Vastakysymys milloin itse olet tehnyt viimeksi samanlaisen 3-4 talvea kestävän kokeilun nastoilla?
Kysymys ei ollut minulle, mutta mitä sillä kokeella voisi saavuttaa? Nastojen etuna on kovemmat ajonopeudet vaarallisimmalla jääkelillä ja nastattomuuden etuna on se että tienpintaa ei kohdistu eroosiota, eli asfalttia ei kuluteta pölyksi tai tuoteta taajamaympäristöön turhaa liikennemelusaastetta.
Itse kokeilin lähteekö auto liikkeelle jäiseen ylämäkeen kitkarenkailla (selvisin jalkaisin liukastumatta autooni ), ja kyllä se varovaisuutta noudattamalla lähti liikkeelle. Naapurin nastarengasautoilijaa autoin samankaltaisessa tilanteessa, tosin heillä nuo perusasiat olivat täysin hukassa (minne hiekkaa kuuluu laittaa jne. ).
Kolme seikkaa mitkä kitka / nastakeskustelussa jäävät vähälle huomiolle on minkä merkkisistä, ikäisistä ja jos nastattomista niin minkä tyyppisistä renkaista keskustellaan.
Ulkoilua harrastavana voi huomata että hyvät talvikengät pitävät liukkaallakin hyvin vaikkei ne olisikaan nastalliset.
Ulkoilua harrastavana voin sanoa, että etenkin viime "talven" lopussa ulkoilupoluilla olisi pariin kertaan ihan oikeasti tarvinnut nastoitetut lenkkarit. Nastattomilla oli jokseenkin vaarallista vedellä pitkin laminaattirakennetta, jossa on kivituhka alla, kovahko jää välissä ja vesi pinnassa. Vaelluskengissä oli liian kova pohja (eikä niillä juosta), ja pehmeäpohjaiset talviulkoilukengätkin vaativat rauhallista kävelyä.
Testien mukaan sama pätee renkaisiin. Näyttää siltä, että jos tuollaista joutuu enemmän ajamaan, pitää olla nastat. Se on sitten eri juttu, että suurin osa autoilijoista ei joudu, jolloin ko. keli on huono argumentti nastojen puolesta yleisesti.
(Mitä muuten niihin kesärenkaisiin tulee, niin tuo "niilläkin pärjää, jos on varovainen" on kyllä aika pitkälle venytetty käsite. Muutama talvi takaperin märkää ensilunta tupsahti kymmenen senttiä, ja minulla oli uudet testeissä hyvin pärjänneet kesärenkaat alla. Ei niillä kulkemista kaupunkiliikenteessä enää pärjäämiseksi voinut sanoa, liikennevaloihin pysähtyminen alamäkeen oli aivan hilkulla, ja kotipihan ylämäen nouseminen jäi tekemättä. Talvirenkaille keli oli ihan ok, mutta kesärenkailla olin ihan puhdas tientukko.)
Nastat on yksi juttu, mutta usein on tuotu esille myös kumin kovettuminen. Kitkat kovettuu myös.
Viittasit varmaan tähän kuvaan? Valitettavasti kuva ei ole tarkka, taisin ottaa kännyllä. 4v vanhat Nokiat, romutettu jo. 60.000km ja neljä vuotta, voisiko joku laittaa vastaavista kitkoista kuvan?
Testissä se vie voiton sileällä jäällä. Mutta mitä voitettavaa liikenteessä on? Tosin onhan niitä tehoiltaan ylimitoitettuja autoja liikenteessä sen verran että pelkistä renkaista puhuminen ei riitä perustelemaan hyvää valintaa, on syytä keskustella myös kuljettajan ominaisuuksista.
Tuskin on mitään yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on hyvä talvirengas liikenteessä, koska se riippuu kovin paljon kulkijan tarpeista. Rauhallisilla maanteillä ajettaessa pidon rajojen kokeilu on ihan kuskista kiinni. Jääkelien sijaan tärkeintä voi olla renkaan käytös loskakerroksen kanssa.
Tiheässä kaupunkiajossa taas kuskista riippumattomia yllättäviä tilanteita tulee eteen paljon enemmän, mutta teiden kunnossapitokin on yleensä toisenlaista. Pidon rajoja tulee koeteltua erityisesti liikennevalolähdöissä, jos tie on kiillotettu. Kaupungissa pitkittäispidolla on enemmän merkitystä, maantiellä suurempi riski on ajaa pusikkoon poikittaispidon kadottua. (Maantiellä suistutaan tieltä, kaupungissa ajetaan peräänajoja.)
Minua esimerkiksi ei juurikaan kiinnosta talvirenkaan pito asvaltilla, jos se ei ole aivan totaalinen luistin. Varsinkin märkään asvalttiin pitää talvella kuitenkin pääosin suhtautua niin, että se voi olla jäinenkin ja sovittaa ajotapa sen mukaan. En muista koskaan luistelleeni talvirenkailla märällä asvaltilla. (Kesärenkailla on kyllä joskus meinattu vetää piruettia, mutta se on ihan puhtaasti vika oikean jalan ojentajassa.)
Se on kyllä ilahduttavaa, että kitkarenkaat ovat kehittyneet tällaista vauhtia.
Jonkun verran ollut kommenttia "ohuesta" jäästä johon nasta ei pure. Kuinka ohuesta jäästä on kyse? Nykynastojen ulkonema ei taida montaa millia olla.
Ulkonemalla ei ole ohuen pintajään tapauksessa merkitystä. Nastan kärki painuu renkaan pinnan tasalle, kun alla on asvalttia ja ohuen jään tapauksessa ulkonee vain sen jään paksuuden verran. Useimmiten merkityksettömän vähän.
Jonkun verran ollut kommenttia "ohuesta" jäästä johon nasta ei pure. Kuinka ohuesta jäästä on kyse? Nykynastojen ulkonema ei taida montaa millia olla.
Ulkonemalla ei ole ohuen pintajään tapauksessa merkitystä. Nastan kärki painuu renkaan pinnan tasalle, kun alla on asvalttia ja ohuen jään tapauksessa ulkonee vain sen jään paksuuden verran. Useimmiten merkityksettömän vähän.
Nykynastoissa ei olekaan mitään "naskali" efektiä (uppoaa jäähän ja pitää sitä kautta) vaan nastan reuna tarraa alustaan kiinni.
Vastakysymys milloin itse olet tehnyt viimeeksi samanlaisen 3-4 talvea kestävän kokeilun nastoilla?
20 vuotta sitten. Sen jälkeen olen ajanut nastoilla vain satunnaisesti. Tekisi tietysti mieli kokeilla uusi sarja Nokian Hakkapeliitta 8:ja, mutta koska pärjään kitkoilla erinomaiseti enkä tunne oloa turvattomaksi missään tilanteessa, tuntuisi se liioittelulta. Lisäksi nastat ovat kielletty maassa, jossa asun, joten en edes pystyisi.
Nastat on yksi juttu, mutta usein on tuotu esille myös kumin kovettuminen. Kitkat kovettuu myös.
Luen myös Teknikens Värld -lehteä ja siellä todettiin että nastarenkaiden etu on lyhytaikainen, nastojen pito huononee siinä missä muidenkin teräesineiden terävyys. Siksi monipuolisempi testaaminen kiinnostaa, ei pelkästään uutuuksien vertaaminen vähän ajettuina.
Luonnollisesti kumi kovettuu sekä nastarenkaiden että kitkarenkaiden osalta. Itse vaihdoin nastoista kitkarenkaisiin kun aiemmat Hakkapeliitta 4:set olivat 6 -vuotiaat, pintaa ja nastoja niissä oli vielä hyvin. Vaihto oli perusteltu, mutta luonnollisesti takaraivossa huoletti nuoruusvuosien takavetoiset autot ties millä -renkailla. Olisiko kitkarenkaat paluu siihen että ylämäki pitää peruuttaa ylös kun pitoa ei riitä? Huoli osoittautui aiheettomaksi, olin lukenut testit liian tarkkaan, ja TM-talviautotestissä kaikissa autoissa on kitkarenkaat eikä niitä ole työnnetty mäkiä porukalla ylös.
Seuraavassa autonvaihdossa tuli mukana Hakkapeliitta 5:set, mutta koska silloin olin omakohtaisesti jo kokenut kitkarenkaat en ajanut kuin muutaman päivän niillä nastarenkailla.
Viimeisimmässä vaihdossa tuli talvirenkaina Hakkapeliitta 7:t, ja koska ne joutivat nastarenkaina kierrätykseen sain samalla kavennettua talvirenkaan leveyttä ja korotettua sen profiilia.
Kokeilkaa nastakuskit niita kitkoja. Ei mitään satunnaista koeajoa, vaan yksi uutena hankittu kitkarengassarja loppuun (3-4 talvea).
Auton mukana tulleet Hakkapeliitta Q:t lähtivät vaihtoon ensimmäisen muutaman kymmenen kilometrin umpijäällä nelivetoisella katumaasturilla luistelun jälkeen muistaakseni toisena talvena.
Kyllä nastattomissakin kengissä on pitoa niin lumella kuin jäälläkin, kun käyttää oikeita apuvälineitä. En voi kuin suositella parin sadan lenkkeilykilometrin jälkeen.
Auton mukana tulleet Hakkapeliitta Q:t lähtivät vaihtoon ensimmäisen muutaman kymmenen kilometrin umpijäällä nelivetoisella katumaasturilla luistelun jälkeen muistaakseni toisena talvena.
Q tuli markkinoille 1998, kehitystä on ollut aika paljon sen jälkeen.
Tammmikuussa viime vuonna vaihdoin autoa ja uudessa oli alla Hkpl RSi:t. Olihan ne aluksi liukkaan tuntuiset ja Polo oli hanakka puskemaan nollakeleillä. Liikkeellelähdöt onnistuivat etujarruja rouskuttavan luistoneston avustuksella yllättävän hyvin. Pari kertaa sattui 'happipaikka' eteen kun ei muistanut hiljentää tarpeeksi.
Keväällä kesärenkaita vaihdettaessa tuli havaittua, että eturenkaissa oli vain 4mm pintaa jäljellä. Takarenkaissa oli 7mm -onneksi näin päin! Eli kitkarenkailla pärjää talvella -jos ne ovat hyväkuntoiset. Eli nuo 4-milliset pitää ajaa keväällä/kesällä loppuun.
Kysymys ei ollut minulle, mutta mitä sillä kokeella voisi saavuttaa? Nastojen etuna on kovemmat ajonopeudet vaarallisimmalla jääkelillä
Aika selvästi mielestäni kerroin oman perusteluni, joka ei tarkoita suurempaa nopeutta, vaan parempaa kontrollia.
E2800:
Naapurin nastarengasautoilijaa autoin samankaltaisessa tilanteessa, tosin heillä nuo perusasiat olivat täysin hukassa (minne hiekkaa kuuluu laittaa jne.
Kuskeissa on vielä suurempi vaihtelu kuin renkaissa ja autoissa. Nolottaa vieläkin viime keväinen hiihtoreissu, kun vasta jälkeenpäin tajusin, että mökkinaapuri taisi luulla minun kettuilevan hänelle.
Päivän hiihtoreissun jälkeen järveen reikiä poraillessamme ihmettelin ääneen, mitähän traktorikuski mahtaa hommata pihallamme, kun ei luntakaan ole kolattavaksi, vain pari tuumaa kirkasta jäätä. Hän kertoi tilanneensa hiekottajan, kun lapset eivät päässeet koko päivänä mäkeen. Nastarenkainen Toyota Verso ei kuulemma suostunut poistumaan pihalta.
En oikeasti tiennyt ongelmasta, koska silloin jo lopulla kolmatta talveaan menevillä nastarenkailla takavetoinen Mersu irtosi pihasta yhtään ihmettelemättä. Olisihan meillä ollut talkooväki vaikka kantamaan se Toyota mäen päälle, jos olisi ymmärretty, että siinä paikassa voi olla joku ongelma.
E2800:
Kolme seikkaa mitkä kitka / nastakeskustelussa jäävät vähälle huomiolle on minkä merkkisistä, ikäisistä ja jos nastattomista niin minkä tyyppisistä renkaista keskustellaan.
Omat referenssini annoin jo, sekä renkaiden merkin, iän että ajomatkan suhteen. Kerroin myös, mitä talvirenkaalta odotan ja kysyin mikä kitkarengas vastaa toiveitani.
Voisitko sinäkin jakaa juuri tuota kaipaamaasi tietoa?
Luen myös Teknikens Värld -lehteä ja siellä todettiin että nastarenkaiden etu on lyhytaikainen, nastojen pito huononee siinä missä muidenkin teräesineiden terävyys.
Huononeeko hallittavuus ja pidon rajan tuntemus?
Olen huomannut monesti pidon heikkenevän dramaattisesti jopa saman päivän kuluessa, vaikka renkaani eivät ole kuluneet kuin puolisen tuntia ja 40 km. En pidä pidon heikkenemistä talvikelissä odottamattomana asiana, mutta minusta on kiva tuntea, mitä on tekeillä jo ennen kuin on kiire tehdä jotain.
Nastarenkainen Toyota Verso ei kuulemma suostunut poistumaan pihalta.
En oikeasti tiennyt ongelmasta, koska silloin jo lopulla kolmatta talveaan menevillä nastarenkailla takavetoinen Mersu irtosi pihasta yhtään ihmettelemättä. Olisihan meillä ollut talkooväki vaikka kantamaan se Toyota mäen päälle, jos olisi ymmärretty, että siinä paikassa voi olla joku ongelma.
Mikähän siinä Toyotassa mahtoi olla vikana kun se ei edes nastoilla päässyt liikkeelle?
Seuraavassa autonvaihdossa tuli mukana Hakkapeliitta 5:set, mutta koska silloin olin omakohtaisesti jo kokenut kitkarenkaat en ajanut kuin muutaman päivän niillä nastarenkailla.
Viimeisimmässä vaihdossa tuli talvirenkaina Hakkapeliitta 7:t, ja koska ne joutivat nastarenkaina kierrätykseen sain samalla kavennettua talvirenkaan leveyttä ja korotettua sen profiilia.
Nastarenkaiden ominaisuudet korostuvat juuri noissa renkaissa omana aikanaan parhaana pitona ja kovimpana metelinä. Kenelle metelillä on merkitystä, ei varmasti pitänyt kummastakaan hammasrattaasta.
Minulla saattaa olla tilaisuus kokeiluun ensi talven jälkeen. Oma referenssirenkaani on nimittäin ContiIce, jonka valitsin TM testin perusteella. Hieman paremminkin pitäviä löytyi jo silloin, mutta etuvetoherne oli niin syvällä sieraimessa, etten ottanut talvirenkaissa mitään riskiä ajettavuuden suhteen. Valitsin Kontiaiset, jotka olivat TM testin mukaan erinomaisen loogiset ja hyvät ajaa kaikissa talvikeleissä, enkä pettynyt. Ainoa miinus tulee suuresta vierinvastuksesta, mutta oikeita talvirenkaita pitkään tarvitsevana se minun on vain kestettävä.
ContiIce tai Nokian 8 päihittivät taas parhaatkin kitkarenkaat kaikissa talvisissa olosuhteissa. Mutta nyt autoni mukana tuli kaksi sarjaa Michelinejä, joita en isommin kaipaa, TM testissä kerroituista syistä. En raski heittää vähän ajettuja uudehkoja nastarenkaita roskiin, vaan ajan niillä yhden talven.
Sen jälkeen tehdään uusia valintoja tietäen, että Michelin nastarengas on talviolosuhteissa aika samaa tasoa Nokian kitkarenkaan kanssa. Ellei Misukan kanssa repeä hermot riekaleiksi kun vehkeet ei toimi normaalissa talvikelissä, on hyvä kitkarengas mahdollinen vaihtoehto. Tasapisteisiin päätyneistä valintani voisi olla Nokian, joka on korostetusti talvirengas. Goodyearin valinnan voisi perustella talven helpoimmalla kelillä eli sulalla, joka ei ole minun perusteeni talvirenkaiden hankintaan.
Nastarenkainen Toyota Verso ei kuulemma suostunut poistumaan pihalta.
Mikähän siinä Toyotassa mahtoi olla vikana kun se ei edes nastoilla päässyt liikkeelle?
En kehdannut kysyä, mutta veikkaan invalid user erroria? En nähnyt ongelmatilannetta, koska meidän sakki oli silloin jo rinteessä.
Selvästi ylämäkeen siitä pihasta joutuu lähtemään, mutta ei kai etuvetoinenkaan sen vuoksi niin paljoa vetovoimastaan menetä, että jää paikalleen takavetoisen poistuessa vaivatta vanhoillakin talvirenkailla?
Mökkitiellä on pari paikkaa, joihin pysäytetty vajaavetoinen ei jatka matkaansa parhaillakaan testivoittajarenkailla. Eri päivinä olen sen eri autoilla kokeillut, mutta saman tuntuisesti siihen istuu S80, V70 ja M-B C. Jokainen niistä nousee mäen helposti, kun aloittaa alusta mäen alta. Jos jotain eroa kotitarvekokeilija huomaa, se on kuorman vaikutus.
Mökin liiterissä on jääkelien varalta hankittu nastamurskesäkki avaamatta. Ostin säkin varalta kolme autoa sitten, osa etuvetoisia, osa takavetoisia.
Päivänselvä asia on, että nastarenkaalla saa toteutettua laajemman skaalan toimivuutta eri oloihin kuin kitkarenkaalla. Käytössä on kaikki sama teknologia ja lisäksi nastat. Tuossa testissä asia näkyy hyvin, parhaat nastarenkaat ovat hyvin laaja-alaisia ominaisuuksiltaan, huonoja puolia ei juuri ole. Tuo laaja-alaisuus on nastojen selkein vahvuus.
Kitkoilla on itse renkaisiin liittyen edelleen vain yksi selkeä vahvuus, äänettömyys. Osa nykyisistä nastoista näyttää kyllä olevan myös varsin hiljaisia takavuosiin verrattuna.
Jokainen valitkoon renkaansa ja autonsa ihan vapaasti. Se takaa parhaan kehityksen myös renkaille. Kitkatkin kehittyvät parhaiten, kun niitä kehittäessä joutuu kilpailemaan nastojen kanssa ominaisuuksissa.
Mitä muuten niihin kesärenkaisiin tulee, niin tuo "niilläkin pärjää, jos on varovainen" on kyllä aika pitkälle venytetty käsite.
Enemmänkin kuin venytetty. Useimmilla kesärenkailla ei tee liukkaalla yhtään mitään. Pakkautuneella lumella tai jäällä niissä ei ole käytännössä minkäänlaista pitoa.
Nyt se taas alkoi, ehkä tämän foorumin turhin ja typerin väittely.
Katsotaan muutamia vakioväitteitä, ja katsotaan onko niissä mitään järkeä.
Asfaltin pinta on mustassa jäässä, ja nasta ei pureudu jäähän koska se toimii väin järvenjäällä, ja siitä ei näinollen ole mitään hyötyä kun taas kitka on näissä olosuhteissa parhaimmillaan. Onko siis näin että kun jäätä on olematon paksuus, niin nasta ikäänkuin kulkee ilmassa ja ei pureudu asfalttiin vaikea uskoa kun toisaalta väitetään että ne rouhivat tiet pilalle. Kertokaa nyt miten kitka saa pitoa, kun tien pinta on yhtenäisen jääpeitteen peitossa ja tartumapinta on esim. märkää jäätä. Tähän toimivuuteen olisi syytä saada järkeenkäypä analyysi.
Nastankäyttäjät ulosmittaavat turvallisuuslisän ajamalla kovempaa kuin kitkoilla. Mihin moinen totuutena esitetty väite perustuu, onko se kenties kotoisin toiveiden tynnyristä, jolla halutaan korostaa omaa valintaa. Tosiasiassahan nastankäyttäjät voitaisiin luokitella vastuuyksilöiksi, jotka ovat kiinnostuneita omasta perheen, ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta joten on kovin vaikeaa mieltää tuollaisten väitteiden todenperäisyyttä.
Väitetään nastojen olevan syyllisiä teiden kulumiseen. Miksi siis tutkimus muutaman vuoden takaa totesi että helsingissä osuus oli
1-2% ja pääväylillä 3-5% valtakunnallisesti. Mistä siis syntyy loput kulumisesta. Kun tiedämme että Helsingissä kylvetään sepeliä
kaduille miljoona tonnia, ja siitä suuri osa murskautuu pyörien alla niin miten se käytännössä tapahtuu, onko niin että vain sepeli murskautuu rekkojen pyörien alla, ja asfaltille ei käy kuinkaan, tuskin näin, vaan toinen miljoona tonnia on bitumia ja kiviainesta ja mahdollisesti paljon enemmän.
Nastat kuulemma aiheuttavat pölyongelman. Todella vaikuttava saavutus kun osuus kulutuksesta on maksimissaan 5% Ajatellaan tilannetta jossa ei käytetäisi nastoja, ja sepeli suola seosta lisättäisiin runsaasti niin silloin olisi todennäköisin seuraus teiden kulumisen lisääntyminen, ja pölyongelman reipas lisäys. Eikä pidä unohtaa tvh johtajan lausumaa että "yksi täyspainoinen ajoneuvoyhdistelmä" vastaa 10000 henkilöauton kulutusta teillämme.
Kuten moni tietää, niin ihmisluontoon kuuluu mielipidettä kysyttäessä vastata aivan päinvastoin kuin on tosiasiassa mieltä. Tässä valossa on hyvin ymmärrettävää, että halutaan apinan raivolla puolustaa omaa valintaa jonka tietää epäonnistuneen, mutta jota on niin vaikea myöntää itsellensä. Ja jotta saisi itselleen edes jonkinlaisen mielenrauhan, niin on pakko täällä esittää mitä mielikuvituksellisimpia paikkansapitämättömiä teorioita tosiasioiden vastaisesti.
Ps. onko kellään tietoa, montako ihmishenkeä on kesän aikana menetetty kitkojen kesäkäytön takia omaa tai kanssaautoilijoiden.
Tammmikuussa viime vuonna vaihdoin autoa ja uudessa oli alla Hkpl RSi:t.
Renkaan nimen perusteella aika vanhat renkaat. Tuon mallin jälkeen tuli R, ja nyt on R2.
Voisitko sinäkin jakaa juuri tuota kaipaamaasi tietoa?
Käytän Michelin X-Ice3:a molemmissa autoissamme. Molemmat ovat etuvetoisisa ja autoissa on ABS, ESP ja ASR. En ole kaivannut noita apuvälineitä, en myöskään ole omalla ajotavallani ajamillani reiteillä kaivannut missään vaiheessa lisää pitoa.
Kitkarenkaat ovat minun silmissäni luonnollinen valinta jos ajaa taloudellisella ajotavalla. En usko että osaisin hyödyntää (ajaa kovempaa ) nastarenkaiden hengenvaarallisten olosuhteiden (sileän jään ) lisäpitoa.
Sen verran olen jalankulkijana kuunnellut ohiajavien autojen nastamelua että pahimpien tapausten kohdalla se on herättänyt vahvaa ärtymystä.
"Liikennemelu on merkittävä häiriötekijä, joka vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Asetuksella (EY ) N: o 661/2009 säädetään renkaiden vierintämelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Teknisen kehityksen ansiosta renkaiden vierintämelua voidaan vähentää huomattavasti enemmän kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Liikennemelun vähentämiseksi on näin ollen aiheellista säätää, että tästä ominaisuudesta annetaan yhdenmukaistettuja tietoja, ja kannustaa siten loppukäyttäjiä ostamaan renkaita, joista aiheutuva vierintämelu on vähäinen."
Väitetään nastojen olevan syyllisiä teiden kulumiseen. Miksi siis tutkimus muutaman vuoden takaa totesi että helsingissä osuus oli
1-2% ja pääväylillä 3-5% valtakunnallisesti. Mistä siis syntyy loput kulumisesta.
Käytän Michelin X-Ice3:a molemmissa autoissamme. Molemmat ovat etuvetoisisa ja autoissa on ABS, ESP ja ASR. En ole kaivannut noita apuvälineitä, en myöskään ole omalla ajotavallani ajamillani reiteillä kaivannut missään vaiheessa lisää pitoa.
Kyse ei olekaan siitä millä pärjää, jos on pakko, vaan millä on mukava ja helppo ajaa myös silloin kun kitkaa on kaikilla vähän.
Kaiken tarjolla olevan kitkan käyttäminen vaatii pientä luistoa. Luistavatko nuo X-Icet oikein, niin että hyvän pidon lisäksi jää myös riittävä turvamarginaali luiston rajalta tappisladiin?
Lähteekö paikaltaan jäällä molemmat vetopyörät maksimipidolla aivan vähän tasaisesti ja nykimättä sutien? Ja pysähtyykö etuset hieman luistaen, silti ABSia aktivoimatta? Siis nastarenkaan tavoin, nastat parin sentin naarmuja jäähän kynsien, ilman mitään draamaa.
Kulutus on kieltämättä suosikkinastarenkaani ContiIcen huono puoli. Kenen tahansa talvikulutukseen taitaa tosin vaikuttaa renkaita enemmän missä ajaa, millä tavalla ja kuinka monta paria carvereita suksilaatikkoon pitää mahtua. En aio sammuttaa myöskään ajovaloja enkä soitinta, vaikka nekin nostavat kulutusta suunnilleen renkaiden vierinvastuksen erojen verran.
millä on mukava ja helppo ajaa myös silloin kun kitkaa on kaikilla vähän.
Ajan juuri sellaisilla renkailla joista pidän, samanlaiset on molemmissa autoissamme. Jämäkät, hiljaiset, hyvä pito. En siis koe että jokin toinen merkki olisi parempi saatikka että kaipaisin nastoja renkaisiin. Uusimman vertailun mukaan Goodyearin kitkat voisivat olla kiinnostavat, vaan ei renkaita joka vuosi osteta.
Kiinalaisten renkaiden ostajat tuskin tulevat ajatelleeksi että he tukevat aasialaista työllisyyttä eurooppalaisen kustannuksella, tosin ennen ostopäätöstä voi saada mielenkiintoisen vastauksen misssä maassa rengas on valmistettu. Samanmallisia renkaita valmistetaan useammassa maassa kuin yhdessä, kapeammat Michelinin kitkarenkaamme on tehty suositussa Aasian trooppisessa lomamaassa jossa jäätä on vain drinkeissä.
Tänään näin Helsingissä jo ensimmäisen auton nastarenkailla.
Ajovaloista sen verran että kun vaihdoin pimeäksi puolivuodeksi uudet kirkkaat H7:t vaihdoin samalla vaivalla päivävalopolttimot, toteutus P21W:illä, kustannus kahdesta lampusta oli 1,5 euroa.
Kyse ei olekaan siitä millä pärjää, jos on pakko, vaan millä on mukava ja helppo ajaa myös silloin kun kitkaa on kaikilla vähän.
Kaiken tarjolla olevan kitkan käyttäminen vaatii pientä luistoa. Luistavatko nuo X-Icet oikein, niin että hyvän pidon lisäksi jää myös riittävä turvamarginaali luiston rajalta tappisladiin?
Lähteekö paikaltaan jäällä molemmat vetopyörät maksimipidolla aivan vähän tasaisesti ja nykimättä sutien? Ja pysähtyykö etuset hieman luistaen, silti ABSia aktivoimatta? Siis nastarenkaan tavoin, nastat parin sentin naarmuja jäähän kynsien, ilman mitään draamaa.
Kulutus on kieltämättä suosikkinastarenkaani ContiIcen huono puoli. Kenen tahansa talvikulutukseen taitaa tosin vaikuttaa renkaita enemmän missä ajaa, millä tavalla ja kuinka monta paria carvereita suksilaatikkoon pitää mahtua. En aio sammuttaa myöskään ajovaloja enkä soitinta, vaikka nekin nostavat kulutusta suunnilleen renkaiden vierinvastuksen erojen verran.
Itse ajelin viime talven R2 Nokianeilla, eikä pidossa ollut mitään ongelmia. Yhtenä yönä meren rannalla jää oli niin liukasta, että joutui ajamaan tavallista varovaisemmin, mutta silloinkaan ei ollut mitään draamaa näyttämöllä. Varmasti noina harvoina hetkinä, joiloin on tarjolla liukkaimpia jäitä, nastarengas pitäisi paremmin. Se jää kuitenkin mukavuustekijänä pahasti hiljaisuuden ja vaihtoaikavapauden jalkoihin täällä. Vaikeaksi en tuota talviajoa osaa mieltää, vaikka alla olisi kesärenkaat. kun sovittaa tilannenopeuden olosuhteisiin ja renkaiden pitoon, niin draaman voi unohtaa.
Sotä missä ajaa ei yleensä voi valita. Jos taasen haluaa huvikseen puhkoa tuulta suksilaatikolla, niin ei kai se kulutuskaan nyt aivan niin tärkeää voi olla, kuin tässä monesti on saatu lukea.
Kyse ei olekaan siitä millä pärjää, jos on pakko, vaan millä on mukava ja helppo ajaa myös silloin kun kitkaa on kaikilla vähän.
Kaiken tarjolla olevan kitkan käyttäminen vaatii pientä luistoa. Luistavatko nuo X-Icet oikein, niin että hyvän pidon lisäksi jää myös riittävä turvamarginaali luiston rajalta tappisladiin?
Lähteekö paikaltaan jäällä molemmat vetopyörät maksimipidolla aivan vähän tasaisesti ja nykimättä sutien? Ja pysähtyykö etuset hieman luistaen, silti ABSia aktivoimatta? Siis nastarenkaan tavoin, nastat parin sentin naarmuja jäähän kynsien, ilman mitään draamaa.
Kulutus on kieltämättä suosikkinastarenkaani ContiIcen huono puoli. Kenen tahansa talvikulutukseen taitaa tosin vaikuttaa renkaita enemmän missä ajaa, millä tavalla ja kuinka monta paria carvereita suksilaatikkoon pitää mahtua. En aio sammuttaa myöskään ajovaloja enkä soitinta, vaikka nekin nostavat kulutusta suunnilleen renkaiden vierinvastuksen erojen verran.
Itse ajelin viime talven R2 Nokianeilla, eikä pidossa ollut mitään ongelmia. Yhtenä yönä meren rannalla jää oli niin liukasta, että joutui ottamaan vähän varovammin, mutta silloinkaan ei ollut mitään draamaa näyttämöllä. Varmasti noina harvoina hetkinä, joiloin on tarjolla liukkaimpia jäitä, nastarengas pitäisi paremmin. Se jää kuitenkin mukavuustekijänä pahasti hiljaisuuden ja vaihtoaikavapauden jalkoihin täällä. Vaikeaksi en tuota talviajoa osaa mieltää, vaikka alla olisi kesärenkaat. kun sovittaa tilannenopeuden olosuhteisiin ja renkaiden pitoon, niin draaman voi unohtaa.
Sotä missä ajaa ei yleensä voi valita. Jos taasen haluaa huvikseen puhkoa tuulta suksilaatikolla, niin ei kai se kulutuskaan nyt aivan niin tärkeää voi olla, kuin tässä monesti on saatu lukea.
Tänään näin Helsingissä jo ensimmäisen auton nastarenkailla.
Kaikkihan eivät ajele pelkästään etelässä, vaan joku saattaa lähteä sieltä ihan lappiinkin saakka, niin uskomattomalta kuin se joidenkin mielestä kuulostaakin. Pohjois-Suomessa on jo satanut lunta ja lisää on luvattu lähipäivinä ihan reippaastikin, joten aika vastuutonta sinne olisi kesäkumeilla lähteä luistelemaan.
Mutta ilmeisesti kävit kysymässä reissusuunnitelmia tuolta nastarengaskuskilta, kun päätit tiedon tällä palstalla jakaa.
Väitetään nastojen olevan syyllisiä teiden kulumiseen. Miksi siis tutkimus muutaman vuoden takaa totesi että helsingissä osuus oli
1-2% ja pääväylillä 3-5% valtakunnallisesti. Mistä siis syntyy loput kulumisesta.
Mahtaa sinua kirvellä tosiasiat, se ettet ole kyseisiä tutkimuksia lukenut oikeuttaa näemmä syyttämään muistihäiriöistä. Mainittakoon että ne ovat olleet linkkinä saman aihepiirin keskusteluissa aivan oikein noin neljä vuotta sitten. Aivan oikein tuo hiukkastutkimus jossa nastojen kuluttama osuus katupölystä oli tuota luokkaa, mutta mieleen jäi kuitenkin se asia, että kitkat nostattivat huomattavan paljon enemmän pölyä kadunpinnasta.
Miksi tuo tien kuluminen ja irtoaines pitäisi erottaa toisistaan. Yhdessä suloisessa sekamelskassa ne vaikuttavat kaikkiin teillä liikkuviin. Ongelma näissä keskusteluissa syntyy siitä, että kitkankäyttäjät pistävät sumeilematta nastojen piikkiin sataprosenttisesti sekä pöly että likaantumishaitat joka on aika lapsellista aikuisilta ihmisiltä. Miksi et ole koskaan pyrkinyt oikaisemaan näitä mielipiteitä, kun olet niin kaikkitietävä olevinasi mutta et tunne edes tutkimuksia jotka kertovat aivan muuta.
Kitkakalle:
Vastakysymys milloin itse olet tehnyt viimeeksi samanlaisen 3-4 talvea kestävän kokeilun nastoilla?
(Tietenkään et ilmeisesti nykyisessä asuinpaikassasi voi tehdä, jos edelleen olet japanissa.)
Nuo kuvan nastat olisi pitänyt teroittaa jossakin vaiheessa. Luistimetkin kaipaavat teroitusta vaikkakin nastojen etuna onkin pistovoima.
Ulkoilua harrastavana voi huomata että hyvät talvikengät pitävät liukkaallakin hyvin vaikkei ne olisikaan nastalliset.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/06/pehmeys-lisaa-talvikengan-pitoa
http://www.icebug.fi/
Kysymys ei ollut minulle, mutta mitä sillä kokeella voisi saavuttaa? Nastojen etuna on kovemmat ajonopeudet vaarallisimmalla jääkelillä ja nastattomuuden etuna on se että tienpintaa ei kohdistu eroosiota, eli asfalttia ei kuluteta pölyksi tai tuoteta taajamaympäristöön turhaa liikennemelusaastetta.
Itse kokeilin lähteekö auto liikkeelle jäiseen ylämäkeen kitkarenkailla (selvisin jalkaisin liukastumatta autooni ), ja kyllä se varovaisuutta noudattamalla lähti liikkeelle. Naapurin nastarengasautoilijaa autoin samankaltaisessa tilanteessa, tosin heillä nuo perusasiat olivat täysin hukassa (minne hiekkaa kuuluu laittaa jne. ).
Kolme seikkaa mitkä kitka / nastakeskustelussa jäävät vähälle huomiolle on minkä merkkisistä, ikäisistä ja jos nastattomista niin minkä tyyppisistä renkaista keskustellaan.
E2800:
Ulkoilua harrastavana voin sanoa, että etenkin viime "talven" lopussa ulkoilupoluilla olisi pariin kertaan ihan oikeasti tarvinnut nastoitetut lenkkarit. Nastattomilla oli jokseenkin vaarallista vedellä pitkin laminaattirakennetta, jossa on kivituhka alla, kovahko jää välissä ja vesi pinnassa. Vaelluskengissä oli liian kova pohja (eikä niillä juosta), ja pehmeäpohjaiset talviulkoilukengätkin vaativat rauhallista kävelyä.
Testien mukaan sama pätee renkaisiin. Näyttää siltä, että jos tuollaista joutuu enemmän ajamaan, pitää olla nastat. Se on sitten eri juttu, että suurin osa autoilijoista ei joudu, jolloin ko. keli on huono argumentti nastojen puolesta yleisesti.
(Mitä muuten niihin kesärenkaisiin tulee, niin tuo "niilläkin pärjää, jos on varovainen" on kyllä aika pitkälle venytetty käsite. Muutama talvi takaperin märkää ensilunta tupsahti kymmenen senttiä, ja minulla oli uudet testeissä hyvin pärjänneet kesärenkaat alla. Ei niillä kulkemista kaupunkiliikenteessä enää pärjäämiseksi voinut sanoa, liikennevaloihin pysähtyminen alamäkeen oli aivan hilkulla, ja kotipihan ylämäen nouseminen jäi tekemättä. Talvirenkaille keli oli ihan ok, mutta kesärenkailla olin ihan puhdas tientukko.)
E2800:
Nastat on yksi juttu, mutta usein on tuotu esille myös kumin kovettuminen. Kitkat kovettuu myös.
Viittasit varmaan tähän kuvaan? Valitettavasti kuva ei ole tarkka, taisin ottaa kännyllä. 4v vanhat Nokiat, romutettu jo. 60.000km ja neljä vuotta, voisiko joku laittaa vastaavista kitkoista kuvan?
E2800:
Tuskin on mitään yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on hyvä talvirengas liikenteessä, koska se riippuu kovin paljon kulkijan tarpeista. Rauhallisilla maanteillä ajettaessa pidon rajojen kokeilu on ihan kuskista kiinni. Jääkelien sijaan tärkeintä voi olla renkaan käytös loskakerroksen kanssa.
Tiheässä kaupunkiajossa taas kuskista riippumattomia yllättäviä tilanteita tulee eteen paljon enemmän, mutta teiden kunnossapitokin on yleensä toisenlaista. Pidon rajoja tulee koeteltua erityisesti liikennevalolähdöissä, jos tie on kiillotettu. Kaupungissa pitkittäispidolla on enemmän merkitystä, maantiellä suurempi riski on ajaa pusikkoon poikittaispidon kadottua. (Maantiellä suistutaan tieltä, kaupungissa ajetaan peräänajoja.)
Minua esimerkiksi ei juurikaan kiinnosta talvirenkaan pito asvaltilla, jos se ei ole aivan totaalinen luistin. Varsinkin märkään asvalttiin pitää talvella kuitenkin pääosin suhtautua niin, että se voi olla jäinenkin ja sovittaa ajotapa sen mukaan. En muista koskaan luistelleeni talvirenkailla märällä asvaltilla. (Kesärenkailla on kyllä joskus meinattu vetää piruettia, mutta se on ihan puhtaasti vika oikean jalan ojentajassa.)
Se on kyllä ilahduttavaa, että kitkarenkaat ovat kehittyneet tällaista vauhtia.
Jorma L:
Ulkonemalla ei ole ohuen pintajään tapauksessa merkitystä. Nastan kärki painuu renkaan pinnan tasalle, kun alla on asvalttia ja ohuen jään tapauksessa ulkonee vain sen jään paksuuden verran. Useimmiten merkityksettömän vähän.
nimim Erkki:
Nykynastoissa ei olekaan mitään "naskali" efektiä (uppoaa jäähän ja pitää sitä kautta) vaan nastan reuna tarraa alustaan kiinni.
ks. http://www.nokianrenkaat.fi/talvirenkaat/nokian-hakkapeliitta-7/
finman:
20 vuotta sitten. Sen jälkeen olen ajanut nastoilla vain satunnaisesti. Tekisi tietysti mieli kokeilla uusi sarja Nokian Hakkapeliitta 8:ja, mutta koska pärjään kitkoilla erinomaiseti enkä tunne oloa turvattomaksi missään tilanteessa, tuntuisi se liioittelulta. Lisäksi nastat ovat kielletty maassa, jossa asun, joten en edes pystyisi.
Luen myös Teknikens Värld -lehteä ja siellä todettiin että nastarenkaiden etu on lyhytaikainen, nastojen pito huononee siinä missä muidenkin teräesineiden terävyys. Siksi monipuolisempi testaaminen kiinnostaa, ei pelkästään uutuuksien vertaaminen vähän ajettuina.
Luonnollisesti kumi kovettuu sekä nastarenkaiden että kitkarenkaiden osalta. Itse vaihdoin nastoista kitkarenkaisiin kun aiemmat Hakkapeliitta 4:set olivat 6 -vuotiaat, pintaa ja nastoja niissä oli vielä hyvin. Vaihto oli perusteltu, mutta luonnollisesti takaraivossa huoletti nuoruusvuosien takavetoiset autot ties millä -renkailla. Olisiko kitkarenkaat paluu siihen että ylämäki pitää peruuttaa ylös kun pitoa ei riitä? Huoli osoittautui aiheettomaksi, olin lukenut testit liian tarkkaan, ja TM-talviautotestissä kaikissa autoissa on kitkarenkaat eikä niitä ole työnnetty mäkiä porukalla ylös.
Seuraavassa autonvaihdossa tuli mukana Hakkapeliitta 5:set, mutta koska silloin olin omakohtaisesti jo kokenut kitkarenkaat en ajanut kuin muutaman päivän niillä nastarenkailla.
Viimeisimmässä vaihdossa tuli talvirenkaina Hakkapeliitta 7:t, ja koska ne joutivat nastarenkaina kierrätykseen sain samalla kavennettua talvirenkaan leveyttä ja korotettua sen profiilia.
Kitkakalle:
Auton mukana tulleet Hakkapeliitta Q:t lähtivät vaihtoon ensimmäisen muutaman kymmenen kilometrin umpijäällä nelivetoisella katumaasturilla luistelun jälkeen muistaakseni toisena talvena.
Kyllä nastattomissakin kengissä on pitoa niin lumella kuin jäälläkin, kun käyttää oikeita apuvälineitä. En voi kuin suositella parin sadan lenkkeilykilometrin jälkeen.
http://kahtoola.com/product/microspikes/
Avaruusvektori:
Q tuli markkinoille 1998, kehitystä on ollut aika paljon sen jälkeen.
Tammmikuussa viime vuonna vaihdoin autoa ja uudessa oli alla Hkpl RSi:t. Olihan ne aluksi liukkaan tuntuiset ja Polo oli hanakka puskemaan nollakeleillä. Liikkeellelähdöt onnistuivat etujarruja rouskuttavan luistoneston avustuksella yllättävän hyvin. Pari kertaa sattui 'happipaikka' eteen kun ei muistanut hiljentää tarpeeksi.
Keväällä kesärenkaita vaihdettaessa tuli havaittua, että eturenkaissa oli vain 4mm pintaa jäljellä. Takarenkaissa oli 7mm -onneksi näin päin! Eli kitkarenkailla pärjää talvella -jos ne ovat hyväkuntoiset. Eli nuo 4-milliset pitää ajaa keväällä/kesällä loppuun.
E2800:
Aika selvästi mielestäni kerroin oman perusteluni, joka ei tarkoita suurempaa nopeutta, vaan parempaa kontrollia.
E2800:
Kuskeissa on vielä suurempi vaihtelu kuin renkaissa ja autoissa. Nolottaa vieläkin viime keväinen hiihtoreissu, kun vasta jälkeenpäin tajusin, että mökkinaapuri taisi luulla minun kettuilevan hänelle.
Päivän hiihtoreissun jälkeen järveen reikiä poraillessamme ihmettelin ääneen, mitähän traktorikuski mahtaa hommata pihallamme, kun ei luntakaan ole kolattavaksi, vain pari tuumaa kirkasta jäätä. Hän kertoi tilanneensa hiekottajan, kun lapset eivät päässeet koko päivänä mäkeen. Nastarenkainen Toyota Verso ei kuulemma suostunut poistumaan pihalta.
En oikeasti tiennyt ongelmasta, koska silloin jo lopulla kolmatta talveaan menevillä nastarenkailla takavetoinen Mersu irtosi pihasta yhtään ihmettelemättä. Olisihan meillä ollut talkooväki vaikka kantamaan se Toyota mäen päälle, jos olisi ymmärretty, että siinä paikassa voi olla joku ongelma.
E2800:
Omat referenssini annoin jo, sekä renkaiden merkin, iän että ajomatkan suhteen. Kerroin myös, mitä talvirenkaalta odotan ja kysyin mikä kitkarengas vastaa toiveitani.
Voisitko sinäkin jakaa juuri tuota kaipaamaasi tietoa?
E2800:
Huononeeko hallittavuus ja pidon rajan tuntemus?
Olen huomannut monesti pidon heikkenevän dramaattisesti jopa saman päivän kuluessa, vaikka renkaani eivät ole kuluneet kuin puolisen tuntia ja 40 km. En pidä pidon heikkenemistä talvikelissä odottamattomana asiana, mutta minusta on kiva tuntea, mitä on tekeillä jo ennen kuin on kiire tehdä jotain.
740 GLE:
Mikähän siinä Toyotassa mahtoi olla vikana kun se ei edes nastoilla päässyt liikkeelle?
E2800:
Nastarenkaiden ominaisuudet korostuvat juuri noissa renkaissa omana aikanaan parhaana pitona ja kovimpana metelinä. Kenelle metelillä on merkitystä, ei varmasti pitänyt kummastakaan hammasrattaasta.
Minulla saattaa olla tilaisuus kokeiluun ensi talven jälkeen. Oma referenssirenkaani on nimittäin ContiIce, jonka valitsin TM testin perusteella. Hieman paremminkin pitäviä löytyi jo silloin, mutta etuvetoherne oli niin syvällä sieraimessa, etten ottanut talvirenkaissa mitään riskiä ajettavuuden suhteen. Valitsin Kontiaiset, jotka olivat TM testin mukaan erinomaisen loogiset ja hyvät ajaa kaikissa talvikeleissä, enkä pettynyt. Ainoa miinus tulee suuresta vierinvastuksesta, mutta oikeita talvirenkaita pitkään tarvitsevana se minun on vain kestettävä.
ContiIce tai Nokian 8 päihittivät taas parhaatkin kitkarenkaat kaikissa talvisissa olosuhteissa. Mutta nyt autoni mukana tuli kaksi sarjaa Michelinejä, joita en isommin kaipaa, TM testissä kerroituista syistä. En raski heittää vähän ajettuja uudehkoja nastarenkaita roskiin, vaan ajan niillä yhden talven.
Sen jälkeen tehdään uusia valintoja tietäen, että Michelin nastarengas on talviolosuhteissa aika samaa tasoa Nokian kitkarenkaan kanssa. Ellei Misukan kanssa repeä hermot riekaleiksi kun vehkeet ei toimi normaalissa talvikelissä, on hyvä kitkarengas mahdollinen vaihtoehto. Tasapisteisiin päätyneistä valintani voisi olla Nokian, joka on korostetusti talvirengas. Goodyearin valinnan voisi perustella talven helpoimmalla kelillä eli sulalla, joka ei ole minun perusteeni talvirenkaiden hankintaan.
ritsa:
En kehdannut kysyä, mutta veikkaan invalid user erroria? En nähnyt ongelmatilannetta, koska meidän sakki oli silloin jo rinteessä.
Selvästi ylämäkeen siitä pihasta joutuu lähtemään, mutta ei kai etuvetoinenkaan sen vuoksi niin paljoa vetovoimastaan menetä, että jää paikalleen takavetoisen poistuessa vaivatta vanhoillakin talvirenkailla?
Mökkitiellä on pari paikkaa, joihin pysäytetty vajaavetoinen ei jatka matkaansa parhaillakaan testivoittajarenkailla. Eri päivinä olen sen eri autoilla kokeillut, mutta saman tuntuisesti siihen istuu S80, V70 ja M-B C. Jokainen niistä nousee mäen helposti, kun aloittaa alusta mäen alta. Jos jotain eroa kotitarvekokeilija huomaa, se on kuorman vaikutus.
Mökin liiterissä on jääkelien varalta hankittu nastamurskesäkki avaamatta. Ostin säkin varalta kolme autoa sitten, osa etuvetoisia, osa takavetoisia.
Päivänselvä asia on, että nastarenkaalla saa toteutettua laajemman skaalan toimivuutta eri oloihin kuin kitkarenkaalla. Käytössä on kaikki sama teknologia ja lisäksi nastat. Tuossa testissä asia näkyy hyvin, parhaat nastarenkaat ovat hyvin laaja-alaisia ominaisuuksiltaan, huonoja puolia ei juuri ole. Tuo laaja-alaisuus on nastojen selkein vahvuus.
Kitkoilla on itse renkaisiin liittyen edelleen vain yksi selkeä vahvuus, äänettömyys. Osa nykyisistä nastoista näyttää kyllä olevan myös varsin hiljaisia takavuosiin verrattuna.
Jokainen valitkoon renkaansa ja autonsa ihan vapaasti. Se takaa parhaan kehityksen myös renkaille. Kitkatkin kehittyvät parhaiten, kun niitä kehittäessä joutuu kilpailemaan nastojen kanssa ominaisuuksissa.
Hiilipäästö:
Enemmänkin kuin venytetty. Useimmilla kesärenkailla ei tee liukkaalla yhtään mitään. Pakkautuneella lumella tai jäällä niissä ei ole käytännössä minkäänlaista pitoa.
Nyt se taas alkoi, ehkä tämän foorumin turhin ja typerin väittely.
Katsotaan muutamia vakioväitteitä, ja katsotaan onko niissä mitään järkeä.
Asfaltin pinta on mustassa jäässä, ja nasta ei pureudu jäähän koska se toimii väin järvenjäällä, ja siitä ei näinollen ole mitään hyötyä kun taas kitka on näissä olosuhteissa parhaimmillaan. Onko siis näin että kun jäätä on olematon paksuus, niin nasta ikäänkuin kulkee ilmassa ja ei pureudu asfalttiin vaikea uskoa kun toisaalta väitetään että ne rouhivat tiet pilalle. Kertokaa nyt miten kitka saa pitoa, kun tien pinta on yhtenäisen jääpeitteen peitossa ja tartumapinta on esim. märkää jäätä. Tähän toimivuuteen olisi syytä saada järkeenkäypä analyysi.
Nastankäyttäjät ulosmittaavat turvallisuuslisän ajamalla kovempaa kuin kitkoilla. Mihin moinen totuutena esitetty väite perustuu, onko se kenties kotoisin toiveiden tynnyristä, jolla halutaan korostaa omaa valintaa. Tosiasiassahan nastankäyttäjät voitaisiin luokitella vastuuyksilöiksi, jotka ovat kiinnostuneita omasta perheen, ja muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta joten on kovin vaikeaa mieltää tuollaisten väitteiden todenperäisyyttä.
Väitetään nastojen olevan syyllisiä teiden kulumiseen. Miksi siis tutkimus muutaman vuoden takaa totesi että helsingissä osuus oli
1-2% ja pääväylillä 3-5% valtakunnallisesti. Mistä siis syntyy loput kulumisesta. Kun tiedämme että Helsingissä kylvetään sepeliä
kaduille miljoona tonnia, ja siitä suuri osa murskautuu pyörien alla niin miten se käytännössä tapahtuu, onko niin että vain sepeli murskautuu rekkojen pyörien alla, ja asfaltille ei käy kuinkaan, tuskin näin, vaan toinen miljoona tonnia on bitumia ja kiviainesta ja mahdollisesti paljon enemmän.
Nastat kuulemma aiheuttavat pölyongelman. Todella vaikuttava saavutus kun osuus kulutuksesta on maksimissaan 5% Ajatellaan tilannetta jossa ei käytetäisi nastoja, ja sepeli suola seosta lisättäisiin runsaasti niin silloin olisi todennäköisin seuraus teiden kulumisen lisääntyminen, ja pölyongelman reipas lisäys. Eikä pidä unohtaa tvh johtajan lausumaa että "yksi täyspainoinen ajoneuvoyhdistelmä" vastaa 10000 henkilöauton kulutusta teillämme.
Kuten moni tietää, niin ihmisluontoon kuuluu mielipidettä kysyttäessä vastata aivan päinvastoin kuin on tosiasiassa mieltä. Tässä valossa on hyvin ymmärrettävää, että halutaan apinan raivolla puolustaa omaa valintaa jonka tietää epäonnistuneen, mutta jota on niin vaikea myöntää itsellensä. Ja jotta saisi itselleen edes jonkinlaisen mielenrauhan, niin on pakko täällä esittää mitä mielikuvituksellisimpia paikkansapitämättömiä teorioita tosiasioiden vastaisesti.
Ps. onko kellään tietoa, montako ihmishenkeä on kesän aikana menetetty kitkojen kesäkäytön takia omaa tai kanssaautoilijoiden.
Renkaan nimen perusteella aika vanhat renkaat. Tuon mallin jälkeen tuli R, ja nyt on R2.
Käytän Michelin X-Ice3:a molemmissa autoissamme. Molemmat ovat etuvetoisisa ja autoissa on ABS, ESP ja ASR. En ole kaivannut noita apuvälineitä, en myöskään ole omalla ajotavallani ajamillani reiteillä kaivannut missään vaiheessa lisää pitoa.
Kitkarenkaat ovat minun silmissäni luonnollinen valinta jos ajaa taloudellisella ajotavalla. En usko että osaisin hyödyntää (ajaa kovempaa ) nastarenkaiden hengenvaarallisten olosuhteiden (sileän jään ) lisäpitoa.
Sen verran olen jalankulkijana kuunnellut ohiajavien autojen nastamelua että pahimpien tapausten kohdalla se on herättänyt vahvaa ärtymystä.
"Liikennemelu on merkittävä häiriötekijä, joka vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Asetuksella (EY ) N: o 661/2009 säädetään renkaiden vierintämelua koskevista vähimmäisvaatimuksista. Teknisen kehityksen ansiosta renkaiden vierintämelua voidaan vähentää huomattavasti enemmän kuin mainitut vähimmäisvaatimukset edellyttävät. Liikennemelun vähentämiseksi on näin ollen aiheellista säätää, että tästä ominaisuudesta annetaan yhdenmukaistettuja tietoja, ja kannustaa siten loppukäyttäjiä ostamaan renkaita, joista aiheutuva vierintämelu on vähäinen."
http://www.motiva.fi/files/7461/Euroopan_parlamentin_ja_neuvoston_asetus_(EY)_1222_2009_renkaiden_merkitsemisesta_polttoainetaloudellisuuden_ja_muiden_keskeisten_ominaisuuksien_osalta.pdf
misar:
Missä tutkimuksessa saatiin tuollainen tulos? Epäilen vahvasti, että sekoitat nyt kaduilla olevan irtoaineksen määrän ja tien kulumisen. Sinultahan näitä totaalisia suuruusluokan kadottamisia on nähty ennenkin. Ainakin neljä vuotta sitten kirjoitit näin: Mihin pääsi unohtumaan helsingin kaupungin tutkimus hiukkasista, jossa nastojen osuus oli 1-2 prosenttia.
E2800:
Kyse ei olekaan siitä millä pärjää, jos on pakko, vaan millä on mukava ja helppo ajaa myös silloin kun kitkaa on kaikilla vähän.
Kaiken tarjolla olevan kitkan käyttäminen vaatii pientä luistoa. Luistavatko nuo X-Icet oikein, niin että hyvän pidon lisäksi jää myös riittävä turvamarginaali luiston rajalta tappisladiin?
Lähteekö paikaltaan jäällä molemmat vetopyörät maksimipidolla aivan vähän tasaisesti ja nykimättä sutien? Ja pysähtyykö etuset hieman luistaen, silti ABSia aktivoimatta? Siis nastarenkaan tavoin, nastat parin sentin naarmuja jäähän kynsien, ilman mitään draamaa.
Kulutus on kieltämättä suosikkinastarenkaani ContiIcen huono puoli. Kenen tahansa talvikulutukseen taitaa tosin vaikuttaa renkaita enemmän missä ajaa, millä tavalla ja kuinka monta paria carvereita suksilaatikkoon pitää mahtua. En aio sammuttaa myöskään ajovaloja enkä soitinta, vaikka nekin nostavat kulutusta suunnilleen renkaiden vierinvastuksen erojen verran.
Ajan juuri sellaisilla renkailla joista pidän, samanlaiset on molemmissa autoissamme. Jämäkät, hiljaiset, hyvä pito. En siis koe että jokin toinen merkki olisi parempi saatikka että kaipaisin nastoja renkaisiin. Uusimman vertailun mukaan Goodyearin kitkat voisivat olla kiinnostavat, vaan ei renkaita joka vuosi osteta.
Kiinalaisten renkaiden ostajat tuskin tulevat ajatelleeksi että he tukevat aasialaista työllisyyttä eurooppalaisen kustannuksella, tosin ennen ostopäätöstä voi saada mielenkiintoisen vastauksen misssä maassa rengas on valmistettu. Samanmallisia renkaita valmistetaan useammassa maassa kuin yhdessä, kapeammat Michelinin kitkarenkaamme on tehty suositussa Aasian trooppisessa lomamaassa jossa jäätä on vain drinkeissä.
Tänään näin Helsingissä jo ensimmäisen auton nastarenkailla.
Ajovaloista sen verran että kun vaihdoin pimeäksi puolivuodeksi uudet kirkkaat H7:t vaihdoin samalla vaivalla päivävalopolttimot, toteutus P21W:illä, kustannus kahdesta lampusta oli 1,5 euroa.
E2800:
Kuskilla oli varmaan turvallinen olo, kun sai kuunnella pitkästä aikaa taas rapinaa.
740 GLE:
Itse ajelin viime talven R2 Nokianeilla, eikä pidossa ollut mitään ongelmia. Yhtenä yönä meren rannalla jää oli niin liukasta, että joutui ajamaan tavallista varovaisemmin, mutta silloinkaan ei ollut mitään draamaa näyttämöllä. Varmasti noina harvoina hetkinä, joiloin on tarjolla liukkaimpia jäitä, nastarengas pitäisi paremmin. Se jää kuitenkin mukavuustekijänä pahasti hiljaisuuden ja vaihtoaikavapauden jalkoihin täällä. Vaikeaksi en tuota talviajoa osaa mieltää, vaikka alla olisi kesärenkaat. kun sovittaa tilannenopeuden olosuhteisiin ja renkaiden pitoon, niin draaman voi unohtaa.
Sotä missä ajaa ei yleensä voi valita. Jos taasen haluaa huvikseen puhkoa tuulta suksilaatikolla, niin ei kai se kulutuskaan nyt aivan niin tärkeää voi olla, kuin tässä monesti on saatu lukea.
740 GLE:
Itse ajelin viime talven R2 Nokianeilla, eikä pidossa ollut mitään ongelmia. Yhtenä yönä meren rannalla jää oli niin liukasta, että joutui ottamaan vähän varovammin, mutta silloinkaan ei ollut mitään draamaa näyttämöllä. Varmasti noina harvoina hetkinä, joiloin on tarjolla liukkaimpia jäitä, nastarengas pitäisi paremmin. Se jää kuitenkin mukavuustekijänä pahasti hiljaisuuden ja vaihtoaikavapauden jalkoihin täällä. Vaikeaksi en tuota talviajoa osaa mieltää, vaikka alla olisi kesärenkaat. kun sovittaa tilannenopeuden olosuhteisiin ja renkaiden pitoon, niin draaman voi unohtaa.
Sotä missä ajaa ei yleensä voi valita. Jos taasen haluaa huvikseen puhkoa tuulta suksilaatikolla, niin ei kai se kulutuskaan nyt aivan niin tärkeää voi olla, kuin tässä monesti on saatu lukea.
E2800:
Kaikkihan eivät ajele pelkästään etelässä, vaan joku saattaa lähteä sieltä ihan lappiinkin saakka, niin uskomattomalta kuin se joidenkin mielestä kuulostaakin. Pohjois-Suomessa on jo satanut lunta ja lisää on luvattu lähipäivinä ihan reippaastikin, joten aika vastuutonta sinne olisi kesäkumeilla lähteä luistelemaan.
Mutta ilmeisesti kävit kysymässä reissusuunnitelmia tuolta nastarengaskuskilta, kun päätit tiedon tällä palstalla jakaa.
NHB:
Mahtaa sinua kirvellä tosiasiat, se ettet ole kyseisiä tutkimuksia lukenut oikeuttaa näemmä syyttämään muistihäiriöistä. Mainittakoon että ne ovat olleet linkkinä saman aihepiirin keskusteluissa aivan oikein noin neljä vuotta sitten. Aivan oikein tuo hiukkastutkimus jossa nastojen kuluttama osuus katupölystä oli tuota luokkaa, mutta mieleen jäi kuitenkin se asia, että kitkat nostattivat huomattavan paljon enemmän pölyä kadunpinnasta.
Miksi tuo tien kuluminen ja irtoaines pitäisi erottaa toisistaan. Yhdessä suloisessa sekamelskassa ne vaikuttavat kaikkiin teillä liikkuviin. Ongelma näissä keskusteluissa syntyy siitä, että kitkankäyttäjät pistävät sumeilematta nastojen piikkiin sataprosenttisesti sekä pöly että likaantumishaitat joka on aika lapsellista aikuisilta ihmisiltä. Miksi et ole koskaan pyrkinyt oikaisemaan näitä mielipiteitä, kun olet niin kaikkitietävä olevinasi mutta et tunne edes tutkimuksia jotka kertovat aivan muuta.