Nastat (vai kitkat)

1895 kommenttia
1151618202164
  • Tosiaan on uskomatonta, että suomessa on Driven mielestä 90% autoilijoita, joiden älyllinen kapasiteetti jossain määrin vajaa ja ehkä he jopa ovat täysiä idiootteja jotka eivät hallitse ajoneuvoaan niin suvereenisesti kuin kirjoittaja itseään kuvailee.



    Paljonko herra Drive on mahtanut kerätä kilometrejä, saavuttaakseen kuvaillun ylivoimaisen osaamisen tason. Omassa lokissa on vaatimattomat 2milj.km autolla ja 300tkm moottoripyörällä enkä kehtaisi ruveta täällä rötostelemään omalla osaamisellani.



    Helsingin oma tutkimus kertoi, nastojen osuuden olevan 2% katujen kulutuksesta. On siis melko rohkeata nimetä nastojen osuus pääosaan ja siihen pystyvät vain sinisilmäiset haaveilijat ja poliitikot joiden ammattina on päätoiminen valehtelu.



    Kuten Aki tuolla aiemmin laski että vuosittaiseen pinnoiteitten uusimiseen käytetään 150milj. ja 2milj. autoa kohden se tekee 75€ per auto eli mistä oikein täällä ruikutetaan varsinkin kun jo vuonna -04 autoilijat maksoivat veroja autoiluun liityen 7200000000€ eli on kokolailla mitätön summa kerättyyn verokertymään nähden.



    Odotan vielä mielenkiinnolla "Driven minä ajan" selitystä siihen miksi märällä tiellä 100km nopeudesta kesärenkaan ollessa pysähtynyt kitka eteni vielä 70km nopeudella. Kyseessä on tosiaan vaakuttava näyttö kelvottomasta tuotteesta eli tuote puhuu puolestaan.



    Ehdotankin että eri rengastyypit nimetään uudestaan. Nimeksi sopisivat kesärengas, talvirengas, ja vähäkitkainen rengas.

      
  • Jos ns. pohjoismainen kitkarengas olisi vähäkitkainen rengas, niin mikäs olisi sitten (talviolosuhteissa) vielä pienempikitkainen ns. keski-eurooppalainen kitkarengas? :confused:

      
  • misar:

    Odotan vielä mielenkiinnolla "Driven minä ajan" selitystä siihen miksi märällä tiellä 100km nopeudesta kesärenkaan ollessa pysähtynyt kitka eteni vielä 70km nopeudella. Kyseessä on tosiaan vaakuttava näyttö kelvottomasta tuotteesta eli tuote puhuu puolestaan.


    Uusi kesärengas vastaan kulunut kitkarengas, eikä mikä tahansa kitkarengas vaan todennäköisesti huonosta märkäpidostaan tunnettu hakkapeliitta, jonka kitkanastakolleega on vertailussa huono märällä sekin. Kuitenkin tämä kitkanasta on tm-testivoittaja, ja misar pitää sitä maailman turvallisimpana renkaana ajella märällä tiellä talvisaikaan.



    Renkaiden valinnassa joutuu joka tapauksessa tekemään kompromisseja. Erityisesti talvirengas on kompromissi monen asian suhteen, koska kelit voivat olla melkein mitä vaan. Kitkarengas on hieman nastarengasta suurempi kompromissi, koska se on toteutettu nastattomana. Tämän kompromissin ansiosta sillä voi ajella myös kesällä. Vaihtoehtoisesti voi tehdä hieman enemmän kompromisseja jääpidon suhteen ja ottaa eurokitkan, jolloin rengas soveltuu paremmin kesäkäyttöön eikä sateella tarvitse pelätä ajaa sataa.



    Ehdotankin että eri rengastyypit nimetään uudestaan. Nimeksi sopisivat kesärengas, talvirengas, ja vähäkitkainen rengas.




    Kitkarengas on minunkin mielestäni huono ja epäonnistunut nimi renkaalle, kaikissa renkaissa kun on kitkaa. Uudet nimet voisivat olla kesärengas, talvirengas ja nastarengas. Talvirenkaita on pakkaskelin ja välikelin mallisia.

      
  • Joonas vaan:

    Näin viikonloppuna yhden huoltamon bensamittarilla corollan, jossa oli vielä nastarenkaat alla. Huh, huh!
    Ja urat syvenee. Jonkin haittavero olisi saatava nastarenkaille.


    Ei syvene. Ei taatusti. Täällä on niin moneen kertaan todistettu korkekoulujen lopputöillä ja ehkä tohtorin väitöksilläkin, että nastat eivät kuluta tietä kuin aivan minimaalisesti, jos sitäkään. On tieteellinen fakta, että nastattomat renkaat syövät kaikki tiet urille ja kuopille.



      
  • misar:

    Helsingin oma tutkimus kertoi, nastojen osuuden olevan 2% katujen kulutuksesta. On siis melko rohkeata nimetä nastojen osuus pääosaan ja siihen pystyvät vain sinisilmäiset haaveilijat ja poliitikot joiden ammattina on päätoiminen valehtelu.


    En tiedä miten asiat ovat Hesassa enkä välitäkään, mutta meillä kaupungissa asfaltit kuluvat kyllä talven takia ihan henkilöauton renkaan levyisille urille (ja suojatiemaalaukset piikkautuvat alkusyksystä, kevääseen mennessä lopullisesti häipyvät. Tosin niitä ei ole ollut rahaa maalata uudelleen enää moniin aikoihin).



    Ehkä maantiet kestävät paremmin kun näillä kaduilla viljellään "hiljaista" ja kulutuskestämätöntä laatua. Ehkäpä seuraava katumestarin troppi olisi vetää kaistamaalaukset sen verran kiemuraan, että kiharoiden oikoja vetäisi ne suoraksi ja liikennesääntöjä noudattava mutkittelisi, joten suoraa uraa olisi jotenkin vaikeampi jyrsiä, vaan kuluisi koko tienpinta noin tasaisemmin.

      
  • Rätkätin:


    Tuossa ei sotketa lainkaan mitään keskenään. Kuski käskee ajopeliä ja on täysin kuskista riippuvaista minkälaisin marginaalein kuljetaan...

    Koko tuolla asialla ei ole yhtään mitään tekemistä nasta- tai kitkarenkaiden kanssa.




    Minustakaan renkailla ja kuskilla ei ole mitään tekemistä keskenään, kuten itsekin tuossa lopuksi toteat ja samalla kumoat ensin esittämäsi väitteen.



    Kuski käskee ajopeliä, ja jos samalla kuskilla on alla a) huonot/olosuhteisiin sopimattomat renkaat tai b) hyvät/olosuhteisiin sopivat renkaat on ihan selvää että vaihtoehto b on aina turvallisempi.



    Hyvillä renkailla turvamarginaali on aina isompi samalla ajotavalla, se on fakta.



    Ja onhan se tutkittu juttu, että on hyvin vaikea muuttaa ihmisten ajotapoja. Ei niitä muuteta myöskään renkailla, mutta hyvä rengas antaa vähän enemmän pelivaraa ainakin yllättävissä tilanteissa.

      
  • ["drive"]

    Itsehän siinä sotket renkaat ja kuskit, kun väität ettei riipu kuskista tai ajotavasta, millaisilla renkailla pärjää.



    En ole missään väittänyt, ettei riippuisi kuskista tai ajotavasta millä pärjää. Olen ainoastaan sanonut, että hyvä ja olosuhteisiin oikea rengas on aina turvallisempi vaihtoehto. Oletko eri mieltä?



    Minusta on kaksi eri asiaa puhua renkaista ja puhua kuskeista. Turvallisuus on parasta silloin kun molemmat on a-luokkaa.



    Voisit myös täsmentää tuon "millä pärjää"? Sehän on ihan selvä että kaikella voi "pärjätä". Minusta tuo ei kuitenkaan riitä mihinkään, jos ajatellaan turvallisuutta. Täysin epämääräinen käsite, tavoitehan pitää olla mahdollisimman turvallinen valinta. Lähtökohtaisesti luulisi fiksun kuskin aina pyrkivän mahdollisimman turvalliseen valintaan niin ajotavan kuin renkaidenkin suhteen.



    En ymmärrä miksi turvallisuutta ajatteleva ja turvallisesti ajava kuski jostain ihme syystä valitsisi autoonsa tietoisesti heikommin olosuhteisiin sopivan rengastuksen. Se on täysin epäloogista.





    Jos ei kertakaikkiaan koskaan joudu äkkijarruttelemaan, turvallisuushyöty on lähinnä teoreettinen



    Kaikki turvallisuushyödyt ovat useimmmille kuskeille täysin teoreettisia. Vakavat onnettomuudet ovat hyvin harvinaisia, jollei tapana ole ajaa humalassa 150-200 km/h.



    Muutenkin renkaiden turvallisuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin maksimipito äkkijarrutuksessa. Itse en pidä tuota ominaisuutta kovin merkittävänä, jollei rengas ole sitten poikkeuksellisen huono siinä. Kuten pohjoismaiset kitkarenkaat useissa olosuhteissa. Itse asiassa pohjoismainen kitkarengas ei tässä ominaisuudessa ole hyvä koskaan.

      
  • drive:

    Kitkarengas on minunkin mielestäni huono ja epäonnistunut nimi renkaalle, kaikissa renkaissa kun on kitkaa. Uudet nimet voisivat olla kesärengas, talvirengas ja nastarengas. Talvirenkaita on pakkaskelin ja välikelin mallisia.


    Tai kesärengas, kitkarengas (Keski-Eurooppaan), talvirengas (Pohjolaan) ja jyrsijä (sopuleille).

      
  • Hyviä kommentteja Mikahe! Näin olen itsekkin näkenyt tuo teiden urautumisen.

      
  • Kun on seurannut tätä "väittelyä" nastat vs. kitkat, niin huomaa, että aktiivisimmat kitka-kiihkoilijat ovat 2-pyöräisillä pääasiassa liikkuvia. Esim "kitkakalle" ja "drive". Eli silloin kun asetetaan harrastus turvallisuuden edelle ja unohdetaan tietoisesti kokonaisuus, niin lopputulema on tällainen kiihkoilu ja enemmistön vähättely.

      
  • AkiK:

    En ymmärrä miksi turvallisuutta ajatteleva ja turvallisesti ajava kuski jostain ihme syystä valitsisi autoonsa tietoisesti heikommin olosuhteisiin sopivan rengastuksen. Se on täysin epäloogista.




    Itse ajelen (talvella) vielä nastarenkailla (Hakka4) kun sellaiset on edellinen auton haltija hankkinut, eikä hyviä renkaita poiskaan pidä heittää. Seuraavaksi hankin kuitenkin kitkarenkaat koska suolaamatonta peilijääkeliä on niin harvoin että silloin voi ajaa vähän hitaammin.



    Syynä on sama miksi ajan kesärenkaillakin nopeusrajoitusten mukaan; liikenteen ympäristövaikutukset ja se että normaalinopeudella ajettaessa pysähtyy kuitenkin paremmin kuin rikesakkorajanopeudella ajettaessa.



    Saman rengasvalintakysymyksen voi esittää myös kaikille jotka ostavat halpisrenkaat 4-5 tähden testivoittajarenkaiden sijaan vain siksi että säästäisivät renkaiden hankintahinnassa n. 25 euroa käyttövuotta kohden.



    Nastarenkaiden käyttöikä on omassa autossani sellainen että 90 tkm ajetussa autossa on alkuperäisessä vasemmassa takarenkaassa vielä 8 mm jäljellä, oikealla puolella n. 7 mm. Aiemmassa poismyydyssä 7 vuotta ja 120 tkm ajetussa autossani ostaja ei pitänyt alkuperäisiä nastarenkaita vielä kuluneina...



    Mutta jos tietää ettei itsehillintä riitä turvavälin pitämiseen ja tilannenopeuden* noudattamiseen on tietysti hyvä hankkia nastarenkaat jottei törmäisi muihin liikenteen osapuoliin.



    * Tilannenopeus: Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

      
  • AkiK:

    Hyvillä renkailla turvamarginaali on aina isompi samalla ajotavalla, se on fakta.


    Sinä siis sanot, että hyvillä renkailla tuo olisi vaikka 23m

    ja huonoilla renkailla vaikka 20m.

    Tuota et kyllä usko itsekään.



    Turvaväli on se väli joka on jätetty edellä kulkevaan ajoneuvoon. Tuo riippuu ihan siitä minkälaisen välin kuski jättää .. ei ajopelista, ei renkaista, eikä mistään muusta kuin pelkästään kuljettajasta. Onko jätetty turvaväli riittävä, ei sekään riipu tuon turvavälin jättäneen kuljettajan itsensä jättämästä välistä vaan myöskin osaltaan muusta liikenteestä.

      
  • misar:

    Tosiaan on uskomatonta, että suomessa on Driven mielestä 90% autoilijoita, joiden älyllinen kapasiteetti jossain määrin vajaa ja ehkä he jopa ovat täysiä idiootteja jotka eivät hallitse ajoneuvoaan niin suvereenisesti kuin kirjoittaja itseään kuvailee.


    Siis aika tyhmä saa olla, että haluaa jyrsiä katuja ja tuottaa sitä ruskeanharmaata mönjää, joka kulkeutuu joka paikkaan. Tai ainakin ajattelematon. No eihän yksittäisen autoilijan rengasvalinta kokonaisuuteen vaikuta paljon mitään. Siksi on taidoiltaan heikon ja ajamista pelkäävän kuskin helppo valita ne, jotka tarjoavat joissain tilanteissa paremman pidon. Siitäkin huolimatta, että liukkaudentorjunta toimii hyvin ja kelit joissa niitä piikkejä oikeasti tarvitaan ovat erittäin harvassa. Tästä syystä nastarenkaiden käytön vähentäminen onnistuu vain sitä rajoittamalla.



    Ei nastarenkaiden kesäkäyttö ole siksi kiellettyä että ne ovat huonoja kesärenkaita, vaan siksi kun piikkien haittavaikutukset ovat todelliset. Entisaikoina on tiedostettu vain katujen kuluminen, nykyään tiedostetaan myös katupölyn terveys ja viihtyvyys vaikutukset. Siksi lainsäädäntöä olisi syytä muuttaa, ja mahdollistaa ainakin paikalliset nastarengaskiellot.

      
  • Rätkätin:

    AkiK:
    Hyvillä renkailla turvamarginaali on aina isompi samalla ajotavalla, se on fakta.

    Sinä siis sanot, että hyvillä renkailla tuo olisi vaikka 23m
    ja huonoilla renkailla vaikka 20m.
    Tuota et kyllä usko itsekään.

    Turvaväli on se väli joka on jätetty edellä kulkevaan ajoneuvoon. Tuo riippuu ihan siitä minkälaisen välin kuski jättää .. ei ajopelista, ei renkaista, eikä mistään muusta kuin pelkästään kuljettajasta. Onko jätetty turvaväli riittävä, ei sekään riipu tuon turvavälin jättäneen kuljettajan itsensä jättämästä välistä vaan myöskin osaltaan muusta liikenteestä.




    turvamarginaali ja turväväli eivät ole aina samoja asioita,kuten tässä akik:n esittämässä tektissä joka on oikein!

      
  • finman:

    turvamarginaali ja turväväli eivät ole aina samoja asioita,kuten tässä akik:n esittämässä tektissä joka on oikein!


    Ja mikä tuo ero voisikaan olla?



    Vihjeeksi seuraavaa:

    - marginaali reunus, sivun tyhjäksi jätetty reuna; ero, erotus; raja-, lisäys-; yhdyssanoissa myös:

    - marginaalinen epäolennainen, vähämerkityksinen, kehällinen, reunahuomautuksena tehty t. vain sellaisen arvoinen



    Jos ajatellaan, että tuo "lisäys-" olisi lähinnä sitä mitä voisin tuolla marginaalilla ymmärtää, niin silloin se tarkoittaa juuri sitä samaa käsitettä TLL:n kanssa, joten turvaväli on silloin sille synonyymi.



    TLL:

    10 § Ajoneuvojen välinen etäisyys

    Etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on sovitettava sellaiseksi, ettei päälleajon vaaraa ole, vaikka tämä ajoneuvo pysäytetään.
    .....


    Mikä olisikaan "Ajoneuvojen marginaalinen etäisyys". Itse ymmärtäisin, että se on niin lyhyt kuin mahdollista ja se, jos mikään, ei nimen omaan ole lain tarkoitus vaikka alla olisivat millaiset piikkirenkaat tahansa.



    On täysin ja pelkästään kuljettajan vastuulla pitää edellä kulkevaan sellainen välimatka, että siitä ei aiheudu muulle liikenteelle haittaa tai vaaraa. Alle kelpaavat mitkä tahansa lain sallimat renkaat. Mikäli ajoneuvojen väli on jonkin teknisen seikan avulla kovin lyhyt, niin äkkitilanteissa nopeista ja tempovista liikenteen muutoksista on haittaa ja vaaraa takana ajaville, joilla ei mahdollisesti ole käytösään mitään konstia välttää törmäämistä elikkä silloin aiheutetaan vaaraa ja haittaa.

    On ehdottomasti kaikkien asia, että liikenteessä ei ajauduta tilanteisiin, joissa tulee oikeasti kamalan kiire ja sillä tavoin aiheutettaisiin vaaraa ja haittaa. Tuohon voi parhaiten vaikuttaa kunnollisilla ajoneuvojen välisillä etäisyyksillä.



    Kuten jo aiemminkin olen näillä palstoilla kertonut, niin laskeskelin TLL:stä kaikki nuo joissa mainitaan "vaaraa" tai "haittaa" ja niitä oli PALJON. Ei pysty mitenkään kenellekään lukijalle jäämään epäselväksi, että vaaran ja haitan välttäminen on TLL:n eräs keskeisimpiä asioita.



    Heti kun ruvetaan vauhteja maksimoimaan tai turvavälejä marginalisoimaan, ollaan täysin väärällä asialla. Tottakai joka ikinen ymmärtää ja tietää, että osa autoilijoista ei välitä säännöistä tuon taivaallista ja tärkeintä vain on, että itse pääsevät ja muista viis.



    Siltä varalta, että joku ei sattumalta ymmärrä mitä tuo sana "vaaraa" tarkoittaa, niin esimerkin vuoksi laitan tähän lainauksen ...

    "Hirvikolarin vaara kasvaa säiden lämmetessä", jossa sana vaara tarkoittaa mahdollisuutta elikkä hirvikolarit ovat enemmän mahdollisia säiden lämmetessä. Liikenteessä tuo "vaaraa" tarkoittaa, että onnettomuudet, kuten esim. kolarit, ovat enemmän mahdollisia tai jopa todennäköisiä.

      
  • Rätkätin:

    Sinä siis sanot, että hyvillä renkailla tuo olisi vaikka 23m
    ja huonoilla renkailla vaikka 20m.
    Tuota et kyllä usko itsekään.

    Turvaväli on se väli joka on jätetty edellä kulkevaan ajoneuvoon.




    Minä en puhunut sanaakaan turvavälistä. Se on kuskin päätettävissä oleva asia eikä liity renkaisiin.



    Puhuin renkaiden turvamarginaalista. Se muodostuu muistakin renkaan ominaisuuksista kuin sen jarrutuspidosta.



    Jos nyt puhutaan vain siitä pysähtymismatkasta, niin samalla turvavälillä parempi rengas takaa aina suuremman turvamarginaalin. Vai kiistätkö tämän?



    Mikään ei indikoi, että jollain tietyntyyppisellä renkaalla pidettäisiin pienempää tai suurempaa turvaväliä, tuo ero löytyy kuskeista eikä sitä minusta pidä sotkea rengaskeskusteluun.

      
  • AkiK:

    Mikään ei indikoi, että jollain tietyntyyppisellä renkaalla pidettäisiin pienempää tai suurempaa turvaväliä.




    Kyllä pidetään. Senhän huomaa ensimmäisenä kun vertaa Sapporon ja Helsingin välistä liikennettä. Suomalaiset ulosmittaavat nastojen tuoman lisäpidon. Niillä ajetaan kovempaa ja huolettomammin, koska niillä pystyy niin tekemään. Usein tiedostamattaan, mutta ajetaan silti.

      
  • Kahden eri maan ajokulttuureita ei voi todellakaan verrata noin yksioikoisesti. Ei tarvitse esimerkiksi Helsingistä kovin montaa sataa kilometriä mennä, niin ajokulttuuri on jo tyystin erilainen turvaväleineen, nopeuksineen ja muutenkin.

      
  • Tilanne ei muutu oleellisesti Sapporon ja Kuopion tai Sapporon ja Rovaniemen välilläkään.



    Ajokulttuurihan on rauhallinen kaikkialla Japanissa, mutta erityisesti Hokkaidossa talvella. Asukkaat ovat ajaneet pahoissa talvikeleissä jo reilut 20 vuotta pelkästään kitkoilla. Se on opettanut/pakoittanut ajamaan varovaisemmin kuin nastoilla.



    Juuri kitkarenkaat ovat muovanneet Hokkaidon ajokulttuurin erityisen varovaiseksi.

      
  • Kitkakalle:

    Tilanne ei muutu oleellisesti Sapporon ja Kuopion tai Sapporon ja Rovaniemen välilläkään.

    Ajokulttuurihan on rauhallinen kaikkialla Japanissa, mutta erityisesti Hokkaidossa talvella. Asukkaat ovat ajaneet pahoissa talvikeleissä jo reilut 20 vuotta pelkästään kitkoilla. Se on opettanut/pakoittanut ajamaan varovaisemmin kuin nastoilla.

    Juuri kitkarenkaat ovat muovanneet Hokkaidon ajokulttuurin erityisen varovaiseksi.




