Yksi syksyn 2009 uudistuksen tavoitteista oli saada kaikille sama toleranssi. Jos automaattivalvonnalle asetettaisiin eri toleranssi kuin ihmisen suorittamalle valvonnalle, toimittaisiin vastoin tavoitetta. Kuljettajan saama rangaistus riippuisi siitä, mikä valvontamuoto oli käytössä hänen jäädessään kiinni liikennerikoksesta.
Ja nykytilanteessa tätä ongelmaa ei ole? Niin kamerat kuin oikeat poliisitkin puuttuvat täysin vastaavalla tavalla ylinopeuksiin? Miten arvioisit Niinistön saamaa rangaistusta, jos 39km/h ylinopeuden olisikin mitannut nopeuskamera oikean poliisin sijasta?
Minusta tilanne selkeytyisi varsin hyvin, jos jokaisen valvontakameran nopeustoleranssi olisi tuo 3km/h ylinopeutta ja tästä myös kerrottaisiin nykyisissä kameroista varoittavissa kylteissä.
TeeCee:
Minun mielestä tämä kertoo siitä, kuinka omituisilta asiat saa näyttämään kun niitä ei yritä ymmärtää vaan yrittää ympätä havaintonsa sopimaan omiin mielipiteisiinsä. Sinähän tässä olet se joka ehdottelee että yhtenäisestä puuttumiskynnyksestä pitäisi luopua ruuvaamalla automaattiseen valvontaan eri toleranssi, vaikka tutkimusten mukaan yhtenäinen valvonnan puuttumiskynnys laskee keskinopeutta ja vähentää nopeusvaihtelua.
Alleviivattu on kyllä ihan sinun kuvitelmaasi, koska sanoin nimenomaan että kaikelle nopeusvalvonnalle asetetaan sama puuttumiskynnys.
TeeCee:
Faktoja puuttumiskynnyksen vaikutuksesta ylinopeuksien määrään käytettiin silloin kun päätettiin asettaa kaikelle nopeusvalvonnalle sama ja entistä alempi puuttumiskynnys.
Onko nykytilanne mielestäsi tällainen? Ei oikea poliisi puutu nytkään kaikkiin ylityksiin mihin valvontakamerat puuttuvat, joten miten tilanne muuttuisi jos rajaa laskettaisiin edelleen?
JEV2: Kun on olemassa faktaa että nopeudet noudattavat puuttumiskynnystä, millä perustein arvioit nopeushaitarin kasvavan?
Sillä perusteella kuin tuossa sanoin. Nopeudet eivät noudata puuttumiskynnystä. Tutkimuksen mukaan kuljettajien käyttämä nopeus on yhteydessä siihen, minkä suuruiseksi he arvioivat puuttumiskynnyksen. Siksi on hyvin tärkeää, että kynnys pidetään aina samana.
Kuljettajien puuttumiskynnyksen arvioinnissa ei siis mielestäsi poliisin tiedotus auttaisi? Kokeilepa ajaa poliisipartion ohi 6km/h ylinopeutta ja kokeile antavatko he aina ja poikkeuksetta siitä huomautuksen.
JEV2: Eli yksittäinen muita hitaampi kuljettaja on mielestäsi yhtä kuin liikennevirta. Samalla logiikalla voisi kysyä, mikseivät häntä nopeammat sitten myös edustaisi liikennevirtaa?
Minun mielestäni jonon kohdalla liikennevirran nopeus se nopeus, jolla jono liikkuu, ja sehän liikkuu etummaisen auton nopeudella.
Kun aiemmin sanoit, että nopeampien pitää hitaamman saavutettuaan sopeutua liikennevirtaan, tarkoitit sillä jonon vetäjää. Jos et tarkoittanut, niin missä vaiheessa jonon vetäjän nopeudesta tulee liikennevirta. Kun hänen perässään on yksi kuljettaja, kaksi, kolme vai montako?
TeeCee:
Ajaako tosiaan 15-20 % kuskeista vähintään 10 km/h alle rajoituksen?
JEV2: Hyvä, alat päästä jyvälle. Harmi, että kompastut jatkuvasti omaan näppäryyteesi. Tottahan olet lukenut "Autojen nopeudet pääteillä" raportin, josta tuokin tieto löytyy. Ainakin olet tuolla raportilla perustellut ylinopeutta ajavien vähemmistössä olemista
En tainnut päästä jyvälle edes sen vertaa että olisin ymmärtänyt mihin näppäryyteeni minä tällä kerralla kompastuin. En ole lukenut tuota tutkimusta, etsin siitä vain tietoa siitä, pitääkö ritsan puheet paikkaansa. Ei pitänyt, taas yksi hänen ylinopeudella ajamiselle antamistaan perusteluista osoittautui itse keksityksi.
Olet sen lukemia kuitenkin tutkinut. Ylinopeutta ajavien määrä löytyy aivan samoista kuvaajista, joissa kerrotaan kullakin nopeusalueella ja tietyypillä tietyn nopeuden ylittäneiden autojen prosentuaalinen osuus liikennevirrasta. Nyt kuitenkin esität tietämätöntä ja perustelet alempia nopeuksia mopoautoilla ja traktoreilla.
TeeCee:
Näitä keskusteluja jo vuosia seuranneena olen pannut merkille muutamia mielenkiintoisia asioita ihmisten käyttäytymisestä. Ihmiset näyttävät huomaavan muiden virheitä sielläkin missä niitä ei ole ja omia virheitä jää huomaamatta olivat ne kuinka ilmeisiä tahansa. Tässäkin tapauksessa minä en tiedä mitä tarkoitat minun jatkuvalla kompastumisellani omaan näppäryyteeni, mutta sinun mokasi ovat minulle erittäin selviä.
Niinpä. Katsele nyt toki sitä nopeustilastoa tarkemmin.
TeeCee:
Olet sitä mieltä että muita hiljempaa ajaminen lisää onnettomuusriskiä, mutta tutkimusten mukaan se vähentää riskiä. Olet sitä mieltä että onnettomuudet vähenevät kun rajoitusta noudattavat alkavat ajaa ylinopeudella ohitustarvetta vähentääkseen, mutta tutkimuksen mukaan liikennevirrassa tapahtuu sitä enemmän onnettomuuksia, mitä isompi osa ajaa ylinopeudella. Olet tarkkana lähdeaineiston laadusta, mutta perustelet silti omia mielipiteitäsi tutkimuksilla, jotka ovat nykytiedon mukaan väärässä. Ja kaikista pahin: et muuta mielipidettäsi vastaamaan uusia tietoja.
Näytä nyt se tutkimus, joka osoittaa alleviivatun todeksi. TRL421 se ei ole, joten näytä toki mistä johtopäätöksesi kumpuaa.
TeeCee:
Minkä asian suhteen se avaisi silmiä, että löytyy mittauspisteitä joiden kohdalla kaikki ajavat ylinopeutta? Pitääkö se lukea raportista että silmät aukeavat, eikö riitä että itse tiedän monta sellaista tieosuutta? En ymmärrä pointtiasi, en edes ymmärrä mihin asiaan se liittyy.
Liittyy olennaisesti siihen, mitä ritsa sanoi ja mitä tuon tilaston perusteella väitit valheeksi. Toisin kuin väitit, on olemassa useita merkittäviä tieosuuksia, joissa liikennevirran selkeä enemmistö liikkuu vuodesta toiseen ylinopeudella.
Sain kommentistasi kuvan että joka kuudes kuski ajaa 10 km/h alle rajoituksen, tämä oli asia jota en uskonut enkä usko vieläkään. Jälkeenpäin on ilmennyt että tarkoititkin vain joitain yksittäisiä mittauspisteitä, ja sen minä uskon.
Kyseessä eivät ole yksittäiset mittauspisteet, vaan koko painotettu nopeustilasto. Joten kun saman tilaston perusteella perustelet ylinopeuskuskien olevan vähemmistössä, täytyy myös tämän olla totta.
Kyseessä on todennäköisesti muutaman erittäin ruuhkaisen ja liikennemäärältään suuren tieosuuden vaikutuksesta painotettuun nopeustilastoon. Voitkin seuraavaksi arvioida, mikä vaikutus tällä on ylinopeutta ajavien todelliseen määrään.
TeeCee:
En väitä etteikö tilaston kertoma asia olisi olemassa, väitän vain että jos tuo olisi oikeasti joku ongelma liikenteessä, niin minun ajosuoritteellani heitä pitäisi osua eteeni päivittäin.
Mutua, mutua.
Valitse mikä tahansa näistä vuodesta toiseen ylinopeudella liikkuvista tieosuuksista ja mene ajamaan sinne 10-20 km/h alle rajoituksen. Kerro sitten minkälaista aktiviteettia sait aikaan.
Kommenttini ei liittynyt potenssimalliin vaan siihen asiaan, josta tämä kina lähti liikkeelle: muuta liikennettä hitaampien kuljettajien vaikutus liikenneturvallisuuteen. Tuo lainaukseni oli tutkimuksesta The effects of drivers speed on the frequency of road accidents joka on laajin tiedossani oleva tätä asiaa käsittelevä tutkimus. Tuo lainaus sisältää erittäin tärkeän pointin tämän keskustelun kannalta. Nykytietämys ei riitä kertomaan mikä saa aikaan sen että muita hitaammin ajaville sattuu vähemmän kolareita. Siksi en voi enää sanoa varmaksi että vauhdin hidastaminen muiden vauhtia alhaisemmaksi vähentäisi kuskin kolarialttiutta. Se voi vähentää sitä, mutta saattaa olla myös niin että joku tai jotkut muut tekijät saavat vähemmän kolareita ajavat kuskit ajamaan muuta liikennettä hitaammin. Syyt ja seuraukset eivät ole tiedossa, tiedossa on vain lopputulos.
Tämä kaikki huomioonottaen on huvittavaa, että jaksat edelleen väittää että nopeuden laskeminen on se avaintekijä.
Minun tietämykseni kyselytutkimusten puutteista ei ole ongelma, tärkeää on että tutkijat tietävät ne puutteet jotta osaavat ottaa ne huomioon johtopäätöksissään. Tieteellisen tutkimuksen piirteisiin kuuluu, että epävarmoja tekijöitä käsitellään niin, että virhe ei ainakaan lisää tutkittavan tekijän vaikutusta.
Tutkijatkin ehdottivat ikää tai ajokokemusta mahdollisiksi selittäviksi tekijöiksi, mutta veikkaan että he tarkoittavat ajokokemuksella isoa sellaista, kun taas sinä puhut vähästä ajokokemuksesta. Ei vaikuta uskottavalta että kokemattomasta kuskista tulisi kokenutta turvallisempi vain sillä että hän ajaisi muita hitaammin. Jos näin olisi, niin se puhuisi eniten sen puolesta, että se vaikuttava tekijä olisi nimenomaan pudotettu ajonopeus. Jos ajokokemus on selittävä tekijä, niin sen vaikutusmekanismin on pakko mennä niin päin että kokeneemmat kuskit pystyvät kokemattomia paremmin hahmottamaan riskit ja päättävät siksi muiden muutosten lisäksi myös ajaa entistä hiljempaa.
Turistit tuskin pääsivät vaikuttamaan tutkimustulokseen, koska kysely postitettiin koteihin. Postitustiedot olivat peräisin englantilaisesta autorekisteristä, enkä usko että heillä on käytössään myös muiden maiden rekisteritiedot. Suomen Autorekisterikeskuksella ei ainakaan ole muiden maiden tiedostoja.
En tiedä minkä ikäisiä tarkoitit vanhuksilla, mutta on tutkittu tosiasia että iän karttuessa kuljettajilla on taipumus laskea ajonopeuttaan. Oma arvaukseni on että tämä tekijä on mukana vaikuttamassa tutkimuksen tulokseen. Osa varmaankin reagoi vauhtia pudottamalla vain havaitsemaansa iän heikentämään ajokykyynsä, heillä voisi olettaa että mitään isompaa muutosta liikenneturvallisuudessa ei iän myötä tapahdu. Mutta osa ihmisistä saattaa viisastua vanhetessaan ja muuttaa kaikkia ajotapojaan turvallisempaan suuntaan.
Veikkailla voit vaikka maailman tappiin, mutta ongelma on siinä ettei muita muuttujia otettu tutkimuksessa huomioon. Kunhan vain hakemalla haet jälleen sellaista teoriaa, joka todistaisi että alennettu nopeus on se avainsana riippumatta muista tekijöistä.
Liittyy olennaisesti siihen, mitä ritsa sanoi ja mitä tuon tilaston perusteella väitit valheeksi. Toisin kuin väitit, on olemassa useita merkittäviä tieosuuksia, joissa liikennevirran selkeä enemmistö liikkuu vuodesta toiseen ylinopeudella.
Eilen olisi saanut kuvattua mielenkiintoisen videon Lusin seudulla vähän ennen moottoritien alkua pohjoisesta päin tultaessa. Saavutin auton, joka ajoi aavistuksen verran alle 80 kilometrin tuntinopeutta eli juuri niin kuin virallisesti kuuluu ajaa, jos nopeusrajoitus on 80 km/h. Hidastaessani nopeuden edellä ajavan nopeuteen perääni alkoi kerääntyä jono autoja. Vähän myöhemmin katsoin peiliin ja laskin, että jonossa on yhdeksän autoa. Kun hetken päästä vilkaisin uudestaan peiliin, autoja oli jo niin paljon, ettei jonon päätä näkynyt. Vastaan tulevan liikenteen takia, ohittaminen ei ollut mahdollista. Kun vihdoin tuli tilaisuus, tein oman osuuteni projektista ja menin menojani. Katsoin peilistä kuin kymmenien autojen jono jäi taakseni. Edessä aukesi tyhjä tie. Seuraava auto oli kaukana, ja vähitellen alkoikin jo moottoritie.
Tämä oli käytännön "koe", joka osoitti, että lähes kaikki ajavat ainakin jonkin verran ylinopeutta. Jos yksi ei aja vaan noudattaa pilkulleen liikennesääntöjä, muu liikenne saavuttaa hänet, ja hänen peräänsä kertyy valtava jono autoja.
Lehtitietojen mukaan eilen oli poliisin tehovalvontapäivä. Kohtasin kolme poliisiautoa ensimmäisten 93 kilometrin matkalla. Yksi kyttäsi paikassa, jossa tavallisesti ajan ylinopeutta, mutta nyt satuin ajamaan hitaan auton perässä.
En tiedä miksi, mutta jostakin syystä autoni nopeus "hiipui" moottoritiellä välillä jonnekin satasen tuntumaan, kunnes havahduin, että "että hei, täällähän saa ajaa kovempaakin". Kiihdytettyäni vauhtia en siltikään ajanut kuin korkeintaan hetkittäin yli 110 kilometrin tuntinopeudella. En minäkään siis aina aja ylinopeutta. Riippuu aika paljon "fiiliksistä" kuinka kovaa tulee ajettua.
...Saavutin auton, joka ajoi aavistuksen verran alle 80 kilometrin tuntinopeutta eli juuri niin kuin virallisesti kuuluu ajaa, jos nopeusrajoitus on 80 km/h. Hidastaessani nopeuden edellä ajavan nopeuteen perääni alkoi kerääntyä jono autoja. Vähän myöhemmin katsoin peiliin ja laskin, että jonossa on yhdeksän autoa. Kun hetken päästä vilkaisin uudestaan peiliin, autoja oli jo niin paljon, ettei jonon päätä näkynyt. Vastaan tulevan liikenteen takia, ohittaminen ei ollut mahdollista. ylinopeutta, mutta nyt satuin ajamaan hitaan auton perässä.
Siis "hidas" olikin se aavistuksen verran alle rajoituksen ajava. Olipa hidas!
Jos perään alkoi kertyä jonoa niin senhän saivat aikaan nämä, jotka ylinopeudella tulivat siihen. Eli liikennesäännöistä piittaamattomat. Pitäisikö heitä lähteä jotenkin tässä puolustelemaan? Seuraavaksi pitäisi varmaan puolustella kännissä ajavia.
Entäpä, jos se "hidas" olisi lähtenyt ajamaan pienellä ylinopeudella. Olisiko edelleen ollut jonoa? Entäpä silloin, kun "hidas" olisikin ajanut koko ajan piirun verran ylinopeutta. Olisiko jonoa syntynyt?
...Saavutin auton, joka ajoi aavistuksen verran alle 80 kilometrin tuntinopeutta eli juuri niin kuin virallisesti kuuluu ajaa, jos nopeusrajoitus on 80 km/h. Hidastaessani nopeuden edellä ajavan nopeuteen perääni alkoi kerääntyä jono autoja. Vähän myöhemmin katsoin peiliin ja laskin, että jonossa on yhdeksän autoa. Kun hetken päästä vilkaisin uudestaan peiliin, autoja oli jo niin paljon, ettei jonon päätä näkynyt. Vastaan tulevan liikenteen takia, ohittaminen ei ollut mahdollista. ylinopeutta, mutta nyt satuin ajamaan hitaan auton perässä.
Siis "hidas" olikin se aavistuksen verran alle rajoituksen ajava. Olipa hidas!
Jos perään alkoi kertyä jonoa niin senhän saivat aikaan nämä, jotka ylinopeudella tulivat siihen. Eli liikennesäännöistä piittaamattomat. Pitäisikö heitä lähteä jotenkin tässä puolustelemaan? Seuraavaksi pitäisi varmaan puolustella kännissä ajavia.
Entäpä, jos se "hidas" olisi lähtenyt ajamaan pienellä ylinopeudella. Olisiko edelleen ollut jonoa? Entäpä silloin, kun "hidas" olisikin ajanut koko ajan piirun verran ylinopeutta. Olisiko jonoa syntynyt?
Itseäni tässä ihmetyttää että miten ihmeessä se pieni, yli 10 km/h ylinopeutta ajavien porukka sattuikin juuri tämän kuljettajan taakse noin suurella joukolla? Heitähän on vain 1/10 kuljettajista. Rajoitusnopeutta tai hyvin vähän sen yli ajaneethan eivät häntä voineet saavuttaa vaikka nopeammin ajavatkin.
Olen lukenut. Kyseinen tutkimus ei vain miltään osin todista, että ajonopeuden ja onnettomuuteen joutumisen välillä olisi syy-seuraus suhde. On siis täysin perusteetonta väittää, että juuri yksittäisen kuljettajan nopeuden laskeminen aiheuttaisi vähemmän onnettomuuksia.
Eli väität, että kun sama kuljettaja ajaa samalla tiellä samalla autolla kovempaa versus hitaammin, hän ei todennäköisemmin joudu onnettomuuteen? Käy kokeilemassa ajoharjoitteluradalla tai radalla mitä tapahtuu havainnonnille, auton hallinnalle, pysähtymismatkoille ym ym kun nopeutta aletaan nostaa. Jos noilla ei ole merkiystä onnettomuuksien synnylle, niin kyllä olet kehittänyt melko täysin fysiikan lait kumoavan teorian.
Tästä riippumatta nopeuden vaikutukset onnettomuuksien vakavuuteen ovat joka tapauksessa fysiikan lakien mukainen itsestäänselvyys. Onnettomuuksien seuraukset pahenevat eksponentiaalisesti törmäysnopeuden kasvaessa. Törmäyksissä ihmisen fysiikan rajat tulevat autokaluston paranemisesta huolimatta hyvin nopeasti vastaan. Suomessa on satoja vainajia ja tuhansia elinikäisesti vakavasti loukkaaneita, jotka olisivat hengissä tai työkykyisempiä jos vain tiellä olisi ajettu hitaammin.
Eli vaikka kolareita sattuisi kaikillla nopeuksilla yhtä paljonkin, niin silti kovemmat nopeudet ovat äärimmäisen tuhoisia ihmisten hengen ja terveyden kannalta.
Ihan oikeasti, paljonko noita merkittävästi hitaampia on?
Minä ajan rajoitusnopeutta, en siis normaalikelissä ja oloissa koskaan merkittävästi sen alle. Jostain ihmeen syystä en juurikaan tapaa mainittuja hidastelijoita arkipäivien ajossani juuri lainkaan. Koska ajan 40-60 tkm vuodessa, luulisin niitä pakostikin näkyvän jos niitä kerran niin runsaasti on. Toki joskus kesäviikonloppuisin, sunnuntaiaamuna ja juhlapyhien aattoina ym on hitaampia kulkijoita, mutta normaalissa arkipäivän liikenteessä niitä ei kyllä näe juuri lainkaan.
Olen lukenut. Kyseinen tutkimus ei vain miltään osin todista, että ajonopeuden ja onnettomuuteen joutumisen välillä olisi syy-seuraus suhde. On siis täysin perusteetonta väittää, että juuri yksittäisen kuljettajan nopeuden laskeminen aiheuttaisi vähemmän onnettomuuksia.
Eli väität, että kun sama kuljettaja ajaa samalla tiellä samalla autolla kovempaa versus hitaammin, hän ei todennäköisemmin joudu onnettomuuteen? Käy kokeilemassa ajoharjoitteluradalla tai radalla mitä tapahtuu havainnonnille, auton hallinnalle, pysähtymismatkoille ym ym kun nopeutta aletaan nostaa. Jos noilla ei ole merkiystä onnettomuuksien synnylle, niin kyllä olet kehittänyt melko täysin fysiikan lait kumoavan teorian.
Ei siinä tarvitse välttämättä mitään lakeja uusiksi kirjoittaa vaan käyttää ihan Elon laskuoppia. Jos ajetaan tarpeettoman alhaista nopeutta matka-aika pitenee, jolloin rattiin nukahtamisen ja sairaskohtauksen riski kasvaa. Jos ajetaan 80km/h satasen sijaan niin todennäköisyys em. tapahtumille kasvaa 25% ja nykyään suurin osa liikennekuolemista johtuu em. tyyppisistä syistä eikä käytetystä nopeudesta. Ja voiko joku tosiaan väittää, että Suomen maanteillä on jossain niin korkeat nopeusrajoitukset, että nykypäivän autoilla ei tiellä pysy jos nopeuden nostaa vaikka 1,5 kertaiseksi? Omalle kohdalle ei ole kyllä ainakaan päätieverkostolla tälläistä paikkaa sattunut.
Ja voiko joku tosiaan väittää, että Suomen maanteillä on jossain niin korkeat nopeusrajoitukset, että nykypäivän autoilla ei tiellä pysy jos nopeuden nostaa vaikka 1,5 kertaiseksi?
Suistuminen edustaa viimeisen 20 vuoden tutkijalautakuntatilastoissa n. 30-45% osuutta moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Noista osa on ajettu liukkaalla, osa kelvottomilla renkailla, osa juovuksissa, osa ylinopeudella, osa väsyneenä ja loput varmaan liian kovalla tilannenopeudella. Siten nopeusrajoitus ei ehkä ole päällimmäinen vaikuttava tekijä noissa tapauksissa. Mutta suistumiseen ei tarvitakaan yksin kovaa nopeutta. Pieni ohjausvirhe riittää. Jos olet kokeillut auton käsittelyä radalla, sinun pitäisi tietää, kuinka helppoa on spinnata jo 60 km/h nopeudessa kuivalla asfaltilla. Jos siis nopeus nostetaan 80 km/h tiellä 1,5-kertaiseksi eli -> 120 km/h, alkaa taatusti virheitä esiintyä ja sen seurauksena myös suistumisia. Muiden sujuvuuteen liittyvien ongelmien ohella. Ja mikä itku hitaampien osuuden kasvusta alkaisikaan.
Jos ajetaan tarpeettoman alhaista nopeutta matka-aika pitenee, jolloin rattiin nukahtamisen ja sairaskohtauksen riski kasvaa.
... Ja voiko joku tosiaan väittää, että Suomen maanteillä on jossain niin korkeat nopeusrajoitukset, että nykypäivän autoilla ei tiellä pysy jos nopeuden nostaa vaikka 1,5 kertaiseksi?
Tarkoitatko, että nopeusrajoituksen nopeus on tarpeettoman alhaista ja siitä seuraa nuo ongelmat?
Onko ainoa kriteeri ajonopeudelle se pysyykö tiellä? Olisko kovin turvallista, kun 80 km/h:n teillä ajettaisiin 120 km/h?
Ja voiko joku tosiaan väittää, että Suomen maanteillä on jossain niin korkeat nopeusrajoitukset, että nykypäivän autoilla ei tiellä pysy jos nopeuden nostaa vaikka 1,5 kertaiseksi?
Suistuminen edustaa viimeisen 20 vuoden tutkijalautakuntatilastoissa n. 30-45% osuutta moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Noista osa on ajettu liukkaalla, osa kelvottomilla renkailla, osa juovuksissa, osa ylinopeudella, osa väsyneenä ja loput varmaan liian kovalla tilannenopeudella. Siten nopeusrajoitus ei ehkä ole päällimmäinen vaikuttava tekijä noissa tapauksissa. Mutta suistumiseen ei tarvitakaan yksin kovaa nopeutta. Pieni ohjausvirhe riittää.
Ehkä juuri tämän takia kuka tahansa ei vain voi kävellä kauppaan ja ajaa autolla sieltä liikenteeseen. Autokoulu ja siitä mahdollisesti seuraavaa ajokortti kertoo että perustaidot on hallussa tai ainakin pitäisi olla.
Jos nopeus nostetaan puolitoistakertaiseksi se ei poista kuljettajan velvollisuutta sopeutua olosuhteisiin. Suomi on täynnä teitä joissa on rajoituksia viime vuosina laskettu systemaattisesti
20km/h alaspäin. Yleensä 80 merkki vaihtuu vähin äänin 60:n, ja jää siihen.
Tällaisella tiellä voi huoletta nostaa rajoituksen puolitoistakertaiseksi eikä siitä ainakaan mitään negatiivista seuraa, päinvastoin liikenne alkaa sujumaan luontaiseen tapaan.
Jos nopeus nostetaan puolitoistakertaiseksi se ei poista kuljettajan velvollisuutta sopeutua olosuhteisiin.
Ei poistakaan, mutta silti virheiden määrä kasvaa. Miten kompsensoisit virheiden kasvun, jos nopeutta nostettaisiin?
Kuinka paljon virheet kasvaa? Jos rajoitus on vuosikymmeniä ollut 80, nyt 60 ja jos se nostetaan 90:n, niin mistään hallinnan menetyksistä lienee turha puhua suoralla maantiellä. Edelleen kuljettajan velvovollisuus on nyt ja aina ollut hiljentää vauhtia jos auto meinää lähteä käsistä. Autokannan uusiminen on paras keino parantaa turvallisuutta, sekin auttaa kun pitää kulkuvälineensä ylipäätään kunnossa. Eikä aja kännissä.
Jos se pointti nyt meni taas ohi monelta niin tarkoitin vain, että Suomessa ei missään ole maanteillä nykyään sellaistia rajoituksia, että tiellä pysymisessä olisi vaikeuksia nykyautoilla vaikka nopeutta olisi 50% yli sallitun. Ja tämän vuoksi jollain 10-20% rajoitusten nostolla ei vielä ole mitään isompaa turvallisuuteen liittyvää merkitystä.
Aika synkkä viikonloppu oli taas vaihteeksi kun kolareissa kuoli yhteensä 4 ihmistä eikä yhdessäkään ollut kyse ylinopeudesta. Ensi kaksi ilmeistä sairaskohtausta ja eilen kuoli kaksi ihmistä ilmeisesti kuskin nukahtamisen seurauksena, kun paikalta ei löytynyt mitään merkkejä jarrutusjäljistä eikä muistakaan kuskin yrityksistä saada hallinnasta lähtenyttä autoa takaisin hanskaan.
Riippuu tietysti tieosuudesta, mutta keskimäärin selvästi.
Jos rajoitus on vuosikymmeniä ollut 80, nyt 60 ja jos se nostetaan 90:n, niin mistään hallinnan menetyksistä lienee turha puhua suoralla maantiellä.
Meillä harvoin on suoria maanteitä. Mutta itse kyllä koitin korostaa sitä, että ongelmia ei aiheudu suoranaisesta suistumisesta, vaan niiden takana on pitempi tapahtumaketju. Jos rajoitusta on laskettu, jotain varmaan on muuttunut. Jos ei muuta, niin sitten tieosuus ei ole alunperinkään täyttänyt rajoitukselle vaadittavia kriteerejä.
Edelleen kuljettajan velvovollisuus on nyt ja aina ollut hiljentää vauhtia jos auto meinää lähteä käsistä. Autokannan uusiminen on paras keino parantaa turvallisuutta, sekin auttaa kun pitää kulkuvälineensä ylipäätään kunnossa. Eikä aja kännissä.
Tarkoitatko, että kompensoit nopeuden nostamisesta aiheutuvan riskitason kasvun autokantaa uusimalla? Ja kenties rattijuoppouden vähentämisellä.
Jos se pointti nyt meni taas ohi monelta niin tarkoitin vain, että Suomessa ei missään ole maanteillä nykyään sellaistia rajoituksia, että tiellä pysymisessä olisi vaikeuksia nykyautoilla vaikka nopeutta olisi 50% yli sallitun. Ja tämän vuoksi jollain 10-20% rajoitusten nostolla ei vielä ole mitään isompaa turvallisuuteen liittyvää merkitystä.
Koska n. 60% kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista on jotain muita kuin suistumisia, et yksinkertaisesti voi perustella nopeuden noston turvallisuusvaikutusta vertaamalla nopeuden noston vaikutusta siihen, millaisen riskin nopeuden nosto saa aikaa suistumiselle hyvissä olosuhteissa. Nopeus vaikuttaa monin tavoin turvallisuuteen. Suistuminen ei ole ainoa.
Mahtaisiko autokannan uusiminen lisätä merkittävästi turvallisuutta? Ovatko uudet autot merkittävästi turvallisempia kuin vaikka kymmenen vuotta vanhat autot vuosituhannen alusta? Luulisi kuplavolkkarinkin olevan turvallisempi kuin yhä myytävät moottoripyörät, joille ei mahtaisi montaa tähteä törmäystesteissä irrota.
Keskustelun aiheeseen liittyen voisin TeeCeeltä kysyä, että selviääkö tutkimuksista miten liikennevirtaa hitaammin ajaminen vaikuttaa muiden liikkujien turvallisuuteen, jos oma riskitaso kerran pienenee jopa potenssimallin ennustetta enemmän nopeuden laskeissa. Lisäksi pelkän tilastollisen analyysin sijaan olisi usein syytä pohtia, miksi näin mahtaa käydä tai olla käymättä.
Jos rajoitusta on laskettu, jotain varmaan on muuttunut.
Ei ole mutta tähän tietysti on aina helppo vedota. Jotain on muuttunut vaikka ei oikeasti olekaan.
Se että rattijuoppo on ajanut kovalla ylinopeudella ulos tieltä riittää hyväksi syyksi laskea rajoituksia, rattijuopot jatkavat koheltamistaan siitä huolimatta mutta ainakin jotain on tehty, näin on saatu lisää rajoituksia kunnioittamattomia tapaukseen täysin syyttömiä ihmisiä lisäverojen piiriin.
Jos se pointti nyt meni taas ohi monelta niin tarkoitin vain, että Suomessa ei missään ole maanteillä nykyään sellaistia rajoituksia, että tiellä pysymisessä olisi vaikeuksia nykyautoilla vaikka nopeutta olisi 50% yli sallitun. Ja tämän vuoksi jollain 10-20% rajoitusten nostolla ei vielä ole mitään isompaa turvallisuuteen liittyvää merkitystä.
Tietysti riippuu minkä näkökulman näihin haluaa aina ottaa rutistessaan. Yleensä vertailuksi otetaan ihmemaa Ruotsi.
Otetaanpa siis nytkin: Siellä on tiet eikös ihan huippukunnossa, kun vertaa Suomen rapistuvaa tiestöä, jonka ylläpitämiseksi ei riitä rahaa (väite: pitäisi nyt päättää, onko ne tiet nyt hyviä vai huonoja).
Silti siellä on ihan samat rajoitusnopeudet (kohta ainakin?) kuin täällä ja tähän asti jopa motarilla alemmat. (väite: jos kerran sielläkin valtiovalta on sitä mieltä, ettei hyvistä teistä huolimatta ole syytä ajaa kovempaa, niin miksi pitäisi täälläkään).
slowgear:
Aika synkkä viikonloppu oli taas vaihteeksi kun kolareissa kuoli yhteensä 4 ihmistä eikä yhdessäkään ollut kyse ylinopeudesta. Ensi kaksi ilmeistä sairaskohtausta ja eilen kuoli kaksi ihmistä ilmeisesti kuskin nukahtamisen seurauksena, kun paikalta ei löytynyt mitään merkkejä jarrutusjäljistä eikä muistakaan kuskin yrityksistä saada hallinnasta lähtenyttä autoa takaisin hanskaan.
Edelleen kuljettajan velvovollisuus on nyt ja aina ollut hiljentää vauhtia jos auto meinää lähteä käsistä. Autokannan uusiminen on paras keino parantaa turvallisuutta, sekin auttaa kun pitää kulkuvälineensä ylipäätään kunnossa. Eikä aja kännissä.
Tarkoitatko, että kompensoit nopeuden nostamisesta aiheutuvan riskitason kasvun autokantaa uusimalla? Ja kenties rattijuoppouden vähentämisellä.
Kyllä, riskitaso ei nouse mihinkään nopeuden noston yhteydessä kunhan ei mennä vapaisiin nopeuksiin. Se että nopeus nostetaan keväällä 20km/h ei näy mitenkään onnettomuustilastoissa. Energiataso nousee mutta riski joutua onnettomuuteen ei. Uusien autojen ajonvakautus estää heittelemään lähtemistä tehokkaasti, tämä vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin nopeuden nosto. Ja mitä rattijuoppouteen tulee se on vieläkin suurin yksittäinen riskitekijä liikenteessä ja lisääntyvä ikäkuljettajin määrä toisena.
TeeCee:
Ja nykytilanteessa tätä ongelmaa ei ole? Niin kamerat kuin oikeat poliisitkin puuttuvat täysin vastaavalla tavalla ylinopeuksiin? Miten arvioisit Niinistön saamaa rangaistusta, jos 39km/h ylinopeuden olisikin mitannut nopeuskamera oikean poliisin sijasta?
Minusta tilanne selkeytyisi varsin hyvin, jos jokaisen valvontakameran nopeustoleranssi olisi tuo 3km/h ylinopeutta ja tästä myös kerrottaisiin nykyisissä kameroista varoittavissa kylteissä.
TeeCee:
Alleviivattu on kyllä ihan sinun kuvitelmaasi, koska sanoin nimenomaan että kaikelle nopeusvalvonnalle asetetaan sama puuttumiskynnys.
TeeCee:
Onko nykytilanne mielestäsi tällainen? Ei oikea poliisi puutu nytkään kaikkiin ylityksiin mihin valvontakamerat puuttuvat, joten miten tilanne muuttuisi jos rajaa laskettaisiin edelleen?
TeeCee:
Kuljettajien puuttumiskynnyksen arvioinnissa ei siis mielestäsi poliisin tiedotus auttaisi? Kokeilepa ajaa poliisipartion ohi 6km/h ylinopeutta ja kokeile antavatko he aina ja poikkeuksetta siitä huomautuksen.
TeeCee:
Kun aiemmin sanoit, että nopeampien pitää hitaamman saavutettuaan sopeutua liikennevirtaan, tarkoitit sillä jonon vetäjää. Jos et tarkoittanut, niin missä vaiheessa jonon vetäjän nopeudesta tulee liikennevirta. Kun hänen perässään on yksi kuljettaja, kaksi, kolme vai montako?
TeeCee:
Olet sen lukemia kuitenkin tutkinut. Ylinopeutta ajavien määrä löytyy aivan samoista kuvaajista, joissa kerrotaan kullakin nopeusalueella ja tietyypillä tietyn nopeuden ylittäneiden autojen prosentuaalinen osuus liikennevirrasta. Nyt kuitenkin esität tietämätöntä ja perustelet alempia nopeuksia mopoautoilla ja traktoreilla.
TeeCee:
Niinpä. Katsele nyt toki sitä nopeustilastoa tarkemmin.
TeeCee:
Näytä nyt se tutkimus, joka osoittaa alleviivatun todeksi. TRL421 se ei ole, joten näytä toki mistä johtopäätöksesi kumpuaa.
TeeCee:
Liittyy olennaisesti siihen, mitä ritsa sanoi ja mitä tuon tilaston perusteella väitit valheeksi. Toisin kuin väitit, on olemassa useita merkittäviä tieosuuksia, joissa liikennevirran selkeä enemmistö liikkuu vuodesta toiseen ylinopeudella.
TeeCee:
Kyseessä eivät ole yksittäiset mittauspisteet, vaan koko painotettu nopeustilasto. Joten kun saman tilaston perusteella perustelet ylinopeuskuskien olevan vähemmistössä, täytyy myös tämän olla totta.
Kyseessä on todennäköisesti muutaman erittäin ruuhkaisen ja liikennemäärältään suuren tieosuuden vaikutuksesta painotettuun nopeustilastoon. Voitkin seuraavaksi arvioida, mikä vaikutus tällä on ylinopeutta ajavien todelliseen määrään.
TeeCee:
Mutua, mutua.
Valitse mikä tahansa näistä vuodesta toiseen ylinopeudella liikkuvista tieosuuksista ja mene ajamaan sinne 10-20 km/h alle rajoituksen. Kerro sitten minkälaista aktiviteettia sait aikaan.
TeeCee:
Tämä kaikki huomioonottaen on huvittavaa, että jaksat edelleen väittää että nopeuden laskeminen on se avaintekijä.
TeeCee:
Veikkailla voit vaikka maailman tappiin, mutta ongelma on siinä ettei muita muuttujia otettu tutkimuksessa huomioon. Kunhan vain hakemalla haet jälleen sellaista teoriaa, joka todistaisi että alennettu nopeus on se avainsana riippumatta muista tekijöistä.
JEV2:
Eilen olisi saanut kuvattua mielenkiintoisen videon Lusin seudulla vähän ennen moottoritien alkua pohjoisesta päin tultaessa. Saavutin auton, joka ajoi aavistuksen verran alle 80 kilometrin tuntinopeutta eli juuri niin kuin virallisesti kuuluu ajaa, jos nopeusrajoitus on 80 km/h. Hidastaessani nopeuden edellä ajavan nopeuteen perääni alkoi kerääntyä jono autoja. Vähän myöhemmin katsoin peiliin ja laskin, että jonossa on yhdeksän autoa. Kun hetken päästä vilkaisin uudestaan peiliin, autoja oli jo niin paljon, ettei jonon päätä näkynyt. Vastaan tulevan liikenteen takia, ohittaminen ei ollut mahdollista. Kun vihdoin tuli tilaisuus, tein oman osuuteni projektista ja menin menojani. Katsoin peilistä kuin kymmenien autojen jono jäi taakseni. Edessä aukesi tyhjä tie. Seuraava auto oli kaukana, ja vähitellen alkoikin jo moottoritie.
Tämä oli käytännön "koe", joka osoitti, että lähes kaikki ajavat ainakin jonkin verran ylinopeutta. Jos yksi ei aja vaan noudattaa pilkulleen liikennesääntöjä, muu liikenne saavuttaa hänet, ja hänen peräänsä kertyy valtava jono autoja.
Lehtitietojen mukaan eilen oli poliisin tehovalvontapäivä. Kohtasin kolme poliisiautoa ensimmäisten 93 kilometrin matkalla. Yksi kyttäsi paikassa, jossa tavallisesti ajan ylinopeutta, mutta nyt satuin ajamaan hitaan auton perässä.
En tiedä miksi, mutta jostakin syystä autoni nopeus "hiipui" moottoritiellä välillä jonnekin satasen tuntumaan, kunnes havahduin, että "että hei, täällähän saa ajaa kovempaakin". Kiihdytettyäni vauhtia en siltikään ajanut kuin korkeintaan hetkittäin yli 110 kilometrin tuntinopeudella. En minäkään siis aina aja ylinopeutta. Riippuu aika paljon "fiiliksistä" kuinka kovaa tulee ajettua.
SO2001:
Siis "hidas" olikin se aavistuksen verran alle rajoituksen ajava. Olipa hidas!
Jos perään alkoi kertyä jonoa niin senhän saivat aikaan nämä, jotka ylinopeudella tulivat siihen. Eli liikennesäännöistä piittaamattomat. Pitäisikö heitä lähteä jotenkin tässä puolustelemaan? Seuraavaksi pitäisi varmaan puolustella kännissä ajavia.
Entäpä, jos se "hidas" olisi lähtenyt ajamaan pienellä ylinopeudella. Olisiko edelleen ollut jonoa? Entäpä silloin, kun "hidas" olisikin ajanut koko ajan piirun verran ylinopeutta. Olisiko jonoa syntynyt?
TM 36:
Itseäni tässä ihmetyttää että miten ihmeessä se pieni, yli 10 km/h ylinopeutta ajavien porukka sattuikin juuri tämän kuljettajan taakse noin suurella joukolla? Heitähän on vain 1/10 kuljettajista. Rajoitusnopeutta tai hyvin vähän sen yli ajaneethan eivät häntä voineet saavuttaa vaikka nopeammin ajavatkin.
JEV2:
Eli väität, että kun sama kuljettaja ajaa samalla tiellä samalla autolla kovempaa versus hitaammin, hän ei todennäköisemmin joudu onnettomuuteen? Käy kokeilemassa ajoharjoitteluradalla tai radalla mitä tapahtuu havainnonnille, auton hallinnalle, pysähtymismatkoille ym ym kun nopeutta aletaan nostaa. Jos noilla ei ole merkiystä onnettomuuksien synnylle, niin kyllä olet kehittänyt melko täysin fysiikan lait kumoavan teorian.
Tästä riippumatta nopeuden vaikutukset onnettomuuksien vakavuuteen ovat joka tapauksessa fysiikan lakien mukainen itsestäänselvyys. Onnettomuuksien seuraukset pahenevat eksponentiaalisesti törmäysnopeuden kasvaessa. Törmäyksissä ihmisen fysiikan rajat tulevat autokaluston paranemisesta huolimatta hyvin nopeasti vastaan. Suomessa on satoja vainajia ja tuhansia elinikäisesti vakavasti loukkaaneita, jotka olisivat hengissä tai työkykyisempiä jos vain tiellä olisi ajettu hitaammin.
Eli vaikka kolareita sattuisi kaikillla nopeuksilla yhtä paljonkin, niin silti kovemmat nopeudet ovat äärimmäisen tuhoisia ihmisten hengen ja terveyden kannalta.
Ihan oikeasti, paljonko noita merkittävästi hitaampia on?
Minä ajan rajoitusnopeutta, en siis normaalikelissä ja oloissa koskaan merkittävästi sen alle. Jostain ihmeen syystä en juurikaan tapaa mainittuja hidastelijoita arkipäivien ajossani juuri lainkaan. Koska ajan 40-60 tkm vuodessa, luulisin niitä pakostikin näkyvän jos niitä kerran niin runsaasti on. Toki joskus kesäviikonloppuisin, sunnuntaiaamuna ja juhlapyhien aattoina ym on hitaampia kulkijoita, mutta normaalissa arkipäivän liikenteessä niitä ei kyllä näe juuri lainkaan.
AkiK:
Ei siinä tarvitse välttämättä mitään lakeja uusiksi kirjoittaa vaan käyttää ihan Elon laskuoppia. Jos ajetaan tarpeettoman alhaista nopeutta matka-aika pitenee, jolloin rattiin nukahtamisen ja sairaskohtauksen riski kasvaa. Jos ajetaan 80km/h satasen sijaan niin todennäköisyys em. tapahtumille kasvaa 25% ja nykyään suurin osa liikennekuolemista johtuu em. tyyppisistä syistä eikä käytetystä nopeudesta. Ja voiko joku tosiaan väittää, että Suomen maanteillä on jossain niin korkeat nopeusrajoitukset, että nykypäivän autoilla ei tiellä pysy jos nopeuden nostaa vaikka 1,5 kertaiseksi? Omalle kohdalle ei ole kyllä ainakaan päätieverkostolla tälläistä paikkaa sattunut.
slowgear:
Suistuminen edustaa viimeisen 20 vuoden tutkijalautakuntatilastoissa n. 30-45% osuutta moottoriajoneuvo-onnettomuuksista. Noista osa on ajettu liukkaalla, osa kelvottomilla renkailla, osa juovuksissa, osa ylinopeudella, osa väsyneenä ja loput varmaan liian kovalla tilannenopeudella. Siten nopeusrajoitus ei ehkä ole päällimmäinen vaikuttava tekijä noissa tapauksissa. Mutta suistumiseen ei tarvitakaan yksin kovaa nopeutta. Pieni ohjausvirhe riittää. Jos olet kokeillut auton käsittelyä radalla, sinun pitäisi tietää, kuinka helppoa on spinnata jo 60 km/h nopeudessa kuivalla asfaltilla. Jos siis nopeus nostetaan 80 km/h tiellä 1,5-kertaiseksi eli -> 120 km/h, alkaa taatusti virheitä esiintyä ja sen seurauksena myös suistumisia. Muiden sujuvuuteen liittyvien ongelmien ohella. Ja mikä itku hitaampien osuuden kasvusta alkaisikaan.
AkiK:
Hyvin vähän.
slowgear:
Tarkoitatko, että nopeusrajoituksen nopeus on tarpeettoman alhaista ja siitä seuraa nuo ongelmat?
Onko ainoa kriteeri ajonopeudelle se pysyykö tiellä? Olisko kovin turvallista, kun 80 km/h:n teillä ajettaisiin 120 km/h?
slowgear:
tm36:
Kyllä,hän on täysin tosissaan.
Herbert:
Ehkä juuri tämän takia kuka tahansa ei vain voi kävellä kauppaan ja ajaa autolla sieltä liikenteeseen. Autokoulu ja siitä mahdollisesti seuraavaa ajokortti kertoo että perustaidot on hallussa tai ainakin pitäisi olla.
Jos nopeus nostetaan puolitoistakertaiseksi se ei poista kuljettajan velvollisuutta sopeutua olosuhteisiin. Suomi on täynnä teitä joissa on rajoituksia viime vuosina laskettu systemaattisesti
20km/h alaspäin. Yleensä 80 merkki vaihtuu vähin äänin 60:n, ja jää siihen.
http://maps.google.fi/?ll=61.789681,22.414684&spn=0.017771,0.055189&t=m&z=14&layer=c&cbll=61.789592,22.414749&panoid=uQJpPCkeB2AuNDRaGJCAqQ&cbp=12,135,,0,0
Tällaisella tiellä voi huoletta nostaa rajoituksen puolitoistakertaiseksi eikä siitä ainakaan mitään negatiivista seuraa, päinvastoin liikenne alkaa sujumaan luontaiseen tapaan.
ritsa:
Ei poistakaan, mutta silti virheiden määrä kasvaa. Miten kompsensoisit virheiden kasvun, jos nopeutta nostettaisiin?
Herbert:
Kuinka paljon virheet kasvaa? Jos rajoitus on vuosikymmeniä ollut 80, nyt 60 ja jos se nostetaan 90:n, niin mistään hallinnan menetyksistä lienee turha puhua suoralla maantiellä. Edelleen kuljettajan velvovollisuus on nyt ja aina ollut hiljentää vauhtia jos auto meinää lähteä käsistä. Autokannan uusiminen on paras keino parantaa turvallisuutta, sekin auttaa kun pitää kulkuvälineensä ylipäätään kunnossa. Eikä aja kännissä.
Jos se pointti nyt meni taas ohi monelta niin tarkoitin vain, että Suomessa ei missään ole maanteillä nykyään sellaistia rajoituksia, että tiellä pysymisessä olisi vaikeuksia nykyautoilla vaikka nopeutta olisi 50% yli sallitun. Ja tämän vuoksi jollain 10-20% rajoitusten nostolla ei vielä ole mitään isompaa turvallisuuteen liittyvää merkitystä.
Aika synkkä viikonloppu oli taas vaihteeksi kun kolareissa kuoli yhteensä 4 ihmistä eikä yhdessäkään ollut kyse ylinopeudesta. Ensi kaksi ilmeistä sairaskohtausta ja eilen kuoli kaksi ihmistä ilmeisesti kuskin nukahtamisen seurauksena, kun paikalta ei löytynyt mitään merkkejä jarrutusjäljistä eikä muistakaan kuskin yrityksistä saada hallinnasta lähtenyttä autoa takaisin hanskaan.
Slowgear: Aika synkkä viikonloppu oli taas vaihteeksi kun kolareissa kuoli yhteensä 4 ihmistä eikä yhdessäkään ollut kyse ylinopeudesta.
Ja montako muuta kolaria tapahtui, joista selvittiin säikähdyksellä tai sairaalakäynnillä? Entä jos nopeus olisi ollut 50% suurempi?
ritsa:
Riippuu tietysti tieosuudesta, mutta keskimäärin selvästi.
Meillä harvoin on suoria maanteitä. Mutta itse kyllä koitin korostaa sitä, että ongelmia ei aiheudu suoranaisesta suistumisesta, vaan niiden takana on pitempi tapahtumaketju. Jos rajoitusta on laskettu, jotain varmaan on muuttunut. Jos ei muuta, niin sitten tieosuus ei ole alunperinkään täyttänyt rajoitukselle vaadittavia kriteerejä.
Tarkoitatko, että kompensoit nopeuden nostamisesta aiheutuvan riskitason kasvun autokantaa uusimalla? Ja kenties rattijuoppouden vähentämisellä.
slowgear:
Koska n. 60% kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista on jotain muita kuin suistumisia, et yksinkertaisesti voi perustella nopeuden noston turvallisuusvaikutusta vertaamalla nopeuden noston vaikutusta siihen, millaisen riskin nopeuden nosto saa aikaa suistumiselle hyvissä olosuhteissa. Nopeus vaikuttaa monin tavoin turvallisuuteen. Suistuminen ei ole ainoa.
dpi:
Lisäksi sairaskohtauksissa ja nukahtamisissakin nopeudella on merkittävä vaikutus henkilövahinkojen vakavuuteen. Rajoituksesta riippumatta.
Mahtaisiko autokannan uusiminen lisätä merkittävästi turvallisuutta? Ovatko uudet autot merkittävästi turvallisempia kuin vaikka kymmenen vuotta vanhat autot vuosituhannen alusta? Luulisi kuplavolkkarinkin olevan turvallisempi kuin yhä myytävät moottoripyörät, joille ei mahtaisi montaa tähteä törmäystesteissä irrota.
Keskustelun aiheeseen liittyen voisin TeeCeeltä kysyä, että selviääkö tutkimuksista miten liikennevirtaa hitaammin ajaminen vaikuttaa muiden liikkujien turvallisuuteen, jos oma riskitaso kerran pienenee jopa potenssimallin ennustetta enemmän nopeuden laskeissa. Lisäksi pelkän tilastollisen analyysin sijaan olisi usein syytä pohtia, miksi näin mahtaa käydä tai olla käymättä.
Herbert:
Ei ole mutta tähän tietysti on aina helppo vedota. Jotain on muuttunut vaikka ei oikeasti olekaan.
Se että rattijuoppo on ajanut kovalla ylinopeudella ulos tieltä riittää hyväksi syyksi laskea rajoituksia, rattijuopot jatkavat koheltamistaan siitä huolimatta mutta ainakin jotain on tehty, näin on saatu lisää rajoituksia kunnioittamattomia tapaukseen täysin syyttömiä ihmisiä lisäverojen piiriin.
slowgear:
Tietysti riippuu minkä näkökulman näihin haluaa aina ottaa rutistessaan. Yleensä vertailuksi otetaan ihmemaa Ruotsi.
Otetaanpa siis nytkin: Siellä on tiet eikös ihan huippukunnossa, kun vertaa Suomen rapistuvaa tiestöä, jonka ylläpitämiseksi ei riitä rahaa (väite: pitäisi nyt päättää, onko ne tiet nyt hyviä vai huonoja).
Silti siellä on ihan samat rajoitusnopeudet (kohta ainakin?) kuin täällä ja tähän asti jopa motarilla alemmat. (väite: jos kerran sielläkin valtiovalta on sitä mieltä, ettei hyvistä teistä huolimatta ole syytä ajaa kovempaa, niin miksi pitäisi täälläkään).
slowgear:
Voi vitsi kun ne eivät ajaneet kovempaa??
Herbert:
Kyllä, riskitaso ei nouse mihinkään nopeuden noston yhteydessä kunhan ei mennä vapaisiin nopeuksiin. Se että nopeus nostetaan keväällä 20km/h ei näy mitenkään onnettomuustilastoissa. Energiataso nousee mutta riski joutua onnettomuuteen ei. Uusien autojen ajonvakautus estää heittelemään lähtemistä tehokkaasti, tämä vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin nopeuden nosto. Ja mitä rattijuoppouteen tulee se on vieläkin suurin yksittäinen riskitekijä liikenteessä ja lisääntyvä ikäkuljettajin määrä toisena.
Kumppani:
Niinpä, olisivat saattaneet ehtiä hengissä kotiin.