No eihän niitä sitten olekaan niin kovin paljon vähemmän kuin Ruotsissa.
Veikkaan 2x, mutta sinähän voit antaa tarkemmat luvut. Ruotsissa ne vain halkovat maata eivät painotu pelkästään yhdelle alueelle. Lisäksi pohjoiseen kulkeva E4 on isolta osin moottoritietä tai 3-kaistainen.
No sitähän minä olen koettanut monta kertaa sanoa, mutta olit kovasti puolustelit 100-rajoitusta turvallisuudella...
AkiK:
Jos Oulusta Helsinkiin vedetään moottoritie ja sille rajoitukseksi 100km/h on sekin parempi, kuin nykyinen kärrypolku Heinolan ja Limingan välillä
Ehkä Oulusta Helsinkiin on muitakin tapoja mennä kuin autolla jos matkan kokee rasittavana?
Ehkä kyse ei ollut nyt matkustamisesta Oulusta Helsinkiin, vaan siitä, että moottoritie olisi valtaosan Suomalaisista tavoitettavissa eikä painotu pelkästään Helsingin ympärille. Otin 4-tien vain esimerkkinä, luonnollisesti siihen liittyvät itä-länsi suunnassa kulkevat valtatiet olisivat myös Ruotsin tapaan leveämpiä ja/tai vähintään 3-kaistaisia.
AkiK:
No sitä vaan että on ne liikennetarpeetkin vähän erilaiset jos asukasmäärät on suurempia. Ja samalla maksukykyä per tiekilometri on aika merkittävästi enemmän.
MITÄ SITEN?! Sinä kysyit, että miksei minulle kelpaa Ruotsin systeemi (tarkoitit nopeuksia) ja minä vastasin, että kelpaa mainiosti, jos tieverkkokin olisi samaa tasoa.
AkiK:
Ensin et nähnyt tieverkoissa suurtakaan eroa ja nyt sitten siirryit puolustuslinjalle.
Onhan tieverkoissa eroa.
No hyvä, että nyt tunnustat tosiasian.
AkiK:
Mutta ymmärrä nyt hyvä mies, että siihen on muitakin syitä kuin se, että Suomessa valtio tahallaan haluaa kansalaisia kiusata.
100.000 km yleisiä teitä on aika massiivinen tehtävä pitää kunnossa 5,3 miljoonan asukkaan tuloilla, varsinkin kun edes puolet tuosta ei tee edes töitä enää nykyisin. Ruotsissa on työssäkäyviä veronmaksajia suunnilleen yhtä paljon kuin Suomesa asukkaita. On siinä siis aika olennainen ero.
Minä ymmärrän vallan hyvin! Missään vaiheessa en ole päivänselviä asioita kiistänyt.
AkiK:
Me puhuimme vakavista onnettomuuksista ja rattikset kuuluvat kesään, kuten olemme saaneet jälleen kerran huomata.
Sitten sinun varmaan kannattaa kiinnittää enemmän huomiota omiin nopeuksiisi, ne kun ovat suurella todennäköisyydellä enemmän vaikutuksesi alla kuin niiden rattisten käytös.
Jaahas, nyt alkaa keskustelun taso olemaan sitä luokkaa, että tämä jää viimeiseksi vastaukseksi sinulle. Minun käyttämälläni nopeudella vain ei ole mitään tekemistä rattijuoppojen määrän tai niiden aiheuttamien onnettomuuksien kanssa.
AkiK:
Pääväyliksi lasketaan yleisesti vähintään kaikki valtatiet. Pääteiksi lasketaan valtatiet ja kantatiet.
Punaisella näkyvillä Is-luokan teillä on mittaa vain noin 3000 km mutta niillä kulkee noin 42% liikenteestä. Siitä voi alkaa päätellä mitkä ovat niitä tärkeitä pääväyliä ja mitkä eivät.
Ei tarvitse katsella, kun kyse on sanan tarkoituksesta.
Opelixi: Veikkaan 2x, mutta sinähän voit antaa tarkemmat luvut. Ruotsissa ne vain halkovat maata eivät painotu pelkästään yhdelle alueelle.
Tilannehan on silloin jopa varsin hyvä. Ruotsissa kun on liikennettäkin suunnilleen 2 x Suomen verran. Ei tiet missään maassa painotu alueille joissa ei asu paljon väkeä ja joissa liikenne on harvaa. Kyllä kaikkialla tienrakennus painottuu sinne missä on myös runsaammin liikennettä.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tiet voisivat Suomessa olla paljon paremmatkin ja paljon olisi tehtävää. Nykyisellään tuhlataan rahaa joka joudutaan maksamaan sitten joskus tulevaisuudessa kun tienkunnostus laiminlyödään. Mutta ymmärrän kyllä sen, ettei ole mitään järkeä panostaa valtavia summia uusiin teihin kaikkialla Suomessa, kun useimmilla nykyisilläkään ei edes ole koskaan ruuhkaa ja joiden varrella ei ole merkittävää elinkeinoelämää. Liikenne sujuu nykyisilläkin pääteillä varsin hyvin ja keskinopeuksia katsellessa niitä voi pitää varmasti ihan kohtuullisina. Ikinä ainakaan omalle kohdalleni ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa Lappiin ajaessa liikenne ei jotenkin olisi sujunut kun on päässyt Etelä-Suomesta eteenpäin. Eikä tilanne ole huono minusta edes aivan vilkkaimmillakaan teillä kuin hetkellisesti.
No sitähän minä olen koettanut monta kertaa sanoa, mutta olit kovasti puolustelit 100-rajoitusta turvallisuudella
Varmuudella se on myös turvallisempi kuin 120, vaikka kohtaamisonnettomuuksia ei moottoriteillä yleensä synnykään. Paljon suurempi ongelma koskee kuitenkin 2-kaistaisia teitä, joissa sattuu suurin osa vakavista onnettomuuksista.
Suomeen ei nykyisillä liikennemäärillä edes tarvita uusia moottoriteitä, ne ovat järjettömän kalliita rakentaa. Kokonaisuuden kannalta parempi lopputulos saadaan kun samalla rahalla kunnostetaan huomattavasti pidemmät osuudet vähän kevyemmillä ratkaisuilla, esim. keskikaiteilla ja 4-kaistatien vähimmäisvaatimuksilla. Sillä rahalla millä tehdään 100 km moottoritietä tekee kaiketi vähintään 200-300 km tuollaista keskikaiteellista nelikaistaa.
Ehkä kyse ei ollut nyt matkustamisesta Oulusta Helsinkiin, vaan siitä, että moottoritie olisi valtaosan Suomalaisista tavoitettavissa eikä painotu pelkästään Helsingin ympärille.
Jos et ole sattunut huomaamaan viimeisinä vuosikymmeninä aika merkittävää muutosta Suomen asuinrakenteessa, niin sanotaan se nyt sitten niin, että nykyiset moottoritiet ovat kyllä valtaosan tavoitettavissa.
Asukasluvut lääneittäin:
Etelä-Suomen: 2,17 miljoonaa
Länsi-Suomen: 1,84 miljoonaa
Itä-Suomen: 0,57 miljoonaa
Oulun: 0,46 miljoonaa
Lapin: 0,18 miljoonaa
minä vastasin, että kelpaa mainiosti, jos tieverkkokin olisi samaa tasoa.
Ymmärrä nyt, että tiet rakennetaan tarpeiden mukaan ja ihan samaan tapaan tehdään myös Ruotsissa. Ei sielläkään moottoritietä rakenneta sinne, missä ei ole merkittävästi elinkeinoelämää tai ihmisiä.
No hyvä, että nyt tunnustat tosiasian.
Erolle on aika yksinkertainen syy: tieverkon pituudessa ei ole suurta eroa, mutta maksajia ja käyttäjiä on lähes 2x niin paljon. Etelä-Ruotsissa suhdeluku on vielä paljon suurempi.
Kun mennään sitten vaikkapa Saksaan, saadaan samalle tieverkon kokonaispituudelle jo 18x saman verran maksajia ja käyttäjiä.
On siis päivänselvää että eroja täytyykin olla ja niille on myös tarve- ja talouslähtöinen selitys. Sinä vain kuvittelet, että noilla talouden tosiasioilla ei ole mitään väliä ja tiet voidaan rakennella niistä riippumatta, ainakin Ruottissa.
Jaahas, nyt alkaa keskustelun taso olemaan sitä luokkaa, että tämä jää viimeiseksi vastaukseksi sinulle. Minun käyttämälläni nopeudella vain ei ole mitään tekemistä rattijuoppojen määrän tai niiden aiheuttamien onnettomuuksien kanssa.
Kukaan ei ole väittänytkään että voisit vaikuttaa rattiksien määrään tai niiden aiheuttamien onnettomuuksien määrään. Sen sijaan voit omalta osaltasi olennaisesti vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin, jos sellaiseen sattuisit joutumaan. Siinä kohtaa sinua ei lohduta se tieto, että et ollut syyllinen. Paljon enemmän auttaa se, kun olet valinnut nopeutesi oikein ja siten pienentänyt merkittävästi loukkaantumisriskiäsi.
Ei tarvitse katsella, kun kyse on sanan tarkoituksesta.
Päätie on se tie jolla on päätien numero. Pääväylät ovat minusta niitä, joissa kulkee valtaosa liikenteestä.
Tilannehan on silloin jopa varsin hyvä. Ruotsissa kun on liikennettäkin suunnilleen 2 x Suomen verran. Ei tiet missään maassa painotu alueille joissa ei asu paljon väkeä ja joissa liikenne on harvaa. Kyllä kaikkialla tienrakennus painottuu sinne missä on myös runsaammin liikennettä.
Kysehän ei ole pelkistä moottoriteistä. Ruotsissa on myös huomattava määrä 3-kaistaisia keskikaideteitä minkä lisäksi myös monet 2-kaistaiset ovat leveämpiä, kuin meillä.
AkiK:
Mutta ymmärrän kyllä sen, ettei ole mitään järkeä panostaa valtavia summia uusiin teihin kaikkialla Suomessa, kun useimmilla nykyisilläkään ei edes ole koskaan ruuhkaa ja joiden varrella ei ole merkittävää elinkeinoelämää.
Ruuhka on hyvin häilyvä käsite. Voidaan ajatella, että Suomen moottoriteilläkään ei ole ruuhkaa, kuin Juhannuksena ulosmenoväylillä.
Ongelma kapeilla 2-kaistateillä on siinä, että yksikin matelija saa aikaiseksi paikallisen ruuhkan, kun ohituspaikkoja ei ole.
AkiK:
Liikenne sujuu nykyisilläkin pääteillä varsin hyvin ja keskinopeuksia katsellessa niitä voi pitää varmasti ihan kohtuullisina.
Oletan, että asut Helsinginseudulla. Sinulla on varmasti kattava kokemus Tampereen yläpuolella tapahtuvasta liikenteestä.
AkiK:
Ikinä ainakaan omalle kohdalleni ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa Lappiin ajaessa liikenne ei jotenkin olisi sujunut kun on päässyt Etelä-Suomesta eteenpäin. Eikä tilanne ole huono minusta edes aivan vilkkaimmillakaan teillä kuin hetkellisesti.
Minäkin olen säännöllisesti vieraillut Helsingissä ja Turussa eikä moottoriteillä mitään ruuhkaa ole ollut.
AkiK:
Varmuudella se on myös turvallisempi kuin 120, vaikka kohtaamisonnettomuuksia ei moottoriteillä yleensä synnykään. Paljon suurempi ongelma koskee kuitenkin 2-kaistaisia teitä, joissa sattuu suurin osa vakavista onnettomuuksista.
Samaan aikaan et näe mitään ongelmaa Suomen tieverkossa... Heh heh.
AkiK:
Suomeen ei nykyisillä liikennemäärillä edes tarvita uusia moottoriteitä, ne ovat järjettömän kalliita rakentaa.
Koeta nyt jo pikku hiljaa tajuta, että MINÄ EN OLE MISSÄÄN VAIHEESSA EHDOTTANUT MOOTTORITEIDEN LISÄÄMISTÄ! Kyse oli Ruotsin alhaisemmista rajoituksista eikä mistään muusta!
AkiK:
Kokonaisuuden kannalta parempi lopputulos saadaan kun samalla rahalla kunnostetaan huomattavasti pidemmät osuudet vähän kevyemmillä ratkaisuilla, esim. keskikaiteilla ja 4-kaistatien vähimmäisvaatimuksilla.
Minulle kelpaisi vallan mainiosti 3-kaistaiset keskikaidetiet, kelpaisi myös leveäkaistatiet ilman keskikaidetta, pääasia, että hitaammista pääsisi ohitse ja nopeammille voisi antaa kunnolla tietä. Niin kauan, kun meidän "valtatiemme ja kantatiemme" on pääosin 2-kaistaisia kusirännejä ei todellakaan tarvita lisäkiusana alhaisempia rajoituksia.
AkiK:
Ehkä kyse ei ollut nyt matkustamisesta Oulusta Helsinkiin, vaan siitä, että moottoritie olisi valtaosan Suomalaisista tavoitettavissa eikä painotu pelkästään Helsingin ympärille.
Jos et ole sattunut huomaamaan viimeisinä vuosikymmeninä aika merkittävää muutosta Suomen asuinrakenteessa, niin sanotaan se nyt sitten niin, että nykyiset moottoritiet ovat kyllä valtaosan tavoitettavissa.
Asukasluvut lääneittäin:
Etelä-Suomen: 2,17 miljoonaa
Länsi-Suomen: 1,84 miljoonaa
Itä-Suomen: 0,57 miljoonaa
Oulun: 0,46 miljoonaa
Lapin: 0,18 miljoonaa
Olisit lainannut koko kirjoitukseni:
"Otin 4-tien vain esimerkkinä, luonnollisesti siihen liittyvät itä-länsi suunnassa kulkevat valtatiet olisivat myös Ruotsin tapaan leveämpiä ja/tai vähintään 3-kaistaisia."
Kyllähän moottoritie on yhdellä tankillisella kaikkien tavoitettavissa, mutta eipä niistä juurikaan hyötyä ole ellei ole matkalla Helsinkiin. Jos tarvitset rautalankaa, niin esim. Lahdesta Hämeenlinnaan tai Turusta Tampereelle niistä on aika vähän hyötyä.
Kyse ei on siis kokonaisuudesta. Ruotsissa moottoritiet halkovat hyvin vilkkaamman etelän ja taas pohjoiseen kulkeva E4 palvelee todella hyvin rannikon runsaampaa asutusta. Eikä nyt tarkastella pelkkiä moottoriteitä.
minä vastasin, että kelpaa mainiosti, jos tieverkkokin olisi samaa tasoa.
Ymmärrä nyt, että tiet rakennetaan tarpeiden mukaan ja ihan samaan tapaan tehdään myös Ruotsissa. Ei sielläkään moottoritietä rakenneta sinne, missä ei ole merkittävästi elinkeinoelämää tai ihmisiä.
AkiK:
No hyvä, että nyt tunnustat tosiasian.
Erolle on aika yksinkertainen syy:
Syy on päivänselvä. Nyt ei kuitenkaan ollut kyse miksi niin on, vaan siitä, että niin vain on.
AkiK:
Sinä vain kuvittelet, että noilla talouden tosiasioilla ei ole mitään väliä ja tiet voidaan rakennella niistä riippumatta, ainakin Ruottissa.
Minä en todellakaan kuvittele yhtään mitään. Sinä kuvittelet kaiken ihan itse. Näytä minulle kohta missä olen tuollaista kuvitellut tai edes näyttänyt kuvittelevan! Keksit nuo kaikki sairaassa päässäsi.
Ei tarvitse katsella, kun kyse on sanan tarkoituksesta.
Päätie on se tie jolla on päätien numero. Pääväylät ovat minusta niitä, joissa kulkee valtaosa liikenteestä.
No, minä tarkoitin pääväylillä pääteitä. Sinä siis pelkkiä moottoriteitä.
Olen monesti ehdottanut, että autoissa voisi olla automaattinen maksiminopeuden säätö, eli autolla ei voisi ajaa ylinopeutta. Tämä poistaisi koko ylinopeuskysymyksen (mikä on tietysti syy, miksi tällaisia laitteita ei autoihin tule - ylinopeuksista hyötyy moni eri taho). Olen laajentanut ehdotustani siten, että järjestelmä voisi säädellä muitakin asioita kuin nopeutta. Se voisi estää risteyskolarit ja ohituskolarit ja monet muutkin onnettomuudet järjestelmän kattavuudesta riippuen.
Olen myös esittänyt järjestelmään tiettyjä lievennyksiä. Yksi olisi se, että nopeusrajoitukset eivät olisi samalla tavalla kiveen hakattuja kuin nykyisin. Järjestelmä ottaisi huomioon autoilijoiden todelliset nopeudet ja rukkaisi nopeusrajoitusta autoilijoiden toiveiden eli ajotavan mukaiseksi. Autoilijat siis itse säätäisivät nopeusrajoituksensa.
Mieleeni tuli vielä yksi ehdotus järjestelmään liittyen, joten siksi kirjoitan tämän jutun. Ehdotus on tosin vain pientä hienosäätöä aikaisemmin esittämääni.
Järjestelmä voisi ottaa olosuhteet nykyistä paremmin huomioon päättäessään, mitä nopeutta auto tietyssä paikassa saa kulkea. Nykyisinhän tilanne on se, että nopeusrajoitus on sama pimeällä huonokuntoisella tiellä räntäsateessa ja ruuhkassa - kuin valoisana kesäaamuna juuri uusitulla autiolla maantiellä, jossa muuta liikennettä ei juuri ole. Edellisessä tapauksessa jopa 80 kilometriä tunnissa saattaa tuntua liian suurelta nopeudelta, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa voi turvallisesti huristella vaikka 120 kilometrin tuntinopeutta. Rajoitus on kuitenkin aina sama 80 kilometriä tunnissa, eli jälkimmäisen tapauksen kuljettaja menettää ajokorttinsa, vaikka ajaminen olisi täysin turvallista.
Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat huono ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan, koska ne eivät ota huomioon kaikkea, ja muuttuminen tapahtuu vain alaspäin ja koko tieosuudella.
Automaattinen järjestelmä voisi olla tarkempi ja joustavampi ja paremmin olosuhteet huomioon ottava. Sen tietokantaan olisi voitu syöttää tieto jokaisesta metristä maantietä ja arvio, kuinka kovaa missäkin paikassa voi huoletta tietyissä olosuhteissa ajaa. Jopa auton ominaisuudet voitaisiin ottaa huomioon. Ja jos laite edellyttäisi sirullisen ajokortin panemista lukulaitteeseen, myös kuljettajan ominaisuudet kuten ajokokemus voitaisiin ottaa huomioon. Järjestelmä sallisi erilaisia nopeuksia erilaisissa olosuhteissa erilaisille autoille ja erilaisille kuljettajille. Tästä mahdollisesti aiheutuvat ylimääräiset ohitukset eivät olisi turvallisuusriski, koska järjestelmä ei sallisi vaarallisia ohituksia - viime kädessä se estäisi ohituskolarin myös toisen auton nopeutta säätämällä.
Tällainen autojen kauko-ohjausjärjestelmä poistaisi liikennekuolemat lähes kokonaan, kunhan järjestelmä olisi täydessä käytössä ja asennettu kaikkiin (museoautoja lukuun ottamatta) autoihin. 20-30 vuoden päästä nollavisio olisi niin lähellä kuin se käytännössä voi olla. Täydellisesti siihen ei päästä, koska mikään järjestelmä ei voi estää jotain ihmistä horjahtamasta bussin alle tai hyppäämästä sillalta rekan eteen. Tarvittaisiin paljon aitoja ja muureja, mutta aina jokin aukko jostakin löytyy.
Tällaisia järjestelmiä ei tulla toteuttamaan, koska niin monet hyötyvät nykyisestä asiantilasta. Valtio saa sakkotuloja. Poliisi saa nautiskella takaa-ajoista ja ylinopeutta ajavien ihmisten nöyryyttämisestä. Lehdet saavat etusivun juttuja onnettomuuksista ja julkkisten ylinopeuskäryistä, ja sähköinen Media saa Tosi-TV -ohjelmia, jotka ovat samalla myös piilopropagandaa poliisin ehdottoman vallan puolesta. Liikenteen tiukat ja joiltakin osin järjettömän tiukat säännöt ovat erinomaista tottelevaisuuskoulutusta, jolla kansalaisista kasvatetaan alistuvia robotteja. Rikkaat ihmiset saavat pönkitettyä egoaan tietoisuudella, että heidän tehokas luxus-Audinsa kulkee kovaa ja hakkaa köyhien rääpäleautot. Autotehtaat saavat voittoja myydessään ihmisille ylitehokkaita kalliita autoja (statussymboleja), joiden tehoa ja nopeutta ihmiset tarvitsevat korkeintaan mielikuvitustasolla - tai päättäessään päivänsä rekan nokkaan.
Ajelet kilpaa muiden kanssa, mutta silti ehdotat autoihin rajoittimia? Eikö olisi huomattavasti tehokkaampi tapa hoitaa asia kuntoon ihan ilmaiseksi ja omaehtoisesti. Kun alat edes yrittää noudattaa sääntöjä, poistuu sinun osaltasi suurin osa ongelmista ilman kallista ja monimutkaista säätelyjärjestelmää. En minä ainakaan halua maksaa tuollaisen järjestelmän rakentamista varsinkaan tilanteessa, jossa valtio syö muutenkin velaksi.
Tiedätkö, mitkä muuttujat huomioidaan kun muuttuvan rajoituksen suuruus määritellään? Muuttuvat rajoitukset eivät muutu kerraallan koko tieosuudelle. Jokaista merkkiä voidaan tarvittaessa säätää erikseen. Tietenkään kovin pienipiirteinen muuttelu ei ole viisasta. Tämän ymärrät, jos luet hiukan liikennepsykologiaa.
Nopeusrajoitus on suurin sallittu nopeus, joka varsinkaan muuttuvien kohdalla ei voi joustaa ylöspäin.
Sellaista nopeutta, jota tietyissä olosuhteissa voi huoletta ajaa, ei ole olemassa.
Järjestelmää ei tulla rakentamaan, mutta eri syistä kuin arvelet. Ensinnäkin se on kohtuuttoman kallis, ellei mahdoton toteuttaa. Lisäksi se ei ole tarkoituksenmukainen. Ota siis ennen tuollaisten ajatusten kehittelyä vastuu itsestäsi ja ajotavastasi, palataan sen jälkeen asiaan.
Oletko tosissasi SO?
Kun alat edes yrittää noudattaa sääntöjä, poistuu sinun osaltasi suurin osa ongelmista ilman kallista ja monimutkaista säätelyjärjestelmää.
En halua noudattaa sääntöjä. Siitä on kyse.
Totta kai pystyisin suurin piirtein ajamaan nopeusrajoituksien mukaan, jos haluaisin. Tahattomia ylinopeuksia tietenkin joskus sattuisi, jos en huomaisi rajoitusmerkkiä tai en muistaisi katsoa mittaria. Mutta suurin piirtein pystyisin noudattamaan nopeusrajoituksia.
Haluan tehdä asiat hyvin tai ei ollenkaan. Inhoan hutilointia ja huolimatonta "sinne päin" tyyliä. Ja nopeusrajoituksen noudattaminen niin kuin ihmiset sitä "noudattavat", on juuri tätä. Eli joko noudatetaan tai ei noudateta - mutta ei valheellisesti kuvitella että noudatetaan, jos ei oikeasti noudateta.
En halua enkä pysty valehtelemaan itselleni, että ajaminen tietyllä nopeudella on erityisen vaarallista pelkästään siksi, että tien varressa on jokin peltilätkä, jos maatiellä ja liikenteessä ei näy olevan mitään sellaista, joka tekisi ajamisen vaaralliseksi. Uskomisen peltilätkän ihmeitä tekevään voimaan tekee entistäkin vaikeammaksi se, että peltilätkiä vaihdellaan. Yhtenä vuonna vaarallisen nopeuden raja kulkee tietyssä lukemassa, ja seuraavana vuonna se ehkä kulkee toisessa nopeudessa jne. Ja syksyllä ja kevällä raja pomppailee suuntaan ja toiseen, vaikka olosuhteissa ei juuri sillä hetkellä tapahdu mitään erikoista.
Peltilätkän tärkein merkitys on se, että kaikille tienkäyttäjille on yhteiset säännöt. On sitten toisarvoista, lukeeko siinä 80 vai 100. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin sooloilu, kuten sinun esimerkkisi toisessa ketjussa osoittaa.
Jos ongelmia syntyy jo moottoritiellä ajaessa, niin kuinka selviydyt tavallisilla kaksikaistaisilla maanteillä, missä valtatienkin nopeusrajoitus vaihtelee välillä 50-100km/h ja minkälaista rajoitusta ehdotat näille teille, ettei sinun tarvitse ihmetellä mikä kulloinkin on voimassa?
Mitä ihmettä opelix, etkö selviä ajamisesta ilman tietoa vallitsevasta nopeusrajoituksesta? Kohtalaisen kokeneen kuskin pitäisi kyllä osata hahmottaa sopiva nopeus ilmankin.
Mitä ihmettä opelix, etkö selviä ajamisesta ilman tietoa vallitsevasta nopeusrajoituksesta? Kohtalaisen kokeneen kuskin pitäisi kyllä osata hahmottaa sopiva nopeus ilmankin.
Erehdyt henkilöstä. Se oli nimimerkki "Quu...", jolle rajoitukset tuottivat päänvaivaa.
Oikeassa olet, että kohtalaisen kokenut kuljettaja osaa hahmottaa sopivan nopeuden ilman rajoituksiakin, mutta valitettavasti se ei kelpaa viranomaisille.
Tänään taas viisi sairaalaan. Välinpitämättömyys näkyy jo näilläkin sivuilla nopeuksia ym. sääntöjä kohtaan.
Ja sinähän et riko sääntöjä, ethän?
Poliisit ja media tosiaan ajoittain väittää, että välinpitämättömyys liikenteessä on lisääntynyt, mutta minua kiinnoistaisi tietää, että johtuuko kasvu kasvaneesta liikennemäärästä vai onko piittaamattomuus lisääntynyt , myös suhteessa liikennemäärään?
Ja jos näin on, niin olisikohan osa syynä nopeusarjoituksien lasku ja kasvanut liikennemäärä (seniilit ym. hidastelijat alkavat enenemässä määrin haitata muuta liikennettä, kun tieverkko ei ole kehittynyt samaa vauhtia liikennemäärän kasvun kanssa)?
Kun ajoin parhaimmillan 80 000 km vuodessa sattui varmaa lipsumisia mutta ne järjettömät ohitukset mitä näin koituu usein muiden kohtaloksi. Puolet alkuvuonna tapahtuneista moottoriajoneuvojen kuolonkolareista oli nokkakolareita.
Nokkakolarien suuri suhteellinen osuus johtuu pitkälti siitä, että muut onnettomuudet ovat vähentyneet. Lehtijuttujen perusteella voisin veikata myös kasvanutta itsemurhien määrää.
Totta on, että tienpäällä tapahtuu paljon sellaisia ohituksia, mitkä itse ja monet muut jättäisi tekemättä.
Väitän, että näitä hulluja ohituksia syntyy siitäkin syystä, että nopeusrajoitukset ovat mitoitettu liian alas ja samanaikaisesti ikäkuskien (jotka ajavat vielä selvästi alle alhaisenkin rajoituksen) määrä on lisääntynyt. Liikennemäärä on kasvanut ja hyvät ohituspaikat ovat harvassa valtaosalla pääteistämme, mitkä ovat kapeita, kuin kusirännit.
Kun tuollaiselle tielle sitten osuu jonon veturiksi sellainen, jolla pää ei enää käänny sen vertaa, että näkisi peileistä, mitä takana tapahtuu. Sakkojen pelossa, tietämättömyys mittarivirheestä tai jostain muusta syystä ajaa varmuuden vuoksi alle rajoituksen ja luonnollisesi lähellä keskiviivaa, niin jollainhan siellä jonossa yleensä loppuu hermot.
Ainahan voidaan toki osoittaa syyttävällä sormella sitä ohittajaa, mutta jos muilla olisi vähänkään pelisilmää, niin tilanteilta usein vältyttäisiin.
Millä asenteella? Mielestäni kerroin vain vallitsevasta tilanteesta.
Edellähän kertoilit kuinka vallitseva nopeusrajoitus aiheuttaa sinulle ihmettelyä moottoritiellä, niin voi vain arvailla kuinka paljon päänvaivaa se sinulle tuottaa tavallisilla kaksikaistaisilla maanteillä missä rajoitus vaihtuu jatkuvasti. Kun sitten vielä vihjasit, että noudatat sääntöjä, niin päästään sitten siihen, että kun rajoituksesta ei näytä olevan täyttä varmuutta, niin ilmeisesti sitten pelaat varman päälle nopeuden suhteen ja jutuistasi saa sellaisen kuvan, että olet saavuttanut eläkeiän, niin taisi kalikka kolahtaa itseesi.
Juuri Suomen päästä päähän ajaneena olen kyllä Opelixin kanssa jossain määrin samoilla linjoilla, eli että se jonon kärjessä kyhjöttävä nelipyöräinen kylmälaukku/muu vastaava alinopeutta ajava hidaste voisi aivan hyvin jossain kohtaa ajaa vaikka bussipysäkille ja päästää sen tunnin takanaan kytänneen letkan ohi. Tietty jos vaan ymmärrys riittäisi tuohon. Ei vaan tunnu riittävän.
Esimerkkinä Kemi-->Oulu väli tällä viikolla. Letkaa veti vanha, arviolta 70-luvulla valmistettu asuntoauto, ja vitutus oli melko korkealla kun tuo kylmälaukku kulki max 90 km/h. Iin keskustassa on useampi kiertoliittymä, joiden jälkeen on heti bussipysäkki ja itse olisin vetänyt tuommoisen kohdalla sivuun ja päästänyt letkan ohi, varsinkin kun ympyrässä vauhtia tuolla kopperolla oli varmaan 10 km/h. Mutta kun ei vaan tajua.
Lopulta ohitin itse tuon saatanan murheenkryynin keltaisen viivan kohdalla kun ketään ei tullut vastaan, eikä kulkenut missään muuallakaan, nopeusrajoitus oli juuri noussut sataseen, mutta coolerilla oli tuolloin vauhtia noin 50 km/h.
Yksittäisestä leikkimökistä voi vielä päästä ohikin, mutta kun sellainen liimautuu rekan perään, niin sitten syntyy haastetta. Minulta ei koskaan ole riittänyt ymmärrystä niille karavaanereille, jotka eivät voi pitää kunnollista väliä edellä ajavaan, varsinkaan siihen raskaaseen kalustoon, kun hyvin on tiedossa, että suorituskyky ei riitä vilkkaampana aikana ohitukseen ja monella suurin sallittukin on 80km/h.
Toki suuressa joukosta löytyy muutamia fiksujakin kuljettajia, jotka joko pysähtyvät levennyksille tai ajavat pientareella päästääkseen takaa tulevat ohitse, mutta valitettavasti omien havaintojeni perusteella he kuuluvat vähemmistöön.
Yksikaistaisilta teiltä poistettava 100 h kokonaan, niin ohituksia ei tarvita.
Sinäkö kunkin ohitustarpeen määrität?
On totta, että raskaskalusto ym. alhaisemman nopeusluokan ajoneuvot lisäävät ohitustarvetta 100-alueella, mutta ohitukset ja tarpeet eivät poistu, vaikka 100:n rajoitukset poistettaisiin.
Yksikaistaisilta teiltä poistettava 100 h kokonaan, niin ohituksia ei tarvita.
Vielä kun asennetaan keskikaiteet, ohitus ei ole edes mahdollista! Sekös olisikin mukavaa.
Itse en juurikaan valitse tavoitenopeuttani sen mukaan onko tiepiiri arponut rajoitukseksi 100 vai 80, vaan omasta mielestäni sopivaa/riittävää nopeutta. Mutta sen olen huomannut että satasen alueella on vähemmän ohitustarvetta, ja raskaista pääsee helpommin ohi kun ei tarvita suuria ylinopeuksia.
Minä olen ajanut silloin kun ei ollut taajamien ulkopuolella nopeusrajoituksia ajaminen oli paljon rennompaa kun ei tarvinnut kytätä meneekö yli tai alinopeutta. Enerkia kriisin aikana keksittiin kattonopeus mistä on tullut vuosien aikana (eri hallitukse) tämä seksotu nopeusissa missä ei ole mitään selvää lokikkaa
Ensin esität nopeusrajoituksien laskua, arvostelit minun asennettani rajoituksiin, sekä hidastelijoihin ja nyt sitten hehkutat aikaa ilman rajoituksia ja pidät rajoituksia sekavana. Aika ristiriitaista juttua kirjoittelet.
Aikaisemmin toivoit minun pysyttelevän kotona, niin samaa täytyy nyt toivottaa sinullekin, kun rajoituksien havainnointi ja tasaisen nopeuden ylläpitäminen tuottaa sinulle niin paljon vaikeuksia, että pelkästään selkeyttämisen vuoksi kannatat korkeimpien rajoituksien alentamista!
Juuri Suomen päästä päähän ajaneena olen kyllä Opelixin kanssa jossain määrin samoilla linjoilla, eli että se jonon kärjessä kyhjöttävä nelipyöräinen kylmälaukku/muu vastaava alinopeutta ajava hidaste voisi aivan hyvin jossain kohtaa ajaa vaikka bussipysäkille ja päästää sen tunnin takanaan kytänneen letkan ohi. Tietty jos vaan ymmärrys riittäisi tuohon. Ei vaan tunnu riittävän.
Esimerkkinä Kemi-->Oulu väli tällä viikolla. Letkaa veti vanha, arviolta 70-luvulla valmistettu asuntoauto, ja vitutus oli melko korkealla kun tuo kylmälaukku kulki max 90 km/h. Iin keskustassa on useampi kiertoliittymä, joiden jälkeen on heti bussipysäkki ja itse olisin vetänyt tuommoisen kohdalla sivuun ja päästänyt letkan ohi, varsinkin kun ympyrässä vauhtia tuolla kopperolla oli varmaan 10 km/h. Mutta kun ei vaan tajua.
Lopulta ohitin itse tuon saatanan murheenkryynin keltaisen viivan kohdalla kun ketään ei tullut vastaan, eikä kulkenut missään muuallakaan, nopeusrajoitus oli juuri noussut sataseen, mutta coolerilla oli tuolloin vauhtia noin 50 km/h.
Olen periaatteessa samaa mieltä siitä, että selvästi alle rajoituksen ajavan olisi hyvä päästää jono ohi.
Muistaakseni Oulu-Kemi osuus on jokin aika sitten perusparanettu, tie on varsin hyvä ja 100 km/h rajoitettu. Muistanko oikein?
Poikkesiko asuntoauton nopeus jotenkin rekoista, joita ko. osuudella myös liikkuu runsaasti?
Aiheuttiko siis ärtymyksen se, että hidas ajoneuvo oli lomaileva kansalainen, eikä rekka? Rekathan eivät aja sivuun, eikä kukaan heiltä sellaista odotakaan.
On vakinopeussäädin ja navikaattoriin perustuva nopeus. Huomenna taas ruisaillaan!
Minullakin on, mutta rajoitukset selvitän kilvistä, koska en luota navigaattorin suorittamaan arvontaan. Jos sinä luotat, niin miksi sitten aikaisemmin kirjoitit: "Moottoritie 110 kesät talvet ei tarvi imetellä mikä nopeusrajoitus on voimassa"?
Yhdeksänkympin ja sadankympin nopeusrajoitukset voisi ottaa käyttöön. Todennäköisesti niitä kuitenkin sovelettaisiin alaspäin eikä ylöspäin. Mutta parempi miinus kymmenen kuin miinus kaksikymmentä.
Yhdeksänkympin ja sadankympin nopeusrajoitukset voisi ottaa käyttöön. Todennäköisesti niitä kuitenkin sovelettaisiin alaspäin eikä ylöspäin. Mutta parempi miinus kymmenen kuin miinus kaksikymmentä.
Tämä oli hieno ajatus sinulta
Mutta varmasti ylöspäinkin löytyisi sopivia kohteita, ja mieluummin 100=>90 kuin 80 jossa yksittäiset autoilijat joutuisivat painostuksen kohteeksi noudattaessaan lainsäädääntöä.
Peräkärryn vetäjät toki ovat yksi ryhmä joiden pitäisi ajaa 80 km/h, mutta kyllä osa heistä on valmis nykytilanteessakin ottamaan päiväsakkoja.
Yhdeksänkympin ja sadankympin nopeusrajoitukset voisi ottaa käyttöön. Todennäköisesti niitä kuitenkin sovelettaisiin alaspäin eikä ylöspäin. Mutta parempi miinus kymmenen kuin miinus kaksikymmentä.
Jos sadankympin rajoitus otettaisiin käyttöön, sadasta kahdestakympistä voitaisiin luopua. Kun katsoo autokantaa, suurimmalla osalla ei ole tarvetta ajaa kovempaa, mutta silti ajavat 120 tai 130. 110 in hyvä kruisailunopeus moottoritielle pitkälle matkalle. Nykyisellään 120km/h on selkeästi liian kova nopeus esim. Helsinki-Turku moottoritien vanhalla osuudella. Loppumatkalla se on ihan ok, mutta vähempikin riittäisi muillakin moottoriteillä. Ne jotka haluavat kotetella autonsa tai omia rajojaan moottoritiellä, ajavat kuitenkin 150 tai 200.
Hyvillä kaksikaistaisilla teillä 80 on turhan matelua, mutta havaintojeni mukaan suurin osa ajaakin noin 90 muutenkin. Olosuhteisiin nähden hitaasti ajavat rajoituksen noudattajat aiheuttavat jonoutumista. Voidaan toki spekuloida että jos rajoitusta nostettaisiin kympillä, ihmiset ajaisivat kympillä kovempaa, mutta todellisuudessa näin ei käy, kun tutkitaan keskinopeuksia 100 ja 80 osuuksilla.
Yleisnopeusrajoitusta on mielestäni turha laskea, koska lähes kaikkialla alkaa olemaan erillise nopeusrajoitus kyltit. Jos ei kuitenkaan ole erillisiä nopeusrajoitus kylttejä jostain syystä. Kahdeksan kympin rajoitus on hyvä kompromissi kokemukseni mukaan hiekkateillekin, jos tie on hyvässä kunnossa ja suora niin siinä pystyy ajamaan rennosti ihan hyvin kahdeksaa kymppiä. jOS tie on mutkasempi ja kapeampi niin saattaa 70km/ olla liikaakin rentoon matkan tekoon. Tälläisillä teillä on yleensä hyvin vähän liikennettä. Tälläisillä teillä sattuneet vakavammat onnettomuudet ovat johtuneet yleensä "ralliautoilijoista", joille ei riittäisi 120km/h nopeusrajoituskaa. Ja mitä tulee Päällystetyihin yleisnopeusrajoitus teihin. Tulee mieleen eräs Haminasta Metsäkylään oleva n.20km pätkä jossa oli yleisnopeusrajoitus 80km/h joka laskettiin 70km/h. Itse kuljin kyseisen pätkän useita kertoja päivässä monien eri henkilöiden kyydissä useita vuosia. Kukaan ei ole hiljentanut nopeuksiaan ja nopeudet pyörivät yleensä 90km/ molemminpuolin kesät talvet. Eikä siinä ole sattunut mitään onnettomuuksia ei ainakaan kymmeneen vuoteen. Ja eräs kuolemaan johtanut onnettomuus joka siinä tapahtui kymmenen vuotta sitten, johtui taas siitä että tällä mutkaisella mäkisellä pätkällä. Kyseiseen onnettomuuteen johti ohitustilanteessa paikallisen "ralliautoilijan" auton hallinnan menettäminen tolkuttomassa vaudissa muistaakseni vautia oli 150km/h:n molemmin puolin. Joillakin on ollut tapana tehdä siellä kyseenalaisia nopeus ennätyksi vauhdit ovat olleet parinsadan luokkaa ja kyseessä on nuoriso. Niin että ei se nopeusrajoituksen viilaaminen kymmenellä alaspäi auta mitään. Vika on ihan jossain muualla.
Yleisnopeusrajoitusta on mielestäni turha laskea, koska lähes kaikkialla alkaa olemaan erillise nopeusrajoitus kyltit. Jos ei kuitenkaan ole erillisiä nopeusrajoitus kylttejä jostain syystä. Kahdeksan kympin rajoitus on hyvä kompromissi kokemukseni mukaan hiekkateillekin, jos tie on hyvässä kunnossa ja suora niin siinä pystyy ajamaan rennosti ihan hyvin kahdeksaa kymppiä. jOS tie on mutkasempi ja kapeampi niin saattaa 70km/ olla liikaakin rentoon matkan tekoon. Tälläisillä teillä on yleensä hyvin vähän liikennettä. Tälläisillä teillä sattuneet vakavammat onnettomuudet ovat johtuneet yleensä "ralliautoilijoista", joille ei riittäisi 120km/h nopeusrajoituskaa. Ja mitä tulee Päällystetyihin yleisnopeusrajoitus teihin. Tulee mieleen eräs Haminasta Metsäkylään oleva n.20km pätkä jossa oli yleisnopeusrajoitus 80km/h joka laskettiin 70km/h. Itse kuljin kyseisen pätkän useita kertoja päivässä monien eri henkilöiden kyydissä useita vuosia. Kukaan ei ole hiljentanut nopeuksiaan ja nopeudet pyörivät yleensä 90km/ molemminpuolin kesät talvet. Eikä siinä ole sattunut mitään onnettomuuksia ei ainakaan kymmeneen vuoteen. Ja eräs kuolemaan johtanut onnettomuus joka siinä tapahtui kymmenen vuotta sitten, johtui taas siitä että tällä mutkaisella mäkisellä pätkällä. Kyseiseen onnettomuuteen johti ohitustilanteessa paikallisen "ralliautoilijan" auton hallinnan menettäminen tolkuttomassa vaudissa muistaakseni vautia oli 150km/h:n molemmin puolin. Joillakin on ollut tapana tehdä siellä kyseenalaisia nopeus ennätyksi vauhdit ovat olleet parinsadan luokkaa ja kyseessä on nuoriso. Niin että ei se nopeusrajoituksen viilaaminen kymmenellä alaspäi auta mitään. Vika on ihan jossain muualla.
130km/h moottoriteillä kesällä ja 110km/h talvella kuulostaa hyvältä. Suurimmassa osassa eurooppaa moottoriteiden rajoitus onkin 130km/h ja muutamassa hieman enemmänkin. Esim. Puolassa 140km/h. Turvallisuuteen tollanen kymmenenkilometrin nopeuden nosto ei vaikuta mitenkään huonontavasti. Kun nytkin olen ajellut Helsinkiin päin moottoritietä kesällä neljän viiden aikoihin iltapäivällä niin kyllä lähes kaikki henkilöautot ajoi noin sataaneljääkymppiä.Ei kukaan juurikaan kovempaakaan ja jokunen auto ajeli hiljempaa rekkojen perässä.130-140km/h on ilmeisesti yleisestihyväksytty hyvähkö matkanopeus. Ei liian kova rentoon matka-ajoon eikä tunnu ajaessa tuskastuttavan hitaalta. Saasteet ei siitä lisäänny, kun jonkun viherpiipertäjän laskelmissa. Mitä tulee pensankulutukseen jokainen maksaa yleensä bensansa itse niin että se on vapaa valinta mitä nopeuttta sitten haluaa ajaa.
130-140km/h on ilmeisesti yleisestihyväksytty hyvähkö matkanopeus. Ei liian kova rentoon matka-ajoon eikä tunnu ajaessa tuskastuttavan hitaalta. Saasteet ei siitä lisäänny, kun jonkun viherpiipertäjän laskelmissa. Mitä tulee pensankulutukseen jokainen maksaa yleensä bensansa itse niin että se on vapaa valinta mitä nopeuttta sitten haluaa ajaa.
Voitko perustella, miksi saasteet eivät lisäänny, vaikka polttoaineenkulutus kasvaa merkittävästi?
Jos kymmenen 10km/h nopeuden nosto ei vaikuta turvallisuuteen lainkaan huonontavasti, mikä sitten vaikuttaa, jos ylipäätään vaikuttaa?
AkiK:
Veikkaan 2x, mutta sinähän voit antaa tarkemmat luvut. Ruotsissa ne vain halkovat maata eivät painotu pelkästään yhdelle alueelle. Lisäksi pohjoiseen kulkeva E4 on isolta osin moottoritietä tai 3-kaistainen.
AkiK:
No sitähän minä olen koettanut monta kertaa sanoa, mutta olit kovasti puolustelit 100-rajoitusta turvallisuudella...
AkiK:
Ehkä kyse ei ollut nyt matkustamisesta Oulusta Helsinkiin, vaan siitä, että moottoritie olisi valtaosan Suomalaisista tavoitettavissa eikä painotu pelkästään Helsingin ympärille. Otin 4-tien vain esimerkkinä, luonnollisesti siihen liittyvät itä-länsi suunnassa kulkevat valtatiet olisivat myös Ruotsin tapaan leveämpiä ja/tai vähintään 3-kaistaisia.
AkiK:
MITÄ SITEN?! Sinä kysyit, että miksei minulle kelpaa Ruotsin systeemi (tarkoitit nopeuksia) ja minä vastasin, että kelpaa mainiosti, jos tieverkkokin olisi samaa tasoa.
AkiK:
No hyvä, että nyt tunnustat tosiasian.
AkiK:
Minä ymmärrän vallan hyvin! Missään vaiheessa en ole päivänselviä asioita kiistänyt.
AkiK:
Sitten sinun varmaan kannattaa kiinnittää enemmän huomiota omiin nopeuksiisi, ne kun ovat suurella todennäköisyydellä enemmän vaikutuksesi alla kuin niiden rattisten käytös.
Jaahas, nyt alkaa keskustelun taso olemaan sitä luokkaa, että tämä jää viimeiseksi vastaukseksi sinulle. Minun käyttämälläni nopeudella vain ei ole mitään tekemistä rattijuoppojen määrän tai niiden aiheuttamien onnettomuuksien kanssa.
AkiK:
Ei tarvitse katsella, kun kyse on sanan tarkoituksesta.
Tilannehan on silloin jopa varsin hyvä. Ruotsissa kun on liikennettäkin suunnilleen 2 x Suomen verran. Ei tiet missään maassa painotu alueille joissa ei asu paljon väkeä ja joissa liikenne on harvaa. Kyllä kaikkialla tienrakennus painottuu sinne missä on myös runsaammin liikennettä.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tiet voisivat Suomessa olla paljon paremmatkin ja paljon olisi tehtävää. Nykyisellään tuhlataan rahaa joka joudutaan maksamaan sitten joskus tulevaisuudessa kun tienkunnostus laiminlyödään. Mutta ymmärrän kyllä sen, ettei ole mitään järkeä panostaa valtavia summia uusiin teihin kaikkialla Suomessa, kun useimmilla nykyisilläkään ei edes ole koskaan ruuhkaa ja joiden varrella ei ole merkittävää elinkeinoelämää. Liikenne sujuu nykyisilläkin pääteillä varsin hyvin ja keskinopeuksia katsellessa niitä voi pitää varmasti ihan kohtuullisina. Ikinä ainakaan omalle kohdalleni ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa Lappiin ajaessa liikenne ei jotenkin olisi sujunut kun on päässyt Etelä-Suomesta eteenpäin. Eikä tilanne ole huono minusta edes aivan vilkkaimmillakaan teillä kuin hetkellisesti.
Varmuudella se on myös turvallisempi kuin 120, vaikka kohtaamisonnettomuuksia ei moottoriteillä yleensä synnykään. Paljon suurempi ongelma koskee kuitenkin 2-kaistaisia teitä, joissa sattuu suurin osa vakavista onnettomuuksista.
Suomeen ei nykyisillä liikennemäärillä edes tarvita uusia moottoriteitä, ne ovat järjettömän kalliita rakentaa. Kokonaisuuden kannalta parempi lopputulos saadaan kun samalla rahalla kunnostetaan huomattavasti pidemmät osuudet vähän kevyemmillä ratkaisuilla, esim. keskikaiteilla ja 4-kaistatien vähimmäisvaatimuksilla. Sillä rahalla millä tehdään 100 km moottoritietä tekee kaiketi vähintään 200-300 km tuollaista keskikaiteellista nelikaistaa.
Jos et ole sattunut huomaamaan viimeisinä vuosikymmeninä aika merkittävää muutosta Suomen asuinrakenteessa, niin sanotaan se nyt sitten niin, että nykyiset moottoritiet ovat kyllä valtaosan tavoitettavissa.
Asukasluvut lääneittäin:
Etelä-Suomen: 2,17 miljoonaa
Länsi-Suomen: 1,84 miljoonaa
Itä-Suomen: 0,57 miljoonaa
Oulun: 0,46 miljoonaa
Lapin: 0,18 miljoonaa
Ymmärrä nyt, että tiet rakennetaan tarpeiden mukaan ja ihan samaan tapaan tehdään myös Ruotsissa. Ei sielläkään moottoritietä rakenneta sinne, missä ei ole merkittävästi elinkeinoelämää tai ihmisiä.
Erolle on aika yksinkertainen syy: tieverkon pituudessa ei ole suurta eroa, mutta maksajia ja käyttäjiä on lähes 2x niin paljon. Etelä-Ruotsissa suhdeluku on vielä paljon suurempi.
Kun mennään sitten vaikkapa Saksaan, saadaan samalle tieverkon kokonaispituudelle jo 18x saman verran maksajia ja käyttäjiä.
On siis päivänselvää että eroja täytyykin olla ja niille on myös tarve- ja talouslähtöinen selitys. Sinä vain kuvittelet, että noilla talouden tosiasioilla ei ole mitään väliä ja tiet voidaan rakennella niistä riippumatta, ainakin Ruottissa.
Kukaan ei ole väittänytkään että voisit vaikuttaa rattiksien määrään tai niiden aiheuttamien onnettomuuksien määrään. Sen sijaan voit omalta osaltasi olennaisesti vaikuttaa onnettomuuden seurauksiin, jos sellaiseen sattuisit joutumaan. Siinä kohtaa sinua ei lohduta se tieto, että et ollut syyllinen. Paljon enemmän auttaa se, kun olet valinnut nopeutesi oikein ja siten pienentänyt merkittävästi loukkaantumisriskiäsi.
Päätie on se tie jolla on päätien numero. Pääväylät ovat minusta niitä, joissa kulkee valtaosa liikenteestä.
AkiK:
Kysehän ei ole pelkistä moottoriteistä. Ruotsissa on myös huomattava määrä 3-kaistaisia keskikaideteitä minkä lisäksi myös monet 2-kaistaiset ovat leveämpiä, kuin meillä.
AkiK:
Ruuhka on hyvin häilyvä käsite. Voidaan ajatella, että Suomen moottoriteilläkään ei ole ruuhkaa, kuin Juhannuksena ulosmenoväylillä.
Ongelma kapeilla 2-kaistateillä on siinä, että yksikin matelija saa aikaiseksi paikallisen ruuhkan, kun ohituspaikkoja ei ole.
AkiK:
Oletan, että asut Helsinginseudulla. Sinulla on varmasti kattava kokemus Tampereen yläpuolella tapahtuvasta liikenteestä.
AkiK:
Minäkin olen säännöllisesti vieraillut Helsingissä ja Turussa eikä moottoriteillä mitään ruuhkaa ole ollut.
AkiK:
Samaan aikaan et näe mitään ongelmaa Suomen tieverkossa... Heh heh.
AkiK:
Koeta nyt jo pikku hiljaa tajuta, että MINÄ EN OLE MISSÄÄN VAIHEESSA EHDOTTANUT MOOTTORITEIDEN LISÄÄMISTÄ! Kyse oli Ruotsin alhaisemmista rajoituksista eikä mistään muusta!
AkiK:
Minulle kelpaisi vallan mainiosti 3-kaistaiset keskikaidetiet, kelpaisi myös leveäkaistatiet ilman keskikaidetta, pääasia, että hitaammista pääsisi ohitse ja nopeammille voisi antaa kunnolla tietä. Niin kauan, kun meidän "valtatiemme ja kantatiemme" on pääosin 2-kaistaisia kusirännejä ei todellakaan tarvita lisäkiusana alhaisempia rajoituksia.
AkiK:
No, minä tarkoitin pääväylillä pääteitä. Sinä siis pelkkiä moottoriteitä.
Olen monesti ehdottanut, että autoissa voisi olla automaattinen maksiminopeuden säätö, eli autolla ei voisi ajaa ylinopeutta. Tämä poistaisi koko ylinopeuskysymyksen (mikä on tietysti syy, miksi tällaisia laitteita ei autoihin tule - ylinopeuksista hyötyy moni eri taho). Olen laajentanut ehdotustani siten, että järjestelmä voisi säädellä muitakin asioita kuin nopeutta. Se voisi estää risteyskolarit ja ohituskolarit ja monet muutkin onnettomuudet järjestelmän kattavuudesta riippuen.
Olen myös esittänyt järjestelmään tiettyjä lievennyksiä. Yksi olisi se, että nopeusrajoitukset eivät olisi samalla tavalla kiveen hakattuja kuin nykyisin. Järjestelmä ottaisi huomioon autoilijoiden todelliset nopeudet ja rukkaisi nopeusrajoitusta autoilijoiden toiveiden eli ajotavan mukaiseksi. Autoilijat siis itse säätäisivät nopeusrajoituksensa.
Mieleeni tuli vielä yksi ehdotus järjestelmään liittyen, joten siksi kirjoitan tämän jutun. Ehdotus on tosin vain pientä hienosäätöä aikaisemmin esittämääni.
Järjestelmä voisi ottaa olosuhteet nykyistä paremmin huomioon päättäessään, mitä nopeutta auto tietyssä paikassa saa kulkea. Nykyisinhän tilanne on se, että nopeusrajoitus on sama pimeällä huonokuntoisella tiellä räntäsateessa ja ruuhkassa - kuin valoisana kesäaamuna juuri uusitulla autiolla maantiellä, jossa muuta liikennettä ei juuri ole. Edellisessä tapauksessa jopa 80 kilometriä tunnissa saattaa tuntua liian suurelta nopeudelta, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa voi turvallisesti huristella vaikka 120 kilometrin tuntinopeutta. Rajoitus on kuitenkin aina sama 80 kilometriä tunnissa, eli jälkimmäisen tapauksen kuljettaja menettää ajokorttinsa, vaikka ajaminen olisi täysin turvallista.
Muuttuvat nopeusrajoitukset ovat huono ratkaisu edellä mainittuun ongelmaan, koska ne eivät ota huomioon kaikkea, ja muuttuminen tapahtuu vain alaspäin ja koko tieosuudella.
Automaattinen järjestelmä voisi olla tarkempi ja joustavampi ja paremmin olosuhteet huomioon ottava. Sen tietokantaan olisi voitu syöttää tieto jokaisesta metristä maantietä ja arvio, kuinka kovaa missäkin paikassa voi huoletta tietyissä olosuhteissa ajaa. Jopa auton ominaisuudet voitaisiin ottaa huomioon. Ja jos laite edellyttäisi sirullisen ajokortin panemista lukulaitteeseen, myös kuljettajan ominaisuudet kuten ajokokemus voitaisiin ottaa huomioon. Järjestelmä sallisi erilaisia nopeuksia erilaisissa olosuhteissa erilaisille autoille ja erilaisille kuljettajille. Tästä mahdollisesti aiheutuvat ylimääräiset ohitukset eivät olisi turvallisuusriski, koska järjestelmä ei sallisi vaarallisia ohituksia - viime kädessä se estäisi ohituskolarin myös toisen auton nopeutta säätämällä.
Tällainen autojen kauko-ohjausjärjestelmä poistaisi liikennekuolemat lähes kokonaan, kunhan järjestelmä olisi täydessä käytössä ja asennettu kaikkiin (museoautoja lukuun ottamatta) autoihin. 20-30 vuoden päästä nollavisio olisi niin lähellä kuin se käytännössä voi olla. Täydellisesti siihen ei päästä, koska mikään järjestelmä ei voi estää jotain ihmistä horjahtamasta bussin alle tai hyppäämästä sillalta rekan eteen. Tarvittaisiin paljon aitoja ja muureja, mutta aina jokin aukko jostakin löytyy.
Tällaisia järjestelmiä ei tulla toteuttamaan, koska niin monet hyötyvät nykyisestä asiantilasta. Valtio saa sakkotuloja. Poliisi saa nautiskella takaa-ajoista ja ylinopeutta ajavien ihmisten nöyryyttämisestä. Lehdet saavat etusivun juttuja onnettomuuksista ja julkkisten ylinopeuskäryistä, ja sähköinen Media saa Tosi-TV -ohjelmia, jotka ovat samalla myös piilopropagandaa poliisin ehdottoman vallan puolesta. Liikenteen tiukat ja joiltakin osin järjettömän tiukat säännöt ovat erinomaista tottelevaisuuskoulutusta, jolla kansalaisista kasvatetaan alistuvia robotteja. Rikkaat ihmiset saavat pönkitettyä egoaan tietoisuudella, että heidän tehokas luxus-Audinsa kulkee kovaa ja hakkaa köyhien rääpäleautot. Autotehtaat saavat voittoja myydessään ihmisille ylitehokkaita kalliita autoja (statussymboleja), joiden tehoa ja nopeutta ihmiset tarvitsevat korkeintaan mielikuvitustasolla - tai päättäessään päivänsä rekan nokkaan.
Oletko tosissasi SO?
Ajelet kilpaa muiden kanssa, mutta silti ehdotat autoihin rajoittimia? Eikö olisi huomattavasti tehokkaampi tapa hoitaa asia kuntoon ihan ilmaiseksi ja omaehtoisesti. Kun alat edes yrittää noudattaa sääntöjä, poistuu sinun osaltasi suurin osa ongelmista ilman kallista ja monimutkaista säätelyjärjestelmää. En minä ainakaan halua maksaa tuollaisen järjestelmän rakentamista varsinkaan tilanteessa, jossa valtio syö muutenkin velaksi.
Tiedätkö, mitkä muuttujat huomioidaan kun muuttuvan rajoituksen suuruus määritellään? Muuttuvat rajoitukset eivät muutu kerraallan koko tieosuudelle. Jokaista merkkiä voidaan tarvittaessa säätää erikseen. Tietenkään kovin pienipiirteinen muuttelu ei ole viisasta. Tämän ymärrät, jos luet hiukan liikennepsykologiaa.
Nopeusrajoitus on suurin sallittu nopeus, joka varsinkaan muuttuvien kohdalla ei voi joustaa ylöspäin.
Sellaista nopeutta, jota tietyissä olosuhteissa voi huoletta ajaa, ei ole olemassa.
Järjestelmää ei tulla rakentamaan, mutta eri syistä kuin arvelet. Ensinnäkin se on kohtuuttoman kallis, ellei mahdoton toteuttaa. Lisäksi se ei ole tarkoituksenmukainen. Ota siis ennen tuollaisten ajatusten kehittelyä vastuu itsestäsi ja ajotavastasi, palataan sen jälkeen asiaan.
Herbert:
En halua noudattaa sääntöjä. Siitä on kyse.
Totta kai pystyisin suurin piirtein ajamaan nopeusrajoituksien mukaan, jos haluaisin. Tahattomia ylinopeuksia tietenkin joskus sattuisi, jos en huomaisi rajoitusmerkkiä tai en muistaisi katsoa mittaria. Mutta suurin piirtein pystyisin noudattamaan nopeusrajoituksia.
Haluan tehdä asiat hyvin tai ei ollenkaan. Inhoan hutilointia ja huolimatonta "sinne päin" tyyliä. Ja nopeusrajoituksen noudattaminen niin kuin ihmiset sitä "noudattavat", on juuri tätä. Eli joko noudatetaan tai ei noudateta - mutta ei valheellisesti kuvitella että noudatetaan, jos ei oikeasti noudateta.
En halua enkä pysty valehtelemaan itselleni, että ajaminen tietyllä nopeudella on erityisen vaarallista pelkästään siksi, että tien varressa on jokin peltilätkä, jos maatiellä ja liikenteessä ei näy olevan mitään sellaista, joka tekisi ajamisen vaaralliseksi. Uskomisen peltilätkän ihmeitä tekevään voimaan tekee entistäkin vaikeammaksi se, että peltilätkiä vaihdellaan. Yhtenä vuonna vaarallisen nopeuden raja kulkee tietyssä lukemassa, ja seuraavana vuonna se ehkä kulkee toisessa nopeudessa jne. Ja syksyllä ja kevällä raja pomppailee suuntaan ja toiseen, vaikka olosuhteissa ei juuri sillä hetkellä tapahdu mitään erikoista.
Peltilätkän tärkein merkitys on se, että kaikille tienkäyttäjille on yhteiset säännöt. On sitten toisarvoista, lukeeko siinä 80 vai 100. Ongelmia aiheuttaa kuitenkin sooloilu, kuten sinun esimerkkisi toisessa ketjussa osoittaa.
Herbert:
Olen samaa mieltä tärkeimmästä merkityksestä, ja koska luku on toisarvoinen, niin vaihdetaan se 80 -> 100.
Opelixi:
Mitä ihmettä opelix, etkö selviä ajamisesta ilman tietoa vallitsevasta nopeusrajoituksesta? Kohtalaisen kokeneen kuskin pitäisi kyllä osata hahmottaa sopiva nopeus ilmankin.
just drive:
Erehdyt henkilöstä. Se oli nimimerkki "Quu...", jolle rajoitukset tuottivat päänvaivaa.
Oikeassa olet, että kohtalaisen kokenut kuljettaja osaa hahmottaa sopivan nopeuden ilman rajoituksiakin, mutta valitettavasti se ei kelpaa viranomaisille.
Quu...:
Ja sinähän et riko sääntöjä, ethän?
Poliisit ja media tosiaan ajoittain väittää, että välinpitämättömyys liikenteessä on lisääntynyt, mutta minua kiinnoistaisi tietää, että johtuuko kasvu kasvaneesta liikennemäärästä vai onko piittaamattomuus lisääntynyt , myös suhteessa liikennemäärään?
Ja jos näin on, niin olisikohan osa syynä nopeusarjoituksien lasku ja kasvanut liikennemäärä (seniilit ym. hidastelijat alkavat enenemässä määrin haitata muuta liikennettä, kun tieverkko ei ole kehittynyt samaa vauhtia liikennemäärän kasvun kanssa)?
Quu...:
Nokkakolarien suuri suhteellinen osuus johtuu pitkälti siitä, että muut onnettomuudet ovat vähentyneet. Lehtijuttujen perusteella voisin veikata myös kasvanutta itsemurhien määrää.
Totta on, että tienpäällä tapahtuu paljon sellaisia ohituksia, mitkä itse ja monet muut jättäisi tekemättä.
Väitän, että näitä hulluja ohituksia syntyy siitäkin syystä, että nopeusrajoitukset ovat mitoitettu liian alas ja samanaikaisesti ikäkuskien (jotka ajavat vielä selvästi alle alhaisenkin rajoituksen) määrä on lisääntynyt. Liikennemäärä on kasvanut ja hyvät ohituspaikat ovat harvassa valtaosalla pääteistämme, mitkä ovat kapeita, kuin kusirännit.
Kun tuollaiselle tielle sitten osuu jonon veturiksi sellainen, jolla pää ei enää käänny sen vertaa, että näkisi peileistä, mitä takana tapahtuu. Sakkojen pelossa, tietämättömyys mittarivirheestä tai jostain muusta syystä ajaa varmuuden vuoksi alle rajoituksen ja luonnollisesi lähellä keskiviivaa, niin jollainhan siellä jonossa yleensä loppuu hermot.
Ainahan voidaan toki osoittaa syyttävällä sormella sitä ohittajaa, mutta jos muilla olisi vähänkään pelisilmää, niin tilanteilta usein vältyttäisiin.
Quu...:
Millä asenteella? Mielestäni kerroin vain vallitsevasta tilanteesta.
Edellähän kertoilit kuinka vallitseva nopeusrajoitus aiheuttaa sinulle ihmettelyä moottoritiellä, niin voi vain arvailla kuinka paljon päänvaivaa se sinulle tuottaa tavallisilla kaksikaistaisilla maanteillä missä rajoitus vaihtuu jatkuvasti. Kun sitten vielä vihjasit, että noudatat sääntöjä, niin päästään sitten siihen, että kun rajoituksesta ei näytä olevan täyttä varmuutta, niin ilmeisesti sitten pelaat varman päälle nopeuden suhteen ja jutuistasi saa sellaisen kuvan, että olet saavuttanut eläkeiän, niin taisi kalikka kolahtaa itseesi.
Juuri Suomen päästä päähän ajaneena olen kyllä Opelixin kanssa jossain määrin samoilla linjoilla, eli että se jonon kärjessä kyhjöttävä nelipyöräinen kylmälaukku/muu vastaava alinopeutta ajava hidaste voisi aivan hyvin jossain kohtaa ajaa vaikka bussipysäkille ja päästää sen tunnin takanaan kytänneen letkan ohi. Tietty jos vaan ymmärrys riittäisi tuohon. Ei vaan tunnu riittävän.
Esimerkkinä Kemi-->Oulu väli tällä viikolla. Letkaa veti vanha, arviolta 70-luvulla valmistettu asuntoauto, ja vitutus oli melko korkealla kun tuo kylmälaukku kulki max 90 km/h. Iin keskustassa on useampi kiertoliittymä, joiden jälkeen on heti bussipysäkki ja itse olisin vetänyt tuommoisen kohdalla sivuun ja päästänyt letkan ohi, varsinkin kun ympyrässä vauhtia tuolla kopperolla oli varmaan 10 km/h. Mutta kun ei vaan tajua.
Lopulta ohitin itse tuon saatanan murheenkryynin keltaisen viivan kohdalla kun ketään ei tullut vastaan, eikä kulkenut missään muuallakaan, nopeusrajoitus oli juuri noussut sataseen, mutta coolerilla oli tuolloin vauhtia noin 50 km/h.
Juuri tuollaisia tilanteita tarkoitin.
Yksittäisestä leikkimökistä voi vielä päästä ohikin, mutta kun sellainen liimautuu rekan perään, niin sitten syntyy haastetta. Minulta ei koskaan ole riittänyt ymmärrystä niille karavaanereille, jotka eivät voi pitää kunnollista väliä edellä ajavaan, varsinkaan siihen raskaaseen kalustoon, kun hyvin on tiedossa, että suorituskyky ei riitä vilkkaampana aikana ohitukseen ja monella suurin sallittukin on 80km/h.
Toki suuressa joukosta löytyy muutamia fiksujakin kuljettajia, jotka joko pysähtyvät levennyksille tai ajavat pientareella päästääkseen takaa tulevat ohitse, mutta valitettavasti omien havaintojeni perusteella he kuuluvat vähemmistöön.
Quu...:
Sinäkö kunkin ohitustarpeen määrität?
On totta, että raskaskalusto ym. alhaisemman nopeusluokan ajoneuvot lisäävät ohitustarvetta 100-alueella, mutta ohitukset ja tarpeet eivät poistu, vaikka 100:n rajoitukset poistettaisiin.
Quu...:
Vielä kun asennetaan keskikaiteet, ohitus ei ole edes mahdollista! Sekös olisikin mukavaa.
Itse en juurikaan valitse tavoitenopeuttani sen mukaan onko tiepiiri arponut rajoitukseksi 100 vai 80, vaan omasta mielestäni sopivaa/riittävää nopeutta. Mutta sen olen huomannut että satasen alueella on vähemmän ohitustarvetta, ja raskaista pääsee helpommin ohi kun ei tarvita suuria ylinopeuksia.
Quu...:
Ensin esität nopeusrajoituksien laskua, arvostelit minun asennettani rajoituksiin, sekä hidastelijoihin ja nyt sitten hehkutat aikaa ilman rajoituksia ja pidät rajoituksia sekavana. Aika ristiriitaista juttua kirjoittelet.
Aikaisemmin toivoit minun pysyttelevän kotona, niin samaa täytyy nyt toivottaa sinullekin, kun rajoituksien havainnointi ja tasaisen nopeuden ylläpitäminen tuottaa sinulle niin paljon vaikeuksia, että pelkästään selkeyttämisen vuoksi kannatat korkeimpien rajoituksien alentamista!
Umppatipumppa:
Olen periaatteessa samaa mieltä siitä, että selvästi alle rajoituksen ajavan olisi hyvä päästää jono ohi.
Muistaakseni Oulu-Kemi osuus on jokin aika sitten perusparanettu, tie on varsin hyvä ja 100 km/h rajoitettu. Muistanko oikein?
Poikkesiko asuntoauton nopeus jotenkin rekoista, joita ko. osuudella myös liikkuu runsaasti?
Aiheuttiko siis ärtymyksen se, että hidas ajoneuvo oli lomaileva kansalainen, eikä rekka? Rekathan eivät aja sivuun, eikä kukaan heiltä sellaista odotakaan.
Quu...:
Minullakin on, mutta rajoitukset selvitän kilvistä, koska en luota navigaattorin suorittamaan arvontaan. Jos sinä luotat, niin miksi sitten aikaisemmin kirjoitit: "Moottoritie 110 kesät talvet ei tarvi imetellä mikä nopeusrajoitus on voimassa"?
Yhdeksänkympin ja sadankympin nopeusrajoitukset voisi ottaa käyttöön. Todennäköisesti niitä kuitenkin sovelettaisiin alaspäin eikä ylöspäin. Mutta parempi miinus kymmenen kuin miinus kaksikymmentä.
SO2001:
Tämä oli hieno ajatus sinulta
Mutta varmasti ylöspäinkin löytyisi sopivia kohteita, ja mieluummin 100=>90 kuin 80 jossa yksittäiset autoilijat joutuisivat painostuksen kohteeksi noudattaessaan lainsäädääntöä.
Peräkärryn vetäjät toki ovat yksi ryhmä joiden pitäisi ajaa 80 km/h, mutta kyllä osa heistä on valmis nykytilanteessakin ottamaan päiväsakkoja.
SO2001:
Jos sadankympin rajoitus otettaisiin käyttöön, sadasta kahdestakympistä voitaisiin luopua. Kun katsoo autokantaa, suurimmalla osalla ei ole tarvetta ajaa kovempaa, mutta silti ajavat 120 tai 130. 110 in hyvä kruisailunopeus moottoritielle pitkälle matkalle. Nykyisellään 120km/h on selkeästi liian kova nopeus esim. Helsinki-Turku moottoritien vanhalla osuudella. Loppumatkalla se on ihan ok, mutta vähempikin riittäisi muillakin moottoriteillä. Ne jotka haluavat kotetella autonsa tai omia rajojaan moottoritiellä, ajavat kuitenkin 150 tai 200.
Hyvillä kaksikaistaisilla teillä 80 on turhan matelua, mutta havaintojeni mukaan suurin osa ajaakin noin 90 muutenkin. Olosuhteisiin nähden hitaasti ajavat rajoituksen noudattajat aiheuttavat jonoutumista. Voidaan toki spekuloida että jos rajoitusta nostettaisiin kympillä, ihmiset ajaisivat kympillä kovempaa, mutta todellisuudessa näin ei käy, kun tutkitaan keskinopeuksia 100 ja 80 osuuksilla.
Yleisnopeusrajoitusta on mielestäni turha laskea, koska lähes kaikkialla alkaa olemaan erillise nopeusrajoitus kyltit. Jos ei kuitenkaan ole erillisiä nopeusrajoitus kylttejä jostain syystä. Kahdeksan kympin rajoitus on hyvä kompromissi kokemukseni mukaan hiekkateillekin, jos tie on hyvässä kunnossa ja suora niin siinä pystyy ajamaan rennosti ihan hyvin kahdeksaa kymppiä. jOS tie on mutkasempi ja kapeampi niin saattaa 70km/ olla liikaakin rentoon matkan tekoon. Tälläisillä teillä on yleensä hyvin vähän liikennettä. Tälläisillä teillä sattuneet vakavammat onnettomuudet ovat johtuneet yleensä "ralliautoilijoista", joille ei riittäisi 120km/h nopeusrajoituskaa. Ja mitä tulee Päällystetyihin yleisnopeusrajoitus teihin. Tulee mieleen eräs Haminasta Metsäkylään oleva n.20km pätkä jossa oli yleisnopeusrajoitus 80km/h joka laskettiin 70km/h. Itse kuljin kyseisen pätkän useita kertoja päivässä monien eri henkilöiden kyydissä useita vuosia. Kukaan ei ole hiljentanut nopeuksiaan ja nopeudet pyörivät yleensä 90km/ molemminpuolin kesät talvet. Eikä siinä ole sattunut mitään onnettomuuksia ei ainakaan kymmeneen vuoteen. Ja eräs kuolemaan johtanut onnettomuus joka siinä tapahtui kymmenen vuotta sitten, johtui taas siitä että tällä mutkaisella mäkisellä pätkällä. Kyseiseen onnettomuuteen johti ohitustilanteessa paikallisen "ralliautoilijan" auton hallinnan menettäminen tolkuttomassa vaudissa muistaakseni vautia oli 150km/h:n molemmin puolin. Joillakin on ollut tapana tehdä siellä kyseenalaisia nopeus ennätyksi vauhdit ovat olleet parinsadan luokkaa ja kyseessä on nuoriso. Niin että ei se nopeusrajoituksen viilaaminen kymmenellä alaspäi auta mitään. Vika on ihan jossain muualla.
Yleisnopeusrajoitusta on mielestäni turha laskea, koska lähes kaikkialla alkaa olemaan erillise nopeusrajoitus kyltit. Jos ei kuitenkaan ole erillisiä nopeusrajoitus kylttejä jostain syystä. Kahdeksan kympin rajoitus on hyvä kompromissi kokemukseni mukaan hiekkateillekin, jos tie on hyvässä kunnossa ja suora niin siinä pystyy ajamaan rennosti ihan hyvin kahdeksaa kymppiä. jOS tie on mutkasempi ja kapeampi niin saattaa 70km/ olla liikaakin rentoon matkan tekoon. Tälläisillä teillä on yleensä hyvin vähän liikennettä. Tälläisillä teillä sattuneet vakavammat onnettomuudet ovat johtuneet yleensä "ralliautoilijoista", joille ei riittäisi 120km/h nopeusrajoituskaa. Ja mitä tulee Päällystetyihin yleisnopeusrajoitus teihin. Tulee mieleen eräs Haminasta Metsäkylään oleva n.20km pätkä jossa oli yleisnopeusrajoitus 80km/h joka laskettiin 70km/h. Itse kuljin kyseisen pätkän useita kertoja päivässä monien eri henkilöiden kyydissä useita vuosia. Kukaan ei ole hiljentanut nopeuksiaan ja nopeudet pyörivät yleensä 90km/ molemminpuolin kesät talvet. Eikä siinä ole sattunut mitään onnettomuuksia ei ainakaan kymmeneen vuoteen. Ja eräs kuolemaan johtanut onnettomuus joka siinä tapahtui kymmenen vuotta sitten, johtui taas siitä että tällä mutkaisella mäkisellä pätkällä. Kyseiseen onnettomuuteen johti ohitustilanteessa paikallisen "ralliautoilijan" auton hallinnan menettäminen tolkuttomassa vaudissa muistaakseni vautia oli 150km/h:n molemmin puolin. Joillakin on ollut tapana tehdä siellä kyseenalaisia nopeus ennätyksi vauhdit ovat olleet parinsadan luokkaa ja kyseessä on nuoriso. Niin että ei se nopeusrajoituksen viilaaminen kymmenellä alaspäi auta mitään. Vika on ihan jossain muualla.
130km/h moottoriteillä kesällä ja 110km/h talvella kuulostaa hyvältä. Suurimmassa osassa eurooppaa moottoriteiden rajoitus onkin 130km/h ja muutamassa hieman enemmänkin. Esim. Puolassa 140km/h. Turvallisuuteen tollanen kymmenenkilometrin nopeuden nosto ei vaikuta mitenkään huonontavasti. Kun nytkin olen ajellut Helsinkiin päin moottoritietä kesällä neljän viiden aikoihin iltapäivällä niin kyllä lähes kaikki henkilöautot ajoi noin sataaneljääkymppiä.Ei kukaan juurikaan kovempaakaan ja jokunen auto ajeli hiljempaa rekkojen perässä.130-140km/h on ilmeisesti yleisestihyväksytty hyvähkö matkanopeus. Ei liian kova rentoon matka-ajoon eikä tunnu ajaessa tuskastuttavan hitaalta. Saasteet ei siitä lisäänny, kun jonkun viherpiipertäjän laskelmissa. Mitä tulee pensankulutukseen jokainen maksaa yleensä bensansa itse niin että se on vapaa valinta mitä nopeuttta sitten haluaa ajaa.
pekkinen-77:
Voitko perustella, miksi saasteet eivät lisäänny, vaikka polttoaineenkulutus kasvaa merkittävästi?
Jos kymmenen 10km/h nopeuden nosto ei vaikuta turvallisuuteen lainkaan huonontavasti, mikä sitten vaikuttaa, jos ylipäätään vaikuttaa?