Virheet liikenteessä

85 kommenttia
13»
  • Poni:

    ritsa:

    Kolmiolla ei ole mitään painoarvoa koska jokaisessa liittymässä on sulkuviivaa vähintään kymmeniä metrejä jonka ylittäminen on luonnollisesti aina kielletty, kun sulkuviiva loppuu laitetaan vilkku päälle ja vaihdetaan kaistaa kun tulee sopiva väli. Auton nopeus on tässä vaiheessa sovitettu liikennevirtaan.



    Kolmiolla ei ole painoarvoa?
    Kyllä sillä on. Ei niitä huvikseen sinne ripotella.


    Kyllä niitä ripotellaan.



    https://maps.google.fi/?ll=61.502054,23.804251&spn=0.000461,0.001711&t=m&z=19&layer=c&cbll=61.50192,23.804152&panoid=eCstP65hBtcmRjLVRkidTg&cbp=12,1.91,,0,0



    Tälläkään kolmiolla ei ole mitään virkaa, koska kaista jatkuu suoraan eteenpäin. Tökkimistä se kyllä lisää koska jotkut jopa pysäyttävät autonsa kolmion kohdalla. Peräänajoja saadaan myös tällä tavalla tehokkaasti aikaiseksi.

      
  • Poni:

    Liian pienet turvavälit tekevät sen, että EI OLE laillista väliä mihin mennä. Näin ollen kuljettajakin, joka pyrkii ajamaan oikein, joutuu säännöllisesti rikkomaan lakia.


    Ei joudu, koska ohitus on oma valinta, mutta laittoman lyhyin välein ajavat itsekkäästi pakottavat muutkin omaan hitauteensa estämällä ohituksen.



    Jotkut heistä lisäksi kirjoittavat nettiin blokkauksen epäonnistuessa (ei heitto sinulle, vaan sille blokkerille)



    Mutts tuossa on silti iso ongelma. Pitäisi ymmärtää, että ellei mene ohi, niin jättää ohittajalle riittävän välin eteensä. Väli on riittävö silloin kun ohittajan ei tarvitse tunkea, kiilata, tjsp. ahtaaseen koloon.

      
  • ritsa:

    Poni:
    ritsa:

    Kolmiolla ei ole mitään painoarvoa

    Kolmiolla ei ole painoarvoa?
    Kyllä sillä on. Ei niitä huvikseen sinne ripotella.

    Kyllä niitä ripotellaan.


    Aivan varmasti liikennemerkkejä ripotellaan myös huolimattomasti, mutta ei se tietenkään niiden merkitystä muuta. Olisi todella houkutteleva periaate, ettei myöskään(minulle) tarpeettoman alhaista nopeusrajoitusta tarvitsisi noudattaa, mutta ei se taida aivan niin mennä.



    Väistämisvelvollisuutta tai nopeusrajoitusta soveltava tietenkin vastaa sovelluksestaan ihan itse.



    Viimeksi asian tarkistaessani "merkityksettömän" kolmion takaa kolaroijat tappoivat suomalaisia niin paljon, että jo kolmioristeyskuolemien puolittaminen olisi pelastanut enemmän kuin kaikkien STOP- ja valoristeyskolarien täydellinen eliminointi.



    Eli tuolla ulkona liikkuu aika paljon saatanan tunareita, joille kolmion merkitys on epäselvä

      
  • 740 GLE:


    Viimeksi asian tarkistaessani "merkityksettömän" kolmion takaa kolaroijat tappoivat suomalaisia niin paljon, että jo kolmioristeyskuolemien puolittaminen olisi pelastanut enemmän kuin kaikkien STOP- ja valoristeyskolarien täydellinen eliminointi.


    Pitää paikkansa, kun liikennemerkkejä kylvetään tarpeettomiin paikkoihin, ne kärsivät kunnioituksessa samanlaisen inflaation mitä on tapahtunut nopeusrajoituksille.



      
  • 740 GLE:


    Ei joudu, koska ohitus on oma valinta, mutta laittoman lyhyin välein ajavat itsekkäästi pakottavat muutkin omaan hitauteensa estämällä ohituksen.

    Jotkut heistä lisäksi kirjoittavat nettiin blokkauksen epäonnistuessa (ei heitto sinulle, vaan sille blokkerille)

    Mutts tuossa on silti iso ongelma. Pitäisi ymmärtää, että ellei mene ohi, niin jättää ohittajalle riittävän välin eteensä. Väli on riittävö silloin kun ohittajan ei tarvitse tunkea, kiilata, tjsp. ahtaaseen koloon.




    Kuvasin tilanteen huonosti, sorry. Tarkoitin nimenomaan liittymästä tulemista. Ja kun pääväylällä ajetaan liian pienin turvavälein, ei laillisesti liikenteeseen pääse liittymään.

    Onhan myös kiellettyä liittyä liikenteeseen aivan toisen keulan eteen.

      
  • ritsa:


    Tälläkään kolmiolla ei ole mitään virkaa, koska kaista jatkuu suoraan eteenpäin. Tökkimistä se kyllä lisää koska jotkut jopa pysäyttävät autonsa kolmion kohdalla. Peräänajoja saadaan myös tällä tavalla tehokkaasti aikaiseksi.




    Olen samaa mieltä siitä, että kiihdytyskaistalla hidastaminen tai pysähtyminen on vaarallista.

    Liian pienet turvavälit aiheuttavat tätä ongelmaa ainakin aremmille kuljettajille.



    Sen sijaan eri mieltä olen edelleen tuon kärkikolmion merkityksestä kiihdytyskaistan alussa.



    En löytänyt netistä yksiselitteistä sääntöä, mutta eräs taho, jonka luotettavuutta en kiistä, enkä painota, oli sitä mieltä, että kolmion takaa tuleva väistää kaistalle tulijaa. Normaalit kaistanvaihtosäännöt pätevät vasta myöhemmin kaistalla. Mitään metrimatkoja ei mainittu jne. joten tulkinnanvaraista hommaa.

    Taho oli Esko Riihelä Iltalehden Kysy Eskolta osiossa.

    Jokainen päättäköön itse uskooko vai ei.



    Sama taho kirjoitti erääseen kysymykseen liittyen seuraavasti:

    "Jos autoilija on jostakin syystä linja-autopysäkillä, on hänen sieltä lähtiessään väistettävä muita tienkäyttäjiä, joten kontaktin sattuessa ei syyllisyydestä ole epäselvyyttä."

    Jostain syystä. Syy taisi tässä tapauksessa olla pysäkin käyttäminen kiihdytyskaistana, mutta vastaavaa voisi ajatella toisinkin päin. Vai?



    Eskokaan ei ole virallinen taho, ja hänkin on myöntänyt joskus erehtyneensä vastauksia antaessaan. Lienee henkilöllä kuitenkin kohtuullinen tuntemus liikenteeseen ja tieliikennelakiin.

      
  • Poni:

    ritsa:

    Tälläkään kolmiolla ei ole mitään virkaa, koska kaista jatkuu suoraan eteenpäin. Tökkimistä se kyllä lisää koska jotkut jopa pysäyttävät autonsa kolmion kohdalla. Peräänajoja saadaan myös tällä tavalla tehokkaasti aikaiseksi.


    Olen samaa mieltä siitä, että kiihdytyskaistalla hidastaminen tai pysähtyminen on vaarallista.
    Liian pienet turvavälit aiheuttavat tätä ongelmaa ainakin aremmille kuljettajille.

    Sen sijaan eri mieltä olen edelleen tuon kärkikolmion merkityksestä kiihdytyskaistan alussa.


    Kolmio tarkoittaa väistämisvelvollisuutta kohdattaessa, kenet voi kyseisessä tilanteessa kohdata kun pysyy omalla kaistallaan? Jos taas vaihtaa kaistaa silloin pätee aivan normaalit kaistanvaihtamis säännöt, rajoitus kyseisessä paikassa on 50km/h joten mitään kiihdytystä ei tarvitse tehdä vaan nopeus on oikea jo ennen sulkuviivan päättymistä ja kaikki autot myös rinnakkaisilla kaistoilla liikkuu samalla nopeudella.



      
  • ritsa:

    Kolmio tarkoittaa väistämisvelvollisuutta kohdattaessa, kenet voi kyseisessä tilanteessa kohdata kun pysyy omalla kaistallaan? Jos taas vaihtaa kaistaa silloin pätee aivan normaalit kaistanvaihtamis säännöt, rajoitus kyseisessä paikassa on 50km/h joten mitään kiihdytystä ei tarvitse tehdä vaan nopeus on oikea jo ennen sulkuviivan päättymistä ja kaikki autot myös rinnakkaisilla kaistoilla liikkuu samalla nopeudella.


    Jos autot liikkuvat samalla nopeudella rinnakkain, ei kaistanvaihto ole mahdollista. Kyllä tuo kolmio tarkoittaa että pitäisi väistää, eli antaa tilaa liikkumalla vähän hitaammin, jos joku on eteen tulossa. Normaalistikin tilaa voi antaa ruuhkaisessa liikenteessä hyväntahtoisesti kaistanvaihtajalle, mutta kolmio on vahva viesti siihen suuntaan, että tilaa pitäisi antaa vaikkei mieli tekiskään.



    Kirjoitit, ettei tilanteessa ole kyse kohtaamisesta kun liikutaan samaan suuntaan, mutta kohdata voi ihan hyvin myös sivuttain tai perätysten.

    Rattiväsynyt? Vaihda bussiin.
      
  • just drive:

    Kyllä tuo kolmio tarkoittaa että pitäisi väistää, eli antaa tilaa liikkumalla vähän hitaammin, jos joku on eteen tulossa. Normaalistikin tilaa voi antaa ruuhkaisessa liikenteessä hyväntahtoisesti kaistanvaihtajalle, mutta kolmio on vahva viesti siihen suuntaan, että tilaa pitäisi antaa vaikkei mieli tekiskään.


    Ei tähän mitään liikennemerkkiä tarvita, asia on täysin päivänselvä. Jos kolmella kaistalla ajaa kolme autoa rinnakkain samalla nopeudella en keksi ketä pitäisi väistää ja miksi.



      
  • just drive:


    Kirjoitit, ettei tilanteessa ole kyse kohtaamisesta kun liikutaan samaan suuntaan, mutta kohdata voi ihan hyvin myös sivuttain tai perätysten.


    Kohtaamisella tarkoitin tilannetta jossa pitää väistää, käytännössä se tässä tapauksessa tarkoittaisi sitä että viereisellä kaistalla on jollain vilkku päällä. Kukaan kun ei saa kaistaa vaihtaa tulemalla kylmästi päälle, ajatuksia kun en osaa lukea, vilkku auttaa huomattavasti asiaa kun liikutaan samalla nopeudella lähes rintarinnan.



      
  • ritsa:


    Kukaan ei väistä ketään vaan vaihtaa kaistaa ihan normaalisti sitten kun on tilaa, aivan kuten autokoulussa opetettiin. Kolmiolla ei ole mitään painoarvoa koska jokaisessa liittymässä on sulkuviivaa vähintään kymmeniä metrejä jonka ylittäminen on luonnollisesti aina kielletty, kun sulkuviiva loppuu laitetaan vilkku päälle ja vaihdetaan kaistaa kun tulee sopiva väli. Auton nopeus on tässä vaiheessa sovitettu liikennevirtaan.




    Riippuu siitä, mitä tarkoitetaan jokaisella liittymällä, ja mitä tarkoitetaan vähintään kymmenillä metreillä, ja mitä tarkoitetaan sulkuviivalla.



    Tässä Google-kartan kuvassa on ”Jumbon liittymä” Kehä III:lle. Jos liittymästä on kuvanottohetkellä vuonna 2009 tullut auto, missä kohdassa tietä kärkikolmion vaikutus autoon on loppunut? Onko auto voinut sovittaa nopeutensa Kehä III:n liikennevirtaan jo heti kärkikolmion ohitettuaan, jos viereisellä kaistalla on ollut toinen auto, joka on näyttänyt vilkkua oikealle kaistanvaihdon merkiksi. Kolarihan siitä olisi tullut, jos toinen olisi vaihtanut kaistaa, ja kolmion takaa Kehä III:lle tullut olisi vain jatkanut kiihdyttämistään. Kysymys on siis se, että miten kaukana liittymästä saapuva auto on vielä ”kolmion takaa tuleva” ja siis väistämisvelvollinen – ja vastaavasti missä vaiheessa kaistanvaihtajasta tulee väistämisvelvollinen. Tätähän täällä on pohdittu – vai ymmärsinkö oikein?



    Itselläni ei ole mitään kantaa eikä mielipidettä tähän asiaan. Muuta kuin että yritetään olla ajamatta kolaria, vaikka se merkitsisi omista ”oikeuksista” tinkimistä.

      
  • SO2001:

    Kysymys on siis se, että miten kaukana liittymästä saapuva auto on vielä ”kolmion takaa tuleva” ja siis väistämisvelvollinen – ja vastaavasti missä vaiheessa kaistanvaihtajasta tulee väistämisvelvollinen. Tätähän täällä on pohdittu – vai ymmärsinkö oikein?



    Hyvä kysymys. Aina kun edellä oleva laittaa vilkun päälle teen tilaa, riippumatta siitä millä kaistalla olen. Tämä opetettiin autokoulussa ja moottoritielläkin teen samoin vaikka se lainvastaista onkin. Enkä tarvitse asiasta muistutusta kolmion muodossa, toivottavasti ei kukaan muukaan vaan osaa asian muutenkin.

      
  • Siinäpä se ongelma on, kun sen kolmion vaikutusalueesta en ole löytänyt yksiselitteistä vastausta.



    Itse koen tuon nimenomaisen Jumbon ja vastaavat liittymät siten, että jos tulen kolmion takaa, kiihdytän, mutta jos joku on tulossa kaistalle, annan tietä. Antaisin, vaikka kolmiota ei olisikaan.

    Sen sijaan, mikä on yleinen malli, että kiihdytetään mahdollisimman lähelle edellä ajavaa, että kukaan ei pääse eteen. Se on (minun mielestäni) väärin. Aina ja joka paikassa, mutta erityisesti kolmion takaa tultaessa.



    Ja jos taas olen menossa liittymästä ulos, vilkku ajoissa ja sopiva väli.



    Päälle en aja, vaikka "oikeassa" olisinkin. Etsin sitten paremman kolon.



    Ritsan:

    "Aina kun edellä oleva laittaa vilkun päälle teen tilaa, riippumatta siitä millä kaistalla olen. Tämä opetettiin autokoulussa ja moottoritielläkin teen samoin vaikka se lainvastaista onkin"

    Eihän tilan antamisessa ole mitään lain vastaista, paitsi jos moottoriteillä vaihtaa kaistaa.

    Lisäksi jos voidaan katsoa toisen ajoneuvon olevan jo siinä tilanteessa, että se "väistö" voidaan katsoa ohitukseksi, se ei enää olekaan laiton temppu.

    Varovainen tuon liikkeen kanssa pitää olla, mutta niihän muutenkin.



    SO2001:n kuva on otettu hiljaisen liikenteen aikaan. Ruuhka-aikana tuohon kohtaan muodostuu melkoinen hässäkkä, kun menijöitä on joka suuntaan ja kaikki (melkein kaikki) etuilevat, yrittävät päästä parista autosta ohi. Mikä voitto!

      
  • ritsa:

    Hyvä kysymys. Aina kun edellä oleva laittaa vilkun päälle teen tilaa, riippumatta siitä millä kaistalla olen. Tämä opetettiin autokoulussa ja moottoritielläkin teen samoin vaikka se lainvastaista onkin. Enkä tarvitse asiasta muistutusta kolmion muodossa, toivottavasti ei kukaan muukaan vaan osaa asian muutenkin.


    Minä en ainakaan tee tilaa, jos joku liittymästä tuleva yrittää vilkun voimalla saada minut väistämään. Eteeni voi mennä ja taakseni tulla, mutta liittyjä päättäköön sen itse painamalla kaasua tai jarrua. Sitten väistän, jos alkaa rautaa vyörymään päälle.



    Sen sijaan, jos Ponin tapauksessa olen tulossa liittymästä kolmion takaa ja joku on poistumassa saman kaistan kautta, olen väistämisvelvollinen ja silloin säädän itse nopeuteni sopivaksi suhteessa ajamalleni kaistalle pyrkivään.



    Mielestäni on aika tärkeää tietää kuka väistää ketä, etteivät molemmat samanaikaisesti jarruta tai kiihdytä ja kaista loppuu kesken.

    Rattiväsynyt? Vaihda bussiin.
      
  • just drive:


    Mielestäni on aika tärkeää tietää kuka väistää ketä, etteivät molemmat samanaikaisesti jarruta tai kiihdytä ja kaista loppuu kesken.


    Jos kaista loppuu kymmenen kilometrin ajamisen jälkeen kesken vika on jossain muualla kuin kaistan loppumisessa.



      
  • ritsa:

    just drive:

    Mielestäni on aika tärkeää tietää kuka väistää ketä, etteivät molemmat samanaikaisesti jarruta tai kiihdytä ja kaista loppuu kesken.

    Jos kaista loppuu kymmenen kilometrin ajamisen jälkeen kesken vika on jossain muualla kuin kaistan loppumisessa.


    Kaistan loppuminen ei ole vika, jos se on asiallisesti merkitty. Kehä ykkösen tunnelista itäänpäin ajaessa on asiaton kaistan päättyminen, ilman etäisyyskylttiä, 80 alueella. Saattaa tulla vähän äkkiä.

    Rattiväsynyt? Vaihda bussiin.
      
  • just drive:

    ritsa:
    just drive:

    Mielestäni on aika tärkeää tietää kuka väistää ketä, etteivät molemmat samanaikaisesti jarruta tai kiihdytä ja kaista loppuu kesken.

    Jos kaista loppuu kymmenen kilometrin ajamisen jälkeen kesken vika on jossain muualla kuin kaistan loppumisessa.


    Kaistan loppuminen ei ole vika, jos se on asiallisesti merkitty.


    Ei ole mutta jos ei parin kilometrin aikana mikä on tavallinen mitta kiihdytys/poistumiskaistalle löydä jostain sopivaa väliä on mielestäni sopimaton liikenteeseen. Muistan ainoastaan yhden paikan missä kyseinen kaista on niin lyhyt että keskiverto autolla ei ehdi kiihdyttää liikennevirran nopeuteen. Tässäkään ei kolmiota tarvita koska on päivän selvää että se väistää jonka nopeus selvästi poikkeaa muista. Aivan oma lukunsa on raskaan kaluston liittyminen esimerkiksi moottoritielle, täydessä lastissa oleva rekka ei mitenkään pysty kiihdyttämään lähellekään muiden vauhtia ennen kuin kiihdytyskaista loppuu. Lain mukaan kenenkään ei tarvitse tehdä mitään auttaakseen rekkaa löytämään sopivan loven autojen välistä. Rekkamiehellä on, jos siis kukaan ei tee tilaa, lain puitteissa kovassa ruuhkassa vain yksi vaihtoehto ja se on että pysäyttää kiihdytyskaistan päähän ja odottaa ruuhkan hälvenemistä. Se onko tässä mitään järkeä on sitten toinen juttu.



      
  • Jos kaista loppuu, eikä voi vaihtaa toiselle kaistalle, on valittava kolmannen polkimen tie - jarrupolkimen.



    Viime torstaina ajoin eräästä hieman hankalasta liittymästä moottoritielle - hankalasta siksi, että moottoritie on tuolla kohdalla yleensä ruuhkainen, ja puut peittävät näkymän aina siihen saakka kunnes pitäisi jo katsella "kello seitsemän suuntaan" nähdäkseen lähestyvät autot.



    Yleinen käytäntö moottoritielle saavuttaessa lienee se, että joko kiihdytetään nopeutta, että ehditään ennen saapuvaa autoa, tai ajetaan hitaammin ja kiihdytetään vähemmän, jotta saapuva auto ehtii mennä.



    Olin sen verran laiskalla tuulella, että valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon. Autonikaan kun ei ole mikään kiihtyvyysraketti. Tilanne mutkistui, kun moottoritiellä ajava auto alkoi hidastaa päästäkseen minut liittymästä - ja samaan aikaan minä hidastin, että auto ehtisi mennä. Lopulta molempien nopeus oli noin 60 kilometriä tunnissa. Ja vaikka vauhtia ei ollut tämän enempää, kiihdytyskaistan loppu lähestyi uhkaavasti. Lopulta onnistuin puikahtamaan moottoritielle aivan hidastelijan perää hipoen. Takaa lähestyi kovalla vauhdilla muita autoja, koska olihan meidän kahden nopeus vain noin kuusikymmentä kilometriä tunnissa.



    Kohteliaisuus ja huomaavaisuus ja tilan antaminen on tietenkin aina positiivinen asia, mutta joskus tarvittaisiin myös toisenlaista otetta. Tilanne ratkaisee. Muistan lukeneeni ohjeen, että moottoritiellä ajavan ei koskaan pitäisi hidastaa tielle saapuvien takia. Myönnön kuitenkin myös itse joskus toimivani edellä kuvatun autoilijan tavoin eli hidastavani nopeutta. Mutta en sentään kuuteenkymppiin asti. Korkeintaan löysään tilapäisesti hieman kaasua, että toinen auto pääsisi vaivatta eteeni kiihdytyskaistalta. Monet väistävät vasemmanpuoleiselle kaistalle tuollaisessa tilanteessa, ja kai itsekin toimin joskus noin. Mutta jos liikennettä on paljon, tuollainen väistely ei oikein onnistu.



    Mietiskelin tänään eräällä Ikean parkkipaikalla, että liikenteessä on monenlaisia kirjoittamattomia sääntöjä, joista kaikki eivät välttämättä aivan täydellisesti mene yksiin virallisten liikennesääntöjen kanssa, jos niitä oikein lakikirjan avulla juristien toimesta tutkitaan. Niin kuin näissäkin keskusteluissa on käynyt ilmi, säännöt ovat joissakin tilanteissa vaikeasti tulkittavia. Joskus liikenteessä joku "Riihelä" päättää, että hänpä toimiikin nyt prikulleen lakikirjan mukaan, koska hän tietää nämä asiat paremmin kuin muut. Jos toiminta johtaa kolariin, "Riihelä" pääsee näyttämään todellisen riidanhaluisen luonteensa ja röyhistelemään syyttömyydellään ja pilkkaamaan toisen autoilijan idioottimaisuutta ja tietämättömyyttä. Onneksi näitä luonnehäiriöisiä narsistisia "Riihelöitä" ei sentään määräänsä enempää liikenteessä ole. Mutta jos sellaiseen törmää, ei tapauksen johdosta kannata elinikäisiä itsesyytöksiä hautoa.

      
  • Opelixi:


    Miksi minun pitää tuollaista kertoa? Jos noin ei tapahdu, niin onko tässä olemassa jokin ongelma?




    Hyvä että itsekin huomaat sen, ettei mitään ongelmaa tosiaankaan ole jos bussipysäkkiä ei käytetä ohitus tai kiihdytystarkoituksessa.





    Kysyn nyt sinultakin, että kummalla on aikaisemmin mahdollisuus lähteä ohittamaan kyseisessä tilanteessa? Edellä vai perässä ajavalla?
    .




    Eiköhän se mahdollisuus ole käytännössä ihan samaan aikaan, eli silloin kun tielle tulee tilaa. Luonnollista on silloin, että edellä menevä saa mennä ensin.

