Raskaat porsaat

429 kommenttia
1910121415
  • TeeCee: Olet vuodesta 2010 asti puhunut kuinka ne, jotka eivät riko tahallaan liikennesääntöjä, eivät sitten muuta osaa tehdäkään. Sinun mukaasi he ajavat suurinta sallittua mistään muusta kuin nopeusrajoituksesta välittämättä.



    740 GLE: ”Höpsis. Kuvitelma rajoituksen noudattamisesta sopivan tilannenopeuden esteenä on omasi. Minä olen sitä mieltä, että pelkkä rajoituksen noudattaminen ei takaa sopivaa tilannenopeutta, turvallisuudesta puhumaattakaan.”




    Ei mitään ”höpsis”, sinä olet sanonut että rajoitususkovaiselle riittää kunhan ei riko tahallaan liikennesääntöjä ja että heidän ei tarvitse mielestään opetella mitään uusia asioita.



    Mutta tuo toinen juttu on totta, sinä tosiaan olet moneen kertaan sanonut että pelkkä rajoitusten noudattaminen ei takaa turvallisuutta. Ja joka kerta minä olen kysellyt että onko sitten joku sellainen asia mikä sen takaisi. Sitä ei takaa turvavyöt, turvallinen uusi auto, hyvät renkaat ja valot, selvänä ja levänneenä ajaminen eikä kunnon turvavälit. Sitä ei takaa ylipäätään yhtään mikään. En muista saaneeni sinulta vastausta siihen, että miksi tuolla perusteella voi mielestäsi arvostella kuskeja jotka eivät tahallaan riko liikennesääntöjä mutta ei esimerkiksi kuskeja jotka käyttävät turvavöitä. ”Turha käyttää turvavöitä ja luulla siten muuttuvansa luodinkestäväksi, opetelkaa mieluummin uusia asioita”.



    Kysyin myös joskus että mikä se sopiva tilannenopeus sitten on, ja sinä vastasit että et tiedä. Olet myös sanonut että et usko muiden kuljettajien kykyyn ymmärtää mikä on sopiva tilannenopeus. Mutta silti tiedät että sinun kannattaa toistella kuinka paljon parempi on ajaa oikealla tilannenopeudella kuin rajoitusten mukaan.



    Koska olet toistellut tuota vuosia, on hyvin epätodennäköistä että vastaisuudessakaan tulet huomaamaan mielipiteittesi ristiriitaisuutta. Siksi sanon tämän vain selventääkseni miksi kinaan kanssasi. Minun mielestäni on huomattavasti parempi ohjeistaa kuskit ajamaan rajoitusten kuin kuskien itsensä mielestä oikean tilannenopeuden mukaan, koska rajoitukset pystyy kuka vaan lukemaan kyltistä mutta oikeaa tilannenopeutta et tiedä edes sinä itse ja epäilet muidenkin kykyä tietää sitä.

      
  • TeeCee: ”Kuinka sinä voit olla ylemmällä luokalla jos et ole läpäissyt ekaa luokkaa? Kokeissa kirjoitat että liikennesääntöjä on noudatettava, mutta kun kerrot miten ajat, niin se ei täsmääkään vastaustesi kanssa.”



    740 GLE: ”En ole väittänyt olevani millään luokalla täydellinen. Se kuvitelma on sinun omaa keksintöäsi.”




    Ai, taas minä olen kuvitellut omiani. Harhani ovat niin voimakkaita, etten edes muista milloin olen sanonut sinun väittäneen olevasi jollain luokalla täydellinen. Eikä sekään vielä riittänyt, harhani ovat niin pahoja, että ne estivät minua jopa näkemästä kohtaa jossa olisin väittänyt moista kun kävin lukemassa koko kommenttini uudelleen. Sinähän et ole tietenkään voinut ymmärtää lukemaasi väärin, mies jolta kesti pitkälti kolmatta vuotta käsittää mitä tarkoitin sanoessani että kuskien ei pidä rikkoa liikennesääntöjä tahallaan.



    Ja kyllä sinulta pari vuotta taisi mennä senkin ymmärtämiseen mitä sanoin nopeuden vaikutuksista. Puhuit siitä kuinka vähän ylinopeus aiheuttaa onnettomuuksia vielä piiiitkään sen jälkeen kun olin kirjoittanut mitä se vaikuttaa liikenneonnettomuuksien seurauksiin.



    Aina kun muistutan sinua kömmähdyksistäsi, pistät ne minun väärinymmärrykseni piikkiin ja kohta taas muistutat meitä muita kuinka tärkeää on epäillä omia taitojaan. Nytkin sanoit heti tuon lainaamani kommentin jälkeisessä lauseessa olevasi epäluuloinen itsesi suhteen.



    Mitäpä jos tosiaan kerran kokeeksi oikeasti olisit epäluuloinen itsesikin suhteen sen sijaan että olisit noin varma minun suhteeni? Vaikka toistelet kuinka kuskin pitää olla epäluuloinen itseään kohtaan, keskusteluissa kaikki on aina minun väärinymmärrystäni. Jos eläisit niin kuin saarnaat, kysyisit ensin mihin väitteeni perustuu , ja jos en kykene sitä kertomaan, vasta sitten sanoisit että olen itse keksinyt koko jutun.



    Mutta noin sinä et tee, sinulla ei näytä olevan tapana kyseenalaistaa omia teesejäsi liikenneturvallisuudesta. Esimerkiksi kun olit tullut johonkin tulokseen nopeuden roolista siinä omassa turvallisuusselvityksessäsi, et tehnyt elettäkään muuttaaksesi käsityksiäsi kun olin heittänyt väitteeni että 1 km/h liikenteen keskinopeudessa merkitsee n. 6 %:n muutosta liikennekuolemissa. Arvaa tuleeko tunne että mahdatko sinä käyttää samaa tapaa ajaessakin? Tätä tunnetta vahvistaa kun kerrot että sinulla on edelleen tapana ajaa ylinopeutta. Tosin aika pientä ylinopeutta, mutta kun mies sanoo optimoineensa oman ajamisensa turvallisuuden, niin jo tuo 10-12 % mitä sinun ylinopeutesi lisää liikennekuolemanriskiä on paljon. Sinä et joko epäile omaa mielipidettäsi nopeuden vaikutuksesta vaikka sanot tekeväsi niin tai sitten sinä et ole optimoinut oman ajamisesi turvallisuutta vaikka sanot tehneesi niin.



    Sano vaan jos et usko, kaivan kyllä esiin kommenttiisi kaikesta mitä kerroin sinun sanoneen. Mutta älä sano että olen keksinyt tuon itse ennen kuin olet kuullut perusteluni.

      
  • 740 GLE: ” Oman ajamisen turvallisuusoptimoinnista näkee, miten epäluuloinen olen itsenikin suhteen ja mitä siitä seuraa.”



    Selitä mitä pitäisi nähdä sellaisesta turvallisuusoptimoinnista, joka lisää 10-12 % liikennekuoleman todennäköisyyttä? Ja tämä on laskettu pienimmästä ylinopeudesta jota olet kertonut ajavasi, kerroit selvästi isommista ylinopeuksista silloin kun et ollut yhtä ahtaalla sen asian suhteen kuin nyt.



    Muuten, oletko laskenut ajonopeuttasi vai sanotko vain laskeneesi? Ensin sanoit ajavasi sellaista ylinopeutta kuin suinkin ilman sakkoa on mahdollista, sitten sanoit ajavasi valtateillä usein 5-6 km/h ylinopeutta, ja nykyään kerrot ajavasi 2 km/h yli rajoituksen. Jos olet laskenut, niin miksi? Et ole hyväksynyt mitään minun kertomaa perustelua miksi ylinopeutta ei pitäisi ajaa, joten kiinnostaa kovasti mistä vauhdinmuutos johtuu.



    Minusta sinä et ole epäluuloinen itsesi suhteen. Sinä olet niin varma oman ajotapasi erinomaisuudesta että tarjoat sitä kaikille muillekin, vaikka se sisältää tahallisen ylinopeuden. Olet ehdottanut tätä ajotapaasi vaihtoehdoksi sille, että mitään liikennesääntöä ei rikottaisi tahallaan, joten mielestäsi kaikkien pitäisi ajaa ylinopeutta kun se tuntuu heistä oikealta. Tämä ajoasenne nostaa liikenteen keskinopeutta ja se taas tappaa ihmisiä. Tämän yhteydessä kuulostaa ironiselta lukea omia käsityksiäsi turvallisuusoptimoinnista. Suosittelen vielä hiukan lisää sitä epäluuloisuutta oman itsesi suhteen.

      
  • TeeCee:

    Tätä tunnetta vahvistaa kun kerrot että sinulla on edelleen tapana ajaa ylinopeutta. Tosin aika pientä ylinopeutta, mutta kun mies sanoo optimoineensa oman ajamisensa turvallisuuden, niin jo tuo 10-12 % mitä sinun ylinopeutesi lisää liikennekuolemanriskiä on paljon.


    Mistä voit päätellä onko riski pieni vai suuri, kun sinulla ei tunnu olevan hajuakaan edes lähtökohdasta? Kaikki lukutaitoiset ovat luultavasti jo ymmärtäneet, että 740 GLE:n kohdalla se riski on todennäköisimmin jossain merkityksettömän ja olemattoman välimaastossa.

      
  • TeeCee: mistä sinä tiedät, etteivät ensimmäisen tason selvittäneet pysty kehittymään seuraaville tasoille?



    740 GLE: ”En mistään, ja jos kuvittelet minun sellaista ehdottaneen, vastaat harhoistasi itse.”




    Kun minä olen puhunut kuskista joka ei riko tahallaan liikennesääntöjä, sinä olet kääntänyt tämän omalle kielellesi muotoon ”nopeusrajoitususkovainen”. Nähtävästi teet noin koska nopeusrajoitusten rikkominen on kokolailla ainoa liikennesääntöjen vastainen ajotapasi piirre. Nopeusrajoitususkovaisista sanot näin:"Fatalistisesti kohtaloonsa uskova jolle onnettomuudet vain "sattuvat" ilman että niille voi itse mitään pääsee helpolla, koska tuolla logiikalla hänen ei myöskään tarvitse ikinä opetella mitään uutta, onhan ajokortti ollut taskussa jo vuosikymmenet ja rajoituksen mukaan ajaen on luodinkestävä kaikissa tilanteissa.”



    Harhani ovat peräisin tuon tapaisista kommenteistasi. Jos ymmärsin väärin niin kerro mitä sinä sitten tuolla tarkoitit. Olet sanonut puhuvasi minua sujuvammin teinien kieltä, onko tämä nyt sitä? Eli kun sanot jostakin, ettei hänen omasta mielestään tarvitse kehittyä, niin se tarkoittaakin että hän haluaa ja kykenee kehittymään? Eli vähän sama juttu kun teini sanoo että ”vähänx oli kivaa”, niin se tarkoittaa että oli erittäin hauskaa? Tai kun hän sanoo että ”ihan sama” niin hän tarkoittaa että ”kyllä, kiitos”?

      
  • TeeCee: ”Tätä tunnetta vahvistaa kun kerrot että sinulla on edelleen tapana ajaa ylinopeutta. Tosin aika pientä ylinopeutta, mutta kun mies sanoo optimoineensa oman ajamisensa turvallisuuden, niin jo tuo 10-12 % mitä sinun ylinopeutesi lisää liikennekuolemanriskiä on paljon.”



    FARwd: ”Mistä voit päätellä onko riski pieni vai suuri, kun sinulla ei tunnu olevan hajuakaan edes lähtökohdasta? Kaikki lukutaitoiset ovat luultavasti jo ymmärtäneet, että 740 GLE:n kohdalla se riski on todennäköisimmin jossain merkityksettömän ja olemattoman välimaastossa.”




    Minun ymmärtääkseni ei voida sanoa onko riski pieni vai suuri. Jokaisella on oma riskitasonsa, joka vaihtelee liikennetilanteiden, olosuhteiden ja varmaankin satojen asioihin enemmän tai vähemmän vaikuttavien tekijöiden vaikutuksesta. Se on X, ja jokaisen X on eri kuin toisten eikä se pysy samana montaa sekuntia peräkkäin.



    Kuten olen sanonut, 740 GLE:n tapauksessa kokonaisriski on todennäköisesti paljon keskitasoa pienempi. Mutta olen sanonut myös että en puhu hänen riskistään vaan hänen asenteestaan. Jos hänen riskitasonsa on paljon keskimääräistä alempi, niin se tarkoittaa että suurimmalla osalla se on vastaavasti huomattavasti isompi. Ja heille 740 GLE tarjoaa liikennesääntöjen noudattamisen sijaan omaa ajoasennettaan, johon sisältyy liikennesääntöjen rikkominen kun se kuskin itsensä mielestä tuntuu soveliaalta.



    Keskustelu koskee siis periaatetta, vaikka 740 GLE ei tunnukaan aina olevan samassa keskustelussa kanssani vaan puhuu itsestään. On periaatteellinen ongelma jos kuski sanoo optimoineensa oman ajamisensa turvallisuuden vaikka ottaa 10-39 %:n ylimääräisen liikennekuolemariskin laittomalla nopeudellaan ( riippuen mikä hänen kertomistaan nopeusarvoista pitää paikkansa ). Jos joku sanoo, ettei nauti pisaraakaan alkoholia vaan juo ainoastaan yhden ryypyn perjantaisin, niin se ryyppy ei ole tärkeä asia, tärkeää on puheiden ristiriita.



      
  • TeeCee:

    puhun siitä asenteesi kohdasta, että sinä voit itse päättää tietojesi, arvojesi ja mielipiteittesi perusteella mitä liikennesääntöjä sinä voit jättää tarkoituksella noudattamatta.


    Myös sinä kerroit voivasi jättää tarkoituksella noudattamatta TLL 4 § vaatiman valo-ohjauksen presedenssin, jos katsot tilanteen sitä vaativan. Kerroit voivasi kuljettaa autoasi muualla kuin TLL 8 - 9 § määräämässä paikassa, myös silloin kun TLL 19 § mainitsemat poikkeukset eivät päde.



    Voit myös ylittää nopeusrajoituksen, kunhan se tapahtuu vahingossa. Silti hyväksyt vahinkojesi jatkuvan.



    Minusta tämä osoittaa myös sinun olevan valmis tietoisesti laiminlyömään valitsemaasi lakipykälää silloin kun katsot sen olevan kohtaamaasi tilanteeseen sopimaton.



    Toimintamme hyväksyttävyys ja riskitaso riippuvat täysin tilannearvion laadusta.

      
  • FAKTA: Liikenteen nopeuden kasvu lisää kolareita ja niiden seurauksien vakavuutta.



    ARVIO: on vaikea osoittaa, etteikö yksittäisen kuljettajan riskitaso käyttäytyisi samoin.



    TeeCee ja 740 GLE voivat tietoisesti rikkoa tuntemiaan lakipykäliä, jos arvelevat tilanteen sitä vaativan.



    TeeCee ja 740 GLE tietoisesti nostavat omaa riskitasoaan ajamalla reilusti yli nykyaikaisen henkilöauton turvallista nopeutta, joka olisi n. 50 km/h.



    TeeCee ja 740 GLE pyrkivät aktiivisesti sekä pienentämään riskitasoaan että minimoimaan mahdollisen törmäyksen seurauksia välttämällä ylittämästä rajoitusta, ainkaan paljoa. 740 GLE on tosin valmis nostamaan pieneksi arvioimaansa riskitasoaan ajamalla myös pieneksi arvioimaansa ylinopeutta tilannearvionsa perusteella.



    740 GLE hakee säännöllisesti asiantuntija-apua pienentämään riskitasoaan ja minimoimaan mahdollisen törmäyksen seurauksia parantamalla oman tilannearvionsa laatua ja harjoittelemalla ajoneuvon käsittelyä hätätilanteessa.



    Kummankaan absoluuttista riskitasoa emme voi tietää, mutta kummallakin todennäköisesti on oma heikko kohtansa, jossa olisi parantamisen varaa. Se heikko kohta ei välttämättä ole molemmilla sama.

      
  • TeeCee:

    Jokaisella on oma riskitasonsa, joka vaihtelee liikennetilanteiden, olosuhteiden ja varmaankin satojen asioihin enemmän tai vähemmän vaikuttavien tekijöiden vaikutuksesta. Se on X, ja jokaisen X on eri kuin toisten eikä se pysy samana montaa sekuntia peräkkäin.


    Minusta tuo oli viisaasti puhuttu. Mietitääs joku päivä oikein yhdessä, mitä jatkopäätelmiä tuosta voisi tehdä?



    TeeCee:

    en puhu hänen riskistään vaan hänen asenteestaan. Jos hänen riskitasonsa on paljon keskimääräistä alempi, niin se tarkoittaa että suurimmalla osalla se on vastaavasti huomattavasti isompi.


    Mutta onko sillä asenteella tavoitteena pysytellä ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella ja tulla turvallisesti ehjänä kotiin muita häiritsemättä?



    Esimerkkiesi valossa näen aivan muun asenteen, eikä se ole omani.

      
  • TeeCee: Tuon listasi perusteella voisi olettaa että liikennesääntöjen noudattaminen on suorastaan perusehto, joten miksi olet vuosia puhunut sen tason selvittäneistä halveksivaan sävyyn?



    740 GLE: ”Kohta 1 on perusehto ja sen toteutumista valvoo poliisi. Tämän osalta lienemme tasoissa, ellet ole viimeisen miljoonan kilometrin matkalla ottanut sakkoa?”

     

    Tasoissa missä asiassa? Mitä minun tai sinun sakot kuuluvat siihen, onko liikennesääntöjen noudattaminen kuljettajan perusvastuista liikenteessä tai siihen, että sinä keksit tuolle perusehdolle vaihtoehtoisia ehdotuksia?

     

    Liikennesääntöjen noudattamista valvoo ensisijaisesti kuski. Poliisi valvoo liikennesääntöjen rikkomista.

      
  • 740 GLE: ” Meidän sakoitta ajavienkin kesken on erilaisia ajotapoja, joista meillä on omat arviomme. Sinä arvioit, että et tee tahallasi virheitä (korjaa, jos käsitin väärin?).”



    Tässä pitää erottaa kahdenlaiset virheet. Liikenteessä voi tehdä ohjausvirheen, havaintovirheen tms. erhedyksen. En puhu nyt niistä virheistä vaan virheistä strategiassa. 

     

    Useimmilla ei taida olla varsinaista strategiaa ollenkaan vaan he ajavat sattumalta ja enimmäkseen laiskuuden ehdoilla muovautuneiden, tarpeen mukaan muuttuvien ja suureksi osaksi tiedostamattomien tapojen ohjaamana. 

    Mutta on myös ihmisiä joiden mielestä ajamiseensa kannattaa keskittyä ajatuksella sen sijaan että vain haahuilee päähänpistojen ja luulojen varassa. Me kaksi esimerkiksi olemme tällaisia, meillä on nippu asioita jotka pyrimme tekemään etukäteen harkitulla tavalla. 



    Olet valinnut tietoisesti strategiaasi tavan ajaa ylinopeutta. Toisaalta kerrot että yrität optimoida turvallisuutesi. Minusta tämä on strateginen virhe, koska turvallisuutta ei voi optimoida ottamalla riskin, joka vaikuttaa likennekioleman todennäköisyyteen kaikkia muita riskejä enemmän. Se täyttää virheen kriteerit myös siksi, että et selvästikään tahallasi yritä lisätä riskiäsi, teet sen vahingossa. Väität että otat sen vain kun vaaraa ei ole, mutta sitä asiaa taas ei kukaan voi tietää, sinäkin olet kieltänyt omaavasi ennustajan lahjoja. 



    Mutta se ei ole sinulta virhe, että ajat ylinopeutta, koska se on harkittu oman strategiasi mukainen teko, siis virheen vastakohta. Minun strategiaani taas kuuluu liikennesääntöjen noudattaminen, mistä seuraa että minulta ylinopeus on virhe.



    740 GLE : ”Minä arvioin, että en ota tahallani sakkoa enkä riskiä, enkä ihan helposti edes vahingossa.”



    Tuo ei varsinaisesti liittyy siihen kannattaako kuskien tahallaan rikkoa liikennesääntöjä vai ei. 



    Voi olla että luonnonlait jotenkin kiertävät sinut eikä sinua koske se meitä muita koskeva fakta että isompi nopeus tarkoittaa isompaa liikennekuoleman todennäköisyyttä. Mutta jos näin tosiaan on, niin eikö olisi reilumpaa sanoa se suoraan? 

      
  • TeeCee:


    Olet valinnut tietoisesti strategiaasi tavan ajaa ylinopeutta. Toisaalta kerrot että yrität optimoida turvallisuutesi. Minusta tämä on strateginen virhe, koska turvallisuutta ei voi optimoida ottamalla riskin, joka vaikuttaa likennekioleman todennäköisyyteen kaikkia muita riskejä enemmän.




    Ajaminen moottoritietä väärään suuntaan, ohittaminen näkyvyyden ollessa riittämätön sekä ajaminen päin punaista (luetteloa voisi jatkaa) ovat ilmiselviä turvallisuusriskejä. Koska ylinopeus kuitenkin on se riski, joka vaikuttaa liikennekuoleman todennäköisyyteen kaikkia muita riskejä enemmän, ehkä voisin tehdä ajamisestani turvallisempaa vaihtamalla ylinopeuden johonkin edellä mainittuun pienempään riskiin. Ajelisin päin punaista, ohittelisin (sikäli kun ylinopeutta ajamatta voi ohittaa) missä sattuu jne.



    Viime vuonna Suomen maantieliikenteessä kuoli 255 ihmistä. Kuinka moni olisi kuollut, jos kukaan ei olisi ajanut ylinopeutta? Voiko joku esittää arvion edes suunnilleen?

      
  • 740 GLE: "Mielipiteemme ajamisestamme on nyt verrattu, ajotapoja ei."





    Näin on mielestäni parempi. Liikenteen kannalta ei ole mitään väliä sillä kuinka kaksi nimimerkkiä ajaa. Minusta tärkeintä kaikkien liikenteessä mukana olevien kannalta on se kuinka paljon ja millä logikkalla liikenteessä mukana olevat ajattelevat sitä, miten heidän itsensä pitäisi liikenteessä toimia, oli liikkumaväline sitten Niket, rollaattori, Ninja tai auto. 



    Noin 10 vuoden kokemuksella tämän liikenne-palstan kirjoituksista olen sitä mieltä, että iso osa kommenteista on lähinnä omien ajotapojen puolustelua. Se johtaa automaattisesti kinoihin eri tavalla ajavien kesken, ja koska ajotapa on tutkitusti hyvin pysyvä asia, kinoista ei tule loppua. Vuosien kinat voisi kiteyttää kahteen lauseeseen "minun ajotapani on paras" ja " eipäs ole vaan minun ajotapani on paras". 



    Minusta on hedelmällisempää vertailla ajotapojen sijaan mielipiteitä niiden tapojen taustalla. Purettaisiin ne mielipiteet alkutekijöihinsä ja katsottaisiin mistä ne on tehty. Juuri tätä yritän tehdä tivatessani sinulta miten perustelet sen että ajotapasi samaan aikaan optimoi turvallisuutesi ja sisältää tutkijoiden mielestä eniten liikenneonnettomuuden vakavuuteen vaikuttavan laittoman riskin. 



    Tuota ajatusta jatkaen päättelen, että ylinopeudella ajaessa voi ajaa pienimmällä riskillä vain jos todennäköisyys joutua onnettomuuteen on nolla. Koska onnettomuus tarkoittaa ennalta-arvaamatonta tapahtumaa, on nollariskin tietävän tiedettävä etukäteen ennalta-arvaamaton asia.



    Kun puhumme mielipiteistä, voimme purkaa niitä tuolla tavalla ja selvittää mistä ne on tehty. Mielestäni sinun mielipiteesi omasta ylinopeudestasi johtaa loogiseen umpikujaan, ellet muuta mielipidettäsi ennustuskyvyistäsi tai siitä, että ajotapasi optimoi turvallisuutesi. Nyt, jos rohkeutesi riittää, meillä on mahdollisuus päästä kinassa eteenpäin. Sitä mahdollisuutta ei taatusti tule koskaan jos kinaisimme vain siitä kumman ajotapa on parempi, varsinkin kun niissä näyttää olevan vain häviävän pieni ero.    

     

    Tämä lähestymistapani ei ole tehnyt minusta kovin suosittua tällä palstalla, mutta tämä onkin keskustelupalsta eikä mikään deittipalsta. Minusta se on keskustelua kun pohditaan että miksi Jeppe juo, mutta se on paskanjauhantaa kun rupatellaan että mitä Jeppe juo, kerrotaan mitä itse juodaan ja haukutaan kun muut kertovat mistä he tykkäävät, kerrotaan mikä on juuri sopiva määrä ja aika juoda ja niin edelleen.

      
  • 740 GLE: "Luulin jo vuosikymmeniä sitten ajavani lain mukaan, kun sakkoja ei ollut 10 vuoteen. Minun piti ensin tajuta erehdysten merkitys ja sen jälkeen en voinut sulkea itseänikään pois erehtyvien listalta. Etenkin oman erehtyväisyyden myöntäminen on pakottanut entistä tarkempaan kohdan 1 noudattamiseen."





    Tuo on kokolailla pilkulleen se kehityskaari jonka itsekin menin läpi. Ja juuri tuollaisten kommenttiesi vuoksi pommitan sinua vaatimalla selitystä sille, miksi itsensä erehtyväiseksi tietävä ottaa liikennesääntöjä tahallaan rikkomalla riskin, joka puuttuu vain erehtymättömiltä. Se on vastoin niin montaa muuta mielipidettäsi, että siihen on satava joku selitys. Sinä pakottaudut entistä tarkempaan liikennesääntöjen noudattamiseen, mutta silti rikot nopeusrajoituksia, vaikka nopeuden nostaminen lisää liikennekuolemanriskiä enemmän kuin mikään muu tunnettu kuskin ajamiseen liittyvä riski. Sinä tunnut ymmärtävän miten tärkeää liikennesääntöjen noudattaminen on liikenneturvallisuudelle, mutta silti olet toistuvasti ehdottanut liikennesääntöjen noudattamiselle vaihtoehtoisia tapoja toimia. Joku ei täsmää.   

      
  • 740 GLE: "Mistä mittarista sinä otat ilman harjoittelua sopivan määrän metrejä vaikkapa TLL 10 vaatimukseen "ettei päälleajon vaaraa ole"? Huomaathan, että harjoittelulla on kaksi vaikutusta: ensin tulee tietoisuus omasta tasosta ja vasta jatkoharjoituksilla taitotason nousu." 



    Isä vei minut jääradalle heti kun jalat ylettyvät polkimille, joten voidaan sanoa että olin harjoitellut jo vuosia aloittaessani ajamisen liikenteessä. Tämä on tutkijoiden havaintojen lisäksi syynä siihen miksi vähättelen harjoituksen merkitystä. Taitoni auton hallinnasta olivat ylivertaiset verrattuna taitoihini oman itseni hallinnassa aloittaessani liikenteessä ajamisen. Tiesin aika tarkkaan autoni pysäytysmatkan ja ajoin sen mukaan lähes joka kurviin. Kaikki meni nappiin lähes aina, mutta koska ajoin todella paljon, niin lapiointi ja muut auton takaisintiellesaattamiskeinot tulivat hyvin tutuiksi. Kului hävettävän monta vuotta niin, ettei kehitystä tapahtunut muussa kuin ajotaidoissa. 



    Siksi en aio enää koskaan olla niin taitava että väitän tietäväni jotain noin epämääräistä kuin sopivan turvavälin. Ajan sen mukaan, että sopiva väli on jotain mikä järjellä ajatellen on naurettavan pitkä. Nykyään ajan hyvissä oloissa vähintään viiden sekunnin turvavälillä koska neljä sekuntia on suurin lukemani asiantuntijan suositus. 



    Sitä en tiedä onko tuo taatusti riittävä eliminoimaan täysin pälleajon vaaran, mutta kun tuota viiden sekunnin väliä katsoo liikenteessä niin ainakin minusta tuntuu että päälle ajoa voidaan pitää jo tahallisena. Se antaa myös takana yleensä liian lähellä ajavalle paljon aikaa huomata jarruvaloni, koska voin ensin alkuun vain polttaa valoja ja lisätä jarrupainetta vasta kun takapuskurissa nuokkuvakin on herännyt takaisin keskuuteemme.   



    Turvavälini on siis sen worst case scenarion mukainen jonka mukaan asetettujen rajoitusten mukaan sinä et suostu ajamaan. Nopeus ja turvaväli ovat saman turvamarginaalin kaksi tekijää, joista toisesta huolehdit kiitettävällä huolellisuudella ja toista käytät esimerkinä huonosti asetetusta rajoituksesta.

      
  • 740 GLE: "P.P.S. Anteeksi, jos erehdyin halveksimaan lakia oikeasti noudattavia. Tarkoitukseni oli halveksia huonoja lakeja ja niitä omasta mielestään lakia noudattavia, jotka todellisuudessa ajavat vaarallisen huonosti."



    Ei ole mitään syytä pyytää anteeksi, en koe tulleeni loukatuksi enkä usko tuon loukanneen ketään muutakaan. Minulla on ihan muut syyt siihen että olen pommittanut sinua tuosta asiasta. 



    En nyt jaksa kaivella esiin sitä mitä kukakin tarkkaan ottaen sanoi, mutta ulkomuistista vetäen tapahtumien kulku oli mielestäni tämä: ihmettelit intoani puhua ylinopeuksista, vaikka se aiheuttaa niin vähän onnettomuuksia. Vastasin että pitää paikkansa ettei se aiheuta onnettomuuksia yhtä paljon kuin muutamat muut riskitekijät, mutta pidän aihetta kiinnostavana koska niin moni vähättelee sen merkitystä vaikka yhden tuntikilometrin muutos liikenteen keskinopeudessa vaikuttaa 6 % liikennekuoleman todennäköisuyyteen, eli selvästi enemmän kuin vastaava muutos missään muussa tutkitussa riskitekijässä. Joten onko ihme että haluan kuulla miksi ihmiset haluavat olla puhumatta tästä ja puhuisivat mieluummin pienemmistä riskeistä ja vähättelevät tätä yhtä riskiä?



    Sitten sinä kysyit ihan oikeutetusti lähdettä väittämälleni. Olin keskustellu tuosta aiheesta liioittelematta vuosikausia, jona aikana olin tyrkyttänyt toinen toistaan vakuuttavampia tutkumustuloksia juuri tuosta asiasta saamatta isoa osaa keskustelijoista lotkauttamaan korvaansa koko asialle. Ajattelin kokeilla mitä tapahtuu jos en anna lähdetietoja. 



    Ei tapahtunut mitään. Kävi täsmälleen samalla tavalla kuin oli käynyt kun olin tuonut näkyville monien tutkimusten vahvistuksen väitteelleni ja myös monien tutkijoiden mielipiteen, että tutkimustuloksista ei vallitse minkäänlaista eripuraa tutkijoiden keskuudessa. 



    Perinpohjaisen perustelemisen ja perustelematta jättämisen seurausten yhtäläisyys meni niin pitkälle, että annoit nopeusrajoitusta noudattaville jopa täsmälleen saman pikkanimen kuin ne, jotka saivat perustelut; nopeusrajoitususkovainen. 



    Ja kun lopulta lopetin "ihmiskokeeni" ja kerroin mistä pääset tarkistamaan mitä nopeudenmuutos vaikuttaa liikenteen riskeihin, käyttäydyit aivan samoin kuin muutkin, vaikenit koko asiasta. Kaikki ne mielipiteesi, joita olit puolustanut sillä että en kerro mikä todistaisi väitteeni nopeuden vaikutuksesta, pysyivät nähtävästi ennallaan vaikka tuon tiedon olisi pitänyt osoittaa ne vääriksi. 



    Tästä kaikesta päättelen, että ylinopeudella on ihan erityinen sija sinun ajoasenteissasi. Ja saa ollakin, mikä minä tai kukaan muukaan on sanomaan mitä kunkin sopii ajatella, mutta keskustelussa suorastaan kuuluu puuttua asiaan jos noin ylinopeudesta ajatteleva kertoo myös kuinka hänen ajotapansa optimoivat turvallisuuden, kuinka hän pohtii hyvin huolella turvavälejä ja kuinka tärkeää on tunnistaa itsessään piilevat riskit. 



    Tässä keskustelussa nuo kommenttisi nopeusrajoitususkovaisista ovat erittäin hyödyllisiä vihjeitä sanojansa motiiveista,  joten senkään vuoksi niitä ei tarvitse pyytää anteeksi. On olemassa joku syy siihen että puhut rajoitususkovaisista mutta et varmaan tule koskaan sanomaan esimerkiksi turvaväliuskovaisiksi niitä jotka luulevat pitkän turvavälin riittävän takaamaan turvallisuuden. Tämän syyn metsästys on minulle se varsinainen pointti, puheet ajotavan yksityiskohdista ovat kiinnostavia vain tikapuun askelmina matkalla kohti varsinaisen asian selvittämisessä.

      
  • TeeCee:

    740 GLE: "Etenkin oman erehtyväisyyden myöntäminen on pakottanut entistä tarkempaan kohdan 1 noudattamiseen."

    Tuo on kokolailla pilkulleen se kehityskaari jonka itsekin menin läpi.


    Kiva nähdä, että vahvistat havaintoni siitä, että kuljettaja voi kuvitella noudattavansa sääntöjä, vaikkei todellisuudessa osaakaan edes arvioida ajamisensa sääntöjen mukaisuutta. Juuri tätä periaatetta yritin kuvata, vaikka en sitä kovin hyvin onnistunutkaan luokkaesimerkilläni kommunikoimaan.



    Tämä sama periaate koskee myös ajonopeutta. Vaikka nopeuden suhteuttaminen nopeusrajoitukseen on helppoa, nopeuden suhteuttaminen vaikkapa TLL 3, 10 ja 23 § ei välttämättä olekaan.



    TeeCee:

    Ja juuri tuollaisten kommenttiesi vuoksi pommitan sinua vaatimalla selitystä sille, miksi itsensä erehtyväiseksi tietävä ottaa liikennesääntöjä tahallaan rikkomalla riskin, joka puuttuu vain erehtymättömiltä. Se on vastoin niin montaa muuta mielipidettäsi, että siihen on satava joku selitys
    ...
    Joku ei täsmää.


    Ei täsmääkään. Ristiriitaiset vaatimukset johtavat ristiriitaiseen käyttäytymiseen.



    Me molemmat joudumme hyväksymään liikkumisemme hintana vakavan kolarin riskin. Satasen rajoituksella ajamme noin 50 km/h kovempaa kuin olisi turvallista. Riski ei käynnisty tikkarinopeudesta, etkä ole sille immuuni ajamalla 99 km/h samassa paikassa, jossa minä ajoin 102 ennen kuin tavoitin sinut ja jäin 200 m päähän taaksesi. Tai pimeällä kaukovalon mitan päähän eli vähintään 300 m.

      
  • TeeCee:

    Nopeus ja turvaväli ovat saman turvamarginaalin kaksi tekijää, joista toisesta huolehdit kiitettävällä huolellisuudella ja toista käytät esimerkinä huonosti asetetusta rajoituksesta.


    Aivan. Enkä kiistä nopeusrajoitusta konseptina.



    Mutta erittäin hiljaiselle kesäiselle valtatielle asetettu 30 tai 60 tikkari on silti mielestäni tarpeettoman alhainen. Eli kiistän nopeusrajoitusten asettajan toiminnan virheettömyyden.

      
  • TeeCee: "Mutta älä kerro että "ymmärsit väärin", kerro mitä ymmärsin väärin."



    740 GLE: "Asenteen ja tavoitteen." 





    Ymmärsin asenteesi niin että se sallii kuskien itsensä arvioida mitä liikennesääntöjä noudattaa missäkin tilanteessa.  



    Ymmärsin tavoitteesi niin, että pyrit optimoimaan oman turvallisuutesi.





      
  • 740 GLE: "Oman ajamisen turvallisuusoptimointikeskustelun aloittajan asenteen voi ymmärtää näin väärin vain TeeCee:



    "Jos valitsisin itsekkään ajoasenteen, etuni mukaista olisi että mahdollisimman harva ohittaisi minut, joten ajaisin lähellä edelläajavaa ja keskiviivan vieressä. Etuni mukaista olisi varata moottoritiellä ohituskaista..." 



    Ne joilta olin kopioinut esimerkeiksi nuo älyttömät ajotavat kertoivat itse, että tuo on heidän etujensa mukaista ajamista. Se, että sinä tarkoitat itsekkäällä, omaan ajamiseeen keskittyvällä ajotavalla jotain muuta on asia, joka ei kuulu tähän. Kun puhutaan tietystä asenteesta, niin silloin tosiaankin puhutaan siitä asenteesta eikä lillukanvarsista siinä ympärillä. Jostain syystä tämä tuntuu menevän totaalisesti horisonttisi tuolle puolen, et suostu puhumaan muusta kuin siitä, miten tuo asenne saa juuri SINUT ajamaan. 



    Entäs ne reilut kaksi miljoonaa muuta kuskia, joista jokainen ajattelee useimmista asioista ainakin vähän eri tavalla kuin sinä? Kuinka viisasta on neuvoa täysin tuntemattomia ihmisiä ajattelemaan omaa etuaan?

      
  • TeeCee: "Olisi kiva tietää montako kertaa olet sanonut minun ymmärtäneen puheesi väärin.



    740 GLE: "Liian harvoin. Kovin monta väärinkäsitystäsi on jäänyt korjaamatta, koska kanssasi on ikävä keskustella."





    Sanoo mies joka itse käsitti väärin niinkin yksikertaisen lauseen kuin "liikennesääntöjä ei pidä rikkoa thallaan" väärin kaksi ja puoli vuotta. Samoin sinulta kesti vuoden-pari ymmärtää oikein mitä tarkoitin lauseeella "nopeus on eniten liikenneonnettomuuksien seurauksiin vaikuttava tekijä". 



    Ei sen kuulukan olla miellyttävä kokemus kun toinen osoittaa sinulle omista mielipiteistäsi kohtia, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Luulisi sinun osaavan arvostaa sellaista, koska tunnut ymmärtäneen jatkuvan itsensä kehittämisen tarpeellisuuden. Vai uskotko että olisit omin voimin ymmärtänyt ristiriidan siinä, että turvallisuutensa optimoineen kuskin ajotapaan kuuluu tappavin liikenneriski?

      
  • TeeCee: "Olet esimerkiksi ihmetellyt miksi nopeuksia valvotaan niin innokkaasti ja olet kaivannut sen sijaan valvonnan ja rangaistusten kohdistamista rikkeisiin, jotka aiheuttavat eniten vakavia onnettomuuksia."



    740 GLE: "Oletko koskaan ajatellut haastaa ensivaikutelmasta jäädyttämääsi fiksaatiotasi ottamalla selvää käsitteiden "lisäksi" ja "sijasta" eroista?"
     



    Tiedän noiden käsitteiden eron, mutta en voi pistää sanoja suuhusi. Lisäksi minun on pakko olettaa että sinä tiedät noiden käisitteiden eron. Joten kun sanot esimerkiksi että "Jokainen kameratolppa valvomaan valo- ja kärkikolmioristeyksiä heti", niin eipä siinä minulle jää paljoa vaihtoehtoja pallotella käsitteiden "lisäksi" ja "sijasta" välillä. 



    Entä miten kantasi eniten vakavia onnettomuuksia aiheuttavasta riskistä sitten on muuttunut? Minulla on käsitys että vastustat kantaa, että nopeus vaikuttaa onnettomuuksien vakavuuteen eniten. Minun on ihan pakko puhua tämän käsitykseni mukaisesti kunnes korjaat sen. Mikä siis nykyään on kantasi siitä, mihin rikkeeseen puuttuminen vaikuttaa eniten vakavien onnettomuuksien määrään?

      
  • 740 GLE: "Olen ammatiltani insinööri ja tutkija, joten oman tekemisen ja omien havaintojen lähdekritiikki on osa formaattia aina.



    Etenkin IPR asioissa on suorastaan pakko hylätä optimaaliseksi arvioitu polku ja katsottava kaikki mahdollisuudet, ettei jää aukkoja, joilla mahdollinen patentti mitätöityy. Tämä on opeteltavissa oleva asia, jossa oma teoria haastetaan muilla mahdollisilla vaihtoehdoilla."




    Otetaan esimerkki. Henkilöllä on mielipide ylinopeudella ajamisesta. Hänen mielipiteensä perustuu tietoon, että ylinopeus ei aiheuta onnettomuuksia. Henkilölle selviää, että vaikka ylinopeus ei lisääkään merkittävästi onnettomuuksia, niin nopeuden muutos vaikuttaa mistä tahansa syystä aiheutuneiden onnettomuuksien vakavuuteen enemmän kuin mikään muu tutkittu muuttuja. Henkilön mielipide ylinopeudella ajamisesta ei muutu.



    Onko tuolla fiktiivisellä henkilöllä mielestäsi asiat kunnossa oman tekemisensä ja omien havaintojensa kritiikin suhteen? Seuraavatko hänen mielipiteensä hänen tiedoisaan tapahtunutta kehitystä?



    Työssä tarvittava analyyttinen päättely ei välttämättä tarkoita että ihminen kykenee käsittelemään henkilökohtaisia asioitaankin samalla tavalla. Kuljettajan ajotavat ovat tutkimusten mukaan hyvin pysyvä piirre, joka ei horju välttämättä edes vakavien liikenneonnettomuuksien tai vaarallisesta ajosta saatujen rangaistusten vuoksi. Omat kokemukseni vahvistavat tuota havaintoa, ajoin suunnilleen puolet omista kilometreistäni lähes jatkuvasti riskirajan tuntumassa ilman että mielessä edes vilahti se vaihtoehto, että toistuviin tiukkoihin tilanteisiin voisi olla syytä jossain muussakin kuin muiden surkeassa liikennesilmässä. Samaan aikaan työssäni kykenin kytkemään aivoni tarpeen vaatiessa laskukoneeksi tai ilman logiikan häivää toimivaksi ideahautomoksi.



    Vaikka olemmekin kaikki yksilöitä, olemme kuitenkin kaikki saman lajin yksilöitä. Ihmisten aivot toimivat suunnilleen samalla tavalla, oli kysessä sitten tutkija, sähköasentaja tai puliukko. Minä uskon, että jos minä voin ajattella samaan aikaan hyvin epäloogisesti yhdessä asiassa ja hyvin loogisesti toisessa asisassa, niin todennäköisesti en ole ainutlaatuinen tässäkään asiassa.



    Siksi sinunkaan ei kannattaisi pitää kykyäsi ajatella loogisesti työasioissa todisteena siitä että ajattelet loogisesti ajamistasi. Se on vain todiste siitä että sinulla on kyky halutessasi ajatella ajamistasi loogisesti. Se, ovatko ajoasenteesi loogisia vai ei, selviää ajamista koskevista mielipiteissäsi, ei työstäsi. Nyt niissä on epäjatkuvuuskohtia joita et pysty selittämään.

      
  • 740 GLE: "Kamerapönttöjä vastaan olen lähinnä siksi, että sanottiinpa aluksi mitä tahansa, niin loppujen lopuksi niitä tullaan käyttämään oikeiden poliisien valvonnan sijasta eikä sen lisäksi kuten pitäisi. Epäluuloni ei siis kohdistu tekniikkaan, vaan sitä käyttävään suomalaiseen virkamieheen."



    Tässä on mielestäni lisää viitteitä siitä että mielipiteesi liikenteestä ovat enemmän asenteittesi kuin analyyttisen pohdiskelun tuotosta. Sinä sanoit ensin vastustavasi kameavalvontaa siksi, että se ei paranna liikenneturvallisuutta. Sanoit jotain sen tapaista että et kiistä etteikö automaattinen nopeusvalvonta laskisi liikenteen keskinopeutta mutta kiistätä että se parantaisi liikenneturvallisuutta.



    Nyt sinun olisi tyhmää sanoa samaa kun olet nähtävästi lukenut että keskinopeuden lasku laskee myös liikenteen uhrimääriä. Koska mielipiteen vaihto ei tule kysymykseen, sinun pitää keksiä uusi perustellu vääräksi osoittautuneen tilalle: kameravalvonta vähentää ihmisen suorittamaa valvontaa.



    Tuo on jo paljon parempi perustelu, koska sitä on vaikea todistaa vääräksi. Tosin se on yhtä vaikeaa todistaa oikeaksikaan. Jotta tuosta voisi sanoa mitään varmaa, pitäisi tietää mitä poliisin liikennevalvontaan käytettäville resursseille olisi tapahtunut jos automaattista nopeusvalvontaa ei olisi koskaan keksittykään.



    Sitovien todisteiden sijaan on kuitenkin aihetodisteita. Minulla ei ole esittää lukuja, mutta ymmärtääkseni poliisin resursseja ylipäätään on pienennetty jo pitkään. Ainakin se kuva on tullut kun on seurannut lehtiä ja ajankohtaisohjelmia. Hälytysten odotusajat pitenevät ja yhä isompi osa rikoksista jätetään kokonaan tutkimatta jotta resursseja riittäisi vakavampien asioiden hoitoon. En näe mitään syytä miksi liikennevalvonta olisi jätetty rauhaan säästötalkoissa.



    Eikä se olisi vielä riittänyt että vanhat resurssit olisi säilytetty, niitä olisi pitänyt lisätä jotta olisi päästy samaan tehoon kuin mihin nyt päästään automaattista- ja ihmisen tekemää valvontaa yhdistämällä. Tietyn tieosuuden valvominen koneellisesti vähentää liikennekuolemia noin viidenneksen verrattuna vanhan hyvän ajan konstaapelin suorittamaan nopeusvalvontaan. Joten samaan uhrimäärään pääsemiseksi olisi konstaapelitunteja pitänyt lisätä saman verran, mikä olisi ollut pois muusta valvonnasta.



    Koska suhtaudut kriittisesti omiin mielipiteisiisi, niin tällaiset ajatukset ovat tietysti jo pälkähtäneet päähäsi ja olet keksinyt niihin vastaukset, koska edelleen pidät konstaapelien lisäystä liikennevalvontaan varteenotettavana vaihtoehtona. Mikä minun päättelyssäni sen vaihtoehdon heikkouksista meni pieleen?

      
  • 740 GLE: "Suomalaisen poliisin ammattitaitoon luotan hyvin, mutta virkamieheen ja poliitikkoon en, koska näytöt ovat huonot.Suomalaisen poliisin ammattitaitoon luotan hyvin, mutta virkamieheen ja poliitikkoon en, koska näytöt ovat huonot."



    Poliisi ON virkamies. En pidä uskottavana että poliisina työskentelevien virkamiesten luotettavuudessa on merkittäviä eroja joissain muissa töissä olevien virkamiesten, esimerkiksi valomääräyksistä vastaavien virkamiesten luotettavuuteen. Sinä taidat antaa henkilökohtaisten kokemustesi vaikuttaa arvioosi, ehkä sinun kannattaisi käyttää enemmän sitä työssäsi käyttämääsi ajattelutapaa.



    Ei tässä ole kysymys luottamuksesta, tässä on kysymys rahasta. Meillä on liikenteessä ongelma, joka esiintyy suurina massoina ja joka on erittäin tuhoisa ihmisille. Tällaista ongelmaa pitää yrittää korjata sen mukaan.



    Jos sitä yritettään korjata lisäämällä ihmisen suorittamaa valvontaa, se syö voimavaroja sieltä missä sitä ei voi korvata koneilla. Ja ihmisen suorittamaa valvontaa tarvittaisiin TODELLA paljon lisää, jos aiottaisiin saada aikan sama pelotevaikutus kuin kameravalvonnalla.



    Otetaan esimerkkinä toinen liikenteen massaongelma, junanvaunujen pyörien laakerit. Niitäkin on paljon ja niihinkin sisältyy potentiaalinen riski, muutama kymmenen tuhatta litraa klooria leijumassa taajamassa ei olisi kiva juttu. Ennen hajoamistaan laakeri yleensä lämpenee, joten niiden läpöjä mittaamalla voidaan ajoissa erottaa riskitapaukset. Sen voisi tehdä palkkaamalla armeija mittarimiehiä ja -naisia tai sen voisi hoitaa asentamalla raojen varsille automaattisia mittausasemia.



    Minusta automaattiset mittausasemat ovat järkevämpi ratkaisu sekä nopeusvalvonnassa että junien laakereiden valvonnassa.

      

  • TeeCee:

    Kuljettajan ajotavat ovat tutkimusten mukaan hyvin pysyvä piirre, joka ei horju välttämättä edes vakavien liikenneonnettomuuksien tai vaarallisesta ajosta saatujen rangaistusten vuoksi. Omat kokemukseni vahvistavat tuota havaintoa, ajoin suunnilleen puolet omista kilometreistäni lähes jatkuvasti riskirajan tuntumassa ilman että mielessä edes vilahti se vaihtoehto, että toistuviin tiukkoihin tilanteisiin voisi olla syytä jossain muussakin kuin muiden surkeassa liikennesilmässä.




    TeeCeen kokema muutos muistuttaa ulkopuolisin silmin katsottuna syvällä synnissä ja rappiossa elävän alkoholistin uskoon tuloa. Kun entinen tie on kuljettu loppuun, ja vastassa on tiiliseinä, vaihtoehtoina ovat lopullinen ratkaisu tai kokonaan uuden suunnan valitseminen, mikä se sitten onkin.



    Useimmat ihmiset ei koe elävänsä niin syvällä synnissä ja rappiossa, että heidän olisi pakko ainakaan tästä syystä tehdä täyskäännös. Jos puolet ajokilometreistään ajaa lähes jatkuvasti riskirajan tuntumassa, onhan se aika erikoista.



    Kun sain ajokortin, noudatin ”kahdeksan kympin lätkän” velvoituksia ilman mitään marginaaleja. Joskus harvoin kuitenkin lätkä pantiin piiloon, ja silloin otin riskejä. Useimmiten oli kyse jonkinlaisesta kilpa-ajosta jonkun kaverin kanssa tai muusta nopeuskokeilusta. Jälkeen päin koin omantunnon vaivoja vaarallisesta ajamisesta ja pidin jopa vapaaehtoisia ajolakkoja rangaistakseni itseäni. Vanhoissa päiväkirjoissani on merkintöjä tästä. Synnin tunnetta on siis koettu täälläkin, mutta ei kuitenkaan siitä syystä, että lähes puolet ajamisestani olisi tapahtunut riskirajan tuntumassa. Ei sinne päinkään. Muistan kuitenkin noilta ajoilta sellaisen käsitteen kuin ”pelkoraja”, mikä tarkoitti ajamista niin kovaa, että pelottaa. Tämä ei tarkoittanut välttämättä mitään älyttömän kovaa nopeutta. Mutkaisella liukkaalla tiellä turvavyöttömällä Toyota Corollalla (vm. 1969) pelkoraja tulee aika nopeasti vastaan. Podin huonoa omaatuntoa ja olin vihainen itselleni, jos jouduin toteamaan ajaneeni taas kerran ”pelkorajan” yläpuolella. Tuollainen ajaminen on stressaavaa.



    Siinä asiassa olen ilmeisesti poikennut TeeCeestä, että en ole syyttänyt tiukoista tilanteista kenenkään muun liikennesilmää. En muista edes kovin monesti joutuneeni tiukkoihin tilanteisiin, joissa olisi ollut muita osallisia. Tiukat tilanteet tapahtuivat omassa ajamisessani. Auto oli vähällä mennä ojaan liukkaassa mutkassa tai muuta tällaista. Olin silloin ja olen edelleenkin ymmärtäväinen ja salliva muiden liikenteessä tekemien virheiden suhteen. Tässä asiassa poikkean kenties autoilijoiden enemmistöstä. En ole kertaakaan soittanut auton torvea muille tiellä liikkujille. En jalankulkijoille, en autoilijoille, en kenellekään. Vaikka äänimerkkiä sanotaan varoitusvälineeksi, se on todellisuudessa protestointi- ja moittimisväline. Vaikka kyse olisi olevinaan varoittamisestakin, torvi soi vasta sitten, kun vaara on ohi. Äänimerkkiä käytetään toisen tekemästä virheestä protestoimiseen tai muuhun öykkäröintiin.



    Edellä mainitut ”pelkorajat” ja syyllisyyden kokemiset ja ”ajolakot” kuuluivat ensimmäisiin vuosiin ajokortin saamisen jälkeen. Nykyisin ajelen rauhallisesti ja pyrin olemaan ylittämättä pelkorajoja tai riskirajoja. Pelkkä ylinopeus ei vielä merkitse kuin korkeintaan sakkoriskiä ja poliisin pelkäämistä. Myönnän edelleenkin joskus hyvin harvoin – ja toivottavasti aina vain harvemmin – kokevani pelkoa oman huonosti harkitun tekoni johdosta. Kyseessä ovat tähän saakka olleet lähinnä ohitukset liukkaalla tiellä. Kuvasin jopa yhden tällaisen videolla. Kuvassa on tosin pimeätä, joten kuva on huono. Videokuvassa (en tiedä, mihin nauha on joutunut) ohitus näyttää normaalilta, mutta tuntemukseni ohituksen aikana olivat kauhistuneita. Paikalla oli loiva kaarre oikealle, ja ohituksen loppuvaiheessa nopeutta oli keliin nähden liikaa. Auto pysyi hallinnassa, mutta pulssi ehti kohota. Siinä vauhdissa ei olisi ollut mitään toiveita hallita tilannetta, jos auto ei olisi kääntynyt mutkasta. Ylinopeudesta tietenkin oli kyse, mutta se, että ylinopeus on jossakin liukkaan kelin yöllisessä huonosti harkitussa ohituksessa merkittävä vaaratekijä, ei tarkoita, että ylinopeus olisi yhtä suuri vaaratekijä leveällä hiljaisella tiellä aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä. Tuon tyyppiset tapaukset mielessäni yritän harkita ohituksia tarkemmin. Viime vuosilta en muista samanlaisia tilanteita.



    Ajelin toissa päivänä ja eilen satoja kilometrejä ”kammottavilla” kamerateillä. Tarkoitukseni oli kirjoittaa tästä aiheesta, mutta juttu ajautui vanhojen asioiden muistelemiseksi. Tein muutamia paniikkijarrutuksia kameroiden takia, mutta palaan tähän asiaan myöhemmin. Kameratiet ovat ansateitä.

      
  • 740 GLE: "Vastasin kysymykseesi kokemallani esimerkillä elävästä elämästä, koska ymmärsin sinun paheksuvan ajatustani lain soveltamisesta "tarpeen mukaan". Käsittääkseni myös sinä olit silti valmis ajamaan vaikkapa päin punaisia TLL 3 § nojalla, jos se on kolarin välttämiseksi tarpeen?"



    Paheksun sitä, että et ota huomioon mitä "tarpeen mukaan" liikennesääntöjen rikkominen saa aikaan liikenteessä. Se tappaa. Et sinä tosissasi voi väittää että jos liikennesääntöjä ei riko tahallaan, jää auton alle. Tuolla periaatteella ajatellen on huono neuvo sanoa että älkää murtautuko toisten kesämökkeihin, koska sitten voi paleltua kuoliaaksi kun ei pääse jäihin pudottuaan tyhjillään olevaan mökkiin lämmittelemään. Selo seli.



    740 GLE: "Eikö tämä ole juuri sitä soveltamista? Ei tässä kukaan ole hakemassa blankovekseliin nimeä tai lupaa ajaa päin punaista kun huvittaa, vaan ainoastaan osoittamassa, että "aina" on ihan joka kerta. Jos on yksikin poikkeus, silloin se ei ole "aina", vaan harkinnan mukaan, poikkeusehtoa punniten."



    Edelleenkään en usko sinun oikeasti luulevan että puhe olisi ollut tuosta. Uskon että huomasit puhuneesi tyhmiä ja nyt kinaat vaikka maailman tappiin, että liikennesääntöjen tahallisesta rikkomisesta pidättäytymistä ei voi otta itselleen yhdeksi ajamisen perusperiaatteista koska muuten jää liikennevaloissa yliajetuksi.

      
  • 740 GLE: "Jos tähän saakka ollaan samaa mieltä, niin jatketaanko vielä, että minustakin lain oikominen on arveluttavaa ja suhtaudun epäluulolla sitä tekeviin, myös itseeni, koska päätöksissä on selvä arviointivirheen mahdollisuus."



    Ei olla tuohon asti samaa mieltä, minun mielestäni kyse ei ole alkuunkaan mistään päälle ajavan alta pelastautumisesta.



    Mutta tuosta muusta ollaan samaa mieltä. Jos on sääntöjen tahallisesta rikkomisesta pidättäytymisen sijaan on omaksunut tavan rikkoa liikennsääntöjä tajhallaan, on käytännössä omaksunut tavan ottaa ylimääräisiä riskejä, koska kaikki tekevät arviointivirheitä. Eli ollaan takaisin parin vuoden takaisessa perustelussa jota käytin selittääkseni miksi olen kanssasi eri mieltä, kun vastustit mielipidettäni ettei liikennesääntöjä pitäisi tahallaan rikkoa.

      
  • 740 GLE: "Ja koska kyse on vakavasta asiasta, olisi hyvä, jos lainsäätäjätkin suhtautuisivat asiaan sen mukaisesti, eli ilman valomääräysten ja muutamien nopeusrajoitusten tapaisia selkeitä asiattomuuksia. Niitä rajoituksia kun on jonkun oikesti noudatettava, ainakin puuttumiskynnyksen puitteissa. Järjenvastaisista valomääräyksistä sentään katsuri joustaa tarpeen mukaan, kun häntä vain lyö direktiivillä päähän oikeassa kulmassa."



    Ei se ole mitään liikennesääntöjen noudattamista jos niitä noudattaa vain puuttumiskynnyksen puitteissa. Puuttumiskynnys ei ole lupa rikkoa liikennesääntöjä.



    Lainsäätäjien virheiden selän taakse piiloutuminen liikennesääntöjen nudattamisessa on vain selittelyä sille, että oma itsehillintä ei riitä. Myös asiattomien tai sellaiseksi luultujen rajoitusten noudattaminen onnistuu täsmälleen yhtä helpolla kuin asiallistenkin, jos asenne on valittu sellaiseksi että liikennesääntöjä noudatetaan.



    Sinun pitää päästä eroon päähänpinttymästä että olemassa olisi oikeita ja vääriä tai asiattomia tai epäasiallisia nopeusrajoituksia. Se kyltin numero on aina väärä. Samalla se on aina oikea. Se on vain luku, osa järjestelmää jota sanotaan nopeusrajoitukseksi. Se ei tapa jos rajoitusta rikkoo, mutta asenne joka sallii rikkoa sitä tai muuta liikennesääntöjen määräämää kuskille kuuluvaa velvollisuutta tappaa.



    Olet sanonut kannattavasi nopeusrajoituksia järjestelmänä, mutta yksittäisen rajoituksen tahallinen rikkominen on nimenomaan nopeusrajoitusjärjestelmän vastustamista. Todennäköisyys että juuri se yksittäinen rajoituksen tahallinen ylitys aiheuttaisi mitään haittaa kenellekään lähentelee nollaa. Mutta periaatteellisella tasolla sillä on iso merkitys jos jotain järjestelmää kannattava tekee voitavansa vahingoittaakseen nimenomaan sitä järjestelmää.

      
  • 740 GLE: "Hyvin ennakoiden voi pienentää riskejä. Vaikka kaikki tekisivät niin, tapahtuu väkisinkin jonkin verran kolareita, joita on käytännössä vaikeaa tai lähes mahdotonta estää.



    Niissä tapauksissa pienempi nopeus alentaa tuhoja.



    Sen lisäksi pienempi nopeus antaa enemmän aikaa ja siten parantaa mahdollisuuksia estää kolari.



    Miksi pitäisi valita vain kolarin ennalta estäminen tai seurausten minimointi, kun voi tehdä molemmat?"



    Oikein hyvä kysymys, jonka muistaisin itsekin esittäneeni sinulle joskus. Tämä on nyt enemmän päättelyä kuin muistia, mutta olisi kumma jos en olisi kysynyt tuota jonain niistä kerroista kun ihmettelit kuinka rajoituksia noudattavat luulevat sen tekevän heistä kuolemattomia. Siksi olisi kohtuullista että itse vastaisit esittämääsi kysymykseen. Minuakin kiinnostaa kovasti miksi mielestäsi kuski näkisi sen hitonmoisen vaivan että hakkiutuu eroon yleisimmästä eli siis todennäköisesti kaikkein houkuttelevimmasta liikennerikosesta mutta ei tee mitään muuta turvallisuuden eteen.



    Rajoitusten noudattaminen ( siis niiden oikea noudattaminen, ei silmänpalvonta puuttumiskynnyksellä pelleillen ) on tosiaan vain OSA keinoista jotka parantavat todennäköisyyttä että kuski itse sekä myös kaikki hänen ympärillään liikkuvat pääsevät ehjinä perille. Mutta vain tätä yhtä osaa on täytynyt puolustella sinulle alun kolmatta vuotta. Olet keksinyt jos vaikka mitä "järkisyitä" miksi rajoitusten noudattaminen ei ole yhtä tärkeää kuin jotkut muut asiat etkä ainakaa tuota kommenttiasi kirjoittaessasi vieläkään itse noudattanut nopeusrajoituksia.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit