Nastat (vai kitkat)

1895 kommenttia
15859606163
  • Opelixi:

    En tiedä muista, mutta omalla kohdallani auto ei ole pyörähtänyt tänä(kään) talvena, vaikka autoni sutii takapäästä. Alla tosin on nastarenkaat, vaikkakin käytetyt.


    Kokeilepa vaihtaa taakse kuluneet eurokitkat tai kesärenkaat ja eteen jotkin pitävämmät kuten kitkat tai nastarenkaat, ja mene sitten ajelemaan jäisillä pinnoilla. Noissa pyörähdyksissä vauhtia ei ollut paljon mitään, mutta kuitenkin vähän liikaa risteyskäännöksen jyrkkyyteen ja odottamattomaan takapään pidon romahtamiseen nähden. Jos sitä yliohjautumista osaisi odottaa niinkuin liukkaaksi tietämässään tilanteessa voisi olettaa, yliohjautuminen tuskin olisi tullut yllätyksenä, vaan siihen olisi osannut varautua enemmän hidastamalla ja olemalla hereillä. Ja monta kertaa takapää onkin luisunut menneenä talvena mutkissa, täysin hallitusti. Aliohjaavalla takavedolla perän luisumisen hallinta on varmasti huomattavasti helpompaa ja siihen on enemmän keinoja.

      
  • Jos kitkat "pehmenee" kesälämmössä niin eikö niiden silloin pitäisi pitää paremmin kuin kylmänä?

    Ainakin F1-maailmassa on näin?

    Tosin kuluu nopeammin!

      
  • misar:

    [Yksikään ei kuitenkaan pääse firebladen 31,2 metriin

    Uusi VFR pettymys jarrut jääneet 2000-luvun alun tasolle vaikka pyörä on muuten täynnä huipputekniikkaa.

    Kaikki pyörät taas halvalla tehtyjä jokamiespyöriä, kuitenkin ABS pyörät selkeästi parempia.

    Yhdenkään valmistajan Sport Touring pyörissä ei tähän mennessä ole ollut huippujarruja, vaikuttaa vahvasti ettei siihen edes pyritä ja kyseessä on tietoinen valinta. Ehkä se koetaan riskialttiiksi,pyörien ajateltua käyttötarkoitusta silmälläpitäen.

    Nyt sinä sitten väität, että Fireblade pysähtyy märälläkin pinnalla 10 metriä ennemmin kuin nuo yllä olevat 13 pyörää kuivalla.




    Vanha intto, mutta pakko jatkaa, kun sattui löytymään juuri inton aiheeseen osuvaa dataa. Satuinpa lukaisemaan marraskuun Motorradin. Siinä on testi, joka ampuu pois kaiken pohjan väitteiltäsi. Testissä mitattiin kahdeksan ABS-jarruilla varustetun pyörän jarrutusmatkoja. Kuivalla hyvällä pinnalla päästiin 39,8-42,9 metrin tuloksiin.



    Fireblade pysähtyi 41,5 metrissä jääden yli kymmenen metriä väitteestäsi. Samoin väitteesi sporttipyörien ylivoimaisuudesta ei tullut esiin. Jaetun kärkituloksen saivat BMW R1200 GS, H-D Night Rod ja Suzuki Bandit. Kireät Fireblade ja BMW 1000 RR jäivät peräpäähän voittaen ainoastaan Kawa 1400 GTR:n, joka sekään ei ole mikään lapanen. VFR sai täsmälleen saman 41,5 metrin tuloksen kuin Fireblade.



    misar:


    Tunnen nämä tyypit hyvin, koska on olen näitä työelämästä useita poistanut. Tiedän hyvin että omien mielipiteitten puolustaminen, jatkuu sairaaloisesti maailman tappiin saakka, joten saat jatkossa harrastaa alatyyliä joidenkin muiden kanssa.




    Toivon edustamasi yrityksen puolesta, että homma ei mennyt noissa tapauksissa niin kuin tässä. Olisi harmillista kaikkien puolesta, jos olet poistanut firmasta ihmisiä, jotka ovat vain korjanneet totaalisen pielessä olevia väitteitäsi. Vaikka kokemusta onkin, niin silti kannattaisi pystyä kuuntemaan muitakin.



    Miten on nimimerkki Misar, pystytkö jo nyt, kun on aikaakin kulunut, myöntämään väitteesi olleen edes osittain pielessä?

      
  • Myönnän, en ole lukenut koko ketjua läpi mutta miksi tällaisesta asiasta pitää porua pitää.



    Jokainen ymmärtää varmaan kummankin rangastyypin hyvät ja huonot puolet ja jos haluaa maksimoida hyvän pidon nastarengas on taatusti parempi.



    Menin maalle aattona Pohjanmaalla kitkarenkain, ja olihan se tuskien taival peilijääällä.



    Kaikilla renkailla pärjää kun malttia riittää. Olen sitä ikäluokkaa että luistelin joskus kesärenkainkin talven läpi. KopKop. Eläessäni ei yhtään kolaria.

      
  • vernon vili:

    Menin maalle aattona Pohjanmaalla kitkarenkain, ja olihan se tuskien taival peilijääällä.




    Tätä minä jaksan ihmetellä. Olen ajanut kitkoilla 15 talvea. Ympäri Suomea, kelissä kuin kelissä, mutta kertaakaan ei ole tullut eteen tilannetta, joka olisi ollut tuskien taivalta. Toki märällä jäällä saa ajaa varovasti, muttei se mitään rasittavaa ole ollut. Kitkat pitivät juuri sen verran heikommin jäällä kuin TM:n mittaukset osoittavat. Eli niin vähän, ettei se vaikeuta ajoa.



    Kitka-autoilun alkuaikoina oikein etsimällä etsin näitä mystisiä pahoja kelejä. Kerran kitkoja epäilevät kaverini soittivat mökiltään, että nyt on niin paha keli ettei tänne ole kitkoilla mitään asiaa. Piti oikein ajaa paikan päälle. Otin varmuuden vuoksi ketjut mukaan. Niitä ei tarvittu. Hyvin pääsi perille. Normaali liukas keväinen mökkitiekeli.



      
  • vernon vili:

    Menin maalle aattona Pohjanmaalla kitkarenkain, ja olihan se tuskien taival peilijääällä.


    Tuo voi johtua tuuristakin, eikä vain renkaista. Mun 'ajouran' tuskaisin taival on ajettu nastarenkailla.



    Nastarenkaissa on kyllä yksi etu kitkoihin verrattuna, ja se on se että ne pitävät mekkalaa luistaessaan. En tiedä johtuisko siitä väitteet, että kitkoilla joutuu varautumaan liukkauteen enemmän, kun tuollainen selvä viesti puuttuu? Oman kokemukseni mukaan liukas tie on liukas ajoi sitten nastoilla tai kitkoilla. Molemmilla joutuu ajamaan tuntuman mukaan ja arvioimaan pidon riittävyyttä.



    Eräs jännä asia on se kun kitkoja kokeilleet siirtyvät takaisin nastarenkaisiin, ja kokevat 'valaistuksen' nastarenkaiden pidosta. Tuo on varmaankin osin hämääntymistä, koska nastarenkaiden pito on parasta juuri uutena. Itse en ainakaan ole koskaan kokenut mitään ihmeellistä pito-elämystä muutaman vuoden ikäisillä nastoilla varustetuilla autoilla ajellessani. Samalla tavalla ne lipsuu kuin kitkatkin. Jossain olosuhteissa ehkä pahemminkin, mutta vaikea sanoa kun ei ole ollut mahdollisuutta kokeilla samassa kelissä samalla hetkellä samaa autoa useilla erilaisilla renkailla.



    Oma lumi/jääpitoelämys tapahtui, kun ostin uudet pohjoisen olosuhteisiin tehdyt kitkat. Parin talven jälkeen niilläkin ajaminen oli samanlaista lipsuttelua kuin kaikilla muilla kokemillani renkailla. Jopa uudet kesärenkaat vetävät tietyissä talvikeleissä vertoja vanhoille nastoille.

      
  • drive:

    Jopa uudet kesärenkaat vetävät tietyissä talvikeleissä vertoja vanhoille nastoille.


    Tuo on aivan totta. Suurin osa pääteiden "talvikeleistä" ajetaan tuollaisissa olosuhteissa, märällä tai paljaalla asfaltilla. Tosin silloin pohjoismaiset kitkarenkaat ovat lähes poikkeuksetta se heikoin vaihtoehto. Mutta talvirenkaat hankitaankin yleensä niitä huonoimpia olosuhteita varten. Eikä kitkat ole ihan ykkösvalinta silloinkaan.



    Sen sijaan kitkarenkaat ovat useimmiten riittävä kompromissi niille, joiden ei ole pakko ajaa kelissä kuin kelissä ja joilla on myös ymmärrystä ja aikaa ottaa muuttuvat keliolosuhteet aina huomioon omassa liikkumisessaan. Siksi onkin ehkä parempi, että suurin osa suomalaisista autoilijoista ajelee talvikeleillä nastarenkailla.

      
  • drive:

    Oman kokemukseni mukaan liukas tie on liukas ajoi sitten nastoilla tai kitkoilla. Molemmilla joutuu ajamaan tuntuman mukaan ja arvioimaan pidon riittävyyttä.




    Tottakai liukas tie on liukas tie. Vasta vaikkapa jarrutuksesta, tai äkkikäännöksistä voi päätellä, kumpi auttaa sitten ko. tyypin liukkauteen paremmin: nasta vai kitka.



    Ja tottakai sekä nastarenkailla, että kitkoilla ajettaessa joutuu aina ajamaan tuntuman mukaan ja arvioimaan pidon riittävyyttä.



    Tulisiko seuraavaksi jotakin muutakin kuin itsestäänselvyyksiä:



    drive:

    Eräs jännä asia on se kun kitkoja kokeilleet siirtyvät takaisin nastarenkaisiin, ja kokevat 'valaistuksen' nastarenkaiden pidosta. Tuo on varmaankin osin hämääntymistä, koska nastarenkaiden pito on parasta juuri uutena.




    Ihan sama juttu muuten kitkojenkin osalta: pito on parasta uutena! Ihmekös tuo sitten, jos ne tuntuvat silloin hyviltäkin?



    Mutta kertoisko se mitään nastojen ominaisuuksista, jos tuollainen ero kerran huomataan?



    Tulisko vieläkään mitään muuta kuin itsestäänselvyyksiä:



    drive:

    Itse en ainakaan ole koskaan kokenut mitään ihmeellistä pito-elämystä muutaman vuoden ikäisillä nastoilla varustetuilla autoilla ajellessani. Samalla tavalla ne lipsuu kuin kitkatkin.




    Siis uudet vai vanhat kitkat?



    Onko hirvittävästi hyötyä verrata: vanhoja kitkoja uusin nastoitettuihin, tai uusi kitkoja vanhoihin nastoitettuihin (molemmissa vanhat = "muutaman vuoden ikäiset" )?



    Vastaus: ei ole. Samanikäisiä ja n. yhtä paljon ajettuja voisi vertailla.



    Siksi rengastesteissä molemmat ovat uusia, kun vertailuja tehdään. Siten ne erot tulevat parhaimmillaan esille, hyvässä ja pahassa. Kuriositeettina saattaa olla joskus vanhakin rengas mukana, muttei tule mieleen kuin "vanha kitkarengas kesärenkaana" -vertailu mieleen.



    drive:

    Jossain olosuhteissa ehkä pahemminkin, mutta vaikea sanoa kun ei ole ollut mahdollisuutta kokeilla samassa kelissä samalla hetkellä samaa autoa useilla erilaisilla renkailla.




    No miksi sitten kuvittelet voivasi ladella "totuuksia" vain kitkojen (jos nyt tulkitsin oikein) puolesta?



    drive:

    Oma lumi/jääpitoelämys tapahtui, kun ostin uudet pohjoisen olosuhteisiin tehdyt kitkat. Parin talven jälkeen niilläkin ajaminen oli samanlaista lipsuttelua kuin kaikilla muilla kokemillani renkailla. Jopa uudet kesärenkaat vetävät tietyissä talvikeleissä vertoja vanhoille nastoille.




    Öhh.... Mitä yrität tuolla kertoa?



    Mikä oli tuo "ostin uudet renkaat" juttu tuossa?



    Parin vuoden jälkeen kitkoilla lipsutellaan, koska renkaat on jo vanhat?



    Milloin olet ajanut uusilla kesärenkailla talvella?



    Voidaan myös sanoa, että tietyissä talvikeleissä vanhat nastat pärjää uusille kitkoillekin. Niin kauan, kuin ei ole määritelty tarkemmin kumpaakaan "tiettyä keliä" tai "vanhuuttakaan".



    Eipä tuosta kirjoituksestasi tullut hurskaammaksi sen kummemmin nasta- kuin kitkafanikaan...

      
  • FARwd:

    Tuo on aivan totta. Suurin osa pääteiden "talvikeleistä" ajetaan tuollaisissa olosuhteissa, märällä tai paljaalla asfaltilla. Tosin silloin pohjoismaiset kitkarenkaat ovat lähes poikkeuksetta se heikoin vaihtoehto. Mutta talvirenkaat hankitaankin yleensä niitä huonoimpia olosuhteita varten. Eikä kitkat ole ihan ykkösvalinta silloinkaan.


    Hyvin pärjää perusliukkaalla tielläkin. Se että on talvi ja tiellä on vähän vettä pakkasmuodossa tai toisessa, ei tarkoita että peli on menetetty.



    Sen sijaan kitkarenkaat ovat useimmiten riittävä kompromissi niille, joiden ei ole pakko ajaa kelissä kuin kelissä ja joilla on myös ymmärrystä ja aikaa ottaa muuttuvat keliolosuhteet aina huomioon omassa liikkumisessaan. Siksi onkin ehkä parempi, että suurin osa suomalaisista autoilijoista ajelee talvikeleillä nastarenkailla.


    Jos sallit että jalostan kommenttiasi:





    Talvihyväksytyt kesärenkaat ovat useimmiten riittävä kompromissi niille, joiden ei ole pakko ajaa kelissä kuin kelissä ja joilla on myös ymmärrystä ja aikaa ottaa muuttuvat keliolosuhteet aina huomioon omassa liikkumisessaan. Siksi onkin ehkä parempi, että suurin osa suomalaisista autoilijoista ajelee talvikeleillä pohjoisen olosuhteisiin tehdyillä talvirenkailla.

      
  • Mikä on perusliukas tie?



    drive:

    Talvihyväksytyt kesärenkaat ovat useimmiten riittävä kompromissi niille, joiden ei ole pakko ajaa kelissä kuin kelissä ja joilla on myös ymmärrystä ja aikaa ottaa muuttuvat keliolosuhteet aina huomioon omassa liikkumisessaan. Siksi onkin ehkä parempi, että suurin osa suomalaisista autoilijoista ajelee talvikeleillä pohjoisen olosuhteisiin tehdyillä talvirenkailla.




    Jos sallit että jalostan kommenttiasi:



    Suomalaiset autoilijat ajavat talvirengaskaudella pohjoisen olosuhteisiin tehdyillä talvirenkailla. Autoilijalla tulisi kelissä kuin kelissä olla ymmärrystä ja aikaa ottaa muuttuvat keliolosuhteet aina huomioon omassa liikkumisessaan.



    Tämän numeron "Nastat vai kitkat" on aika hyvä juttuna, tulkoot vaikka uusintana:



    http://issue.teknari.fi/6c628b0bb33b032a2db2b9d212b65278b3651b54/#/24

      
  • Kumppani:

    Tämän numeron "Nastat vai kitkat" on aika hyvä juttuna, tulkoot vaikka uusintana:

    http://issue.teknari.fi/6c628b0bb33b032a2db2b9d212b65278b3651b54/#/24


    Tässä on mielestäni jutun ydin: "Nastarenkaiden plussat Monitaituri: Toimii yllätyksettömästi lähes talvikelissä kuin talvikelissä, joten se on järkevä valinta uuden, kokemattoman tai aran kuljettajan autoon."



    Tosin tuohonkin on pujahtanut sanajärjestysvirhe, p.o. 'Toimii lähes yllätyksettömästi talvikelissä...'



    Siellä missä minä olen ajanut tänä talvena, uudet, kokemattomat tai arat kuljettajat olisivat ehkä tarvinneet nastoja parina vuorokautena ja vain osan aikaa siitäkin. Sekin olisi mennyt vähänkin paremmalta kuskilta kitkoilla tai jopa hyvillä kesärenkailla, joissa on vähän särmää jäljellä.



    Eli se vanha hokema, että jos voit jättää auton parkkiin muutamana päivänä vuodessa niin pärjäät kitkoilla - lienee kääntynyt epävarmimmankin nastakuskin mielessä jo muotoon: jos tarvitsen nastoja muutamana päivänä vuodessa, pärjään silloinkin kitkoilla.

      
  • mikahe:

    Tässä on mielestäni jutun ydin: "Nastarenkaiden plussat Monitaituri: Toimii yllätyksettömästi lähes talvikelissä kuin talvikelissä, joten se on järkevä valinta uuden, kokemattoman tai aran kuljettajan autoon."

    Tosin tuohonkin on pujahtanut sanajärjestysvirhe, p.o. 'Toimii lähes yllätyksettömästi talvikelissä...'




    Vain kitkalasit päässä tuohon voi saada sanajärjestyksestä "virheen".



    Kyllä se tarkoitti sitä, mitä siinä luki:

    Nastarengas toimii yllätyksettömästi. Lähes kelissä kuin kelissä.



    Ei kait mikään rengas ole "idioottivarma" KAIKISSA mahdollisissa variaatioissa talvikelejä ja loput on tietysti kuskista kiinni, oli kummat vain alla.



    Mutta mielummin istuisin jonkun nastarenkailla ajavan kokeneen kuskin kyydissä, kuin kitkarenkaisen kokeneen kuskin kyydissä, sitten kun se "talvikeli yllättää".



    Ehkä yllättää mitä todennäköisimmin just siksi, kun ei ole nastoja alla :-)



    mikahe:

    Eli se vanha hokema, että jos voit jättää auton parkkiin muutamana päivänä vuodessa niin pärjäät kitkoilla - lienee kääntynyt epävarmimmankin nastakuskin mielessä jo muotoon: jos tarvitsen nastoja muutamana päivänä vuodessa, pärjään silloinkin kitkoilla.




    Muiden kannattaa lukea ihan itse, mitä kirjoitetaan, mieluiten ilman värilaseja siis.



      
  • Talvirenkaat kehittyvät, mutta liukkaus on aina liukkautta. Jarrutusmatkat jäällä ovat lyhyimpiä nastarenkailla, kuten vanha filmikin osoittaa.

      
  • Nyt on kertynyt omakohtaista kokemusta kitkoista lumisella ja jäiselläkin talvikelillä.



    Märällä jäällä pitää olla varovainen (silloin on todella liukasta jalkaisinkin ), mutta liikkeelle pääsi ja pysähtyminenkin onnistui ilman ongelmia. Ei nastatkaan niissä olosuhteissa olisi ABSia reippaassa jarrutuksessa tai luistonestoa reippaassa kiihdytyksessä tehneet tarpeettomiksi.



    Hiekoitetulla tai lumisella tiellä, tai asfaltilla en kaivannut nastoja. Olennaista on että sovittaa ajonopeutensa liukkaisiin olosuhteisiin, ja tietoisena siitä että luonnollisesti nastarenkailla ajava voi ajaa hieman nopeammin.



    Syynä kitkojen valitsemiseen (nastarenkaiden sijaan ) on tien kulumisen välttäminen (urautuminen, asfaltin muuttuminen karkeaksi ja meluisaksi sekä pölyongelma ). Ja tuottavat nastat lisäksi ylimääräistä liikennemelua auton ulkopuolellekin.



    Oma henkilökohtainen etu on hiljaisempi auto sisältä.

      
  • Ihan OK perustelut, ei mulla ole mitään tuohon napisemista.



    Minun mielestäni homman ydin on se, ettei ole huono asia, että meillä on valinnanvaraa. Molempi parempi. Itse ajan nastoilla.

      
  • SO2001:

    Talvirenkaat kehittyvät, mutta liukkaus on aina liukkautta. Jarrutusmatkat jäällä ovat lyhyimpiä nastarenkailla, kuten vanha filmikin osoittaa.




    siisti "kirvesmiehen barracuda" filmissä...

      
  • Kumppani:


    Minun mielestäni homman ydin on se, ettei ole huono asia, että meillä on valinnanvaraa. Molempi parempi.




    Tästä olemme samaa mieltä.



    Ja se on myös nimenomaan kitkoilla ajavan etu, että osa ajaa nastoilla.

      
  • NHB:

    misar:
    [Yksikään ei kuitenkaan pääse firebladen 31,2 metriin

    Uusi VFR pettymys jarrut jääneet 2000-luvun alun tasolle vaikka pyörä on muuten täynnä huipputekniikkaa.

    Kaikki pyörät taas halvalla tehtyjä jokamiespyöriä, kuitenkin ABS pyörät selkeästi parempia.

    Yhdenkään valmistajan Sport Touring pyörissä ei tähän mennessä ole ollut huippujarruja, vaikuttaa vahvasti ettei siihen edes pyritä ja kyseessä on tietoinen valinta. Ehkä se koetaan riskialttiiksi,pyörien ajateltua käyttötarkoitusta silmälläpitäen.

    Nyt sinä sitten väität, että Fireblade pysähtyy märälläkin pinnalla 10 metriä ennemmin kuin nuo yllä olevat 13 pyörää kuivalla.


    Vanha intto, mutta pakko jatkaa, kun sattui löytymään juuri inton aiheeseen osuvaa dataa. Satuinpa lukaisemaan marraskuun Motorradin. Siinä on testi, joka ampuu pois kaiken pohjan väitteiltäsi. Testissä mitattiin kahdeksan ABS-jarruilla varustetun pyörän jarrutusmatkoja. Kuivalla hyvällä pinnalla päästiin 39,8-42,9 metrin tuloksiin.

    Fireblade pysähtyi 41,5 metrissä jääden yli kymmenen metriä väitteestäsi. Samoin väitteesi sporttipyörien ylivoimaisuudesta ei tullut esiin. Jaetun kärkituloksen saivat BMW R1200 GS, H-D Night Rod ja Suzuki Bandit. Kireät Fireblade ja BMW 1000 RR jäivät peräpäähän voittaen ainoastaan Kawa 1400 GTR:n, joka sekään ei ole mikään lapanen. VFR sai täsmälleen saman 41,5 metrin tuloksen kuin Fireblade.

    misar:

    Tunnen nämä tyypit hyvin, koska on olen näitä työelämästä useita poistanut. Tiedän hyvin että omien mielipiteitten puolustaminen, jatkuu sairaaloisesti maailman tappiin saakka, joten saat jatkossa harrastaa alatyyliä joidenkin muiden kanssa.


    Toivon edustamasi yrityksen puolesta, että homma ei mennyt noissa tapauksissa niin kuin tässä. Olisi harmillista kaikkien puolesta, jos olet poistanut firmasta ihmisiä, jotka ovat vain korjanneet totaalisen pielessä olevia väitteitäsi. Vaikka kokemusta onkin, niin silti kannattaisi pystyä kuuntemaan muitakin.

    Miten on nimimerkki Misar, pystytkö jo nyt, kun on aikaakin kulunut, myöntämään väitteesi olleen edes osittain pielessä?




    Onko sinulla mahdollisesti lukihäiriö tai luetun ymmärtämisen vaikeuksia. Eikö aikaisemmissa teksteissä tullut aukottomasti selväksi, että kirjoittamani oli TV2:sen puskuriohjelmasta suora lainaus heidän ohjelmassaan toteutetussa ABS ja tavallisten jarrujen vertailusta kuivalla ja märällä alustalla.



    Eikö normaalijärjellä asia ole aika yksiselitteinen. Voin tietysti olla lapsellisen herkkäuskoinen, kun tuota toimittajan disinformaatiota lainasin ja myönnän että odotukset olivat kovat firebladen suhteen, olihan siinä aivan uudenainen jaettu ABS-ohjaus jossa etu ja takarengasta ohjattiin omalla erillisellä ohjauksella, joka ei sitten sitä hyötyä nähtävästi tuonutkaan, vaan jarrutusmatkan lyhentäminen ei näillä keinoilla onnistu. Kyseessä lienee lähinnä pyörän hallittavuuteen liityvistä ongelmista, eikä niinkään jarrutehon puutteista.



    Yksi asia kuitenkin on päivänselvä BMW ei eurooppalaisessa lehdessä, voi tietenkään hävitä kilpailijoilleen johan siitä varmaan EU julistaisi maansurun.



    Mitä tulee siihen, että halusin uskoa sporttipyörien olevan parempia on vahvat perusteet, ne ovat massaltaan keveitä ja yleensä uusimmalla tekniikalla, ja olihan Fireblade ensimmäinen ABS-jarrullinen luokassaan. Omissa pyörissä ei ole vielä ole ollut muita kuin sport-touring pyöriä, joilla on kärrätty 350-400 tkm ja nykyinen on VFR VTEC 800 ABS -03 115 tkm ajettuna, ja on mukavaa että tuon testin mukaan se vielä kuuluu ABS-pyörien ehdottomaan eliittiin Bike-testissä mitatulla 39m matkallaan.



    Mitä tulee näihin poistoihin en kommentoi kun sen, että ovat sen taatusti ansainneet aivan omilla ansioillaan.





      
  • misar:


    Onko sinulla mahdollisesti lukihäiriö tai luetun ymmärtämisen vaikeuksia. Eikö aikaisemmissa teksteissä tullut aukottomasti selväksi, että kirjoittamani oli TV2:sen puskuriohjelmasta suora lainaus heidän ohjelmassaan toteutetussa ABS ja tavallisten jarrujen vertailusta kuivalla ja märällä alustalla.




    Tulostit kyllä kohtuullisen paljon myös omia näkemyksiäsi ja arvostelit vastakkaisia näkyksiä aika suorin sanakääntein. Aika turha piiloutua tuon jälkeen lähteen taakse.



    Eikö normaalijärjellä asia ole aika yksiselitteinen. Voin tietysti olla lapsellisen herkkäuskoinen, kun tuota toimittajan disinformaatiota lainasin ja myönnän että odotukset olivat kovat firebladen suhteen, olihan siinä aivan uudenainen jaettu ABS-ohjaus jossa etu ja takarengasta ohjattiin omalla erillisellä ohjauksella, joka ei sitten sitä hyötyä nähtävästi tuonutkaan, vaan jarrutusmatkan lyhentäminen ei näillä keinoilla onnistu. Kyseessä lienee lähinnä pyörän hallittavuuteen liityvistä ongelmista, eikä niinkään jarrutehon puutteista.




    Kitkaltaan tasaisen hyvä pinta ei tarjoa kovin paljon parannusmahdollisuuksia jarruille. Kaikki modernit järjestelmät pystyvät pitämään jarruvoiman lähellä renkaiden pitoa. Tuon Motorradin testin mielenkiintoinen osio on mittaukset huonoissa olosuhteissa. Siellä järjestelmällä on enemmän tekemistä.



    Sporttipyörät ovat toki keveitä, mutta niiden painopiste on korkealla ja akseliväli lyhyt.



    Yksi asia kuitenkin on päivänselvä BMW ei eurooppalaisessa lehdessä, voi tietenkään hävitä kilpailijoilleen johan siitä varmaan EU julistaisi maansurun.




    Tuohon on aina helppo vedota, kun omat suosikkimerkit eivät pärjää. Ikävä kyllä, noilla väitteillä on vain harvoin mitään totuuspohjaa. Bemari on itseasiassa erinomainen vasta-argumentti väitteellesi. Ennen tätä nykyistä S100RR-mallia, japsit olivat laajalla rintamalla Bemarin edellä mittauksissa. Näin oli myös saksalaisissa lehdissä.



    Mitä tulee siihen, että halusin uskoa sporttipyörien olevan parempia on vahvat perusteet, ne ovat massaltaan keveitä ja yleensä uusimmalla tekniikalla, ja olihan Fireblade ensimmäinen ABS-jarrullinen luokassaan. Omissa pyörissä ei ole vielä ole ollut muita kuin sport-touring pyöriä, joilla on kärrätty 350-400 tkm ja nykyinen on VFR VTEC 800 ABS -03 115 tkm ajettuna, ja on mukavaa että tuon testin mukaan se vielä kuuluu ABS-pyörien ehdottomaan eliittiin Bike-testissä mitatulla 39m matkallaan.




    Sporttipyörät ovat toki keveitä, mutta niiden akseliväli on lyhyt ja painopiste korkealla. Teknologian kehitys taitaa näkyä parhaiten haastavemmissa olosuhteissa.

      
  • ddr5:

    Jos joku omaa Tommi Mäkisen ajotaidot niin hän ajakoon kitkarenkailla. Me kuolevaiset, väärällä automerkillä ajavat palkkatyöläiset voimme edelleenkin valita autoihimme huonoja ajotaitojamme kompensoivat nastarenkaat.




    Hienoa, nyt lopetan tm:n tilaamisen tähän päivään, jos nuo lehden kirjoittajat ovat niitä lahdentien etuoikeutettuja kolmion takaa tulevia pellejä niin hyvästi!

    Jos kirjoittaa lehdessä, niin pitäise se joku raja olla ajotaidoillakin, jos myöntää ettei selviä autolla kuin autolla/renkailla kun renkailla suomen talvesta, kortti poijes ja liukkaanajon testiin, ihan sama oliko nastat vai ei. kesällä öljyllä testi on puolueeton, ajotaidot kunniaan :lol:



      
  • mikahe:

    ddr5:
    http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=2&t=&a=5255

    "Pääkaupunkiseudun teillä sattui maaliskuussa 2005 Suomen historian laajin kolarien suma, jossa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui kymmeniä.

    Maaliskuun 17. päivän aamuna jäätävä tihku ja tienpintaan tiivistynyt kosteus aiheuttivat pääkallokelin, ja kymmenien autojen ketjukolarissa ei monella ollut minkäänlaisia väistämismahdollisuuksia.

    Porvoonväylällä sattuneessa onnettomuudessa kuoli kaksi henkilöä, ja kolmannen kuolonuhrin vaati Lahdenväylällä sattunut kolari. Kaikki vakavimmat onnettomuudet sattuivat aamuruuhkan aikaan.

    Sairaalaan vietiin päivän aikana yli 60 liikennekaaoksessa loukkaantunutta. Kaksi potilasta loukkaantui vakavasti."


    Merkillinen ajotilanne oli kyllä motarilla kun "monella ollut minkäänlaisia väistämismahdollisuuksia". Tietysti jos olisi noudattanut sitä ohjetta, että edellä ajavaan on pidettävä riittävä etäisyys vaikka tämä joutuisi pysähtymään, juuri mitään ongelmia ei olisi tullut.

    Ehkä perussyy kolarisumaan oli kitkarenkaiden käyttö, joilla jarrutusmatka on varmaan yli 300m. ESP:kään ei olisi auttanut jos ei ollut tilaa minne väistää.

    Lis. 1) Kolarisuman seurauksia selvitetään hallitusti: "Monet kolariautoista näyttivät olevan uusia..."