      
  • SO2001:

    Kohteliaisuus ja huomaavaisuus ja tilan antaminen on tietenkin aina positiivinen asia, mutta joskus tarvittaisiin myös toisenlaista otetta. Tilanne ratkaisee. Muistan lukeneeni ohjeen, että moottoritiellä ajavan ei koskaan pitäisi hidastaa tielle saapuvien takia.


    Tottakai tulee hidastettua jos joku hitaampi tulee eteen, koska peräänajo aiheuttaa romua ja on varmaan kiellettyäkin. Mutta tämä todellakin edellyttää sen että se tulee eteen, eikä vain ensihavaintohetkellä ole edelläni. Ymmärrän kyllä että monet ovat epävarmoja tai kohteliaita liikenteessä ja nostavat herkemmin, mutta mielestäni tuollainen vaikeuttaa liittymistä niinkuin kertomuksessasikin, koska liittyjän pitäisi voida olettaa muiden pitävän nopeutensa suunnilleen vakiona. Toki niitäkin on jota eivät oleta, ja ihmettelevät kun heille ei tehdä tilaa, onneksi vähemmistössä. Vakionopeudella liittymän ohi väistämättä rinnakkain ajaessani voin lohduttautua ajatuksella, että perässäni on tilaa, ja seuraava on sen verran kaukana että hän voi olettaa auton tulevan varmasti eteensä, ja joutuu joka tapauksessa jarruttamaan tai väistämään ettei aja liittyjän perään liittyjän jo liityttyä. Tuollaisen väistön/ohituksen itsekin tietysti teen.

    Rattiväsynyt? Vaihda bussiin.
      
  • Olisi mielenkiintoista tietää, mistä johtuvat tietyt ajotapavirheet kuten keskiviivalla ajaminen tai liian lähellä toisen auton perässä ajaminen.



    Varsin monella kuljettajalla on jonkinlainen vähintään lievä ajotapavirhe. Tehdään liikenteessä jokin asia vanhasta tottumuksesta eri tavalla kuin pitäisi. Varmasti myös allekirjoittaneen ajamisesta tällaisia virheitä löytyy. Jos ylinopeus katsotaan ajotapavirheeksi, niin ainakin silloin. Mutta rajataan nyt tarkastelu kaikkein näkyvimpiin ja eniten muita autoilijoita ärsyttäviin virheisiin kuten liian lähellä ajamiseen. Mikä siihen on syynä? Esiintyykö virhe yksinään, vai onko se vain osa tiettyjen kuljettajien virhepalettia. Syyllistyvätkö perässä roikkujat tavallista useammin myös muihin virheisiin?



    Ainakin jonkinlainen vastaus kysymykseen saataisiin, kun perässä roikkujilta itseltään kysyttäisiin, miksi he ajavat niin kuin ajavat. Eivätkö he itse koe kiusalliseksi sitä, että heidän ajotapansa poikkeaa näkyvällä tavalla siitä, miten maantiellä yleensä ajetaan. Haluavatko he tahallaan olla muiden silmätikkuna ja yleisen paheksunnan kohteena? Vai onko heidän etäisyyden arviointikykynsä puutteellinen, niin että he eivät huomaa ajavansa epänormaalin lähellä edellä ajavaa autoa? Keskiviivalla roikkujille voisi esittää saman tyyppisiä kysymyksiä.



    Miksei asiaa kysytä asianosaisilta? Miksi näitä ilmiöitä tarkastellaan pelkästään ulkopuolisten näkökulmasta?



    Minulla ei ole minkäänlaisia vastauksia näihin kysymyksiin. Voin ainoastaan esittää arvailuja.



    Ajaessani tänään moottoritiellä, liittymästä tuli aggressiivisen oloisesti kiihdyttäen lisävaloilla ja tuplaputkilla ja erilaisilla rallivirityksillä varustettu auto, jonka merkkiä en tunnistanut. Jäähdyttimen maski oli kuin jossakin 1960-luvun italialaisessa urheiluautossa. Mietin, onko auto customoitu, vai tehdäänkö tuon näköisiä autoja todella. Auto – josta käytän nimitystä urheiluauto kun en muutakaan keksi - liimautui perääni, kun ajoin moottoritien ohituskaistalla. Kun lopulta siirryin oikeanpuoleiselle kaistalle erään taksin perässä aikomuksenani kääntyä seuraavasta liittymästä pois moottoritieltä, urheiluauto ampaisi edelleni moottori jyristen. Se jatkoi kiihdyttämistään ja kurvasi suoraan vasemmalta kaistalta ulosajotielle edelläni ajaneen taksin nokan edestä. Jos kurvaaminen olisi tapahtunut sekuntiakaan myöhemmin, auto olisi joutunut ylittämään jo kaistoja erottavan nurmikentän. Niin viime tippaan auton kääntyminen pois moottoritieltä jäi.



    Edellä mainitussa tapauksessa perässä roikkumiseen yhdistyi ylinopeus, ajamisessa näkyvä kiire sekä vaarallinen puikkelehtiminen kaistalta toiselle. Kuljettajan ajotyyliin kuuluvat ehkä nopeat teot ”tehdään ensiksi, mietitään sitten” -periaatteella. Joku voisi sanoa tuollaista ajotyyliä törmäileväksi.



    Toinen tapaus.



    Sain eräältä hyvin tuntemaltani henkilöltä yksityiskohtaista tietoa erään perässä roikkujan ajotyylistä. Hän joutui nimittäin olemaan eilen muutamia satoja kilometrejä tällaisen henkilön kyydissä. Kyseessä on naisautoilija, joka on ilmoittanut kärsivänsä ”Touretten oireyhtymästä”. Hän on perässä roikkujienkin joukossa aivan oma tapauksensa. Hän ajaa niin lähellä edellä ajavia autoja, että niiden kuljettajat näyttävät hätävilkuilla ja käsimerkeillä varoituksia. Moni auto väistää linja-autopysäkille, koska kuljettajien hermot eivät kestä sitä, että joku ajaa alle auton mitan päässä takapuskurista.



    Koska oli tiedossa, että edellä mainittu henkilö joutuu taas kerran menemään tämän perässä roikkujan kyytiin, pyysin häntä kysymään suoraan, miksi naiskuljettaja ajaa niin kuin ajaa. Hän kysyikin, mutta ei saanut vastausta. Naiskuljettaja ei osannut selittää. Hän ei myöskään millään tavalla muuttanut ajotapaansa, vaikka matkustaja vihjasi, että kauempanakin voisi ajaa.



    Edellä mainitusta naiskuljettajasta voi mainita sen, että hän on patologinen valehtelija, joka kertoo valheita valheiden päälle. Mihinkään hänen kertomaansa ei voi luottaa. Kerroin tällä foorumilla aikoinaan juuri tämän saman naiskuljettajan saamasta huomattavasta ylinopeussakosta. Edes se tarina ei pitänyt paikkaansa. Sakkosumma ei täsmännyt poliisin sivulla olevan sakkolaskurin tulosten kanssa, eikä päiväsakkojen määrä täsmännyt naisen ilmoittaman euromääräisen sakon kanssa. Kaikkein todennäköisintä onkin, että nainen menetti kyseisessä tapauksessa joksikin aikaa ajokorttinsa, ja sakko oli vain oheisseuraus. Hän ei nimittäin ajanut tuon tapauksen jälkeen muutamaan kuukauteen autolla. Ja nyt hän on ilmoittanut, että hän ei voi ajaa ylinopeutta, koska seuraavasta sakosta hän menettäisi ajokorttinsa. Hän kuitenkin ajaa ylinopeutta. Koska nainen on patologinen valehtelija, hänen puheensa ja tekonsa ovat ristiriidassa keskenään. Se, mitä hän kertoo, on hölynpölyä.



    Naiskuljettajan tapauksessa liian lähellä ajaminen näyttää olevan vain osa ”oireyhtymää”, johon kuuluu ties mitä. Mutta edelleenkin vastaus kysymykseen ”miksi” on saamatta. Miksi jotkut ajavat liian lähellä? Eivät kai auton ralliviritykset tai kuljettajalla todettu ”Touretten” oireyhtymä riitä vastaukseksi.



    Vai onko sittenkin niin, että liian lähellä ajaminen kertoo vakavasta persoonallisuushäiriöstä eikä siten ole pelkästään yksittäinen ajotapavirhe. Virheitä kasautuu samoille kuljettajille.



    Aiheeseen liittyen ”ylinopeuskuljettajat” on joskus pyritty profiloimaan jonkinlaisiksi yleisvaarallisiksi kuskeiksi, joiden kohdalla esiintyy kaikkia mahdollisia vaarallisia virheitä – myös liian lähellä ajamista. Poliisin nettisivulla oli aikoinaan ”ylinopeus aiheuttaa” -tyyppinen luettelo näistä oletetuista virheistä. Vitsailin joskus, että listasta puuttuu ainoastaan vaimon hakkaaminen ja lasten pahoinpitely, sillä kai ylinopeus niitäkin aiheuttaa, jos se kerran aiheuttaa kaikki muutkin älyttömät luettelossa mainitut asiat. Myöhemmin tämä Tiitisen vain minkä lieneekään lista on poistettu poliisin sivulta.

      
  • Kuvaamasi "urheiluautotapaus" on ihan arkipäivää täällä ah niin kiireisessä Etelä-Suomessa. Kysymys ei ole siitä, että kuvaamallasi tavalla ajaen voittaisi aikaa, tai että kuljettajalla oikeasti olisi kiire.

    Oletan, että kyseessä on vain tapa hakea adrenaliinipaukkua "voittamalla" muut tiellä liikkujat tms.

    Näitä "kilpailijoita" tai edes vähän sinne päin asennoituvia pidän liikenteessä vaarallisempina, kuin lievää ylinopeutta ajavia.



    Touretten oireyhtymään en puutu, mutta se tuskin aiheuttaa lähellä perässä ajamista.



    Sama juttu kuin tuossa urheiluautoepisodissa, luulen että kyseessä on tapa. Tyyli ajaa, josta on vaikea päästä eroon. Siihen pitää tietoisesti pyrkiä. Kuten on tehtävä muidenkin virheiden kohdalla niin liikenteessä, kuin muillakin elämän aloilla.

    Ensiksi pitää tiedostaa, että se joku on väärin voidakseen alkaa sitä jotain muuttamaan.



    Liian lähellä perässä ajavat eivät ymmärrä, että tekevät oman ajamisensa vaikeammaksi. Esimerkiksi silloin, kun edellä oleva hiljentää ja kääntyy risteyksessä. Jättämällä väliä takana tuleva pääsee sujuvasti ohi ehkä pienin rattiliikkein, mutta lähellä perässä ajamalla joudut jarruttamaan samaan vauhtiin kääntyjän kanssa ja jos kääntyjä pysähtyy väistääkseen jalankulkijoita, ohi päästäkseen täytyy tehdä jyrkkiä liikkeitä.



    Ihan sama juttu kuin muissakin virheissä. Valistusta on ollut vaikka kuinka, mutta ei uppoa. Myöskään perässä roikkumalla ei pääse nopeammin perille, kuin jos ajaisi "normaalisti".



    Edit: Lisätty Italicilla oleva tekstin osa.

      
  • Olen muistaakseni ollut vain kolme kertaa "perässä roikkujan" kyydissä. Yhden kerran taksissa ja kahden eri tuttavani kyydissä, jotka ovat molemmat naisia. Sanon nyt heti, että en mitenkään yhdistä tätä ajotapaa naisiin, nyt vain sattui olemaan näin. Taustapeilistä katsottuna lähellä ajavia löytyy miehistä ehkä jopa enemmän. Toiselta näistä naisista uskalsin kysyä, miksi hän pitää noin lyhyttä väliä, sillä seurauksella että hän suuttui ja sanoi että ei tarvitse neuvoja ajamiseen. Eli syytä moiseen en tiedä, mutta esimerkiksi se mainitsemani taksikuski tuntui vaativan teollaan lisää vauhtia edellä ajavilta. Hän ajoi erittäin kovaa. Neljänkympin alueella mittarin mukaan seitsemääkymppiä ja tuntui tosiaan vaativan samaa nopeutta muiltakin. Muistan, että sen muutaman kilometrin matkalla painoin monta kertaa jalkatilassani olevaa olematonta jarrupoljinta "turva"välin ollessa muutaman metrin luokkaa.



    Sellaisiakin tapauksia on tosi usein, että joku vaan liimutuu takapuskurin tuntumaan, eikä yritäkään päästä ohi. Tapaan päästää tällaisia veijareita ohi vilauttamalla oikeaa vilkkua sopivassa paikassa. Jos se ei auta vilautan uudestaan samalla oikealle väistämällä ja vähän hiljentamalla. Joskus perässä roikkuja menee ohi ja jää ajamaan eteeni samaa nopeutta, mutta useimmin hän huomaa jättää pidemmän välin ja tyytyy jäämään taakse.

      
  • SO2001:

    "Se jatkoi kiihdyttämistään ja kurvasi suoraan vasemmalta kaistalta ulosajotielle edelläni ajaneen taksin nokan edestä. Jos kurvaaminen olisi tapahtunut sekuntiakaan myöhemmin, auto olisi joutunut ylittämään jo kaistoja erottavan nurmikentän."



    Vastaava tapaus toisin päin eilen lähtiessäni töistä.

    Edelläni ajoi kulahtaneen punainen Citroen, sen edellä rekka. Liittymästä kehä kolmoselle liityttäessä Citroenin kuljettaja ei malttanut odottaa edes katkoviivan alkamista, vaan ajoi heti nurmialueen jälkeen rekasta ohi ylittäen sulkualueen. (Siinähän ei TLA 34 pykälän mukaan saa ajaa, pysäköidä tai pysähtyä.) Ja tämän tehtyään heti kaksikaistaisen tien vasemmalle kaistalle.



    Mahtoi olla kiire.

      
  • Poni:


    Kumpi väistää ja miksi?quote]

    kolmion takaa tuleva väistää aina, ei ole selityksen varaa.
      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit