Turvallinen ajaminen on mahdollista ilman ajonhallintajärjestelmääkin. Tilanteet joissa järjestelmä puuttuu peliin, ovat lähes aina vältettävissä järkevällä ajolla. Ja taitava kuski yleensä selviää sellaisestakin tilanteesta, jossa se puuttuu peliin.
Kirjoitan lähes aina ja yleensä, koska joskus voi sattua jotain sellaista mihin ei voi mitenkään järkevästi varautua.
Minusta järkevälle kuljettajalle ei oikeastaan voi sattua juuri muunlaista onnettomuutta kuin sellainen johon ei järkevästi voi varautua. Suurin etu tulee siitä, jos kaikissa autoissa on ajonhallintajärjestelmät. Silloin ne vaikuttavat niihin järkeviin sekä tonttuihin.
Mielestäni aivan kaikkeen ei ole järkevää varautua, etenkään jos siitä varautumisesta on jotain merkittävää haittaa. Ajonhallintajärjestelmästä tuskin muuta haittaa on kuin pieni lisäkustannus, nastoista sen sijaan on monenlaista haittaa. Muutenhan kaikki voisivat ajaa nastoilla eikä tässä mitään peistä tarvitsisi vääntää aiheesta kitkat vai nastat.
Periaatteessa olen samaa mieltä, käytännössä rajan veto on vaikeata. Ajaahan moni nelivedollakin siksi, että liukkaalla se on ajettavuudeltaan vastaavaa kaksivetoista parempi. Kuitenkin lähes kaikki kilometritajetaan silti olosuhteissa, jossa merkittävää eroa kaksivetoiseen ei ole. Tästä ilosta ollaan valmiit maksamaan 1 l/100 km kulutuslisä + pääomakulut. Bensan hinnassa tuo tarkoitaa samaa kuin korotus litrahintaan 20-25 senttiä.
Nastojen haittojen määrää verrattuna kitkoihin emme tiedä. Kukaan ei tiedä, mitä täysin nastaton liikenne oloissamme merkitsisi. Kitkakallen ei tarvitse tähän väliin vetää esimerkkejä Hokkaidosta, koska emme asu Japanissa.
Jossain joku (en löydä enää kommenttia) ehdotti, että nastakuskien pitäisi maksaa teiden päällystäminen. Mahtoikohan kaveri olla laskenut asiaa ennen kommentin kirjoittamista?
Suomessa on käytössä n. 2 miljoonaa henkilöautoa. Nastojen osuus noissa on n. 85%. Teiden päällystämiseen varattu rahamäärä on n. 150 miljoonaa. Jos nastakuskeja on 1,7 miljoonaa, tulee tuosta vajaa 100 e kustannus/auto nastallisten niskaan olettaen, että kaikki pällystämisen tarve johtuu nastoista eikä esim. perusparannuksista, deformaatiosta tai routavaurioista. Lisäksi pitää olettaa, että muut kunnossapitokulut pysyisivät ennallaan, mikäli nastoista luovuttaisiin. Tätähän emme tiedä.
Itse tankkaan kerralla n. 40 l bensaa hintaan 1,40 e/l. Veroa tuosta on ainakin joskus ollut n. 75%, joten joka tankillisesta menee veroja 42 e. Kahdella ajetulla tankillisella olen hoitanut osuuteni päällystysbudjetista em. oletuksin.
olettaen, että kaikki pällystämisen tarve johtuu nastoista eikä esim. perusparannuksista, deformaatiosta tai routavaurioista.
Routavaurion muoto on erilainen kuin ajourien kuluminen, eli kaikki päällystäminen ei tietenkään johdu nastoista.
Japanista Kitkakalle tai joku muuu joka asu nastattomassa talvimaassa voisi kuitenkin kirjoitella kuluuko asfaltti urille vaikkei nastoja käytetäkään? Itse en epäile etteikö nasta kuluttaisi tien pintaa, mutta se ei taida riittää...
Tukkirekat ovat raskaita, eli ne voivat aiheuttaa painumia. Ne painumat ovat eri muotoisia koska niissä on leveät renkaat.
Joissakin liittymissä missä kiihdytellään on syvemmät urat kuin tienkohdassa jossa ei enää tarvitse kiihdyttää.
Nykyisin käytetään sekä nastoja että suolataan. Suolaus kilometritolkulla (ei siis vain risteykset ) on ymmärrettävää silloin kun ei ole talvirengaspakkoa. Jompaa kumpaa voisi kuitenkin vähentää koska nastoja ei tarvita paljaalla asfaltilla.
Japanista Kitkakalle tai joku muuu joka asu nastattomassa talvimaassa voisi kuitenkin kirjoitella kuluuko asfaltti urille vaikkei nastoja käytetäkään?
Ei se kulu. Tai kuluu, mutta dekadilla vähemmän kuin Suomessa.
Fillarin selässä tuntee urat selvimmin. Silloin huomaa jo pienen pienetkin urat. Japanissa en ole huomannut mitään. Pöly ja urat puuttuvat. Mukava fillaroida ja nauttia hienosta säästä.
Minusta järkevälle kuljettajalle ei oikeastaan voi sattua juuri muunlaista onnettomuutta kuin sellainen johon ei järkevästi voi varautua. Suurin etu tulee siitä, jos kaikissa autoissa on ajonhallintajärjestelmät. Silloin ne vaikuttavat niihin järkeviin sekä tonttuihin.
Olen täydellisen samaa mieltä. Tosin tontuilla pitäisi olla pakollisena myös alkolukko ja kesä+nastarengasvahti. TLL:ssa tms/jne. on vielä sijaa uusille innovaatioille liikenneturvallisuuden kohottamiseksi.
Kyllä talven pakkaset rapauttavat teiden pintaa muutenkin kun varsinaisten isompien routavaurioiden osalta. Jos kosteus pääsee tien pinnan huokosiin, huolehtii pakkanen pinnoitteen murenemisesta.
Suomessa ajetaan myös raskaammalla rekkakalustolla kuin useimmissa muissa maissa, sillä on vaikutuksensa. Etenkin jos teitä hiekoitetaan.
150 miljoonaa päällystykseen on loppujen lopuksi huomattavan vähän - noin 60 euroa / autoilija vuodessa.
Kyllä talven pakkaset rapauttavat teiden pintaa muutenkin kun varsinaisten isompien routavaurioiden osalta. Jos kosteus pääsee tien pinnan huokosiin, huolehtii pakkanen pinnoitteen murenemisesta.
Kosteus pääsee Suomessa pinnan sisään koska siellä asfaltissa on suuria kiviä ja vähän bitumia. Tämä siksi, että kestäisivät paremmin nastojen kulutusta. Se kestääkin, mutta ei kestä sään jatkuvaa vaihtelua nollan molemmin puolin.
Maassa, jossa nastat on kielletty voidaan asfaltti tehdä hienojakoisemmasta aineesta. Siinä on enemmän bitumia. Se on joustavampaa ja kestää hyvin sään vaihtelua.
Eli perimmäinen syy asfaltin murenemiseen Suomessa on juuri nastarenkaat.
Maassa, jossa nastat on kielletty voidaan asfaltti tehdä hienojakoisemmasta aineesta. Siinä on enemmän bitumia. Se on joustavampaa ja kestää hyvin sään vaihtelua.
Eli perimmäinen syy asfaltin murenemiseen Suomessa on juuri nastarenkaat.
Perimmäinen syy on kyllä selvästi moniulotteisempi kuin väität.
Suomessa tehdään karkeaa asfalttia lähinnä kahdesta syystä: siksi että se kestää kulutusta ja siksi että se pitää paremmin vaihtelevissa lämpötiloissa ja olosuhteissa. Jos Suomeen valettaisiin teille samanlaista asfalttia kuin Etelä-Euroopassa, olisi se älyttömän liukas vaihtelevissa talvioloissa. Etelä-Euroopassahan tiet on suht liukkaita jo sateellakin, koska bitumi ja muu moska on asfaltin pinnassa kiiltavänä kerroksena. Jos ei olisi nastoja ja ajattaisiin hyvin hienojakoisella asfaltilla, pitäisi tiet karhentaa pitäviksi.
Tästä asfaltin murenemisesta oli juttua TV:ssä muutama vuosi sitten. Siinä haastateltiin Tiehallinnon (tms) kaveria ja hän sanoi, että suurikivistä asflttia ollaan pakotettu käyttämään, koska se kestää paremmin nastojen kulutusta. Haittapuolena on sitten huonompi nykyisen sään kesto. Tuota suurikivistä asfalttia käytetään vain vilkkaimmilla tieosuuksilla. Muissa voi olla paremmin säätä kestävää pienempikivistä. Jutussa ei mainittu mitään väittämästäsi paremmasta pidosta. Jos se pitäisi paremmin, miksei sitä laiteta joka paikkaan?
Ei sen asfaltin tarvi olla mitään sileää pikeä. Esimerkiksi samanlaista kuin täällä Japanissa. Pienempää kiveä, mutta pinta on todella karhean tuntuinen. Kestää hyvin säätä, joka Japanissa on vielä Suomeakin vaihtelevampi. Eikä se ole liukasta talvisin. Nastat tietysti tuhoaisivat sen nopeasti.
Kyllä se asfaltin murenemin Suomessa johtuu suurimmalta osalta nastarenkaiden käytöstä.
Jos siinä asfaltissa on enemmän bitumia kuten sinä vielä aiemmin kaipasit, se nousee siihen pintaan ja asfaltista tulee väistämättä kiiltävä.
Sinä siis puhutkin nyt aivan muutamien tieosuuksien hyvin suurikivisestä asfaltista etkä päällysteestä yleisesti. Noita lajikkeitahan on kokeiltu vuosien varrella monenlaisia ja optimaalista ratkaisua etsitään yhä. Kokeiltiinhan Lahdessa VT 12:lla aikanaan betonitietäkin. Ei ole tullut sen jälkeen yhtään sellaista Suomeen.
Nythän on monella tieosuudella jyrsitty teiden keskiviivalle ja reunaviivoille isot kaistavaroittimiksi tarkoitetut poterorivit. Ei näytä rapautuminen huolettavan tienpitäjää tässä asiassa, vaikka sinun mukaasi suurikivisen asfaltin rapautuminen on suuri ongelma. Eikä sekään huoleta, että fillarilla ei enää voi ajaa sääntöjen mukaisesti sulkuviivan ulkopuolella.
Olen tuossa katsellut fillarilla ajaessani pyörätien pinnoitetta, ja ihan samaan tapaan sekin on rapautunut vuosien varrella. Hyvin epätasainen pinta, vaikka kertaakaan siinä ei ole ajettu nastoilla eikä se ole mitään suurikivistä laatua.
Nythän on monella tieosuudella jyrsitty teiden keskiviivalle ja reunaviivoille isot kaistavaroittimiksi tarkoitetut poterorivit. Ei näytä rapautuminen huolettavan tienpitäjää tässä asiassa, vaikka sinun mukaasi suurikivisen asfaltin rapautuminen on suuri ongelma. Eikä sekään huoleta, että fillarilla ei enää voi ajaa sääntöjen mukaisesti sulkuviivan ulkopuolella.
Olen tuossa katsellut fillarilla ajaessani pyörätien pinnoitetta, ja ihan samaan tapaan sekin on rapautunut vuosien varrella. Hyvin epätasainen pinta, vaikka kertaakaan siinä ei ole ajettu nastoilla eikä se ole mitään suurikivistä laatua.
EI kai tiet nyt keski- tai reunaviivojen kohdalta kulu kun ei niissä kohdin ajeta. Vesikin valuu noista kohdista nopeasti pois. Pyörätiet tehdään kustannuksia karttaen, eikä halvalla saa aikaan kestävää tietä.
EI kai tiet nyt keski- tai reunaviivojen kohdalta kulu kun ei niissä kohdin ajeta. Vesikin valuu noista kohdista nopeasti pois. Pyörätiet tehdään kustannuksia karttaen, eikä halvalla saa aikaan kestävää tietä.
Kuluminen ja rapautuminen eivät ole sama asia.
Päällyste joudutaan uusimaan tai sitä joudutaan paikkaamaan, kun sen pinta menee rikki tai riittävän huonoon kuntoon. Näin on tehtävä tapahtui tuo missä tahansa kohtaa tietä. Siksi olen ihmetellyt, että asfalttiin jyrsitään tieten tahtoen suorakulmion muotoisia koloja, joista vesi ei pääse mitenkään pois. Vaikka kyse onkin kaistavaroittimista joilla varmaan saadaan säästöä turvallisuudessa, niin silti.
Pyöräteiden halpuus - eiköhän se ihan sama tauti vaivaa koko tienrakentamista muutamaa suurhanketta lukuunottamatta. Ei siitä nastoja voi syyttää, jos rahaa ei ole edes perustienpitoon.
Jos vuosittaiset asfaltointikustannukset ovat noin 160 miljoonaa ja siitä vain osa on nastojen takia tapahtuvaa, ei kyse ole taloudellisesti kovin suuresta asiasta. 160 miljoonaa on noin kokonaisuutenakin vain 60 euroa / autoilija / vuosi. Nastojen aiheuttamat kustannukset tuosta ovat luokkaa 10-20 euroa. Jos liikenneturvallisuus nastojen takia yhtään paranee, on tuo summa kuitattu aika äkkiä takaisin jo ihan henkilökohtaisissakin vakuutusmaksuissa. Ja jos sitä ajattelee valtion muissa menoissa, niin aika mitätön juttu. Kreikkaan laitettiin ilman suurta porua muutaman kymmenen vuoden tienpitorahat. Ja takaisin eivät tule, siitä voi olla aika varma.
EI kai tiet nyt keski- tai reunaviivojen kohdalta kulu kun ei niissä kohdin ajeta. Vesikin valuu noista kohdista nopeasti pois. Pyörätiet tehdään kustannuksia karttaen, eikä halvalla saa aikaan kestävää tietä.
Kuluminen ja rapautuminen eivät ole sama asia.
Päällyste joudutaan uusimaan tai sitä joudutaan paikkaamaan, kun sen pinta menee rikki tai riittävän huonoon kuntoon. Näin on tehtävä tapahtui tuo missä tahansa kohtaa tietä. Siksi olen ihmetellyt, että asfalttiin jyrsitään tieten tahtoen suorakulmion muotoisia koloja, joista vesi ei pääse mitenkään pois. Vaikka kyse onkin kaistavaroittimista joilla varmaan saadaan säästöä turvallisuudessa, niin silti.
Pyöräteiden halpuus - eiköhän se ihan sama tauti vaivaa koko tienrakentamista muutamaa suurhanketta lukuunottamatta. Ei siitä nastoja voi syyttää, jos rahaa ei ole edes perustienpitoon.
Urissa seisova vesi, renkaiden aiheuttama paine ja nastojen syömät pienet kolot antavat vauhtia rapautumiselle. Viivojen kohdalla nämä tekijät puuttuvat, eivätkö ne kohdat ole siten kriittisiä.
Totta kai kaikki pyritään tekemään mahdollisimman halvalla, mutta kai nyt näet jo korvillakin sen verran, että autotiet tehdään paljon perustellisemmin (kalliimmalla) kuin pyörätiet?
Miksi TM:n kesärengastesti halusi valaista eroa kesärenkaan ja kitkarenkaan jarrutusmatkoista märällä asfaltilla 80km ja 100km nopeuksista. Tulos oli että kesärenkaan pysähdyttyä kitkalla oli nopeutta jäljellä 50/80km ja 70/100km syy miksi kyseinen ero on ratkaiseva on kesä jolloin käytetään kunnon hidastuvuuden antavia kesärenkaita.
Kesäisin on ilmeisesti liikkeellä huomattava määrä idiootteja jotka eivät ole koskaan ymmärtäneet, mistä tämä huomattava turvaero nasta ja kesärenkailla verrattuna kitkaan tosiasiassa johtuu sekä talvella ja kesällä.
Ero johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, ettei riittävää kitkakerrointa yksinkertaisesti synny, jotta abs jarrut voisivat toimia siten, kun suunnittelija on sen ajatellut.
Käytännössä abs jarrut vapauttavat pyörät pyörimään jatkuvasti, ja todellista jarrutusta ei tosiasiassa oikeastaan edes tapahdu, jonka voi todeta tuosta TM:n tuloksesta kun kitkarengas pystyi pudottamaan nopeutta 30km kun kesärengas pudotti sitä 100km
Talvella tilanne on tietysti sama kitkan kohdalla, mutta nastarengas toimii sentään kohtuudella abs jarrujen kanssa, ja käytännön olosuhteet ovat tasaisemmat kun kuin kesällä ja jarrutusmatkat eivät poikkea aivan älyttömästi kuten on asian laita kesällä. Tosin voi myös todeta, ettei talvirenkailla joista on nastat nypitty ole sen enempää perusteita käyttää.
Usein on vedottu ettei suomen märillä talviteillä ole syytä käyttää nastoja. Tietenkin jos järjellä ajattelee, niin paras rengas olisi kesärengas, jolloin syntyisi sama tilanne kuin kesällä, toiset ajavat tosiasiassa jarruttomalla autolla ja toiset jarrullisella autolla, joten lienee paras käyttää toiseksi parasta vaihtoehtoa eli nastarengasta.
Ennen kuin joku ehtii toteamaan ettei moottoritiellä tarvitse kesällä jarruttaa, kannattaa muistaa kevään vieroitetut hirvenvasat jotka näihin aikoihin säntäilevät hullun lailla pitkin maita ja mantuja, eli täysi mahdollisuus siihen että edelläajava, tekee paniikkijarrutuksen edessä kunnon kesärenkailla on enenmmän kuin todennäköistä.
Kun viranomaiset esittävät olevansa niin asiantuntijaa niin asiantuntijaa, on tässä valossa suorastaan käsittämätöntä että tälläinen asia on jäänyt kokonaan huomaamatta että kitka ja nypityjen nastarenkaiden kesäkäyttö, olisi pikaisesti asetuksella kiellettävä saattaisi säästyä parikymmentä henkeä. No tietenkään he eivät tällaisiin sivuseikkoihin ehdi paneutua kun käynnisssä kova laskenta siitä kuinka monta henkeä säästyy kun saadaan keskinopeutta pudotettua 0,12km/h kun rakennetaan 900kpl linnunpönttöjä 160 miljoonalla eurolla ja jätetään tiet korjaamatta.
Urissa seisova vesi, renkaiden aiheuttama paine ja nastojen syömät pienet kolot antavat vauhtia rapautumiselle. Viivojen kohdalla nämä tekijät puuttuvat, eivätkö ne kohdat ole siten kriittisiä.
Totta kai kaikki pyritään tekemään mahdollisimman halvalla, mutta kai nyt näet jo korvillakin sen verran, että autotiet tehdään paljon perustellisemmin (kalliimmalla) kuin pyörätiet?
Kaikki mainitsemasi tekijät kyllä kiihdyttävät rapautumista, mutta sitä tapahtuu silti koko tien pinnalla. Tämä näkyy myös pyöräteillä, vaikka niiden pohjustuksiin ei samaan tapaan rahaa käytetä kuin autoteihin niin pinnoite on kuitenkin (ainakin lähes) sama, ja jostain syystä sekään ei Suomen oloissa kestä määrättömiä aikoja.
Läheskään aina päällystevauriot eivät tapahdu urien kohdalla, niitä pintavaurioita ja lohkeamia on ihan muuallakin. Olen seuraillut pari vuotta muutamalla tieosuudella mitä noille jyrsityille reunaviivojen kohdille tapahtuu, eikä ole ollut mikään yllätys että juuri niiden kohdalta löytyy muitakin reikiä ja lohkeamia tien pinnasta. Jos reiät jäävät korjaamatta kuten nykyisin kovin usein on tapana, menee seuraavaksi tien pohjahommat uusiksi - ei mikään taloudellisesti vähäinen kysymys. Nythän systeemi on se että säästetään perushommista pennejä ja maksetaan sitten myöhemmin euroina isoista korjauksista.
Urissa sateella seisova vesi ei ole kovin suuri ongelma vilkkaammilla väylillä joissa yleensä uria on, urat kun puhdistuvat vedestä varsin nopeasti. Talvella tuo ongelma syntyy lähinnä suolauksesta jolla tie pysyy märkänä periaatteessa koko talven, muutoinhan veden määrä tiellä on vähäinen. Suolauksesta ei voi nastoja syyttää ja tuota talvista vesiongelmaa voi vähentäää yksikertaisesti vähentämällä suolausta.
No eikö täältä löydy kitkankannattajia, jotka tyrmäisivät esittämäni ABS-jarrujen toiminnan suohon??
Eipä tietenkään, koska tosiasiat ovat tosiasioita eikä sitä paskaa jauhamalla voi muuksi muuttaa.
Ehdotankin että talvirenkaiden kesäkäyttö, mitä pikimmin kriminalisoitaisiin asiaankuuluvin seuraamuksin. Kitkat ovat selkeä turvallisuusriski fiksuimmille autoilijoille, joiden ajattelu yltää sille tasolle, että ymmärtävät oman ja muiden turvallisuuden takia käyttää kesärenkaita.
Maassa, jossa nastat on kielletty voidaan asfaltti tehdä hienojakoisemmasta aineesta. Siinä on enemmän bitumia. Se on joustavampaa ja kestää hyvin sään vaihtelua.
Eli perimmäinen syy asfaltin murenemiseen Suomessa on juuri nastarenkaat.
Perimmäinen syy on kyllä selvästi moniulotteisempi kuin väität.
Suomessa tehdään karkeaa asfalttia lähinnä kahdesta syystä: siksi että se kestää kulutusta ja siksi että se pitää paremmin vaihtelevissa lämpötiloissa ja olosuhteissa. Jos Suomeen valettaisiin teille samanlaista asfalttia kuin Etelä-Euroopassa, olisi se älyttömän liukas vaihtelevissa talvioloissa. Etelä-Euroopassahan tiet on suht liukkaita jo sateellakin, koska bitumi ja muu moska on asfaltin pinnassa kiiltavänä kerroksena. Jos ei olisi nastoja ja ajattaisiin hyvin hienojakoisella asfaltilla, pitäisi tiet karhentaa pitäviksi.
Ei sitä tarvis ihan sileää tietä tehdä. Kunhan nyt nykyisiä roudan murentamia sepeliteitä hienompaa pintaa... Eikä sen pinnoitteen ihan niin hienoa ja sileää tarvii olla kuin pikipaikkauksen. Hiekoituksellakin on karhentava vaikutus, joka järkevästi käytettynä pysyy varsin kohtuullisena verrattuna nastojen jyrsimiin syviin uriin.
No eikö täältä löydy kitkankannattajia, jotka tyrmäisivät esittämäni ABS-jarrujen toiminnan suohon??
Eipä tietenkään, koska tosiasiat ovat tosiasioita eikä sitä paskaa jauhamalla voi muuksi muuttaa.
Ehdotankin että talvirenkaiden kesäkäyttö, mitä pikimmin kriminalisoitaisiin asiaankuuluvin seuraamuksin. Kitkat ovat selkeä turvallisuusriski fiksuimmille autoilijoille, joiden ajattelu yltää sille tasolle, että ymmärtävät oman ja muiden turvallisuuden takia käyttää kesärenkaita.
Misarin provoilu on niin onnetonta ettei siihen edes pitäisi vastata. Rajoituksia noudattaen se on yks ja sama millä renkailla siellä ajaa. Kaikilla pärjää, jos ei kuvittele olevansa joku Rosberi ollen kuitenkin tosiasiassa puolisokea kännikala.
Minulla on ainakin kaikki renkaat pitäneet kesäkelillä huomattavasti paremmin, kuin mitkään talvikelillä.
Rajoituksia noudattaen se on yks ja sama millä renkailla siellä ajaa.
Minulla on ainakin kaikki renkaat pitäneet kesäkelillä huomattavasti paremmin, kuin mitkään talvikelillä.
Eli siis rajoituksia noudattaen renkaiden pidossa ja ennenkaikkea käyttäytymisessä ja sitä kautta turvallisuudessa ei ole eroa... Miten se rajoitus muuttaa renkaiden ominaisuuksia?
Rajoituksia noudattaen se on yks ja sama millä renkailla siellä ajaa.
Minulla on ainakin kaikki renkaat pitäneet kesäkelillä huomattavasti paremmin, kuin mitkään talvikelillä.
Eli siis rajoituksia noudattaen renkaiden pidossa ja ennenkaikkea käyttäytymisessä ja sitä kautta turvallisuudessa ei ole eroa... Miten se rajoitus muuttaa renkaiden ominaisuuksia?
Ihan omaa kuvitelmaasi mitä kirjoitat. Kuskista ja käytetyistä tilannenopeuksista on kiinni, paljonko sitä pitoa tarvii. Vaarallisimpia kuskeja ovat ne jotka joutuvat turvautumaan tai turvautuvat aiheetta äkkijarrutukseen. Ehdotan äkkijarrutusmittareita autoon, ja sanktioita ja kohonneita vakuutusmaksuja äkkijarruttajille.
Ihan omaa kuvitelmaasi mitä kirjoitat. Kuskista ja käytetyistä tilannenopeuksista on kiinni, paljonko sitä pitoa tarvii.
Puhut ihan eri asiasta.
Renkaiden pito ei mitenkään ole kiinni kuskista tai käytetyistä tilannenopeuksista. Parempi rengas on parempi ajoi sillä kuka tahansa miten tahansa. Se on aina turvallisempi verrattuna saman kuskin ajamiseen huonommalla renkaalla. Pidon todellista tarvettakaan et voi mistään tietää etukäteen. Eikä pito ole ainoa renkaiden ominaisuus, itse pidän renkaan käyttäytymistä varsinaista teoreettista maksimipitoa merkittävämpänä ominaisuutena.
Sinä kuten monet muutkin kitkavauhkoilijat pyritte tarkoituksella sotkemaan renkaat ja kuskit keskenään. Niillä ei minusta ole mitään tekemistä toisiensa kanssa. Ainoastaan se, että turvallisuutta ajatteleva kuski valitsee aina olosuhteisiin sopivimmat eli turvallisimmat renkaat.
Sinä kuten monet muutkin kitkavauhkoilijat pyritte tarkoituksella sotkemaan renkaat ja kuskit keskenään. Niillä ei minusta ole mitään tekemistä toisiensa kanssa. Ainoastaan se, että turvallisuutta ajatteleva kuski valitsee aina olosuhteisiin sopivimmat eli turvallisimmat renkaat.
Tuossa ei sotketa lainkaan mitään keskenään. Kuski käskee ajopeliä ja on täysin kuskista riippuvaista minkälaisin marginaalein kuljetaan. Vain idiootit ajelevat olemattomin turvallisuusvaroin jo siksikin, että vaikka kumien vuoksi kuski itse ehtisikin pysähdellä tai väistellä, niin takanatulevat eivät tai paremminkin koko muu liikenne ei. Kaiken aikaa tolkutetaan, että jos liikenteesä joutuu äkkiliikkeisiin, niin ajotapa on täysin väärä.
Koko tuolla asialla ei ole yhtään mitään tekemistä nasta- tai kitkarenkaiden kanssa.
Ihan omaa kuvitelmaasi mitä kirjoitat. Kuskista ja käytetyistä tilannenopeuksista on kiinni, paljonko sitä pitoa tarvii.
Puhut ihan eri asiasta.
Renkaiden pito ei mitenkään ole kiinni kuskista tai käytetyistä tilannenopeuksista. Parempi rengas on parempi ajoi sillä kuka tahansa miten tahansa. Se on aina turvallisempi verrattuna saman kuskin ajamiseen huonommalla renkaalla. Pidon todellista tarvettakaan et voi mistään tietää etukäteen. Eikä pito ole ainoa renkaiden ominaisuus, itse pidän renkaan käyttäytymistä varsinaista teoreettista maksimipitoa merkittävämpänä ominaisuutena.
Sinä kuten monet muutkin kitkavauhkoilijat pyritte tarkoituksella sotkemaan renkaat ja kuskit keskenään. Niillä ei minusta ole mitään tekemistä toisiensa kanssa. Ainoastaan se, että turvallisuutta ajatteleva kuski valitsee aina olosuhteisiin sopivimmat eli turvallisimmat renkaat.
Itsehän siinä sotket renkaat ja kuskit, kun väität ettei riipu kuskista tai ajotavasta, millaisilla renkailla pärjää. Pitävemmät renkaat on pitävemmät ajoi niillä kuka kuski tahansa, mutta kuljettajasta ja ajotavasta riippuu paljonko sitä pitoa edes tarvitaan. Jos ei kertakaikkiaan koskaan joudu äkkijarruttelemaan, turvallisuushyöty on lähinnä teoreettinen.
Itsekin pidän renkaan muita ominaisuuksia tärkeinä, etenkin talvirenkaissa. Pito määrittelee sen miten pääsee liikkeelle yms, mutta kovaa voi sopivassa paikassa ajaa vähälläkin pidolla. Vakauden ja hallittavuuden olisi kuitenkin silloin syytä olla hyvä.
Itsehän siinä sotket renkaat ja kuskit, kun väität ettei riipu kuskista tai ajotavasta, millaisilla renkailla pärjää.Pitävemmät renkaat on pitävemmät ajoi niillä kuka kuski tahansa, mutta kuljettajasta ja ajotavasta riippuu paljonko sitä pitoa edes tarvitaan. Jos ei kertakaikkiaan koskaan joudu äkkijarruttelemaan, turvallisuushyöty on lähinnä teoreettinen.
Itsekin pidän renkaan muita ominaisuuksia tärkeinä, etenkin talvirenkaissa. Pito määrittelee sen miten pääsee liikkeelle yms, mutta kovaa voi sopivassa paikassa ajaa vähälläkin pidolla. Vakauden ja hallittavuuden olisi kuitenkin silloin syytä olla hyvä.
tuon 1 kappaleen viimeisen lauseen jälkeen en ymmärrä miksi yhtä äkkiä muut ominaisuudet ovat sinulle niin tärkeitä jos kerran turvallisuus hyöty on teoreettinen?
No eikö täältä löydy kitkankannattajia, jotka tyrmäisivät esittämäni ABS-jarrujen toiminnan suohon??
Eipä tietenkään, koska tosiasiat ovat tosiasioita eikä sitä paskaa jauhamalla voi muuksi muuttaa.
Ehdotankin että talvirenkaiden kesäkäyttö, mitä pikimmin kriminalisoitaisiin asiaankuuluvin seuraamuksin. Kitkat ovat selkeä turvallisuusriski fiksuimmille autoilijoille, joiden ajattelu yltää sille tasolle, että ymmärtävät oman ja muiden turvallisuuden takia käyttää kesärenkaita.
Misarin provoilu on niin onnetonta ettei siihen edes pitäisi vastata. Rajoituksia noudattaen se on yks ja sama millä renkailla siellä ajaa. Kaikilla pärjää, jos ei kuvittele olevansa joku Rosberi ollen kuitenkin tosiasiassa puolisokea kännikala.
Minulla on ainakin kaikki renkaat pitäneet kesäkelillä huomattavasti paremmin, kuin mitkään talvikelillä.
etpä juuri paljoakaan eroa välillä omassa provoilussa, mutta hyvä että saadaan huumoria mukaan
Kukahan täällä oikein provoilee. Olisi kiva lukea edes yksi kitkankannataja mielipide, jossa olisi edes nimeksi tosiasioihin perustuvaa tietoa/tekstiä mutta eipä ole näkynyt.
Odotan edelleen, että Drive tai joku toinen todistaisi ABS-jarrujen toiminnan erillaiseksi kun sitä kuvasin, tosin sitä saa odottaa maailman tappiin saakka, eikä disinformaatio tai provoilu auta pätkääkään.
Onneksi meitä älykkäämpiä autoilijoita on sentään valtaosa, jotka ymmärtävät mitä käyttävät ja nuppi on edelleen toimii ettei tarvitse elää haaveiden ja kuvitelmien tai itsekeksittyjen teorioiden maailmassa.
Jos et osaa ajaa niin jatka sitten vaan jyrsintää niiden apupyörien jumalallisuuteen luottaen. Eiköhän viisaammat ihmiset kuin misar ennen pitkää ymmärrä rajoitta niiden käyttöä haittavaikutusten vuoksi. Helsingissäkään ei pystytä täyttämään EU:n normeja kaupungin ilmanlaadusta, suurelta osin juuri nastarenkaiden vuoksi. Jos muualla maailmassa pärjätään ilman piikkejä, ei luulis Suomessakaan niitä tarvitsevan. Ollaan muka rallikansaa, vaikka ihan avuttomia lampaita liikenteessä. Ei pärjätä ilman testivoittajarenkaita ja maailman alhaisimpia nopeusrajoituksia. Kaikenlainen pelottelu uppoaa kansaan kuin häkä.
drive:
Minusta järkevälle kuljettajalle ei oikeastaan voi sattua juuri muunlaista onnettomuutta kuin sellainen johon ei järkevästi voi varautua. Suurin etu tulee siitä, jos kaikissa autoissa on ajonhallintajärjestelmät. Silloin ne vaikuttavat niihin järkeviin sekä tonttuihin.
drive:
Periaatteessa olen samaa mieltä, käytännössä rajan veto on vaikeata. Ajaahan moni nelivedollakin siksi, että liukkaalla se on ajettavuudeltaan vastaavaa kaksivetoista parempi. Kuitenkin lähes kaikki kilometritajetaan silti olosuhteissa, jossa merkittävää eroa kaksivetoiseen ei ole. Tästä ilosta ollaan valmiit maksamaan 1 l/100 km kulutuslisä + pääomakulut. Bensan hinnassa tuo tarkoitaa samaa kuin korotus litrahintaan 20-25 senttiä.
Nastojen haittojen määrää verrattuna kitkoihin emme tiedä. Kukaan ei tiedä, mitä täysin nastaton liikenne oloissamme merkitsisi. Kitkakallen ei tarvitse tähän väliin vetää esimerkkejä Hokkaidosta, koska emme asu Japanissa.
Jossain joku (en löydä enää kommenttia) ehdotti, että nastakuskien pitäisi maksaa teiden päällystäminen. Mahtoikohan kaveri olla laskenut asiaa ennen kommentin kirjoittamista?
Suomessa on käytössä n. 2 miljoonaa henkilöautoa. Nastojen osuus noissa on n. 85%. Teiden päällystämiseen varattu rahamäärä on n. 150 miljoonaa. Jos nastakuskeja on 1,7 miljoonaa, tulee tuosta vajaa 100 e kustannus/auto nastallisten niskaan olettaen, että kaikki pällystämisen tarve johtuu nastoista eikä esim. perusparannuksista, deformaatiosta tai routavaurioista. Lisäksi pitää olettaa, että muut kunnossapitokulut pysyisivät ennallaan, mikäli nastoista luovuttaisiin. Tätähän emme tiedä.
Itse tankkaan kerralla n. 40 l bensaa hintaan 1,40 e/l. Veroa tuosta on ainakin joskus ollut n. 75%, joten joka tankillisesta menee veroja 42 e. Kahdella ajetulla tankillisella olen hoitanut osuuteni päällystysbudjetista em. oletuksin.
Herbert:
Routavaurion muoto on erilainen kuin ajourien kuluminen, eli kaikki päällystäminen ei tietenkään johdu nastoista.
Japanista Kitkakalle tai joku muuu joka asu nastattomassa talvimaassa voisi kuitenkin kirjoitella kuluuko asfaltti urille vaikkei nastoja käytetäkään? Itse en epäile etteikö nasta kuluttaisi tien pintaa, mutta se ei taida riittää...
Tukkirekat ovat raskaita, eli ne voivat aiheuttaa painumia. Ne painumat ovat eri muotoisia koska niissä on leveät renkaat.
Joissakin liittymissä missä kiihdytellään on syvemmät urat kuin tienkohdassa jossa ei enää tarvitse kiihdyttää.
Nykyisin käytetään sekä nastoja että suolataan. Suolaus kilometritolkulla (ei siis vain risteykset ) on ymmärrettävää silloin kun ei ole talvirengaspakkoa. Jompaa kumpaa voisi kuitenkin vähentää koska nastoja ei tarvita paljaalla asfaltilla.
lawnmover:
Ei se kulu. Tai kuluu, mutta dekadilla vähemmän kuin Suomessa.
Fillarin selässä tuntee urat selvimmin. Silloin huomaa jo pienen pienetkin urat. Japanissa en ole huomannut mitään. Pöly ja urat puuttuvat. Mukava fillaroida ja nauttia hienosta säästä.
watashi wa totemo ureshii desu.
AkiK:
Olen täydellisen samaa mieltä. Tosin tontuilla pitäisi olla pakollisena myös alkolukko ja kesä+nastarengasvahti. TLL:ssa tms/jne. on vielä sijaa uusille innovaatioille liikenneturvallisuuden kohottamiseksi.
EDIT: kohentamiseksi
Kyllä talven pakkaset rapauttavat teiden pintaa muutenkin kun varsinaisten isompien routavaurioiden osalta. Jos kosteus pääsee tien pinnan huokosiin, huolehtii pakkanen pinnoitteen murenemisesta.
Suomessa ajetaan myös raskaammalla rekkakalustolla kuin useimmissa muissa maissa, sillä on vaikutuksensa. Etenkin jos teitä hiekoitetaan.
150 miljoonaa päällystykseen on loppujen lopuksi huomattavan vähän - noin 60 euroa / autoilija vuodessa.
AkiK:
Kosteus pääsee Suomessa pinnan sisään koska siellä asfaltissa on suuria kiviä ja vähän bitumia. Tämä siksi, että kestäisivät paremmin nastojen kulutusta. Se kestääkin, mutta ei kestä sään jatkuvaa vaihtelua nollan molemmin puolin.
Maassa, jossa nastat on kielletty voidaan asfaltti tehdä hienojakoisemmasta aineesta. Siinä on enemmän bitumia. Se on joustavampaa ja kestää hyvin sään vaihtelua.
Eli perimmäinen syy asfaltin murenemiseen Suomessa on juuri nastarenkaat.
Kitkakalle:
Perimmäinen syy on kyllä selvästi moniulotteisempi kuin väität.
Suomessa tehdään karkeaa asfalttia lähinnä kahdesta syystä: siksi että se kestää kulutusta ja siksi että se pitää paremmin vaihtelevissa lämpötiloissa ja olosuhteissa. Jos Suomeen valettaisiin teille samanlaista asfalttia kuin Etelä-Euroopassa, olisi se älyttömän liukas vaihtelevissa talvioloissa. Etelä-Euroopassahan tiet on suht liukkaita jo sateellakin, koska bitumi ja muu moska on asfaltin pinnassa kiiltavänä kerroksena. Jos ei olisi nastoja ja ajattaisiin hyvin hienojakoisella asfaltilla, pitäisi tiet karhentaa pitäviksi.
Tästä asfaltin murenemisesta oli juttua TV:ssä muutama vuosi sitten. Siinä haastateltiin Tiehallinnon (tms) kaveria ja hän sanoi, että suurikivistä asflttia ollaan pakotettu käyttämään, koska se kestää paremmin nastojen kulutusta. Haittapuolena on sitten huonompi nykyisen sään kesto. Tuota suurikivistä asfalttia käytetään vain vilkkaimmilla tieosuuksilla. Muissa voi olla paremmin säätä kestävää pienempikivistä. Jutussa ei mainittu mitään väittämästäsi paremmasta pidosta. Jos se pitäisi paremmin, miksei sitä laiteta joka paikkaan?
Ei sen asfaltin tarvi olla mitään sileää pikeä. Esimerkiksi samanlaista kuin täällä Japanissa. Pienempää kiveä, mutta pinta on todella karhean tuntuinen. Kestää hyvin säätä, joka Japanissa on vielä Suomeakin vaihtelevampi. Eikä se ole liukasta talvisin. Nastat tietysti tuhoaisivat sen nopeasti.
Kyllä se asfaltin murenemin Suomessa johtuu suurimmalta osalta nastarenkaiden käytöstä.
Kitkakalle:
Jos siinä asfaltissa on enemmän bitumia kuten sinä vielä aiemmin kaipasit, se nousee siihen pintaan ja asfaltista tulee väistämättä kiiltävä.
Sinä siis puhutkin nyt aivan muutamien tieosuuksien hyvin suurikivisestä asfaltista etkä päällysteestä yleisesti. Noita lajikkeitahan on kokeiltu vuosien varrella monenlaisia ja optimaalista ratkaisua etsitään yhä. Kokeiltiinhan Lahdessa VT 12:lla aikanaan betonitietäkin. Ei ole tullut sen jälkeen yhtään sellaista Suomeen.
Nythän on monella tieosuudella jyrsitty teiden keskiviivalle ja reunaviivoille isot kaistavaroittimiksi tarkoitetut poterorivit. Ei näytä rapautuminen huolettavan tienpitäjää tässä asiassa, vaikka sinun mukaasi suurikivisen asfaltin rapautuminen on suuri ongelma. Eikä sekään huoleta, että fillarilla ei enää voi ajaa sääntöjen mukaisesti sulkuviivan ulkopuolella.
Olen tuossa katsellut fillarilla ajaessani pyörätien pinnoitetta, ja ihan samaan tapaan sekin on rapautunut vuosien varrella. Hyvin epätasainen pinta, vaikka kertaakaan siinä ei ole ajettu nastoilla eikä se ole mitään suurikivistä laatua.
AkiK:
EI kai tiet nyt keski- tai reunaviivojen kohdalta kulu kun ei niissä kohdin ajeta. Vesikin valuu noista kohdista nopeasti pois. Pyörätiet tehdään kustannuksia karttaen, eikä halvalla saa aikaan kestävää tietä.
NHB:
Kuluminen ja rapautuminen eivät ole sama asia.
Päällyste joudutaan uusimaan tai sitä joudutaan paikkaamaan, kun sen pinta menee rikki tai riittävän huonoon kuntoon. Näin on tehtävä tapahtui tuo missä tahansa kohtaa tietä. Siksi olen ihmetellyt, että asfalttiin jyrsitään tieten tahtoen suorakulmion muotoisia koloja, joista vesi ei pääse mitenkään pois. Vaikka kyse onkin kaistavaroittimista joilla varmaan saadaan säästöä turvallisuudessa, niin silti.
Pyöräteiden halpuus - eiköhän se ihan sama tauti vaivaa koko tienrakentamista muutamaa suurhanketta lukuunottamatta. Ei siitä nastoja voi syyttää, jos rahaa ei ole edes perustienpitoon.
Jos vuosittaiset asfaltointikustannukset ovat noin 160 miljoonaa ja siitä vain osa on nastojen takia tapahtuvaa, ei kyse ole taloudellisesti kovin suuresta asiasta. 160 miljoonaa on noin kokonaisuutenakin vain 60 euroa / autoilija / vuosi. Nastojen aiheuttamat kustannukset tuosta ovat luokkaa 10-20 euroa. Jos liikenneturvallisuus nastojen takia yhtään paranee, on tuo summa kuitattu aika äkkiä takaisin jo ihan henkilökohtaisissakin vakuutusmaksuissa. Ja jos sitä ajattelee valtion muissa menoissa, niin aika mitätön juttu. Kreikkaan laitettiin ilman suurta porua muutaman kymmenen vuoden tienpitorahat. Ja takaisin eivät tule, siitä voi olla aika varma.
AkiK:
Urissa seisova vesi, renkaiden aiheuttama paine ja nastojen syömät pienet kolot antavat vauhtia rapautumiselle. Viivojen kohdalla nämä tekijät puuttuvat, eivätkö ne kohdat ole siten kriittisiä.
Totta kai kaikki pyritään tekemään mahdollisimman halvalla, mutta kai nyt näet jo korvillakin sen verran, että autotiet tehdään paljon perustellisemmin (kalliimmalla) kuin pyörätiet?
Miksi TM:n kesärengastesti halusi valaista eroa kesärenkaan ja kitkarenkaan jarrutusmatkoista märällä asfaltilla 80km ja 100km nopeuksista. Tulos oli että kesärenkaan pysähdyttyä kitkalla oli nopeutta jäljellä 50/80km ja 70/100km syy miksi kyseinen ero on ratkaiseva on kesä jolloin käytetään kunnon hidastuvuuden antavia kesärenkaita.
Kesäisin on ilmeisesti liikkeellä huomattava määrä idiootteja jotka eivät ole koskaan ymmärtäneet, mistä tämä huomattava turvaero nasta ja kesärenkailla verrattuna kitkaan tosiasiassa johtuu sekä talvella ja kesällä.
Ero johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, ettei riittävää kitkakerrointa yksinkertaisesti synny, jotta abs jarrut voisivat toimia siten, kun suunnittelija on sen ajatellut.
Käytännössä abs jarrut vapauttavat pyörät pyörimään jatkuvasti, ja todellista jarrutusta ei tosiasiassa oikeastaan edes tapahdu, jonka voi todeta tuosta TM:n tuloksesta kun kitkarengas pystyi pudottamaan nopeutta 30km kun kesärengas pudotti sitä 100km
Talvella tilanne on tietysti sama kitkan kohdalla, mutta nastarengas toimii sentään kohtuudella abs jarrujen kanssa, ja käytännön olosuhteet ovat tasaisemmat kun kuin kesällä ja jarrutusmatkat eivät poikkea aivan älyttömästi kuten on asian laita kesällä. Tosin voi myös todeta, ettei talvirenkailla joista on nastat nypitty ole sen enempää perusteita käyttää.
Usein on vedottu ettei suomen märillä talviteillä ole syytä käyttää nastoja. Tietenkin jos järjellä ajattelee, niin paras rengas olisi kesärengas, jolloin syntyisi sama tilanne kuin kesällä, toiset ajavat tosiasiassa jarruttomalla autolla ja toiset jarrullisella autolla, joten lienee paras käyttää toiseksi parasta vaihtoehtoa eli nastarengasta.
Ennen kuin joku ehtii toteamaan ettei moottoritiellä tarvitse kesällä jarruttaa, kannattaa muistaa kevään vieroitetut hirvenvasat jotka näihin aikoihin säntäilevät hullun lailla pitkin maita ja mantuja, eli täysi mahdollisuus siihen että edelläajava, tekee paniikkijarrutuksen edessä kunnon kesärenkailla on enenmmän kuin todennäköistä.
Kun viranomaiset esittävät olevansa niin asiantuntijaa niin asiantuntijaa, on tässä valossa suorastaan käsittämätöntä että tälläinen asia on jäänyt kokonaan huomaamatta että kitka ja nypityjen nastarenkaiden kesäkäyttö, olisi pikaisesti asetuksella kiellettävä saattaisi säästyä parikymmentä henkeä. No tietenkään he eivät tällaisiin sivuseikkoihin ehdi paneutua kun käynnisssä kova laskenta siitä kuinka monta henkeä säästyy kun saadaan keskinopeutta pudotettua 0,12km/h kun rakennetaan 900kpl linnunpönttöjä 160 miljoonalla eurolla ja jätetään tiet korjaamatta.
NHB:
Kaikki mainitsemasi tekijät kyllä kiihdyttävät rapautumista, mutta sitä tapahtuu silti koko tien pinnalla. Tämä näkyy myös pyöräteillä, vaikka niiden pohjustuksiin ei samaan tapaan rahaa käytetä kuin autoteihin niin pinnoite on kuitenkin (ainakin lähes) sama, ja jostain syystä sekään ei Suomen oloissa kestä määrättömiä aikoja.
Läheskään aina päällystevauriot eivät tapahdu urien kohdalla, niitä pintavaurioita ja lohkeamia on ihan muuallakin. Olen seuraillut pari vuotta muutamalla tieosuudella mitä noille jyrsityille reunaviivojen kohdille tapahtuu, eikä ole ollut mikään yllätys että juuri niiden kohdalta löytyy muitakin reikiä ja lohkeamia tien pinnasta. Jos reiät jäävät korjaamatta kuten nykyisin kovin usein on tapana, menee seuraavaksi tien pohjahommat uusiksi - ei mikään taloudellisesti vähäinen kysymys. Nythän systeemi on se että säästetään perushommista pennejä ja maksetaan sitten myöhemmin euroina isoista korjauksista.
Urissa sateella seisova vesi ei ole kovin suuri ongelma vilkkaammilla väylillä joissa yleensä uria on, urat kun puhdistuvat vedestä varsin nopeasti. Talvella tuo ongelma syntyy lähinnä suolauksesta jolla tie pysyy märkänä periaatteessa koko talven, muutoinhan veden määrä tiellä on vähäinen. Suolauksesta ei voi nastoja syyttää ja tuota talvista vesiongelmaa voi vähentäää yksikertaisesti vähentämällä suolausta.
No eikö täältä löydy kitkankannattajia, jotka tyrmäisivät esittämäni ABS-jarrujen toiminnan suohon??
Eipä tietenkään, koska tosiasiat ovat tosiasioita eikä sitä paskaa jauhamalla voi muuksi muuttaa.
Ehdotankin että talvirenkaiden kesäkäyttö, mitä pikimmin kriminalisoitaisiin asiaankuuluvin seuraamuksin. Kitkat ovat selkeä turvallisuusriski fiksuimmille autoilijoille, joiden ajattelu yltää sille tasolle, että ymmärtävät oman ja muiden turvallisuuden takia käyttää kesärenkaita.
AkiK:
Ei sitä tarvis ihan sileää tietä tehdä. Kunhan nyt nykyisiä roudan murentamia sepeliteitä hienompaa pintaa... Eikä sen pinnoitteen ihan niin hienoa ja sileää tarvii olla kuin pikipaikkauksen. Hiekoituksellakin on karhentava vaikutus, joka järkevästi käytettynä pysyy varsin kohtuullisena verrattuna nastojen jyrsimiin syviin uriin.
misar:
Misarin provoilu on niin onnetonta ettei siihen edes pitäisi vastata. Rajoituksia noudattaen se on yks ja sama millä renkailla siellä ajaa. Kaikilla pärjää, jos ei kuvittele olevansa joku Rosberi ollen kuitenkin tosiasiassa puolisokea kännikala.
Minulla on ainakin kaikki renkaat pitäneet kesäkelillä huomattavasti paremmin, kuin mitkään talvikelillä.
drive:
Eli siis rajoituksia noudattaen renkaiden pidossa ja ennenkaikkea käyttäytymisessä ja sitä kautta turvallisuudessa ei ole eroa... Miten se rajoitus muuttaa renkaiden ominaisuuksia?
AkiK:
Ihan omaa kuvitelmaasi mitä kirjoitat. Kuskista ja käytetyistä tilannenopeuksista on kiinni, paljonko sitä pitoa tarvii. Vaarallisimpia kuskeja ovat ne jotka joutuvat turvautumaan tai turvautuvat aiheetta äkkijarrutukseen. Ehdotan äkkijarrutusmittareita autoon, ja sanktioita ja kohonneita vakuutusmaksuja äkkijarruttajille.
drive:
Tuollaista on kehitteillä:
http://www.iltalehti.fi/autot/2009102010458695_au.shtml
drive:
Puhut ihan eri asiasta.
Renkaiden pito ei mitenkään ole kiinni kuskista tai käytetyistä tilannenopeuksista. Parempi rengas on parempi ajoi sillä kuka tahansa miten tahansa. Se on aina turvallisempi verrattuna saman kuskin ajamiseen huonommalla renkaalla. Pidon todellista tarvettakaan et voi mistään tietää etukäteen. Eikä pito ole ainoa renkaiden ominaisuus, itse pidän renkaan käyttäytymistä varsinaista teoreettista maksimipitoa merkittävämpänä ominaisuutena.
Sinä kuten monet muutkin kitkavauhkoilijat pyritte tarkoituksella sotkemaan renkaat ja kuskit keskenään. Niillä ei minusta ole mitään tekemistä toisiensa kanssa. Ainoastaan se, että turvallisuutta ajatteleva kuski valitsee aina olosuhteisiin sopivimmat eli turvallisimmat renkaat.
AkiK:
Tuossa ei sotketa lainkaan mitään keskenään. Kuski käskee ajopeliä ja on täysin kuskista riippuvaista minkälaisin marginaalein kuljetaan. Vain idiootit ajelevat olemattomin turvallisuusvaroin jo siksikin, että vaikka kumien vuoksi kuski itse ehtisikin pysähdellä tai väistellä, niin takanatulevat eivät tai paremminkin koko muu liikenne ei. Kaiken aikaa tolkutetaan, että jos liikenteesä joutuu äkkiliikkeisiin, niin ajotapa on täysin väärä.
Koko tuolla asialla ei ole yhtään mitään tekemistä nasta- tai kitkarenkaiden kanssa.
AkiK:
Itsehän siinä sotket renkaat ja kuskit, kun väität ettei riipu kuskista tai ajotavasta, millaisilla renkailla pärjää. Pitävemmät renkaat on pitävemmät ajoi niillä kuka kuski tahansa, mutta kuljettajasta ja ajotavasta riippuu paljonko sitä pitoa edes tarvitaan. Jos ei kertakaikkiaan koskaan joudu äkkijarruttelemaan, turvallisuushyöty on lähinnä teoreettinen.
Itsekin pidän renkaan muita ominaisuuksia tärkeinä, etenkin talvirenkaissa. Pito määrittelee sen miten pääsee liikkeelle yms, mutta kovaa voi sopivassa paikassa ajaa vähälläkin pidolla. Vakauden ja hallittavuuden olisi kuitenkin silloin syytä olla hyvä.
drive:
tuon 1 kappaleen viimeisen lauseen jälkeen en ymmärrä miksi yhtä äkkiä muut ominaisuudet ovat sinulle niin tärkeitä jos kerran turvallisuus hyöty on teoreettinen?
drive:
etpä juuri paljoakaan eroa välillä omassa provoilussa, mutta hyvä että saadaan huumoria mukaan
Kukahan täällä oikein provoilee. Olisi kiva lukea edes yksi kitkankannataja mielipide, jossa olisi edes nimeksi tosiasioihin perustuvaa tietoa/tekstiä mutta eipä ole näkynyt.
Odotan edelleen, että Drive tai joku toinen todistaisi ABS-jarrujen toiminnan erillaiseksi kun sitä kuvasin, tosin sitä saa odottaa maailman tappiin saakka, eikä disinformaatio tai provoilu auta pätkääkään.
Onneksi meitä älykkäämpiä autoilijoita on sentään valtaosa, jotka ymmärtävät mitä käyttävät ja nuppi on edelleen toimii ettei tarvitse elää haaveiden ja kuvitelmien tai itsekeksittyjen teorioiden maailmassa.
Jos et osaa ajaa niin jatka sitten vaan jyrsintää niiden apupyörien jumalallisuuteen luottaen. Eiköhän viisaammat ihmiset kuin misar ennen pitkää ymmärrä rajoitta niiden käyttöä haittavaikutusten vuoksi. Helsingissäkään ei pystytä täyttämään EU:n normeja kaupungin ilmanlaadusta, suurelta osin juuri nastarenkaiden vuoksi. Jos muualla maailmassa pärjätään ilman piikkejä, ei luulis Suomessakaan niitä tarvitsevan. Ollaan muka rallikansaa, vaikka ihan avuttomia lampaita liikenteessä. Ei pärjätä ilman testivoittajarenkaita ja maailman alhaisimpia nopeusrajoituksia. Kaikenlainen pelottelu uppoaa kansaan kuin häkä.
Näin viikonloppuna yhden huoltamon bensamittarilla corollan, jossa oli vielä nastarenkaat alla. Huh, huh!
Ja urat syvenee. Jonkin haittavero olisi saatava nastarenkaille.