TeeCee: Viljelen sitä edelleen koska potenssimalli on tuntemistani ennusteista helppokäyttöisin. Se ei kerro oikeaa vastausta yksilötasolla, mutta ainakin tiedämme, kumpaan suuntaan sen virhe on.
JEV2: Tiesithän, ettei Kloedenin laskemia potensseja kelpuutettu potenssimallin pohjaksi niiden puutteellisten tietojen vuoksi. Aiot siis jatkossakin poimia korkeimmat löytämäsi potenssit, joten minä voin huoletta käyttää virhemarginaalin toista päätä, jossa potenssit ovat negatiivisia.
Milloin minä olen poiminut korkeimmat löytämäni potenssit virhemarginaalien yläpäästä? Olen kyllä joskus laskenut mikä on ylä- ja alarajat johon mahtuu 95 % tapauksista, mutta olen joka kerta kertonut myös alarajan arvot. Varsinaisissa laskelmissa olen käyttänyt aina potenssia josta potenssimallissa käytetään nimitystä best estimate. Olen ymmärtänyt että se on 95 %:n varmuusvälin painotettu keskiarvo.
En tiennyt Kloedenin tutkimuksen puutteista ennen kuin mainitsit asiasta, mutta sen havainnot ovat vain yksi pieni tekijä tässä asiassa. Nyt kun katselen tarkemmin niin huomaan että se tutkimus raakattiin myös molemmista potenssimallin tarkkuutta selvittäneistä tutkimuksista, syynä potentiaalinen systemaattinen virhe mittauksissa. Eli hylkäys tuli samasta syystä kuin Solomonin ja Cirillon tutkimuksille.
Tutkimus The effects of drivers speed on the frequency of road accidents käsittelee nopeuden vaikutusta onnettomuusherkkyyteen, ei heva-onnettomuusherkkyyteen. Siitä asiasta se tuli tähän tulokseen: 1 per cent change (increase or decrease) in an individual drivers choice of speed is associated with a 13% change in the individuals accident liability: the corresponding change for the nonmotorway roads study was 8%. Potenssiksi muutettuna tuo tarkoittaa 6 ja 12 tien tyypistä riippuen. Jos minä käytän tuota potenssia 6, niin liioittelenko minä sinun mielestäsi? Jos, niin paljonko ja millä perusteella?
TeeCee: Ei halua, nopeusrajoitus tarkoittaa suurinta sallittua nopeutta. Eli yhteiskunta sallii myös ajamisen tasan suurimman sallitun rajalla, kiellettyä on vain rajoituksen ylitys.
JEV2: Miten tämä yhteiskunnan "halu" mielestäsi näkyy nykyisissä puuttumiskynnyksissä?
Se ei mielestäni näy ensisijaisesti puuttumiskynnyksessä, se näkyy parhaiten siinä että ylinopeus on lailla kielletty. On liikennesääntöjen vastaista ajaa ylinopeutta ja liikennesääntöjenvastainen ajo on kielletty TLL 3 §:ssä.
Aina ei ole tarkoituksenmukaista jakaa rangaistuksia vain koska lakia on rikottu, pitää ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Jokaista julkijuopottelijaa tai itsensä jalattomaksi juonutta ei ole järkevää sakottaa, jokaista kypärätöntä pyöräilijää tai ilman heijastinta pimeällä liikkuvaa ei kannata sakottaa ja niin edelleen. Jotain voi laskea myös sen varaan että ihmiset ymmärtävät itsekin mitä tämä yhteiskunta jäseniltään odottaa kun se kirjoittaa lakiin mitä kansalaiset eivät saa tehdä.
Kaikki eivät tietenkään tätä vinkkiä edes huomaa ja vielä isompi osa huomaa mutta ei noudata koska eivät saa siitä rangaistusta. Mutta ei yhteiskunnan puuttumiskynnyksiä silti voi pelkästään tietämättömien ja välistävetäjien mukaan määrittää. Sinun mielipiteesi edellyttää tällaista, joten et voi olla oikeassa siinä, että yhteiskunta sallisi kaiken mihin se ei puutu.
Sinä taisit väittää että ylinopeutta ajavia kuljettajia on 45%, kun kerran tällaisen löysit niin löydät varmasti myös ylinopeutta ajavien määrän esimerkiksi 80 alueella. Löydät varmasti tämän helposti. Sinähän olet väittänyt että rajoituksia noudattavia on enemmän kuin ylinopeutta ajavia mutta vastauksesi siitä että kun valvonta välttää moni haluaa ajaa lujempaa, tämä hieman sotii väittämääsi vastaan.
Raportissa on eritelty tietyypeittäin ajonopeudet. Sieltä löytyy yli 50% osuuksia kuten myös alle 50% osuuksia. Mutta mitä sitten? Ohjaako muiden toiveet niin vahvasti sinua, että tuosta taulukosta katsot, mikä on sinulle sopiva nopeus?
Todellakin ohjaa, liikenne on yhteispeliä eikä mitään Herbertin sooloilua, on sinulla käsittämättömän itsekeskeinen asenne.
TeeCee: Eduskunta antoi 2008 liikennepoliittisen selonteon jossa se kertoi haluavansa poliisin puuttuvan kaikkeen ylinopeuteen. Poliisiylijohtaja Paatero vastasi tähän, että poliisin resurssit eivät riitä siihen.
JEV2: Paatero varmastikin tarkoitti, ettei kaikille teille riitä poliiseja valvomaan jokaista ylitystä, mikä on varmasti totta.
Minä taas uskon että poliisiylijohtaja tietää mitä eroa on valvonnan määrällä ja valvonnan puuttumiskynnyksellä.
JEV2: Tämä on kuitenkin täysin eri asia, kuin se millaiset rangaistusrajat esim. valvontakameroihin asetetaan.
Yksi syksyn 2009 uudistuksen tavoitteista oli saada kaikille sama toleranssi. Jos automaattivalvonnalle asetettaisiin eri toleranssi kuin ihmisen suorittamalle valvonnalle, toimittaisiin vastoin tavoitetta. Kuljettajan saama rangaistus riippuisi siitä, mikä valvontamuoto oli käytössä hänen jäädessään kiinni liikennerikoksesta.
JEV2: Koska poliisin puuttumiskynnyksen vaikutuksesta ylinopeuksien määrään on olemassa tutkittua faktaa, on mielenkiintoista ettei sen mukaisia päätöksiä tehdä jos kerran todellista halua rajoittaa nopeudet alle rajoitusnopeuden on. Mistä tämä SINUN mielestäsi kertoo?
Minun mielestä tämä kertoo siitä, kuinka omituisilta asiat saa näyttämään kun niitä ei yritä ymmärtää vaan yrittää ympätä havaintonsa sopimaan omiin mielipiteisiinsä. Sinähän tässä olet se joka ehdottelee että yhtenäisestä puuttumiskynnyksestä pitäisi luopua ruuvaamalla automaattiseen valvontaan eri toleranssi, vaikka tutkimusten mukaan yhtenäinen valvonnan puuttumiskynnys laskee keskinopeutta ja vähentää nopeusvaihtelua.
Faktoja puuttumiskynnyksen vaikutuksesta ylinopeuksien määrään käytettiin silloin kun päätettiin asettaa kaikelle nopeusvalvonnalle sama ja entistä alempi puuttumiskynnys.
TeeCee: Kuljettajien käyttämä nopeus on yhteydessä siihen, minkä suuruiseksi he arvioivat poliisin puuttumiskynnyksen. Kun puuttumiskynnys vaihtelee, liikkeelle lähtee kaikenlaisia huhuja, joiden mukaan kuskit päättävät nopeudestaan. Aika harva taitaa valita mieleisekseen toleranssiksi negatiivisen luvun eli rajoitusta pienemmän nopeuden, joten ehdottamasi temppu voi lisätä nopeushaitaria vain ylöspäin. Tavoite on päinvastainen.
JEV2: Kun on olemassa faktaa että nopeudet noudattavat puuttumiskynnystä, millä perustein arvioit nopeushaitarin kasvavan?
Sillä perusteella kuin tuossa sanoin. Nopeudet eivät noudata puuttumiskynnystä. Tutkimuksen mukaan kuljettajien käyttämä nopeus on yhteydessä siihen, minkä suuruiseksi he arvioivat puuttumiskynnyksen. Siksi on hyvin tärkeää, että kynnys pidetään aina samana.
TeeCee: Jos autot ajavat jonossa jotain nopeutta, niin ei ole kuin yksi nopeus. Vain vapaat autot voivat ajaa jotain muuta nopeutta, mutta vapaat autot eivät ole jonossa, joten he eivät vaikuta tähän asiaan.
JEV2: Eli yksittäinen muita hitaampi kuljettaja on mielestäsi yhtä kuin liikennevirta. Samalla logiikalla voisi kysyä, mikseivät häntä nopeammat sitten myös edustaisi liikennevirtaa?
Tuollaista mielipidettä ei siältynyt kommenttiini. Vapaat yksittäiset autot vaikuttavat tietysti myöskin koko liikennevirran keskinopeuteen kukin omalla pienellä panoksellaan, mutta kommenttini oli vastaus kysymykseesi joka koski liikennevirran nopeutta JONOSSA ajettaessa. Minun mielestäni jonon kohdalla liikennevirran nopeus se nopeus, jolla jono liikkuu, ja sehän liikkuu etummaisen auton nopeudella.
Kommenteistasi päätellen sinä pidät mitattavana suureena myös kuljettajien tavoitenopeuksia. Minusta sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä onko kuski jotain nopeutta ajavassa jonossa siksi, ettei hän pääse siitä ohi vai siksi, että sen nopeus sopii hänelle.
Noudatatko 100-120 rajoitusalueilla yleensä rajoitusta?
ritsa:
En, moottoritiellä. Siksi että en halua olla ihmisten tukkona.
Herbert:
Et sinä moottoritiellä muiden tukkona ole. Kyllä ne sinusta ohi pääsevät siinä missä muistakin oikealla kaistalla ajavista.
ritsa:
Kyllä pääsee mutta sitten joudun ajamaan Herbertin kanssa rekkojen perässä.
Herbert:
Eikö olekin ikävää, kun lakia rikkovat haittaa ajamista?
ritsa:
Tai sitten niin että lakia kirjaimellisesti noudattavat huomaavat kuinka sopeutuminen kannattaa.
Vasen kaista motarilla jäisi "sopeutumisen" jälkeen siis henkilöautoille ja oikea kaista raskaalle liikenteelle ja peräkärryn vetäjille yms. ajoneuvokohtaisen rajoituksen omaaville, alle 120km/h ajaville??
Jotain voi laskea myös sen varaan että ihmiset ymmärtävät itsekin mitä tämä yhteiskunta jäseniltään odottaa kun se kirjoittaa lakiin mitä kansalaiset eivät saa tehdä.
Jos poliitikko- ja virkamiesjoukko on "yhteiskunta", mitä me loput 99 prosenttia olemme? Miksi meidän pitäisi totella tuollaisen pienen klikin oikkuja, joka julkeasti kutsuu itseään yhteiskunnaksi? Rangaistuksen pelossa tietenkin, koska yhteiskunnalla on aseita, mutta miksi muuten.
Maailmanhistoriassa on lukuisia esimerkkejä siitä, mihin "yhteiskunnan" totteleminen on johtanut. Pelkästään 1900-luvulla kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä siksi, että yhteiskuntia toteltiin, vaikka kaiken inhimillisyyden ja järjen perusteella ei olisi pitänyt.
Yhteiskuntia totellaan siksi, että ihmiset aivopestään tottelemaan niitä. Olipa maassa miten mielisairas järjestelmä tahansa, ihmiset kannattavat ja puolustavat sitä, jos asennekasvatus on hoidettu tehokkaasti, ja kovakalloisten varalle on vankiloita ja keskitysleirejä. Kaikissa maailman maissa, missä vallanpitäjät ovat edes jossakin määrin vakiinnuttaneet asemansa, kansalaiset kannattavat järjestelmää. He kannattavat ihmisten hirttämistä katupylväisiin ja mitä mielikuvituksellisimpia julmuuksia, jos heidän halutaan kannattavan niitä.
Suurin osa ihmisistä väittää tiukasti vastaan ja pitää puheita aivopesusta täysin mielettöminä. Tämä on aivan normaalia, koska aivopesuun nimenomaan kuuluu se, etteivät sen kohteena olevat tiedosta sitä. Arvaan jo kysymykset, mitä tämä väite saa aikaan.
Miten mieltenmuokkaus käytännössä tapahtuu?
Se tapahtuu monella eri tavalla yhtä aikaa. Yksi mieltenmuokkauksen menetelmä jatkuva informaatiotulva, joka kohdistetaan kansalaisiin, ja johon sisältyy tietty perussanoma.
Pohjois-Koreassa informaation keskeinen sisältö on se, että siinä korostetaan Kim-Dynastian pyhyyttä ja erehtymättömyyttä. Samalla lietsotaan viholliskuvaa, johon kuuluvat amerikkalaiset imperialistit. Kansalle uskotellaan, että ainoastaan Kim-Dynastian pysyminen vallasta pelastaa ihmiset tuholta, joka uhkaa heitä amerikkalaisten aseiden muodossa. Tätä propagandaa esitetään kaikkialla. Sitä tulee televisiosta ja radiosta, ja sitä julistetaan museoissa ja teattereissa ja taiteessa ja muistomerkeissä. Ihminen ei voi olla näkemättä sitä, koska sitä on joka paikassa hänen ympärillään menipä hän minne tahansa.
Natsi-Saksassa informaation keskeinen sisältö oli kuviteltu bolsevistis-juutalaisen maailmanvallan uhka, joka alistaa Saksan kurjuuteen ja orjuutukseen, ellei yli-ihmiseksi nostettu Hitler kumppaneineen ehdi tuhota sitä. Tätä viestiä toistettiin joka paikassa, ja viestin symboleja olivat hakaristiliput ja paraatit. Saksalaiset eivät voineet olla näkemättä propagandaa ja altistumatta sille, koska se täytti koko ajateltavissa olevan ympäristön.
Islamilaisissa tasavalloissa uhkaksi on nostettu maallistunut Amerikka ja länsimainen maailma, joka uhkaa kansaa rappiolla ja miehityksellä ja turmiolla, elleivät arvostetut uskonnolliset mullahit ja muut pyhät miehet saa uhkaa torjutuksi. Kansalta vaaditaan uhrauksia suuren tulevaisuuden toivossa. Propaganda kaikuu kaupunkien kaduille moskeijoista ja toritapahtumista sekä luonnollisesti tiedotusvälineistä.
Luetteloon voisi lisätä kymmeniä muita esimerkkejä eri maista ja eri aikakausilta, jotka ovat todiste siitä, miten ihmisten mieliä muokataan.
Entä Suomessa? Miten mielten muokkaaminen näkyy täällä? Minkä ideologian edistämiseksi sitä harjoitetaan?
Suomesta tehdään turvallisuusyhteiskunta, mikä tarkoittaa demokratian kulissien sisään rakennettua diktatuurivaltiota, jossa kansalaisten henkilökohtaista vapautta päättää omista asioistaan on voimakkaasti rajoitettu, ja jota hallitsevat virkamiehet, tärkeimpänä ja korkeimpana vallankäyttäjänä poliisi. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Suomea ollaan muuttamassa poliisivaltioksi. Muutos on jo pitkällä.
Tuo on ideologia. Missä on propaganda, ja missä on hallitseva eliitti?
Propagandaa tulee televisiosta ja lehdistä, ja sen määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Propagandan suurin tuottaja on maan johtava mediakonserni Sanoma Osakeyhtiö. Yhtiön TV-kanavilla esitetään käsittämätön määrä erilaista poliisiaiheista ohjelmaa. Todennäköisesti ei edes Pohjois-Korean Kim-Dynastia tai Iranin muslimijohto tai Saksan kansallissosialistit aikoinaan ole olleet niin näyttävästi esillä kuin poliisi suomalaisessa mediassa tällä hetkellä. Vyörytys on aivan valtava. Kun vaihtaa kanavalta toiselle, tulee toisenlaisia poliisiohjelmia. Ei edes ohjelmien mainoskatkoilla saa rauhaa, kun erilaiset sankaripoliisit vyöryvät ruutuun ohjelmia esittelevissä tietoiskuissa. Ei tällaista ollut 1960-luvulla eikä 1970-luvulla puhumattakaan sitä aikaisemmasta ajasta.
Totta kai aina on ollut dekkarikirjallisuutta ja rikoselokuvia, joissa myös poliisilla on jonkinlainen rooli, mutta nyt ei ole kyse enää tästä, vaan poliisia ja poliisin toiminta esitellään häikäilemättömästi sen itsensä takia. Propagandan tarkoituksena on syväistuttaa ihmisiin ajatus, että poliisit ovat tarpeellisia, poliisit ovat välttämättömiä, poliisit ovat reiluja jätkiä. Propagandassa annetaan kuva poliisista eräänlaisena yli-ihmisenä, joka on fyysisesti ja psyykkisesti täydellinen jonkinlainen jumalan kuva ja inkarnaatio. Propagandassa tuodaan esille poliisin valta ja erioikeudet, jotka nostavat heidät tavallisen kansan yläpuolelle puolijumaliksi. Tämä sama viesti on piilotettu myös viihteeseen kuten poliisisarjoihin ja elokuviin. Tämän kuvan täydentämiseksi poliisin ulkoista olemusta on muutettu.
Vielä 1970-luvulla poliisi esiintyi virkamiestyyppisessä puvussa ja suikkalakissa, eivätkä poliisit poikenneet ulkonäöltään tavallisista kansalaisista. Nyt poliisi on kuin aseistettu kommandosotilas haalareissaan ja maihinnousukengissään. Haalarin sisältä löytyy bodattu kaljupäinen kovis, joka ei todellakaan muistuta enää tavallista keskivertokansalaista. Keitä vastaan poliisit oikein aikovat sotia, kun heidän pitää näyttää tuollaisilta? Eivät kai vain omaa kansaansa? Me alistetut taviksetko olemme heidän vihollisiaan?
Mainittakoon, että myös vartijoiden asut ovat militarisoituneet siitä, mitä ne olivat 1960-luvulla, jolloin myymäläetsivien ei ollut tarkoitus herättää huomiota vaan olla herättämättä huomiota. Se, että vartijoiden asut ja varustus ovat militarisoituneet, ei kumoa poliisin imagon muutosta vaan vahvistaa sitä. Aseistettujen järjestyksenvalvojien esiintyminen kaduilla ja julkisissa tiloissa vahvistaa ihmisten mielissä erilaisia nimeämättömiä uhkakuvia, ja juuri tätä poliisit tarvitsevat. Heidän olemassaolonsa ja valtansa perustuu kuvitteellisiin uhkakuviin ja ihmisissä lietsottuun pelkoon.
Poliisi luonnollisesti itsekin lietsoo kunnioitusta ja pelkoa kansalaisissa. Tiedotusvälineet ovat kertoneet lukuisista tapauksista, joissa poliisi on pidättänyt ja jopa vanginnut syyttömiä ihmisiä jonkin epämääräisen syytä epäillä - tai mitä he nyt keksivätkin - perusteen nojalla. Myös aiheettomista ja ainakin osittain laittomista kotietsinnöistä on kerrottu. Syyttöminä pidätetyt ja vangitut kansalaiset on sentään joskus vapautettu, mutta pelkkä ajatus siitä, että kenet tahansa voidaan hakea milloin tahansa aivan kuten vanhan ajan Neuvostoliitossa, herättää kauhua.
Aivopesu alkaa jo päiväkoti-iässä, kun lapsille myydään poliisiaiheisia leluja. Legon rakennussarjassa on koottava poliisiasema autoineen, ja sarjan nimi on City. Poliisi on yhtä kuin kaupunki ja yhteiskunta ja maailma. Me tavalliset kuolevaiset olemme vain surkeita maan matoja tässä kokonaisuudessa.
Kansaan kohdistettu mieltenmuokkaus on monimutkaista psykologista peliä, johon kuuluvat oleellisena osana tietyt ristiriidat. Poliisi on sekä suojelija, että uhka. Poliisi on sekä ystävä, että vihollinen. Poliisi on sekä auttaja että alistaja. Tällä tavalla ihmisten mielikuvia sotketaan ja heihin vaikutetaan psykologisella tasolla. Saksan salainen poliisi Gestapo käytti samoja menetelmiä. Samoin käytti Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi sekä monien muiden diktatuurivaltioiden viranomaiset.
Jotta ihmiset saataisiin ehdollistettua täydellisiksi tottelemiskoneiksi, käytetään armeijasta tuttuja keinoja. Lähtökohta on se, että kaikkia käskyjä on toteltava, vaikka käskyt olisivat miten mahdottomia tahansa. Tätä havainnollistetaan antamalla silloin tällöin mahdottomia tai muuten huonoja käskyjä. Eihän ihminen muutu täydelliseksi tottelijaksi, jos hänelle annetaan vain sen tyyppisiä käskyjä, joita hän tottelisi vaikka niitä ei olisikaan. Ehdoton totteleminen kaikissa oloissa opitaan vain siten, että totellaan rangaistuksen uhalla kaikkia käskyjä kyselemättä ja miettimättä niiden järkevyyttä tai oikeutusta. Huonot käskyt ovat osa koulutusta. Kun rintamalla annetaan käsky juokse miinakenttään, ehdollistettu ihminen tottelee, koska hän on tottunut tottelemaan kaikkia käskyjä. Pelkästään hyviin ja järkeviin käskyihin tottunut sotilas ei juoksisi miinakenttään, koska käsky ei olisi hyvä eikä järkevä.
Erilaiset pikkutarkat simputuslait, joiden rikkomisesta poliisi sakottaa, ovat siviilielämän vastine armeijan ehdollistamiskoulutukselle. Koulutus on tehonnut, koska muutama tämänkin foorumin kirjoittajista edustaa tätä asennetta elleivät he kuulu kouluttajiin ja kirjoita työnsä puolesta.
Mikä taho mieltenmuokkauksen taustalla on, ja miksi sitä harjoitetaan, joku ehkä aiheellisesti kysyy. Tästä kirjoituksestani tulisi liian pitkä, jos käsittelisin vielä tätäkin aihetta. Totean vain lyhyesti, ettei kehitys on spontaania, eikä sen taustalla todennäköisesti ole mitään organisoitua salaliittoa. Vallanjaon dynamiikka toimii omien lakiensa mukaisesti niin kuin se toimii. Kyse on enemmänkin siitä, että yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet, ja on syntynyt valtatyhjiö tai tyhjiöitä, jotka nyt ovat täyttymässä. Toiminnan taustalla on niitä tahoja, jotka siitä jollakin tavalla hyötyvät joko hetkellisesti tai pitkällä tähtäimellä.
Todellakin ohjaa, liikenne on yhteispeliä eikä mitään Herbertin sooloilua, on sinulla käsittämättömän itsekeskeinen asenne.
Kuka tai mikä yhteispelin säännöt määrittelee? Vai onko siinä sääntöjä ollenkaan?
Eiköhän ne lainlaatijat ne säännöt ole keksineet. Nopeusrajoitusten kanssa rima on vaan vedetty liian alas joten käytännössä rikesakkoraja on nykyinen suurin sallittu.
Natsi-Saksassa informaation keskeinen sisältö oli kuviteltu bolsevistis-juutalaisen maailmanvallan uhka, joka alistaa Saksan kurjuuteen ja orjuutukseen, ellei yli-ihmiseksi nostettu Hitler kumppaneineen ehdi tuhota sitä.
Ihan alkuun: arvostan SO2001 upeata esseetäsi. Se on johdonmukainen, kiinnostava ja näkemyksiltään perusteltu.
Sisällössä taitaa olla kuitenkin asiavirheitä. Suomalaisen yhteiskunnan ja mainitsemiesi diktatuuri- ja uskonnollis-hegemoniallisten yhteiskuntien vertaaminen ontuu. Näissä esimerkkiyhteisöissäsi et voisi esittää näitä näkemyksiäsi julkisesti joutumatta vaikeuksiin; Suomessa voisit: kirjoita vaikka Hesarin yleisönosastoon.Toinen ero: nämä sinun esimerkkiyhteiskuntasi pyrkivät levittäytymään aattein ja asein omien valtakunnarajojensa ulkopuolelle julistamaan hyvää sanomaansa. Suomikin toki yrittää EU:ssa mainostaa pohjoismaista yhteiskuntamallia, mutta nöyristelee kohteliaasti heti, kun joku moittii arroganssista.
Niin. Onko nopeusrajoitusten kohtuullinen noudattaminen niin vaikeaa, että pitää vetää natsikorttikin esiin?
Kuka tai mikä yhteispelin säännöt määrittelee? Vai onko siinä sääntöjä ollenkaan?
ritsa:
Eiköhän ne lainlaatijat ne säännöt ole keksineet. Nopeusrajoitusten kanssa rima on vaan vedetty liian alas joten käytännössä rikesakkoraja on nykyinen suurin sallittu.
Miten Suomen rajoitusnopeudet poikkeavat mistään maasta, oleellisesti, tai ylipäätään? Sitähän sinä tuolla hokemallasi tarkoitat, etkö vaan?
(Eikä autobahnia tarvitse mainita)
Sodomka:
Onko nopeusrajoitusten kohtuullinen noudattaminen niin vaikeaa
ritsa:
Ei todellakaan ole kunhan pysytään siinä kohtuudessa eikä nussita pilkkua.
Määrittelepäs taas kohtuunoudattaminen vs. pilkunnussiminen. Ihan vaan mielenkiinnosta...
Onko nopeusrajoitusten kohtuullinen noudattaminen niin vaikeaa
ritsa:
Ei todellakaan ole kunhan pysytään siinä kohtuudessa eikä nussita pilkkua.
Olen sitä mieltä, että kaikki autoilijat ovat joskus rikkoneet nopeusrajoitusta. Rikkomistapoja lienee neljä. 1)Vahinko(hups!) 2)Välinpitämättömyys(ihan sama!) 3) Tahallaan (rajoitukset ovat liian alhaisia!)4) Tietämättömyys(mikäs alue tässä onkaan?)
Minusta on kohtuullista noudattamista se, että pyrkii ajelemaan rajoitusten mukaan ja kunnioittaa niitä, jotka tekevät samoin.
Olen sitä mieltä, että kaikki autoilijat ovat joskus rikkoneet nopeusrajoitusta. Rikkomistapoja lienee neljä. 1)Vahinko(hups!) 2)Välinpitämättömyys(ihan sama!) 3) Tahallaan (rajoitukset ovat liian alhaisia!)4) Tietämättömyys(mikäs alue tässä onkaan?)
Minusta on kohtuullista noudattamista se, että pyrkii ajelemaan rajoitusten mukaan ja kunnioittaa niitä, jotka tekevät samoin.
Kohtuullista noudattamista on että etenee virran mukana, ei nopeampaa eikä hitaampaa. Nopeuden pystyy määrittelemään sillä että jono on yhtenäinen ilman pitkiä välejä, käytännössä nopeus pysyy yleensä alle rikesakkorajan.
Motarilla ei mitään yhtenäistä nopeutta ole. Hajonta on n. 80...130 km/h. Kaksikaistaisilla teillä ajetaan tavoitenopeudella, kunnes saavutetaan hitaampi. Jos ohi pääsee, matka jatkuu entisellään kunnes taas jäädään hitaamman perään hakemaan ohituspaikkaa. Jos ohi ei pääse, ajetaan hitaamman tahtiin. Mikä tässä tilanteessa mahtaa olla liikennevirran nopeus? Onko se tieosuuden keskinopeus?
Tarkoititko muuten suurimmalla sallitulla nopeudella rikesakon ylä- vai alarajaa?
Motarilla ei mitään yhtenäistä nopeutta ole. Hajonta on n. 80...130 km/h. Kaksikaistaisilla teillä ajetaan tavoitenopeudella, kunnes saavutetaan hitaampi. Jos ohi pääsee, matka jatkuu entisellään kunnes taas jäädään hitaamman perään hakemaan ohituspaikkaa. Jos ohi ei pääse, ajetaan hitaamman tahtiin. Mikä tässä tilanteessa mahtaa olla liikennevirran nopeus? Onko se tieosuuden keskinopeus?
Tarkoititko muuten suurimmalla sallitulla nopeudella rikesakon ylä- vai alarajaa?
Virran nopeus on noin 10km/h yli rajoituksen. Tarkoitin rikesakon alla olevaa nopeutta, itse ajan selvästi alle sen.
Poliisin sakkolaskuri ei tunnista alle 16km/h ylinopeuksia, sen pitäisi kertoa jotain jos on ajatteluelimet.
Virran nopeus on noin 10km/h yli rajoituksen. Tarkoitin rikesakon alla olevaa nopeutta, itse ajan selvästi alle sen.
Poliisin sakkolaskuri ei tunnista alle 16km/h ylinopeuksia, sen pitäisi kertoa jotain jos on ajatteluelimet.
Mikä se virran nopeus oikein on, kun osa ajaa rajoitusta noudattaen osa sitten kovempaa, kun on ohitusmahdollisuus?
Jos kunnon ohitusmahdollisuutta ei ole niin silloin hyvinkin voi se koko "virta" kulkea rajoitusnopeutta noudattavan vauhdilla.
Niin ... ja kyllähän se niinkin on, että Suomen teillä liikkuu sittenkin aika vähän autoja - monesti pääteillkin suht harvakseltaan. Eli ei varsinaisesta liikennevirrasta - puhumattakaan jonoista - oikein voi puhua. Jos siellä omilla kulmilla liikennettä onkin, niin vaikkapa Liikenneviraston nettisivujen kelikamerasta näkee hyvin liikenteen määrän. Silloin sitä, ettei noudata rajoituksia on turha puolustella sanomalla, että sulautuu virtaan. Virtaa , kun ei ole tai kulkijoita on niin vähän, että ylinopeukuskit - liikennerikoliiset - pääsevät kyllä hyvin ohittamaan.
Minun vauhtiani ei määrää sakotusraja, joten se nyt ei henkilökohtaisesti kummemmin kiinnosta. Ajan rajoitukset huomioiden ja siinä se. Myös silloin, kun itse olen määrittämässä liikennevirran nopeutta.
Kuitenkin pikkusen myös sakoista. Poliisin sakkolaskurissa on vain esimerkkejä sakoista. Kyllä alle 16 km/h:nkin ylinopeuksista voi sakon saada. Rikesakko 10-15 km/h:n ylinopeudesta on enintään 60 km/h:n alueella 85 euroa ja yli 60 km/h:n alueella 70 km/h.
Virran nopeus on noin 10km/h yli rajoituksen. Tarkoitin rikesakon alla olevaa nopeutta, itse ajan selvästi alle sen.
Rikesakon alaraja on 8 km/h. Hienoa, jos ylinopeutesi nykyään rajoittuu selvästi tuon alittaviin lukuihin. Epäilen kuitenkin, ettei asia ole noin.
Poliisin sakkolaskuri ei tunnista alle 16km/h ylinopeuksia, sen pitäisi kertoa jotain jos on ajatteluelimet.
Minun ajatteluelimeni sanoo samaa minkä TM36 edellä totesi ja mikä lukee myös sakkolaskurin yhteydessä:
Huom! Sakkolaskuri sisältää vain rajallisen määrän liikennerikkomuksia eikä sitä käytettäessä voida ottaa huomioon kaikkia sakon suuruuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi sakkolaskuria ei voi sellaisenaan käyttää esim. sakon oikeellisuuden tarkastamiseen.
Kuka tai mikä yhteispelin säännöt määrittelee? Vai onko siinä sääntöjä ollenkaan?
Eiköhän ne lainlaatijat ne säännöt ole keksineet. Nopeusrajoitusten kanssa rima on vaan vedetty liian alas joten käytännössä rikesakkoraja on nykyinen suurin sallittu.
Eli sinun nopeutesi määritteleekin sakkoraja? On aika vitsikästä, että puhut yhteisistä pelisäännöistä kaiken tuon yhteydessä.
80 km/h rajoitetulla tiellä vain vajaa 7% ajaa 10 km/h ylinopeutta tai lujempaa. Ja sinä puhut jostain liikennevirrasta. Mikä vitsi.
Poliisin sakkolaskuri ei tunnista alle 16km/h ylinopeuksia, sen pitäisi kertoa jotain jos on ajatteluelimet.
Minun ajatteluelimeni sanoo samaa minkä TM36 edellä totesi ja mikä lukee myös sakkolaskurin yhteydessä:
Huom! Sakkolaskuri sisältää vain rajallisen määrän liikennerikkomuksia eikä sitä käytettäessä voida ottaa huomioon kaikkia sakon suuruuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi sakkolaskuria ei voi sellaisenaan käyttää esim. sakon oikeellisuuden tarkastamiseen.
Sinun ajatteluelimesi terävyys on jo hyvin tiedossa, luotan käytännön kokemuksiin ja laskurin lukuihin. Ei ole montaa päivää kun ajoin kahdesta tutkasta läpi eikä näyttänyt ajotapani aiheuttavan kiinnostusta.
10 km/h ylinopeutta tai lujempaa. Sinä olet sanonut ajavasi n. 10 km/h ylinopeuksia eli kuuluvasi tuohon marginaaliryhmään.
Aivan niin tarkkaan en pysty nopeutta tasaisena pitämään että joskus voin tosiaan ajaa 11km/h ylinopeutta. Naurettavaa pilkun nussimistahan sinun kanssa keskustelu on ollut jo vuosia. Se on virran nopeus kun tulppa eli sinä poistut edestä.
80 km/h rajoitetulla tiellä vain vajaa 7% ajaa 10 km/h ylinopeutta tai lujempaa.
Ilmankos autot näyttävät tulevan perä edellä vastaan, ja ohittaminen on helppoa.
Asiasta toiseen. Jos oikeasti haluttaisiin kitkeä ylinopeudet, säädettäisiin laki, joka määräisi, että autot eivät saa kulkea ylinopeutta. Asia olisi sillä selvä. Kymmenen vuoden päästä ylinopeudet olisivat enää pelkkä etäinen muisto autoilun pioneeriajoilta - joka nopeuksien osalta jatkui omituisen kauan. Jos haluttaisiin kitkeä vain suuret ylinopeudet, autoihin määrättäisiin asennettavaksi passiivinen nopeudenrajoitin, joka säädettäisiin esimerkiksi 125 km/h nopeuteen.
Jos Suomessa ei saa ajaa yhdelläkään yleisellä maantiellä kovempaa kuin mikä on moottoriteiden suurin sallittu 120 km/h nopeus, miksi autojen pitää kulkea jopa yli 200 kilometrin tuntinopeutta?
Kun jokin asia kuten ase tai lääke tai sähkölaite tai muu myynnissä oleva tuote todetaan vaaralliseksi, se kielletään ilman sen kummempia keskusteluja. Eivätkö autot, joilla voi ajaa yli 200 kilometrin tuntinopeudella ole vaarallisia - tai ainakin vaarallisempia kuin autot, joilla ei voi ajaa kuin 125 kilometriä tunnissa?
Tässä asiassa toimitaan ikään kuin väärinpäin, eli sallitaan nopeat ja vaaralliset autot ja keskitytään seurausten paikkailuun.
On vaikea tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että ylinopeuksia ei oikeasti edes haluta lopettaa, koska niin moni taho hyötyy niistä tavalla tai toisella.
10 km/h ylinopeutta tai lujempaa. Sinä olet sanonut ajavasi n. 10 km/h ylinopeuksia eli kuuluvasi tuohon marginaaliryhmään.
Aivan niin tarkkaan en pysty nopeutta tasaisena pitämään että joskus voin tosiaan ajaa 11km/h ylinopeutta. Naurettavaa pilkun nussimistahan sinun kanssa keskustelu on ollut jo vuosia. Se on virran nopeus kun tulppa eli sinä poistut edestä.
Ei ole kyse mistään 1 km/h tarkkuudesta, vaan siitä, että n. 10 km/h ylinopeudella ajavat ovat selkeä vähemmistö. Monesta asiasta huomaa, että kun asiantuntijoiden laatima tilasto käytetyistä ajonopeuksista ei tue sinun perustelujasi, harmittaa se sinua kovasti. Taas täytyy keksiä uusia syitä, miksi sinun ylinopeutesi ovat perusteltuja. Esimerkiksi alkaa spekuloida sillä, millaisia nopeudet olisivat jossain toisenlaisessa maailmassa. Toistaiseksi kuitenkin täytyy tyytyä ajelemaan reaalimaailmassa ja sen reunaehdoilla.
Ei ole kyse mistään 1 km/h tarkkuudesta, vaan siitä, että n. 10 km/h ylinopeudella ajavat ovat selkeä vähemmistö. Monesta asiasta huomaa, että kun asiantuntijoiden laatima tilasto käytetyistä ajonopeuksista ei tue sinun perustelujasi, harmittaa se sinua kovasti. Taas täytyy keksiä uusia syitä, miksi sinun ylinopeutesi ovat perusteltuja. Esimerkiksi alkaa spekuloida sillä, millaisia nopeudet olisivat jossain toisenlaisessa maailmassa. Toistaiseksi kuitenkin täytyy tyytyä ajelemaan reaalimaailmassa ja sen reunaehdoilla.
Viimeisessä lauseessa on jotain järkeä. Ei liikenne liiku millään 0-10-20 pykälillä, se liikkuu sillä nopeudella millä se kulloinkin pääsee liikkumaan, se on sitä todellisuutta mihin jokaisen täytyy sopeutua.
Silloin kun hitaampi ajaa edessä takana olevat joutuvat tyytymään siihen tai ohittamaan jos mahdollista. Kun hitaampi poistuu edestä vauhti nousee, päivänselvä asia muttei sinulle.
Sinulle on näytetty toteamus vuoden 2011 raportista missä sanotaan että valvotuilla teillä mitatut nopeudet poikkeavat valvomattomista, ei vaikutusta. Sinulle on kerrottu että raskas kalusto hidastaa virran nopeutta, ei vaikutusta. Tiedät että aamuyöstä vuorokauden keskinopeus nousee 5km/h, ei vaikutusta. On sinulla kova pää.
Hyvä huomio. Ylinopeuden puolustajathan ovat vähätelleet hidastuksen määrää, kun päästän nopeammat menemään.
TeeCee: Viljelen sitä edelleen koska potenssimalli on tuntemistani ennusteista helppokäyttöisin. Se ei kerro oikeaa vastausta yksilötasolla, mutta ainakin tiedämme, kumpaan suuntaan sen virhe on.
JEV2: Tiesithän, ettei Kloedenin laskemia potensseja kelpuutettu potenssimallin pohjaksi niiden puutteellisten tietojen vuoksi. Aiot siis jatkossakin poimia korkeimmat löytämäsi potenssit, joten minä voin huoletta käyttää virhemarginaalin toista päätä, jossa potenssit ovat negatiivisia.
Milloin minä olen poiminut korkeimmat löytämäni potenssit virhemarginaalien yläpäästä? Olen kyllä joskus laskenut mikä on ylä- ja alarajat johon mahtuu 95 % tapauksista, mutta olen joka kerta kertonut myös alarajan arvot. Varsinaisissa laskelmissa olen käyttänyt aina potenssia josta potenssimallissa käytetään nimitystä best estimate. Olen ymmärtänyt että se on 95 %:n varmuusvälin painotettu keskiarvo.
En tiennyt Kloedenin tutkimuksen puutteista ennen kuin mainitsit asiasta, mutta sen havainnot ovat vain yksi pieni tekijä tässä asiassa. Nyt kun katselen tarkemmin niin huomaan että se tutkimus raakattiin myös molemmista potenssimallin tarkkuutta selvittäneistä tutkimuksista, syynä potentiaalinen systemaattinen virhe mittauksissa. Eli hylkäys tuli samasta syystä kuin Solomonin ja Cirillon tutkimuksille.
Tutkimus The effects of drivers speed on the frequency of road accidents käsittelee nopeuden vaikutusta onnettomuusherkkyyteen, ei heva-onnettomuusherkkyyteen. Siitä asiasta se tuli tähän tulokseen: 1 per cent change (increase or decrease) in an individual drivers choice of speed is associated with a 13% change in the individuals accident liability: the corresponding change for the nonmotorway roads study was 8%. Potenssiksi muutettuna tuo tarkoittaa 6 ja 12 tien tyypistä riippuen. Jos minä käytän tuota potenssia 6, niin liioittelenko minä sinun mielestäsi? Jos, niin paljonko ja millä perusteella?
TeeCee: Ei halua, nopeusrajoitus tarkoittaa suurinta sallittua nopeutta. Eli yhteiskunta sallii myös ajamisen tasan suurimman sallitun rajalla, kiellettyä on vain rajoituksen ylitys.
JEV2: Miten tämä yhteiskunnan "halu" mielestäsi näkyy nykyisissä puuttumiskynnyksissä?
Se ei mielestäni näy ensisijaisesti puuttumiskynnyksessä, se näkyy parhaiten siinä että ylinopeus on lailla kielletty. On liikennesääntöjen vastaista ajaa ylinopeutta ja liikennesääntöjenvastainen ajo on kielletty TLL 3 §:ssä.
Aina ei ole tarkoituksenmukaista jakaa rangaistuksia vain koska lakia on rikottu, pitää ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Jokaista julkijuopottelijaa tai itsensä jalattomaksi juonutta ei ole järkevää sakottaa, jokaista kypärätöntä pyöräilijää tai ilman heijastinta pimeällä liikkuvaa ei kannata sakottaa ja niin edelleen. Jotain voi laskea myös sen varaan että ihmiset ymmärtävät itsekin mitä tämä yhteiskunta jäseniltään odottaa kun se kirjoittaa lakiin mitä kansalaiset eivät saa tehdä.
Kaikki eivät tietenkään tätä vinkkiä edes huomaa ja vielä isompi osa huomaa mutta ei noudata koska eivät saa siitä rangaistusta. Mutta ei yhteiskunnan puuttumiskynnyksiä silti voi pelkästään tietämättömien ja välistävetäjien mukaan määrittää. Sinun mielipiteesi edellyttää tällaista, joten et voi olla oikeassa siinä, että yhteiskunta sallisi kaiken mihin se ei puutu.
Herbert:
Todellakin ohjaa, liikenne on yhteispeliä eikä mitään Herbertin sooloilua, on sinulla käsittämättömän itsekeskeinen asenne.
TeeCee: Eduskunta antoi 2008 liikennepoliittisen selonteon jossa se kertoi haluavansa poliisin puuttuvan kaikkeen ylinopeuteen. Poliisiylijohtaja Paatero vastasi tähän, että poliisin resurssit eivät riitä siihen.
JEV2: Paatero varmastikin tarkoitti, ettei kaikille teille riitä poliiseja valvomaan jokaista ylitystä, mikä on varmasti totta.
Minä taas uskon että poliisiylijohtaja tietää mitä eroa on valvonnan määrällä ja valvonnan puuttumiskynnyksellä.
JEV2: Tämä on kuitenkin täysin eri asia, kuin se millaiset rangaistusrajat esim. valvontakameroihin asetetaan.
Yksi syksyn 2009 uudistuksen tavoitteista oli saada kaikille sama toleranssi. Jos automaattivalvonnalle asetettaisiin eri toleranssi kuin ihmisen suorittamalle valvonnalle, toimittaisiin vastoin tavoitetta. Kuljettajan saama rangaistus riippuisi siitä, mikä valvontamuoto oli käytössä hänen jäädessään kiinni liikennerikoksesta.
JEV2: Koska poliisin puuttumiskynnyksen vaikutuksesta ylinopeuksien määrään on olemassa tutkittua faktaa, on mielenkiintoista ettei sen mukaisia päätöksiä tehdä jos kerran todellista halua rajoittaa nopeudet alle rajoitusnopeuden on. Mistä tämä SINUN mielestäsi kertoo?
Minun mielestä tämä kertoo siitä, kuinka omituisilta asiat saa näyttämään kun niitä ei yritä ymmärtää vaan yrittää ympätä havaintonsa sopimaan omiin mielipiteisiinsä. Sinähän tässä olet se joka ehdottelee että yhtenäisestä puuttumiskynnyksestä pitäisi luopua ruuvaamalla automaattiseen valvontaan eri toleranssi, vaikka tutkimusten mukaan yhtenäinen valvonnan puuttumiskynnys laskee keskinopeutta ja vähentää nopeusvaihtelua.
Faktoja puuttumiskynnyksen vaikutuksesta ylinopeuksien määrään käytettiin silloin kun päätettiin asettaa kaikelle nopeusvalvonnalle sama ja entistä alempi puuttumiskynnys.
Herbert:
Tai sitten niin että lakia kirjaimellisesti noudattavat huomaavat kuinka sopeutuminen kannattaa.
TeeCee: Kuljettajien käyttämä nopeus on yhteydessä siihen, minkä suuruiseksi he arvioivat poliisin puuttumiskynnyksen. Kun puuttumiskynnys vaihtelee, liikkeelle lähtee kaikenlaisia huhuja, joiden mukaan kuskit päättävät nopeudestaan. Aika harva taitaa valita mieleisekseen toleranssiksi negatiivisen luvun eli rajoitusta pienemmän nopeuden, joten ehdottamasi temppu voi lisätä nopeushaitaria vain ylöspäin. Tavoite on päinvastainen.
JEV2: Kun on olemassa faktaa että nopeudet noudattavat puuttumiskynnystä, millä perustein arvioit nopeushaitarin kasvavan?
Sillä perusteella kuin tuossa sanoin. Nopeudet eivät noudata puuttumiskynnystä. Tutkimuksen mukaan kuljettajien käyttämä nopeus on yhteydessä siihen, minkä suuruiseksi he arvioivat puuttumiskynnyksen. Siksi on hyvin tärkeää, että kynnys pidetään aina samana.
ritsa:
Kuka tai mikä yhteispelin säännöt määrittelee? Vai onko siinä sääntöjä ollenkaan?
TeeCee: Jos autot ajavat jonossa jotain nopeutta, niin ei ole kuin yksi nopeus. Vain vapaat autot voivat ajaa jotain muuta nopeutta, mutta vapaat autot eivät ole jonossa, joten he eivät vaikuta tähän asiaan.
JEV2: Eli yksittäinen muita hitaampi kuljettaja on mielestäsi yhtä kuin liikennevirta. Samalla logiikalla voisi kysyä, mikseivät häntä nopeammat sitten myös edustaisi liikennevirtaa?
Tuollaista mielipidettä ei siältynyt kommenttiini. Vapaat yksittäiset autot vaikuttavat tietysti myöskin koko liikennevirran keskinopeuteen kukin omalla pienellä panoksellaan, mutta kommenttini oli vastaus kysymykseesi joka koski liikennevirran nopeutta JONOSSA ajettaessa. Minun mielestäni jonon kohdalla liikennevirran nopeus se nopeus, jolla jono liikkuu, ja sehän liikkuu etummaisen auton nopeudella.
Kommenteistasi päätellen sinä pidät mitattavana suureena myös kuljettajien tavoitenopeuksia. Minusta sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä onko kuski jotain nopeutta ajavassa jonossa siksi, ettei hän pääse siitä ohi vai siksi, että sen nopeus sopii hänelle.
Herbert:
ritsa:
Herbert:
ritsa:
Herbert:
ritsa:
Vasen kaista motarilla jäisi "sopeutumisen" jälkeen siis henkilöautoille ja oikea kaista raskaalle liikenteelle ja peräkärryn vetäjille yms. ajoneuvokohtaisen rajoituksen omaaville, alle 120km/h ajaville??
TeeCee:
Jos poliitikko- ja virkamiesjoukko on "yhteiskunta", mitä me loput 99 prosenttia olemme? Miksi meidän pitäisi totella tuollaisen pienen klikin oikkuja, joka julkeasti kutsuu itseään yhteiskunnaksi? Rangaistuksen pelossa tietenkin, koska yhteiskunnalla on aseita, mutta miksi muuten.
Maailmanhistoriassa on lukuisia esimerkkejä siitä, mihin "yhteiskunnan" totteleminen on johtanut. Pelkästään 1900-luvulla kuoli kymmeniä miljoonia ihmisiä siksi, että yhteiskuntia toteltiin, vaikka kaiken inhimillisyyden ja järjen perusteella ei olisi pitänyt.
Yhteiskuntia totellaan siksi, että ihmiset aivopestään tottelemaan niitä. Olipa maassa miten mielisairas järjestelmä tahansa, ihmiset kannattavat ja puolustavat sitä, jos asennekasvatus on hoidettu tehokkaasti, ja kovakalloisten varalle on vankiloita ja keskitysleirejä. Kaikissa maailman maissa, missä vallanpitäjät ovat edes jossakin määrin vakiinnuttaneet asemansa, kansalaiset kannattavat järjestelmää. He kannattavat ihmisten hirttämistä katupylväisiin ja mitä mielikuvituksellisimpia julmuuksia, jos heidän halutaan kannattavan niitä.
Suurin osa ihmisistä väittää tiukasti vastaan ja pitää puheita aivopesusta täysin mielettöminä. Tämä on aivan normaalia, koska aivopesuun nimenomaan kuuluu se, etteivät sen kohteena olevat tiedosta sitä. Arvaan jo kysymykset, mitä tämä väite saa aikaan.
Miten mieltenmuokkaus käytännössä tapahtuu?
Se tapahtuu monella eri tavalla yhtä aikaa. Yksi mieltenmuokkauksen menetelmä jatkuva informaatiotulva, joka kohdistetaan kansalaisiin, ja johon sisältyy tietty perussanoma.
Pohjois-Koreassa informaation keskeinen sisältö on se, että siinä korostetaan Kim-Dynastian pyhyyttä ja erehtymättömyyttä. Samalla lietsotaan viholliskuvaa, johon kuuluvat amerikkalaiset imperialistit. Kansalle uskotellaan, että ainoastaan Kim-Dynastian pysyminen vallasta pelastaa ihmiset tuholta, joka uhkaa heitä amerikkalaisten aseiden muodossa. Tätä propagandaa esitetään kaikkialla. Sitä tulee televisiosta ja radiosta, ja sitä julistetaan museoissa ja teattereissa ja taiteessa ja muistomerkeissä. Ihminen ei voi olla näkemättä sitä, koska sitä on joka paikassa hänen ympärillään menipä hän minne tahansa.
Natsi-Saksassa informaation keskeinen sisältö oli kuviteltu bolsevistis-juutalaisen maailmanvallan uhka, joka alistaa Saksan kurjuuteen ja orjuutukseen, ellei yli-ihmiseksi nostettu Hitler kumppaneineen ehdi tuhota sitä. Tätä viestiä toistettiin joka paikassa, ja viestin symboleja olivat hakaristiliput ja paraatit. Saksalaiset eivät voineet olla näkemättä propagandaa ja altistumatta sille, koska se täytti koko ajateltavissa olevan ympäristön.
Islamilaisissa tasavalloissa uhkaksi on nostettu maallistunut Amerikka ja länsimainen maailma, joka uhkaa kansaa rappiolla ja miehityksellä ja turmiolla, elleivät arvostetut uskonnolliset mullahit ja muut pyhät miehet saa uhkaa torjutuksi. Kansalta vaaditaan uhrauksia suuren tulevaisuuden toivossa. Propaganda kaikuu kaupunkien kaduille moskeijoista ja toritapahtumista sekä luonnollisesti tiedotusvälineistä.
Luetteloon voisi lisätä kymmeniä muita esimerkkejä eri maista ja eri aikakausilta, jotka ovat todiste siitä, miten ihmisten mieliä muokataan.
Entä Suomessa? Miten mielten muokkaaminen näkyy täällä? Minkä ideologian edistämiseksi sitä harjoitetaan?
Suomesta tehdään turvallisuusyhteiskunta, mikä tarkoittaa demokratian kulissien sisään rakennettua diktatuurivaltiota, jossa kansalaisten henkilökohtaista vapautta päättää omista asioistaan on voimakkaasti rajoitettu, ja jota hallitsevat virkamiehet, tärkeimpänä ja korkeimpana vallankäyttäjänä poliisi. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Suomea ollaan muuttamassa poliisivaltioksi. Muutos on jo pitkällä.
Tuo on ideologia. Missä on propaganda, ja missä on hallitseva eliitti?
Propagandaa tulee televisiosta ja lehdistä, ja sen määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosina. Propagandan suurin tuottaja on maan johtava mediakonserni Sanoma Osakeyhtiö. Yhtiön TV-kanavilla esitetään käsittämätön määrä erilaista poliisiaiheista ohjelmaa. Todennäköisesti ei edes Pohjois-Korean Kim-Dynastia tai Iranin muslimijohto tai Saksan kansallissosialistit aikoinaan ole olleet niin näyttävästi esillä kuin poliisi suomalaisessa mediassa tällä hetkellä. Vyörytys on aivan valtava. Kun vaihtaa kanavalta toiselle, tulee toisenlaisia poliisiohjelmia. Ei edes ohjelmien mainoskatkoilla saa rauhaa, kun erilaiset sankaripoliisit vyöryvät ruutuun ohjelmia esittelevissä tietoiskuissa. Ei tällaista ollut 1960-luvulla eikä 1970-luvulla puhumattakaan sitä aikaisemmasta ajasta.
Totta kai aina on ollut dekkarikirjallisuutta ja rikoselokuvia, joissa myös poliisilla on jonkinlainen rooli, mutta nyt ei ole kyse enää tästä, vaan poliisia ja poliisin toiminta esitellään häikäilemättömästi sen itsensä takia. Propagandan tarkoituksena on syväistuttaa ihmisiin ajatus, että poliisit ovat tarpeellisia, poliisit ovat välttämättömiä, poliisit ovat reiluja jätkiä. Propagandassa annetaan kuva poliisista eräänlaisena yli-ihmisenä, joka on fyysisesti ja psyykkisesti täydellinen jonkinlainen jumalan kuva ja inkarnaatio. Propagandassa tuodaan esille poliisin valta ja erioikeudet, jotka nostavat heidät tavallisen kansan yläpuolelle puolijumaliksi. Tämä sama viesti on piilotettu myös viihteeseen kuten poliisisarjoihin ja elokuviin. Tämän kuvan täydentämiseksi poliisin ulkoista olemusta on muutettu.
Vielä 1970-luvulla poliisi esiintyi virkamiestyyppisessä puvussa ja suikkalakissa, eivätkä poliisit poikenneet ulkonäöltään tavallisista kansalaisista. Nyt poliisi on kuin aseistettu kommandosotilas haalareissaan ja maihinnousukengissään. Haalarin sisältä löytyy bodattu kaljupäinen kovis, joka ei todellakaan muistuta enää tavallista keskivertokansalaista. Keitä vastaan poliisit oikein aikovat sotia, kun heidän pitää näyttää tuollaisilta? Eivät kai vain omaa kansaansa? Me alistetut taviksetko olemme heidän vihollisiaan?
Mainittakoon, että myös vartijoiden asut ovat militarisoituneet siitä, mitä ne olivat 1960-luvulla, jolloin myymäläetsivien ei ollut tarkoitus herättää huomiota vaan olla herättämättä huomiota. Se, että vartijoiden asut ja varustus ovat militarisoituneet, ei kumoa poliisin imagon muutosta vaan vahvistaa sitä. Aseistettujen järjestyksenvalvojien esiintyminen kaduilla ja julkisissa tiloissa vahvistaa ihmisten mielissä erilaisia nimeämättömiä uhkakuvia, ja juuri tätä poliisit tarvitsevat. Heidän olemassaolonsa ja valtansa perustuu kuvitteellisiin uhkakuviin ja ihmisissä lietsottuun pelkoon.
Poliisi luonnollisesti itsekin lietsoo kunnioitusta ja pelkoa kansalaisissa. Tiedotusvälineet ovat kertoneet lukuisista tapauksista, joissa poliisi on pidättänyt ja jopa vanginnut syyttömiä ihmisiä jonkin epämääräisen syytä epäillä - tai mitä he nyt keksivätkin - perusteen nojalla. Myös aiheettomista ja ainakin osittain laittomista kotietsinnöistä on kerrottu. Syyttöminä pidätetyt ja vangitut kansalaiset on sentään joskus vapautettu, mutta pelkkä ajatus siitä, että kenet tahansa voidaan hakea milloin tahansa aivan kuten vanhan ajan Neuvostoliitossa, herättää kauhua.
Aivopesu alkaa jo päiväkoti-iässä, kun lapsille myydään poliisiaiheisia leluja. Legon rakennussarjassa on koottava poliisiasema autoineen, ja sarjan nimi on City. Poliisi on yhtä kuin kaupunki ja yhteiskunta ja maailma. Me tavalliset kuolevaiset olemme vain surkeita maan matoja tässä kokonaisuudessa.
Kansaan kohdistettu mieltenmuokkaus on monimutkaista psykologista peliä, johon kuuluvat oleellisena osana tietyt ristiriidat. Poliisi on sekä suojelija, että uhka. Poliisi on sekä ystävä, että vihollinen. Poliisi on sekä auttaja että alistaja. Tällä tavalla ihmisten mielikuvia sotketaan ja heihin vaikutetaan psykologisella tasolla. Saksan salainen poliisi Gestapo käytti samoja menetelmiä. Samoin käytti Neuvostoliiton turvallisuuspoliisi sekä monien muiden diktatuurivaltioiden viranomaiset.
Jotta ihmiset saataisiin ehdollistettua täydellisiksi tottelemiskoneiksi, käytetään armeijasta tuttuja keinoja. Lähtökohta on se, että kaikkia käskyjä on toteltava, vaikka käskyt olisivat miten mahdottomia tahansa. Tätä havainnollistetaan antamalla silloin tällöin mahdottomia tai muuten huonoja käskyjä. Eihän ihminen muutu täydelliseksi tottelijaksi, jos hänelle annetaan vain sen tyyppisiä käskyjä, joita hän tottelisi vaikka niitä ei olisikaan. Ehdoton totteleminen kaikissa oloissa opitaan vain siten, että totellaan rangaistuksen uhalla kaikkia käskyjä kyselemättä ja miettimättä niiden järkevyyttä tai oikeutusta. Huonot käskyt ovat osa koulutusta. Kun rintamalla annetaan käsky juokse miinakenttään, ehdollistettu ihminen tottelee, koska hän on tottunut tottelemaan kaikkia käskyjä. Pelkästään hyviin ja järkeviin käskyihin tottunut sotilas ei juoksisi miinakenttään, koska käsky ei olisi hyvä eikä järkevä.
Erilaiset pikkutarkat simputuslait, joiden rikkomisesta poliisi sakottaa, ovat siviilielämän vastine armeijan ehdollistamiskoulutukselle. Koulutus on tehonnut, koska muutama tämänkin foorumin kirjoittajista edustaa tätä asennetta elleivät he kuulu kouluttajiin ja kirjoita työnsä puolesta.
Mikä taho mieltenmuokkauksen taustalla on, ja miksi sitä harjoitetaan, joku ehkä aiheellisesti kysyy. Tästä kirjoituksestani tulisi liian pitkä, jos käsittelisin vielä tätäkin aihetta. Totean vain lyhyesti, ettei kehitys on spontaania, eikä sen taustalla todennäköisesti ole mitään organisoitua salaliittoa. Vallanjaon dynamiikka toimii omien lakiensa mukaisesti niin kuin se toimii. Kyse on enemmänkin siitä, että yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet, ja on syntynyt valtatyhjiö tai tyhjiöitä, jotka nyt ovat täyttymässä. Toiminnan taustalla on niitä tahoja, jotka siitä jollakin tavalla hyötyvät joko hetkellisesti tai pitkällä tähtäimellä.
Herbert:
Eiköhän ne lainlaatijat ne säännöt ole keksineet. Nopeusrajoitusten kanssa rima on vaan vedetty liian alas joten käytännössä rikesakkoraja on nykyinen suurin sallittu.
SO2001:
Natsi-Saksassa informaation keskeinen sisältö oli kuviteltu bolsevistis-juutalaisen maailmanvallan uhka, joka alistaa Saksan kurjuuteen ja orjuutukseen, ellei yli-ihmiseksi nostettu Hitler kumppaneineen ehdi tuhota sitä.
Ihan alkuun: arvostan SO2001 upeata esseetäsi. Se on johdonmukainen, kiinnostava ja näkemyksiltään perusteltu.
Sisällössä taitaa olla kuitenkin asiavirheitä. Suomalaisen yhteiskunnan ja mainitsemiesi diktatuuri- ja uskonnollis-hegemoniallisten yhteiskuntien vertaaminen ontuu. Näissä esimerkkiyhteisöissäsi et voisi esittää näitä näkemyksiäsi julkisesti joutumatta vaikeuksiin; Suomessa voisit: kirjoita vaikka Hesarin yleisönosastoon.Toinen ero: nämä sinun esimerkkiyhteiskuntasi pyrkivät levittäytymään aattein ja asein omien valtakunnarajojensa ulkopuolelle julistamaan hyvää sanomaansa. Suomikin toki yrittää EU:ssa mainostaa pohjoismaista yhteiskuntamallia, mutta nöyristelee kohteliaasti heti, kun joku moittii arroganssista.
Niin. Onko nopeusrajoitusten kohtuullinen noudattaminen niin vaikeaa, että pitää vetää natsikorttikin esiin?
Sodomka:
Ei todellakaan ole kunhan pysytään siinä kohtuudessa eikä nussita pilkkua.
Herbert:
ritsa:
Miten Suomen rajoitusnopeudet poikkeavat mistään maasta, oleellisesti, tai ylipäätään? Sitähän sinä tuolla hokemallasi tarkoitat, etkö vaan?
(Eikä autobahnia tarvitse mainita)
Sodomka:
ritsa:
Määrittelepäs taas kohtuunoudattaminen vs. pilkunnussiminen. Ihan vaan mielenkiinnosta...
Kumppani:
Sodomka:
Onko nopeusrajoitusten kohtuullinen noudattaminen niin vaikeaa
ritsa:
Ei todellakaan ole kunhan pysytään siinä kohtuudessa eikä nussita pilkkua.
Olen sitä mieltä, että kaikki autoilijat ovat joskus rikkoneet nopeusrajoitusta. Rikkomistapoja lienee neljä. 1)Vahinko(hups!) 2)Välinpitämättömyys(ihan sama!) 3) Tahallaan (rajoitukset ovat liian alhaisia!)4) Tietämättömyys(mikäs alue tässä onkaan?)
Minusta on kohtuullista noudattamista se, että pyrkii ajelemaan rajoitusten mukaan ja kunnioittaa niitä, jotka tekevät samoin.
Sodomka:
Kohtuullista noudattamista on että etenee virran mukana, ei nopeampaa eikä hitaampaa. Nopeuden pystyy määrittelemään sillä että jono on yhtenäinen ilman pitkiä välejä, käytännössä nopeus pysyy yleensä alle rikesakkorajan.
Motarilla ei mitään yhtenäistä nopeutta ole. Hajonta on n. 80...130 km/h. Kaksikaistaisilla teillä ajetaan tavoitenopeudella, kunnes saavutetaan hitaampi. Jos ohi pääsee, matka jatkuu entisellään kunnes taas jäädään hitaamman perään hakemaan ohituspaikkaa. Jos ohi ei pääse, ajetaan hitaamman tahtiin. Mikä tässä tilanteessa mahtaa olla liikennevirran nopeus? Onko se tieosuuden keskinopeus?
Tarkoititko muuten suurimmalla sallitulla nopeudella rikesakon ylä- vai alarajaa?
Herbert:
Virran nopeus on noin 10km/h yli rajoituksen. Tarkoitin rikesakon alla olevaa nopeutta, itse ajan selvästi alle sen.
Poliisin sakkolaskuri ei tunnista alle 16km/h ylinopeuksia, sen pitäisi kertoa jotain jos on ajatteluelimet.
ritsa:
Mikä se virran nopeus oikein on, kun osa ajaa rajoitusta noudattaen osa sitten kovempaa, kun on ohitusmahdollisuus?
Jos kunnon ohitusmahdollisuutta ei ole niin silloin hyvinkin voi se koko "virta" kulkea rajoitusnopeutta noudattavan vauhdilla.
Niin ... ja kyllähän se niinkin on, että Suomen teillä liikkuu sittenkin aika vähän autoja - monesti pääteillkin suht harvakseltaan. Eli ei varsinaisesta liikennevirrasta - puhumattakaan jonoista - oikein voi puhua. Jos siellä omilla kulmilla liikennettä onkin, niin vaikkapa Liikenneviraston nettisivujen kelikamerasta näkee hyvin liikenteen määrän. Silloin sitä, ettei noudata rajoituksia on turha puolustella sanomalla, että sulautuu virtaan. Virtaa , kun ei ole tai kulkijoita on niin vähän, että ylinopeukuskit - liikennerikoliiset - pääsevät kyllä hyvin ohittamaan.
Minun vauhtiani ei määrää sakotusraja, joten se nyt ei henkilökohtaisesti kummemmin kiinnosta. Ajan rajoitukset huomioiden ja siinä se. Myös silloin, kun itse olen määrittämässä liikennevirran nopeutta.
Kuitenkin pikkusen myös sakoista. Poliisin sakkolaskurissa on vain esimerkkejä sakoista. Kyllä alle 16 km/h:nkin ylinopeuksista voi sakon saada. Rikesakko 10-15 km/h:n ylinopeudesta on enintään 60 km/h:n alueella 85 euroa ja yli 60 km/h:n alueella 70 km/h.
ritsa:
Rikesakon alaraja on 8 km/h. Hienoa, jos ylinopeutesi nykyään rajoittuu selvästi tuon alittaviin lukuihin. Epäilen kuitenkin, ettei asia ole noin.
Minun ajatteluelimeni sanoo samaa minkä TM36 edellä totesi ja mikä lukee myös sakkolaskurin yhteydessä:
Huom! Sakkolaskuri sisältää vain rajallisen määrän liikennerikkomuksia eikä sitä käytettäessä voida ottaa huomioon kaikkia sakon suuruuteen vaikuttavia tekijöitä. Tämän vuoksi sakkolaskuria ei voi sellaisenaan käyttää esim. sakon oikeellisuuden tarkastamiseen.
ritsa:
Eli sinun nopeutesi määritteleekin sakkoraja? On aika vitsikästä, että puhut yhteisistä pelisäännöistä kaiken tuon yhteydessä.
80 km/h rajoitetulla tiellä vain vajaa 7% ajaa 10 km/h ylinopeutta tai lujempaa. Ja sinä puhut jostain liikennevirrasta. Mikä vitsi.
Herbert:
Sinun ajatteluelimesi terävyys on jo hyvin tiedossa, luotan käytännön kokemuksiin ja laskurin lukuihin. Ei ole montaa päivää kun ajoin kahdesta tutkasta läpi eikä näyttänyt ajotapani aiheuttavan kiinnostusta.
Herbert:
Minun ja monen monen muun, siksi puhuinkin käytännön suurimmasta sallitusta. Se on silloin kirjoittamaton kattonopeus jota ainakin 90% noudattaa.
Herbert:
Tuosta olen melkein samaa mieltä, yli 10km/h ylinopeutta tosiaan ajaa aika harva siitä syystä että se voi tulla kalliiksi eikä se ole mikään vitsi.
10 km/h ylinopeutta tai lujempaa. Sinä olet sanonut ajavasi n. 10 km/h ylinopeuksia eli kuuluvasi tuohon marginaaliryhmään.
Herbert:
Aivan niin tarkkaan en pysty nopeutta tasaisena pitämään että joskus voin tosiaan ajaa 11km/h ylinopeutta. Naurettavaa pilkun nussimistahan sinun kanssa keskustelu on ollut jo vuosia. Se on virran nopeus kun tulppa eli sinä poistut edestä.
Herbert:
Ilmankos autot näyttävät tulevan perä edellä vastaan, ja ohittaminen on helppoa.
Asiasta toiseen. Jos oikeasti haluttaisiin kitkeä ylinopeudet, säädettäisiin laki, joka määräisi, että autot eivät saa kulkea ylinopeutta. Asia olisi sillä selvä. Kymmenen vuoden päästä ylinopeudet olisivat enää pelkkä etäinen muisto autoilun pioneeriajoilta - joka nopeuksien osalta jatkui omituisen kauan. Jos haluttaisiin kitkeä vain suuret ylinopeudet, autoihin määrättäisiin asennettavaksi passiivinen nopeudenrajoitin, joka säädettäisiin esimerkiksi 125 km/h nopeuteen.
Jos Suomessa ei saa ajaa yhdelläkään yleisellä maantiellä kovempaa kuin mikä on moottoriteiden suurin sallittu 120 km/h nopeus, miksi autojen pitää kulkea jopa yli 200 kilometrin tuntinopeutta?
Kun jokin asia kuten ase tai lääke tai sähkölaite tai muu myynnissä oleva tuote todetaan vaaralliseksi, se kielletään ilman sen kummempia keskusteluja. Eivätkö autot, joilla voi ajaa yli 200 kilometrin tuntinopeudella ole vaarallisia - tai ainakin vaarallisempia kuin autot, joilla ei voi ajaa kuin 125 kilometriä tunnissa?
Tässä asiassa toimitaan ikään kuin väärinpäin, eli sallitaan nopeat ja vaaralliset autot ja keskitytään seurausten paikkailuun.
On vaikea tulla muuhun johtopäätökseen kuin, että ylinopeuksia ei oikeasti edes haluta lopettaa, koska niin moni taho hyötyy niistä tavalla tai toisella.
ritsa:
Ei ole kyse mistään 1 km/h tarkkuudesta, vaan siitä, että n. 10 km/h ylinopeudella ajavat ovat selkeä vähemmistö. Monesta asiasta huomaa, että kun asiantuntijoiden laatima tilasto käytetyistä ajonopeuksista ei tue sinun perustelujasi, harmittaa se sinua kovasti. Taas täytyy keksiä uusia syitä, miksi sinun ylinopeutesi ovat perusteltuja. Esimerkiksi alkaa spekuloida sillä, millaisia nopeudet olisivat jossain toisenlaisessa maailmassa. Toistaiseksi kuitenkin täytyy tyytyä ajelemaan reaalimaailmassa ja sen reunaehdoilla.
Herbert:
Viimeisessä lauseessa on jotain järkeä. Ei liikenne liiku millään 0-10-20 pykälillä, se liikkuu sillä nopeudella millä se kulloinkin pääsee liikkumaan, se on sitä todellisuutta mihin jokaisen täytyy sopeutua.
Silloin kun hitaampi ajaa edessä takana olevat joutuvat tyytymään siihen tai ohittamaan jos mahdollista. Kun hitaampi poistuu edestä vauhti nousee, päivänselvä asia muttei sinulle.
Sinulle on näytetty toteamus vuoden 2011 raportista missä sanotaan että valvotuilla teillä mitatut nopeudet poikkeavat valvomattomista, ei vaikutusta. Sinulle on kerrottu että raskas kalusto hidastaa virran nopeutta, ei vaikutusta. Tiedät että aamuyöstä vuorokauden keskinopeus nousee 5km/h, ei vaikutusta. On sinulla kova pää.