Olenikin aina ihmetellyt kuinka puhdas ilma Pietarissa onkaan. En osannut yhdistää sitä nastarenkaiden olemattomaan käyttöön. Samasta syystähän Venäjällä ei myöskään ajeta juurikaan kolareita, kun nastarenkaita ei ulosmitata.
Olenikin aina ihmetellyt kuinka puhdas ilma Pietarissa onkaan. En osannut yhdistää sitä nastarenkaiden olemattomaan käyttöön. Samasta syystähän Venäjällä ei myöskään ajeta juurikaan kolareita, kun nastarenkaita ei ulosmitata.
Lehtien mukaan Venäjältä tuli aika likaista ilmaa?
Venäjällä sentään ymmärretään, että kaupunkeihin kuuluu pöly ja lika. Siellä on kuitenkin hiukan pitemmältä ajalta kokemusta kaupungeista. Täällä Suomessa Helsinkiin muuttaneiden mielestä kaupunkikulttuuriin kuuluvat elementit eivät saa päästä valloilleen täällä. Näitä ovat mm. katupöly, noki, ruuhkat, paskalinnut, korkeat kerrostalot, prostituutio... Voivottelin kerran tuossa viime keväänä eräälle italialaiselle tuttavalle sitä, kuinka rumaa on kun lumet sulavat ja roskat paljastuvat. Tyyppi kuitenkin kuittasi roskat toteamalla: "tämähän on kaupunki, kyllähän roskat tänne kuuluvat".
Venäjällä sentään ymmärretään, että kaupunkeihin kuuluu pöly ja lika.
Venäjähän ei tosiaan ole mikään ekolandia... Jos pölyä ja likaa voi välttää toimimalla tietyllä tavalla niin miksi ei niin tehtäisi?
Eikä Italiakaan ole ekomaa:
"Toukokuussa 2008 EU:n komissio haastoi Italian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, koska kaupungin ja koko maakunnan jätehuolto oli edelleen rempallaan....
Näin on jatkunut 14 vuotta eli siitä lähtien, kun Camorra huomasi, että jätteet tuovat sille enemmän rahaa kuin kokaiinikauppa.
Camorra on vuosikymmeniä tahkonnut yritystensä kautta huipputuottoja Napolin jätehuollolla. Lailliset ja laittomat kaatopaikat saastuttavat maakuntaa. Alueella ei ole ainoatakaan varsinaista jätteenpolttolaitosta. Jäte poltetaan laittomasti, ja dioksiini pilaa pohjaveden ja ilman. Camorra ansaitsee ennen kaikkea Euroopan ongelmajätteillä, jotka se hoitaa ylivoimaisen edullisesti. Ne vain kasataan ympäri Campanian maakuntaa tai poltetaan.
Aina kun kaatopaikat pursuvat yli äyräittensä, julistetaan hätätila ja aina poliitikot teeskentelevät vasta silloin tajuavansa, millä Camorra hankkii rahansa.
No kyllähän nastat aika paljon vesistöihin paskavesiä laskevat ja hampurilaispapereita luontoon heittelevät. Ruhrin aluehan saastui aikoinaan hyvinkin pahasti Saksassa kun siellä oli nastarenkaiden testirata. Nastarengashapposateet ylsivät ihan Suomeen saakka syövyttäen tien pintoja ja nostattaen ilmaan epäpuhtauksia, joista ei esim. Neuvostoliitossa ollut tietoakaan.
Venäjällä sentään ymmärretään, että kaupunkeihin kuuluu pöly ja lika.
Kun tulin ensimmäisen kerran Tokioon, ihmettelin kuinka täällä on niin puhdasta. Paljon puhtaampaa, kuin Suomen pienissä kaupungeissa. Suur-Tokiossa on sentään 37 000 000 asukasta.
Esim. Suomessa asuin kerrostalossa. Sen parveke oli asfaltoidulle tielle päin. Parveketta pystyi käyttämään vain kesäisin. Heti syksyllä lokakuussa sinne alkoi kertymään mustaa pölyä. Jos palasi paljain jaloin parveelta takaisin huoneeseen, jäi lattiaan mustat jäljet. Pyykkiä ei voinut kuivata parvekkeella. Ei edes vilvotella saunan jäljiltä, koska kaikki kura kertyi heti sisään.
Täällä Tokiossa parkeve on myös tielle päin. Edessä on pykälää suurempi tie, jossa on kertaluokkaa enemmän autoja. Silti mitään pölyä ei tule. Pyykkiä voi kuivata ja istuskellen nauttia auringonlaskusta. Autojen metelikin on vaimeampi, koska asfaltti on hienompijakeista eikä nastat raavisi sitä ruvelle.
Tokion puhtautta ovat ihmetelleet myös TM:n toimittajat pariin kertaan.
Nasta- ja kitkarenkaiden hyöty- ja haittatekijöitä pitää punnita laajempana kokonaisuutena:
- Paljonko nastapöly aiheuttaa ihmisten sairastumisia ja kuolemantapauksia?
- Minkälaiset ovat nastapölyn vaikutukset kasvi- ja eläinkunnalle?
- Miten nastapöly vaikuttaa asumismukavuuteen taajamissa?
- Kuinka suuria kustannuksia syntyy nastapölyn aiheuttamista siivous- ja puhdistustarpeista?
- Kuinka suuren turvallisuuslisän nastarenkaat antavat?
- Aheuttavatko nastarenkaat väärää varmudentunnetta, toisin sanoen ulosmittaavatko nastarengaskuljettajat mahdollisen edun suurempina tilannnenopeuksina ja pienempinä turvaväleinä?
Ajoin yli 30 talvea nastarenkailla. Kaksi vuotta sitten otin ensimmäisen kerran kitkarenkaat. Tuskin haluan enää palata nastoihin, niin paljon mukavammilta kitkat tuntuvat. Ongelmia etenemisessä ja pysähtymisessä ei ollut; ajotapani on tosin ennakoiva ja pyrin jättämnään riittävän turvavälin edellä ajavaan. Kilometrejä tulee nykyään noin 38 000 vuodessa, pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa.
En tiedä, onko nastapöly Suomen kaupunkien pahin saastuttaja, mutta merkittävä se on joka tapauksessa. Väittämäni perustuu omakohtaisiin havaintoihin siitä, miten musta asfalttipöly nousee keväisin vielä kuudenteenkin kerrokseen. Dieselnoesta ei ole kysymys päätellen siitä, että ilmiö rauhoittuu kesän tultua. Monissa muissakin suurkaupungeissa kuin Tokiossa subjektiivinen ilmanlaatu on talvisin ja keväisin paljon parempi kuin Helsingissä.
Olen melko vakuuttunut siitä, että ainakin nastojen määrää voisi vähentää. Kaupunkiasukkaana ja autoilijana mielipiteeni on se, että vähennetään mieluummin nastoja kuin kohdistetaan autoilijoille lisäveroja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
- Kuinka suuren turvallisuuslisän nastarenkaat antavat?
- Aheuttavatko nastarenkaat väärää varmudentunnetta, toisin sanoen ulosmittaavatko nastarengaskuljettajat mahdollisen edun suurempina tilannnenopeuksina ja pienempinä turvaväleinä?
Näitä tekijöitä on mahdotonta ja turhaa yrittää erottaa. On selvää että paremmin pitävät renkaat ovat turvallisemmat, mutta niillä myös on luonnollista ajaa huolettomammin. En pidä sitä ulosmittauksena. Turvallisuusero tuskin on kummoinen, kun ei pitoerokaan ole.
En tiedä, onko nastapöly Suomen kaupunkien pahin saastuttaja, mutta merkittävä se on joka tapauksessa. Väittämäni perustuu omakohtaisiin havaintoihin siitä, miten musta asfalttipöly nousee keväisin vielä kuudenteenkin kerrokseen. Dieselnoesta ei ole kysymys päätellen siitä, että ilmiö rauhoittuu kesän tultua. Monissa muissakin suurkaupungeissa kuin Tokiossa subjektiivinen ilmanlaatu on talvisin ja keväisin paljon parempi kuin Helsingissä.
Olen melko vakuuttunut siitä, että ainakin nastojen määrää voisi vähentää. Kaupunkiasukkaana ja autoilijana mielipiteeni on se, että vähennetään mieluummin nastoja kuin kohdistetaan autoilijoille lisäveroja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
En tiedä aiheuttaako nastapöly vastaavassa määrin ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautikuolemia kuin pienemmät hiukkaset, mutta ainakin jo yleisen likaisuuden ja olemisen epämukavuuden perusteella ne voisi kieltää pääkaupunkiseudulta. Loppusyksystä alkaen sen huomaa kuivalla säällä vilkkaan moottoritien varrella pyöräillessä taas miten kivimurske narskuu hampaiden välissä ja kurkkua ja silmiä kuivaa. Vastaavaa en ole kokenut paljon suuremmissa nastattomissa kaupungeissa.
En tiedä aiheuttaako nastapöly vastaavassa määrin ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautikuolemia kuin pienemmät hiukkaset,
Jos näin olisi jotenkin merkittävässä määrin, täytyisi nastarengasmaiden / riskialueiden jotenkin erottua tautitilastoissa ja riskitekijöissä. Tietääkseni näin ei ole, eikä ilmanlaatua ainakaan mittausten perusteella voi Suomen kaupungeissa yleisesti pitää kovin huonona.
Sen sijaan Suomessa on esim eräiden syöpien esiintyvyydessä mitattavia eroja radonin esiintymisalueiden ja muiden alueiden välillä. En ole silti kuullut monenkaan välttävän asuinalueena aluetta, jossa maaperässä on radonia.
Vähän höpöhöpöjuttuja tuntuvat olevan nuo päätelmät nastojen aiheuttamista sairauksista. Ei taida olla kunnollisia tutkimustietoja aiheesta kenelläkään. Pelkkää luonnontiedettä ja huuhaata koko homma.
Ainakin sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä Suomessa. Jotain yhteyttä on havaittavissa.
Tuo onkin jo aikamoista tiedettä.
Sen sijaan fakta kaikille pk-seudun asukeille: yli 50% alueen hiukkaspäästöistä on kaukokulkeutumaa. Merkittävin tapa vähentää sitä on siirtyä meriliikenteessä rikittömään polttoaineeseen. Luonnollisesti Suomi vastustaa asiaa. Seuraava looginen askel on alkaa keskustella nastoista ja siirtää huomio pois todellisista ongelmista vai miten?
1. Pienhiukkaset lisäävät sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
2. Nastarenkaat tuottavat hiukkasia.
3. Suomessa on keskimääräistä korkeammat lukemat sydän- ja verisuonitaudeissa.
Itse väitit edellä ettei mitään yhteyttä ole. Sekö on sitten oikeaa tiedettä? Minusta tuossa voi olla selvä yhteys ja asiaa pitää tutkia. Tajuan ilman muuta, että muut seikat ovat pohjimmainen syy sydänsairauksiin, mutta eivät pienhiukkaset varmastikkaan paranna asiaa.
Norjassa laitettiin nastat verolle. Tukholmassa kiellettiin nastat tietyllä alueella. Hokkaidossa kiellettiin nastat kokonaan 20 vuotta sitten. Kaikissa oli syynä nastojen aiheuttavat terveyshaitat. Eivät varmasti tehneet niitä heppoisin perustein.
Itse väitit edellä ettei mitään yhteyttä ole. Sekö on sitten oikeaa tiedettä?
Tiedoksesi että pienhiukkasten vaikutuksia tutkitaan ihan koko ajan. Tiedetään myös, mitkä niistä ovat vaarallisimpia. Listalla ei ole mainittuna nastapölyä. Polttohiukkaset ovat selkeästi vaarallisimpia.
Kaikki pöly on vaarallista, se on selvä. Kuitenkin asiat pitää suhteuttaa oikein - mitä haittaa on ja kuinka monelle jne. Tietääkseni Suomessa ei ole merkittäviä eroja tähän liittyvässä kuolleisuudessa alueittain, ainakaan sellaista ei ole tilastoissa havaittavissa. Alueelliset erot talvisessa tiepölyssä ovat kuitenkin suuria minkä pitäisi johtaa eroihin, jos vaaara olisi suuri. Suhteutusta: esimerkiksi siitepöly on meillä paljon merkittävämpi ja voimakkaampi ilmiö kuin tiepöly.
Ja kuten sanoin, suuri osa vaarallisista hiukkasista on ihan muualta peräisin. Nastapöly on hyvin ajoittaista, paikallista ja pääosin suurijakeista. Sen ei suurijakeisempana olettaisi tunkeutuvan esim. verenkiertoon suoraan kuten vaikkapa poltossa syntyvät hiukkaset.
Vähän höpöhöpöjuttuja tuntuvat olevan nuo päätelmät nastojen aiheuttamista sairauksista.
Ei ne tunnu olevan, vaan ne on. Aivan samalla tavalla kuten kaikki muutkin terveyteen liittyvät "tutkimukset". Vuosikausia on arvottu mm. rasvan haitallisuutta.
Uusi Suomi kirjoittaa, että 1800 ihmistä kuolee Suomessa vuosittain pienhiukkasten takia.
Nasta/katupöly ei ole pienhiukkasia. Tämä Kitkakallelle tiedoksi, kun rakennat päättelyketjujasi.
1. Pienhiukkaset lisäävät sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
2. Nastarenkaat tuottavat hiukkasia.
3. Suomessa on keskimääräistä korkeammat lukemat sydän- ja verisuonitaudeissa.
Aiemmin olen nähnyt uutisen, jonka mukaan 1300 ihmistä kuolee vuosittain puun polttamisen tuottamiin pienhiukkasiin (löytyy helposti googlen avulla). Muut tekijät selittäisivät siis 500 kuolemaa, jos tämä tieto on linjassa US:n uutisen kanssa. Hiukan epäuskottavalta kuulostaa.
Nettisivusto "Hiukkastieto" kertoo, että hiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain 1300 ennenaikaista kuolemaa ja yli 600 uutta pysyvää keuhkoputkentulehdusta.
Montako kuolemaa aiheutuisi nastakiellosta. Montako yliajoa suojateillä ym. Tätä voidaan verrata nastapölyn aiheuttamaan haittaan kansallisesti. Nastapölyn yksi ongelma on myös tiestä irtoava hieno pöly, johon on tarttunut nokea ym hiukkasia. Nämä yhdessä ovat melkoista myrkkyä. En silti olisi valmis luopumaan nastoista yhdellä napsautuksella.
Venäjällä sentään ymmärretään, että kaupunkeihin kuuluu pöly ja lika.
Kun tulin ensimmäisen kerran Tokioon, ihmettelin kuinka täällä on niin puhdasta. Paljon puhtaampaa, kuin Suomen pienissä kaupungeissa. Suur-Tokiossa on sentään 37 000 000 asukasta.
Esim. Suomessa asuin kerrostalossa. Sen parveke oli asfaltoidulle tielle päin. Parveketta pystyi käyttämään vain kesäisin. Heti syksyllä lokakuussa sinne alkoi kertymään mustaa pölyä. Jos palasi paljain jaloin parveelta takaisin huoneeseen, jäi lattiaan mustat jäljet. Pyykkiä ei voinut kuivata parvekkeella. Ei edes vilvotella saunan jäljiltä, koska kaikki kura kertyi heti sisään.
Täällä Tokiossa parkeve on myös tielle päin. Edessä on pykälää suurempi tie, jossa on kertaluokkaa enemmän autoja. Silti mitään pölyä ei tule. Pyykkiä voi kuivata ja istuskellen nauttia auringonlaskusta. Autojen metelikin on vaimeampi, koska asfaltti on hienompijakeista eikä nastat raavisi sitä ruvelle.
Tokion puhtautta ovat ihmetelleet myös TM:n toimittajat pariin kertaan.
Se on totta, mutta vain henkilöautojen osalta. Monet pakettiautot ja kaikki raskas liikenne käyvät dieselillä. Ja niitä kyllä riittää. Tosin olen huommannut, että Japanilaiset rekat ja bussit tupruttavat vähemmän näkyvää nokea kuin Suomalaiset. Kalusto on uudempaa ja ehkä niissä on suodattimet.
Henkilöautodieseleille on asetettu yhtä tiukat päästörajat kuin bensoille. Ne vastaavat noin bensan Euro 5 tai 6:sta. Dieselit eivät ole alittaneet typeoksideja. Viimeaikoina dieselitä on alkanut näkymään, mutta ne ovat yhä todella todella harvinaisia. Itse olen nähnyt kaksi tai kolme diesel mersua tänä vuonna. Viime vuonna näin yhden.
Japanin liikennepolitiikka on ihmisläheistä. Tärkein tavoite on minimoida päästöt. Liikenteen on sitten sopeuduttavata siihen. Jos se tarkoittaa nastoista luopumista, niistä luovutaan. Autotehtaille ei anneta mitään erivapauksien dieseleiden suhteen, kuten Euroopassa.
Ainoa, mikä häiristee täällä on vanhat savuttavat mopot. Ihme ettei niitä ole pistetty aisoihin.
Eipä näytä olevan mitään rajaa, kun kitkankäyttäjä haluaa perustella nastavastaisuuttaan, nyt kierrossa on sydän ja verisuonitaudit.
Aki oli täysin oikeassa kauttakulkeuman osuudesta hiukkaspäästöihin.
Mihin pääsi unohtumaan helsingin kaupungin tutkimus hiukkasista, jossa nastojen osuus oli 1-2 prosenttia.
Miksi kelvoton katujen puhdistus hiekoitushiekasta, joka suomen kaupungeissa kestää yleensä kuukausia pääsi unohtumaan.
Mihin unohtui helsingin hiilipannut, niillähän kaupunkia lämmitetään, tai kaikki sadattuhannet dieselautot, joissa ei suodatusta nimeksikään. Tosin vahvasti epäillään että vielä pienemmät suodatetut hiukkaset, ne vasta vaarallisia ovatkin. Tulevaisuus näyttänee tämän todeksi.
Jos halutaan selvyyttä sydän ja verisuonitauteihin sairastuvuuteen, olisi syytä perehtyä 40 vuotta jatkuneeseen suomalaisia koskevaan törkeään disinformaatioon "THL" jossa yhden miehen uran ja kunnian takia, uhrataan suurimman osan suomen kansalaisista, heidän terveytensä väittämällä rasvan aiheuttavan verisuonitauteja.
Väite on samaa tasoa, kuin Kitkakallen teoria nastarenkaiden osuudesta asiaan, eli yhtä vakaalla tieteellisellä pohjalla.
Jos halutaan selvyyttä sydän ja verisuonitauteihin sairastuvuuteen, olisi syytä perehtyä 40 vuotta jatkuneeseen suomalaisia koskevaan törkeään disinformaatioon "THL" jossa yhden miehen uran ja kunnian takia, uhrataan suurimman osan suomen kansalaisista, heidän terveytensä väittämällä rasvan aiheuttavan verisuonitauteja.
Väite on samaa tasoa, kuin Kitkakallen teoria nastarenkaiden osuudesta asiaan, eli yhtä vakaalla tieteellisellä pohjalla.
Näin on. Suomalainen tiede (VTT, Metla jne) ja politiikka on viimeaikoina saanut niin pahoja kolhuja, ettei enää tiedä, mihin voisi uskoa. Puhtaan urheilun mainekin on jo mennyt, joten jäljellä ei paljon ylpeydenaiheita ole. Lisäksi kun media hämmentaa soppaa tehosekoittajan tavoin, ei lopputulos voi olla kuin informaatioarvoltaan negatiivinen.
Erinomainen esimerkki tästä on aiemmin ketjussa linkitetty (pien?)hiukkasia käsittelevä artikkeli.
Kansainvälistä autotonta päivää vietetään Suomessa ja muualla Euroopassa keskiviikkona.
Teemapäivällä kannustetaan käyttämään joukkoliikennettä tai vaikkapa pyörää arkipäivän liikkumisessa. Esimerkiksi Helsingissä päivän aikana saa joukkoliikennelipun tavallista halvemmalla. Turussa taas kertalippu on voimassa koko päivän.
Autoton päivä päättää Liikkujan viikon, joka muistuttaa liikenteen vaikutuksesta ilmanlaatuun ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. Liikennevirta nostaa ilmaan pölyä kaduilta ja teiltä ja heikentää näin hengitysilman laatua.
Kansainvälistä autotonta päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001.
STT
Taas kerran nastarenkailijoiden päästöillä syyllistetään kaikkia autoilijoita. Autoilun ja sen haittojen vähentämisessä olisi ruuhkamaksun sijaan syytä harkita nastaveroa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Voit lukea tosiasioita esim. www.hiukkastieto.fi. Liikenteen osuus kaikista hiukkaspäästöistä oli 13% vuonna 2004. Jos otetaan mukaan kaukokulkeutuma, jää oman liikenteen osuus jo hyvin pieneksi.
mm. "Liikenne tuottaa hiukkasia kahdella eri tavalla. Ensinnäkin renkaiden kulutus jauhaa tienpintaa ja hiekoitushiekkaa katupölyksi, joka nousee ilmaan liikenteen aiheuttamien ilmavirtausten takia. Katupölyhiukkaset ovat enimmäkseen suuria ja koostuvat pääasiassa maaperästä tavattavista yhdisteistä kuten alumiinista, kalsiumista, kaliumista, natriumista. Katupölyongelma on pahimmillaan keväisin, jolloin hiukkasten massapitoisuuden ohjearvot ylitetään toistuvasti. Pitoisuuksia voidaan yrittää hillitä kastelulla ja tehostamalla katujen puhdistusta hiekoitushiekasta. Katupöly ei kokonsa takia pääse keuhkoihin saakka, vaan se aiheuttaa lähinnä ylähengitysteiden oireita, kuten nuhaa ja yskää sekä silmien kirvelyä.
Toinen mekanismi, jolla liikenne aiheuttaa hiukkaspäästöjä, ovat pakokaasut. Pakokaasuissa on sekä epätäydellisen palamisen seurauksena syntyneitä hiukkasia että ilmassa höyryistä kuten rikkihaposta muodostuvia (eli nukleoituneita) hiukkasia. Pakokaasuhiukkaset ovat pieniä ja koostuvat pääosin noesta, hiilivedyistä ja sulfaateista. Yleisesti diesel-moottorit tuottavat enemmän hiukkasia kuin bensiinimoottorit. Suodattaminen alentaa hiukkasten massapitoisuutta tuntuvasti, mutta ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuus voi samalla kasvaa. Diesel-käyttöinen tavaraliikenne aiheuttaa arviolta puolet liikenteen pienhiukkaspäästöistä; henkilöautojen osuus on vajaa viidennes.
Olenikin aina ihmetellyt kuinka puhdas ilma Pietarissa onkaan. En osannut yhdistää sitä nastarenkaiden olemattomaan käyttöön. Samasta syystähän Venäjällä ei myöskään ajeta juurikaan kolareita, kun nastarenkaita ei ulosmitata.
Venäläisen keskimääräinen elinajanodote lienee siten huomattavasti suomalaista pidempi, kun nastat ei ole sitä lyhentämässä?
Todellisuudessa eroahan ei ole kuin reilut 10 vuotta... suomalaisen eduksi
Samassa jamassa ollaan muuten nastattomilla ajavien saksalaisten kanssa...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Life_Expectancy_2009_Estimates_CIA_World_Factbook.svg
ddr5:
Lehtien mukaan Venäjältä tuli aika likaista ilmaa?
Syynä nastarenkaat?
Venäjällä sentään ymmärretään, että kaupunkeihin kuuluu pöly ja lika. Siellä on kuitenkin hiukan pitemmältä ajalta kokemusta kaupungeista. Täällä Suomessa Helsinkiin muuttaneiden mielestä kaupunkikulttuuriin kuuluvat elementit eivät saa päästä valloilleen täällä. Näitä ovat mm. katupöly, noki, ruuhkat, paskalinnut, korkeat kerrostalot, prostituutio... Voivottelin kerran tuossa viime keväänä eräälle italialaiselle tuttavalle sitä, kuinka rumaa on kun lumet sulavat ja roskat paljastuvat. Tyyppi kuitenkin kuittasi roskat toteamalla: "tämähän on kaupunki, kyllähän roskat tänne kuuluvat".
Venäjähän ei tosiaan ole mikään ekolandia... Jos pölyä ja likaa voi välttää toimimalla tietyllä tavalla niin miksi ei niin tehtäisi?
Eikä Italiakaan ole ekomaa:
"Toukokuussa 2008 EU:n komissio haastoi Italian Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, koska kaupungin ja koko maakunnan jätehuolto oli edelleen rempallaan....
Näin on jatkunut 14 vuotta eli siitä lähtien, kun Camorra huomasi, että jätteet tuovat sille enemmän rahaa kuin kokaiinikauppa.
Camorra on vuosikymmeniä tahkonnut yritystensä kautta huipputuottoja Napolin jätehuollolla. Lailliset ja laittomat kaatopaikat saastuttavat maakuntaa. Alueella ei ole ainoatakaan varsinaista jätteenpolttolaitosta. Jäte poltetaan laittomasti, ja dioksiini pilaa pohjaveden ja ilman. Camorra ansaitsee ennen kaikkea Euroopan ongelmajätteillä, jotka se hoitaa ylivoimaisen edullisesti. Ne vain kasataan ympäri Campanian maakuntaa tai poltetaan.
Aina kun kaatopaikat pursuvat yli äyräittensä, julistetaan hätätila ja aina poliitikot teeskentelevät vasta silloin tajuavansa, millä Camorra hankkii rahansa.
(lainaus geo-lehti ) "
lawnmover:
ddr5:
No kyllähän nastat aika paljon vesistöihin paskavesiä laskevat ja hampurilaispapereita luontoon heittelevät. Ruhrin aluehan saastui aikoinaan hyvinkin pahasti Saksassa kun siellä oli nastarenkaiden testirata. Nastarengashapposateet ylsivät ihan Suomeen saakka syövyttäen tien pintoja ja nostattaen ilmaan epäpuhtauksia, joista ei esim. Neuvostoliitossa ollut tietoakaan.
ddr5:
Kun tulin ensimmäisen kerran Tokioon, ihmettelin kuinka täällä on niin puhdasta. Paljon puhtaampaa, kuin Suomen pienissä kaupungeissa. Suur-Tokiossa on sentään 37 000 000 asukasta.
Esim. Suomessa asuin kerrostalossa. Sen parveke oli asfaltoidulle tielle päin. Parveketta pystyi käyttämään vain kesäisin. Heti syksyllä lokakuussa sinne alkoi kertymään mustaa pölyä. Jos palasi paljain jaloin parveelta takaisin huoneeseen, jäi lattiaan mustat jäljet. Pyykkiä ei voinut kuivata parvekkeella. Ei edes vilvotella saunan jäljiltä, koska kaikki kura kertyi heti sisään.
Täällä Tokiossa parkeve on myös tielle päin. Edessä on pykälää suurempi tie, jossa on kertaluokkaa enemmän autoja. Silti mitään pölyä ei tule. Pyykkiä voi kuivata ja istuskellen nauttia auringonlaskusta. Autojen metelikin on vaimeampi, koska asfaltti on hienompijakeista eikä nastat raavisi sitä ruvelle.
Tokion puhtautta ovat ihmetelleet myös TM:n toimittajat pariin kertaan.
Nasta- ja kitkarenkaiden hyöty- ja haittatekijöitä pitää punnita laajempana kokonaisuutena:
- Paljonko nastapöly aiheuttaa ihmisten sairastumisia ja kuolemantapauksia?
- Minkälaiset ovat nastapölyn vaikutukset kasvi- ja eläinkunnalle?
- Miten nastapöly vaikuttaa asumismukavuuteen taajamissa?
- Kuinka suuria kustannuksia syntyy nastapölyn aiheuttamista siivous- ja puhdistustarpeista?
- Kuinka suuren turvallisuuslisän nastarenkaat antavat?
- Aheuttavatko nastarenkaat väärää varmudentunnetta, toisin sanoen ulosmittaavatko nastarengaskuljettajat mahdollisen edun suurempina tilannnenopeuksina ja pienempinä turvaväleinä?
Ajoin yli 30 talvea nastarenkailla. Kaksi vuotta sitten otin ensimmäisen kerran kitkarenkaat. Tuskin haluan enää palata nastoihin, niin paljon mukavammilta kitkat tuntuvat. Ongelmia etenemisessä ja pysähtymisessä ei ollut; ajotapani on tosin ennakoiva ja pyrin jättämnään riittävän turvavälin edellä ajavaan. Kilometrejä tulee nykyään noin 38 000 vuodessa, pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa.
En tiedä, onko nastapöly Suomen kaupunkien pahin saastuttaja, mutta merkittävä se on joka tapauksessa. Väittämäni perustuu omakohtaisiin havaintoihin siitä, miten musta asfalttipöly nousee keväisin vielä kuudenteenkin kerrokseen. Dieselnoesta ei ole kysymys päätellen siitä, että ilmiö rauhoittuu kesän tultua. Monissa muissakin suurkaupungeissa kuin Tokiossa subjektiivinen ilmanlaatu on talvisin ja keväisin paljon parempi kuin Helsingissä.
Olen melko vakuuttunut siitä, että ainakin nastojen määrää voisi vähentää. Kaupunkiasukkaana ja autoilijana mielipiteeni on se, että vähennetään mieluummin nastoja kuin kohdistetaan autoilijoille lisäveroja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
zxcvbn:
Näitä tekijöitä on mahdotonta ja turhaa yrittää erottaa. On selvää että paremmin pitävät renkaat ovat turvallisemmat, mutta niillä myös on luonnollista ajaa huolettomammin. En pidä sitä ulosmittauksena. Turvallisuusero tuskin on kummoinen, kun ei pitoerokaan ole.
En tiedä aiheuttaako nastapöly vastaavassa määrin ennenaikaisia sydän- ja verisuonitautikuolemia kuin pienemmät hiukkaset, mutta ainakin jo yleisen likaisuuden ja olemisen epämukavuuden perusteella ne voisi kieltää pääkaupunkiseudulta. Loppusyksystä alkaen sen huomaa kuivalla säällä vilkkaan moottoritien varrella pyöräillessä taas miten kivimurske narskuu hampaiden välissä ja kurkkua ja silmiä kuivaa. Vastaavaa en ole kokenut paljon suuremmissa nastattomissa kaupungeissa.
drive:
Jos näin olisi jotenkin merkittävässä määrin, täytyisi nastarengasmaiden / riskialueiden jotenkin erottua tautitilastoissa ja riskitekijöissä. Tietääkseni näin ei ole, eikä ilmanlaatua ainakaan mittausten perusteella voi Suomen kaupungeissa yleisesti pitää kovin huonona.
Sen sijaan Suomessa on esim eräiden syöpien esiintyvyydessä mitattavia eroja radonin esiintymisalueiden ja muiden alueiden välillä. En ole silti kuullut monenkaan välttävän asuinalueena aluetta, jossa maaperässä on radonia.
Ainakin sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä Suomessa. Jotain yhteyttä on havaittavissa.
Nyt alkaa kuulostaa jo tämä keskustelukin nastoista johtuvalta sairaudelta.
Miten tämä nyt oli perusteltavissa ? ""Ainakin sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä Suomessa. Jotain yhteyttä on havaittavissa"".
Vähän höpöhöpöjuttuja tuntuvat olevan nuo päätelmät nastojen aiheuttamista sairauksista. Ei taida olla kunnollisia tutkimustietoja aiheesta kenelläkään. Pelkkää luonnontiedettä ja huuhaata koko homma.
Kitkakalle:
Tuo onkin jo aikamoista tiedettä.
Sen sijaan fakta kaikille pk-seudun asukeille: yli 50% alueen hiukkaspäästöistä on kaukokulkeutumaa. Merkittävin tapa vähentää sitä on siirtyä meriliikenteessä rikittömään polttoaineeseen. Luonnollisesti Suomi vastustaa asiaa. Seuraava looginen askel on alkaa keskustella nastoista ja siirtää huomio pois todellisista ongelmista vai miten?
AkiK:
Etkö näe asiassa mitään tutkimisen arvoista?
1. Pienhiukkaset lisäävät sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
2. Nastarenkaat tuottavat hiukkasia.
3. Suomessa on keskimääräistä korkeammat lukemat sydän- ja verisuonitaudeissa.
Itse väitit edellä ettei mitään yhteyttä ole. Sekö on sitten oikeaa tiedettä? Minusta tuossa voi olla selvä yhteys ja asiaa pitää tutkia. Tajuan ilman muuta, että muut seikat ovat pohjimmainen syy sydänsairauksiin, mutta eivät pienhiukkaset varmastikkaan paranna asiaa.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/100041-lehdet-asutko-vilkkaan-tien-varrella-%E2%80%9Dlyhentaa-elinikaa%E2%80%9D
Norjassa laitettiin nastat verolle. Tukholmassa kiellettiin nastat tietyllä alueella. Hokkaidossa kiellettiin nastat kokonaan 20 vuotta sitten. Kaikissa oli syynä nastojen aiheuttavat terveyshaitat. Eivät varmasti tehneet niitä heppoisin perustein.
Kitkakalle:
Tiedoksesi että pienhiukkasten vaikutuksia tutkitaan ihan koko ajan. Tiedetään myös, mitkä niistä ovat vaarallisimpia. Listalla ei ole mainittuna nastapölyä. Polttohiukkaset ovat selkeästi vaarallisimpia.
Kaikki pöly on vaarallista, se on selvä. Kuitenkin asiat pitää suhteuttaa oikein - mitä haittaa on ja kuinka monelle jne. Tietääkseni Suomessa ei ole merkittäviä eroja tähän liittyvässä kuolleisuudessa alueittain, ainakaan sellaista ei ole tilastoissa havaittavissa. Alueelliset erot talvisessa tiepölyssä ovat kuitenkin suuria minkä pitäisi johtaa eroihin, jos vaaara olisi suuri. Suhteutusta: esimerkiksi siitepöly on meillä paljon merkittävämpi ja voimakkaampi ilmiö kuin tiepöly.
Ja kuten sanoin, suuri osa vaarallisista hiukkasista on ihan muualta peräisin. Nastapöly on hyvin ajoittaista, paikallista ja pääosin suurijakeista. Sen ei suurijakeisempana olettaisi tunkeutuvan esim. verenkiertoon suoraan kuten vaikkapa poltossa syntyvät hiukkaset.
AkiK:
Millä listalla?
Lainaus tuosta Uuden Suomen artikkelista:
"Hiukkasten aiheuttajista esimerkiksi keväinen katupöly on yhteydessä hengityselin- ja sydänsairauksiin."
Nastat ovat yksi merkittävä syy keväiseen katupölyyn.
ddr5:
Ei ne tunnu olevan, vaan ne on. Aivan samalla tavalla kuten kaikki muutkin terveyteen liittyvät "tutkimukset". Vuosikausia on arvottu mm. rasvan haitallisuutta.
Uusi Suomi kirjoittaa, että 1800 ihmistä kuolee Suomessa vuosittain pienhiukkasten takia.
Nasta/katupöly ei ole pienhiukkasia. Tämä Kitkakallelle tiedoksi, kun rakennat päättelyketjujasi.
1. Pienhiukkaset lisäävät sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin.
2. Nastarenkaat tuottavat hiukkasia.
3. Suomessa on keskimääräistä korkeammat lukemat sydän- ja verisuonitaudeissa.
Aiemmin olen nähnyt uutisen, jonka mukaan 1300 ihmistä kuolee vuosittain puun polttamisen tuottamiin pienhiukkasiin (löytyy helposti googlen avulla). Muut tekijät selittäisivät siis 500 kuolemaa, jos tämä tieto on linjassa US:n uutisen kanssa. Hiukan epäuskottavalta kuulostaa.
Nettisivusto "Hiukkastieto" kertoo, että hiukkasten on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain 1300 ennenaikaista kuolemaa ja yli 600 uutta pysyvää keuhkoputkentulehdusta.
http://www.hiukkastieto.fi/node/25
Ei enää sekavammaksi voisi tuo asia mennä.
Herbert:
Uusi Suomi kirjoittaa myös:
"Hiukkasten aiheuttajista esimerkiksi keväinen katupöly on yhteydessä hengityselin- ja sydänsairauksiin."
Eli katupölyn hiukkaset ovat terveydelle vaarallisia, nimitetään niitä sitten minkä kokoisiksi tahansa.
Montako kuolemaa aiheutuisi nastakiellosta. Montako yliajoa suojateillä ym. Tätä voidaan verrata nastapölyn aiheuttamaan haittaan kansallisesti. Nastapölyn yksi ongelma on myös tiestä irtoava hieno pöly, johon on tarttunut nokea ym hiukkasia. Nämä yhdessä ovat melkoista myrkkyä. En silti olisi valmis luopumaan nastoista yhdellä napsautuksella.
Kitkakalle:
Jaappanissa on vähän saastuttavia tiisseleitä?
Metsähaka:
Se on totta, mutta vain henkilöautojen osalta. Monet pakettiautot ja kaikki raskas liikenne käyvät dieselillä. Ja niitä kyllä riittää. Tosin olen huommannut, että Japanilaiset rekat ja bussit tupruttavat vähemmän näkyvää nokea kuin Suomalaiset. Kalusto on uudempaa ja ehkä niissä on suodattimet.
Henkilöautodieseleille on asetettu yhtä tiukat päästörajat kuin bensoille. Ne vastaavat noin bensan Euro 5 tai 6:sta. Dieselit eivät ole alittaneet typeoksideja. Viimeaikoina dieselitä on alkanut näkymään, mutta ne ovat yhä todella todella harvinaisia. Itse olen nähnyt kaksi tai kolme diesel mersua tänä vuonna. Viime vuonna näin yhden.
Japanin liikennepolitiikka on ihmisläheistä. Tärkein tavoite on minimoida päästöt. Liikenteen on sitten sopeuduttavata siihen. Jos se tarkoittaa nastoista luopumista, niistä luovutaan. Autotehtaille ei anneta mitään erivapauksien dieseleiden suhteen, kuten Euroopassa.
Ainoa, mikä häiristee täällä on vanhat savuttavat mopot. Ihme ettei niitä ole pistetty aisoihin.
Eipä näytä olevan mitään rajaa, kun kitkankäyttäjä haluaa perustella nastavastaisuuttaan, nyt kierrossa on sydän ja verisuonitaudit.
Aki oli täysin oikeassa kauttakulkeuman osuudesta hiukkaspäästöihin.
Mihin pääsi unohtumaan helsingin kaupungin tutkimus hiukkasista, jossa nastojen osuus oli 1-2 prosenttia.
Miksi kelvoton katujen puhdistus hiekoitushiekasta, joka suomen kaupungeissa kestää yleensä kuukausia pääsi unohtumaan.
Mihin unohtui helsingin hiilipannut, niillähän kaupunkia lämmitetään, tai kaikki sadattuhannet dieselautot, joissa ei suodatusta nimeksikään. Tosin vahvasti epäillään että vielä pienemmät suodatetut hiukkaset, ne vasta vaarallisia ovatkin. Tulevaisuus näyttänee tämän todeksi.
Jos halutaan selvyyttä sydän ja verisuonitauteihin sairastuvuuteen, olisi syytä perehtyä 40 vuotta jatkuneeseen suomalaisia koskevaan törkeään disinformaatioon "THL" jossa yhden miehen uran ja kunnian takia, uhrataan suurimman osan suomen kansalaisista, heidän terveytensä väittämällä rasvan aiheuttavan verisuonitauteja.
Väite on samaa tasoa, kuin Kitkakallen teoria nastarenkaiden osuudesta asiaan, eli yhtä vakaalla tieteellisellä pohjalla.
misar:
Näin on. Suomalainen tiede (VTT, Metla jne) ja politiikka on viimeaikoina saanut niin pahoja kolhuja, ettei enää tiedä, mihin voisi uskoa. Puhtaan urheilun mainekin on jo mennyt, joten jäljellä ei paljon ylpeydenaiheita ole. Lisäksi kun media hämmentaa soppaa tehosekoittajan tavoin, ei lopputulos voi olla kuin informaatioarvoltaan negatiivinen.
Erinomainen esimerkki tästä on aiemmin ketjussa linkitetty (pien?)hiukkasia käsittelevä artikkeli.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/100041-lehdet-asutko-vilkkaan-tien-varrella-%E2%80%9Dlyhentaa-elinikaa%E2%80%9D
Taas kerran nastarenkailijoiden päästöillä syyllistetään kaikkia autoilijoita. Autoilun ja sen haittojen vähentämisessä olisi ruuhkamaksun sijaan syytä harkita nastaveroa. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kitkakalle:
Vaarallisten hiukkaspäästöjen listalla.
Voit lukea tosiasioita esim. www.hiukkastieto.fi. Liikenteen osuus kaikista hiukkaspäästöistä oli 13% vuonna 2004. Jos otetaan mukaan kaukokulkeutuma, jää oman liikenteen osuus jo hyvin pieneksi.
mm. "Liikenne tuottaa hiukkasia kahdella eri tavalla. Ensinnäkin renkaiden kulutus jauhaa tienpintaa ja hiekoitushiekkaa katupölyksi, joka nousee ilmaan liikenteen aiheuttamien ilmavirtausten takia. Katupölyhiukkaset ovat enimmäkseen suuria ja koostuvat pääasiassa maaperästä tavattavista yhdisteistä kuten alumiinista, kalsiumista, kaliumista, natriumista. Katupölyongelma on pahimmillaan keväisin, jolloin hiukkasten massapitoisuuden ohjearvot ylitetään toistuvasti. Pitoisuuksia voidaan yrittää hillitä kastelulla ja tehostamalla katujen puhdistusta hiekoitushiekasta. Katupöly ei kokonsa takia pääse keuhkoihin saakka, vaan se aiheuttaa lähinnä ylähengitysteiden oireita, kuten nuhaa ja yskää sekä silmien kirvelyä.
Toinen mekanismi, jolla liikenne aiheuttaa hiukkaspäästöjä, ovat pakokaasut. Pakokaasuissa on sekä epätäydellisen palamisen seurauksena syntyneitä hiukkasia että ilmassa höyryistä kuten rikkihaposta muodostuvia (eli nukleoituneita) hiukkasia. Pakokaasuhiukkaset ovat pieniä ja koostuvat pääosin noesta, hiilivedyistä ja sulfaateista. Yleisesti diesel-moottorit tuottavat enemmän hiukkasia kuin bensiinimoottorit. Suodattaminen alentaa hiukkasten massapitoisuutta tuntuvasti, mutta ultrapienten hiukkasten lukumääräpitoisuus voi samalla kasvaa. Diesel-käyttöinen tavaraliikenne aiheuttaa arviolta puolet liikenteen pienhiukkaspäästöistä; henkilöautojen osuus on vajaa viidennes.
drive:
Minäkin ajelen autottomana päivänä autolla, mutta nastarenkaat laitan alle vasta marraskuussa.