    Jos liikenteessä on kahden kaistan täydeltä kuljettajia jotka eivät halua päästää ketään itsensä ja edellä ajavan väliin, ajavat he sen seurauksena liian lähellä toisiansa. Noissa olosuhteissa ketjukolarin ymmärtäminen ei vaadi suurta mielikuvitusta. Hämäläiset autoilijat eivät olleet varautuneet väistämään, vaan estämään muiden liikkeitä.



    Tilaa ei vaan ollut ajaa minnekään. Jarruttaa tietysti olis voinut, mutkun joku olis saattanut päästä eteen.

      
  • drive:

    Jos liikenteessä on kahden kaistan täydeltä kuljettajia jotka eivät halua päästää ketään itsensä ja edellä ajavan väliin, ajavat he sen seurauksena liian lähellä toisiansa. Noissa olosuhteissa ketjukolarin ymmärtäminen ei vaadi suurta mielikuvitusta. Hämäläiset autoilijat eivät olleet varautuneet väistämään, vaan estämään muiden liikkeitä.

    Tilaa ei vaan ollut ajaa minnekään. Jarruttaa tietysti olis voinut, mutkun joku olis saattanut päästä eteen.




    Aika jännä juttu. Tämä koko massakolari olisi voitu välttää, jos olisi ajettu sen mukaan mitä minä olen sinulle yrittänyt moottoritieajosta ja turvavälistä kertoa ja lisäksi käyttämällä noin liukkaisiin olosuhteisiin sopivia renkaita. Osassa noistahan oli jo kesärenkaatkin alla.

      
  • Onkohan muuten sattumaa, että kitkarenkailla ajoa perustelevat eniten ne muutamat nimimerkit joiden kertomukset omasta ajotavasta eivät ainakaan anna kuvaa ennakointitaidoista, sääntöjen noudattamisesta tai toisten huomioimisesta liikenteessä?



    Esim putput, mikahe ja drive ovat kertoneet ihan omat teoriansa siitä, miksi moottoritiellä ylinopeuden ajaminen on suotavaa ja jopa välttämätöntä. Ritsa on sitä mieltä, ettei rengasvalinnastaan huolimatta ole "kenenkään jaloissa millään kelillä". Mikahen auto ei lisäksi pysy edes tiellä ilman nelivetoa, eikä sillä pääse liikkeelle ilman sitä.



    Vähän alkaa usko horjua sen suhteen, että (liukkaiden) renkaiden ja kuskin välille voisi syntyä telepaattinen yhteys, jolla renkaat vaikuttaisivat kuskin asenteisiin ja ennakointitaitoon. Enemmän on em herrojen tekstien perusteella syntynyt käsitys siitä, että kuski asenteineen on renkaista täysin irrallinen objekti.



    Kitkakallen ja NHB:n ajotapaa en tällä retorisella kysymyksellä kommentoinut.

      
  • N. 40 metrin jarrutusmatkasta arvelen kyseessä olevan vakiopyörien tehojarrutus satasen vauhdista hyvissä olosuhteissa. Uudelle Bladelle mainittu hieman yli 31 metriä kuulostaa uskomattomalta.



    Eli missä Puskuri-ohjelmassa tuo jarrutusmatka on mitattu ja kuinka ABSin vaikutusta jarrutusmatkaan tutkittiin?



    Etenkin jälkimmäinen kiinnostaa, koska kahden tuntemani (BMW, Honda) ABS järjestelmän kanssa on jarrutusmatkan kannalta aivan eri asia jarruttaako kuljettaja oikein vai kiskooko kahvat pohjaat jättäen jarrupaineen säädön ABSin tehtäväksi (jolloin jarrutusmatka pitenee selvästi).

      
  • AkiK:

    Onkohan muuten sattumaa, että kitkarenkailla ajoa perustelevat eniten ne muutamat nimimerkit joiden kertomukset omasta ajotavasta eivät ainakaan anna kuvaa ennakointitaidoista, sääntöjen noudattamisesta tai toisten huomioimisesta liikenteessä?

    Esim putput, mikahe ja drive ovat kertoneet ihan omat teoriansa siitä, miksi moottoritiellä ylinopeuden ajaminen on suotavaa ja jopa välttämätöntä. Ritsa on sitä mieltä, ettei rengasvalinnastaan huolimatta ole "kenenkään jaloissa millään kelillä". Mikahen auto ei lisäksi pysy edes tiellä ilman nelivetoa, eikä sillä pääse liikkeelle ilman sitä.

    Vähän alkaa usko horjua sen suhteen, että (liukkaiden) renkaiden ja kuskin välille voisi syntyä telepaattinen yhteys, jolla renkaat vaikuttaisivat kuskin asenteisiin ja ennakointitaitoon. Enemmän on em herrojen tekstien perusteella syntynyt käsitys siitä, että kuski asenteineen on renkaista täysin irrallinen objekti.

    Kitkakallen ja NHB:n ajotapaa en tällä retorisella kysymyksellä kommentoinut.


    Aika vaikeata näiden kommenttien perusteella on päätellä, montako sekunnin kymmenystä ennen edellä ajavaa nimimerkki aloittaa jarrutuksen, ja mikä on väli missäkin tilanteessa.



    Ja liukkauden tuntuhan se on joka saa pitämään enemmän väliä ja jarruttamaan aikaisemmin. En nyt ihan käsitä miten tuo olisi ajokokemuksesta irrallinen asia. Varmasti jollain kiinankitkoilla varautuisi aiemmin, kuin testivoittajarenkailla, sikäli mikäli lehtien kertoma pitää paikkaansa käytännön olosuhteissa.

      
  • Onkohan muuten sattumaa, että kitkarenkailla ajoa perustelevat eniten...




    Minä näkisin sen niin että kitkarenkailla kesällä ajavat eivät ole verranneet eri rengastyyppien ominaisuuksia ja miten ajonopeudet vaikuttavat hallittavuuteen. Juttelu ja väittelykin on ihan mukavaa, mutta ei saisi jättää kertomatta faktoja:



    - Kitkarenkaat ovat huonommat tai korkeintaan yhtä hyvät kuin nastarenkaat kaikessa muussa paitsi teiden kulumisessa ja melussa.

    - Pohjoismaihin tarkoitetut kitkarenkaat ovat huonommat kuin kesärenkaat paljaalla asfaltilla.





      
  • AkiK:

    drive:
    Jos liikenteessä on kahden kaistan täydeltä kuljettajia jotka eivät halua päästää ketään itsensä ja edellä ajavan väliin, ajavat he sen seurauksena liian lähellä toisiansa. Noissa olosuhteissa ketjukolarin ymmärtäminen ei vaadi suurta mielikuvitusta. Hämäläiset autoilijat eivät olleet varautuneet väistämään, vaan estämään muiden liikkeitä.

    Tilaa ei vaan ollut ajaa minnekään. Jarruttaa tietysti olis voinut, mutkun joku olis saattanut päästä eteen.


    Aika jännä juttu. Tämä koko massakolari olisi voitu välttää, jos olisi ajettu sen mukaan mitä minä olen sinulle yrittänyt moottoritieajosta ja turvavälistä kertoa ja lisäksi käyttämällä noin liukkaisiin olosuhteisiin sopivia renkaita. Osassa noistahan oli jo kesärenkaatkin alla.


    Niin, ja 85%:sesti kitkarenkaita, ei kai muuten noin rumaa jälkeä olisi voinut syntyä.



    EDIT: Juhannuksen jälkeenhän ne nastat vasta juhannussaunan vastojen jälkeen vaihdetaan, jos vaihdetaan. Ihan noin varmuuden vuoksi jos sattuu takatalvi yllättämään.

      
  • CS2800:

    Onkohan muuten sattumaa, että kitkarenkailla ajoa perustelevat eniten...


    Minä näkisin sen niin että kitkarenkailla kesällä ajavat eivät ole verranneet eri rengastyyppien ominaisuuksia ja miten ajonopeudet vaikuttavat hallittavuuteen. Juttelu ja väittelykin on ihan mukavaa, mutta ei saisi jättää kertomatta faktoja:

    - Kitkarenkaat ovat huonommat tai korkeintaan yhtä hyvät kuin nastarenkaat kaikessa muussa paitsi teiden kulumisessa ja melussa.
    - Pohjoismaihin tarkoitetut kitkarenkaat ovat huonommat kuin kesärenkaat paljaalla asfaltilla.





    No entä märällä asfaltilla. Täälläkin on kirjoiteltu kauhutarinoita miten kitkarenkaat ovat huonoja märällä kelillä. Mutta miten sitten selitetään että Auto Expressin talvirengastestissä talvirengas (nastaton) pysäytti auton selvästi kesärengasta nopeammin märällä asfaltilla?



    Juttu ja video missä tuo näytetään: http://www.autoexpress.co.uk/products/total_tyre_guide/259435/winter_tyre_test.html



    "Some tyre makers, such as Continental, even suggest using a winter tyre all year round as the safest option if your budget doesn’t stretch to a second set."



      
  • Kun verrataan Keski-Euroopan kitkarenkaita (nopeusluokka H tai V) yhteen Y-nopeusluokan kesärenkaaseen kylmissä olosuhteissa, niin tuo videon tulos on aivan uskottava. Jos haluaa vain yhden rengaskerran koko vuodeksi, niin Keski-Euroopan kitkat olisi varmaankin Keski-Euroopassa hyvä kompromissi. Niillä joutuisi vain tosi talvikeleillä Suomessa ottamaan aivan turhan suurian riskejä. Se ei varmaankaan ketään yllätä, että H- ja V-nopeusluokan kitkarenkaat ovat lumella paremmat kuin kesärenkaat.

      
  • Täälläkin on kirjoiteltu kauhutarinoita miten kitkarenkaat ovat huonoja märällä kelillä.




    Vertailuja on hankala tehdä pelkillä arvosanoilla ilman numeroita, mutta tässä joitakin:



    Teknikens Världin vesiliirtonopeudet:

    Continental

    Keski-Eurooppa kitka 78,6 km/h

    Nastarengas 54,4 km/h

    Pohjoismainen kitka 48,7 km/h



    Hirvikokeessa, eli äkillinen väistö:

    Paras rengas (kaikki osalliset merkit) 66 km/h ja huonoin 61 km/h. Ero ei ole numeroina hirmu suuri, mutta parhaana taas Keski-Euroopan kitka ja huonoimpana pohjoismainen kitka. Ajonopeus hirvivaaran alueella on yleensä 80 tai 100 km/h.



    TM-testien abs-jarrutus märällä 80-0 km/h:

    Continental kesärengas 29 metriä

    nasta 36,3 metriä

    kitka 38,0 metriä



      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit