Nastat (vai kitkat)

1895 kommenttia
1293032343564
  • drive:


    Muistelisin jonkun tietäneen viime talvena, että kitkat menettävät ominaisuutensa jo kahdessa talvessa, mutta nastat säilyttävät ne loppuun asti. Ainakin tuosta näkee, että tällaiset kirjoitelmat ovat täyttä potaskaa, ja kitkat ajavat asiansa talvirenkaina asiallisesti.




    En tiedä kuka tuollaista on väittänyt (tuskin kukaan), mutta itse olen lukenut testin missä kuluneilla nastarenkailla todettiin olevan parempi pito jäällä kuilla uusilla kitkoilla.



    Testissä ei taidettu mainita kuinka paljon kyseisillä renkailla oli ajettu? Voiko olla niin, että nastarengas kestää kulutusta paremmin, kun samaan kulutuspintaan ajaminen kesti tuplaten kauemmin? Oliko niin, että nastarenkaat omasivat kuitenkin paremman pidon jäällä ja sulalla asfaltilla, vaikka olivat tuplaten vanhemmat ja mahdollisesti enemmän ajetut?



    drive:


    6mm tuloksia arvioidessa olisi ollut mukava tietää, onko renkaissa ollut uutena miten syvät urat. Todellinen kulumisaste jää hämäräksi, mutta ehkä on syytä olettaa testaajien olevan sen verran ammattimaisia että renkaat olivat läheisiä malleja samalta valmistajalta.




    Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää renkaiden merkki/malli, ajetut kilometrit, mittaustulokset/testisijoitus renkaiden ollessa uusia ja vielä hintakin.

      
  • Herbert:

    3 mm renkaan paremmussjärjestys on vähintään epäolennainen asia, koska se on loppuunkulunut. Aivan liian liukkaita on molemmat, sekä nasta- että kitkarengas. Testin nastarenkaassa ei ollut yhtään käyttökelpoista nastaa jäljellä, joten nastarenkaasta puhuminen on aika turhaa.




    Näinhän se on. Itse laitan nastarenkaat kiertoon, kun nastat ovat kertakaikkisen lopussa. Olipa kulutuspintaa sitten 3 mm taikka 5 mm. 4,8 mm. oli pintaa kun viimeksi laitoin nastarenkaat kiertoon nastojen hionon kunnon vuoksi.



      
  • Knight Rider:


    TM:n testissä nastarenkaalla oli pitempi jarrutusmatka jäällä kuin saman verran kuluneella kitkarenkaalla. Aika moni liikenteessä ajaa sellaisilla renkailla. Uudet nastat kuluvat nopeasti asfaltilla.




    Nyt puhunet jostakin muusta kuin uusien renkaiden testistä?



      
  • Knight Rider:


    ddr5:
    Tien kuluminen on osittain nastarenkaiden ansiosta, se varmaankin pitänee paikkaansa.


    Teiden urat ovat täysin nastarenkaiden syytä.







    Et siis usko teoriaan, että keväällä roudan sulaessa raskas liikenne "painaa" tiehen uria? Olen nähnyt asfalttitiellä keskellä korpea hyvinkin syviä uria, vaikka asfaltti ei ole ollut edes vanhaa. Siellä liikennöi paljon tukkirekkoja, joissa ei ole nastoja.

      
  • ddr5:

    Nyt puhunet jostakin muusta kuin uusien renkaiden testistä?




    Aivan, puhun kuluneista renkaista, jotka olivat mukana samassa rengastestissä. Kovin moni ei aja kuitenkaan tuliterillä nastarenkailla, ja vaikka ajaisikin, 2-3 kuukauden asfaltilla ajon jälkeen nastat ovat kivasti kuluneet.



    ddr5:

    Et siis usko teoriaan, että keväällä roudan sulaessa raskas liikenne "painaa" tiehen uria?




    Rekkojen paripyörien tekemät urat ovat aivan erilaiset, ja urien väli on tietekin huomattavasti leveämpi. Henkilöautojen nastojen tekemät urat syntyvät uuteen asfalttiin jo loppusyksystä, kun nastat vaihdetaan alle.



      
  • Knight Rider:

    Henkilöautojen nastojen tekemät urat syntyvät uuteen asfalttiin jo loppusyksystä, kun nastat vaihdetaan alle.




    Uskoisin sinua mielelläni mutta epäilen mielesi olevan tässä asiassa epäobjektiivinen. Saisinko linkin tutkimukseen, joka vahvistaa väitteesi?

      
  • ddr5:

    Saisinko linkin tutkimukseen, joka vahvistaa väitteesi?




    Ei kait nyt joka asiaan tarvita tutkimusta. Tuonhan huomaa itsekin. Uusi asfaltti pysyy tummana koko kesän. Loppusyksystä siihen alkaa tulemaan vaaleammat raidat (samaan aikaan autot alkavat kuraantumaan). Raitojen väli on liian kapea raskaan liikenteen raidevälille. Sopivat juuri henkilöautoon. Seuraavana keväänä siinä on jo selvät urat.



    Jos ei tuosta vielä huomaa, kannattaa katsoa liikennevaloissa seisovaa kuorma-autoa, jonka alla on urat. Näkee, että urat ovat liian kapeat raskaalle liikenteelle. Odottaa vielä henkiöauton tuloa paikalle ja avot, sopii kuin nenä päähän. Sateella on myös hyvä tarkkailla, kun urat näkyvät hyvin.



    Maassa, jossa nastat on kielletty ei vastaavia uria synny.







      
  • Ne urat ovat raskaiden ajoneuvojen tekosia. Hesarissa oli jotain juttua että raskaat ajoneuvot aiheuttavat 98% teiden kulumisesta. Toinen tutkimus myös todisti, että kitkat itseasiassa tuottavat selvästi enemmän pölyä kuin nastat. Lisäksi tielaitoksen idiootit suola-autoineen kylvävät ruskeaa suolakuraa että kitkoilla pärjättäisiin edes jotenkin. Nastarenkaat ovat kaikin puolin parhaita renkaita ja se on moneen kertaan rengastesteissäkin todettu. Ilman nastoja olet riski liikenteessä. Siitä on tutkimustietoa että huonoilla renkailla eli nastattomilla ajetaan enemmän ja pahempia onnettomuuksia. Vastuutonta suositella kitkarenkaita kenellekään. Kelpaavat ainoastaan laiturin kumeiksi kun ovat pehmeitä ja piikittömiä.

      
  • drive:

    Ne urat ovat raskaiden ajoneuvojen tekosia. Hesarissa oli jotain juttua että raskaat ajoneuvot aiheuttavat 98% teiden kulumisesta. Toinen tutkimus myös todisti, että kitkat itseasiassa tuottavat selvästi enemmän pölyä kuin nastat. Lisäksi tielaitoksen idiootit suola-autoineen kylvävät ruskeaa suolakuraa että kitkoilla pärjättäisiin edes jotenkin. Nastarenkaat ovat kaikin puolin parhaita renkaita ja se on moneen kertaan rengastesteissäkin todettu. Ilman nastoja olet riski liikenteessä. Siitä on tutkimustietoa että huonoilla renkailla eli nastattomilla ajetaan enemmän ja pahempia onnettomuuksia. Vastuutonta suositella kitkarenkaita kenellekään. Kelpaavat ainoastaan laiturin kumeiksi kun ovat pehmeitä ja piikittömiä.




    Raskaan liikenteen kulutus on suurimmalta osalta tien rungolle aiheuttamaa kulutusta, ei pelkästään päällysteen kulumista, eli runko painuu kasaan.



    Kitkat saattavat nostaa enemmän pölyä ilmaan vaan mistä tuo pöly on kotoisin? Hiekoituksesta ja nastojen irrroittamasta päällysteestä.



    Suola-autojen en ole koskaan nähnyt kylvävän suolakuraa, varsinkaan ruskeaa sellaista. Aina ollut valkoista suolaa. Tosin hiekoituksen yhteydessä on hiekan sekaan saatettu laittaa suolaa, tätäkö nimität suolakuraksi? Ja suolatuilla teillä olen ajanut sen 30v jonka kortti ollut voimassa. Eipä 80 luvulla juuri kitkoilla ajeltu. Minkähän takia silloin suolattiin? Varmaankin samasta syystä kuin nytkin.



      
  • ddr5:

    Uskoisin sinua mielelläni mutta epäilen mielesi olevan tässä asiassa epäobjektiivinen. Saisinko linkin tutkimukseen, joka vahvistaa väitteesi?




    Siinäpä olisi ja suoraan Liikennevirastolta: http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=8910&_pageid=71&kieli=fi&linkki=16542&julkaisu=5966



    "Päällysteiden urautuminen johtuu pääsääntöisesti nastarenkaiden asfalttipäällystettä kuluttavasta vaikutuksesta vilkkaasti liikennöidyillä teillä."







    drive:

    Ne urat ovat raskaiden ajoneuvojen tekosia.




    Aika sokea saa olla, jos luulee henkilöautojen raideväliin sopivia uria raskaan liikenteen tekemäksi.

      
  • Nyt ei oikein taidettu ymmärtää driven ironiaa :wink:



      
  • Joo sarkasmiahan se olikin, tuli vain luettua pari ensimmäistä lausetta.

      
  • Kummalllisen kuluneita, urautuneita ja röpöliäisiä teitä löytyy myös maista, joissa on erikseen nastarenkaat kielletty.

      
  • Kummalllisen kuluneita, urautuneita ja röpöliäisiä teitä löytyy myös maista, joissa on erikseen nastarenkaat kielletty.




    Mainitsepa edes yksi tällainen maa.

      
  • pete61:

    Kummalllisen kuluneita, urautuneita ja röpöliäisiä teitä löytyy myös maista, joissa on erikseen nastarenkaat kielletty.


    Mainitsepa edes yksi tällainen maa.




    Esimerkiksi viime kesän reissulla Saksassa ja Tsekissä löytyi tällaisia teitä (molemmissa maissa löytyi tosin myös hyvä kuntoisia teit&#228:wink:.



      
  • drive:



    6mm tuloksia arvioidessa olisi ollut mukava tietää, onko renkaissa ollut uutena miten syvät urat. Todellinen kulumisaste jää hämäräksi, mutta ehkä on syytä olettaa testaajien olevan sen verran ammattimaisia että renkaat olivat läheisiä malleja samalta valmistajalta.




    Yleisesti kait uusissa on vajaasta 9 mm:stä noin 9,5 mm:iin.



    Teknisesti on älytöntä verrata 2 vuotta ja 4 vuotta vanhaa tuotetta toisiinsa. Laatuvalmistajilla saman teknologian renkaat eivät ole montaa vuotta tuotannossa, ja toisekseen pelkkä ikä sinänsä jo heikentää renkaan ominaisuuksia kumiseoksen osalta.

      
  • Kitkakalle:



    Täytyy nyt muistaa, että TM on aina liputtanut voimakkaasti nastan puolesta.




    Minusta TM on aina liputtanut testeissä hyviksi osoittautuneiden renkaiden puolesta. Mitään nastarenkaiden puolestapuhumista en ole havainnut, aina on kaikkien renkaiden huonotkin puolet tuotu esille. Tosin ajo-ominaisuuksien listalta niitä ei tänäkään vuonna laadukkaiden nastojen osalta näyttänyt löytyvän, kitkat eivät olleet parempia missään varsinaisessa ajo-ominaisuudessa. Minusta TM:n linja on hyvä. Kyseessä on tekniikka- ei mikään liikennepolitiikkalehti.



    Yksi kitkarenkaita suosiva vika testissä kuitenkin on: jarrutusmatka jäällä mitataan nastoille ja kitkoille eri nopeudesta. Tämä on kyllä kerrottu testin selosteessa, mutta joka tapauksessa todellinen metrimääräinen ero on paljon suurempi.

      
  • Kitkakalle:

    ddr5:
    Saisinko linkin tutkimukseen, joka vahvistaa väitteesi?


    Jos ei tuosta vielä huomaa, kannattaa katsoa liikennevaloissa seisovaa kuorma-autoa, jonka alla on urat. Näkee, että urat ovat liian kapeat raskaalle liikenteelle. Odottaa vielä henkiöauton tuloa paikalle ja avot, sopii kuin nenä päähän. Sateella on myös hyvä tarkkailla, kun urat näkyvät hyvin.





    No liikennenvalojen kiihdytysalueella ovat kieltämättä ne nastojen kuopimisurat, jotka tasantuvat muutaman metrin jälkeen. Niihin henkilöautotkin sopivat. Puhutaan mieluummin maantieoloista. Ja mitäpä ne urat haittaavat, nehän kuitenkin paikataan.

      
  • Knight Rider:

    ddr5:
    Uskoisin sinua mielelläni mutta epäilen mielesi olevan tässä asiassa epäobjektiivinen. Saisinko linkin tutkimukseen, joka vahvistaa väitteesi?


    Siinäpä olisi ja suoraan Liikennevirastolta: http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&menu=8910&_pageid=71&kieli=fi&linkki=16542&julkaisu=5966

    "Päällysteiden urautuminen johtuu pääsääntöisesti nastarenkaiden asfalttipäällystettä kuluttavasta vaikutuksesta vilkkaasti liikennöidyillä teillä."




    Aijaa. Olipa yllätys, että Tiehallinto syyttää autoilijoita huonokuntoisista teistä.

      
  • Päällysteen kuluminen ei ole taloudellisesti mikään kovin merkittävä asia. Muutama kymppi per autoilija vuodessa käytetään teiden päällysteen uusimiseen, ja siitä vain noin 25% on nastojen aiheuttamaa urien korjaustarvetta.



      
  • Knight Rider:



    "Päällysteiden urautuminen johtuu pääsääntöisesti nastarenkaiden asfalttipäällystettä kuluttavasta vaikutuksesta vilkkaasti liikennöidyillä teillä."




    Muitakin mielenkiintoisia lainauksia jutusta löytyy:



    "Urautuvat päätiet pidetään pääsääntöisesti sulina ympäri talven, joten talven leutoudella ei ole urautumisnopeuteen juurikaan vaikutusta. Poikkeuksena on Pohjois-Suomi, jossa myös kohtalaisen vilkkaita pääteitä voidaan talvella pitää polannepintaisina. Pohjoisimmissa tiepiireissä teiden urautuminen onkin selvästi muuta maata vähäisempää myös vilkkaimmilla liikennemäärillä. "



    ja:





    Tienpitäjän tarpeet ovat toissijaisia. Kuluneet päällysteet voidaan tarvittaessa uusia, mutta turvallisuusvaikutukset voivat olla korvaamattomia.



    Pääteiden päällysteiden urien poistamiseen käytetään vuosittain 35 milj.€. Renkaidenvaihdon viivyttämisellä voidaan saada vain muutaman miljoonan euron säästöt, mutta kelin äkillisesti heikentyessä turvallisuusvaikutukset saattavat olla huomattavat.



    Kustannuksia verrattaessa kannattaa ottaa huomioon myös rengaskustannukset, jotka ovat maassamme yhtä suuret kuin päällysteiden uusimiskustannukset kokonaisuudessaan (n. 140 milj.€).




    Siis 35 miljoonaa vuodessa urien paikkaamiseen = noin 20 euroa per autoilija...ja tästä sitä itketään!

      
  • AkiK:

    Siis 35 miljoonaa vuodessa urien paikkaamiseen = noin 20 euroa per autoilija...ja tästä sitä itketään!




    Tuskin kovin moni itkee sen takia, että urien paikkaaminen maksaa valtiolle. Syynä on pikemminkin se, että ne urat tekevät teistä helvetin meluisia.



    Sateella urat ovat sitten myös täynnä vettä, mikä voi aiheuttaa vesiliirtovaaran. Myöskin renkaat kuluvat, jos joutuu ajamaan urissa. Itse kyllä pyrin ajamaan urien vieressä, mutta aina se ei onnistu, ja silloin vituttaa.



    Uraisten teiden uudelleen päällystäminen joka vuosi tulisi kyllä erittäin kalliiksi ja aiheuttaisi huomattavaa haittaa, joten ei voi muuta kuin kärsiä.



      
  • AkiK:

    Siis 35 miljoonaa vuodessa urien paikkaamiseen = noin 20 euroa per autoilija...ja tästä sitä itketään!


    Kuka tästä on itkenyt? Enemmän ärsyttää pääteillä ajellessa ne urat ja urapaikkaukset ja kuraantuminen. Ja kaupungissa yleinen likaisuus ja pöly. Osa uristahan korjautuu samalla kun tietä muutenkin kunnostetaan.

      
  • drive:

    Ne urat ovat raskaiden ajoneuvojen tekosia. Hesarissa oli jotain juttua että raskaat ajoneuvot aiheuttavat 98% teiden kulumisesta. Toinen tutkimus myös todisti, että kitkat itseasiassa tuottavat selvästi enemmän pölyä kuin nastat. Lisäksi tielaitoksen idiootit suola-autoineen kylvävät ruskeaa suolakuraa että kitkoilla pärjättäisiin edes jotenkin. Nastarenkaat ovat kaikin puolin parhaita renkaita ja se on moneen kertaan rengastesteissäkin todettu. Ilman nastoja olet riski liikenteessä. Siitä on tutkimustietoa että huonoilla renkailla eli nastattomilla ajetaan enemmän ja pahempia onnettomuuksia. Vastuutonta suositella kitkarenkaita kenellekään. Kelpaavat ainoastaan laiturin kumeiksi kun ovat pehmeitä ja piikittömiä.




    Täytyy oikein nostaa hattua kerrankin osuit melkein täydellisesti asian ytimeen, lähes sata prosenttia oli totta toisin kuin muissa lätinöissä, jossa yrität vakuuttaa älyttömillä teorioilla ja lapsenuskolla omasta valinnasta muita yhtä hyväuskoisia hölmöjä.



    Onneksi meitä terveen maalaisjärjen omaavia, on enemmistö jotka eivät usko kaiken maailman viherhörhöjä ja lapsenomaisia maailman parantajia.

      
  • Kaikesta sitä jaksetaan valittaa, jos suomessa on käytännössä yksi väylä jossa nastat ovat edes huomattavassa roolissa joka sekään ei ole todistettu sillä onhan samalla väylällä myös eniten rekkoja liikenteessä. Jaa mikä väylä? kehä 3 suomen ainoa nastojen urauttama väylä.



    Kannattaa muistaa että 90% suomen teistä on perustettu saven päälle, eli sellaiset 45tkm jotka nyt kestävät korkeintaan 10t painoisia ajoneuvoja. Kannattaa muistaa viranomaisten siitä huolimatta, sallineen maailman raskaimmat ajoneuvoyhdistelmät eli 60t kokonaispainot, eli tuo marmatus etteivät rekat olisi pääasiallinen teiden tuhoaja on lapsellista hyväuskoisuutta.



    Kannattaa myös huomioida, että päättäjien ja tvh intresseissä on pitää vakaasti henkilöautoilijat siinä uskossa, että he ovat syyllisiä teiden urautumisiin koska sillä tavalla saadaan henkilöautoilijat jatkamaan 90% maksuosuuttaan vaikka totuus on osuudesta liikkuu luultavimmin 10% lukemissa.



    Se tvh virkamies, joka muutama vuosi sitten paljasti HS:ssä että 60t rekka kuluttaa teitä saman verran, kuin 10000 henkilöautoa on tuskin enää palveluksessa, tai oli kirjoittaessaan juuri eläköitynyt.





      
  • Eletäänköhän me edes samassa todellisuudessa kuin Misar; rekkojen vihaaja NO:1! Reippaina käymme rekkain alle....



    Rekat hakkaa asvaltin rikki ja sotkevat automme suolan sekaisella sonnalla. Kuluttavat alustan ilmavirrallaan sellaiset henkilöauton raideleveyden mittaiset urat tiehen. Se on kauheaa, sanoi jo Enska aikoinaan!

      
  • AkiK:

    Yksi kitkarenkaita suosiva vika testissä kuitenkin on: jarrutusmatka jäällä mitataan nastoille ja kitkoille eri nopeudesta.




    Jäällä mitattiin 20-5 km/h molemmille rengastyypeille. Niistä sitten laskettiin 50-0 km/h. Samoin on tehty edellisinä vuosina.



    Kokeet tehtiin täysinä ABS-jarrutuksina,

    jäällä nopeusvälillä 20–5 km/h, lumella 35–5

    km/h ja asfaltilla 80–5 km/h. Erikoiset nopeusvälit

    johtuvat siitä, että juuri ennen pysähtymistä

    mittaushajonta on suurimmillaan, ja

    tulosten luotettavuus paranee, kun viimeisiä

    senttejä ei mitata. Lopputulokset on tilastollisesti

    muutettu jarrutusmatkoiksi 50–0 km/h

    jäällä ja 80–0 km/h lumella ja asfaltilla.




    TM on aina painottanut, että kitkarenkaita mitataan 100% samalla tapaa kuin nastarenkaita.

      
  • On todella huvittavaa, kun keskusteluun tulee mukaan yhä lisää fanaatikkoja, jotka jauhavat sitä mantraansa, että rekat aiheuttavat henkilöautojen raideväliin sopivat urat.

      
  • NHB:

    Herbert: "Laitatko linkin tutkimukseen, jossa nastan jäkiä käsiteltiin."

    http://www.mintc.fi/fileserver/Julkaisuja%2072_2004.pdf




    Tämä olikin se tutkimus, joka tehtiin tieosuudella, jossa on voimassa pysähtymiskielto. No, se lienee epäoleellinen seikka.



    Mutta tutkimus ei antanut vastausta siihen, miten vetävien pyörien ja vapaasti rullaavien pyörien aiheuttama kuluminen eroaa toisistaan. Testissä renkaat oli auton vasemmalla puolella (etu+takarenkaat), joten niiden eroja ei edes yritetty selvittää.



    Nastan iskujäljistä tutkimuksessa oli kuvia. Ne eivät kuitenkaan kerro vielä yhtään kulumisen määrästä.



    Esimerkki: Matalaprofiilirenkaan iskujälki on pistemäisempi kuin korkeamman, mutta kuluttava vaikutus pienempi. Toisaalta ajonopeuden nosto tekee jäljestä pistemäisemmän, mutta kuluttava vaikutus kasvaa.



    Tangentiaalivoima kasvaa kyllä hieman vetävissä pyörissä, mutta selitäpä se, miksi ajonopeuden kasvaessa iskujälki muuttuu pistemäisemmäksi?




    Tutkimuksessa ei siihen otettu kantaa. Veikkaan sen olevan sukua profiilisuhteen muutoksesta johtuvalle nastajäljen muutokselle. Mutta kuten edellä totesin, nastajäljen muoto ei anna vastausta kulumisen määrään.

      
  • misar:

    Se tvh virkamies, joka muutama vuosi sitten paljasti HS:ssä että 60t rekka kuluttaa teitä saman verran, kuin 10000 henkilöautoa on tuskin enää palveluksessa, tai oli kirjoittaessaan juuri eläköitynyt.





    Voi kuinka kovasti haluaisinkaan nähdä tuon HS:n kirjoituksen, jota en lehden kestotilaajana koskaan muista lukeneeni. Eikö mielessäsi nouse pienintäkään epäilyksen lippua, jos pysähdyt miettimään millä mekanismeilla ja mihin fysiikan lakeihin perustuen tuo olisi mahdollista?



    Miksi nastarenkaiden aiheuttama teiden kuluminen on niin suunnaton tabu, että se saa uskomaan tuollaisiin aivan absurdeihin kuvitelmiin ja sokaisee silmät teissä olevilta henkilöautojen kuluttamilta urilta? Miksi ei voisi myöntää, että nastarenkailla on tietyissä oloissa paremman pidon vastapainona myös joitain negatiivisia ominaisuuksia?



    Miksi nastarenkaiden käyttö on kielletty kesällä, jolleivat ne rouhi uria teihin?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit