Kerrotko vielä ihan tarkalleen, mitä tieliikennelain pykälää paheksumasi haitariliikettä välttämään pyrkivä ajotapani ylipitkine turvaväleineen rikkoo?
Ei mitään. Mutta se ei silti tarkoita sitä, että jono takana ei kärsisi hidastuksistasi. Totesin, ettei tarvitse tehdä mitään erityistä. Tilaa ohittajallekin riittää, joten senkään takia mitään syytä hidastaa ei ole.
Minä en nähnyt kommentoimassamme postauksessa mitään sopimatonta, vaan päinvastoin hyvän "lebensraumin" säilyttämisen.
Ei tässä mistään varsinaisesta liikenteen ongelmatilanteesta olekaan kyse. Mutta koska ainakin minulla on halu ja mahdollisuus pitää rima ajotavan suhteen paljon korkeammalla kuin tutkijalautakuntatilastojen kärkinimillä tai sakkobujetin päärahoittajilla, miksi en mahdollisuutta käyttäisi hyväkseni. Samasta syystä puutun näihin yksityiskohtiin myös keskusteluissa. Ymmärrän hyvin omaa ajotapaa kohtaan esitetyn kritiikin satuttavuuden, silti herneiden veto on turhaa. Asiat asioina.
FARwd:n myöhemmässä postauksessa ajatus "katkaista jono omalta kohdalta" kuulostaa hyvin tutulta.
Jonon katkaiseminen on hyvä asia, sitä ei missään vaiheessa ole ollut kyse.
Jonon katkaiseminen omalta kohdalta käy helposti, mutta huolimattomasti haitarin edelle siirtyvä saattaa käyttää keinoja, joilla päätyy helposti tämän keskustelun syntipukiksi. Jos jono on riittävän (EDIT: rikollisen ) tiukka, ei siitä pääse ohi ilman rikollisia keinoja.
Jonon tiukkuus oli ongelma vain niille, jotka siihe syyllistyivät. Ei siis tässä tapauksessa ohitettavalla. Mutta jos ohittaja silti käyttää kyseenalaisia keinoja ja ohitettavan siksi täytyy esim. hidastaa, tietysti silloin pitää hidastaa eikä kyse ole tarpeettomasta haitarin aiheuttamisesta ohitettavan taholta. Pointti oli kuitenkin siinä, että koska tiedämme useimpien laiminlyövän riittävän turvavälin, ei meillä ole syytä vaikeuttaa näitten elämää. Päinvastoin.
Siellä takana ottaa pattiin, mutta ei auta. Ei semmoisten sekaan voi moottoripyörää tunkea, jotka ovat jo todistaneet täydellisen tilannetajun puutteensa.
Itse en pyörällä aja, mutta tilanne on varsin tuttu. Sopivan etäisyyden päästä tilanteiden kehittymisen aavistaa usein jo ennenkuin ne varsinaisesti ovat syntyneetkään ja sieltä näytelmää on mielenkiintoista seurata.
En ihan ymmärrä mitä ajattelet kysymykselläsi paljonko hävisin. Mielestäni mahdollisesti voitin elämäni antamalla kiireisten mennä.
Voitto-sana ohittajienkin kohdalla lienee väärä, mutta jotenkin tuntuu että he itse kokevat voittavansa jotain ohituksillaan.
Ei ohittamisessakaan ole sinällään mitään väärää, mutta on paikkoja ja on tapoja. Ohitan itsekin, jos katson tarpeelliseksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyseessä horisonttiin jatkuva tiivis jonomuodostelma.
Laki vaatii sitä turvaväliä. Sitä vain valvotaan erittäin vähän. Kirjoitukseni oli tarkoitus osittain myös tuoda ilmi, että turvaväliä tulkitaan usein väärin, joka johtaa tarpeettomaan ohitteluun.
Raskaalle kalustolle normaalioloissa suositus on 4 sek. 80 kmh vauhdissa. En itse laske sekuntteja millään ajoneuvolla, vaan se turvaväli tulee ihan selkäytimestä.
Eipä tule ohituksen estäminen minunkaan mieleeni. Mieluummin päin vastoin. Sen ohituksen järkevyyden voin silti kyseenalaistaa. On vain niin, etä tapani ajaa on se että teen runsaasti huomioita kaikesta ympärilläni tapahtuvasta ja tällöin epäkohdatkin tulevat huomioiduksi. Onhan tällainen ajaminen toki "raskaampaa", kuin horroksessa ajaminen, mutta mielestäni turvallisempaa. Tähän ajotapaan kuuluu huomioiden lisäksi niihin reagoiminen ja tilanteiden ennakoiminen.
En ihan ymmärrä mitä ajattelet kysymykselläsi paljonko hävisin. Mielestäni mahdollisesti voitin elämäni antamalla kiireisten mennä.
Ymmärsin selostuksesi hyvin samanlaiseksi kuin FARwd:n kuvaama tapa katkaista jono omalta kohdalta. Mutta silloin kun olet päättänyt tyytyä "sijoitukseesi" jonossa, kerrot joutuvasi jatkamaan ikiliikkujaksi kuvaamaasi väistelyä.
Ymmärsin, että koet sinut pakotettavan johonkin, mitä et tahtoisi tehdä, ja että pakottajina ovat sellaiset, jotka eivät edes ohituksistaan "hyödy".
Silti itsekin sanot voittaneesi, ainakin polttoainelaskussasi, niin eihän silloin ole kyse asiasta johon sinut pitäisi pakottaa?
Tehdään tilaa ajoissa ja antaa palaa, jos hyvin kulkee.
Minä en nähnyt kommentoimassamme postauksessa mitään sopimatonta, vaan päinvastoin hyvän "lebensraumin" säilyttämisen.
koska ainakin minulla on halu ja mahdollisuus pitää rima ajotavan suhteen paljon korkeammalla kuin tutkijalautakuntatilastojen kärkinimillä tai sakkobujetin päärahoittajilla...
Eiköhän meillä ole sama tavoite ja elintila on yksi väline sen saavuttamiseksi.
Vaikka FARwd kertoi hyvän periaatteen, hän jätti soveltamisen itse kunkin järkeiltäväksi. Vapaan tilan hankkiminen on hyvä periaate, mutta sitäkin voi toteuttaa hyvin tai vähemmän hyvin. Riskitaso riippuu ihan siitä, kuinka hyvin osaa ottaa tarvitsemansa vapaan tilan.
Eiköhän se ole selvä kaikille, ettei jonon edelle horisonttiin häviäminen ole kaikissa tilanteissa järkevä vaihtoehto. Mutta ei myöskään voida todistaa etteikö niin voisi turvallisestikin tehdä, silloin kun se on sopivaa.
En ihan ymmärrä mitä ajattelet kysymykselläsi paljonko hävisin. Mielestäni mahdollisesti voitin elämäni antamalla kiireisten mennä.
Ymmärsin selostuksesi hyvin samanlaiseksi kuin FARwd:n kuvaama tapa katkaista jono omalta kohdalta. Mutta silloin kun olet päättänyt tyytyä "sijoitukseesi" jonossa, kerrot joutuvasi jatkamaan ikiliikkujaksi kuvaamaasi väistelyä.
Ymmärsin, että koet sinut pakotettavan johonkin, mitä et tahtoisi tehdä, ja että pakottajina ovat sellaiset, jotka eivät edes ohituksistaan "hyödy".
Silti itsekin sanot voittaneesi, ainakin polttoainelaskussasi, niin eihän silloin ole kyse asiasta johon sinut pitäisi pakottaa?
Tehdään tilaa ajoissa ja antaa palaa, jos hyvin kulkee.
Jotenkin minusta tuntuu, että nyt kiistellään sanoista. Molemmat tavoittelevat samaa asiaa, mutta tapa ilmaista on eri. Tottakai minua "jurppii" jos joku erikoisella toiminnallaan vaikuttaa minun rauhallista menoani haittaavasti. En kuitenkaan koe sitä isoksi asiaksi.
Voin silti arvostella muitten toimia, mutta en anna sen vaikuttaa tekemisiini muuten, kuin että pyrin ainakin välttämään riskin kasvattamisen, jos en muuta.
Taloudellinen ajo on mieleeni, mutta menemisessäni ei se polttoainelasku ole ensisijainen asia. En tainnut mainita taloudellisuutta kirjoituksessani.
Toki myönnän, että en ole aina ajatellut näin. Olen joskus ollut oikea kusipää, näin jälkikäteen ajateltuna. Toimintamallini ovat pikkuhiljaa muuttuneet vuosien myötä.
Mottoripyörällä ajaminen avasi silmiäni monella tapaa, eikä iän mukanaan tuoma maltti mielestäni ole huonontanut liikennekäyttäytymistäni, vaan päin vastoin. En silti ole ikäloppu.
Se että joku ajaa oikein (ainakin omasta mielestään) ei ole syy terrorisoida kyseistä kuljettajaa.
Eiköhän meillä ole sama tavoite ja elintila on yksi väline sen saavuttamiseksi.
Kyllä. Oletuksena olikin, että edessämme on riittävä turvaväli (emmehän me milloinkaan laiminlyö tätä asiaa, emmehän).
Vaikka FARwd kertoi hyvän periaatteen, hän jätti soveltamisen itse kunkin järkeiltäväksi. Vapaan tilan hankkiminen on hyvä periaate, mutta sitäkin voi toteuttaa hyvin tai vähemmän hyvin. Riskitaso riippuu ihan siitä, kuinka hyvin osaa ottaa tarvitsemansa vapaan tilan.
Kommenttini koski tilannetta, jossa ei ole syytä olettaa ohittajan jäävän eteen. Toisenlaisessa tilanteessa totesin periaatteen olevan ok.
Pointtina tässä oli välinpitämättömyys muita kohtaan. Jos kerron, etten välitä ylinopeutta ajavista mitään, vaan ajan esimerkiksi moottoritiellä vasenta kaistaa tällaisen edessä suurinta sallittua kauempana edessä olevan hitaamman takia, en luultavasti saa myötätuntoa osakseni. Tilanne on periaatteessa samanlainen kuin Farwd:n suhtautuminen takanansa jonossa ajaviin. Mitäpä minä niistä välitän, jotka eivät rajoitusta noudata. Omapahan on asiansa.
Kokonaan toinen juttu on se, että ajotapa on syytä olla sellainen, ettei muilta tarvitse anoa ymmärtämystä. Eli pitää etäisyydet ja nopeudet kurissa.
Eiköhän se ole selvä kaikille, ettei jonon edelle horisonttiin häviäminen ole kaikissa tilanteissa järkevä vaihtoehto. Mutta ei myöskään voida todistaa etteikö niin voisi turvallisestikin tehdä, silloin kun se on sopivaa.
Juuri näin. Ja vaikka ohittajan motiivina ei olisikaan kadota horisonttiin turvallisuuden takia (eihän se voi olla perusteltua meidän edestä ), ohitettavan toiminta on syytä olla harkittua. Kaikkien osapuolien suhteen.
FARwd:
Ei mitään. Mutta se ei silti tarkoita sitä, että jono takana ei kärsisi hidastuksistasi. Totesin, ettei tarvitse tehdä mitään erityistä. Tilaa ohittajallekin riittää, joten senkään takia mitään syytä hidastaa ei ole.
740 GLE:
Ei tässä mistään varsinaisesta liikenteen ongelmatilanteesta olekaan kyse. Mutta koska ainakin minulla on halu ja mahdollisuus pitää rima ajotavan suhteen paljon korkeammalla kuin tutkijalautakuntatilastojen kärkinimillä tai sakkobujetin päärahoittajilla, miksi en mahdollisuutta käyttäisi hyväkseni. Samasta syystä puutun näihin yksityiskohtiin myös keskusteluissa. Ymmärrän hyvin omaa ajotapaa kohtaan esitetyn kritiikin satuttavuuden, silti herneiden veto on turhaa. Asiat asioina.
Jonon katkaiseminen on hyvä asia, sitä ei missään vaiheessa ole ollut kyse.
Jonon tiukkuus oli ongelma vain niille, jotka siihe syyllistyivät. Ei siis tässä tapauksessa ohitettavalla. Mutta jos ohittaja silti käyttää kyseenalaisia keinoja ja ohitettavan siksi täytyy esim. hidastaa, tietysti silloin pitää hidastaa eikä kyse ole tarpeettomasta haitarin aiheuttamisesta ohitettavan taholta. Pointti oli kuitenkin siinä, että koska tiedämme useimpien laiminlyövän riittävän turvavälin, ei meillä ole syytä vaikeuttaa näitten elämää. Päinvastoin.
Itse en pyörällä aja, mutta tilanne on varsin tuttu. Sopivan etäisyyden päästä tilanteiden kehittymisen aavistaa usein jo ennenkuin ne varsinaisesti ovat syntyneetkään ja sieltä näytelmää on mielenkiintoista seurata.
740GLE:lle.
En ihan ymmärrä mitä ajattelet kysymykselläsi paljonko hävisin. Mielestäni mahdollisesti voitin elämäni antamalla kiireisten mennä.
Voitto-sana ohittajienkin kohdalla lienee väärä, mutta jotenkin tuntuu että he itse kokevat voittavansa jotain ohituksillaan.
Ei ohittamisessakaan ole sinällään mitään väärää, mutta on paikkoja ja on tapoja. Ohitan itsekin, jos katson tarpeelliseksi. Tällöin ei kuitenkaan ole kyseessä horisonttiin jatkuva tiivis jonomuodostelma.
Laki vaatii sitä turvaväliä. Sitä vain valvotaan erittäin vähän. Kirjoitukseni oli tarkoitus osittain myös tuoda ilmi, että turvaväliä tulkitaan usein väärin, joka johtaa tarpeettomaan ohitteluun.
Raskaalle kalustolle normaalioloissa suositus on 4 sek. 80 kmh vauhdissa. En itse laske sekuntteja millään ajoneuvolla, vaan se turvaväli tulee ihan selkäytimestä.
Eipä tule ohituksen estäminen minunkaan mieleeni. Mieluummin päin vastoin. Sen ohituksen järkevyyden voin silti kyseenalaistaa. On vain niin, etä tapani ajaa on se että teen runsaasti huomioita kaikesta ympärilläni tapahtuvasta ja tällöin epäkohdatkin tulevat huomioiduksi. Onhan tällainen ajaminen toki "raskaampaa", kuin horroksessa ajaminen, mutta mielestäni turvallisempaa. Tähän ajotapaan kuuluu huomioiden lisäksi niihin reagoiminen ja tilanteiden ennakoiminen.
Poni:
Ymmärsin selostuksesi hyvin samanlaiseksi kuin FARwd:n kuvaama tapa katkaista jono omalta kohdalta. Mutta silloin kun olet päättänyt tyytyä "sijoitukseesi" jonossa, kerrot joutuvasi jatkamaan ikiliikkujaksi kuvaamaasi väistelyä.
Ymmärsin, että koet sinut pakotettavan johonkin, mitä et tahtoisi tehdä, ja että pakottajina ovat sellaiset, jotka eivät edes ohituksistaan "hyödy".
Silti itsekin sanot voittaneesi, ainakin polttoainelaskussasi, niin eihän silloin ole kyse asiasta johon sinut pitäisi pakottaa?
Tehdään tilaa ajoissa ja antaa palaa, jos hyvin kulkee.
Herbert:
Eiköhän meillä ole sama tavoite ja elintila on yksi väline sen saavuttamiseksi.
Vaikka FARwd kertoi hyvän periaatteen, hän jätti soveltamisen itse kunkin järkeiltäväksi. Vapaan tilan hankkiminen on hyvä periaate, mutta sitäkin voi toteuttaa hyvin tai vähemmän hyvin. Riskitaso riippuu ihan siitä, kuinka hyvin osaa ottaa tarvitsemansa vapaan tilan.
Eiköhän se ole selvä kaikille, ettei jonon edelle horisonttiin häviäminen ole kaikissa tilanteissa järkevä vaihtoehto. Mutta ei myöskään voida todistaa etteikö niin voisi turvallisestikin tehdä, silloin kun se on sopivaa.
740 GLE:
Jotenkin minusta tuntuu, että nyt kiistellään sanoista. Molemmat tavoittelevat samaa asiaa, mutta tapa ilmaista on eri. Tottakai minua "jurppii" jos joku erikoisella toiminnallaan vaikuttaa minun rauhallista menoani haittaavasti. En kuitenkaan koe sitä isoksi asiaksi.
Voin silti arvostella muitten toimia, mutta en anna sen vaikuttaa tekemisiini muuten, kuin että pyrin ainakin välttämään riskin kasvattamisen, jos en muuta.
Taloudellinen ajo on mieleeni, mutta menemisessäni ei se polttoainelasku ole ensisijainen asia. En tainnut mainita taloudellisuutta kirjoituksessani.
Toki myönnän, että en ole aina ajatellut näin. Olen joskus ollut oikea kusipää, näin jälkikäteen ajateltuna. Toimintamallini ovat pikkuhiljaa muuttuneet vuosien myötä.
Mottoripyörällä ajaminen avasi silmiäni monella tapaa, eikä iän mukanaan tuoma maltti mielestäni ole huonontanut liikennekäyttäytymistäni, vaan päin vastoin. En silti ole ikäloppu.
Se että joku ajaa oikein (ainakin omasta mielestään) ei ole syy terrorisoida kyseistä kuljettajaa.
740 GLE:
Kyllä. Oletuksena olikin, että edessämme on riittävä turvaväli (emmehän me milloinkaan laiminlyö tätä asiaa, emmehän).
Kommenttini koski tilannetta, jossa ei ole syytä olettaa ohittajan jäävän eteen. Toisenlaisessa tilanteessa totesin periaatteen olevan ok.
Pointtina tässä oli välinpitämättömyys muita kohtaan. Jos kerron, etten välitä ylinopeutta ajavista mitään, vaan ajan esimerkiksi moottoritiellä vasenta kaistaa tällaisen edessä suurinta sallittua kauempana edessä olevan hitaamman takia, en luultavasti saa myötätuntoa osakseni. Tilanne on periaatteessa samanlainen kuin Farwd:n suhtautuminen takanansa jonossa ajaviin. Mitäpä minä niistä välitän, jotka eivät rajoitusta noudata. Omapahan on asiansa.
Kokonaan toinen juttu on se, että ajotapa on syytä olla sellainen, ettei muilta tarvitse anoa ymmärtämystä. Eli pitää etäisyydet ja nopeudet kurissa.
Juuri näin. Ja vaikka ohittajan motiivina ei olisikaan kadota horisonttiin turvallisuuden takia (eihän se voi olla perusteltua meidän edestä ), ohitettavan toiminta on syytä olla harkittua. Kaikkien osapuolien suhteen.