Renkaat siis testataan 1000 km kohdalla, kitkat 500 km ajettuina. Sitä en tiedä miten niiden pito heikkenee, mutta käytettyjen renkaiden testituloksetkin ovat osoittaneet sitä. Ei siis vielä näin uusien kohdalla.
Erona TM:n ja TV:n välillä on että TM ilmoittaa jarrutusmatkat 10 cm tarkkuudella, TV antaa pisteitä 1-20 tai 1-10 riippuen ominaisuuden painoarvosta.
Lopputulokset ovat erilaiset, ja TV:n testin perusteella ajan hyvinkin turvallisilla renkailla vaikka niissä ei olekaan nastoja. TM:n tulosten perusteella olen kärjistetysti panostanut enemmän omaan henkilökohtaiseen ajonautintooni.
HPK4 nastat ei koskaan edes olleet "terävät" koska pito perustuu siihen että nasta "kaatuu" ja reunat tekee pidon. Reunat ovat varmasti pyöristyneet, mutta ei ne uutenakaan mitään mäkisuksen kantteja ole eikä sellaisina voi pysyäkään.
Nykypäivän nastoissa on pyritty tekemään sellaisia, että niissä olisi tuollaisia teriviä särmiä. Uutena tuo varmasti parantaa paljon pitoa, mutta terävällä särmällä on varmasti myös taipumus kulua nopeasti.
Entäpä jos lopetettaisiin suolaus ja annetaan teillä olla kunnon lumi/jää kerros? Eipä ainakaan nastat söisi bitumia.
Kyllä ne on jo aikalailla tässä parin kostean viikon aikana syöneet. Lumesta ja jäästä ei ole tietoakaan, mutta muutamiiin päivittäin ajamiini kesällä päällystettyihin ylämäkiin on jo muodostunut selkeät urat. Vaikken suolasta ja sen korroosiovaikutuksista pidäkään, niin nastathan nuo urat tienpintaan tekevät jos rehellisiä ollaan. Ja kyllä se on talvellakin parempi hoitaa tiet paljaaksi tavalla tai toisella kuin jättää tielle vaarallisen uraisat polanteet vain siksi etteivät nastat teitä kuluttaisi. Nastat on teiden syöpä ja suola autojen. Toki sitä nastakuraa tarttuu aika lailla autoihinkin, mutta se on lähinnä kosmeettista ja lasinpesunestekauppiaat ja autopesulat kiittää.
Suhteellisen pieni osuus nastarenkailla kulkevia autoja riittää kuitenkin pitämään tienpinnat tarpeeksi karheina.
Sama Liikenneturvan asiantuntija kertoo myös että "Jos autossa ei ole ajonvakautusjärjestelmää, en valitsisi kitkoja."
Olisi mielenkiintoista istua tällaisen kuljettajan kyydissä. Jos ajonvakautusjärjestelmä (ESP ) aktivoituu on sen ensimmäinen toimenpide keventää kaasua. Sama juttu luistonestossa (TC, ASR ).
Minulla on ollut kitkarenkaat autossa jossa ei ollut ESP:tä, mutta ei se poikennut nykyisestä. Ajan liian taloudellisesti jotta pidon rajat tulisivat vastaan. Mutta muistan kyllä ajat kun 90-luvulla ajoin 2.0 DOHC Sierralla, takavetoisella oli kiva leikkiä - nastarenkailla.
Kitkankäyttäjillä näyttäisi ölevan kova yksimielisyys siitä että nastapito perustuu vain teräviin kulmiin. Mistä sitten johtuu se että jäällä on havaittavissa selkeät pistojäljet, eihän sellaisia pitäisi olla, vaan näkyvissä tuon teorian mukaan olisi vain raapimisjälkiä. Eli nasta tuottaa myös pitöa kun kyseessä on normaalieteneminen eikä kiihdytys tai jarrutustilanne jolloin pitovaikutus korostuu.
Lienee tosiasia että molemmissa rengastyypeissä pito muodostuu, osin siitä että kuvio kaatuu kiihdytys ja jarrutustilanteissa, jolloin kuvion särmien reunat nousevat esiin ja parantavat pitoa tien epätasaisuuksiin pureutuen.
Kun nykyään kumiseokset, ja pinnan leikkaukset lienevät hyvin samankaltaisia, lienee oletettavaa että pidon heikkeneminen johtuu paljolti siitä, että renkaan särmät pyöristyvät. Se mikä on täysin käsittämätön mysteeri ainakin minulle, on ettei kitkankäyttäjien mukaan kitkarengas kulu särmistään pyöreäksi vaan pito säilyy täysin ensiluokkaisena koko renkaan käyttöiän.
Kun mahdolliseti joku tämän mysteerin voi uskottavasti selittää, miksi nastarenkaassa pito katoaa vain nastojen pyöristymisen takia ja kitka on täysin kulumaton koko kättöikänsä vaikka kumiseos on noin 50 shorea ja nasta kovametallia. Tämän kun todistatte voin harkita leirinvaihtoa. Ps. tämä oli vitsi, en ole helposti höynäytettävissä, vaikka paljon älyttomän naurettavia selityksiä on saatu vuosien mittaan lukea.
Niitäkin näkyy silloin kun rengas on menettämässä tai menettänyt pitoaan.
..miksi nastarenkaassa pito katoaa vain nastojen pyöristymisen takia ja kitka on täysin kulumaton koko kättöikänsä
Jopa luistimia teroitetaan (Terät teroitetaan aina tarvittaessa. Tylsillä luistimilla pelaaminen on vaikeaa ja vaarallista itselle ja muille. junnut.com )
Mutta teorian sijaan on lehtitesteissä saadut tulokset kiinnostavia. Autoliiton jäsenlehdessä (Moottori ) todettiin että uuden näköinen nastarengas ei takaa turvallisuutta.
Testien perusteella uudet nastarenkaat ovat sileällä jäällä hyvät. Niiden ohiajomelua ei testeissä mitata eikä sitä ilmoiteta edes renkaan EU-merkinnässä kuten tavallisten talvirenkaiden kohdalla tehdään.
Niitäkin näkyy silloin kun rengas on menettämässä tai menettänyt pitoaan.
Eli nasta toimii odotetusti, kuinka paljon aikaisemmin kitka on holtittomassa luistossa.
..miksi nastarenkaassa pito katoaa vain nastojen pyöristymisen takia ja kitka on täysin kulumaton koko kättöikänsä
Jopa luistimia teroitetaan (Terät teroitetaan aina tarvittaessa. Tylsillä luistimilla pelaaminen on vaikeaa ja vaarallista itselle ja muille. junnut.com )
Eli tylsä luistin on vaarallinen, mutta rullaluistimet märällä jäällä ovat turvalliset, senkö halusit kertoa.
Mutta teorian sijaan on lehtitesteissä saadut tulokset kiinnostavia. Autoliiton jäsenlehdessä (Moottori ) todettiin että uuden näköinen nastarengas ei takaa turvallisuutta.
Nastarengas ei ole turvallinen kovettuneena ja toistakymmentä vuotta vanhana, mutta kitkarenkaat ovat koska eivät kovetu kuten jotkut täällä ovat kertoneet ajaneensa niillä toitakymmentä vuotta. Tämänkö halusit kertoa.
Testien perusteella uudet nastarenkaat ovat sileällä jäällä hyvät. Niiden ohiajomelua ei testeissä mitata eikä sitä ilmoiteta edes renkaan EU-merkinnässä kuten tavallisten talvirenkaiden kohdalla tehdään.
Niin ovat, ja ainoat jotka kannattaa tässä yhteydessä mainita.
Miten tuo melu tähän liittyy, vai halusitko ehkä kertoa sen että pito aiheuttaa melua kun se johonkin pureutuu. Olematon pito ei tietenkään sitä aiheuta.
Autoliiton jäsenlehdessä (Moottori ) todettiin että uuden näköinen nastarengas ei takaa turvallisuutta.
Lienee ilmeistä, että nykyiset renkaat ovat parempia kuin entiset ja, että renkaat menettävät ominaisuuksiaan ajan ja kulumisen myötä.
Moottorin testissä jarrutusmatkat olivat 25-5km/h: HKPL2 14,85m ja HKPL8 10,24m. Jos nopeuksien (m/s) neliön erotuksen jakaa jarrutusmatkalla jonkinlaisen voimakertoimen löytämiseksi, kertoimiksi saadaan HKPL8 4,5 ja HKPL2 3,1.
Vastaavasti TM mittasi vuonna 2003 HKPL2 jarrutusmatkaksi 50-0km/h 42m. Tällöin samainen kerroin on 4,6. Oletettavasti HKPL2 ei ole uutenakaan ollut HKPL8 veroinen, joten vastausta voisi hakea testiautojen painoerosta (uusi Golf ~1200kg vs. vanha Saab 1400-1700kg). Tällöin painokorjattu kerroin olisi 3,2-3,9.
Äärimmillään näyttäisi, että HKPL2 on ollut uutenakin varsin heikko esitys uuteen HKPL8:n verrattuna, eikä jarrutusvoima ole heikentynyt ajan olossa kuin pari prosenttia. Toisessa ääripäässä HKPL2:n jarrutusvoima olisi heikentynyt ~21% selittäen likimain puolet HKPL8:n ja HKPL2:n välisestä pitoerosta Moottorin testissä. Totuus voisi hyvinkin löytyä tuolta väliltä.
Lienee ilmeistä, että nykyiset renkaat ovat parempia kuin entiset
En epäile etteivätkö olisi, ainakin kitkarenkaiden osalta vaikkakin eri ominaisuuksien painotukset vaikuttavat eri osa-alueiden tuloksiin.
Minun pointtini on se että monella näyttää oleva kuluneita ja/tai vanhoja renkaita autoissaan. He pitänevät renkaitaan testivoittajina siksi että niissä on Liikenneturvan suosittelemat nastat.
Hesarin jutussa ei minun mielestäni mainittu lyhennettä DOT, eli renkaan valmistusajankohtaa.
Minun pointtini on se että monella näyttää oleva kuluneita ja/tai vanhoja renkaita autoissaan. He pitänevät renkaitaan testivoittajina siksi että niissä on Liikenneturvan suosittelemat nastat.
Myös suurin osa käytössä olevista kitkarenkaista on kuluneita ja/tai vanhoja tai sitten muuten vaan Suomen talviolosuhteisiin täysin sopimatonta halpiskuonaa mutta ne ovat silti joidenkin mielestä ehdotonta huippua.
ne ovat silti joidenkin mielestä ehdotonta huippua.
Joidenkin? Mutta suositellaanko niitä jonkun virallisen tahon toimesta, vaiko vain ns. Esson baarissa?
Testeissä ei ole mitattu että kitkarenkaan sijoitus putoaisi nastarenkaan tavoin kärkipaikalta 10 sijaa jonkun vuoden käytön jälkeen. Nastarengas on siis käytettynä yhtä turvallinen kuin kitkarengas, kitkarengas puolestaan pitää sijoituksena vaikka onkin käytetty.
TM 17/2010 on yksi numero jossa todettiin tämä ilmiö vaikka otos oli suppea.
Testeissä ei ole mitattu että kitkarenkaan sijoitus putoaisi nastarenkaan tavoin kärkipaikalta 10 sijaa jonkun vuoden käytön jälkeen. Nastarengas on siis käytettynä yhtä turvallinen kuin kitkarengas, kitkarengas puolestaan pitää sijoituksena vaikka onkin käytetty.
TM 17/2010 on yksi numero jossa todettiin tämä ilmiö vaikka otos oli suppea.
Testin perusteella ei valitettavasti voida arvioida millaiset testattavan kuluneen renkaan ominaisuudet ovat uutena olleet.
Sijoituksista en välitä, vaan uskon pidon ratkaisevan. Sijoituksethan muuttuvat, kun markkinoille tulee uusia parempia tuotteita.
Toisaalta havaittiin, että 6mm urasyvyyteen kuluneet kitka- ja nastarengas pysähtyivät jäällä likimain samalla matkalla häviten reilusti uusien kitkarenkaiden parhaimmistolle. Toisaalta taas samainen nelivuotias nastarengas päihitti jäällä tehdyssä väistökokeessa kaikki uudetkin kitkarenkaat.
Mahtavatko eri vuosienkaan tulokset olla edes vertailukelpoisia keskenään, koska HKPL2 sai TM16/02 50-0km/h jarrutusmatkaksi jäällä 42m ja HKPL7 TM17/10 50,5m.
Taas täällä keskustellaan "suurella asiantuntemuksella" siitä, miten kuluneet renkaat uusiin verrattuna käyttäytyvät 4 tai kuuden vuoden käytön jälkeen.
Talvirenkaan käyttöikä on käytännössä kuitenkin 2-3 talvea, jonka jälkeen kumi on kovettunut liikaa, jotta se purisi kunnolla jäisellä pinnalla.
Tämä koskee sekä nasta- että kitkarenkaita.
Rengaskustannus on kustannus, jossa ei kannata liikaa säästellä, vaan kannattaa maksaa sekä laadusta että tuorreudesta.
Jättäkää ne aluvanteet ja "matalat läskit" vesiliirtoriskeineen sinne rengasliikkeeseen, ja panostakaa kunnollisiin ja tuorreisiin talvirenkaisiin, ajatte sitten nastoilla tai kitkoilla.
Jos kustannuksissa haluaa säästää, pitää hankkia kolmannet vanteet, joilla on ne kolme talvea ajetut talvirenkaat, ja ajaa niillä ns rospuuttoajat sekä keväisin että syksyisin, jolloin päivälämpötila on keskimäärin alle 10 astetta ja ajoittain on liukastakin, mutta lunta ei vielä /enää ole maassa paljoakaan.
Renkaanvaihtoja tulee lisää, mutta omalla työllä voi säästää.
Kolme talvea ajetuista nastarenkaista pitää tosin nyppiä ne nastat pois, mutta sehän on noin puolisen tuntia / rengas pikku puuhastelua.
Talvirenkaan käyttöikä on käytännössä kuitenkin 2-3 talvea, jonka jälkeen kumi on kovettunut liikaa, jotta se purisi kunnolla jäisellä pinnalla.
Tämä koskee sekä nasta- että kitkarenkaita.
Jos kustannuksissa haluaa säästää, pitää hankkia kolmannet vanteet, joilla on ne kolme talvea ajetut talvirenkaat, ja ajaa niillä ns rospuuttoajat sekä keväisin että syksyisin, jolloin päivälämpötila on keskimäärin alle 10 astetta ja ajoittain on liukastakin, mutta lunta ei vielä /enää ole maassa paljoakaan.
Olisikin mukava tietää, kuinka renkaan ominaisuudet muuttuvat vanhetessa, että tietää milloin kumi on kovettunut "liikaa". Ainakaan oma peppudyno ei sitä pysty kertomaan enkä liiemmin luota nimettömien keskustelupalstalaisten "tietoihin".
Miten tuo kolmas rengaskerta pienentää rengaskuluja, jos tarvirenkailla ajetaan vain pari talvea?
Minulla taitaa olla jo yhdestoista talvi aluillaan samoilla HKPL4-luistimilla. Ei nämä ole ainakaan vielä samanlaisiksi kiviksi muuttuneet kuin vanhat HKPL10-kalhuttimet aikoinaan. Olen harkinnut noiden ajamista kesällä loppuun, koska pintaa on kuitenkin vielä 7,5mm jäljellä.
Lienee ilmeistä, että nykyiset renkaat ovat parempia kuin entiset
En epäile etteivätkö olisi, ainakin kitkarenkaiden osalta vaikkakin eri ominaisuuksien painotukset vaikuttavat eri osa-alueiden tuloksiin.
Minun pointtini on se että monella näyttää oleva kuluneita ja/tai vanhoja renkaita autoissaan. He pitänevät renkaitaan testivoittajina siksi että niissä on Liikenneturvan suosittelemat nastat.
Hesarin jutussa ei minun mielestäni mainittu lyhennettä DOT, eli renkaan valmistusajankohtaa.
Mikä ihme saa sinut olettamaan, että renkaiden kehitys rajoittuisi kitkoihin? Samantasoinen rengasteknologia on aina käytettävissä molemmissa, sillä erolla että nastoissa voidaan nastojen ansiosta samanaikaisesti painottaa useampaa ominaisuutta ja pitoaluetta.
Liikenneturva ei tietääkseni missään suosittele ajamista vanhoilla renkailla. Talvirenkaiden järkevä käyttöikä on 2-4 vuotta, ei enempää.
Miten tuo kolmas rengaskerta pienentää rengaskuluja, jos tarvirenkailla ajetaan vain pari talvea?
Minulla taitaa olla jo yhdestoista talvi aluillaan samoilla HKPL4-luistimilla. Ei nämä ole ainakaan vielä samanlaisiksi kiviksi muuttuneet kuin vanhat HKPL10-kalhuttimet aikoinaan. Olen harkinnut noiden ajamista kesällä loppuun, koska pintaa on kuitenkin vielä 7,5mm jäljellä.
Kolmas rengaskerta laskee käytännössä kesärengaskuluja, niillä voi ajaa parikin kesää kun käyttää rospuuttorenkaita.
Eli kesärenkaita ei tarvitse ajaa aivan loppun, vaan voi luopua niistä jo noin 4 mm kulutuspinnalla, jolloin ei tarvitse ottaa niitä vesiliirtoriskejä.
Kesärenkaiden käyttöikähän on noin 20000- 30000 km, jonka moni ajaa jo yhdessä kesässä.
Renkaiden kumi kovettuu ajan myötä, kolmea talvea enempää en suostu talvirenkaita käyttämään, vaikka nastat olisivatkin vielä kunnossa, sillä sitä kumin tartuntaominaisuutta tarvitaan lumisilla / sohjoisilla pinnoilla.
Tuo "yhdestoista talvi" kertoo ajomääriesi olevan sitä luokkaa, että taksikyyti taitaisi olla sinulle halvempaa kuin autoilu.
Mikä ihme saa sinut olettamaan, että renkaiden kehitys rajoittuisi kitkoihin?
Tarkoitatko tällä että mielestäsi nastat eivät kulukaan käytössä vaan pysyvät käyttöikänsä samanveroisina kuin testeissä, tai että ne eivät kulutakaan tienpintaa tuottaen hiukkasia, ja etteivätkö ne tuotakaan liikennemelua?
Liikenneturva ei tietääkseni missään suosittele ajamista vanhoilla renkailla.
Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa Liikenneturva ei ottanut mitenkään kantaa renkaiden ikään. Mutta jos ei ole ESP:tä ei Liikenneturvan mielestä pitäisi käyttää kitkarenkaita. Mielenkiintoinen kommentti, pitäisi tosiaan joskus kokeilla tuota ESP:n aktivointia. Tähän saakka se on ollut vain nappula kojelaudassa, ei osa liikenneajamista.
- Talvirengastestissä 17/2008 on mukana Goodriden M+S rengas. Se todetaan merkinnästä huolimatta kesärenkaaksi ja sen jarrutusmatka jäällä on 190 metriä kun kitkarenkaalla se oli 61-62 metriä.
Niitäkin näkyy silloin kun rengas on menettämässä tai menettänyt pitoaan.
Juuri tuossa tilanteessa minusta nastat toimivat paremmin kuin kokeilemani kitkarenkaat. Hyvillä nastarenkailla neljän pyörän raapiessa sentin naarmuja jäähän ei kuskin tarvi tietää talviajosta vielä mitään. Kääntää vain haluamaansa suuntaan ja auto tottelee.
Ja ellei tottele, lähtee vaihtoon. Ei siksi, että noin pitäisi ajaa, vaan siksi, että jos luiston rajalla tapahtuu jotain äkkinäistä, joudun huonojen vehkeiden vuoksi himmaamaan enemmän kuin keli vaatisi, ettei lottokone ihan varmasti aloita arvontaa.
Hiljaisemmalta nuo Kontiaiset ainakin auton sisälle kuulostavat kuin Michelinin valmistamat laadukkaat matalaprofiilirenkaat.
Rengasmelun kasvu kesärenkaille vaihtaessa oli niin ärsyttävä, että laitoin meluisat kesärenkaat kiertoon, vaikka 5*2 puolaiset vanteet nätit olivatkin ja auto oli niillä mikroautomaisen tarkka ajettava (kun ei paremmasta tiedä ).
Hiljaisemmalta nuo Kontiaiset ainakin auton sisälle kuulostavat kuin Michelinin valmistamat laadukkaat matalaprofiilirenkaat.
Liikennemelu ei ole sitä mikä kuuluu auton sisälle. Se on sitä ääntä joka kuuluu kun auto ajaa ohitsesi kun itse olet jalkaisin liikkeellä.
joudun huonojen vehkeiden vuoksi himmaamaan enemmän kuin keli vaatisi
Tilannenopeus on kieltämättä mielenkiintoinen puheenaihe. Itse en muista että olisin ottanut enemmän riskejä kun ajoin nastoilla. Toisaalta jos nastojen pito heikkenee niiden kuluessa on vertailu todella vaikeata.
Jotkut täälläkin vaihtavat renkaitaan 2-3 vuoden välein, toiset ajavat yhdettätoista vuotta. Molemmat ajavat ns. turvarenkailla, eivät nastattomilla. Autoliiton vertailun mukaan 12 vuotta vanhat nastarenkaat jarruttavat vielä 70 metriä kun uudet ovat jo pysähtyneet.
Mielenkiintoinen kommentti, pitäisi tosiaan joskus kokeilla tuota ESP:n aktivointia. Tähän saakka se on ollut vain nappula kojelaudassa, ei osa liikenneajamista.
Tarkoitit varmaan ESP:n passivointia?
Riippuu autosta ja kuskista onko Kimi-nappulalla käyttöä vai ei.
Mielenkiintoinen kommentti, pitäisi tosiaan joskus kokeilla tuota ESP:n aktivointia. Tähän saakka se on ollut vain nappula kojelaudassa, ei osa liikenneajamista.
Tarkoitit varmaan ESP:n passivointia?
Riippuu autosta ja kuskista onko Kimi-nappulalla käyttöä vai ei.
Juuri näin. Tiedän että autossa on se, mutta en oikein ymmärrä sitä mitä sillä on varsinaisesti tekemistä kitka-nasta valinnan kanssa. Se aktivoituu kun mutkanopeus tai ohitusnopeus on liian korkea, eli enemmän kyse on asenteesta ja ajotavasta. Hyvä kuljettaja ei aja liian lujaa mutkaan, siitä voi seurata ulosajo. Ihan kuten Formuloissa tai rallissa.
Hiljaisemmalta nuo Kontiaiset ainakin auton sisälle kuulostavat kuin Michelinin valmistamat laadukkaat matalaprofiilirenkaat.
Liikennemelu ei ole sitä mikä kuuluu auton sisälle. Se on sitä ääntä joka kuuluu kun auto ajaa ohitsesi kun itse olet jalkaisin liikkeellä.
Aivan, enkä toki ole sitä mitannut tai muutenkaan arvioinut. Mutta laadukas 225/45/17 kesärengas kuulosti auton sisällä meluisammalta kuin 205/55/16 nastarengas.
E2800:
Tilannenopeus on kieltämättä mielenkiintoinen puheenaihe. Itse en muista että olisin ottanut enemmän riskejä kun ajoin nastoilla. Toisaalta jos nastojen pito heikkenee niiden kuluessa on vertailu todella vaikeata.
Enhän toki sitä epäillytkään. En minäkään aikonut ottaa riskejä enkä ajaa luistossa. Mutta kokemani kitkarenkaat, jotka olen kokeilun vuoksi tarkoituksella ajanut kevyeen luistoon tuntuvat irrottavansa otteensa kovin paljon äkkinäisemmin ja menettävän pitonsa sen jälkeen lähes kokonaan. Nastarenkaan luiston rajan sekä kuulee että tuntee jo ennen kuin kukaan näkee luistoa. Jos pidon ja luiston raja on epämääräinen ja sen ylittämisestä on rangaistuksena leveämpi luisto, silloin siihen luiston rajaan on pidettävä entistä suurempi turvamarginaali, ettei varmasti luista yhtään.
E2800:
Jotkut täälläkin vaihtavat renkaitaan 2-3 vuoden välein, toiset ajavat yhdettätoista vuotta.
Pito vähenee nopeasti, mutta sama looginen ja helppo luiston raja säilyy vuosikaudet.
Riippuu autosta ja kuskista onko Kimi-nappulalla käyttöä vai ei.
Tiedän että autossa on se, mutta en oikein ymmärrä sitä mitä sillä on varsinaisesti tekemistä kitka-nasta valinnan kanssa. Se aktivoituu kun mutkanopeus tai ohitusnopeus on liian korkea, eli enemmän kyse on asenteesta ja ajotavasta. Hyvä kuljettaja ei aja liian lujaa mutkaan, siitä voi seurata ulosajo. Ihan kuten Formuloissa tai rallissa.
Tarkoitin kyllä joidenkin autojen tapaa vahtia pientäkin sutaisua aivan paranoidina tahmaten aivan turhaan liikkeelle lähtöä jäällä.
Kun ASR toimii optimaalisesti, eli molemmat vetopyörät kynsivät kumpikin ihan pieniä naarmuja jäähän, auto luistaa jo sivuvuunnassa sen verran, että hermoheikko ESP (MB, BMW) hyppää jarrulle ihan turhaan. Sallivaa ESP:tä (vaikkapa Audin ) saa kohtuudella ohjata kaasulla Suojelusenkelin siitä piittaamatta.
Riippuu autosta, mitä avustimia ESP nappulan painalluksella poistuu käytöstä ja lähteekö auto sen jälkeen osaavan kuljettajan käsissä jäältä tai lumikinoksesta paremmin vai huonommin. Jos Rouvan Volvo istuu kiinni, sen saan irti kun painan avustimet pois päältä. Mersulla en huomaa eroa, koska avustimet ovat minun tasollani, eli ne poistaen en viisastu yhtään.
Siitä olen samaa mieltä, että jos kuski ei pysy tiellä ilman ESP:tä, ei silloin nastarenkaat ole riittävä lääke, vaan kannattaa hankkia sekä ESP että talviajo-oppia.
Tuo "yhdestoista talvi" kertoo ajomääriesi olevan sitä luokkaa, että taksikyyti taitaisi olla sinulle halvempaa kuin autoilu.
Ei pidä valitettavasti paikkaansa.
Renkaita kuluu kuitenkin sen verta vähän, että saattaisi kannattaa hankkia pelkästään uusia talvirenkaita ja siirtää ne muutaman talven jälkeen kesäkäyttöön. Talvirenkaat eivät toki ole parhaat mahdolliset kesällä, mutta olisipa useimmiten ainakin talvella kunnolliset renkaat alla. Nastalla vai ilman; molemmissa on puolensa.
Renkaita kuluu kuitenkin sen verta vähän, että saattaisi kannattaa hankkia pelkästään uusia talvirenkaita ja siirtää ne muutaman talven jälkeen kesäkäyttöön. Talvirenkaat eivät toki ole parhaat mahdolliset kesällä, mutta olisipa useimmiten ainakin talvella kunnolliset renkaat alla. Nastalla vai ilman; molemmissa on puolensa.
Nastattomat nastarenkaatovat kesällä paremmat kuin ns kitkarenkaat, joten keväällä nastoja nyppimään.
Nastattomia talvirenkaita olen kesäkäyttänyt hevostrailerin vedossa, sillä niillä pärjää myös märällä nurmella. Ovat asfalttiteillä yhtä hyvät tai hieman paremmatkin ajaa kuin varsinaiset maasturin maastorenkaat.
Tosin pollen kuljetuksissa ei ajonopeudet ole suuria ja ajotapakin pitää olla ennakoiva, jotta kuljetettavan juoksukunto säilyy tienestipuolella.
Kyllä niillä henkilöautossakin kesällä pärjää, mutta eivät ne kaikilta ominaisuuksiltaan ole kesärenkaan veroisia asfaltilla.
Maltillisella ajotavalla ok, tosin hellleilmoilla pitää huomioida, että niiden kumiseos ei oletarkoitettu lämpimille asfalteille (mustan asfalttipinnan lämpötila nousee aurinkoisena hellepäivänä melko korkeaksi).
Tarkoitatko tällä että mielestäsi nastat eivät kulukaan käytössä vaan pysyvät käyttöikänsä samanveroisina kuin testeissä, tai että ne eivät kulutakaan tienpintaa tuottaen hiukkasia, ja etteivätkö ne tuotakaan liikennemelua?
Sinä kerroit renkaiden parantumisesta seuraavaa: En epäile etteivätkö olisi, ainakin kitkarenkaiden osalta .
Minusta renkaiden kehitys ei mitenkään rajoitu kitkarenkaisiin, koska aina samantasoinen teknologia on käytettävissä kaikkiin rengastyyppeihin.
Mielenkiintoinen kommentti, pitäisi tosiaan joskus kokeilla tuota ESP:n aktivointia. Tähän saakka se on ollut vain nappula kojelaudassa, ei osa liikenneajamista.
Jos ymmärtämyksesi auton keskeisistä turvallisuusjärjestelmistä on tuota tasoa, niin alan ymmärtää huomattavasti paremmin keskusteluasi renkaistakin.
Minun pointtini on se että monella näyttää oleva kuluneita ja/tai vanhoja renkaita autoissaan. He pitänevät renkaitaan testivoittajina siksi että niissä on Liikenneturvan suosittelemat nastat.
Miten renkaiden kuluminen tai ikä liittyvät siihen ovatko ne nastat vai jotkut muut? Uusia renkaitakin on täysiä fiaskoja, ja niitäkin sekä kitkoissa että nastoissa.
Sinun tuntuu olevan vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa, että aika monella on joka talvi auton alla laaturenkaat, jotka eivät ole merkittävästi kuluneet.
Piti mielenkiinnosta kokeilla oman auton alla olevien ContiIceContactien kovametallinastojen terävyyttä. Talvia on ennen tätä takana 1,5 ja kilometrejä noin 30.000. Nastat ovat edelleen terävät ja säilyttäneet muotonsa, eikä niitä ole irronnut. Kumi on lamelleista jonkin verran kulunut, mutta olennaista eroa uuteen ei ole. Näillä ajellaan vielä jonkin matkaa, mutta tuskin yli 3 talvea.
Jos ymmärtämyksesi auton keskeisistä turvallisuusjärjestelmistä on tuota tasoa, niin alan ymmärtää huomattavasti paremmin keskusteluasi renkaistakin.
Valitettavasti en ole koskaan ajanut edes kitkarenkailla ESP:tä vastaan. Olen lukenut että TM tekee niin valitessaan vuoden talviautoa, mutta itse en ole päässyt radalle aikoihin.
En ole myöskään kokeillut airbageja.
Talvia on ennen tätä takana 1,5 ja kilometrejä noin 30.000.
Nämä nastojen kulumiset ovat luonnollisesti sellaisia että ne pitäisi mitata sileällä jäällä. Sinänsä harmi että käytettyjä renkaita ei testata enempää, keskustelunaihe kun on jo vakiintunut.
Numerossa 8/2008 on juttu jonka otsikko on "Nastat romukoppaan?" Nokian R kitkarenkaan jarrtusmatka jäällä on 74,1 metriä, Hakkapeliitta 5 nastarenkaan on 72,6 metriä. Kesärengas pärjäsi tässä testissä yllättävän hyvin, 133,6 metriä!
Väistö kuivalla asfaltilla onnistui kitkarenkaalta paremmin kuin nastalta, mutta huonosti talvirenkaat pärjäsivät arvosanan perusteella verrattuna kesärenkaaseen.
aika monella on joka talvi auton alla laaturenkaat, jotka eivät ole merkittävästi kuluneet.
Tottahan joka vuosi ostetaan uusia renkaita, mutta esimerkiksi minä laitoin omat 7-vuotiaat laaturenkaat auton mukana kun möin sen. Sanoin että olin ollut aikeissa uusia ne, mutta ostaja sanoi olevansa niihin ihan tyytyväinen.
Tiedän että liikenteessä on esimerkiksi RS- ja GTI -autoja. Eivät kaikki halua ajaa lähtökohtaisesti turvallisesti, vaan nopeasti. Mutta jos haluaa ajaa taloudellisesti ei nastoista (tai kierroskoneen hevosvoimista ) välttämättä edes hyödy mitään.
Itse en huomannut eroa nasta-kitka -ajamisessa, paitsi sen että koska kitkojen on väitetty olevan huonot olin joskus huolissani siitä jäänkö johonkin jumiin melkein kuin kesärenkailla. En jäänyt. Ehkä kitkarenkaat sopivat minulle niin hyvin koska olen joinakin talvina ajanut takavetoisilla.
Renkaat siis testataan 1000 km kohdalla, kitkat 500 km ajettuina. Sitä en tiedä miten niiden pito heikkenee, mutta käytettyjen renkaiden testituloksetkin ovat osoittaneet sitä. Ei siis vielä näin uusien kohdalla.
Erona TM:n ja TV:n välillä on että TM ilmoittaa jarrutusmatkat 10 cm tarkkuudella, TV antaa pisteitä 1-20 tai 1-10 riippuen ominaisuuden painoarvosta.
Lopputulokset ovat erilaiset, ja TV:n testin perusteella ajan hyvinkin turvallisilla renkailla vaikka niissä ei olekaan nastoja. TM:n tulosten perusteella olen kärjistetysti panostanut enemmän omaan henkilökohtaiseen ajonautintooni.
Jorma L:
Nykypäivän nastoissa on pyritty tekemään sellaisia, että niissä olisi tuollaisia teriviä särmiä. Uutena tuo varmasti parantaa paljon pitoa, mutta terävällä särmällä on varmasti myös taipumus kulua nopeasti.
MasterOfPuppets:
Kyllä ne on jo aikalailla tässä parin kostean viikon aikana syöneet. Lumesta ja jäästä ei ole tietoakaan, mutta muutamiiin päivittäin ajamiini kesällä päällystettyihin ylämäkiin on jo muodostunut selkeät urat. Vaikken suolasta ja sen korroosiovaikutuksista pidäkään, niin nastathan nuo urat tienpintaan tekevät jos rehellisiä ollaan. Ja kyllä se on talvellakin parempi hoitaa tiet paljaaksi tavalla tai toisella kuin jättää tielle vaarallisen uraisat polanteet vain siksi etteivät nastat teitä kuluttaisi. Nastat on teiden syöpä ja suola autojen. Toki sitä nastakuraa tarttuu aika lailla autoihinkin, mutta se on lähinnä kosmeettista ja lasinpesunestekauppiaat ja autopesulat kiittää.
Sama Liikenneturvan asiantuntija kertoo myös että "Jos autossa ei ole ajonvakautusjärjestelmää, en valitsisi kitkoja."
Olisi mielenkiintoista istua tällaisen kuljettajan kyydissä. Jos ajonvakautusjärjestelmä (ESP ) aktivoituu on sen ensimmäinen toimenpide keventää kaasua. Sama juttu luistonestossa (TC, ASR ).
Minulla on ollut kitkarenkaat autossa jossa ei ollut ESP:tä, mutta ei se poikennut nykyisestä. Ajan liian taloudellisesti jotta pidon rajat tulisivat vastaan. Mutta muistan kyllä ajat kun 90-luvulla ajoin 2.0 DOHC Sierralla, takavetoisella oli kiva leikkiä - nastarenkailla.
Kitkankäyttäjillä näyttäisi ölevan kova yksimielisyys siitä että nastapito perustuu vain teräviin kulmiin. Mistä sitten johtuu se että jäällä on havaittavissa selkeät pistojäljet, eihän sellaisia pitäisi olla, vaan näkyvissä tuon teorian mukaan olisi vain raapimisjälkiä. Eli nasta tuottaa myös pitöa kun kyseessä on normaalieteneminen eikä kiihdytys tai jarrutustilanne jolloin pitovaikutus korostuu.
Lienee tosiasia että molemmissa rengastyypeissä pito muodostuu, osin siitä että kuvio kaatuu kiihdytys ja jarrutustilanteissa, jolloin kuvion särmien reunat nousevat esiin ja parantavat pitoa tien epätasaisuuksiin pureutuen.
Kun nykyään kumiseokset, ja pinnan leikkaukset lienevät hyvin samankaltaisia, lienee oletettavaa että pidon heikkeneminen johtuu paljolti siitä, että renkaan särmät pyöristyvät. Se mikä on täysin käsittämätön mysteeri ainakin minulle, on ettei kitkankäyttäjien mukaan kitkarengas kulu särmistään pyöreäksi vaan pito säilyy täysin ensiluokkaisena koko renkaan käyttöiän.
Kun mahdolliseti joku tämän mysteerin voi uskottavasti selittää, miksi nastarenkaassa pito katoaa vain nastojen pyöristymisen takia ja kitka on täysin kulumaton koko kättöikänsä vaikka kumiseos on noin 50 shorea ja nasta kovametallia. Tämän kun todistatte voin harkita leirinvaihtoa. Ps. tämä oli vitsi, en ole helposti höynäytettävissä, vaikka paljon älyttomän naurettavia selityksiä on saatu vuosien mittaan lukea.
Niitäkin näkyy silloin kun rengas on menettämässä tai menettänyt pitoaan.
Jopa luistimia teroitetaan (Terät teroitetaan aina tarvittaessa. Tylsillä luistimilla pelaaminen on vaikeaa ja vaarallista itselle ja muille. junnut.com )
Mutta teorian sijaan on lehtitesteissä saadut tulokset kiinnostavia. Autoliiton jäsenlehdessä (Moottori ) todettiin että uuden näköinen nastarengas ei takaa turvallisuutta.
http://autoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/2d6eb58c83e895e8b804d31555961e00/1383645647/application/pdf/7066682/0308%20Moottorin%20talvirengastesti.pdf
Testien perusteella uudet nastarenkaat ovat sileällä jäällä hyvät. Niiden ohiajomelua ei testeissä mitata eikä sitä ilmoiteta edes renkaan EU-merkinnässä kuten tavallisten talvirenkaiden kohdalla tehdään.
E2800:
E2800:
Lienee ilmeistä, että nykyiset renkaat ovat parempia kuin entiset ja, että renkaat menettävät ominaisuuksiaan ajan ja kulumisen myötä.
Moottorin testissä jarrutusmatkat olivat 25-5km/h: HKPL2 14,85m ja HKPL8 10,24m. Jos nopeuksien (m/s) neliön erotuksen jakaa jarrutusmatkalla jonkinlaisen voimakertoimen löytämiseksi, kertoimiksi saadaan HKPL8 4,5 ja HKPL2 3,1.
Vastaavasti TM mittasi vuonna 2003 HKPL2 jarrutusmatkaksi 50-0km/h 42m. Tällöin samainen kerroin on 4,6. Oletettavasti HKPL2 ei ole uutenakaan ollut HKPL8 veroinen, joten vastausta voisi hakea testiautojen painoerosta (uusi Golf ~1200kg vs. vanha Saab 1400-1700kg). Tällöin painokorjattu kerroin olisi 3,2-3,9.
Äärimmillään näyttäisi, että HKPL2 on ollut uutenakin varsin heikko esitys uuteen HKPL8:n verrattuna, eikä jarrutusvoima ole heikentynyt ajan olossa kuin pari prosenttia. Toisessa ääripäässä HKPL2:n jarrutusvoima olisi heikentynyt ~21% selittäen likimain puolet HKPL8:n ja HKPL2:n välisestä pitoerosta Moottorin testissä. Totuus voisi hyvinkin löytyä tuolta väliltä.
En epäile etteivätkö olisi, ainakin kitkarenkaiden osalta vaikkakin eri ominaisuuksien painotukset vaikuttavat eri osa-alueiden tuloksiin.
Minun pointtini on se että monella näyttää oleva kuluneita ja/tai vanhoja renkaita autoissaan. He pitänevät renkaitaan testivoittajina siksi että niissä on Liikenneturvan suosittelemat nastat.
Hesarin jutussa ei minun mielestäni mainittu lyhennettä DOT, eli renkaan valmistusajankohtaa.
E2800:
Myös suurin osa käytössä olevista kitkarenkaista on kuluneita ja/tai vanhoja tai sitten muuten vaan Suomen talviolosuhteisiin täysin sopimatonta halpiskuonaa mutta ne ovat silti joidenkin mielestä ehdotonta huippua.
misar:
Nastarenkaalla on muitakin ympäristöhaittoja kuin vain se tienpinnan kuluminen. Kuten se nastojen aiheuttama suurempi liikennemelu.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ymparisto_turvallisuus/vaylanpito_ymparisto/melu
Joidenkin? Mutta suositellaanko niitä jonkun virallisen tahon toimesta, vaiko vain ns. Esson baarissa?
Testeissä ei ole mitattu että kitkarenkaan sijoitus putoaisi nastarenkaan tavoin kärkipaikalta 10 sijaa jonkun vuoden käytön jälkeen. Nastarengas on siis käytettynä yhtä turvallinen kuin kitkarengas, kitkarengas puolestaan pitää sijoituksena vaikka onkin käytetty.
TM 17/2010 on yksi numero jossa todettiin tämä ilmiö vaikka otos oli suppea.
E2800:
Testin perusteella ei valitettavasti voida arvioida millaiset testattavan kuluneen renkaan ominaisuudet ovat uutena olleet.
Sijoituksista en välitä, vaan uskon pidon ratkaisevan. Sijoituksethan muuttuvat, kun markkinoille tulee uusia parempia tuotteita.
Toisaalta havaittiin, että 6mm urasyvyyteen kuluneet kitka- ja nastarengas pysähtyivät jäällä likimain samalla matkalla häviten reilusti uusien kitkarenkaiden parhaimmistolle. Toisaalta taas samainen nelivuotias nastarengas päihitti jäällä tehdyssä väistökokeessa kaikki uudetkin kitkarenkaat.
Mahtavatko eri vuosienkaan tulokset olla edes vertailukelpoisia keskenään, koska HKPL2 sai TM16/02 50-0km/h jarrutusmatkaksi jäällä 42m ja HKPL7 TM17/10 50,5m.
Taas täällä keskustellaan "suurella asiantuntemuksella" siitä, miten kuluneet renkaat uusiin verrattuna käyttäytyvät 4 tai kuuden vuoden käytön jälkeen.
Talvirenkaan käyttöikä on käytännössä kuitenkin 2-3 talvea, jonka jälkeen kumi on kovettunut liikaa, jotta se purisi kunnolla jäisellä pinnalla.
Tämä koskee sekä nasta- että kitkarenkaita.
Rengaskustannus on kustannus, jossa ei kannata liikaa säästellä, vaan kannattaa maksaa sekä laadusta että tuorreudesta.
Jättäkää ne aluvanteet ja "matalat läskit" vesiliirtoriskeineen sinne rengasliikkeeseen, ja panostakaa kunnollisiin ja tuorreisiin talvirenkaisiin, ajatte sitten nastoilla tai kitkoilla.
Jos kustannuksissa haluaa säästää, pitää hankkia kolmannet vanteet, joilla on ne kolme talvea ajetut talvirenkaat, ja ajaa niillä ns rospuuttoajat sekä keväisin että syksyisin, jolloin päivälämpötila on keskimäärin alle 10 astetta ja ajoittain on liukastakin, mutta lunta ei vielä /enää ole maassa paljoakaan.
Renkaanvaihtoja tulee lisää, mutta omalla työllä voi säästää.
Kolme talvea ajetuista nastarenkaista pitää tosin nyppiä ne nastat pois, mutta sehän on noin puolisen tuntia / rengas pikku puuhastelua.
maavara:
Olisikin mukava tietää, kuinka renkaan ominaisuudet muuttuvat vanhetessa, että tietää milloin kumi on kovettunut "liikaa". Ainakaan oma peppudyno ei sitä pysty kertomaan enkä liiemmin luota nimettömien keskustelupalstalaisten "tietoihin".
Miten tuo kolmas rengaskerta pienentää rengaskuluja, jos tarvirenkailla ajetaan vain pari talvea?
Minulla taitaa olla jo yhdestoista talvi aluillaan samoilla HKPL4-luistimilla. Ei nämä ole ainakaan vielä samanlaisiksi kiviksi muuttuneet kuin vanhat HKPL10-kalhuttimet aikoinaan. Olen harkinnut noiden ajamista kesällä loppuun, koska pintaa on kuitenkin vielä 7,5mm jäljellä.
E2800:
Mikä ihme saa sinut olettamaan, että renkaiden kehitys rajoittuisi kitkoihin? Samantasoinen rengasteknologia on aina käytettävissä molemmissa, sillä erolla että nastoissa voidaan nastojen ansiosta samanaikaisesti painottaa useampaa ominaisuutta ja pitoaluetta.
Liikenneturva ei tietääkseni missään suosittele ajamista vanhoilla renkailla. Talvirenkaiden järkevä käyttöikä on 2-4 vuotta, ei enempää.
Avaruusvektori:
AkiK:
Tarkoitatko tällä että mielestäsi nastat eivät kulukaan käytössä vaan pysyvät käyttöikänsä samanveroisina kuin testeissä, tai että ne eivät kulutakaan tienpintaa tuottaen hiukkasia, ja etteivätkö ne tuotakaan liikennemelua?
Tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa Liikenneturva ei ottanut mitenkään kantaa renkaiden ikään. Mutta jos ei ole ESP:tä ei Liikenneturvan mielestä pitäisi käyttää kitkarenkaita. Mielenkiintoinen kommentti, pitäisi tosiaan joskus kokeilla tuota ESP:n aktivointia. Tähän saakka se on ollut vain nappula kojelaudassa, ei osa liikenneajamista.
- Talvirengastestissä 17/2008 on mukana Goodriden M+S rengas. Se todetaan merkinnästä huolimatta kesärenkaaksi ja sen jarrutusmatka jäällä on 190 metriä kun kitkarenkaalla se oli 61-62 metriä.
E2800:
Juuri tuossa tilanteessa minusta nastat toimivat paremmin kuin kokeilemani kitkarenkaat. Hyvillä nastarenkailla neljän pyörän raapiessa sentin naarmuja jäähän ei kuskin tarvi tietää talviajosta vielä mitään. Kääntää vain haluamaansa suuntaan ja auto tottelee.
Ja ellei tottele, lähtee vaihtoon. Ei siksi, että noin pitäisi ajaa, vaan siksi, että jos luiston rajalla tapahtuu jotain äkkinäistä, joudun huonojen vehkeiden vuoksi himmaamaan enemmän kuin keli vaatisi, ettei lottokone ihan varmasti aloita arvontaa.
E2800:
Hiljaisemmalta nuo Kontiaiset ainakin auton sisälle kuulostavat kuin Michelinin valmistamat laadukkaat matalaprofiilirenkaat.
Rengasmelun kasvu kesärenkaille vaihtaessa oli niin ärsyttävä, että laitoin meluisat kesärenkaat kiertoon, vaikka 5*2 puolaiset vanteet nätit olivatkin ja auto oli niillä mikroautomaisen tarkka ajettava (kun ei paremmasta tiedä ).
740 GLE
Liikennemelu ei ole sitä mikä kuuluu auton sisälle. Se on sitä ääntä joka kuuluu kun auto ajaa ohitsesi kun itse olet jalkaisin liikkeellä.
Tilannenopeus on kieltämättä mielenkiintoinen puheenaihe. Itse en muista että olisin ottanut enemmän riskejä kun ajoin nastoilla. Toisaalta jos nastojen pito heikkenee niiden kuluessa on vertailu todella vaikeata.
Jotkut täälläkin vaihtavat renkaitaan 2-3 vuoden välein, toiset ajavat yhdettätoista vuotta. Molemmat ajavat ns. turvarenkailla, eivät nastattomilla. Autoliiton vertailun mukaan 12 vuotta vanhat nastarenkaat jarruttavat vielä 70 metriä kun uudet ovat jo pysähtyneet.
E2800:
Tarkoitit varmaan ESP:n passivointia?
Riippuu autosta ja kuskista onko Kimi-nappulalla käyttöä vai ei.
740 GLE:
Juuri näin. Tiedän että autossa on se, mutta en oikein ymmärrä sitä mitä sillä on varsinaisesti tekemistä kitka-nasta valinnan kanssa. Se aktivoituu kun mutkanopeus tai ohitusnopeus on liian korkea, eli enemmän kyse on asenteesta ja ajotavasta. Hyvä kuljettaja ei aja liian lujaa mutkaan, siitä voi seurata ulosajo. Ihan kuten Formuloissa tai rallissa.
E2800:
Aivan, enkä toki ole sitä mitannut tai muutenkaan arvioinut. Mutta laadukas 225/45/17 kesärengas kuulosti auton sisällä meluisammalta kuin 205/55/16 nastarengas.
E2800:
Enhän toki sitä epäillytkään. En minäkään aikonut ottaa riskejä enkä ajaa luistossa. Mutta kokemani kitkarenkaat, jotka olen kokeilun vuoksi tarkoituksella ajanut kevyeen luistoon tuntuvat irrottavansa otteensa kovin paljon äkkinäisemmin ja menettävän pitonsa sen jälkeen lähes kokonaan. Nastarenkaan luiston rajan sekä kuulee että tuntee jo ennen kuin kukaan näkee luistoa. Jos pidon ja luiston raja on epämääräinen ja sen ylittämisestä on rangaistuksena leveämpi luisto, silloin siihen luiston rajaan on pidettävä entistä suurempi turvamarginaali, ettei varmasti luista yhtään.
E2800:
Pito vähenee nopeasti, mutta sama looginen ja helppo luiston raja säilyy vuosikaudet.
E2800:
Tarkoitin kyllä joidenkin autojen tapaa vahtia pientäkin sutaisua aivan paranoidina tahmaten aivan turhaan liikkeelle lähtöä jäällä.
Kun ASR toimii optimaalisesti, eli molemmat vetopyörät kynsivät kumpikin ihan pieniä naarmuja jäähän, auto luistaa jo sivuvuunnassa sen verran, että hermoheikko ESP (MB, BMW) hyppää jarrulle ihan turhaan. Sallivaa ESP:tä (vaikkapa Audin ) saa kohtuudella ohjata kaasulla Suojelusenkelin siitä piittaamatta.
Riippuu autosta, mitä avustimia ESP nappulan painalluksella poistuu käytöstä ja lähteekö auto sen jälkeen osaavan kuljettajan käsissä jäältä tai lumikinoksesta paremmin vai huonommin. Jos Rouvan Volvo istuu kiinni, sen saan irti kun painan avustimet pois päältä. Mersulla en huomaa eroa, koska avustimet ovat minun tasollani, eli ne poistaen en viisastu yhtään.
Siitä olen samaa mieltä, että jos kuski ei pysy tiellä ilman ESP:tä, ei silloin nastarenkaat ole riittävä lääke, vaan kannattaa hankkia sekä ESP että talviajo-oppia.
maavara:
Ei pidä valitettavasti paikkaansa.
Renkaita kuluu kuitenkin sen verta vähän, että saattaisi kannattaa hankkia pelkästään uusia talvirenkaita ja siirtää ne muutaman talven jälkeen kesäkäyttöön. Talvirenkaat eivät toki ole parhaat mahdolliset kesällä, mutta olisipa useimmiten ainakin talvella kunnolliset renkaat alla. Nastalla vai ilman; molemmissa on puolensa.
Avaruusvektori:
Nastattomat nastarenkaatovat kesällä paremmat kuin ns kitkarenkaat, joten keväällä nastoja nyppimään.
Nastattomia talvirenkaita olen kesäkäyttänyt hevostrailerin vedossa, sillä niillä pärjää myös märällä nurmella. Ovat asfalttiteillä yhtä hyvät tai hieman paremmatkin ajaa kuin varsinaiset maasturin maastorenkaat.
Tosin pollen kuljetuksissa ei ajonopeudet ole suuria ja ajotapakin pitää olla ennakoiva, jotta kuljetettavan juoksukunto säilyy tienestipuolella.
Kyllä niillä henkilöautossakin kesällä pärjää, mutta eivät ne kaikilta ominaisuuksiltaan ole kesärenkaan veroisia asfaltilla.
Maltillisella ajotavalla ok, tosin hellleilmoilla pitää huomioida, että niiden kumiseos ei oletarkoitettu lämpimille asfalteille (mustan asfalttipinnan lämpötila nousee aurinkoisena hellepäivänä melko korkeaksi).
E2800:
Sinä kerroit renkaiden parantumisesta seuraavaa: En epäile etteivätkö olisi, ainakin kitkarenkaiden osalta .
Minusta renkaiden kehitys ei mitenkään rajoitu kitkarenkaisiin, koska aina samantasoinen teknologia on käytettävissä kaikkiin rengastyyppeihin.
Jos ymmärtämyksesi auton keskeisistä turvallisuusjärjestelmistä on tuota tasoa, niin alan ymmärtää huomattavasti paremmin keskusteluasi renkaistakin.
Miten renkaiden kuluminen tai ikä liittyvät siihen ovatko ne nastat vai jotkut muut? Uusia renkaitakin on täysiä fiaskoja, ja niitäkin sekä kitkoissa että nastoissa.
Sinun tuntuu olevan vaikea ymmärtää sitä tosiasiaa, että aika monella on joka talvi auton alla laaturenkaat, jotka eivät ole merkittävästi kuluneet.
Piti mielenkiinnosta kokeilla oman auton alla olevien ContiIceContactien kovametallinastojen terävyyttä. Talvia on ennen tätä takana 1,5 ja kilometrejä noin 30.000. Nastat ovat edelleen terävät ja säilyttäneet muotonsa, eikä niitä ole irronnut. Kumi on lamelleista jonkin verran kulunut, mutta olennaista eroa uuteen ei ole. Näillä ajellaan vielä jonkin matkaa, mutta tuskin yli 3 talvea.
Valitettavasti en ole koskaan ajanut edes kitkarenkailla ESP:tä vastaan. Olen lukenut että TM tekee niin valitessaan vuoden talviautoa, mutta itse en ole päässyt radalle aikoihin.
En ole myöskään kokeillut airbageja.
Nämä nastojen kulumiset ovat luonnollisesti sellaisia että ne pitäisi mitata sileällä jäällä. Sinänsä harmi että käytettyjä renkaita ei testata enempää, keskustelunaihe kun on jo vakiintunut.
http://www.vibilagare.se/bloggar/biltestarbloggen/dubb-eller-friktionsdack
Numerossa 8/2008 on juttu jonka otsikko on "Nastat romukoppaan?" Nokian R kitkarenkaan jarrtusmatka jäällä on 74,1 metriä, Hakkapeliitta 5 nastarenkaan on 72,6 metriä. Kesärengas pärjäsi tässä testissä yllättävän hyvin, 133,6 metriä!
Väistö kuivalla asfaltilla onnistui kitkarenkaalta paremmin kuin nastalta, mutta huonosti talvirenkaat pärjäsivät arvosanan perusteella verrattuna kesärenkaaseen.
Tottahan joka vuosi ostetaan uusia renkaita, mutta esimerkiksi minä laitoin omat 7-vuotiaat laaturenkaat auton mukana kun möin sen. Sanoin että olin ollut aikeissa uusia ne, mutta ostaja sanoi olevansa niihin ihan tyytyväinen.
Tiedän että liikenteessä on esimerkiksi RS- ja GTI -autoja. Eivät kaikki halua ajaa lähtökohtaisesti turvallisesti, vaan nopeasti. Mutta jos haluaa ajaa taloudellisesti ei nastoista (tai kierroskoneen hevosvoimista ) välttämättä edes hyödy mitään.
Itse en huomannut eroa nasta-kitka -ajamisessa, paitsi sen että koska kitkojen on väitetty olevan huonot olin joskus huolissani siitä jäänkö johonkin jumiin melkein kuin kesärenkailla. En jäänyt. Ehkä kitkarenkaat sopivat minulle niin hyvin koska olen joinakin talvina ajanut takavetoisilla.