Ohittaessa ylinopeutta?

596 kommenttia
«13456720

"Saako ohitustilanteessa ajaa ylinopeutta? Jos saa, niin kuinka paljon?



Ei nimimerkkiä



Ei saa. Ohitustilanteessa mitattu ylinopeus ei ole millään tavalla lieventävä asianhaara rangaistuksesta päätettäessä.



ESKO RIIHELÄ" (Iltalehti tänään)





Mielestäni ohitus on tehtävä sutjakkaasti eli ohittajalla on oltava selvästi enemmän vauhtia kuin ohitettavalla. Eikö niin?



Kun otetaan huomioon myös tuo Riihelän esiintuoma, niin silloin asiat loksahtaa paikalleen: Ohittaminen rajoituksen puitteissa onnistuu, kun ohitettava ajaa selvästi rajoitusta hitaammin.



Niinpä. Miksipä vähän rajoitusta hitaampaa edes olisi syytä edes ohittaa?







  
  • TM 36:

    Saako ohitustilanteessa ajaa ylinopeutta? Jos saa, niin kuinka paljon?

    Ei nimimerkkiä

    Ei saa. Ohitustilanteessa mitattu ylinopeus ei ole millään tavalla lieventävä asianhaara rangaistuksesta päätettäessä.




    Mitä tekemistä jollakin lieventävällä asianhaaralla on minkään kanssa? Kuka perustelee tekemisiään jollakin lieventävillä asianhaaroilla?





    Miksipä vähän rajoitusta hitaampaa edes olisi syytä edes ohittaa?




    Esimerkiksi siksi, ettei ole mitään järkevää syytä tiputtaa matkanopeuttaan hitaamman tiellä liikkujan vuoksi. Jos paikka ja olosuhteet sallivat rajoitusta suuremman ohitusnopeuden, niin itseäni ei vähempää voisi kiinnostaa Esko ja Ekin mielipiteet tai lieventävät asianhaarat rangaistusta päätettäessä. On vai tilanne ja siihen sopiva nopeus. Tästä puhutaan monesti tilannenopeutena.

      
  • Ohittaessakaan ei saa rajoitusta ylittää.

    Vastaus on näin yksiselitteinen.

    Niin sanoo laki.

    Asiassa ei ole nokankoputtamista.



    Mutta, todellisuus on aivan toinen.

    Ainakin itse pidän turvallisempana ohitusta, joka tapahtuu nopeasti ja siististi.

    Jopa rajoitetun (n. 85 kmh )auton ohittaminen satasen rajoitusalueella tahtoo mennä aavistuksen ylinopeuden puolelle.



    Ei ole mitään järkeä hinkata tasan satasta, kun vastaan tulee toinen auto.



    Ja ei, en puolusta ylinopeutta. Tarkoitan sitä, että mikäli tulee arviointivirhe ohituksen suhteen, pidän parempana lievää ylinopeutta, kuin törmäystä.



    Toinen asia sitten on, että missä lähtee ohi, millaisesta pelistä ja millaisella nopeuserolla.

    Oikeuttaako ero ohitukseen vai ei, vaihtelee kuljettajan mukaan.

      
  • Poni:

    Ohittaessakaan ei saa rajoitusta ylittää.
    Vastaus on näin yksiselitteinen.
    Niin sanoo laki.
    Asiassa ei ole nokankoputtamista.

    Mutta, todellisuus on aivan toinen.
    Ainakin itse pidän turvallisempana ohitusta, joka tapahtuu nopeasti ja siististi.
    Jopa rajoitetun (n. 85 kmh )auton ohittaminen satasen rajoitusalueella tahtoo mennä aavistuksen ylinopeuden puolelle.

    Ei ole mitään järkeä hinkata tasan satasta, kun vastaan tulee toinen auto.

    Ja ei, en puolusta ylinopeutta. Tarkoitan sitä, että mikäli tulee arviointivirhe ohituksen suhteen, pidän parempana lievää ylinopeutta, kuin törmäystä.

    Toinen asia sitten on, että missä lähtee ohi, millaisesta pelistä ja millaisella nopeuserolla.
    Oikeuttaako ero ohitukseen vai ei, vaihtelee kuljettajan mukaan.




    Ponille:



    Aloituksessa en laitannut vielä mukaan sitä miten itse toimin.



    Kysyin kyllä: Kannattaako edes vähän rajoitusta hitaammin ajavaa edes ohittaa? Minun mielestä ei kannata, enkä lähde turhaan ohittelemaan. Sen sijaan selvästi rajoitusta hitaamman voin ohittaa, jos kunnon ohituspaikka löytyy. Kuten aloituksessakin sanoin on ohitus tehtävä reippaasti, selvällä nopeuserolla ohitettavaan. Tällaisessa tapauksessa toki minunkin vauhtini voi mennä pikkusen ylinopeuden puolelle, joten en kyllä itsekään pidä kiinni siitä mitä laki sanoo. Olennaista kuitenkin on, että en lähde ohittamaan likimain rajoitusnopeutta ajavia, jolloin ohitukseen tarvittaisiin selvä ylinopeus. Taidamme toimia aikalailla samoin?

      
  • Näinhän se on, ei kannata olla turhan herkkä sen ohittamisenkaan kanssa.

    Kyseessä on aina yksittäistapaus ja siten siihen pitääkin suhtautua.

    Ohitusherkkyyteen vaikuttaa monet asiat, kuten jopa oma mieliala.

    Mutta paljon riippuu myös siitä, miten sa mahdollinen ohitettava ajaa, tekeekö ohittamisen helpoksi ym.

    Ohitusherkkyyteen vaikuttaa myös tien profiili, edessä olevan taipaleen määrä, seuraava risteys mistä itse ollaan poistumassa ym.



    Ohitus on AINA riski verrattuna esim. perässä ajamiseen.

    Ohittaminen on kuitenkin aivan laillinen teko.

    Siinä pätee kuitenkin sama kuin ajamiseen yleensäkin, eli jos teet jotain, tee se turvallisesti.

      
  • Poni:

    Ainakin itse pidän turvallisempana ohitusta, joka tapahtuu nopeasti ja siististi.




    Jätetään lapselliset äärimmäisyydet pois, kuten 100 km/h nopeudella 98 km/h ajavan ohittaminen vastaantulijan kaistaa käyttäen ja pureskellaan hiukan kommenttiasi.



    Turvallisempana kuin mikä? Vertailumuodon käyttöön kuuluu aina vertailukohdan esittäminen.



    Tottahan nopea ja siisti ohitus on turvallisempi kuin esim. pienen nopeuseron takia liian tiukalle vedetty ohitus. Valitettavan usein tätä asetelmaa keskusteluissa tarjotaan ja sillä yritetään oikeuttaa ylinopeuden käyttö.



    Lähtökohta ei kuitenkaan ole ohituksen nopeus. Lähtökohta on se, että ohitus tehdään riittävän väljässä paikassa. Jos ohittaa mopoauton sijaan rekkaa, tarvitaan enemmän tilaa. Vain tästä on kyse. Kyse ei ole siitä, että ylinopeus tuottaa rajoituksenmukaista nopeutta turvallisemman ohituksen. Samasta syystä tehokas auto ei ole laiskaa turvallisempi. Kuljettajalla on yleensä jonkinlainen käsitys auton suorituskyvystä ja kummasti se vain vaikuttaa ajotapaan. Ei näe vanhalla Hiluxilla tehtävän samanlaisia ohituksia kuin tdi-Audilla (jos näinkin provosoiva esimerkki voidaan sallia).



    Jos ylinopeutta halutaan käyttää ohituksissa, tällöin kyse ei ole turvallisuudesta. Kyse on vain ja ainoastaan kuljettajan halusta ajaa lujempaa kuin muu liikenne lain puitteissa antaisi mahdollisuuden. Tietysti useimmat edelleen tällöin pyrkivät tuo reunaehto huomioiden ajamaan mahdollisimman turvallisesti.



    Ja arviointivirheen sattuessa ei tietenkään ole oleellista, ajaako ohituksessa ylinopeutta vai ei. Silloin on oleellista selviytyä tilanteesta mahdollisimman hyvin. Edes laki ei edellytä noudattamaan tässä tapauksessa nopeusrajoitusta. Sakot voisi kyllä tulla, mutta ne tulisi joka tapauksessa. Todennäköisesti kuljettajaa muistutettaisiin siitä, että muitakin sääntöjä kuin nopeusrajoitus on olemassa.

      
  • Herbert:

    Lähtökohta on se, että ohitus tehdään riittävän väljässä paikassa. Jos ohittaa mopoauton sijaan rekkaa, tarvitaan enemmän tilaa. Vain tästä on kyse.


    Tämä lähestyy ehdottamaani päätelmää, että hyvä kiihtyvyys ei ole turvallisuus- vaan ainoastaan mukavuustekijä.



    Mitat täyttävä ohituspaikka löytyy usein rajoituksen noustessa taajaman jälkeen, vaikka ohitettavan ei voikaan luottaa noudattavan velvollisuuttaan olla nostamatta nopeuttaan.



    Tuo on myös paikka, johon pimeässä "väistämätön" ohitus kannattaa lykätä, koska se on tavallisesti hyvin valaistu, eikä edes ohitettavan onnettomat valot estä näkemistä edemmäs.

      
  • Noh, Herbert. Etkö vieläkään ymmärrä, että en puolustele ylinopeutta?

    Ihan, vaikka sen tähänkin ketjuun olen kirjoittanut.



    Totta helvetissä pitää valita aika, paikka ja käytetty nopeus.

    KAIKKI tekevät niin.

    Jotkut paremmin, jotkut huonommin.



    Tarkoitan, että nopea sujuva ohitus on turvallisempi, kuin pitkään kestävä ohitus.

    Eikä nopeankaan ohituksen tarvitse mennä ylinopeuden puolelle, mikäli nopeusero on riittävä.

    Useimmiten näin ei kuitenkaan ole.

    Ja kun ohi pitää päästä, niin jotenkin suvaitsen tällaisessa tapauksessa lievän ylinopeuden ennemmin, kuin jatkuvan ylinopeuden.



    Pitääkö piirtää?



    Tiedän mitä laki sanoo, kyllä. Se on ehdoton.

    Mutta jos teet virheen, vaikka havaintosellaisen, niin ajatko mieluummin metsään, rekan alle, tai vastaantulevan keulaan, kuin painat kaasua hiukan ylinopeuden puolelle?

    Tämä siis siinä tapauksessa, että omalle kaistalle paluu on jo myöhäistä.



    Tästä voit vängätä maailman tappin, mutta ihmiset tekevät virheitä. Saatat sinäkin sellaisen tehdä.



    Minä olen maltillinen kuljettaja monin tavoin, en ryntää piukkoihin ohituksiin, ainakaan nykyään. Mutta on käynyt niinkin, että normaalilta vaikuttanut ohitus on mennyt pitkäksi ja rutkasti ylinopeuden puolelle, kun ohitettava onkin kiihdyttänyt vauhtiaan.

      
  • Poni:

    Ohitusherkkyyteen vaikuttaa monet asiat, kuten jopa oma mieliala.


    Sen lisäksi olen säätänyt aivan tietoisesti ainakin MP, auto, pimeä ja valoisa oletusasetukseni eri kohtiin.



    Jos KAUKOvalot on mukana, ne tekevät pimeässä ajamisesta rauhallisella tiellä niin mukavaa, ettei siitä halua luopua. Mieluummin säätää kaikkea muuta, vaikka cruisea. Nykyisin myös mökillä käynnin aikataulu ja reitti tehdään jonossa ajamista minimoiden.



    Ellen ohita, sitten jää keulan eteen niin paljon tilaa, että siihen mahtuu toisinajatteleva ilman sen kummempaa säätöä. Pimeässä tuo korostuu, koska silloin mukava turvaväli määräytyy kaukovaloista.



    Poni:

    Ohitus on AINA riski verrattuna esim. perässä ajamiseen.

    Ohittaminen on kuitenkin aivan laillinen teko.


    Jos olet oikeassa, niin silloin ohitusten välttämisen ja nopeuden noston riskitasojen laskeminen menee aika mielenkiintoiseksi. Itse teen tuota paitsi saavuttaessani hitaamman, myös ollessani jonon keulilla, mutta puhtaasti kokemuspohjaisella MuTulla.



    Oikeutetun ohituksen lippua ei tosiaan tarvi jonottaa R-kioskilla. Antaa palaa, jos hyvin kulkee, ei ole minulta pois.

      
  • Poni:

    Tarkoitan, että nopea sujuva ohitus on turvallisempi, kuin pitkään kestävä ohitus.


    /* KUKKAHATTU ON /

    Ellei mahdu ohittamaan ilman ylinopeutta, ei saa ohittaa.



    Ja jos taas tila riittää lailliseenkin ohitukseen, mitä voitan silloin "säästämällä tilaa" potkimalla kaksi vaihtoa alaspäin, tempaisemalla tupin nurin ja palaamalla omalle kaistalle 170 km/h?



    /
    KUKKAHATTU OFF */



    Poni:

    Useimmiten näin ei kuitenkaan ole.
    Ja kun ohi pitää päästä, niin jotenkin suvaitsen tällaisessa tapauksessa lievän ylinopeuden ennemmin, kuin jatkuvan ylinopeuden.


    "Kun ohi pitää päästä" on oma valinta.



    Seuraako tästä, että on lain mukaan sallittua, mutta silti epäkohteliasta ajaa niin hitaasti, että on muiden tien tukkona?

      
  • Poni:

    Noh, Herbert. Etkö vieläkään ymmärrä, että en puolustele ylinopeutta?




    Ymmärrän, ei siitä ole kyse. Totesin vain että ohitukseen liittyviä asioita vaan tarkastellaan epäjohdonmukaisesti.



    Mutta jos teet virheen, vaikka havaintosellaisen, niin ajatko mieluummin metsään, rekan alle, tai vastaantulevan keulaan, kuin painat kaasua hiukan ylinopeuden puolelle?
    Tämä siis siinä tapauksessa, että omalle kaistalle paluu on jo myöhäistä.




    Ajan mieluimmin metsään. Painatko sinä kaasua?







      
  • Eiköhän ohituksessa ole lähtökohtaisesri jotain pielessä, jos rajoitusta merkittävästi joutuu ylittämään. Joko koko ohitus on tarpeeton tai sitten se on tehty aivan liian pienellä marginaalilla vastaantulijoihin nähden.

      
  • TM 36


    Mielestäni ohitus on tehtävä sutjakkaasti eli ohittajalla on oltava selvästi enemmän vauhtia kuin ohitettavalla. Eikö niin?




    Mielestäni asia ei ole näin yksioikoinen; jos lääniä riittää niin pienempikin nopeusero on ok.



    Oma käytäntöni on, että voin ohittaa vain jos uskon ohituksen sujuvan ilman nopeusrajoituksen rikkomista. Ohitukseen lähdettyäni en oikeastaan koskaan vilkaise nopeusmittaria ennen paluuta omalle kaistalleni. Useasti nopeus on vilahtanut laittoman puolelle, mistä yritän ammentaa oppia seuraavia ohituksia harkitessani.



      
  • Jos moottoritien, ohituskaistatien ja monikaistaisen tien ohitukset jätetään pois laskuista, tieliikennelakia noudattava (esimerkiksi TeeCee) tekee vuodessa vähemmän ohituksia kuin ylinopeutta ajava viikossa. Syy on se, että tilaisuuksia lailliseen ohitukseen tulee harvoin. Ja kun sellainen esimerkiksi rekan perässä ajettaessa lopulta tulee, väliin on kenties ehtinyt tulla jo muita ohittajia. Joten se siitä ohituksesta.



    Tekemistäni ohituksista laillisia taitaa olla korkeintaan yksi promille, mutta en anna sen haitata. Kun tulee ohitustilaisuus, painan kaasua enkä mieti lainsäädäntöä. Hidastan nopeutta, kun ohitus on tehty. Jos on huono tuuri, ja ajokortti menee ohitustilanteen ylinopeudesta, niin silloin on huono tuuri. Joskus onni potkii, joskus joku muu.



    Huomattavan monet ohituskaistaohituksetkin ovat laittomia. Ohitettavat nimittäin lisäävät vauhtiaan jopa enemmän kuin miten paljon nopeusrajoituksen sallima vauhti nousee. Ennen kaistaa ajetaan satasen alueella yhdeksää kymppiä, ja kaistalla kiihdytetään vauhti sataankymmeneen ja ylikin.



    Seuraavassa on alle puolentoista minuutin mittainen "ohitusvideo", jonka linkin annoin jo kerran. Liittyy tavallaan aiheeseen.



    http://youtu.be/EOaq9n9DQ1A



      
  • kutvonen:

    TM 36

    Mielestäni ohitus on tehtävä sutjakkaasti eli ohittajalla on oltava selvästi enemmän vauhtia kuin ohitettavalla. Eikö niin?


    Mielestäni asia ei ole näin yksioikoinen; jos lääniä riittää niin pienempikin nopeusero on ok.

    Oma käytäntöni on, että voin ohittaa vain jos uskon ohituksen sujuvan ilman nopeusrajoituksen rikkomista. Ohitukseen lähdettyäni en oikeastaan koskaan vilkaise nopeusmittaria ennen paluuta omalle kaistalleni. Useasti nopeus on vilahtanut laittoman puolelle, mistä yritän ammentaa oppia seuraavia ohituksia harkitessani.




    Hyvä! Pienempikin nopeusero riittää tollasessa tilanteessa. Ja mitä omaan käytäntöösi tulee niin ohittanet vain selvästi rajoitusta hitaammin ajavia. Niin teen minäkin. Eihän ole mieltä ohittaa hyvää vauhtia - likimain rajoitusta ajavia. Likimain rajoitusta ajavien ohittamiseen tarvitaan selvää ylinopeutta ja tällaista harrastavat pyrkivät yleensäkin ajamaan tarkoituksella selvää ylinopeutta. Vastuutonta touhua. Ihan yhtä vastuutonta kuin pikku kännissä ajaminen?



    Miksi sanoin näin (kysymysmerkin liittäen)? Ihan siksi, että monet eivät ymmärrä liian suurien nopeuksien tuomaa riskiä, mutta hyvinkin ymmärtävät sen, että kännissä ajaminen ei liikenneturvallisuutta paranna.

      
  • TM 36:

    monet eivät ymmärrä liian suurien nopeuksien tuomaa riskiä, mutta hyvinkin ymmärtävät sen, että kännissä ajaminen ei liikenneturvallisuutta paranna.


    Analogiasi on mielenkiintoinen. Törkeän suuren ylinopeuden ja törkeän suuren humalan riskiä ei kiistäne kukaan.



    Hyvin pienen humalatilan, enintään 0.2 promillen tasolla on todettu parantavan suorituskykyä tarkkuutta vaativassa tehtävässä. Siksi alkoholi on kielletty mm. ampumakilpailujen säännöissä. Ei turvamääräyksenä, vaan epäreilusti suorituskykyä parantavana doping-aineena.



    Täsmennätkö mitä halusit sanoa pienestä ylinopeudesta?

      
  • 740 GLE:

    TM 36:
    monet eivät ymmärrä liian suurien nopeuksien tuomaa riskiä, mutta hyvinkin ymmärtävät sen, että kännissä ajaminen ei liikenneturvallisuutta paranna.

    Analogiasi on mielenkiintoinen. Törkeän suuren ylinopeuden ja törkeän suuren humalan riskiä ei kiistäne kukaan.

    Hyvin pienen humalatilan, enintään 0.2 promillen tasolla on todettu parantavan suorituskykyä tarkkuutta vaativassa tehtävässä. Siksi alkoholi on kielletty mm. ampumakilpailujen säännöissä. Ei turvamääräyksenä, vaan epäreilusti suorituskykyä parantavana doping-aineena.

    Täsmennätkö mitä halusit sanoa pienestä ylinopeudesta?




    Vähän suuremmalla kuin tuo 0,2 promillea riski toki kasvaa...



    Niin ja se pieni ylinopeus... Mielestäni olennainen näkökulma on se, että puhutaankin pienistä ylinopeuksista kokonaisuutena, ei pienestä ylinopeudesta yksittäistapauksena. Pieni ylinopeus ei yksittäistapauksena ole tietenään niin vaarallinen kuin suuri. Riski nousee siitä, että pieniä ylinopeuksia ajetaan paljon.



    Tuossa toisessa ketjussa keskustellaan siitä pitäisikö pieniin ylinopeuksiin puuttua tiukemmin. Aloituksessa toin esiin näkemyksen, että juuri pieniun ylinopeuksiin puuttumalla saataisiin merkittävä parannus liikenneturvallisuuteen. Parasta tietenkin olisi, että kuskit itse ymmärtäisivät asian ja toimisivat sen mukaisesti.



    Tässä vähän lainausta (oli toisessakin ketjussa, ei haitanne): ... suurin vähennys henkilövahikoihin johtavissa onnettomuuksissa saadaan puuttumalla "lieviin" ylinopeuksiin.. "The greatest reduction in casualty crashes will come from reducing low level speeding.



    The Centre for Automotive Safety Research estimates that nearly 60% of the benefit of eliminating speeding could be achieved by eliminating speeding among those travelling up to 15 km/h over the limit."



    Tosiasia on juuri hyvin monen kuskin pyrkimys ajaa pientä ylinopeutta aiheuttaa myös paljon ohitustarvetta ja turhat ohitukset osaltaan huonontavat liikenteen turvallisuutta.





      
  • Jos ohitus muutoin hoituu asiallisesti, turvallisuuden heikentyminen maltillisilla ylityksillä on niin vähäistä, että siitä puhuminen on saivartelua ja todennäköisesti myös kaksinaismoralismia. Eihän muutaman ohituksen ylinopeus heilauta keskinopeutta yhtään mihinkään. Ohituksen liittyen turvallisuuden ratkaisee se, kuinka ohitus muuten hoidetaan eli onko tilaa riittävästi jne. TLL:n kohta ohittajan velvollisuudet kannattaa kerrata eli onko hyvälle ohitukselle edellytyksiä.



    Mielestäni tärkeämpää kuin keskustella pienehköjen ohitustilanteessa syntyneiden ylitysten turvallisuusvaikutuksista on pohtia sitä, mistä hyvä eli sujuva, taloudellinen, helposti ennakoitava ja tietysti myös turvallinen liikenne muodostuu. Minusta se ei muodostu siitä, että tehdään tarpeettomia ohituksia tai ahtautta kompensoidaan vauhdilla. Motarilla asetelma on kuitenkin aivan toisenlainen kuin kaksikaistaisella tiellä. Vaikka ei ylinopeudesta puhuttaisikaan, ohituksiin liittyy usein muita ongelmia kuin hetkellinen 15 km/h ylinopeus. Näitä ovat mm. paluu liian ahtaaseen väliin, liikennemäärien takia turhan nykymisen aiheuttaminen sekä loogisen ajojärjestyksen rikkominen. Vaikeinta tässä ehkä onkin hahmottaa oman toiminnan vaikutukset muihin. Liian helppoa on todeta, ettei muille mitään haittaa ohituksesta ollut tai jos oli, se oli niiden oma vika. Tietysti osassa asioista on mukana muiden osapuolten virheitä, mutta jokainenhan vastaa omasta toiminnastaan. Ohitettavan virhe ei oikeuta omaan virheeseen, johan virheiden summa tuosta kasvaa ja ongelmat siten lisääntyvät. Muiden virheisiin ei siis kannata vedota, jos oma toiminta ei ollut virheetöntä. Tai jos vetoaa, on syytä tiedostaa motiiviksi yksiselitteisesti itsekkyys, eikä mikään turvallisuus, sujuvuus tai muu hieno periaate. Tässä keskustelussa asiaa tarkastellaankin ohittajan näkökulmasta.



      
  • Ymmärsinkö nyt oikein, jotta Eki hyväksyy ylinopeudella ajamisen ja ajaa itsekin tietoisesti ylinopeutta? Tokihan se on sallittua vain Ekin itsensä määrittämissä tilanteissa. Jos joku ajaa ylinopeudella muissa kuin Eki-normiston mukaan valituissa tilanteissa, niin hän on itsekäs ylinopeudella liikkuva aikapommi.

      
  • Kuvitellaan lainkuuliainen ja virallisia turvaohjeita noudattava ohitus.



    Ajoneuvo ajaa tasaista 80 km/h nopeutta ja ohittaa 65 km/h ajavan ajoneuvon. Nopeusero on 15 km/h ja ohitus alkaa virallisen turvavälin (80 m) päästä ohitettavan ajoneuvon takaa ja jatkuu vastaavasti saman turvavälin päähän ohitettavan ajoneuvon eteen. Tällöin ohitukseen kuluu aikaa noin 38 sek ja 80 km/h nopeudella ohitusmatka on noin 850 m.



    Vähentämällä turvaväli 20 m (ennen ja jälkeen ohituksen) ja nostamalla ohitusnopeus 90 km/h on ohitukseen kuluva aika noin 6 sek ja ohitusmatka noin 140 m.



    Maallikkona valitsisin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon jopa turvallisuutta ajatellen. Mutta toisaaltahan tuo 65 km/h on ihan hyvää nopeutta...

      
  • tm_65:

    Kuvitellaan lainkuuliainen ja virallisia turvaohjeita noudattava ohitus.

    Ajoneuvo ajaa tasaista 80 km/h nopeutta ja ohittaa 65 km/h ajavan ajoneuvon. Nopeusero on 15 km/h ja ohitus alkaa virallisen turvavälin (80 m) päästä ohitettavan ajoneuvon takaa ja jatkuu vastaavasti saman turvavälin päähän ohitettavan ajoneuvon eteen. Tällöin ohitukseen kuluu aikaa noin 38 sek ja 80 km/h nopeudella ohitusmatka on noin 850 m.

    Vähentämällä turvaväli 20 m (ennen ja jälkeen ohituksen) ja nostamalla ohitusnopeus 90 km/h on ohitukseen kuluva aika noin 6 sek ja ohitusmatka noin 140 m.

    Maallikkona valitsisin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon jopa turvallisuutta ajatellen. Mutta toisaaltahan tuo 65 km/h on ihan hyvää nopeutta...




    Olisi ihan kiva tietää miten laskit tuon.



    Entä mikä on oltava laskujesi mukaan 65 km/h ajavan ohitusnopeus, jos turvaväli ohituksessa on 50 m (ennen ja jälkeen ohituksen)?







      
  • 80 m turvavälillä ohitusmatkaksi tulee 160 m. Nopeusero on 15 km/h jolloin 160 m matkaa kuluu tällä nopeuserolla noin 38 sek. Ja 38 sek aikana 80 km/h liikuva ajoneuvo kulkee noin 850 m matkan.



    Jos turvaväliksi muutetaan 50 m on ohitusaika 24 sek ja matka noin 530 m.

      
  • Ohitan lähes aina ylinopeudella, usein reilulla ylinopeudella. Ei edes hävetä. En edes ymmärrä miksi pitäisi, vaikka kuinka olen katsonut vierestä kun pojat täällä halkoo hiuksia kuin jostain tärkeästäkin asiasta puhuttaessa.



    En ole himo-ohittaja, enkä homma ole minulle mitään kilpailua. Haluan vain liikkua sieltä tänne ilman turhia hidastuksia. Olen luonteeltani kiltti ja hyvin oikeudentuntoinen (oikeudella ei tässä lauseessa mitään tekemistä tieliikennelain kanssa). En ole päähänpotkittava pelle.



    Asiaan:



    Liian usein alle rajoitusnopeutta ajavia ohitettaessa niillä alkaakin kaasujalkaa ratkaisevalla hetkellä kutittaa. Silloin kiihdytän tasan niin kauan kunnes toinen suostuu jäämään taakse. Itse taas päästän polkimen ylös kun huomaan jonkun alkavan ohittaa minua, ja riippumatta siitä, ajanko alinopeutta ja rajoitusnopeutta.



    Sitten on niitä jotka vaihtelevat nopeuttaan miten sattuu. Jos hyvä ohituspaikka tulee silloin kun tällainen kaveri ajaa tasan rajoitusnopeutta, niin ohi mennään ja tietysti ylinopeudella.



    Sanokoon laki, ja eskot sekä erkit mitä huvittaa, mutta en koe minkään moraalisen seikan pakottavan minua jäämään kiltisti em. kaltaisten sankareiden taakse, heidän mielivaltansa armoille. Kerätköön jononsa jostain muista kulkijoista.

      
  • Ohitettavan nopeuden nosto ohituskaistaosuukset poislukien mielestäni ilmenee useimmin tilanteessa, missä ohittaja lähtee ohitukseen, kun rajoitus nousee. Tätä ilmiötä on syytä pohtia tarkemmin.



    Tiedossa on, että alhaisten rajoitusten noudattaminen on heikompaa kuin korkeampien. Siksi kun esim. risteysalueen takia rajoitus laskee, rajoitusta suunnilleen noudattavan perään kertyy muita autoja. Kaveri, joka ei vapaaehtoisesti nopeuttaan tarpeeksi pudota, kokee tällöin rajoitusta noudattavan hidastelijana, josta on mentävä ohi. Kun risteys jää taakse ja rajoitus nousee, on tämä jo asennoitunut ohitukseen, eikä ymmärrys riitä tilanteen kokonaisvaltaiseen hahmottamiseen. Hidastelija nostaisi nopeuttaan risteyksen jälkeen, jolloin vauhti riittäisi taas takana ajaville. Kun risteyksen jälkeen avautuvassa ohituspaikassa ohitettava nostaa nopeuttaan rajoituksen kasvaessa, ohittaja saa lisää taivasteltavaa.



    Tämän kaiken voisi välttää niinkin helposti, että ohittaja pitäisi huolen omista asioistaan. Joillain tieosuuksilla edes rekkojen ohitusta ei tarvitse pohtia, koska ne ajavat rajoituksesta (80/100) riippumatta 85-89 km/h. Kun itse ajaa rajoituksen mukaan, keskinopeus on jokseenkin sama. 80-alueilla rekka pääsee karkuun ja satasen alueella sen saa taas kiinni. Ohitukseen ja ohituksen jälkeen karkuun ajamiseen vaadittaisiin kuitenkin selkeää ylinopeutta, mikä olisi täysin turhaa.



    Työmatkallani kaupungin ulosmenotiellä (nelikaistainen tie, joka muuttuu motariksi) rajoitus muuttuu seuraavasti: 50 -> 60 -> 80 -> 100 -> 120 km/h. Tuossa näkyy sama ilmiö. Alussa muut menevät minusta heittämällä ohi, mutta jo satasen alueella alan saavuttaa niitä, jotka ylinopeudella minut ohittivat alemman rajoituksen alueella. Samoin rajoituksen noustessa halu ottaa ennakkoa on valtava. Nekin, jotka tyytyvät ajamaan kiltisti perässä, lähtevät n. 100 m ennen korkeampaa rajoitusta ohitukseen. Ilmeisesti ne olettavat minun jatkavan vanhalla nopeudella, kun kiihdytän vasta rajoitusmerkin kohdalla. Mutta kun ohituksen takia en voikaan kiihdyttää normaalisti, seuraavatkin autot ohittavat minut hitaampana ja kierre jatkuu. Onko tämä toimivaa liikennettä, sitä voi jokainen pohtia.



    Toiseen suuntaan tullessa sama ilmiö toistuu. 120 aluella ohittamani menevät minun ohitseni 80 ja 60 alueilla. Poliisi käyttää ilmiötä surutta hyödykseen ja pitää usein kamera-autoa tuossa kohdassa. Joka kerta olen nähnyt salaman välähtävän, mutta kovapäisiä riittää silti.



    Näiden esimerkkien viestinä on siis se, että kannattaa aina ensin tarkastella omaa ajotapaa ja sen osuutta tilanteeseen.

      
  • Mielenkiinnosta kysyn tarkennusta tekstiin:



    "Työmatkallani kaupungin ulosmenotiellä (nelikaistainen tie, joka muuttuu motariksi) rajoitus muuttuu seuraavasti: 50 -> 60 -> 80 -> 100 -> 120 km/h. Tuossa näkyy sama ilmiö. Alussa muut menevät minusta heittämällä ohi, mutta jo satasen alueella alan saavuttaa niitä, jotka ylinopeudella minut ohittivat alemman rajoituksen alueella. Samoin rajoituksen noustessa halu ottaa ennakkoa on valtava. Nekin, jotka tyytyvät ajamaan kiltisti perässä, lähtevät n. 100 m ennen korkeampaa rajoitusta ohitukseen. Ilmeisesti ne olettavat minun jatkavan vanhalla nopeudella, kun kiihdytän vasta rajoitusmerkin kohdalla. Mutta kun ohituksen takia en voikaan kiihdyttää normaalisti, seuraavatkin autot ohittavat minut hitaampana ja kierre jatkuu. Onko tämä toimivaa liikennettä, sitä voi jokainen pohtia.



    Toiseen suuntaan tullessa sama ilmiö toistuu. 120 aluella ohittamani menevät minun ohitseni 80 ja 60 alueilla."



    Mistä arvelet johtuvan, että saavutat autoja 100-alueella, jotka olivat ohittaneet sinut 50-60 -alueilla?

    Jäävätkö muut köröttelemään 90km/h?



    Sama toiseen suuntaan, miksi muut ajavat niin hiljaa 120 alueella, että sinä ohittelet heitä ja he taas sinut kun tullaan 50 rajoitukselle?



    Itse olen nähnyt liikenteessä mummoja jotka ajavat satasen alueella 80km/h ja jatkavat sitä samaa nopeutta vaikka risteykseen tulee ensin 80 ja 60-rajoitukset.



    Jos oletetaan että joku lähtee ohittamaan sinua motarilla ennen 120 km/h rajoituksen voimaantuloa. Minusta motarilla voi hyvin kiihdyttää vaikka vasemmalla puolella olisi auto lipumassa ohi kunhan naapuri ei ole vielä ohittanut sinua ja valmistautumassa ajamaan eteesi. Minulle sattuu aina silloin tällöin motarin rampissa, että takana oleva auto ajaa aivan puskurissa kiinni ja lähtee ohittamaan heti kun ramppi loppuu motarilla ja ampaisee vasemmalle kaistalle. Monet on sitten laittaneet kiltisti vilkun oikealle ja palanneet taakseni noin sata metriä jääneenä.



    Voitko kertoa tarkemmin mistä on kysymys tässä: "ohituksen takia en voikaan kiihdyttää normaalisti, seuraavatkin autot ohittavat minut hitaampana ja kierre jatkuu"

      
  • Jorma L:

    Mistä arvelet johtuvan, että saavutat autoja 100-alueella, jotka olivat ohittaneet sinut 50-60 -alueilla?
    Jäävätkö muut köröttelemään 90km/h?




    Liikenteessä on niitä, jotka jäävät köröttelemään. Veikkaan syyksi sitä, että kun tien poikkileikkaus ja geometria säilyy koko ajan suunnilleen samana, alhaisempi rajoitus tuntuu liian hitaalta, mutta 100 km/h jo riittää. Kun tunteella ajetaan, seurauksena on tuo. Osa voi myös kokea alhaisemmalla rajoituksella, joka vilkkaampi osuus, takana alimittaisella turvavälillä ajavan painostavana ja siksi nostavat nopeuttaan. Kun rajoitus nousee ja autojen määrä vähenee, painostuksen tunnekin häviää.



    Sama toiseen suuntaan, miksi muut ajavat niin hiljaa 120 alueella, että sinä ohittelet heitä ja he taas sinut kun tullaan 50 rajoitukselle?




    Sama juttu.



    Voitko kertoa tarkemmin mistä on kysymys tässä: "ohituksen takia en voikaan kiihdyttää normaalisti, seuraavatkin autot ohittavat minut hitaampana ja kierre jatkuu"




    Tarpeettomasta ohituksesta ja TLL 19§.

      
  • tm_65:

    Jos turvaväliksi muutetaan 50 m on ohitusaika 24 sek ja matka noin 530 m.






    Kiitos.



    Itse otan lähtökohdaksi sen, että en lähde ohittamaan vähän rajoitusta hitaammin (esim. 5 km/h)ajavaa vaikka olisi hyväkin ohitusmahdollisuus. Mitä turhia! Jos edellä ajaa selvästi hitaammin, niin sitten voin mennä ohi, kunhan ohituspaikka on hyvä.



    Jatketaanpa vielä laskua tavallasi. Tuossa edellä ohitettiin 65 km/h ajava 80 km/h:n nopeudella.



    Otetaan vielä tilanne, jossa 65 km/h ajava ohitetaan 90 km/h:n nopeudella (rajoitus 80 km/h)käyttäen suositusten mukaista turvaväliä (70 m, eihän ole reilua kytätä ohitusta ihan perässä kiinni eikä myöskään ohituksen jälkeen kaartaa kovin lähelle teen). Tällöin ohitukseen menee 20s. 90 km/h:n nopeudella (25 m/s)auto kulkee 500 m. Eli ihan reilusti.

      
  • Jos mietitään rekan ohitusta. Rekan oma pituus on noin 30m. Varmaan 70 metriä ennen rekkaa pitäisi alkaa ohitus ja noin 50m sen keulan eteen voisi kaartaa takaisin omalle kaistalle. Ohitusmatkaksi tulee siis 150m. Tämä lienee minimi. Yleensä rekat ajaa satasen alueella noin 85km/h eli rekka liikkuu 23,6 m/s. Jos rekan haluaa ohittaa max 100km/h eli 27.8m/s, eli nopeuserolla 4.1 m/s niin ohitukseen menee 36,5sec. Ohittaja on vastaantulijoiden kaistalla yli kilometrin matkan. Tällaisia ohituspaikkoja on Suomessa lähinnä Lapissa ja pari varalaskupaikkaa. Rekkoja ei kai kukaan ohita muualla kuin motarilla ilman pientäkään ylinopeutta?

      
  • Ohitustilannetta varten pitäisi tehdä laki. Niin että nopeuden saisi tilapäisesti ylittää tai edes niin että, jos siinä tilanteessa jää kiinni sitä katsottaisiin lievempänä rikkeenä. Käytännössähä on typerää että satasen nopeusrajoitus alueella ei yleensä ole milloinkaan mahdollista ohittaa kahdeksaakymppiä ajavaa rekkaa tai kuormaautoa niin ettei satasen nopeusrajoitus alueella ylitä nopeusrajoitusta. Toinen hölmö tilanne on ohituskaista alueet. Niissä, kun on silloin kaksikaistaa ja vastaan tulevan liikenteen kaista on nykyään eristetty sielläkin on sama tilanne. ohi ei pääse laillisesti, kuin korkeintaan pariautoa. Kun tie silloin täyttäisi moottoritie kriteerit niin eikö sille matkalle voisi laittaa 120km/h rajoituksen. Ja tavallisilla satasen nopeusrajoitus alueilla myös nopeusrajoitusta hieman nostaa niillä kohdillä jolloin ohitus turvallista. niin jäisi turha lain rikkominen.

      
  • Ohitustilannetta varten pitäisi tehdä laki. Niin että nopeuden saisi tilapäisesti ylittää tai edes niin että, jos siinä tilanteessa jää kiinni sitä katsottaisiin lievempänä rikkeenä. Käytännössähä on typerää että satasen nopeusrajoitus alueella ei yleensä ole milloinkaan mahdollista ohittaa kahdeksaakymppiä ajavaa rekkaa tai kuormaautoa niin ettei satasen nopeusrajoitus alueella ylitä nopeusrajoitusta. Toinen hölmö tilanne on ohituskaista alueet. Niissä, kun on silloin kaksikaistaa ja vastaan tulevan liikenteen kaista on nykyään eristetty sielläkin on sama tilanne. ohi ei pääse laillisesti, kuin korkeintaan pariautoa. Kun tie silloin täyttäisi moottoritie kriteerit niin eikö sille matkalle voisi laittaa 120km/h rajoituksen. Ja tavallisilla satasen nopeusrajoitus alueilla myös nopeusrajoitusta hieman nostaa niillä kohdillä jolloin ohitus turvallista. niin jäisi turha lain rikkominen.

      
  • Niin että nopeuden saisi tilapäisesti ylittää tai edes niin että, jos siinä tilanteessa jää kiinni sitä katsottaisiin lievempänä rikkeenä.




    5 km/h ylityksestä ei sakoteta. Ohitustilanteessa itse asiassa pitäisi rangaista ankarammin koska siinä voidaan osoittaa että jonkun tietyn toisen liikenneturvallisuus vaarantui. Kärjistäen sanottuna.



    Ei liikenteen (sinä, minä ja sadat tuhannet muut ) ideana ole se että saisi ajaa niin nopeasti että ei pitkästyisi, ei se myöskään ole kilpailua, vaan se on sitä että kaikki pääsevät joka päivä turvallisesti sinne minne pitääkin. Riippumatta siitä minkälaisella ajoneuvolla ovat liikkeellä, tai vaikka jalkaisin.



    Mutta ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Epäonnistuneiden ohitusten ja liian kovien nopeuksien vuoksi on ollut pakko säätää lakeja ja niiden rikkomisesta rangaistuksia.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit