Nastat (vai kitkat)

1895 kommenttia
1161719212264
  • drive:

    Vaarallista on se kun joku pysähtyy muita nopeammin, ja tästä ei ainakaan kitkakuskeja voi syyttää. Useimmiten peräänajetuiksi taitavat tulla ne vähän ajavat epävarmat kuskit nastarenkaineen. Säikähtävät ihan normaaleissa liikennetilanteissa kun eivät tiedä miten toimia, ja lyövät jarrut pohjaan. Ei se renkaista johdu kun sitä tapahtuu kesälläkin, vaikka tietenkin mitä paremmat renkaat sitä vaarallisemman tilanteen pystyy aiheuttamaan.




    Eli turvallisimmat renkaat ovat mahdollisimman liukkaat nastattomat renkaat? Taidat olla aivan tosissasi? Mutta et ole ensimmäinen; jollen väärin muista, niin "mikahe" oli näillä linjoilla jo ennen sinua. :wave:

      
  • Kitkakalle:

    AkiK:
    Mikään ei indikoi, että jollain tietyntyyppisellä renkaalla pidettäisiin pienempää tai suurempaa turvaväliä.


    Kyllä pidetään. Senhän huomaa ensimmäisenä kun vertaa Sapporon ja Helsingin välistä liikennettä. Suomalaiset ulosmittaavat nastojen tuoman lisäpidon. Niillä ajetaan kovempaa ja huolettomammin, koska niillä pystyy niin tekemään. Usein tiedostamattaan, mutta ajetaan silti.




    Aivan uskomatonta puppua sitä saa lukea, että mukamas rengasvalinta vaikuttaisi sitä tai tätä ylläpidettyyn turvaväliin, sallikaa meidän kaikkien nauraa.



    Lukekaa Driven kirjoitus, jossa hän hehkuttaa omaa osaamistaan loistavana, kaikki tilanteet hallitsevana kuljettajana ja toki hän muistaa myös kertoa kuinka surkeita muut autoilijat hänen verrattuna ovatkaan.



    Minä uskon että tuollaisilla asenteilla voi pitää korkeintaan sitä normaalia 10-20m väliä, josta ei mitenkään erotu tietty ryhmä. Tosin se viittaisi pikemminkin tiettyyn tautiluokitukseen, joka pitää itseään kaikessa toiminnassa ylivertaisena yksilönä.



    Tosi vaarallista porukkaa, meidän teillämme näyttää liikkuvan.







      
  • Täytyy kertoa oma kokemus 90-luvun alusta ensimmäisellä ABS-jarrullisella autollani. Jonossa kymmenkunta autoa, märkä katu, jonossa ensimmäinen panikoi valojen vaihtumista, itsellä turvaväliä n.20m alla nypityt talvirenkaat ja tilanteessa ei olisi pitänyt olla mitään peräänajoriskiä, kävi kuitenkin niin että marginaali jäi n.0,5 metriin tilanteessa jossa kesärenkaalla sitä olisi jäänyt vähintään 10 metriä.



    Asiaa piti ajatuksella analysoida, ja tulin siihen päätelmään ettei ABS-jarrut voi toimia tilanteessa, jossa rengas ei riittämättömän kosketuspinnan takia pysty koskaan aikaansaamaan riittävää pitoa että edes jonkinnäköinen hidastuvuus olisi saavutettavissa.



    Kitkarenkaiden käyttöä on täällä puolusteltu sillä että etelä-suomessa on tiet paljaina, ja aina märkänä hyvin toteutetun liukkauden torjunnan ansiosta. Olosuhde vastaa täysin sitä, missä ABS-jarrut eivät voi toimia siten, kuin on ajateltu niiden toimivan.



    Täytyykin kysyä montako turhaa kolaria ja kuolemantapausta, nämä itsevarmat maailman parantajat mahtavatkaan aiheuttaa.



    Jos säädöstä talvirenkaiden käytöstä ei olisi, niin kitkankäyttäjille voisikin lämpimästi suositella kesärenkaiden käyttöä myös talvella, näin toimien turvallisuus paranisi roimasti edelläkuvatuissa olosuhteissa.



      
  • FARwd:

    drive:
    Vaarallista on se kun joku pysähtyy muita nopeammin, ja tästä ei ainakaan kitkakuskeja voi syyttää. Useimmiten peräänajetuiksi taitavat tulla ne vähän ajavat epävarmat kuskit nastarenkaineen. Säikähtävät ihan normaaleissa liikennetilanteissa kun eivät tiedä miten toimia, ja lyövät jarrut pohjaan. Ei se renkaista johdu kun sitä tapahtuu kesälläkin, vaikka tietenkin mitä paremmat renkaat sitä vaarallisemman tilanteen pystyy aiheuttamaan.


    Eli turvallisimmat renkaat ovat mahdollisimman liukkaat nastattomat renkaat? Taidat olla aivan tosissasi? Mutta et ole ensimmäinen; jollen väärin muista, niin "mikahe" oli näillä linjoilla jo ennen sinua. :wave:


    "mahdollisimman liukkaat" .. kuka sellaista on väittänyt?



    Hyväpitoisilla kumeilla on mahdollista sählätä kunnolla.

    Minäkin olen kaiken aikaa sanonut, että renkaiden varaan ei turvallisuutta kannata laskea yhtään. Renkaiden täytyy tietenkin olla lailliset, mutta sitten se onkin pelkästään kuski, jonka täytyy pitää ohjat käsissään. On pakko ajatella kaikkia muitakin saman aikaisesti ympärillä olevia eikä tuijotella vain omaa napaansa.

      
  • misar:

    Asiaa piti ajatuksella analysoida, ja tulin siihen päätelmään ettei ABS-jarrut voi toimia tilanteessa, jossa rengas ei riittämättömän kosketuspinnan takia pysty koskaan aikaansaamaan riittävää pitoa että edes jonkinnäköinen hidastuvuus olisi saavutettavissa.


    Mikä osuus tuossa on kuskilla, joka ei tunne ajokkinsa ominaisuuksia. Entäpä kuskilla, joka ajaa liian lähellä tai kuskilla, joka ei aseta mahdollista suoja tietä lähestyessään ja ennen kaikkea risteystä lähestyessään nopeuttaan sellaiseksi, että ehtii pysähtyä.

    Suuresti epäilen, että ABS-autoa kuljettanut on hutiloinut moniakin TLL:n sääntöjä vastaan.

    Valo-ohjattuun risteykseen saapuminen on ennalta arvattavissa siten, että valot voivat vaihtua milloin tahansa.

    Miten tavattoman usein kummallisten tapahtumien syyt löytyvätkin olevinaan jostain muusta kuin kuskeista, milloin jarruista ja milloin renkaista ja ennen kaikkea siitä, kun muut tekevät olevinaan jotain hölmöä, mutta itsessä ei tietenkään ole mitään vikaa.



    10 § Ajoneuvojen välinen etäisyys

    14 §Väistämisvelvollisuus

    - Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.

    15 § Ajo risteykseen

    23 § Tilannenopeus

    - Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.



    Tuossa mainitaan, että "ajoneuvo on voitava pysäyttää" jne ja jos kuski väittää, ettei tiennyt niin kuskin kuitenkin täytyy tietää miten auto pysähtyy. Jos ei muu auta, niin pysähtymistä pitää kokeilla ennen liikenteeseen lähtemistä ja oma vauhti asetella turvavälien kera sellaiseksi, että onnettomuuksia ei satu. Kuskin vastuuta ei vain pysty kiertelemään mitenkään vaikka kuinka yrittäisi. Renkaiden syyttäminen ei varmasti kelpaa.

      
  • FARwd:

    Eli turvallisimmat renkaat ovat mahdollisimman liukkaat nastattomat renkaat? Taidat olla aivan tosissasi? Mutta et ole ensimmäinen; jollen väärin muista, niin "mikahe" oli näillä linjoilla jo ennen sinua. :wave:




    No jos tuolle linjalle lähdetään niin pitouskovaisten mukaan parhaat mahdolliset renkaat olisivat varmaankin sellaiset, jotka pysäyttäisivät auton kuin seinään. Vaan asiahan ei missään nimessä ole näin. Turvallisen liikenteen perusedellytys on rauhalliset, johdonmukaiset ja ennakoitavat ohjausliikkeet. Auton pysäyttäminen täydestä vauhdista äkisti paikalleen olisi huippuvaarallista muille tienkäyttäjille, vaikka heilläkin olisi samanlaiset renkaat.



    Minulle riittää sellainen pito, että auton saa ylipäätään liikkeelle ja pysäytettyä. Sellaisilla renkailla pystyy ajamaan turvallisesti. Enempi pito on tietenkin kivempaa, kiihtyy nopeammin ja voi hidastaa myöhemmin. Nopeat kiihdytykset ja hidastukset sitten lisäävätkin jo kolaririskiä. Jos Mannerheimintien ruuhkassa teet kesäkelillä kesärenkailla maksimaalisen äkkijarrutuksen vihreisiin valoihin, helposti saisit auton perääsi. Ihan riippumatta millä renkailla se peräänajaja ajaa.

      
  • misar:

    Aivan uskomatonta puppua sitä saa lukea, että mukamas rengasvalinta vaikuttaisi sitä tai tätä ylläpidettyyn turvaväliin, sallikaa meidän kaikkien nauraa.




    Tarkastellaan tilannetta.



    1. TM:n talvirengastesti

    Siinä nastarengas pysähtyy jäällä 20% lyhyemmässä matkassa ja kiihtyy 25% paremmin kuin kitkarengas. Näin se on käytännössäkin. Allekirjoitan tuon täysin. Tästä tuskin olemme eri mieltä. Nastarengas saa paremmat eväät pidon suhteen.



    2. Onnettomuustilastot

    Mutta kun katsoo onnettomuustilastoja, eivät nastarenkaat ole siellä aliedustettuina. Tai kitkarenkaat yliedustettuina. Parammasta pidosta ei näytä seuraavan parempaa turvallisuutta. Nastakuskit tuntuvat hukkaavan pitoetunsa johonkin.



    Kannattaa katsoa myös Norjan tilastoja. Siellä nastat laitettiin verolle suurimmissa kaupungeissa 2000-luvun alussa. Tuon seurauksena nasta/kitka suhde muuttui 80/20%:sta 20/80%:iin. Siis ennen enemmistönä olleet nastat muuttuivat vähemmistöksi. Kasvoivatko onnettomuudet? Eivät. Tuossa 80% on kaiken tasoista autoa ja kuljettajia, joten syytä ei voi laittaa kuskien tai kaluston piikkiin.



    Vakuutusyhtiöt myös tutkivat onnettomuuksia tarkasti. He huomaisivat ensimmäisenä, jos kitkakuskit aiheuttaisivat enemmän onnettomuuksia ja laittaisivat niille korotetun maksun. Tai antaisivat nastoille alennusta. Nyt näin ei tee yksikään vakuutusyhtiö. Ilmiselvästi hekään eivät näe, että nastarengas pienentää vahinkoja.



    Nastarengas ei vain näytä kasvattavan turvallisuutta. Nastakuskit ulosmittaavat paremman pitonsa.



      
  • Rätkätin:



    Hyväpitoisilla kumeilla on mahdollista sählätä kunnolla.
    Minäkin olen kaiken aikaa sanonut, että renkaiden varaan ei turvallisuutta kannata laskea yhtään.




    Hyvillä renkailla ajaessa ei tarvitse laskea yhtään mitään renkaiden varaan. Kaikki on pelkkää ekstraa turvallisuuteen verrattuna siihen, että ajaa huonoilla tai olosuhteisiin epäsopivilla renkailla.



    Renkaiden tärkein ominaisuus on minusta niiden yllätyksettömyys. Mitä tasaisempi pito ja käytös eri olosuhteissa, sen vähemmän yllätyksiä. Tämä kulminoituu esimerkiksi kuluneilla kesärenkailla ajaessa: pito on kuivalla ja kosteallakin tiellä edelleen erinomainen, mutta vesiliirto lähteekin äkkiseltään jos sattuu ajamaan vesipatjan päälle.

      
  • Kitkakalle:


    Mutta kun katsoo onnettomuustilastoja, eivät nastarenkaat ole siellä aliedustettuina. Tai kitkarenkaat yliedustettuina. Parammasta pidosta ei näytä seuraavan parempaa turvallisuutta. Nastakuskit tuntuvat hukkaavan pitoetunsa johonkin.




    Väitteesi on kumottu jo monta kertaa.



    Tilastollisesti ei voi suoraan vertailla kitka- ja nastarenkaiden turvallisuutta tällä tapaa, koska tuossa vertailussa kuljettajat/autokalusto/ajo-olosuhteet eivät valikoidu satunnaisesti.



    Tiedetään, että kitkarenkaita on eniten uudemmassa ja isompikokoisessa autokalustossa ja suht paljon ajavilla melko kokeneilla kuljettajilla. Eli siis niillä, joilla kaluston ja omien fyysisten edellytysten perusteella on ainakin teoriassa keskimääräistä paremmat eväät ajaa turvallisesti.



    Tästä voi tehdä myös täysin päinvastaisen johtopäätöksen kuin sinä teet: Jos valikoitunut ryhmä liikenteestä todistettavasti keskimääräistä paremmalla kalustolla ja ajokokemuksella pääsee vain ja ainoastaan samaan turvallisuuteen kuin muu satunnainen porukka, on kitkarenkaiden/niitä käyttävien ajotavan vaikutus turvallisuuteen negatiivinen. Muutenhan ei voi mitenkään selittää, miksi kokeneempi kuski hyvällä autolla ei pysty parempaan kuin keskimääräinen satunnainen tallaaja keskimääräisellä kalustolla.

      
  • drive:


    Riittävä turvaväli ei ole suoraan verrannollinen pitoon. Jos edellä oleva auto ei pysähdy kovin nopeasti, ei tarvitse pitää paljon pidempää väliä kuin pitävämmälläkään kelillä.




    Kyllä se edellä ajava voi pidosta riippumatta pysähtyä aika äkkiseltään, esimerkiksi kun se törmää vastaantulevaan, sivutieltä tulevaan, hirveen, auto osuu penkkaan tms. Eiköhän ne pahat kolarit yleensä tapahdu juuri näin ja siinä samassa kasassa olet jos et ota turvavälissäsi myös pitoa huomioon. Ja mistäpä sinä muutenkaan tiedät edellä ajavan todellisen hidastuvuuden, vain omasi voit tietää.



    Mutta tässähän sinä jo oikeastaan kumosit oman väitteesi siitä, että kitkarenkailla pidetään pidempää turvaväliä. Sinä et näköjään ainakaan pidä.

      
  • AkiK:

    Muutenhan ei voi mitenkään selittää, miksi kokeneempi kuski hyvällä autolla ei pysty parempaan kuin keskimääräinen satunnainen tallaaja keskimääräisellä kalustolla.




    Mutta silla kokeneemmalla kuskilla paremmalla autolla on renkaat, jotka pitävät huonommin. Se syö sen edun. Eihän tuossa ole mitään ristiriitaa.

      
  • Kitkakalle:



    Mutta silla kokeneemmalla kuskilla paremmalla autolla on renkaat, jotka pitävät huonommin. Se syö sen edun. Eihän tuossa ole mitään ristiriitaa.




    Älä sitten väitä, että kitkarenkailla ajetaan paremmin tai turvallisemmin kuin nastoilla. Tai että "nastakuskit ulosmittaavat paremman pitonsa".



      
  • AkiK:

    Älä sitten väitä, että kitkarenkailla ajetaan paremmin tai turvallisemmin kuin nastoilla.




    Mutta kun ne kokeneemmat kuskit paremmalla kalustolla ajavat kilometrejä enemmän kuin muut.



      
  • Kitkakalle:



    Mutta kun ne kokeneemmat kuskit paremmalla kalustolla ajavat kilometrejä enemmän kuin muut.




    Näin varmaan on, mutta hyvällä kalustolla ja kokemuksella turvallisuuden silti pitäisi olla parempi kuin niillä muilla satunnaisilla joiden joukkoon mahtuu ihan kaikenlaista.



    Jostain syystä äärikeleillä kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa on suurempi, mikä kertoo minusta jostain muusta kuin siitä että ajotaitoa ja parempaa kalustoa osattaisiin käyttää oikein hyväksi. Kitkarenkailla ajetaan ehkä tuolloin hitaammin kuin nastoilla, mutta ei tarpeeksi hitaasti. Ja sekin tiedetään, että talven sulilla keleillä kitkoilla ajetaan kovempaa kuin nastoilla.





    Usein liikenteessä suurien ongelmaryhmien (nuoret, rattijuolot ym) lisäksi mainitaan yksi merkittävä riskejä ottava ryhmä: 30-50 vuotiaat, suht paljon liikkuvat ja hyvällä autolla ajavat miehet. Jokin ei oikein täsmää tässä kitkojen turvallisuusvaiktuksien korostamisessa, kun tiedetään että juuri tämä sama ryhmä ajaa keskimääräistä useammin kitkoilla.

      
  • ... mutta vesiliirto lähteekin äkkiseltään jos sattuu ajamaan vesipatjan päälle.


    Kuinka usein olet "sattunut" ajamaan vesipatjan päälle?

    Ainakaan sateella ei voi olla kyse "sattumasta".

      
  • drive:



    Jos Mannerheimintien ruuhkassa teet kesäkelillä kesärenkailla maksimaalisen äkkijarrutuksen vihreisiin valoihin, helposti saisit auton perääsi. Ihan riippumatta millä renkailla se peräänajaja ajaa.




    pystyisitkös sinä olematta ajamaan tuollaisen äkki jarruttelijan perään?

      
  • Rätkätin:

    misar:
    Asiaa piti ajatuksella analysoida, ja tulin siihen päätelmään ettei ABS-jarrut voi toimia tilanteessa, jossa rengas ei riittämättömän kosketuspinnan takia pysty koskaan aikaansaamaan riittävää pitoa että edes jonkinnäköinen hidastuvuus olisi saavutettavissa.

    Mikä osuus tuossa on kuskilla, joka ei tunne ajokkinsa ominaisuuksia. Entäpä kuskilla, joka ajaa liian lähellä tai kuskilla, joka ei aseta mahdollista suoja tietä lähestyessään ja ennen kaikkea risteystä lähestyessään nopeuttaan sellaiseksi, että ehtii pysähtyä.
    Suuresti epäilen, että ABS-autoa kuljettanut on hutiloinut moniakin TLL:n sääntöjä vastaan.
    Valo-ohjattuun risteykseen saapuminen on ennalta arvattavissa siten, että valot voivat vaihtua milloin tahansa.
    Miten tavattoman usein kummallisten tapahtumien syyt löytyvätkin olevinaan jostain muusta kuin kuskeista, milloin jarruista ja milloin renkaista ja ennen kaikkea siitä, kun muut tekevät olevinaan jotain hölmöä, mutta itsessä ei tietenkään ole mitään vikaa.

    10 § Ajoneuvojen välinen etäisyys
    14 §Väistämisvelvollisuus
    - Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.
    15 § Ajo risteykseen
    23 § Tilannenopeus
    - Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

    Tuossa mainitaan, että "ajoneuvo on voitava pysäyttää" jne ja jos kuski väittää, ettei tiennyt niin kuskin kuitenkin täytyy tietää miten auto pysähtyy. Jos ei muu auta, niin pysähtymistä pitää kokeilla ennen liikenteeseen lähtemistä ja oma vauhti asetella turvavälien kera sellaiseksi, että onnettomuuksia ei satu. Kuskin vastuuta ei vain pysty kiertelemään mitenkään vaikka kuinka yrittäisi. Renkaiden syyttäminen ei varmasti kelpaa.




    Ei auta vaikka jaarittelet maailman tappiin noista liikennesäännöistäsi, tosielämässä asiat ovat toisin siinä ei jaarittelut auta. Jos auttaisi niin meillähän ei tapahtuisi yhtään onnettomuutta.



    Ilmeisesti hallitset hyvin tuon sääntö ja seuraamuspuolen, mutta tekniikan lainalaisuuksien ymmärrys on tosi hakusessa.



    Ainoa tosi osaaminen liikenteessä syntyy tekniikan rajojen ja rajallisuuksien ymmärryksestä, jolloin syntyy oikeita päätöksiä auton varustelun suhteen ja siinä ei idealismi ja maailmanparannuselkeet tai enemmistön jatkuva haukkuminen paljoa asiaa auta.



    Jos haluaisit ymmärtää lukemasi niin olisit reilusti myöntänyt sen, että punainen lanka oli kuskin vajavainen ymmärrys ABS-jarrujen toimintaedellytyksistä. Sinä kuitenkin halusit valita moralisoinnin ja sormellaosoittelun jota turhempaa tapaa kehittää joukon mielipiteitä saa hakemalla hakea.



    Näyttääkin siltä että kitka-autoilijat ovat kuin lauma kylän rakkeja, joiden elämän ainoa tyydytys on kehua itseään ja rätkättää suurelle enemmistölle, kuten jo nimimerkki antaa selkeästi ymmärtää.

      
  • AkiK:

    Jostain syystä äärikeleillä kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa on suurempi, ...


    Veikkaanpa, että tuon toteamuksen tueksi ei löydy sinulta tai keneltäkään muulta mitään näyttöä. Vai miten on?



    Toki jos on niin huono keli, että 80% nastakuskeista on vaikeuksissa niin kitkakuskeille keli ei ole yhtään helpompi.

      
  • mikahe:

    AkiK:
    Jostain syystä äärikeleillä kitkarenkaiden osuus onnettomuuksissa on suurempi, ...

    Veikkaanpa, että tuon toteamuksen tueksi ei löydy sinulta tai keneltäkään muulta mitään näyttöä. Vai miten on?


    Niimpä. Miski ihmeessä asia olisi niin? Minun pääteillä kokemillani äärikeleillä kitkoilla tuntuu pärjäävän ihan siinä missä nastoillakin. Oli kyseessä sitten lumimyräkkä tai jäätynyt tien pinta. Hieman ihmettelen miten pysyn hengissä edes vesisateella, kun tekniikan maailma on tuominnut kitkarenkaat siinä olosuhteessa hengenvaarallisiksi.



    Toki jos on niin huono keli, että 80% nastakuskeista on vaikeuksissa niin kitkakuskeille keli ei ole yhtään helpompi.


    Todennäköisesti keskimääräiselle kitkakuskille keli on helpompi kuin keskimääräiselle nastakuskille, johtuen suuremmasta kokemuksesta ja paremmista liukkaan kelin ajon taidoista. Kitkarenkaat valitsevan asenne on keskimääräisesti varovaisen tiedostava ja ajotaidot hyvät.

      
  • finman:

    drive:


    Jos Mannerheimintien ruuhkassa teet kesäkelillä kesärenkailla maksimaalisen äkkijarrutuksen vihreisiin valoihin, helposti saisit auton perääsi. Ihan riippumatta millä renkailla se peräänajaja ajaa.


    pystyisitkös sinä olematta ajamaan tuollaisen äkki jarruttelijan perään?




    Tuskin kukaan pystyy. Usein kuulee vähättelyjä sekunnin reaktio-ajasta, joka vaaratilanteen havainnoinnista jarrutuksen alkamiseen keskimäärin menee. Testeissä lähes kaikki saavat alle sekunnin reaktioaikoja, koska testattavat tietävät koko ajan mitä odottaa.



    Mutta onko kenellekään tuttu tunne sellainen, että ajetaan jossakin maaseudulla tuntematonta tietä ja huomataan edessä esim. routakuoppa (voisi olla hirvikin). Siinä ehtii juuri ja juuri hampaita kiristellä ja perseen lihaksia hiukan kiristellä sekä jalan nostaa kaasulta. Tajuntaan iskee samalla tietoisuus, että kohta menee auton rengas syvään kuoppaan. Väistöliikettä ei siltikään kerkiä tehdä saatika jarruttaa.



    Motarilla taikka maantiellä perseessä roikkuva kokee ihan samat tuntemukset silloin, kun edellä menevä jonkun hirven taikka muun esteen takia äkisti jarruttaa. Silloin tulee niitä ketjukolareita, sun muita onnettomuuksia, kun pikkupomolla on tarve puskea autoja ruuhkassa edellänsä. Ikävä kyllä noita turvavälejä ei edelleenkään liikenteessä valvota. Ilmeisesti ko. ongelma ei ole kuitenkaan "ongelma" tilastotieteellisessä merkityksessä.

      
  • misar:

    Ilmeisesti hallitset hyvin tuon sääntö ja seuraamuspuolen, mutta tekniikan lainalaisuuksien ymmärrys on tosi hakusessa.


    Sääntöjä noudattamalla ei tule ajotekniikan kanssa ongelmia.

    Jos aivan tarkasti mennään, niin säännöt edellyttävät ajotekniikan tuntemisen ja osaamisen normaaliliikenteessä. Tuo sisältää ajoneuvon peruskäsittelyn eri olosuhteissa ja erilaisin varustein, kuten esimerkiksi vaikka rengastuksen suhteen ja ABS:stä puhumattakaan. Ei riitä, että kuski pystyy siirtämään ajopelin paikasta toiseen säännöistä välittämättä - kyllä muutakin on osattava.

    Vai oletko eri mieltä?



    Mitä tulee ajoneuvon kuntoon, kuten renkaisiin ja niiden liikennekäytettävyyteen, niin Ajoneuvolaki mainitsee:

    Ajoneuvolaki:

    9 § Vastuu ajoneuvon kunnosta, rekisteröinnistä ja katsastuksesta

    Ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen ja, jos sitä edellytetään, rekisteröity ja asianmukaisesti katsastettu.

    Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi, ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata.
      
  • Kitkakalle:




    Kannattaa katsoa myös Norjan tilastoja. Siellä nastat laitettiin verolle suurimmissa kaupungeissa 2000-luvun alussa. Tuon seurauksena nasta/kitka suhde muuttui 80/20%:sta 20/80%:iin. Siis ennen enemmistönä olleet nastat muuttuivat vähemmistöksi. Kasvoivatko onnettomuudet? Eivät. Tuossa 80% on kaiken tasoista autoa ja kuljettajia, joten syytä ei voi laittaa kuskien tai kaluston piikkiin.




    tiesitkös että norjassa nyös samalla laskettiin nopeus rajoituksia ja oli paljon tv kampanjoita sen tueksi...

    onko sinulla todella tuntumaa kuinka paljon norjassa esim suolataan teitä vrt suomi?

      
  • ddr5:

    Tuskin kukaan pystyy. Usein kuulee vähättelyjä sekunnin reaktio-ajasta, joka vaaratilanteen havainnoinnista jarrutuksen alkamiseen keskimäärin menee. Testeissä lähes kaikki saavat alle sekunnin reaktioaikoja, koska testattavat tietävät koko ajan mitä odottaa.

    Mutta onko kenellekään tuttu tunne sellainen, että ajetaan jossakin maaseudulla tuntematonta tietä ja huomataan edessä esim. routakuoppa (voisi olla hirvikin). Siinä ehtii juuri ja juuri hampaita kiristellä ja perseen lihaksia hiukan kiristellä sekä jalan nostaa kaasulta. Tajuntaan iskee samalla tietoisuus, että kohta menee auton rengas syvään kuoppaan. Väistöliikettä ei siltikään kerkiä tehdä saatika jarruttaa.

    Motarilla taikka maantiellä perseessä roikkuva kokee ihan samat tuntemukset silloin, kun edellä menevä jonkun hirven taikka muun esteen takia äkisti jarruttaa. Silloin tulee niitä ketjukolareita, sun muita onnettomuuksia, kun pikkupomolla on tarve puskea autoja ruuhkassa edellänsä. Ikävä kyllä noita turvavälejä ei edelleenkään liikenteessä valvota. Ilmeisesti ko. ongelma ei ole kuitenkaan "ongelma" tilastotieteellisessä merkityksessä.


    Silloin jos ajaa tavallista lähempänä, uskoisin että se saa ihmisissä tuntemuksen että pitää olla tavallista paremmin varuillaan ja silloin saa niitä hyviä reaktioaikoja. Vaaralliseksi homma menee jos ajaa liian lähellä eikä varaudu yhtään mihinkään. Vilkkaassa liikenteessä ajaminen vaatii jatkuvaa huomiointia, eikä siellä voi ajella samalla tavalla leppoisasti nautiskellen kuin tyhjällä maantiellä. Aivan liian lähellä ajaessa se varautuminenkaan ei enää auta, joten kannattaa katsoa missä tilanteessa sen tekee. Toinen vaikeus noissa yllättävissä jarrutuksissa on hahmottaa, paljonko edellä ajava jarruttaa, jolloin liian lähellä perässä ajava joutuu helposti jarruttamaan vielä enemmän. Vaikka jonon ensimmäiset selviäisivätkin tilanteesta, peräänajo saattaa sattua siellä vähän taaempana jossa joku on tuudittautunut turvallisuuden tunteeseen ja joku tekee hätäjarrutehostetun äkkijarrutuksen. Joten jos joku ajaa liian lähellä perässäsi, kannattaa itse pitää vähän enemmän väliä eteen. Ei siellä jonon puolivälissä tarvii äkkijarrutella, ellei edelläkään jarrutella.

      
  • Rätkätin:

    misar:
    Ilmeisesti hallitset hyvin tuon sääntö ja seuraamuspuolen, mutta tekniikan lainalaisuuksien ymmärrys on tosi hakusessa.

    Sääntöjä noudattamalla ei tule ajotekniikan kanssa ongelmia.
    Jos aivan tarkasti mennään, niin säännöt edellyttävät ajotekniikan tuntemisen ja osaamisen normaaliliikenteessä. Tuo sisältää ajoneuvon peruskäsittelyn eri olosuhteissa ja erilaisin varustein, kuten esimerkiksi vaikka rengastuksen suhteen ja ABS:stä puhumattakaan. Ei riitä, että kuski pystyy siirtämään ajopelin paikasta toiseen säännöistä välittämättä - kyllä muutakin on osattava.
    Vai oletko eri mieltä?

    Mitä tulee ajoneuvon kuntoon, kuten renkaisiin ja niiden liikennekäytettävyyteen, niin Ajoneuvolaki mainitsee:
    Ajoneuvolaki:
    9 § Vastuu ajoneuvon kunnosta, rekisteröinnistä ja katsastuksesta

    Ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen ja, jos sitä edellytetään, rekisteröity ja asianmukaisesti katsastettu.

    Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi, ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata.




    Kun kitka-autoilija ajaa märällä tai sateella, niin käytännön tilanne on ettei hänellä ole kuin naurettava kitkakerroin käytössä, kun syntyy mahdollinen äkkitilanne jossa 100km nopeudesta kesärengasauto on pysähtynyt, niin kitkaauton liikenopeus on 70km tilanne saattaa olla hengenvaarallinen erityisesti edelläajavalle.



    Oletko siis sitä mieltä että kitka-autoilijalla, on kaikki kunnossa koska hän ajaa laillista yhdistelmää jonka sinun ihailemasi virkamieskunta on siunannut lailliseksi. Käsittääkseni nykyinen asiantila osoittaa äärimmäistä kyvyttömyyttä virkamiehiltä ymmärtää tekniikan lainalaisuuksia, eikä asiaa tule yhtään hyväksytymmäksi siitä syystä ettei kyseistä käytön kieltävää säännöstä ole olemssa.



    Monien kitkankäyttäjien täällä toistuvasti hokema asia on, ettei nastoja talvella tarvita koska tiet ovat jatkuvasti sulia, ja märkiä joka käytännösä tarkoittaa ettei valtaosalta ajoajasta kitkankäyttäjiä ole kuin surkea jarrutuskitka käytössä. Tätä seikkaa TM:n testimiehistö on ehkä jo kymmenkunta vuotta korostanut, että vaativimmat talvikelit ovat nimenomaan etelässä jossa kitka on surkeimmillaan. Kun tätä tosiasiaa ei kitkankäyttäjät suostu myöntämään, niin mistä on kysymys onko se ylimielisyys vai tyhmyys vai narsistinen ajattelu omasta ylivoimaisesta kyvyistä joka kirvoittaa täälläkin jatkuvasti näitä älyttömiä perusteluja.



    On täysin turhaa vedota ja moralisoida näistä säännöistä minulle koska vuonna -93 se oli täysin lain ja paragraafit täyttämä yhdistelmä, aivan kuten nykyisin kaikkien kitkankäyttäjien osalta talvella ja kesällä. Ero on siinä, että tajusin jo silloin tekniikan tuomat rajoitukset enkä ole sen jälkeen, omaan turhamaisuuteen tai mukavuuteen vedoten suostunut edes unissani harkitsemaan kitkojenkäyttämistä. Maantieteelle me emme voi mitään joka tuo meille erillaisia vaatimuksia, kuin jossain etelämmässä se pitäisi olla aika yksinkertainen yhtälö ymmärtää.

      
  • drive:

    ddr5:
    Tuskin kukaan pystyy. Usein kuulee vähättelyjä sekunnin reaktio-ajasta, joka vaaratilanteen havainnoinnista jarrutuksen alkamiseen keskimäärin menee. Testeissä lähes kaikki saavat alle sekunnin reaktioaikoja, koska testattavat tietävät koko ajan mitä odottaa.

    Mutta onko kenellekään tuttu tunne sellainen, että ajetaan jossakin maaseudulla tuntematonta tietä ja huomataan edessä esim. routakuoppa (voisi olla hirvikin). Siinä ehtii juuri ja juuri hampaita kiristellä ja perseen lihaksia hiukan kiristellä sekä jalan nostaa kaasulta. Tajuntaan iskee samalla tietoisuus, että kohta menee auton rengas syvään kuoppaan. Väistöliikettä ei siltikään kerkiä tehdä saatika jarruttaa.

    Motarilla taikka maantiellä perseessä roikkuva kokee ihan samat tuntemukset silloin, kun edellä menevä jonkun hirven taikka muun esteen takia äkisti jarruttaa. Silloin tulee niitä ketjukolareita, sun muita onnettomuuksia, kun pikkupomolla on tarve puskea autoja ruuhkassa edellänsä. Ikävä kyllä noita turvavälejä ei edelleenkään liikenteessä valvota. Ilmeisesti ko. ongelma ei ole kuitenkaan "ongelma" tilastotieteellisessä merkityksessä.

    Silloin jos ajaa tavallista lähempänä, uskoisin että se saa ihmisissä tuntemuksen että pitää olla tavallista paremmin varuillaan ja silloin saa niitä hyviä reaktioaikoja. Vaaralliseksi homma menee jos ajaa liian lähellä eikä varaudu yhtään mihinkään. Vilkkaassa liikenteessä ajaminen vaatii jatkuvaa huomiointia, eikä siellä voi ajella samalla tavalla leppoisasti nautiskellen kuin tyhjällä maantiellä. Aivan liian lähellä ajaessa se varautuminenkaan ei enää auta, joten kannattaa katsoa missä tilanteessa sen tekee. Toinen vaikeus noissa yllättävissä jarrutuksissa on hahmottaa, paljonko edellä ajava jarruttaa, jolloin liian lähellä perässä ajava joutuu helposti jarruttamaan vielä enemmän. Vaikka jonon ensimmäiset selviäisivätkin tilanteesta, peräänajo saattaa sattua siellä vähän taaempana jossa joku on tuudittautunut turvallisuuden tunteeseen ja joku tekee hätäjarrutehostetun äkkijarrutuksen. Joten jos joku ajaa liian lähellä perässäsi, kannattaa itse pitää vähän enemmän väliä eteen. Ei siellä jonon puolivälissä tarvii äkkijarrutella, ellei edelläkään jarrutella.




    Käsittääkseni olet selkeästi puolustanut lähellä ajamista, omaan ylivoimaiseen osaamiseen vedoten, ja jos jotain olisi tapahtumassa niin syy mielestäsi aina on muissa autoilijoissa tai pikkupomoissa jotka eivät ymmärrä mistään mitään. Aika yksioikoinen olet omassa logiikassasi.



    Onko sinulla näyttöä, moottoriurheilun saralta muuta kuin omat kuvitelmasi ylivoimaisesta osaamisestasi. Voin kyllä itse todeta että näyttöä löytyy, se ei kuitenkaan pakota mollaamaan kaikkia muita tyhmiksi ja osaamatomiksi eikä varsinkaan pakota puskurissa roikkumseen.



    En ole koskaan tuntenut tarvetta puskurissa roikkumiseen, ja olen tehnyt havaintotutkimusta roikkujista. Havainto joka suorastaan hyppii silmille on jarrujen käyttö, se on tiheydessä luokkaa 130krt./100km riittävän turvavälin pitäjillä se on luokkaa 5-10krt./100km Sinun mielestäsi roikkuminen lisää reaktionopeutta, eli voikin kysyä montako kymmentä liikennetilannetta jää huomaamatta kun keskittyminen on pelkästään perävaloissa.



    Oma kokemus kertoo ettei perässäajaja näe edessä tulevia liikennetilanteita,tekee riskiohituksia koska ei pysty näkemään kuin lähietäisyydelle. Kuski on jatkuvassa jännittyneisyyden tilassa, koska joutuu olemaan valppaana tuijottamassa edellä ajavan perävaloja joka taas väsyttää, ja taas reaktiokyky heikkenee.



    Nykyään näyttäisi siltä että 80-90% prosenttia olevan tietämättömiä turvavälin merkityksestä riippumatta kokemuksesta, muuten on vaikea selittää moista roikkumista.



    Itse en kannata minkäännäköisiä sanktioita, vaikka valtaosa niitä näyttäisivät kannattavan, siinä määrin monet kirjoittajat näytävän niitä rakastavan, kunhan vain ei satu omaan nilkkaan. Jos sanktioita tarvitaan, niin kannattaisin lämpimästi turvavälien nostamista ykkösasiaksi. Tällä muutoksella olisi merkittävä turvallisuutta parantava seuraamus, etten sanoisi järisyttävä.



    Odotan edelleen kommentiasi ABS-jarrujen toimivuudesta kitkoilla märällä talvi tai kesätiellä. Vai pitääkö hiljaisuus tulkita siten, ettet kykene keksimään selityksiä kun olet voimakkaasti puolustanut niiden käyttöä nimenomaan sulilla märillä etelä-suomen teillä.

      
  • Rätkätin:

    FARwd:
    drive:
    Vaarallista on se kun joku pysähtyy muita nopeammin, ja tästä ei ainakaan kitkakuskeja voi syyttää. Useimmiten peräänajetuiksi taitavat tulla ne vähän ajavat epävarmat kuskit nastarenkaineen. Säikähtävät ihan normaaleissa liikennetilanteissa kun eivät tiedä miten toimia, ja lyövät jarrut pohjaan. Ei se renkaista johdu kun sitä tapahtuu kesälläkin, vaikka tietenkin mitä paremmat renkaat sitä vaarallisemman tilanteen pystyy aiheuttamaan.


    Eli turvallisimmat renkaat ovat mahdollisimman liukkaat nastattomat renkaat? Taidat olla aivan tosissasi? Mutta et ole ensimmäinen; jollen väärin muista, niin "mikahe" oli näillä linjoilla jo ennen sinua. :wave:

    "mahdollisimman liukkaat" .. kuka sellaista on väittänyt?

    Hyväpitoisilla kumeilla on mahdollista sählätä kunnolla.
    Minäkin olen kaiken aikaa sanonut, että renkaiden varaan ei turvallisuutta kannata laskea yhtään. Renkaiden täytyy tietenkin olla lailliset, mutta sitten se onkin pelkästään kuski, jonka täytyy pitää ohjat käsissään. On pakko ajatella kaikkia muitakin saman aikaisesti ympärillä olevia eikä tuijotella vain omaa napaansa.




    Osoittaako se sitten kitkankäyttäjiltä suurta vastuullisuutta muiden turvallisuudesta, koska vähän väliä hehkutetaan kuinka mukavat hiljaiset ja polttoainetta säästävät ne ovatkaan, mokomatkin kusiluistimet jotka tulisi asetuksella kieltää.



    Mihin tuo omaan napaan tuijottelu mielestäsi perustuu, jos autoilija hankkii kunnon renkaat niin mielestäni se osoittaa nimenomaan suurta vastuulisuutta juuri niiden muiden osalta.

      
  • misar:

    Oletko siis sitä mieltä että kitka-autoilijalla, on kaikki kunnossa koska hän ajaa laillista yhdistelmää jonka sinun ihailemasi virkamieskunta on siunannut lailliseksi. Käsittääkseni nykyinen asiantila osoittaa äärimmäistä kyvyttömyyttä virkamiehiltä ymmärtää tekniikan lainalaisuuksia, eikä asiaa tule yhtään hyväksytymmäksi siitä syystä ettei kyseistä käytön kieltävää säännöstä ole olemssa.


    Yhden miehen sota virkamiehiä vastaan ... :flower:



    Minä olen ajanut ainakin 20 vuotta pelkästään nastarenkailla ja jotain kokemusta on ehtinyt niistä tulla. Olen ajellut kitkarenkailla kesät talvet ja jotain kokemusta on ehtinyt niistäkin näiden vuosien aikana tulla. Olen ehtinyt körötellä jos jonkinlaisilla ajopeleillä ja kokemusta kertyy yhä edelleen. Edelleenkin väitän, että kaikkein tärkein merkitys on kuskilla ja hänen ajotavoillaan, kyvyllään pelata yhteispeliä liikenteessä ja erityisen painava merkitys kyvyllä ennakoida. Joka rakoseen mihin auton nokka mahtuu ei suinkaan kannata nokkaa työntää.



    Aivan jonninjoutavaa moskaa on korostaa täysin marginaalisia renkaista johtuvia eroja. Jos jotain merkittävää eroa on ihan pakko löytää, niin kuskeissa on isojakin eroja. Jos virkamiehet olisivat ihan oikeasti renkaiden suhteen niin pahasti väärässä kuin väität, niin johan tuo olisi laajemminkin keksitty ja tutkittu. Vaan asia taitaa olla oikeasti niin, että kitkarenkaat valtaavat yhä enenevässä määrin markkinoita. Itse ajelen yhä edelleen joka talvi sekä nastoilla että kirkoilla enkä mitään ratkaisevaa eroa ole näiden vuosien aikana lainkaan huomannut. Samaa sanovat kovin monet muutkin. Aivan turha paukutella henkseleitä puolesta tai vastaan - kitkoista tai nastoista. Jokainen saa ihan vapaasti valita haluaako ajella kitkoilla tai nastoilla. Molemmat ovat laillisia. Ei minulla mitään erityistä intohimoa ole kitkoihin, minä vain en tarvitse nastoja - niin yksinkertaista.

      
  • misar:

    Osoittaako se sitten kitkankäyttäjiltä suurta vastuullisuutta muiden turvallisuudesta, koska vähän väliä hehkutetaan kuinka mukavat hiljaiset ja polttoainetta säästävät ne ovatkaan, ...


    Ne ovat mukavat ja hiljaiset, mutta mistään polttoaineen säästöstä en ole kuullutkaan.



    misar:

    mokomatkin kusiluistimet jotka tulisi asetuksella kieltää.


    :grin:



    misar:

    Mihin tuo omaan napaan tuijottelu mielestäsi perustuu, jos autoilija hankkii kunnon renkaat niin mielestäni se osoittaa nimenomaan suurta vastuulisuutta juuri niiden muiden osalta.


    Joka ikinen saa minun puolestani ostaa millaiset renkaat ikinä haluaakaan. Ihan sama minulle.



    Jos viitsit lukaista tuon edellisen vastaukseni, niin voisit huomata, että minua voisi aivan hyvin syyttää nastarenkailijaksi kuin kitkarenkailijaksikin. Mutta tuon kaltaiset kommentit "mokomatkin kusiluistimet jotka tulisi asetuksella kieltää" ovat hieman kummallisia. Mistäköhän se kertoo?

    :flower:



    Se, mikä minua ihan eniten huolestuttaa tässä rengaskeskustelussakin on, että porukka ajelee ihan miten sattuu, ei tunne sääntöjä, ei välitä niistä vähistäkään tuntemistaan säännöistä ja tiukkojen paikkojen tullen syyttelevät kalustoa vaikka oikea syyllinen on kuski.

      
  • Rätkätin:

    misar:
    Oletko siis sitä mieltä että kitka-autoilijalla, on kaikki kunnossa koska hän ajaa laillista yhdistelmää jonka sinun ihailemasi virkamieskunta on siunannut lailliseksi. Käsittääkseni nykyinen asiantila osoittaa äärimmäistä kyvyttömyyttä virkamiehiltä ymmärtää tekniikan lainalaisuuksia, eikä asiaa tule yhtään hyväksytymmäksi siitä syystä ettei kyseistä käytön kieltävää säännöstä ole olemssa.

    Yhden miehen sota virkamiehiä vastaan ... :flower:

    Minä olen ajanut ainakin 20 vuotta pelkästään nastarenkailla ja jotain komenusta on ehtinyt niistä tulla. Olen ajellut kitkarenkailla kesät talvet ja jotain komusta on ehtinyt niistäkin näiden vuosien aikana tulla. Olen ehtinyt körötellä jos jonkinlaisilla ajopeleillä ja kokemusta kertyy yhä edelleen. Edelleenkin väitän, että kaikkein tärkein merkitys on kuskilla ja hänen ajotavoillaan, kyvyllään pelata yhteispeli liikenteessä ja erityisen painava merkitys kyvyllä ennakoida. Joka rakoseen mihin auton nokka mahtuu ei suinkaan kannata nokkaa työntää.

    Aivan jonninjoutavaa moskaa on korostaa täysin marginaalisia renkaista johtuvia eroja. Jos jotain merkittävää eroa on ihan pakko löytää, niin kuskeissa on isojakin eroja. Jos virkamiehet olisivat ihan oikeasti renkaiden suhteen niin pahasti väärässä kuin väität, niin johan tuo olisi laajemminkin keksitty ja tutkittu. Vaan asia taitaa olla oikeasti niin, että kitkarenkaat valtaavat yhä enenevässä määrin markkinoita. Itse ajelen yhä edelleen joka talvi sekä nastoilla että kirkoilla enkä mitään ratkaisevaa eroa ole näiden vuosien aikana lainkaan huomannut. Samaa sanovat kovin monet muutkin. Aivan turha paukutella henkseleitä puolesta tai vastaan - kitkoista tai nastoista. Jokainen saa ihan vapaasti valita haluaako ajella kitkoilla tai nastoilla. Molemmat ovat laillisia. Ei minulla mitään erityistä intohimoa ole kitkoihin, minä vain en tarvitse nastoja - niin yksinkertaista.




    Suomessa on virkamiehiä kai noin 700000 kunnat mukaanlukien sehän tekee peräti 7 asiakasta virkamiestä kohden luulisi asioiden sujuvan loistavasti kun melkein kaikilla on henkilökohtainen palvelija, mutta miksi sitten kaikki menee päin persettä. Siksi että joukossa on korkeintaa pari prosenttia fiksuja jolla on jotain merkitystä kansalaisten kannalta loppu sitten yrittää keksiä jotain tekemistä keksimällä lisää sääntöjä ja rajoitteita tai lukee hesaria päivätyökseen. Ei kai se minun vikani ole, jos satut olemaan virkamies joka käy yhden miehen sotaa kansalaisten kiusaksi rajoitteiden ja sääntöjen lisäämiseksi.



    Oletko sitä mieltä että jarrutusmatkan ollessa 2,5-3 kertainen kesärenkaaseen verrattuna, on kyseessä marginaalinen ero. Uskotko tosiaan muiden ymmärtävän tälläisia letkautuksia jos ero on sama kuin osa ajaisi jarrullisella autolla, ja osa jarruttomalla. Siinä sitä sietäisi ennakoivan ajotavan olla korkeimmalla mahdollisella tasolla, mutta oletko varma että 100% kesäkitkoilla ajavista on siinä joukossa. Tätä on näistä mielipiteistä vaikea uskoa, täysin päinvastaista kylläkin.

      
  • misar:

    ... mutta miksi sitten kaikki menee päin persettä.


    Mikäs nyt mättää? :flower:



    Tunnustan: psst .. en ole virkamies ..

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit