Kaikille kitkat alle, Valtion säästö?

386 kommenttia
1789101113»
  • Jorma L:



    Nastan max pistovoima saa olla 120N. Jos oletetaan että nastan kärjen pinta-ala on 1mm2 ja vasaran pään halkaisija on 3cm niin voi siinä vasaran päässäkin olla pitoa kun painetaan sitä tiehen 85 kN voimalla eli laitetaan siihen reilut 8600kg painoa päälle !



    Riippuu täysin nastan profiilista, jos kaikkien nastojen tilalle vahdetaan puolipallon muotoiset kupukantapultit väitän että sitä pitoa ei paljon löydy.

      
  • ritsa:

    Jorma L:


    Nastan max pistovoima saa olla 120N. Jos oletetaan että nastan kärjen pinta-ala on 1mm2 ja vasaran pään halkaisija on 3cm niin voi siinä vasaran päässäkin olla pitoa kun painetaan sitä tiehen 85 kN voimalla eli laitetaan siihen reilut 8600kg painoa päälle !



    Riippuu täysin nastan profiilista, jos kaikkien nastojen tilalle vahdetaan puolipallon muotoiset kupukantapultit väitän että sitä pitoa ei paljon löydy.




    Milloin lie olet viimeksi vasaraa pidellyt käsissä, muttei se iskuosa kyllä puolipallo kupukantapulttia muistuta. Yritän ottaa loppuunajetuista HKP nastoistani kuvan ja linkittää. Yritin kännykameralla muttei tarkenna riittävän hyvin. Kotona on parempaa kalustoa kuvaamiseen.

    Onhan se nyt faktaa, ettei nastarangas sen takia pelkästään pidä, että siinä on nastat.



      
  • Jorma L:


    Milloin lie olet viimeksi vasaraa pidellyt käsissä, muttei se iskuosa kyllä puolipallo kupukantapulttia muistuta. Yritän ottaa loppuunajetuista HKP nastoistani kuvan ja linkittää. Yritin kännykameralla muttei tarkenna riittävän hyvin. Kotona on parempaa kalustoa kuvaamiseen.
    Onhan se nyt faktaa, ettei nastarangas sen takia pelkästään pidä, että siinä on nastat.


    Vasaraa pitelen käsissäni päivittäin, eikä nastat todellakaan pelkästään tee renkaasta pitävää, siihen vaikuttaa kumiseoksen kovuus, kuviointi, runkorakenne ja moni muu asia.

      
  • Miljoonien autojen synnyttämää melua voi tietysti hahmotella




    Miljoonilla tarkoitettaneen että hiljaisia erämaita ei Euroopassa ole kovin monessa paikassa.



    Pienemmässä mittakaavassa liikennemelu voi olla vaikkapa kadunvarressa niin kova että se häiritsee keskustelua, ja vähän etäämmällä se on taustalla kuuluvaa pauhua. Näin talvella on helppo havaita rengasmelun vaikutus kun autoista ei lumisella tienpinnalla kuulu kuin vain moottorin hurina.



    Nastarenkaissakin on äänieroja, mutta kitkarenkaat ovat huomattavasti nasta- ja kesärenkaita hiljaisemmat, mutta nastarenkaat tekevät tienpinnasta meluisammat. Linkki ylempänä, sivu 21 :



    "Melua vaimentavat päällysteet olivat uusina 3–9 desibeliä hiljaisempia kuin referenssipäällysteet, mutta kolmen vuoden käytön jälkeen ero oli kutistunut 1–3 desibeliin"



    ja



    "Toisaalta eri päällystetyyppien välillä nastarengaskulumisessa oli moninkertaisia eroja jo 52 km/h nopeudessa, joten tavanomaista heikommin kulutusta kestävien hiljaisten päällysteiden käyttöikää taajamanopeuksissakin voidaan lisätä merkittävästi rajoittamalla nastarenkaiden käyttöä."

      
  • ritsa:

    Jorma L:

    Milloin lie olet viimeksi vasaraa pidellyt käsissä, muttei se iskuosa kyllä puolipallo kupukantapulttia muistuta. Yritän ottaa loppuunajetuista HKP nastoistani kuvan ja linkittää. Yritin kännykameralla muttei tarkenna riittävän hyvin. Kotona on parempaa kalustoa kuvaamiseen.
    Onhan se nyt faktaa, ettei nastarangas sen takia pelkästään pidä, että siinä on nastat.


    Vasaraa pitelen käsissäni päivittäin, eikä nastat todellakaan pelkästään tee renkaasta pitävää, siihen vaikuttaa kumiseoksen kovuus, kuviointi, runkorakenne ja moni muu asia.




    Kyllä, kyllä, mutta..

    Alunperin lähdettiin liikkeelle:

    "Jos oletuksen vuoksi pohdittavan asian kokoa kasvatetaan ja verrataan vasaraan, niin sillä saa rikki melkein mitä vaan, mutta ei sen päässä pitoa ole."

      
  • CS2800:

    "Melua vaimentavat päällysteet olivat uusina 3–9 desibeliä hiljaisempia kuin referenssipäällysteet, mutta kolmen vuoden käytön jälkeen ero oli kutistunut 1–3 desibeliin"

    ja

    "Toisaalta eri päällystetyyppien välillä nastarengaskulumisessa oli moninkertaisia eroja jo 52 km/h nopeudessa, joten tavanomaista heikommin kulutusta kestävien hiljaisten päällysteiden käyttöikää taajamanopeuksissakin voidaan lisätä merkittävästi rajoittamalla nastarenkaiden käyttöä."




    Tämä on varmasti totta. Kolikon toinen puoli on tietysti, että "ei pitoa ilman ääntä". Huomaahan sen kesälläkin, vastalaskettu öljyinen asfaltti on hiljaisempi kuin vanhempi. Varmasti olisi hiljaisempaa jos tie olisi sileä kuin lasi. Bussipysäkin levennyksillä pääsee tutustumaan olosuhteisiin jossa ei ole menty kuin kitkoilla.

    Toisaalta asuinpaikan valinnalla voi asiaan vaikuttaa. Pakko ei ole asua Mannerheimintien varrella, onhan siinä sivukatujakin. Minun talon edessä ei ole asfalttia lainkaan.



      
  • Huomaahan sen kesälläkin, vastalaskettu öljyinen asfaltti on hiljaisempi kuin vanhempi.




    En tiedä johtuuko se öljystä vaiko vain siitä että se ei ole karkea. Saksan lomalla en huomannut melueroja tien osien välillä, täällä kotimaassa ajaa mielellään lähellä piennarviivaa.



    Minun talon edessä ei ole asfalttia lainkaan.




    Ei minunkaan. Mutta sitä aina ihmettelen miten kovana melu kuuluu vaikka näköetäisyyttä ei valtaväylälle ole, ja siitä huolimatta että niiden varrella on sekä erikseen rakennetut että luonnollisiakin meluesteitä, ja nopeusrajoitus on "vain" 80 km/h.

      
  • Jorma L:



    Kyllä, kyllä, mutta..
    Alunperin lähdettiin liikkeelle:
    "Jos oletuksen vuoksi pohdittavan asian kokoa kasvatetaan ja verrataan vasaraan, niin sillä saa rikki melkein mitä vaan, mutta ei sen päässä pitoa ole."




    Otetaan uusi laatunastarengas, nypitään siitä kaikki nastat pois ja verrataan jarrutusmatkoja peilijäällä uuteen kitkaan. Vahvasti epäilen että mitään suurta eroa tulee olemaan. Nasta on jäällä tärkein pitoa lisäävä elementti uutena,mutta sen merkitys hupenee suolatuilla teillä pyöristymisen myötä. Kaikista nastarenkaista tulee vuosien jälkeen kitkarenkaita, alussa nopeampaan tahtiin hidastuen loppua kohti.

      
  • ritsa:


    Otetaan uusi laatunastarengas, nypitään siitä kaikki nastat pois ja verrataan jarrutusmatkoja peilijäällä uuteen kitkaan. Vahvasti epäilen että mitään suurta eroa tulee olemaan. Nasta on jäällä tärkein pitoa lisäävä elementti uutena,mutta sen merkitys hupenee suolatuilla teillä pyöristymisen myötä. Kaikista nastarenkaista tulee vuosien jälkeen kitkarenkaita, alussa nopeampaan tahtiin hidastuen loppua kohti.




    Epäilysi osuvat varmasti oikeaan. Minä taasen epäilen, että pito on parempi niillä pyöristyneilläkin nastoilla, kuin sama rengas ilman niitä.



    Vielä vahvemmin epäilen sitä, että nastarenkaiden ansiosta pito on kaikilla renkailla parempi.



    Vasara vertaukseen Jorma jo vastasi, niin ei tarvitse sitä enää kommentoida.



    P.S Näistä asioista on nyt paljon mielekkäämpää keskustella, kun turhat tunteilut on jäänyt vähemmälle.

      
  • Opelixi:

    ritsa:

    Otetaan uusi laatunastarengas, nypitään siitä kaikki nastat pois ja verrataan jarrutusmatkoja peilijäällä uuteen kitkaan. Vahvasti epäilen että mitään suurta eroa tulee olemaan. Nasta on jäällä tärkein pitoa lisäävä elementti uutena,mutta sen merkitys hupenee suolatuilla teillä pyöristymisen myötä. Kaikista nastarenkaista tulee vuosien jälkeen kitkarenkaita, alussa nopeampaan tahtiin hidastuen loppua kohti.


    Epäilysi osuvat varmasti oikeaan. Minä taasen epäilen, että pito on parempi niillä pyöristyneilläkin nastoilla, kuin sama rengas ilman niitä.

    Vielä vahvemmin epäilen sitä, että nastarenkaiden ansiosta pito on kaikilla renkailla parempi.

    Vasara vertaukseen Jorma jo vastasi, niin ei tarvitse sitä enää kommentoida.

    P.S Näistä asioista on nyt paljon mielekkäämpää keskustella, kun turhat tunteilut on jäänyt vähemmälle.


    Yritän järkeillä asioita, jätän tunteilut vähemmälle. Ainakaan minulle ei ole koskaan ollut mitään epäselvää etteikö kulunutkin nasta pidä ainakin vähän paremmin jäällä kuin kitkarengas mutta se on aika laiha lohtu kun kumpikaan ei käytännössä mitään pidä.



      
  • No niin, tässä on tammikuussa vuonna 2007 ostetuista Nokia HPK4 renkasta pari kuvaa. Ajan yhteensä vuodessa voin 33-35 tkm, mutten osaa sanoa miten jakautuu kesä/talvi.

    Renkaat on ihan loppu tai ainakin siltä tuntuu. Sivuttaispito ja jarrutus ei ole ollut vielä isompi ongelma, mutta jäisellä asfaltilla liikkeelle ja vauhtiin pääsy on välillä aika tuskaista. Autossa on ajonvakautus joten lapasesta ei ole edes meinannut lähteä vielä.



    image



    image

      
  • Jorma L:


    Renkaat on ihan loppu tai ainakin siltä tuntuu. Sivuttaispito ja jarrutus ei ole ollut vielä isompi ongelma, mutta jäisellä asfaltilla liikkeelle ja vauhtiin pääsy on välillä aika tuskaista.


    Vaikuttaa kovasti tutulta ja tuo eka kuva tuo mieleen timpurin vasaran lyöntipään. Ei liene suuri ihme että pitoa ei ole.



      
  • ritsa:

    Jorma L:

    Renkaat on ihan loppu tai ainakin siltä tuntuu. Sivuttaispito ja jarrutus ei ole ollut vielä isompi ongelma, mutta jäisellä asfaltilla liikkeelle ja vauhtiin pääsy on välillä aika tuskaista.

    Vaikuttaa kovasti tutulta ja tuo eka kuva tuo mieleen timpurin vasaran lyöntipään. Ei liene suuri ihme että pitoa ei ole.




    Tuollaiset "tylpät" nastat on jo uutena, HPK:ssa on ns. neliönmuotoiset nastan päät ja pitoa tekee nastan reunat. Minusta muissakaan renkaissa ei ole "terävät" nastat edes uutena.

      
  • Jorma L:



    Tuollaiset "tylpät" nastat on jo uutena, HPK:ssa on ns. neliönmuotoiset nastan päät ja pitoa tekee nastan reunat. Minusta muissakaan renkaissa ei ole "terävät" nastat edes uutena.


    En ole kyllä koskaan kirjaimellisesti tarkoittanut että nastat olisivat mitkään piikit vaan enemmänkin kuin rälläkällä katkaistut vasaran päät, eihän luistimen terätkään mitään veitsiä ole, varmaankin myös turvallisuus syistä vaan enemmänkin lievästi kourulle ajettua terästä. Tätä on melko hankala kirjoittamalla selventää.



      
  • Vuodet tekevät tehtävänsä. Vaikka renkaissa olisi reilusti pintaa pito häviää, kun rengas vanhetessaan kovettuu.

      
  • Opelixi:

    just drive:

    Kyllähän tylpätkin nastat sitä pintaa rikki naputtaa, vaikkeivät paljon pidä?


    Jos nasta on tylsä ja alusta sellainen mihin se ei uppoa, olettaisin pidon olevan parempi jos paino jakautuisi kitkakumille eikä tylsälle metallipinnalle. Nastat saattavat jopa heikentää renkaan pitoa jossain olosuhteissa. JNastapesän ympärys ei ole kovin pitävää kumirakennetta muutenkaan.

      
  • Opelixi:



    just drive:

    Toisaalta jollain kelillä ajourat kiillottuvat liukkaiksi, vaikka käytännössä kaikilla on nastat. Epäilen renkaiden tai liukukitkan tuomalla lämmöllä olevan jotain tekemistä pinnan kostuttamisen ja kiillottamisen kanssa.


    Totta. Renkaiden lämpö ja ehkä sekin, että renkaan puristuminen tienpintaan tuottaa lämpöä. Eikös se luistinkin sulata jäätä samasta syystä?

    Olisiko niin, että kovemmilla pakkasilla lämpöenergia ei riitä sulattamaan nastojen irroittamaa jäätä ja se poistuu pölynä uran pohjasta?




    Tuota olen itsekin joskus ihmetellyt. Lämpötila ei mielestäni ole selittävä tekijä ainakaan yksin, veikkaan ilman kosteuden tai muun säähän liittyvän asian vaikuttavan myös. Epätieteellisen aineistoni mukaan aurinkoisella kelillä korkeapaineen aikana ajourat on puhtaat, kun taas kosteammalla kelillä tilanne on päinvastainen.



      
  • ritsa:


    Jos liukkaan jään paksuus on vaikkapa 0.05mm, nastojen antama pito ei oikeastaan tule jään vaan asfaltin raapimisesta jään läpi. Asfaltin pinta voi olla tosi liukas, vaikkei nasta saa jäästä mitään otetta. Käsittääkseni nastojen tehokas toiminta jäällä perustuu suurempaan uppoamaan. Korjaa jos olen väärässä.

    Minulla on hieman samankaltaisia ajatuksia, esimerkiksi parkkihallissa missä on maalattu betoni, on nastarenkaat selvästi liukkaammat koska pinnoite on liian kova nastan pureutumiseen, toisaalta kun jäätä on vain sadasosamillejä ei nastalla ole oikein mistä saisi otetta mutta tämä on kaikki spekulointia.






    Parkkihallissa liukkaus perustuu kai sileyteen. En usko, että nastarenkaan pito perustuu siihen, että nasta uppoaa tierakenteeseen (asvaltti, betoni). Pikemminkin siihen, että nasta jäähän pureutumisen lisäksi tarttuu epätasaisuuksiin. Parkkihallissa betoni on liipattu lähes luistinrataa vastaavaksi, kun taas asvaltti sileänäkin on huomattavasti karkeampaa pinnaltaan.



    Kovuuden merkitystä voi arvioida ajoratamaalausten kohdalla. Massalla tehdyt suojatie- yms. merkinnät ovat nekin liukkaita, vaikka parin millin paksuinen massakerros on asvalttia pehmeämpää.



      
  • Herbert:

    Parkkihallissa liukkaus perustuu kai sileyteen. En usko, että nastarenkaan pito perustuu siihen, että nasta uppoaa tierakenteeseen (asvaltti, betoni). Pikemminkin siihen, että nasta jäähän pureutumisen lisäksi tarttuu epätasaisuuksiin. Parkkihallissa betoni on liipattu lähes luistinrataa vastaavaksi, kun taas asvaltti sileänäkin on huomattavasti karkeampaa pinnaltaan.

    Kovuuden merkitystä voi arvioida ajoratamaalausten kohdalla. Massalla tehdyt suojatie- yms. merkinnät ovat nekin liukkaita, vaikka parin millin paksuinen massakerros on asvalttia pehmeämpää.


    Parkkihallien betoninhan nastat jauhaa vielä tehokkaammin pölyksi kuin kestopäällysteen. Hienojakoinen alusta antaa helpommin periksi ja ajoratamaalauksetkin kuluvat nopeasti missä niitä nastoilla leikataan. Todennäköisesti epätasaisen pinnan tarjoama pitolisä tulee mielestäni pääasiassa kumin välityksellä. Kitkoilla karhean ja sileän jääpinnan ero on suurempi.

      
  • Jostain syystä betonipintainen ajorata on kuitenkin kestävämpi kuin asvaltti. Ehkä ero löytyy materiaalin puristuslujuudesta, joka on betonilla n. kymmenkertainen asvalttiin verrattuna. Betonin sileä pinta ei ole merkki hienojakoisuudesta. Se on saatu aikaan valun yhteydessä liippaamalla pinta sileäksi. Kiviaineksen maksimiraekoko on samaa molemmissa samaa suuruusluokkaa, lattiabetonissa yleensä 16 mm, asvaltissa n. 20 mm.



    Varmaan epätasaisessa pinnassa kulutuspinta tarttuu paremmin kuin sileässä ja siksi pito on parempi, mutta tarkoitus olikin pohtia sitä, mistä ja miten nastat saavat otteen. Siihen liittyen en usko nastan pureutuvan asvalttin tai betoniin pidon kannalta merkittävällä tavalla. Pito syntyy epätasaisuuksiin tarttumisesta.

      
  • Herbert:

    Jostain syystä betonipintainen ajorata on kuitenkin kestävämpi kuin asvaltti.




    Betonisia ajoratoja ei taida Suomessa enää olla. Niitä kokeiltiin 1990-luvun puolivälissä ainakin kahdessa paikassa kun saksalaiset lupasivat niille 50 vuoden keston parilla hionnalla. Ne kestivät pari kolme vuotta kunnes ne olivat nastojen jäljiltä niin karmeassa kunnossa, että päälle vedettiin asfaltti. Eli betoni kyllä kestää paikassa, jossa nastoilla ei ajeta kuten Saksa, mutta Suomessa se ei toiminut, ja kuluu nopeammin kuin asfaltti ja on lisäksi kallis.

      
  • ritsa:

    Jorma L:

    Renkaat on ihan loppu tai ainakin siltä tuntuu. Sivuttaispito ja jarrutus ei ole ollut vielä isompi ongelma, mutta jäisellä asfaltilla liikkeelle ja vauhtiin pääsy on välillä aika tuskaista.


    Vaikuttaa kovasti tutulta ja tuo eka kuva tuo mieleen timpurin vasaran lyöntipään. Ei liene suuri ihme että pitoa ei ole.

    +

    En ole kyllä koskaan kirjaimellisesti tarkoittanut että nastat olisivat mitkään piikit vaan enemmänkin kuin rälläkällä katkaistut vasaran päät, eihän luistimen terätkään mitään veitsiä ole, varmaankin myös turvallisuus syistä vaan enemmänkin lievästi kourulle ajettua terästä. Tätä on melko hankala kirjoittamalla selventää




    Pitäisi varmaan jotenkin määritellä milloin nasta on tylppä tms. Lienee loogista, ettei nastan kärkeä voi verrata luistimen terään (reuna) kuin satojen kilometrien ajon verran uutena. Itse uskon, että minun renkaat, joista kuva on, on vain niin kovettuneet ettei nastat pelasta tilannetta. Siihen en osaa ottaa kovin vahvaa kantaa, pysyisikö kitkarenkaan pinta pehmeänä 5v tai pidempään. Jos pysyy, voi olla ettei minun ajomäärillä ja tavoilla olisi enää laillista pintaa mitä kuvata. :wink:

      
  • Fabio:

    Herbert:
    Jostain syystä betonipintainen ajorata on kuitenkin kestävämpi kuin asvaltti.


    Betonisia ajoratoja ei taida Suomessa enää olla. Niitä kokeiltiin 1990-luvun puolivälissä ainakin kahdessa paikassa kun saksalaiset lupasivat niille 50 vuoden keston parilla hionnalla. Ne kestivät pari kolme vuotta kunnes ne olivat nastojen jäljiltä niin karmeassa kunnossa, että päälle vedettiin asfaltti. Eli betoni kyllä kestää paikassa, jossa nastoilla ei ajeta kuten Saksa, mutta Suomessa se ei toiminut, ja kuluu nopeammin kuin asfaltti ja on lisäksi kallis.




    Saksassa teihin pistetään varmaan aika paljon enemmän rahaa kuin Suomessa. Siellä on koko kesäkauden menossa mittavat päällystystyöt eikä monissa paikoissa tien pinta ole enää sitä, mihin totuttiin joskus vuonna miekka ja kilpi kun porchella ajettiin 250km/h kuin pöydän pintaa. Betonitie tarvii jonkun laajentumisuran noin 50m välein joka tavisautoissa tarkoittaa "tump-tump-tump" ihan kuin täristysraidat.

    Itse olen ihmetellyt, miksei voida tehdä testipätkää vaikka Tampere-Hämeenlinna välille motarille, jossa lopetettaisiin tien massiivinen suolaaminen, aurattaisiin vaan ja annettaisiin tulla kunnon talvikeli. Kun tie olisi kunnolla jään peitossa, nastat tuskin raapisivat asfalttia rikki, suola ei söisi sitä ja keli sopisi kitkoille ja nastoille erinomaisesti. Loppuisi se *askan lentäminen kun lämpötila on nollan vaiheilla ja autotkin säästyisi korroosiolta.

    Mikä estää?

      
  • Jorma L:

    Fabio:
    Herbert:
    Jostain syystä betonipintainen ajorata on kuitenkin kestävämpi kuin asvaltti.


    Betonisia ajoratoja ei taida Suomessa enää olla. Niitä kokeiltiin 1990-luvun puolivälissä ainakin kahdessa paikassa kun saksalaiset lupasivat niille 50 vuoden keston parilla hionnalla. Ne kestivät pari kolme vuotta kunnes ne olivat nastojen jäljiltä niin karmeassa kunnossa, että päälle vedettiin asfaltti. Eli betoni kyllä kestää paikassa, jossa nastoilla ei ajeta kuten Saksa, mutta Suomessa se ei toiminut, ja kuluu nopeammin kuin asfaltti ja on lisäksi kallis.


    Saksassa teihin pistetään varmaan aika paljon enemmän rahaa kuin Suomessa. Siellä on koko kesäkauden menossa mittavat päällystystyöt eikä monissa paikoissa tien pinta ole enää sitä, mihin totuttiin joskus vuonna miekka ja kilpi kun porchella ajettiin 250km/h kuin pöydän pintaa. Betonitie tarvii jonkun laajentumisuran noin 50m välein joka tavisautoissa tarkoittaa "tump-tump-tump" ihan kuin täristysraidat.
    Itse olen ihmetellyt, miksei voida tehdä testipätkää vaikka Tampere-Hämeenlinna välille motarille, jossa lopetettaisiin tien massiivinen suolaaminen, aurattaisiin vaan ja annettaisiin tulla kunnon talvikeli. Kun tie olisi kunnolla jään peitossa, nastat tuskin raapisivat asfalttia rikki, suola ei söisi sitä ja keli sopisi kitkoille ja nastoille erinomaisesti. Loppuisi se *askan lentäminen kun lämpötila on nollan vaiheilla ja autotkin säästyisi korroosiolta.
    Mikä estää?


    Tampereen betoniohitustie on saksalaisten tekemä. Loppukysymys on erittäin hyvä.

      
  • Jorma L:


    Pitäisi varmaan jotenkin määritellä milloin nasta on tylppä tms. Lienee loogista, ettei nastan kärkeä voi verrata luistimen terään (reuna) kuin satojen kilometrien ajon verran uutena. Itse uskon, että minun renkaat, joista kuva on, on vain niin kovettuneet ettei nastat pelasta tilannetta.


    Mikä on terävä ja mikä on tylsä riippuu katsojan näkökulmasta. Työssäni olen nopeasti huomannut kuinka ruuvimeisselin taltakärki luistaa hyvinkin äkkiä vaikka se maallikon silmään näyttää aivan uudelta ja hyväkuntoiselta. Voin antaa käteesi kaksi lähes identtistä höylää ja takaan että toisella et saa lastuakaan irti.



      
  • Fabio:

    Herbert:
    Jostain syystä betonipintainen ajorata on kuitenkin kestävämpi kuin asvaltti.


    Betonisia ajoratoja ei taida Suomessa enää olla. Niitä kokeiltiin 1990-luvun puolivälissä ainakin kahdessa paikassa kun saksalaiset lupasivat niille 50 vuoden keston parilla hionnalla. Ne kestivät pari kolme vuotta kunnes ne olivat nastojen jäljiltä niin karmeassa kunnossa, että päälle vedettiin asfaltti. Eli betoni kyllä kestää paikassa, jossa nastoilla ei ajeta kuten Saksa, mutta Suomessa se ei toiminut, ja kuluu nopeammin kuin asfaltti ja on lisäksi kallis.




    Minun käsittääkseni betoni kului hitaammin kuin asvaltti, mutta hinta oli aivan liian kallis. Siksi betonista luovuttiin. Mutta nythän oli kyse ainoastaan kestävyydestä, ei kannattavuudesta. Googlesta nopeasti vilkaisemalla en aiheesta muuta löytänyt kuin Tekniikka&Talouden artikkelin, jossa sanottiin Tampereen kokeilutien pinnan uusitun 12 vuoden ikäisenä. Tuolla osuudella asvaltti tuskin olisi noin pitkään kestänyt.



    Parkkitaloissa ei betoniin kohdistu samassa mittakaavassa suolan ja pakkasen aiheuttamaa rasitusta, joten tilanne on parempi olosuhteiden puolesta. Tietysti ajonopeuksienkin takia nastojen kuluttava vaikutus on ihan toista luokkaa, joten kestävyyttä tuollaisessa käytössä on kokeiluteiden perusteella paha arvioida.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit