, jolloin yhdelle autolle sitä on vain 145200 joulea, eli puolet siitä mitä se olisi, jos ne törmäisivät toisiinsa 80 km/h nopeudella.
Jeps, energia jakautuu juuri noin tuossa tapauksessa.
Kun kaksi samanlaista autoa törmää samalla nopeudella, niin kaikki törmäykseen liittyvä energia on peräisin noiden kahden auton liike-energioista (kutsutaan sitä vaikka kirjaimella K=0,5mv^2). Yhteensä molemmilla autoilla on siis energiaa K+K=2K. Jos tällainen törmäys vastaisi törmäystä kaksinkertaisela nopeudella kallioon, olisi yhdellä autolla kallioon törmätessään liike-energiaa 4K (huomaa potenssi kaavassa). Mutta, mutta... Tämähän on mahdotonta, jos autojen liike-energia yhteensä ei ole kuin 2K. Mistäs se toinen 2K pieraistaan, sillä toinenkin auto ruttaantuu..? Tämä selvästi osoittaa, että identtisten autojen nokkakolari vastaa samalla nopeudella kallioon ajoa.
Tuohan on erikoista matematiikkaa. Väitätkö että on aivan sama törmääkö auto 60 km/h toiseen paikallaan olevaan autoon vai törmääkö se toiseen autoon joka tulee vastaan 60 km/h?
Todellakin näin on. Jos kaksi autoa ajaa nokkakolarin, molemmat 60 km/h, vastaa se suoraa törmäystä kalliota päin 60 km/h. Eli ei suinkaan 120 km/h.
Totaalista bullshittia. Jos 60 nopeudella liikkuva auto törmää vastaavalla liikkuvaan autoon, enerkiamäärät ovat moninkertaiset kuin jos törmättäisiin pysäköityyn autoon!
Lupaan heti uskoa tuohon teoriaan, että kahden 80km/h auton yhteentörmäys vastaa ajamista 80km/h kallioon, kunhan joku ensin selittää että minne sen toisen auton liike-energia katoaa siinä törmäyksessä? Yleinen fysiikanlakihan on, että energia ei koskaan voi kadota minnekkään, joten minne katoee noin 290000 joulea energiaa kahden auton törmäyksessä, jos se törmäysvoima kerran vastaa ajamista samalla nopeudella kallioon?
Vito: "Todellakin näin on. Jos kaksi autoa ajaa nokkakolarin, molemmat 60 km/h, vastaa se suoraa törmäystä kalliota päin 60 km/h. Eli ei suinkaan 120 km/h."
ritsa: "Totaalista bullshittia. Jos 60 nopeudella liikkuva auto törmää vastaavalla liikkuvaan autoon, enerkiamäärät ovat moninkertaiset kuin jos törmättäisiin pysäköityyn autoon!"
Koska kallio ja pysäköity auto ovat olleet synonyymejä()?
(= Sanoja, jotka tarkoittavat samaa asiaa.)
Jos törmäät 60 km/h nopeudella vastaavan massaiseen toiseen autoon, säilyy törmäyksessä liikemäärä... eli törmäyksen jälkeen (jos oletetaan törmäys täysin kimmottomaksi eli autot rutistuvat toisiinsa kiinni eivätkä poukkoile biljardipallojen lailla) molempien autojen nopeus on 30 km/h.
Energia ennen 60^2vakio + 0.
Energia jälkeen 30^2vakio + 30^2vakio eli 230^2vakio.
(Vakio sisältää tässä sekä kertoimen .5 että myös auton massan sekä muutoskertoimen kilometreistä/tunti metreihin/sekunti.)
Huom!: 230^2 ei ole sama kuin 60^2. Potenssi lasketaan ensin. Jos haluaa olla varma, että toiset ymmärtää laskujärjestyksen, voi sen toki pistää muotoon 2(30^2), ei ylimääräiset sulut kuin joko helpota tai vaikeuta laskemista. (((2((30^(2)))))) tarkoittaa aivan samaa.
Yleisemmin kallioon (tai parkkeerattuun tukkirekkaan) törmätessä:
.5m(v^2)
Parkkeerattuun samanmassaiseen autoon törmätessä:
.52((.5*v)^2)
villej: "Lupaan heti uskoa tuohon teoriaan, että kahden 80km/h auton yhteentörmäys vastaa ajamista 80km/h kallioon, kunhan joku ensin selittää että minne sen toisen auton liike-energia katoaa siinä törmäyksessä? Yleinen fysiikanlakihan on, että energia ei koskaan voi kadota minnekkään, joten minne katoee noin 290000 joulea energiaa kahden auton törmäyksessä, jos se törmäysvoima kerran vastaa ajamista samalla nopeudella kallioon?"
Kun törmäät autolla kallioon tuosta nopeudesta, vapautuu energiaa se noin 300000. Liikemäärä periaatteessa säilyy: törmätessä kallioon auto pysähtyy ja auto tuuppaa maapalloa. Käytännössä maapallon pyörimisnopeudessa tai kiertonopeudessa radallansa ei tapahdu havaittavaa muutosta. Energia ei säilykään sentään samassa muodossa eli liike-energiana valtaosa siitä kuluu kun auton kori muuttaa muotoaan, litistyy, jne, ja osa energiasta hinkkautuu lämpöenergiaksi.
Kun kaksi samanmassaista autoa törmää 80 km/h nopeuksilla kohtisuorasti toisiinsa, liikemäärä säilyy. Nopeudet olivat yhtä suuria, mutta vastakkaissuuntaisia ja massat samoja: siksi molempien autojen kolaripaikalle muodostama epämuodostunut metallikasa jää onnettomuuden jälkeen paikalleen. Liike-energiaa on hukattu tarkastelun kohteena olevalta autolta sama 300000 joulea ja tämä energia on kulunut tämän tarkastelun auton korin totaalisen romuttamiseen lunastuskuntoon.
Sinä kysyt mihinkä tämän TOISEN auton energia on kadonnut. Ei se ole kadonnut. Tarkastele onnettomuuden jälkiä ja "saatat" huomata, että myös vastapuoli on mennyt yhtälailla ruttuun, jos kyseessä on siis kahden identtisen auton nokkakolari. Eli 300000 joulea/PER AUTO.
Uskotko nyt?
Olen joskus lukenut seuraavanlaisen havainnollistuksen: Jos kaksi identtistä autoa (mikä sisältää samanpainoisuuden) törmää vastakkain siten, että kyseessä on 100% keulakolari, ja molemmilla on ennen törmäystä sama ajonopeus, voidaan kuvitella ajoneuvojen väliin näkymätön "seinä", johon molemmat törmäävät - seinän pysyessä liikkumattomana. Eli kumpaankin autoon vaikuttaa sama voima, kuin jos ne olisivat törmänneet liikkumattomaan seinään. Tämä johtuu siitä, että samansuuruiset, keskenään vastakkaiset voimat kumoavat toisensa.
Monesti, kun tänne kirjoittelee on olo kuin yrittäisi todistaa ettei maapallo olekaan litteä...
Vanhan toistoa vielä:
villej:lle. Jos molemmilla autoilla on liike-energiaa aikaisemminkin mainitsemani K, on molemmilla autoilla yhteensä energiaa 2K (tämä siis, kun autot ovat identtiset ja samalla nopeudella liikkuvia). Ideaalisessa tilanteessa molempiin autoihin tulee yhtä suuret vauriot, vai oletko nähnyt kolaria, jossa toinen auto menee lunastuskuntoon ja toinen ei edes naarmuunnu? Peltien muodonmuutokset, äänet ja lämpö ovat pääosin ne asiat, joihin liike-energia kuluu. Eli törmäyksessä on kaikkiaan liikkeellä 2K verran energiaa, ja se tuhoaa molempia autoja yhtä paljon (huom. edelleenkin ideaalitilanne). Eli yhtä autoa rutistaa energia K (joka siis vastaa yhden auton liike-enegiaa).
Jotta törmäys siis vastaisi törmäystä kallioon tuplanopeudella, pitäisi liike-energiaa olla käytettävissä 4K/auto eli yhteensä 8K (kun nopeus onkin 2v -> 0,5m2v2v=4*0,5mvv=4K/auto). !!! Ja lämpöopin 1. pääsäännön mukaan tyhjästä ei energiaa voi nyhjästä!