    Ja olisivat todennnäköisesti myös polkupyörällä varovaisesti ajaen tai julkisilla nopeammin perilläkin? :lol:

      
  • TC05:

    Ja olisivat todennnäköisesti myös polkupyörällä varovaisesti ajaen tai julkisilla nopeammin perilläkin?




    Ei nopeus ole liikenteen tärkein tavoite, vaan riittävä ja häiriötön nopeus. Julkisten jotkut bussinkuljettajat luulevat myös että nopeus on pääasia ja tarjoavat siksi matkustajilleen nykivää kyytiä.



    Olen samaa mieltä Kitkakallen kanssa. Kun tuntee autonsa käyttäymisen muokkaantuu ajotyyli sen mukaiseksi. Itse ajelin 80-lätkäläisenä nastoittamattomilla renkailla ilman suurempia ongelmia, kun en paremmastakaan tiennyt. Kun päästin kaverin rattiin niin eikös hän päätynyt risteyksessä penkkaan. :confused:



    Kuljettajissa osa haluaa kitkat siksi että ne ovat hiljaisemmat, osa on valmis tyytymään niihin siksi että ilman nastojakin pärjää. Haittapuolena on ne perinteiset; turvaväliin tunkee ohittajia joiden ohitushyöty on negatiivinen (vain paikanvaihto jonossa ), ja jonoa kertyy jos tyytyy ajamaan tilannenopeutta.

      
  • AkiK:

    Jos nyt puhutaan vain siitä pysähtymismatkasta, niin samalla turvavälillä parempi rengas takaa aina suuremman turvamarginaalin. Vai kiistätkö tämän?


    Tietenkin nopeammassa vauhdin hiljentymisessä on puolensa, mutta se ei ole liikenteen kannalta kovin keskeinen asia siksi, että tempovalla ajotyylillä aiheuttaa vain vaaraa ja häslinkiä, joten kuskin ajotyylillä on valtavan paljon enemmän merkitystä kuin marginaalisilla renkaiden laatueroilla. Kuten huomaat, niin kyse ei ole renkaiden laatuerojen mollaamisesta vaan pikemminkin oikeasti tärkeiden asioiden korostamisesta. Kiistätkö tämän?



    AkiK:

    Minä en puhunut sanaakaan turvavälistä. Se on kuskin päätettävissä oleva asia eikä liity renkaisiin.


    Mutta minäpä puhuin. Tuo turvaväliasia on taatusti paljon tärkeämpi asia kuin lain salliman rengastuksen laatuerot. Oletko eri mieltä?

      
  • AkiK:

    Mikään ei indikoi, että jollain tietyntyyppisellä renkaalla pidettäisiin pienempää tai suurempaa turvaväliä, tuo ero löytyy kuskeista eikä sitä minusta pidä sotkea rengaskeskusteluun.


    Tuo nyt on puppua. Kuljettajan kokema pito ja hallittavuus suhteessa liikennetilanteiden tempovuuteen vaikuttaa siihen, millaista väliä hän päätyy pitämään. Tai ainakin pitäisi vaikuttaa. Itse ainakin jos vaihdan autoa, niin alussa tulee luonnollisesti pidettyä pidempiä välejä, kun ei tunne autoa ja sen käyttäytymistä läpikotaisin. Ihan erilainen luotto autoon jolla on ajanut pari vuotta kuin viisi minuuttia.

      
  • drive:

    Tuo nyt on puppua. Kuljettajan kokema pito ja hallittavuus suhteessa liikennetilanteiden tempovuuteen vaikuttaa siihen, millaista väliä hän päätyy pitämään. Tai ainakin pitäisi vaikuttaa. Itse ainakin jos vaihdan autoa, niin alussa tulee luonnollisesti pidettyä pidempiä välejä, kun ei tunne autoa ja sen käyttäytymistä läpikotaisin. Ihan erilainen luotto autoon jolla on ajanut pari vuotta kuin viisi minuuttia.


    Kyllä vain. Kelien mukaan ja ns. perstuntuman mukaan olemassa olevan kokemuksen saattelemana. Huonoilla keleillä ainakin minä jossain matkan alkuvaiheessa turvallisesa paikassa kokeilen, että miten auto käyttäytyy ja sen mukaan mahdollisesti pidennän turvavälejä. En edes välttämättä tiedä mikä lain sallima rengastus on alla, eikä se ole mitenkään olennaistakaan, vaan niillä mennään, jotka käytössä on, olivatpa sitten kitkat tai nastat - ihan sama.

      
  • Kitkakalle:

    AkiK:
    Mikään ei indikoi, että jollain tietyntyyppisellä renkaalla pidettäisiin pienempää tai suurempaa turvaväliä.


    Kyllä pidetään. Senhän huomaa ensimmäisenä kun vertaa Sapporon ja Helsingin välistä liikennettä. Suomalaiset ulosmittaavat nastojen tuoman lisäpidon.




    Minä kävin äskettäin Ruotsissa. Siellä huomasin liikenteessä kaksi merkille pantavaa asiaa.

    1) autoista iso osa on Volvoja

    2) ruotsalaiset ajavat kohteliaasti ja pysähtyvät aina suojatien eteen



    Tästä voi tuolla sinun logiikallasi päätellä, että Volvolla ajaminen edesauttaa turvallisuutta. Ei muuta kuin Volvot pakollisiksi kaikille.



    :lol: :flower:

      
  • drive:


    Tuo nyt on puppua. Kuljettajan kokema pito ja hallittavuus suhteessa liikennetilanteiden tempovuuteen vaikuttaa siihen, millaista väliä hän päätyy pitämään. Tai ainakin pitäisi vaikuttaa.




    Kuljettajan kokemat eivät vaikuta lähimainkaan riittävästi. Tämän näkee siitä, että tiellä näkemieni turvavälien kannalta ei ole käytännössä mitään väliä sillä millainen keli on. Talvella ajetaan yhtä pienellä tai lähes yhtä pienellä turvavälillä kuin kesällä, vaikka pito on jo lähtökohtaisesti murto-osa kesästä. Kitkat on alla reilussa 10% kaikista autoista, pk-seudulla jossa turvavälit ovat kaikkein lyhimmät on uusien autojen ja kitkarenkaiden osuuskin muuta maata selvästi suurempi. Mistään turvaväleistä tai käytetyistä ajonopeuksista tuota ei kyllä huomaa.



    Ainoastaan aivan pääkallokeleillä olen havainnut, että ihmiset pitävät satunnaisesti havaittavasti suurempaa turvaväliä. Yleensä tuolloinkaan se ei ole lähimainkaan riittävä, turvavälinä pidetään sitä mitä muutkin pitävät, ei sitä mikä mahdollisesti on oman reaktio- ja pysähtymismatkan summa.

      
  • Kitkakalle:



    Juuri kitkarenkaat ovat muovanneet Hokkaidon ajokulttuurin erityisen varovaiseksi.




    Suomessa ajettiin aikanaan kesärenkailla talvellakin ja ilman nopeusrajoituksia. Juuri sekö muovasi Suomen ajokulttuurin erityisen varovaiseksi??? Tilastoista tuollaista ei kyllä pysty päättelemään, sinun teoriasi mukaan liikenneturvallisuuden olisi pitänyt olla parempi ennen talvirenkaita kuin niiden tulon jälkeen. Näin ei kuitenkaan ole.

      
  • lawnmover:



    Mutta jos tietää ettei itsehillintä riitä turvavälin pitämiseen ja tilannenopeuden* noudattamiseen on tietysti hyvä hankkia nastarenkaat jottei törmäisi muihin liikenteen osapuoliin.




    Olettamuksesi turvavälin pitäjistä perustuu siihen, että on olemassa täydellisiä kuskeja. Minun kokemukseni mukaan niitä ei ole. Täydellisimmällekin voi sattua arviointivirhe, tai joku muu voi tehdä virheen jota et mitenkään voi ennakoida.



    Rengas on ainoa asia mikä pitää auton tiessä kiinni. Minusta oikeanlainen ja riittävän hyväkuntoinen rengas on turvallisempi riippumatta itsehillinnän tasosta tai ajajan taitotasosta. Antaa se pelivaraa vaikka olet millainen viilipytty tahansa. Ja yleensä kun mennään arvioimaan tämäntyyppisiä juttuja, saattaa totuus omasta ajamisesta olla vähän toinen kuin se oma mielikuva. (en tarkoita tällä sinua vaan yleisesti)



    Tuntuu että juuri kitkarenkaiden suurilla puolustajilla on kova tarve tuoda esille näitä ajotaitoja, turvavälejä ynnä muita. Siitä puhe mistä puute?



    Turvavälin pitäisi minusta olla liikenteessä liikkujalle täysin itsestäänselvyys, paljon tärkeämpi asia kuin nopeus jota Suomessa aina korostetaan. Nopeushan ei sinänsä vaikuta mitenkään auton pysäyttämiseen ennen törmäystä edellä ajavan perään, jos vain pitää oikean turvavälin.



    Kuskeista voidaan puhua eri otsikoiden yhteydessä, koska renkaat tuskin kuskia paremmaksi tekevät tai itsehillintää lisäävät.



    Lakia voisi kyllä tiukentaa kesärengastuksen osalta, esim. siten että renkaiden tulisi olla kesäkäyttöön tarkoitetut ja urasyvyyden vähintään 2,5-3 mm. 1,6 mm on naurettava vaatimus jos ajattelee yhtään nykyrenkaiden leveyttä ja niiden käytöstä märällä.

      
  • AkiK:

    Olettamuksesi turvavälin pitäjistä perustuu siihen, että on olemassa täydellisiä kuskeja.




    Olet toki oikeassa että itsesuojeluvaisto ei toimi läheskään kaikilla.



    Itse häpeän ja pelkään kolaria sen verran että aina silloin tällöin unohtuu että moni sekoittaa liikenteen ja moottoriurheilun. Siksi on nimenomaan muiden kannalta parempi että joillakin on nastarenkaat.



    Mahdollisesti nastavero voisi ohjata autoliikkeitä tarjoamaan kitkarenkaita. Nastavero siksi että valtiolta menee iso osa autoveron tuotosta velkojemme koron maksuun, eli olemassaolevaa rahaa teiden korjaamiseen ei ole vaikka bensavero onkin korkea.

      
  • AkiK:


    Kuljettajan kokemat eivät vaikuta lähimainkaan riittävästi. Tämän näkee siitä, että tiellä näkemieni turvavälien kannalta ei ole käytännössä mitään väliä sillä millainen keli on. Talvella ajetaan yhtä pienellä tai lähes yhtä pienellä turvavälillä kuin kesällä, vaikka pito on jo lähtökohtaisesti murto-osa kesästä. Kitkat on alla reilussa 10% kaikista autoista, pk-seudulla jossa turvavälit ovat kaikkein lyhimmät on uusien autojen ja kitkarenkaiden osuuskin muuta maata selvästi suurempi. Mistään turvaväleistä tai käytetyistä ajonopeuksista tuota ei kyllä huomaa.

    Ainoastaan aivan pääkallokeleillä olen havainnut, että ihmiset pitävät satunnaisesti havaittavasti suurempaa turvaväliä. Yleensä tuolloinkaan se ei ole lähimainkaan riittävä, turvavälinä pidetään sitä mitä muutkin pitävät, ei sitä mikä mahdollisesti on oman reaktio- ja pysähtymismatkan summa.


    Riittävä turvaväli ei ole suoraan verrannollinen pitoon. Jos edellä oleva auto ei pysähdy kovin nopeasti, ei tarvitse pitää paljon pidempää väliä kuin pitävämmälläkään kelillä. Normaalissa pk-seudun liikenteessä ihmiset luottavat, ettei edelläajava tee mitään yllättävää. Tämän vuoksi he kokevat suositusta selvästi lyhyemmän ajovälin turvalliseksi. Vaaralliseksi homma menee siinä kohtaa, kun joku huonompi kuski tekee jotain yllättävää, kuten äkkinäisen kaistanvaihdon tai yllättävän jarrutuksen. Vasta huonolla kelillä ruvetaan ottamaan huomioon, että joku saattaa menettää autonsa hallinnan koska tahansa. En tiedä pitävätkö kitkakuskit pidempiä välejä kuin nastakuskit, parempi kuski selviää samalla turvallisuustasolla lyhyemmälläkin välillä. Heikompi pito pakottaa seuraamaan tilanteita tarkemmin ja ennakoimaan enemmän. Vaarallista on se kun joku pysähtyy muita nopeammin, ja tästä ei ainakaan kitkakuskeja voi syyttää. Useimmiten peräänajetuiksi taitavat tulla ne vähän ajavat epävarmat kuskit nastarenkaineen. Säikähtävät ihan normaaleissa liikennetilanteissa kun eivät tiedä miten toimia, ja lyövät jarrut pohjaan. Ei se renkaista johdu kun sitä tapahtuu kesälläkin, vaikka tietenkin mitä paremmat renkaat sitä vaarallisemman tilanteen pystyy aiheuttamaan. Tyypillinen peräänajaja ei kuitenkaan ole varovainen kitkakuski, vaan välinpitämätön kuluneilla nastoilla ajava amis tai hieman isompaa autoa kuskaava duunari.





      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit