Ohittaessa ylinopeutta?

596 kommenttia
18911131420
  • TeeCee:


    Väitän, että et ole nähnyt asiantuntijan sanovan että ylinopeutta ajava ajaa ylinopeutta aina ja kaikkialla olosuhteista ja tilanteista riippumatta.




    Väitän, että en ole väittänyt nähneeni asiantuntijan sanovan, että ylinopeutta ajava ajaa ylinopeutta aina ja kaikkialla olosuhteista ja tilanteista riippumatta.



    Ylinopeuden vaaroista puhuttaessa esitetään yleensä esimerkkejä onnettomuuksista, joissa ylinopeus on ollut samalla myös liian suuri tilannenopeus. Uutisoinnissa painotetaan kuitenkin yleensä sitä, että nimenomaan ylinopeus on ollut syynä onnettomuuteen. Liian suuri tilannenopeuskin tosin joskus mainitaan.



    TeeCee:

    Rakastin mielipiteitäni koska ne olivat alusta asti itse tehtyjä, minkä vuoksi suututti kun joku väitti niitä vastaan.




    En rakasta mielipiteitäni, eikä minua suututa, jos joku väittää niitä vastaan. Jos joku osoittaa minun esittäneen vääriä ja paikkansa pitämättömiä mielipiteitä, väärässä oleminen tässä tapauksessa ehkä vähän "kirpaisee", mutta helpointa on myöntää, että on ollut väärässä, kuin inttää loputtomiin ja yrittää puolustaa kantaansa, jonka sisimmässään tietää olevan väärä. Foorumeilla käymieni keskustelujen kuluessa olen silloin tällöin joutunut myöntämään, että esittämissäni tiedoissa ja niiden pohjalta muodostamissani mielipiteissä on jotain pielessä, eikä tämä myöntäminen ja uuden korjaavan tiedon omaksuminen ole ollut ylipääsemätön ongelma.



    Sellaiset tapaukset ovat hankalia, jossa toinen kirjoittaja väittää omien muistikuviensa ja tekemiensä tulkintojen perusteella minun esittäneen jotain, mitä en muista esittäneeni, ja mikä ei muutenkaan tunnu sopivan mielipidekirjooni. Tällaisissa tapauksissa on tavallaan helppo myöntää, että en ole "enää" kirjoittajan esittämää mieltä asioista. Itselle jää kuitenkin tunne, että olenkohan koskaan ollutkaan, koska mielipiteet tuntuvat vierailta. Käytössäni ei ole hakujärjestelmää, jolla voisin hakea vanhoista kirjoituksistani kauan sitten esittämiäni mielipiteitä, joten asiaa on vaikea tarkastaa. Toinen kirjoittaja saa joka tapauksessa helpot pisteet pystyttyään osoittamaan minun olleen väärässä.





    TeeCee:



    Suosittelen sinullekin että keskityt vain asiallisesti tehtyihin tutkimuksiin ja jätät tyhjän lätisijät omaan arvoonsa.




    En kiistä perusasiaa eli sitä, että kun ajonopeuksia hidastetaan, onnettomuuksien seuraukset ovat vähemmän vakavia. En myöskään väitä, että ylinopeudella ajaminen vähentäisi onnettomuuksia ja tekisi niiden seuraukset lievemmiksi.



    Kritiikkini kohdistuu siihen, missä ja miten suurella nopeudella on lupa laillisesti ajaa, sekä siihen, millä menetelmillä ajonopeuksia yritetään hillitä. Olen sitä mieltä, että nopeusrajoitukset ovat olosuhteet ja autojen ominaisuudet huomioiden paikoitellen liian kireitä. Lisäksi olen sitä mieltä, että nopeuksien hillitseminen valvontakameroilla ja sakotuksella tekee ajamisesta stressaavaa ja on siten epämiellyttävää. Lisäksi pidän rangaistusjärjestelmää mahdollisine ajokorttien perumisineen epäinhimillisen ankarana nykyisenä aikana, jolloin auto on monille erityisesti maaseudulla asuville välttämätön liikenneväline.



    Ensimmäisen mainitsemani asian eli liian tiukat nopeusrajoitukset pyrin havainnollistamaan vertaamalla nykyisiä nopeusrajoituksia entisiin lievempiin nopeusrajoituksiin sekä muualla maailmassa käytössä oleviin nopeusrajoituksiin, sikäli kun niistä tiedän. Kilometrilukemana nopeusrajoitus voi olla sama Suomessa ja jossakin toisessa maassa, mutta jos toisessa maassa tie on kapeampi ja mutkaisempi, ja automäärä on monikymmenkertainen, Suomen nopeusrajoitus on suhteellisesti ankarampi. Ajaminen nopeusrajoituksen edellyttämällä hitaalla vauhdilla tuntuu ahdistavalta, kun olosuhteet ja liikennemäärä sallisivat suuremmankin nopeuden.



    Aion matkustaa viikon kuluttua Saksaan, ja suunnitelmissani on kuvata hieman saksalaista paikallistietä ja verrata sitä Suomessa vastaavan tasoiseen tiehen. Tällä tavalla yritän saada aikaan jonkinlaisen vertailuvideon. Voi olla, että suunnitelmasta ei tule mitään. Minulla on vaikeuksia tietää, mikä on maantiellä voimassa oleva nopeusrajoitus, jos sitä ei ole selkeästi peltikyltillä merkitty, mikä Suomessa on tapana.



    TeeCee:



    Kaksi mielenkiintoista havaintoa asiantuntemattomien propagandasta: ensinnäkin asiantuntemattomassa propagandassa sekoitetaan onnettomuuksien syyt ja seuraukset aivan yhtä sujuvasti riippumatta siitä, onko puhujan tarkoitus puolustaa vai vastustaa ylinopeutta. Toinen havainto on, että verkosta ja lehdistä löytyvä asiantuntematon ylinopeutta vastustava puhe näyttää vaivaavan lähes pelkästään nimimerkkejä, jotka puolustavat ylinopeudella ajamista. He näyttävät luovan mielipiteensä liikennetutkimuksen tasosta näiden huuhaa-juttujen eikä varsinaisten tutkimusten perusteella.

    Sinunkin puheissasi minua häiritsee, että niputat propagandan levittäjiksi kaikki jotka kertovat ylinopeuden haitoista, ilman että selvittäisit ensin mitä arvostelmasi lähde on oikeasti sanonut. En myöskään muista nähneeni sinun syyttävän propagandan levittämisestä ylinopeuden haittoja huterin perustein vähätelleitä.




    Wikipediassa propaganda määritellään seuraavasti:



    "Propaganda on tietoa, jota levitetään tarkoituksena muokata kohteen mielipidettä, niin kuin mainos. Propaganda saattaa olla valheellista tai tosipohjaista, mutta on usein yksipuolista ja saattaa valaista asiaa ainoastaan propagandan tuottajalle hyödyllisistä puolista."



    Wikipedia on tietysti vain Wikipedia, joten siinä esitettyyn tietoon tulee suhtautua varauksella. Itse kuitenkin olen perinteisesti mieltänyt propagandaksi virallisen tahon esittämän tai siltä lähtöisin olevan tiedon, joka kritiikittömästi jossakin tiedostusvälineessä esitetään. Ylinopeuksien vastaiset kirjoitukset tiedotusvälineissä täyttävät tältä osin propagandan tunnusmerkit. Ylinopeuksia puoltava kirjoittelu keskustelufoorumeilla sen sijaan ei mielestäni ole propagandaa vaan pelkkiä yksittäisten ihmisten mielipiteitä. Sitä ei esitä verovaroilla toimiva virallinen taho, eivätkä sitä esitä myöskään tiedotusvälineet.



    Olen ollut aikoinaan sen verran tekemisissä tiedotusvälineiden toimitustyön kanssa, että tiedän, miten propaganda tulee toimituksiin ja päätyy lehtien sivuille - tai tiesin, silloin kun kirjeitä vielä lähetettiin. Nykyisin taitaa olla käytössä sähköposti. Toimitukseen saapui suuri määrä postia eri tahoilta, niin virallisilta kuin vähemmän virallisiltakin. Toimittajat valikoivat, minkä aineiston he lehdessä julkaisivat. Virallisten tahojen kuten Liikenneturvan aineisto pääsi todennäköisimmin lehden palstoille ja luonnollisesti täysin ilman kritiikkiä. Lehti toimi siis pelkkänä muualla tuotetun propagandan mekaanisena levityskanavana.



    TeeCee:



    Mitä tulee siihen, miten usein ylinopeudella ajavat sitä ylinopeutta ajavat, niin tutkimuksessa ”Effect of driver’s speed” sanotaan sivulla 32 näin: ”Drivers who choose higher-than-average speeds tend to do so habitually and on all roads.” Kuskit jotka ajavat keskimääräistä nopeammin ei ole sama asia kuin ylinopeutta ajavat kuskit, mutta tuo kertoo jotain nopeustottumusten pysyvyydestä. Tutkimustuloksia etsiessä hakukone löysi myös sinun kommenttisi, jossa kerroit ajavasi ” lähes aina enemmän tai vähemmän ylinopeutta”. Hassua että nyt sama mies syyttää perättömäksi propagandaksi että väitetään ylinopeutta ajavien ajavan sitä aina. Se on totta, etteivät he aja sitä aina, mutta se on tieteen todistama fakta että ylinopeus on erittäin pysyvä ajotavan piirre. On monestakin syystä erittäin houkuttelevaa ajaa ylinopeutta, mutta vaatii erittäin suuren tietoisen henkisen ponnistuksen hankkiutua siitä tavasta eroon.




    Liioittelun, vääristelyn ja tarkoitushakuisten tulkintojen rajat ovat tunnetusti epätarkkoja. Itse yritän pitää tarkasti kiinni siitä, että en esitä jonkun esittäneen jotain sellaista, mitä hän ei ole esittänyt. Pyrin välttämään omia tulkintojani, koska voin tulkita asiat väärin. Kaikki eivät näin toimi, mikä avaa joillekin mahdollisuuden osoittaa toisen esittäneen ristiriitaista tietoa ja olevan väärässä ja niin edelleen. Sekasotkua, minkä tuollaisella viestinnällä saa aikaan, on vaikea kommentoida.



    TeeCee:


    Sinun pitäisi tämä tietää, olethan kertonut yrityksestäsi noudattaa nopeusrajoitusta. Et pystynyt siihen kuin hetken. Mahtaakohan tällä kyvyttömyydellä ajaa laillista nopeutta olla mitään yhteyttä siihen, että et moiti ylinopeuden haittoja ilman asiallisia perusteluita vähätteleviä vääristelystä ja puolueellisuudesta, mutta ylinopeuden vastustajat saavat sinulta kovaa arvostelua riippumatta siitä, miten pitävästi he kantansa perustelevat?




    Huomasin eilen mielenkiintoisen seikan ajaessani Heinola-Helsinki moottoritietä kohti Helsinkiä. Ajonopeuteni hiipui paikoitellen alle rajoitusnopeuden tilanteissa, jossa selostin kyydissäni olleelle henkilölle, jotain liikenteeseen liittymätöntä asiaa - taisi olla mieliaiheeni eli "historiallinen esitelmä" joistakin toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Kun matkustaja huomautti asiasta, vilkaisin nopeusmittaria ja muistin, että nopeusrajoitus moottoritiellä on 120 kilometriä tunnissa, joten on vara kiristää. En ollut keskittynyt liikenteeseen enkä ajamiseen, joten olin alkanut ajaa "perusnopeuttani" eli noin sata kilometriä tunnissa. Joillakin maanteillä se on laillinen nopeus, mutta useimmilla maanteillä se on ylinopeus.



    Kysymykseen pystyisinkö olemaan ajamatta ylinopeutta, tai kuinka vaikeaa ylinopeutta on olla ajamatta vastaan seuraavasti.



    Pystyisin olemaan ajamatta tarkoituksella ylinopeutta, koska siihen tarvitaan vain päätös ja sen pitäminen. Vahingossa ajettuun ylinopeuteen en pystyisi vaikuttamaan sen enempää kuin mihinkään muuhunkaan vahingossa tapahtuvaan asiaan, joita minulle tapahtuu paljon (unohtelua, pieniä vahinkoja ja tapaturmia ym.). Minulla ei ole kuitenkaan motivaatiota yrittää olla ajamatta ylinopeutta varsinkin, kun kokisin yrittämisen stressaavaksi ja laillisella nopeudella ajamisen seuraukset enemmän negatiivisiksi kuin kuin positiivisiksi - kun plustekijät (polttoaineen säästö, sakkojen väheneminen) ja miinustekijät (ylimääräisen ajan kuluminen, ajamisen rasittavuus, ajotaidon* rapistuminen) lasketaan yhteen.



    *(tarkkaavaisuuden, reagointinopeuden, autonhallintaidon ym. tekijöiden, jotka jossakin toisessa tilanteessa voivat pelastaa hengen)



    Kymmeniä vuosia ylinopeutta säännönmukaisesti ajaneen on yhtä helppo lopettaa ylinopeudella ajaminen kuin kymmeniä vuosia säännönmukaisesti alkoholia käyttäneen on helppo lopettaa alkoholin käyttäminen. Tarvitaan vain päätös. Jälkimmäisessä tapauksessa sen pitäisi olla helppoa, koska alkoholi on myrkky, joka aiheuttaa suuren määrän kuolemantapauksia, ja jolla muutenkin on selkeästi osoitettavia kielteisiä vaikutuksia. Ylinopeus sen sijaan korkeintaan laihduttaa hieman kuljettajan lompakkoa. Sillä saavutettavasta ajoajan vähenemisestä on terveydellistä hyötyä, koska istumisen on todettu olevan vaarallista. Paljon ajavalla ylinopeus voi vähentää istumista yli sadalla tunnilla vuodessa.



    Tiede on todistanut ylinopeuksista yhtä ja toista. Jostakin syystä tiede ei ole vielä pystynyt määrittelemään keskeistä kysymystä eli sitä, minkä lukeman kuuluisi olla laillisen nopeuden ja ylinopeuden raja. Tämä asia on jätetty poliitikkojen ja virkamiesten ratkaistavaksi, ja lopputulos on erilainen eri maissa ja jopa eri osissa maata. Rajoja myös muutellaan poliittisten suhdanteiden mukaan. Kun tiede kerran on niin eksakti ala kuin se on, miksi se on jättänyt kaikkein keskeisimmän asian harrastelijoiden päätettäväksi?



    Tiede on osoittanut, että nopeuden lisääminen kahdeksasta kymmenestä kilometristä tunnissa sataan kilometriin tunnissa, lisää liikennekuolemia. Miten tiede selittää sen, että kesäaikaan edellä mainittu nopeuden nostaminen ei ole ylinopeutta, eikä siten määritelmän "ylinopeus on aina vaarallista" mukaan vaarallista? Mutta tiettynä päivänä lokakuussa - vaikka olosuhteissa ei tapahtuisi juuri sillä hetkellä mitään muutostasi - nopeuden nostaminen muuttuu ylinopeudeksi ja määritelmän "ylinopeus on aina vaarallista" mukaan vaaralliseksi.



    Miksei tiede ota näkyvämmin kantaa autojen tehoihin ja nopeuksiin. Tehokkaalla ja nopealla autolla pystyy ajamaan helpommin suurta ylinopeutta kuin heikkotehoisella ja hitaalla autolla, ja jos jonkin asian pystyy tekemään, jotkut sen myös varmasti tekevät. Vauhtia ja vaaroja ihannoiva viihdeteollisuus toimii hiljaisena yllyttäjänä taustalla. Suuritehoisten ja nopeiden autojen kieltäminen tai määrääminen erityisverotettaviksi todennäköisesti vähentäisi näillä autoilla ajettavia suurten nopeuksien onnettomuuksia. Eikö tieteen pitäisi osoittaa rajoituksista päättäville poliitikoille, että teho ja nopeus ovat pahasta?

      
  • SO2001:

    Aion matkustaa viikon kuluttua Saksaan, ja suunnitelmissani on kuvata hieman saksalaista paikallistietä ja verrata sitä Suomessa vastaavan tasoiseen tiehen. Tällä tavalla yritän saada aikaan jonkinlaisen vertailuvideon. Voi olla, että suunnitelmasta ei tule mitään. Minulla on vaikeuksia tietää, mikä on maantiellä voimassa oleva nopeusrajoitus, jos sitä ei ole selkeästi peltikyltillä merkitty, mikä Suomessa on tapana.


    Saksassa nopeusrajoitus taajamissa on 50 km/h ja maantiellä taajamien ulkopuolella ilman perävaunua olevan henkilöauton tai muun alle 3,5 tonnin ajoneuvon nopeusrajoitus on 100 km/h, jos rajoitusmerkkejä ei ole. Taajaman merkki on keltaisella pohjalla oleva kyltti, jossa paikkakunnan nimi mustilla kirjaimilla ja taajama päättyy, kun vastaavan kyltin yli kulkee punainen vinoviiva. Esim. valkopohjainen kylän nimikyltti ei yksistään muuta nopeusrajoitusta.



    Linja-autoilla, alle 7,5 tonnin kuorma-autoilla ja alle 3,5 tonnisen vetoauton ajoneuvoyhdistelmillä nopeusrajoitus taajamien ulkopuolella on 80 km/h. Vastaavasti yli 3,5 tonnisen veturin yhdistelmillä ja yli 7,5 tonnin kuorma-autoilla (myös ilman kärryä ) sekä moottoripyörillä perävaunun kanssa rajoitus tavallisilla maanteillä on 60 km/h. Niinpä henkilöautolla on usein helppo ohittaa laillisesti raskaampaa kalustoa, vaikka taajamien väli olisi vain muutama sata metriä. Siitä voi olla merkittävä etu varsinkin ennen pitkiä tai jyrkkiä ylämäkiä, joissa kuorma-autojen nopeus voi tippua lähes kävelyvauhtiin.

      
  • SO2001:


    Tiede on todistanut ylinopeuksista yhtä ja toista. Jostakin syystä tiede ei ole vielä pystynyt määrittelemään keskeistä kysymystä eli sitä, minkä lukeman kuuluisi olla laillisen nopeuden ja ylinopeuden raja. Tämä asia on jätetty poliitikkojen ja virkamiesten ratkaistavaksi, ja lopputulos on erilainen eri maissa ja jopa eri osissa maata. Rajoja myös muutellaan poliittisten suhdanteiden mukaan. Kun tiede kerran on niin eksakti ala kuin se on, miksi se on jättänyt kaikkein keskeisimmän asian harrastelijoiden päätettäväksi?


    Otan nyt kantaa vain pitkän kirjoituksesi yhteen kohtaan.



    Merkittävä näkökulma nopeusrajoituksiin on se mitä ihmiset kestävät mahdollisessa törmäyksessä. Tästä tiedetään nykypäivänä melkoisesti. Siltä pohjalta on määritelty ns. turvallinen nopeus. Seuraavassa lähtökohdat:



    "- Roads with possible conflicts between cars and unprotected road users 30 km/h



    - Intersections with possible lateral conflicts between cars 50 km/h



    - Roads with possible frontal conflicts between cars 70 km/h



    - Roads on which frontal and flank conflicts with other road users are impossible > 100 km/h"

    http://www.swov.nl/rapport/Factsheets/UK/FS_Speed_management.pdf



    Eli risteyksissä, joissa on mahdollisuus kylkikolareihin turvallinen nopeus on korkeintaan 50 km/h. Teillä, joilla on mahdollisuus ajaa nokkakolari on turvallinen nopeus korkeintaan 70 km/h. Tietenkin määrittelyssä on otettu huomioon ajoneuvojen massat eli lähtäkohtana on se, että niiden massat ovat likimain yhtä suuret.



    EuroNCAP turvatesteissä nopeudet ovat kylkikolarissa 50 km/h ja nokkakolarissa 64 km/h. Nykypäivän autot turvallisuus on varsin hyvä näillä nopeuksilla EuroNCAP testeissä. Suuremmat nopeudet ovat sitten eri juttu.



    Eli paljon tiedetään. Jos nopeuksia aiotaan pitää suurempina on tiet ja liikenneympäristö laitettava sellaiseksi, että ne mahdollistavat turvallisen liikumisen. Esimerkiksi vastakkaisten suuntien erottamisen esim . keskikaiteella tulisi olla edellytys vilkkailla teillä sille, että rajoitus voi olla 100 km/h tai yli. Tähän suuntaan on menty Ruotsissa. Niillä teillä, joilla vastakkaisia suuntia ei ole erotettu rajoitus tulisi olla korekeintaan 80 km/h (Trafikverket väläytti myös 70 km/h rajoitusta näille teille).



    Myös Suomessa on menty tähän suuntaan - 2000- luvulla on noin 2000:lla ilometrillä nopeusrajoitus alennettu 100 km/h:sta 80 km/h:iin. Ruotsissa rajoituksia on alennettu moninkertainen määrä huolimatta siitä, että myös keskikaiteita on rakennettu moninkertaisesti enemmän.



      
  • SO2001: ”En ole kehittänyt enkä esittänyt ”tuota teoriaa” salailuoperaatiosta. Käsitykseen, että olisin tuollaisen teorian esittänyt,on ehkä johtanut kirjoitukseni siitä, että ylinopeuksia ei vakavasti edes yritetä lopettaa, vaan niiden annetaan jatkua, koska ne ovat adrenaliinia tuottavaa viihdettä poliisille ja sen lisäksi hyvää bisnestä medialle, autoteollisuudelle, valvontavälineteollisuudelle ja valtiolle.”



    On totta että et ole esittänyt teoriaa salailuoperaatiosta. Olet kertonut mielipiteitä jotka edellyttävät tuollaisen operaation olemassaoloa. Olet kertonut että kansalta salataan ne tiedot, jotka voivat vaarantaa virallisen totuuden. Jotta voi olla virallinen totuus, pitää olla taho joka päättää mikä se totuus on. Ja jotta tämä taho voisi suojella valitsemaansa virallista totuutta rajoittamalla ja vääristelemällä sitä koskevaa tiedonsaantia, sillä pitää olla salainen organisaatio. Maailmanlaajuiseksi tämän organisaation tekee se, että koko sivistyneen maailman tiedeyhteisö ja valtiot ovat samaa mieltä ylinopeuden vaikutuksista. Sinun mukaasi kansaa pelotellaan kuvitelluilla uhkakuvilla äänestämään poliiseille lisää valtaa ja valtuuksia, joita poliisi sitten käyttää ylinopeuksien valvontaan sen sijaan että se puuttuisi oikeasti vaarallisiin asioihin. JONKU on päätettävä että noin tehdään, ei tuo vain tapahdu itsestään. Olet kertonut myös että kansan mielipidettä nopeusrajoituksista selvittävät kyselytutkimukset on TARKOITUKSELLA laadittu niin, että vastaukset saadaan rajoitukset asettaneiden ja niiden noudattamista valvovien viranomaisten mieleisiksi. Olet kertonut että demokraattisesti valittujen vallankäyttäjien taustalla toimivat todelliset vallankäyttäjät juonittelevat itselleen yhä enemmän valtaa käyttämällä hyväkseen mm. valvontakameroiden lisäystä muuta kontrollia. Tuo ei vain tapahdu omia aikojaan vaan taustalla on suunnitelma. Sinun mukaasi lakien päätehtävä on turvata että vallassa olevat myös pysyvät vallassa, eivätkä vallassa olevat vain kainosti toivo tätä vaan aktiivisesti järjestävät asiat niin että tämä toteutuu.



    Ja kun sinulta kysyy, että miten tuo kaikki on saatu organisoitua niin ovelasti, että sen tälläkin palstalla sen tajuavat vain ne nimimerkit jotka eivät näytä juuri muuta sitten ymmärtävänkään, sinä käännätkin takkisi ja kiistät että on mitään tahoa, joka tietoisesti toimii väittämälläsi tavalla. Ja kohta kirjoittelet taas uuden kommentin jossa kerrot kuinka selkämme takana toimitaan harkiten ja tarkoituksella.

      
  • 740GLE: ”Parantamisen varaa on varmasti vieläkin, joten kysyn uudestaan: miten ne 75% kuolemankolareista aiheutetaan?Luettele vaikka kolme yleisintä tapaa, niin katsotaan mitä niille voi tehdä.”



    TeeCee:Ei yhden riskitekijän yleisyydessä tapahtuvista muutoksista voi vedellä suoria viivoja kuolemankolarin todennäköisyyksiin.



    740GLE: ”Arvostelit kyllä kysymyksen, mutta et vastannut siihen.”



    En pitänyt järkevänä kertoa sinulle asiaa jonka olet itse kertonut monta kertaa. Toistelit niitä onnettomuudenvälttämistapoja vastaukseksi minulle kun kyselin sinulta että käsitätkö, ettei nopeuden vaikutuksista puhuttaessa oleellista ole sen vaikutus onnettomuuksien määrään vaan niiden seurauksiin. Pidin kommentissasi oleellisempana kohta tuota jossa annat ymmärtää että tiedät nopeuden vaikutusmekanismista yhtä vähän nyt kuin silloin joskus pari-kolme vuotta takaperin kun aloimme kinata asiasta.

      
  • TeeCee:

    käsitätkö, ettei nopeuden vaikutuksista puhuttaessa oleellista ole sen vaikutus onnettomuuksien määrään vaan niiden seurauksiin.


    Aivan. Minun aiemmin täysin holtiton ajonopeuteni asettui aika tarkalleen rajoitusarvoihin puhtaasti kustannussyistä 32 vuotta sitten. Liikenneturvallisuuteen havahduin vasta 15 vuotta sitten aloitettuani moottoripyöräilyn.



    Viimeisten reilun 6 vuoden aikana on polttoaineen kulutus tarkentanut nopeusvalintaani entisestään.



    Muiden nopeuteen en voi vaikuttaa ja omaani olen jo eri motiiveilla vaikuttanut. Jos joudun kolariin, tiedän ettei minun ylinopeuteni tule olemaan millään sijalla onnettomuuteen vaikuttavana tekijänä.



    TeeCee:

    Pidin kommentissasi oleellisempana kohta tuota jossa annat ymmärtää että tiedät nopeuden vaikutusmekanismista yhtä vähän nyt kuin silloin joskus pari-kolme vuotta takaperin kun aloimme kinata asiasta.


    En suinkaan halunnut vähätellä nopeuden merkitystä. Mutta koska olen jo säätänyt nopeuteni sallittuun, ei oma ylinopeuteni ole enää minun riskini. Nyt haluaisin kuulla sinun ohjeesi seuraavasta siirrostani omien riskieni minimoimiseksi?



    Rajoitusnopeuden tulkitsen tässä puuttumiskynnyksen rajoissa, eli jos satasen rajoituksella 103 km/h ajavan ylinopeus osoitetaan onnettomuuden aiheuttaneenksi syyksi, niin sitten olen väärässä.

      
  • 740GLE: ” Koska tiedän, etten tule aiheuttamaan kolaria ylinopeudellani, ei mikään prosenttiluku ylinopeuskuskien aiheuttamista kolareistani mahdollista minulle oman ajoni parantamista vähääkään.”



    TeeCee: ”Onko mahdollista että joudut onnettomuuteen jonka sinä tai joku muu aiheuttaa onnettomuuden vaikkapa havaintovirheellään?”



    740GLE: ”On. Enkä odota saavani sinulta mitään apua tämän riskin välttämiseksi.”



    Se on hyvä, ettet kasaa päälleni paineita tässä asiassa, mutta olen kyllä valmis kertaamaan ne asiat jotka olet jo muutamaan kertaan kertonut onnettomuuksia aiheuttavien riskien välttämisestä. Sanot vaan niin täältä pesee.

      
  • TeeCee: ”Jos se on mahdollista, niin ilman ylinopeutta ajaminen parantaisi ajoasi, koska onnettomuuden seuraukset ovat keskimäärin mitä alhaisempi on osallisten nopeus.



    740GLE: ”Mikä kelpaa poliisille, kelpaa minullekin.”



    Miten tuo poliisijuttu tähän liittyy? Aiheena tuossa oli että onko vai eikö sinun ole mahdollista parantaa ajamistasi tämän ylinopeusasian tiimoilta, vaikka sinun ylinopeutesi ei koskaan tulisikaan aiheuttamaan onnettomuutta. Esimerkiksi 80:n rajoituksella valvonnassa käytetyn toleranssin sisään mahtuvan nopeuseron vaikutus liikennekuoleman todennäköisyyteen on yli 30 %. Tarkoitatko että tuon kokoisen riskin puuttuminen tai mukanaolo ajamisessasi ei vähääkään parantaisi ajoasi?

      
  • 740GLE: ” Sinulta en odottanutkaan mitään ajamiseen liittyvää neuvoa.”



    Mutta kun kerran kyselet neuvoja, niin voin neuvoa sinua asiassa jota et joko näytä tietävän tai josta olet eri mieltä. Mielestäni omaa ajamistaan ja turvallisuuttaan parantamaan pyrkivä kuljettaja ei esimerkillään rohkaista muita rikkomaan liikennesääntöjä. Vuosi toisensa jälkeen kuljettajat kertovat oman ylinopeutensa syyksi takana tulevien painostuksen. Tiedän kyllä mitä olet sanonut siitä miten vähän sinun ylinopeutesi vaikuttaa edellä meneviin, mutta entä takanasi ajavat? Ainakin minun edestäni lähdetään usein edellä ylinopeutta ajavan perään. Sama refleksi pyrkii pintaan itselläkin, ellei ole tarkkana.



    Ja vaikka onnistuisitkin jotenkin ajamaan liikenteessä liikennesääntöjen vastaisesti muiden huomaamatta, niin tällä palstalla olet tehnyt voitavasi levittääksesi mielipidettä, että liikenteessä se on sallittua mihin poliisi ei puutu. Eli ylinopeus, liian lyhyet turvavälit, kännykän näpelöinti, ryhmittymisen laiminlyönti, pikku maistissa ajaminen ja niin edelleen. Mikä kelpaa poliisille, kelpaa sinullekin.

      
  • TeeCee:


    On totta että et ole esittänyt teoriaa salailuoperaatiosta. Olet kertonut mielipiteitä jotka edellyttävät tuollaisen operaation olemassaoloa.




    Eivät edellytä. Maailmassa tapahtuu paljon asioita, jotka tapahtuvat ilman, että taustalla olisi suunnitelmaa tai operaatiota. Psykologiset ”luonnonlait” saavat ihmiset toimimaan omaa etuaan ajaen, ja jos yhteiskunnallinen ilmapiiri ja olosuhteet ovat sopivat, syntyy mitä tahansa, vaikka Pohjois-Korean tyyppinen diktatuuri tai 1970-luvun Suomen kaltainen tasavalta, jossa presidentti hallitsee poikkeuslailla.



    Yhteiskunnallisten ilmiöiden taustalla on ihmisten kilpailullisuus, joka on kehittynyt aikojen kuluessa yksilöiden kilpaillessa paikastaan yhteisöjensä hierarkkisilla portailla. Menestyneet yksilöt ovat saaneet eniten jälkeläisiä ja levittäneet siten ”kilpailullisia” geenejään eteenpäin. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän heidän jälkeläisiään. Yhteisöjensä arvoasteikolla alimpana olevat ja sinne joutuvat ovat saaneet luuserin geeninsä heikommin eteenpäin. Tästä kaikesta on seurauksena se, että me ihmiset reagoimme erittäin voimakkaasti, jos koemme vajoavamme absoluuttisesti tai suhteellisesti alaspäin näkymättömässä ja joskus jopa pelkästään kuvitellussa sosiaalisessa hierarkiassa. Jos työtoveri saa ylennyksen, se aiheuttaa kateutta ja halun panna paremmaksi. Jos seurustelukumppani tai puoliso lähtee vieraan matkaan, se saa aikaan mustasukkaisuutta. Jos joudumme väkivallan tai ilkivallan tai varkauden kohteeksi, meissä herää halu kostaa ja periä mahdolliset saatavat korkojen kanssa. Kaikessa tässä on kyse primitiivisestä reaktiosta, jolla ihmiset aktivoituvat puolustamaan asemaansa.



    Arkielämässä kilpailullisuus näkyy tietysti siten, että ihmiset kilpailevat kaikesta mahdollisesta. Kuka on kaunein, kuka on rikkain, kenellä on parhaiten hoidettu puutarha, kenellä on hienoin auto, kenellä on eniten mitaleja ja pokaaleja urheilukilpailusta. Ja niin edelleen. Kilpailu poliittisesta vallasta on vain yksi kilpailun muoto, eikä se kiinnosta kaikkia. Eiväthän kaikki halua nyrkkeilymestareiksikaan. Kilpailu poliittisperäisestä vallasta poikkeaa kuitenkin kaikesta muusta kilpailusta siinä, että siinä kilpaillaan muiden ihmisten määräämisestä ja pakottamisesta ja alistamisesta. Kilpailu tämän tyyppisistä asioista kiinnostaa erityisesti tietynlaisen luonteen ja persoonan omaavia ihmisiä, ja valitettavasti nämä ihmiset eivät välttämättä edusta ihmiskunnan parhaimmistoa moraalisilla ja filosofisilla mittareilla mitattuna. Vallanhaluinen mahtaileva öykkäri on vallanhaluinen mahtaileva öykkäri, vaikka voissa paistaisi.



    Kun tilaisuus tarjoutuu, vallanhaluiset öykkärit osaavat käyttää sen hyväkseen. Keskiajalla näitä moraalisesti arveluttavia henkilöitä oli pesiytynyt ylimmän moraalinvartijan eli kirkon helmoihin, josta käsin he organisoivat noitavainoja ja kidutuksia ja polttoroviomurhia ja muita kauheuksia. Sotavoimissa näitä ihmisiä on ollut aina, koska missä muussa tilanteessa kuin korkeamman tahon luvalla miekkaa käyttäessä pääsee paremmin toteuttamaan perverssiä luonnettaan - mieluiten tietysti pelkurimaisesti etulinjan takana, jossa raaimmat joukkomurhat yleensä tehdään.



    Nykymaailmassa on ikävä kyllä taas tarjolla tilaisuuksia hämärille voimille toteuttaa itseään. Länsimaissa ei enää juuri käydä sotia, joten taistelukentillä ei enää juuri pääse pahantekoon. Mutta aina kun pääsee, pahaa kyllä tehdään, minkä monet esimerkit viime vuosiltakin ovat osoittaneet. Rintama on siirtynyt juoksuhaudoista keskelle yhteiskuntaa. Kun muuta vihollista ei ole, nykypäivän sotilaat käyvät näkymätöntä sotaa ainoaa mahdollista kohdetta eli omaa kansaansa vastaan. Tai ehkä on liioiteltua puhua sodasta, koska kyseessä on yksipuolinen matalan intensiteetin toiminta, jossa voittaja on etukäteen selvä, eikä vihollinen edes ammu takaisin.



    Siihen, että tilanne on mennyt tällaiseksi ja tulee menemään vielä paljon pahemmaksi, ei ole tarvittu mitään organisoitua suunnitelmaa tai salaista operaatiota. Paikallista rajoitettua suunnittelua ja organisoitumista on toki voinut tapahtua, mutta ei siinä määrin, että voitaisiin puhua esimerkiksi salaliitosta. Asiat tapahtuvat spontaanisti omalla painollaan, kun niitä vähän ohjaillaan.



    http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2010/12/366-tornin-herraklubi-junailee.html



    Uutisia tuottava media on riippuvainen väkivaltakoneistosta, jolta se saa uutisensa. Media on väkivaltakoneiston uskollinen puudeli ja kritiikitön propagandan levittäjä, vaikka sen pitäisi olla vallan vahtikoira. Väkivaltakoneiston kanssa symbioosissa elävä media ohjailee ihmisten mielipiteitä väkivaltakoneistolle myönteiseksi. Kaikki tapahtuu ilman erityistä suunnitelmaa. Eri tahot vain katsovat hyötyvänsä järjestelystä, kuka milläkin tavalla.



    Matti Apunen Pressiklubi -ohjelmassa:



    ”"Media ja poliisi näyttävät tässä elävän jonkinlaisessa symbioosissa. Kaikki likainen kiinnostaa mediaa. Ihmisten oma elämä nykyisen materialismin aikana on henkisesti niin tyhjää, että se voidaan täyttää millä tahansa median tarjoamalla roskalla."



    Heikki Kuutti

    Viranomaiset ja julkisuusperiaate

    Jyväskylän yliopiston julkaisuja:



    "Erityisesti poliisi ja media tuntuvat toimivan vahvassa toisiaan ruokkivassa ”symbioosissa". "



    https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6499,30#m116721



    TeeCee:


    Olet kertonut että kansalta salataan ne tiedot, jotka voivat vaarantaa virallisen totuuden. Jotta voi olla virallinen totuus, pitää olla taho joka päättää mikä se totuus on. Ja jotta tämä taho voisi suojella valitsemaansa virallista totuutta rajoittamalla ja vääristelemällä sitä koskevaa tiedonsaantia, sillä pitää olla salainen organisaatio.




    Kansalta salataan joitakin asioita, mutta ei siinä määrin kuin edellä olevassa kirjoitusteni tulkinnassa annetaan ymmärtää minun ”sanoneen”. Eikä virallisesta totuudesta päättämiseen ja sen suojelemiseen tarvita mitään salaista organisaatiota. Julkiset verovaroin toimivat organisaatiot riittävät aivan hyvin. Virallinen totuus asioista on se, minkä julkiset organisaatiot katsovat totuudeksi ja mitä ne levittävät. Sanaparia ”virallinen totuus” ei taideta käyttää, mutta käytännössä julkisrahoitteisten instituutioiden levittämä tieto katsotaan sellaiseksi.



    TeeCee:


    Maailmanlaajuiseksi tämän organisaation tekee se, että koko sivistyneen maailman tiedeyhteisö ja valtiot ovat samaa mieltä ylinopeuden vaikutuksista.




    Koska laillisen nopeuden ja ylinopeuden välinen raja ei ole sama kaikkialla maailmassa, sivistyneen maailman tiedeyhteisöt ja valtiot eivät todellisuudessa ole samaa mieltä nopeuden vaikutuksista. Saksan valtiolla ja Suomen valtiolla esimerkiksi on erilainen käsitys siitä, millainen nopeus moottoritiellä on vaarallista ja millainen ei ole. Nopeusrajoituksen lukeman asettaminen tietylle tasolle on poliittinen päätös, ei tieteellinen päätös.









    TeeCee:


    Sinun mukaasi lakien päätehtävä on turvata että vallassa olevat myös pysyvät vallassa, eivätkä vallassa olevat vain kainosti toivo tätä vaan aktiivisesti järjestävät asiat niin että tämä toteutuu.




    Asia on täsmälleen näin. Ei kai lakien tehtävä ole turvata, että vallassa olijat menettäisivät valtansa? Ja eivät kai vallassa olijat aktiivisesti järjestä asioita niin, että näin myös tapahtuu. Kyllä vallasta yleensä pidetään kiinni kynsin ja hampain, vaikka joku turhautunut yksilö tietysti joskus myös asemastaan voi luopua.



    TeeCee:


    Ja kun sinulta kysyy, että miten tuo kaikki on saatu organisoitua niin ovelasti, että sen tälläkin palstalla sen tajuavat vain ne nimimerkit jotka eivät näytä juuri muuta sitten ymmärtävänkään, sinä käännätkin takkisi ja kiistät että on mitään tahoa, joka tietoisesti toimii väittämälläsi tavalla. Ja kohta kirjoittelet taas uuden kommentin jossa kerrot kuinka selkämme takana toimitaan harkiten ja tarkoituksella.




    En kiistä etteikö olisi mitään tahoa. Totta kai on tahoja. Nimittäin ne, jotka asioiden tietynlaisesta kehityksestä hyötyvät. En kuitenkaan väitä, että nämä tahot olivat organisoituneet toteuttamaan tiettyä suunnitelmaa valtansa lisäämiseksi. Tai voivathan ne ollakin, mutta minulla ei ole tarkempaa tietoa asioista. Uskon, että kehitys menee tiettyyn suuntaan yksilöiden vallanhimon ollessa tapahtumien moottori. Vallanpitäjien kanssa symbioosissa elävä media varmistaa sen, että ilmapiiri on otollinen. Kansalaiset istuvat sohvillaan eivätkä näe, mitä on tapahtumassa.

      
  • kutvonen: ” Kiinnostaisi tietää, miten näin heterogeenisessä asiaympäristössä ("asioita" voivat olla esim. kuljettajan juopumustila, ajonopeus, ajoneuvon kunto, kuljettajan vireystila, kuljettajan liikenneasenne, ajoradan kunto, renkaiden kitkakerroin yms.) voidaan tuottaa tällainen prosentuaalinen liikennekuolemiin liittyvä vaikutuskerroin? …Esim. verrataanko ajonopeuksien muutoksia vai ylinopeuksien muutoksia vai ylinopeutta ajavien määrän muutoksia suhteessa kaikkiin kuljettajiin vai yksilöiden ylinopeustapausten muutosta niihin muihin asioihin kuten vaikkapa rattijuoppokohtaisiin promillemäärän muutoksiin vai rattijuoppojen määrän muutoksiin vai rattijuoppojen suorittamien liikennekilometrien muutoksiin vai mihin ?”



    Olipas asiallinen kysymys. Onkohan tämä ensimmäinen kerta sen yli kymmenen vuoden aikana, jonka olen ollut osallisena ylinopeuskeskusteluissa, kun joku asiallisesti kysyy että kuinka tuo tutkimus käytännössä tapahtuu? Useimmilla ajatuskulku on mennyt niin, että koska en tiedä kuinka nopeuden vaikutusta tutkitaan, sen tutkimuksen on oltava **rseestä.



    Kysymyksesi on laaja, vastailen siksi suurpiirteisesti. Kysele lisää yksityiskohdista jos joku jää vaivaamaan. Parhaan vastauksen saa tietysti lukemalla tutkimusraportteja. Monissa niistä on kerrottu mitä kaikkia ongelmia asiassa on ja kuinka niitä on ratkottu. Usein tutkimuksen vaikeuksia ja mahdollisia rajoitteita on käsitelty jo alkuteksteissä, ja kunnon raportissa on aina ”discussion”-osa, jossa puntaroidaan mahdollisten virheiden suuruutta, syitä ja vaikutuksia tulokseen sekä vertaillaan tuloksia aiempiin tutkimuksiin.





    Liikenteen ja kaiken muunkin tutkiminen on pähkinänkuoressa sitä, että poistetaan jonkin virhelähteet, jolloin voidaan tarkastella haluttua asiaa. Virhelähteitä poistetaan monin tavoin, pääasiassa tilastomatematiikalla. Voidaan myös esimerkiksi mitata samaa asiaa kahdessa eri paikassa, joista vain toisessa on tapahtunut muutos asiassa, jota ollaan tutkimassa. Jos nyt puhutaan vain nopeudesta, niin voidaan esimerkiksi verrata kahta mahdollisimman samanlaista tieosuutta, joista toisessa on laskettu jollain keinolla ( esim. rajoitusta laskettu tai otettu käyttöön kameravalvonta ) ajonopeutta. Monet virhelähteet, kuten autojen turvallisuus, sääolot, vuodenajat, liikennemäärät, tien kunnossapito, rattijuoppojen määrä, muutokset turvavyön käytössä, yms. pysyvät samoina kummallakin osuudella, jolloin niiden aiheuttamaa virhettä ei tarvitse laskea.



    Usein häiriötekijöiden poistaminen edellyttää kunkin lähteen vaikutuksen selvittämistä, minkä vuoksi yhden asian tutkiminen tuottaa tietoa monista muistakin asioista, ikään kuin sivutuotteena. Tutkittavan tieosuuden havaintoja verrataan myös koko valtakunnan tietoihin. Koko maassa voi olla menossa esimerkiksi liikennekuolleisuuden osalta laskeva trendi, jolloin tämän trendin vaikutus on vähennettävä jollain tieosuudella havaitusta jonkin toisen asian vaikutuksesta. Autojen turvalaitteiden kehitys on toinen samankaltainen asia. Onnettomuusaineisto voi olla yli 10 vuodelta, jona aikana ensimmäisen ja viimeisen vuoden välillä pitäisi näkyä eroa jo tästäkin syystä, vaikkei mitään muuta olisi muuttunutkaan.



    Kysyit että verrataanko ajonopeuksien muutoksia vai ylinopeuksien muutoksia vai ylinopeutta ajavien määrän muutoksia suhteessa kaikkiin kuljettajiin vai yksilöiden ylinopeustapausten muutosta. Vastaus on että kyllä. Kaikkia noita ja monia muita vaihtoehtoja mittaillaan ja vertaillaan ja yritetään löytää niiden yksittäin tai kaikenlaisissa yhdistelmissä esiintymisen seurauksia. Ja kun tällainen yhteys löytyy, siitä väännetään kaava jolla ennustetaan jonkun tarkoituksella tehdyn muutoksen vaikutusta, ja sitten verrataan toimiiko kaava vai ei.



    Kun tutkitaan nopeudenmuutoksen vaikutuksia yksilötasolla puhutaan driver-based tutkimuksista, ja koko liikennevirran tasolla tutkittaessa puhutaan road-based tutkimuksista. Jos olen ymmärtänyt lukemani oikein, niin nopeudenmuutos vaikuttaa liikennekuolemanriskiin yksilötasolla vähintään yhtä voimakkaasti kuin liikennevirran tasolla. Tämä mielestäni pudottaa pohjan mielipiteeltä, että taitavat kuskit pystyisivät kompensoimaan oman ylinopeutensa vaikutukset.



    Ihmisellä on taipumus uskoa enemmän omia silmiään kuin tutkittua tietoa, jos kyse on ikävästä asiasta. Tupakan pössyttely on nautinnollista, löhöäminen on kivaa, pizzat ja makkara hyvää ja känni hilpeää. Ja ylinopeudella ajaminen tuntuu mukavalta. Siksi elämän- tai ajotavoissa ei helposti tehdä muutoksia vaikka joku väittääkin että tupakoivan miehen todennäköisyys kokea erektiohäiriö on kaksinkertainen tupakoimattomaan verrattuna tai että ylinopeus huonontaa liikenneturvallisuutta yllättävän paljon. Mutta todellinen elämä toimii omilla todennäköisyyksillään riippumatta siitä, uskooko mitä niistä riskeistä on tutkimuksissa saatu selville vai ei. Jotkut vakuuttuvat numeroista, jotkut eivät vakuutu mistään. Vaikka minua onkin tituleerattu uskovaiseksi, niin oikeasti minuun vaikuttaa vain numerot ja logiikka. Kun otetaan kaikki nopeuden ja sen seurauksia koskevat tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävät tutkimukset mitä on tehty, niiden keskiarvoksi saadaan, että maanteillä ja moottoriteillä liikennekuolemat muuttuvat keskimäärin 4,6:nnessa potenssissa suhteessa nopeuden muutokseen. Tieteessä havainnollistetaan jonkin tuloksen todennäköistä tarkkuutta ns. ”95 % confidence interval”-arvolla. Se kertoo haarukan, johon mahtuu 95 % havainnoista. Tuon potenssin 4,6 ”95 % confidence interval” on 4,0 – 5,2. Eli vain 5 % tapauksista on sellaisia, joissa nopeuden muutos vaikuttaa liikennekuoleman todennäköisyyteen vähemmän kuin potenssissa 4,0 tai enemmän kuin potenssissa 5,2.



    Olen lueskellut aika aktiivisesti kirjoituksia tästä aiheesta, enkä ole nähnyt edes huhuja että jossain riskitekijässä tapahtuvan suhteellisen muutoksen olisi havaittu aiheuttavan edes lähelle yhtä isoa muutosta liikennekuolemiin. Olen nähnyt arvostelua vain maallikoiden taholta, jotka kommenteistaan päätellen eivät ole ymmärtäneen mitä nuo yllä kertomani luvut käytännössä merkitsevät. Lyhyesti sanottuna ne merkitsevät, että ajonopeuden vaikutus liikennekuolemiin on erittäin merkittävä, ja tätä asiaa käsitelleet tutkimukset ovat asiasta hyvin yksimielisiä. Tästä johtuu kantani, että jos jollakin on ajonopeudesta mielipiteitä jotka ovat ristiriidassa tuon kanssa, hän on väärässä.

      
  • Vähän tulee fiilis niin kuin eläisimme Matrixissa… Huhhuh!



    SO2001:

    Kun tilaisuus tarjoutuu, vallanhaluiset öykkärit osaavat käyttää sen hyväkseen. Keskiajalla näitä moraalisesti arveluttavia henkilöitä…




    Sinusta politiikka ylipäätään ja mahdollisesti Suomessa varsinkin, on tuota? Kaikki himoitsevat valtaa ja se sattuu ikäänkuin menemään yhdessä maassa jotenkin samansuuntaisesti tavoitteltaan vieläpä?



    SO2001:

    Rintama on siirtynyt juoksuhaudoista keskelle yhteiskuntaa. Kun muuta vihollista ei ole, nykypäivän sotilaat käyvät näkymätöntä sotaa ainoaa mahdollista kohdetta eli omaa kansaansa vastaan. Tai ehkä on liioiteltua puhua sodasta, koska kyseessä on yksipuolinen matalan intensiteetin toiminta, jossa voittaja on etukäteen selvä, eikä vihollinen edes ammu takaisin….




    Entäs äänestäjät sitten, eivätkö he ammu takaisin? Vai onko tässäkin jotakin "johdatusta" josta kansa ei vaan tajua?



    SO2001:

    Kansalta salataan joitakin asioita, mutta ei siinä määrin kuin edellä olevassa kirjoitusteni tulkinnassa annetaan ymmärtää minun ”sanoneen”. Eikä virallisesta totuudesta päättämiseen ja sen suojelemiseen tarvita mitään salaista organisaatiota. Julkiset verovaroin toimivat organisaatiot riittävät aivan hyvin. Virallinen totuus asioista on se, minkä julkiset organisaatiot katsovat totuudeksi ja mitä ne levittävät.




    Mistä päättelet, että siellä ”valikoidaan” julkisuuteen esitettäviä asioita – noinkin järjestelmällisesti kuin annat ymmärtää? Kun kerran Suomessa hallinto on avointa olevinaan, niin mitä tahansa voidaan penkoa esiin?



    Ja kun organisaatioita on niin monia, niin mikseivät ne vallanhalussaan sitten torppailisi toisiaan, jos joskus joku huomaakin epäjohdonmukaisuuksia? Vaikka vain siksi, ettei se istuisi omaan vallanhimon tavoitteeseen...



    Ja pakkoko se asia on kertoa sanasta sanaan 1000 arkin nipussa, jos asian voi tiivistää julkisuutta varten pureksituksi - eli sotketko nyt vain tähän näkökulmaan tuota skeptisyyttäsi? Loput voi itsekukin käydä tsekkaamassa, jos kiinnostaa tarkemmin, vaikkapa?



    Miten kaikki Suomen ”verovaroin toimivat organisaatiot” voivat toimia noin yhdessä tuumin, ilman että jostakin eri hallinnonalasta voisi vahingossa vaikka ”vuotaa jotakin”? Joku hyvä viranomainen, tai poliitikko?



    Onko sellaista tapahtunut mielestäsi? Millä seurauksilla?



    TeeCee:

    Sinun mukaasi lakien päätehtävä on turvata että vallassa olevat myös pysyvät vallassa, eivätkä vallassa olevat vain kainosti toivo tätä vaan aktiivisesti järjestävät asiat niin että tämä toteutuu.




    SO2001:

    Asia on täsmälleen näin.




    Täsmälleen on sama asia kuin "100%"....



    Ei siis edes vaikka ”jossakin määrin”, tai ”huomattavissa määrin”, tai ”on havaittavissa piirteitä” tms? Aika rajua?



    SO2001:

    Uskon, että kehitys menee tiettyyn suuntaan yksilöiden vallanhimon ollessa tapahtumien moottori. Vallanpitäjien kanssa symbioosissa elävä media varmistaa sen, että ilmapiiri on otollinen. Kansalaiset istuvat sohvillaan eivätkä näe, mitä on tapahtumassa.




    Paitsi sinä tietysti!



    Mutta onko nyt niin, että valta on vain väärissä käsissä sinun mielestäsi? Mitä tilalle? Toisia vallanhimoisia, moraalittomia ihmisiä – vain siksi, että ottavat asioita hoitaakseen, koska kyllähän sellaista tahtoa täytyy olla joka tapauksessa, tai jotakin.



    Muuttuuko ihminen muka sitten sen mukana ”vallanhaluiseksi öykkäriksi”, vai pitääkö olla tosiaan valmiiksi - ainoa vaihtoehto? Vai voisiko olla, että vähän nyt liioittelet?



    Vai "kansa päättämään? Ei hemmetti soikoon, jos me ollaan tosiaan noin pönttöä kansaa nyt jo - mitä siitä tulisi. Parempi vaihtaa väki ennemmin!

      
  • Kirjoittelu on mennyt hieman sivuun aiheesta ”ohittaessa ylinopeutta”, josta voisin myös kirjoittaa. Käsittelen nyt kuitenkin tämän asian ensiksi.



    Kumppani:



    Sinusta politiikka ylipäätään ja mahdollisesti Suomessa varsinkin, on tuota? Kaikki himoitsevat valtaa ja se sattuu ikäänkuin menemään yhdessä maassa jotenkin samansuuntaisesti tavoitteltaan vieläpä?




    En ole kirjoittanut, että jokin menee yhdessä maassa kuten esimerkiksi Suomessa ”jotenkin samansuuntaisesti tavoitteltaan”. Yleiset ihmisten toiminnan lainalaisuudet ovat samat kaikkialla. Sattuma, olosuhteet, historia ja ihmiset ratkaisevat, millainen yhteiskunta missäkin kehittyy.



    Kumppani:


    Entäs äänestäjät sitten, eivätkö he ammu takaisin? Vai onko tässäkin jotakin "johdatusta" josta kansa ei vaan tajua?




    Vaaleja ennen puhutaan päivähoitomaksuista ja opintotuesta ja verotuksesta – ei kontrollista ja siitä, pitäisikö sitä lisätä vai vähentää. Äänestäjät tottuvat systeemiin annettuna järjestelmänä olipa se millainen tahansa. Eräs kirjoittaja on kuvaillut asiaa seuraavasti:



    ”Lopullinen tavoite on orwelliaaninen poliisi- ja kontrollivaltio, jossa ihmiset ovat mikrosirutetut, liikkuminen luvanvaraista, demokratia lakkautettu ja lapset valtion kasvatettavina ilman tietoa omista vanhemmistaan.



    Projekti toteutetaan hitaasti ja asteittain. Jokainen sukupolvi syntyy maailmaan, jossa on merkittävästi enemmän kontrollia kuin aiemman sukupolven syntyessä. Uusi polvi ottaa kontrollin aina annettuna ja itsestäänselvyytenä eikä siksi sitä juuri huomaa vastustaa. Psykologialla on tässä tärkeä osa: ihmiset totutetaan vähittäin mentaliteettiin, jonka mukaan kaikki on kielletty, mikä erityisesti ei ole sallittu tai käsketty. Heidät ehdollistetaan ajattelemaan, että kaikkia toimia valvotaan ylhäältäpäin kontrolloidusti, että yksilön liikkumatila on erittäin vähäinen ja että kaikelle toiminnalle on tarkasti määritellyt tekijät, kriteerit ja luvat.”




    Ennuste on ehkä liioitteleva, mutta kirjoittaja on havainnut oleellisen eli sen, mihin nykymeno johtaa, jos sen annetaan jatkua.



    Kumppani:


    Mistä päättelet, että siellä ”valikoidaan” julkisuuteen esitettäviä asioita – noinkin järjestelmällisesti kuin annat ymmärtää? Kun kerran Suomessa hallinto on avointa olevinaan, niin mitä tahansa voidaan penkoa esiin?




    En alun alkaen ole kirjoittanut salaamisesta. Asian keksi nimimerkki TeeCee esittäessään, että olen kertonut, että kansalta salataan ne tiedot, jotka voivat vaarantaa virallisen totuuden. Koska en muistanut tällaista esittäneeni, vastasin puoliksi myöntävästi, että joitakin asioita salataan (millä tarkoitin lähinnä salassapitomääräysten alaista tietoa ja muuta tämän tyyppistä ) mutta ei siinä määrin kuin TeeCee antaa ymmärtää minun sanoneen. Ja nyt seuraavaksi joudun vastaamaan kysymykseen, mistä päättelen, että julkisuuteen esittäviä tietoja valikoidaan niin järjestelmällisesti kuin annan ymmärtää. Enhän ole tällaistakaan kirjoittanut. Tietoa kyllä löytyy, jos haluaa löytää. Asioita on vaikea aktiivisesti salata. Ei-toivottavat mielipiteet ja totuudet voi kuitenkin mitätöidä viemällä niiltä uskottavuuden joko leimaamalla kirjoittaja ei-uskottavaksi tai jollakin muulla tavalla.



    Kumppani:


    Ja kun organisaatioita on niin monia, niin mikseivät ne vallanhalussaan sitten torppailisi toisiaan, jos joskus joku huomaakin epäjohdonmukaisuuksia? Vaikka vain siksi, ettei se istuisi omaan vallanhimon tavoitteeseen...




    Näin ne tekevätkin. Eivätkä ne ole sisältäkään yhtenäisiä. Jopa poliisilla on sisäisiä kiistoja, mikä heikentää järjestön yhtenäisyyttä ja vahvuutta.



    Kumppani:


    Ja pakkoko se asia on kertoa sanasta sanaan 1000 arkin nipussa, jos asian voi tiivistää julkisuutta varten pureksituksi - eli sotketko nyt vain tähän näkökulmaan tuota skeptisyyttäsi? Loput voi itsekukin käydä tsekkaamassa, jos kiinnostaa tarkemmin, vaikkapa?




    Mitähän kysymysmerkit edellä olevassa tekstissä tekevät...



    Kumppani:


    Miten kaikki Suomen ”verovaroin toimivat organisaatiot” voivat toimia noin yhdessä tuumin, ilman että jostakin eri hallinnonalasta voisi vahingossa vaikka ”vuotaa jotakin”? Joku hyvä viranomainen, tai poliitikko? Onko sellaista tapahtunut mielestäsi? Millä seurauksilla?




    Tietenkin kuka tahansa voi vuotaa tietoa, ja sitä myös vuodetaan. Poliisiltakin vuotaa julkisuuteen tietoa vähän väliä, mistä aiheutuu polemiikkia. Koko kysymyksenasettelu perustuu kysyjän omaan mielikuvitusskenaarioon, joka on ilmeisesti saanut vauhtia TeeCeen kuvitelmasta, että olisin kirjoittanut, että kansalta salataan ne tiedot, jotka voisivat vaarantaa virallisen totuuden. Ei niitä aktiivisesti salata. Asioita tietyllä tavalla painottamalla saadaan haluttu lopputulos aikaan. Joitakin asioita kertomalla ja joitakin asioita kertomatta jättämällä ohjataan yleisön käsitystä asioista. Onneksi nykymaailmassa on blogeja, joista voi käydä lukemassa vaihtoehtoisia mielipiteitä. Äänestäjien suuri massa vain ei taida kovin aktiivisesti blogeja seurata – ei ainakaan poliittisia.



    En ole kirjoittanut, että verovaroin toimivat järjestöt toimisivat tietyllä tavalla (ilmeisesti asioita salaillen tiettyjä tarkoitusperiä varten) ”yksissä tuumin”. Kirjoituksissani en ole yleensäkään korostanut sitä, että jotakin tietoa salattaisiin. Nykyisin on vaikea salata asioita.



    Kumppani:


    SO2001:
    Uskon, että kehitys menee tiettyyn suuntaan yksilöiden vallanhimon ollessa tapahtumien moottori. Vallanpitäjien kanssa symbioosissa elävä media varmistaa sen, että ilmapiiri on otollinen. Kansalaiset istuvat sohvillaan eivätkä näe, mitä on tapahtumassa.


    Paitsi sinä tietysti!




    Kehityksen suunnan on moni muukin havainnut. Edellä siteeraamani kirjoittaja (Googlen avulla selviää, kuka, milloin ja missä ) on kuvaillut ilmiötä sen verran osuvasti, että lainaan hänen tekstiään, joka on paljon liioittelevampaa ja korkealentoisempaa kuin minun kirjoitukseni. Hän kirjoittaa ilmiöstä globaalilla tasolla, minä kirjoitan siitä kansallisella tasolla:



    ”Paradoksaalisesti ihmiset eivät tajua, että antaessaan Globaalin Eliitin ja sen kätyreiden hoitaa omaa 'turvallisuuttaan' he tulevat lopulta luopumaan vähittäin kaikesta turvallisuudesta. On myös muistettava, että maailmassa toteutetaan tietoisesti ja tahallaan kaikenlaisia väkivallantekoja ja taloudellisia katastrofeja juuri siksi, että niiden aiheuttama turvattomuudentunne saisi ihmiset suosimaan yhä kireämmäksi käyvää kontrollia. Massamedia tekee osansa ja lietsoo paniikkia maalaten valikoituja ja yksipuolisia, propagandistisia kauhukuvia kriiseistä ja väkivallanteoista. Vaihtoehtoista tulkintaa todisteineen ei media julkaise. Lampaat seuraavat vain valtamediaa, luottavat sokeasti päättäjiin ja 'asiantuntijoihin' ja keskittyvät saamaan huvituksensa suosikkijoukkueensa voitosta, keskikaljasta tai näpräämisestä kesämökillään samalla, kun todellisuus on jotakin, mitä he eivät voi arvatakaan puhumattakaan siitä, että yhteiskuntaa ja mediaa hallitsevat voimat, jotka eivät halua ihmiskunnan parasta.



    Kuten sanoin edellä, tämä kaikki toteutetaan niin hitaasti, että yksilö ei elämänsä aikana ehdi sitä juuri tajuta muutoin, kuin vaihtelevina käytännön hankaluuksina, joista sitten purnataan tuopin ääressä samalla alistuen ja äänestäen aina samoja puolueita valtaan.”




    Kumppani:



    Mutta onko nyt niin, että valta on vain väärissä käsissä sinun mielestäsi? Mitä tilalle? Toisia vallanhimoisia, moraalittomia ihmisiä – vain siksi, että ottavat asioita hoitaakseen, koska kyllähän sellaista tahtoa täytyy olla joka tapauksessa, tai jotakin.




    Aika ja paikka ja tila eivät ole otolliset tämän tarkemmalle asian käsittelemiselle. Pelkkä ihmisten vaihtaminen ei kuitenkaan muuttaisi asioita kuin korkeintaan hetkellisesti. Yleinen ajattelutapa taas ei voi muuttua, koska järjestelmän kanssa symbioosissa elävä media pitää ihmisiä henkisissä pihdeissään. Tässä tilanteessa on vaikea ehdottaa mitään.



    http://vapausblogi.blogspot.fi/

      
  • TeeCee: ”Väitän, että et ole nähnyt asiantuntijan sanovan että ylinopeutta ajava ajaa ylinopeutta aina ja kaikkialla olosuhteista ja tilanteista riippumatta.”



    SO2001: ”Väitän, että en ole väittänyt nähneeni asiantuntijan sanovan, että ylinopeutta ajava ajaa ylinopeutta aina ja kaikkialla olosuhteista ja tilanteista riippumatta.”



    Se pitää varmaan paikkansa, mutta miksi me puhumme siitä mitä asiaa tuntemattomat puhuvat? Tietenkin asiaa tuntematon puhuu soopaa, eikö se ole selviö. Jos puhuisimme ylinopeuskeskustelun tasosta, olisin kanssasi samaa mieltä, ylinopeudesta tosiaan esitetään mielipiteitä jossa ei ole mitään perää. Mutta nyt käytit tuon keskustelun argumentteja vaikka aihe on ylinopeus.



    Ja jos puhuisimme nyt keskustelusta emmekä kunnon aiasta, niin silloinkin kommenttisi olisi sikäli omituinen, että keskityt vain niihin kommentteihin, joissa liioitellaan ylinopeuden vaarallisuutta. Sinua ei näytä kismittävän ollenkaan ne asiantuntemattomat kommentit, joissa niitä vähätellään. Tuostakin voisit päätellä jotain omien mielipiteittesi motiiveista.

      
  • SO2001: ” Toinen kirjoittaja saa joka tapauksessa helpot pisteet pystyttyään osoittamaan minun olleen väärässä.”



    Vietettyäni varmaan satoja tunteja kaivellen vanhoja kommenttejasi voin vakuuttaa, että ne pisteet eivät tule helpolla. Lisäksi käytetyn ajan hyötysuhde on aika huono, koska usein jatkat samalla vanhalla vääräksi osoitetulla mielipiteelläsi kuin sitä ei olisi koskaan vääräksi osoitettukaan.

      
  • SO2001: ” En kiistä perusasiaa eli sitä, että kun ajonopeuksia hidastetaan, onnettomuuksien seuraukset ovat vähemmän vakavia”



    Et kiistä nopeuden vaikutusta, mutta pilkkaat tätä vaikutusta omalta osaltaan vähentäviä nopeusrajoitususkovaisiksi, kuvailet tarkasti niitä kieroutuneita tunteita joita näiden ihmiset mielessä liikkuu heidän nähdessään äärimmäistä noudattaakseen liikennesääntöjä. Mielestäsi he saavat siitä masokistista tyydytystä ja tukkivat liikenteen. Mitä jos nämä perverssit ihmispolot ovat vain kanssasi samaa mieltä nopeuden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ja ovat päättäneet korjata asian omalta kohdaltaan?



    SO2001: ”Kritiikkini kohdistuu siihen, missä ja miten suurella nopeudella on lupa laillisesti ajaa, sekä siihen, millä menetelmillä ajonopeuksia yritetään hillitä.”



    Se kertoo vain hyvää noista asioista, että olet niihin tyytymätön. Vaikka nähtävästi ihan aidosti välität yksittäisistä pienistä ihmisistä, sinä hyvin ristiriitaisesti olet myös sitä mieltä että liikenneturvallisuutta ei enää pitäisi tämän enempää parantaa ( tätäkään et varmaan muista sanoneesi, mutta usko pois, sinä olet ). Minä olisin todella huolissani tämän maan suhtautumisesta liikenneturvallisuuteen jos sinä olisit tuolla asenteellasi siihen tyytyväinen.

      
  • SO2001: ” Olen sitä mieltä, että nopeusrajoitukset ovat olosuhteet ja autojen ominaisuudet huomioiden paikoitellen liian kireitä.”



    Aivan, ja paikoitellen ne taas ovat liian korkeita noiden samojen kriteerien mukaan. Joten ollaan umpikujassa jo tuon yhden mainitsemasi kriteerin kohdalla ja käsittelemättä on vielä kaikki muut asiaan vaikuttavat kriteerit.



    Mikään rajoitus ei koskaan tule olemaan oikea jokaisella tienosalla, jossa se vallitsee. Tuo sinun antamasi perustelu tarkoittaa käytännössä että vastustat nopeusrajoitusjärjestelmää. Et sinä tietenkään sitä myönnä, mutta näin se vaan on. Jos rajoituksen pitää olla oikea ennen kuin kuskien pitää sitä sinun mielestäsi noudattaa, niin sinun mielestäsi rajoituksista ei tarvitse välittää.

      
  • SO2001: ” Lisäksi olen sitä mieltä, että nopeuksien hillitseminen valvontakameroilla ja sakotuksella tekee ajamisesta stressaavaa ja on siten epämiellyttävää.”



    Onhan se tietysti harmi että lainvalvonnassa käytetään menetelmiä jotka rikolliset kokevat stressaavina ja epämiellyttävinä, mukavinta tietenkin olisi jos kaikilla olisi kivaa. Mutta kun se on mahdottomuus. Nopeusvalvonta, etenkin kameroin suoritettuna, ja sakon pelko vähentävät ihmisiä eniten tappavan liikennerikoksen yleisyyttä, eli ne vähentävät liikennekuolemia. Kun rikollisilla on kivaa, ihmisiä kuolee, ja päinvastoin, noiden väliltä on valittava.



    Tiedän kyllä mielipiteesi nopeusrajoittimista ja vastaavista, mutta niitä odotellessa kunkin auton nopeudesta määrää kuljettaja, joten kuljettajaan kohdistuva valvonta on vielä ajankohtaista.

      
  • SO2001: ”Lisäksi pidän rangaistusjärjestelmää mahdollisine ajokorttien perumisineen epäinhimillisen ankarana nykyisenä aikana, jolloin auto on monille erityisesti maaseudulla asuville välttämätön liikenneväline.”



    Minusta taas voitaisiin vähentää perittyjen sakkojen määrää ja puuttua enemmän sellaisten kuskien ajo-oikeuteen, jotka osoittavat toistuvasti kykenemättömyytensä toimia liikenteessä sen sääntöjen mukaan. Enemmän varoituksia, ja kun niitä on kertynyt ennalta kerrottu määrä, kortti pois määräajaksi. Jos ei vieläkään onnistu, niin kortti perutaan ja uusi pitää ansaita ( ja maksaa ). Jos edelleen haluaa ajaa, pitäisi käydä kurssi joka tavallisen autokoulun oppimäärän lisäksi sisältää henkistä valmennusta sekä psykologin arvion siitä, onko henkilöstä psyykkisten ominaisuuksiensa puolesta ylipäätään moottoriajoneuvon rattiin.



    Jos tavoite on vain kiusata kuljettajia, niin silloin kannattaa rangaista tavoilla jotka harmittavat mutta eivät muuta käytöstä. Jos me haluamme kuljettajien muuttavan ajokäytöstään, pitää käyttää rangaistuksia, joilla on hyvä hyötysuhde, eli jotka vaikuttavat eniten ajokäyttäytymiseen. Pelkkä varoitus muuttaa tilastollisesti ajokäytöstä lähes yhtä paljon kuin sakko, mutta se tuottaa saajalleen vähemmän mielipahaa. Kuskit pelkäävät ajo-oikeuden menettämistä paljon enemmän kuin sakkoja, ja kun ajo-oikeuteen kosketaan vasta toistuvien epäonnistumisten jälkeen, se kohdistuu suurella todennäköisyydellä oikeisiin henkilöihin.



    Maaseudulla asuva tietää kuinka paljon tarvitsee autoa, ja jos hän siitä huolimatta on halukas riskeeraamaan ajo-oikeutensa, on rangaistus taatusti kohdistunut oikeaan henkilöön. Jos hän taas riskeeraa ajo-oikeutensa siksi että ei kykene ajamaan kunnolla, niin hänellä ei pitäisi enää edes olla korttia, jonka menettämisestä tässä puhumme.

      
  • SO2001: ”Itse kuitenkin olen perinteisesti mieltänyt propagandaksi virallisen tahon esittämän tai siltä lähtöisin olevan tiedon, joka kritiikittömästi jossakin tiedostusvälineessä esitetään… Ylinopeuksia puoltava kirjoittelu keskustelufoorumeilla sen sijaan ei mielestäni ole propagandaa vaan pelkkiä yksittäisten ihmisten mielipiteitä.”



    Minulle on sama mitä termiä käytetään siitä mielipiteen muokkaamisesta jolla pyritään valheellisilla tai asiantuntemattomilla kommenteilla antamaan kuva, että nopeudella olisi liikenneturvallisuuteen vähäisempi merkitys kuin tiede sanoo. Pointti on että paskaa puhutaan puolesta ja vastaan, mutta sinua ärsyttää vain sen osapuolen puheet, jonka kanta vähentäisi liikennekuolemia. Liikennekuolemia lisäävän kannan puolustajien puheita sinä et ole tainnut moittia koskaan.



    Minusta molemmat ovat pahasta. Sokrates sanoi kuulemma, että on vain yksi oikeasti paha asia, tietämättömyys, ja vain yksi oikeasti hyvä asia, tieto. Asiantuntematon puhe on tietämättömyyttä jo itsessään ja vielä lisää sitä kun joku kuulee ne puheet. Mutta jos on pakko valita kahden pahan väliltä, minusta pitäisi valita se, kummasta on vähemmän haittaa ihmisille. Sinä valitsit toisin, etkä näytä edes tajuavan sitä.

      
  • SO2001:

    Kirjoittelu on mennyt hieman sivuun aiheesta ”ohittaessa ylinopeutta”, josta voisin myös kirjoittaa. Käsittelen nyt kuitenkin tämän asian ensiksi.




    No väistämättä menee tämän verran ohi, jos joku lähtee heittelemään tuon tason teorioita ja aatoksia kehiin….



    SO2001:

    En ole kirjoittanut, että jokin menee yhdessä maassa kuten esimerkiksi Suomessa ”jotenkin samansuuntaisesti tavoitteltaan”. Yleiset ihmisten toiminnan lainalaisuudet ovat samat kaikkialla. Sattuma, olosuhteet, historia ja ihmiset ratkaisevat, millainen yhteiskunta missäkin kehittyy.




    Mutta onko Suomessa mielestäsi jotakin poikkeuksellista kehitystä? Vai ihan ns. normia – tai kenties terveempää tms?



    Entäs äänestäjät sitten, eivätkö he ammu takaisin? Vai onko tässäkin jotakin "johdatusta" josta kansa ei vaan tajua?



    SO2001:

    Vaaleja ennen puhutaan päivähoitomaksuista ja opintotuesta ja verotuksesta – ei kontrollista ja siitä, pitäisikö sitä lisätä vai vähentää.




    Minusta tuo on hämmästyttävä väite. Miten tuollaisen pystyt osoittamaan? Mikä muka estää vapaita ihmisiä, ovat ne sitten ehdokkaita tai äänestäjiä, ottamasta kantaa kontrolliin millään tavalla yleisissä keskusteluissa ja eri medioissa? Minusta ei mikään!



    SO2001:

    Äänestäjät tottuvat systeemiin annettuna järjestelmänä olipa se millainen tahansa.




    Kansa on siis tyhmää – paitsi skeptikot tietysti, joita on liian vähän, tai ne vaimennetaan tms. Kansa ei ymmärrä edes vaihtaa edustajiaan, kun tulee vaalit, jotta saataisiin muutosta, vai? Tai jos kansassa nyt joku fiksu olisikin, tai jopa ryhmä, niin mitäs sellaiselle tapahtuu? Suomesta siis puhutaan.



    Mistä päättelet, että siellä ”valikoidaan” julkisuuteen esitettäviä asioita – noinkin järjestelmällisesti kuin annat ymmärtää? Kun kerran Suomessa hallinto on avointa olevinaan, niin mitä tahansa voidaan penkoa esiin?



    Sattuma, olosuhteet, historia ja ihmiset ratkaisevat, vissiin. Ja sattumalta olosuhteet Suomessa(kin) ovat sellaiset, että historiallisen kehityksen seurauksena kansalaiset ovat päätyneet narulla vedettäviksi…



    Koulusta astiko tähän sitten opetetaan? Siellä kun on aineena yhteiskuntaoppi, jossa kerrotaan miten Suomikin toimii ja ketkä tekevät päätöksiä, lakeja jne – vääräoppisesti tietenkin. Eikö nuorisokaan huomaa mitään, eikö se olisi luontaista heille epäillä kaikkea?



    SO2001:

    Ja nyt seuraavaksi joudun vastaamaan kysymykseen, mistä päättelen, että julkisuuteen esittäviä tietoja valikoidaan niin järjestelmällisesti kuin annan ymmärtää. Enhän ole tällaistakaan kirjoittanut. Tietoa kyllä löytyy, jos haluaa löytää. Asioita on vaikea aktiivisesti salata. Ei-toivottavat mielipiteet ja totuudet voi kuitenkin mitätöidä viemällä niiltä uskottavuuden joko leimaamalla kirjoittaja ei-uskottavaksi tai jollakin muulla tavalla.




    Sinä teet muuten ihan samaa: yrität viedä uskottavuutta leimaamalla yhteiskunnan virallisia toimijoita kaiken maailman nimittelyillä, tai jotakin muuta konstia käyttäen. Miksi sinun, tai näiden ”bloggaajien” mielipidettä asioiden hoidosta Suomessa pitäisi pitää jotenkin ”oikeampana”? Vaikka pitäisinkin kehitysajatuksistaan joiltakin osin, niin miten he selittävät ”mutku ei tapahdu” -puolen?



    Käyvätkö nekään äänestämässä parempia edustajia, edes pyri asettamaan sellaisia ehdolle, jotka nostavat epäkohtia esiin, paremmilla eväillä korjattavaksi, nukkuvatko siis onnensa ohi?



    Ja kun organisaatioita on niin monia, niin mikseivät ne vallanhalussaan sitten torppailisi toisiaan, jos joskus joku huomaakin epäjohdonmukaisuuksia? Vaikka vain siksi, ettei se istuisi omaan vallanhimon tavoitteeseen.



    SO2001:

    Näin ne tekevätkin. Eivätkä ne ole sisältäkään yhtenäisiä. Jopa poliisilla on sisäisiä kiistoja, mikä heikentää järjestön yhtenäisyyttä ja vahvuutta

    .



    Minusta tuossa on aatteelista ristiriitaa sinulla: miten mikään tulee muuttumaan, jos ei synny vaikka ”sisäisiä kiistoja”, joilla osoitetaan että hommassa on jotakin pielessä? Eikö se kerro sinusta sitten, että jollakin tapaa muutosta pyritään tekemään? Jos ei, niin mistä sitten?



    Miten nämä maailman/Suomen yhteiskunnan virheitä osoittelevat kuvittelevat muutoksen syntyvän, jos ei sitten vaikka noin? Mitäs jos poliisissakin lopputulos olisi kiistojen seurauksena se mitä idealistit hakevat, eikä tulisi vain jotakin ”uutta kähmintää jossa vanha paska vaihtuu toiseen”?



    SO2001:

    Tietenkin kuka tahansa voi vuotaa tietoa, ja sitä myös vuodetaan. Poliisiltakin vuotaa julkisuuteen tietoa vähän väliä, mistä aiheutuu polemiikkia. Koko kysymyksenasettelu perustuu kysyjän omaan mielikuvitusskenaarioon, joka on ilmeisesti saanut vauhtia TeeCeen kuvitelmasta, että olisin kirjoittanut, että kansalta salataan ne tiedot, jotka voisivat vaarantaa virallisen totuuden.




    Vai olisikohan, että sinä lietsot sellaista, joten sinulta on pakko kysyä, oletko tosiaan sitä mieltä?



    SO2001:

    En ole kirjoittanut, että verovaroin toimivat järjestöt toimisivat tietyllä tavalla (ilmeisesti asioita salaillen tiettyjä tarkoitusperiä varten) ”yksissä tuumin”. Kirjoituksissani en ole yleensäkään korostanut sitä, että jotakin tietoa salattaisiin. Nykyisin on vaikea salata asioita.




    Kysyit yhdestä kommentistani, miksi siinä oli kysymysmerkkejä. Tarkoitin lähinnä sitä, että salaamisen sijaan julkisuuteen tuodaan tiivistettyä tietoa. Niiden perin juurin tehtyjen selvitysten 1000 sivua ei oikein kannata laittaa Hesariin vaikkapa. Kun sinäkin tunnustat, että salailu Suomessakin on jopa vaikeaa, niin mitä muuta tarvitaan mielestäsi että näiden ”bloggareiden paljastuksia” tuotaisiin esiin, jos jotakin paljastettavaa on ja mentäisiin vain sen 1000 sivun kimppuun, eikä ihmetellä tiivstettyä viestintää?



    Enkä oikein ymmärrä, miksei vaikkapa lehdistö haluaisi tuoda epäkohtia esiin ja minusta se monella tapaa sitä jopa tekeekin. Jos me elämme kerran markkinataloudessa, niin voisi kuvitella, että ”parempaa tietoa” haluttaisiin jopa ostaakin, eli kaupallisesti voisi jopa olla etua tuollaisesta.



    Miten täällä voidaan muka tuollaista vaientaa?



    SO2001:

    Kehityksen suunnan on moni muukin havainnut. Edellä siteeraamani kirjoittaja on kuvaillut ilmiötä sen verran osuvasti, että lainaan hänen tekstiään, joka on paljon liioittelevampaa ja korkealentoisempaa kuin minun kirjoitukseni. Hän kirjoittaa ilmiöstä globaalilla tasolla, minä kirjoitan siitä kansallisella tasolla.




    Aikooko tuo kaveri tehdä muuta kuin bloggailla? Voisko tuollaiset kaverit astua esiin ja tulla vaikka ehdokkaiksi ”hoitamaan homma”? En usko että kukaan tulee estämään ja julkisuutta saattaisi piisata sen verran, että äänestäjätkin noteeraavat. Ei tosin takaa äänestyskäyttäytymistä millään tavalla, mutta eikö ole sitten tarkoitus herättää keskustelua, joka herättää kansan, joka…. jne?



    SO2001:

    [lainausta bloggarilta)Kuten sanoin edellä, tämä kaikki toteutetaan niin hitaasti, että yksilö ei elämänsä aikana ehdi sitä juuri tajuta muutoin, kuin vaihtelevina käytännön hankaluuksina, joista sitten purnataan tuopin ääressä samalla alistuen ja äänestäen aina samoja puolueita valtaan.”




    Elävätkö nämä asioita oikeasti sotkevat muita pidempään, vai missä he kouluttavat seuraajansa, jotka jatkavat "pahojaan" ohi sen, mitä me hitaat ei ehditä edes tajuamaan?



    SO2001:

    Pelkkä ihmisten vaihtaminen ei kuitenkaan muuttaisi asioita kuin korkeintaan hetkellisesti. Yleinen ajattelutapa taas ei voi muuttua, koska järjestelmän kanssa symbioosissa elävä media pitää ihmisiä henkisissä pihdeissään. Tässä tilanteessa on vaikea ehdottaa mitään.




    Mistä sen voi tietää onnistuuko ja miten kauan kestää? Mistä voi päätellä, ettei tilalle tulisi kavereita, jotka eivät ole ”vallanhaluisia öykkäreitä”, vaan hoitavat hommat jotenkin ”paremmin”?



    Vai onko se väite "ettei mikään voi muuttua" vain noiden bloggareiden tapa ylläpitää syvää epäilystä, koska he tarvitsevat sellaista tekemistä päteäkseen? Jos hommat tulisivatkin kuntoon, niin ei olisi mistä bloggailla?

      
  • TeeCee: ”Mitä tulee siihen, miten usein ylinopeudella ajavat sitä ylinopeutta ajavat, niin tutkimuksessa ”Effect of driver’s speed” sanotaan sivulla 32 näin: ”Drivers who choose higher-than-average speeds tend to do so habitually and on all roads.” Kuskit jotka ajavat keskimääräistä nopeammin ei ole sama asia kuin ylinopeutta ajavat kuskit, mutta tuo kertoo jotain nopeustottumusten pysyvyydestä. Tutkimustuloksia etsiessä hakukone löysi myös sinun kommenttisi, jossa kerroit ajavasi ” lähes aina enemmän tai vähemmän ylinopeutta”. Hassua että nyt sama mies syyttää perättömäksi propagandaksi että väitetään ylinopeutta ajavien ajavan sitä aina. Se on totta, etteivät he aja sitä aina, mutta se on tieteen todistama fakta että ylinopeus on erittäin pysyvä ajotavan piirre. On monestakin syystä erittäin houkuttelevaa ajaa ylinopeutta, mutta vaatii erittäin suuren tietoisen henkisen ponnistuksen hankkiutua siitä tavasta eroon.”



    SO2001: ”Liioittelun, vääristelyn ja tarkoitushakuisten tulkintojen rajat ovat tunnetusti epätarkkoja.”



    Missä kohdassa tuota kommenttia sinä koit tarpeelliseksi pohtia liioittelun, vääristelyn ja tarkoitushakuisen tulkinnan rajoja?



    SO2001: ” Itse yritän pitää tarkasti kiinni siitä, että en esitä jonkun esittäneen jotain sellaista, mitä hän ei ole esittänyt.”



    Sama täällä. Toistelet tuota niin usein että nähtävästi olet sitä mieltä että minä kuitenkin syyllistyn tuohon. Missä kohdassa tuossa esitän jotain sellaista mitä esittäjäksi väittämäni ei ole esittänyt?



    SO2001: ” Pyrin välttämään omia tulkintojani, koska voin tulkita asiat väärin. Kaikki eivät näin toimi, mikä avaa joillekin mahdollisuuden osoittaa toisen esittäneen ristiriitaista tietoa ja olevan väärässä ja niin edelleen. Sekasotkua, minkä tuollaisella viestinnällä saa aikaan, on vaikea kommentoida



    Ajattele hetki laatikon ulkopuolelta, ota kokeeksi harkinnan alle se vaihtoehto, että sekasotku onkin sinun mielipiteissäsi eikä niiden tarkoituksella väärissä lainauksissa. Olen kaivanut esiin noiden väitteittesi takia varmaan kymmeniä mielipiteitäsi. Se on vienyt aikaani tuhottoman paljon, mutta vain ani harvoin olet jäänyt keskustelemaan asiasta esitettyäni joskus päiviäkin kestäneen etsintäni tuloksia. Mutta näin perästäpäin viitsit kyllä harmitella että puheitasi esitellään ikään kuin niissä olisi jotain sekavuutta.



    Tuossa kommentissani jota nyt kommentoit on vain yksi sinulta lainattu asia, tuo lainausmerkkien sisällä oleva jonka mukaan ajaisit lähes aina ylinopeutta. Aiempien valitustesi vuoksi kaivoin jo mielipidettäni kirjoittaessa esiin mitä tarkkaan ottaen sanoit. Kun pistät tuon kommenttisi lainausmerkkeineen päivineen googleen, löydät varmasti oman kommenttisi josta lainaus on peräisin.

      
  • SO2001: ” Pystyisin olemaan ajamatta tarkoituksella ylinopeutta, koska siihen tarvitaan vain päätös ja sen pitäminen. Vahingossa ajettuun ylinopeuteen en pystyisi vaikuttamaan sen enempää kuin mihinkään muuhunkaan vahingossa tapahtuvaan asiaan, joita minulle tapahtuu paljon (unohtelua, pieniä vahinkoja ja tapaturmia ym.). Minulla ei ole kuitenkaan motivaatiota yrittää olla ajamatta ylinopeutta varsinkin, kun kokisin yrittämisen stressaavaksi ja laillisella nopeudella ajamisen seuraukset enemmän negatiivisiksi kuin kuin positiivisiksi - kun plustekijät (polttoaineen säästö, sakkojen väheneminen) ja miinustekijät (ylimääräisen ajan kuluminen, ajamisen rasittavuus, ajotaidon* rapistuminen) lasketaan yhteen. ”



    Sinä puhut ihan niin kuin se olisi jonkun muun kuin sinun vastuullasi hankkia motivaatio liikennesääntöjen noudattamiseen. Puhe on nopeusRAJOITUKSESTA, eli se RAJOITTAA kuskin vapautta, joten tietenkin se on perimmiltään stressiä aiheuttava asia. Sinua ja meitä kaikkia muitakin stressaa rajoitusten noudattaminen, joten niiden rikkomisesta on tehtävä vielä isompi stressi.



    Jotkut meistä eivät kuitenkaan viihdy stressaantuneina ja pyrkivät siksi vähentämään sitä. Minulle on osoittautunut parhaaksi keinoksi motivoida itseni yrittämään ajaa liikennesääntöjen mukaan. Se on yhden sortin itsepetosta, jolla huijaan itseni toimimaan vastoin luonnollista haluani tekemään jotain mitä järkeni pitää tarpeellisena.



    Koska juuri luin kommenttisi jossa kerroit harmistuksestasi kommenttiesi vääristelystä, naputtelin hakuun tuon ensimmäisen lainaamani lauseesi sanoja niiden muotoa ja järjestystä muutellen. Muutaman yrityksen jälkeen löytyi kommenttisi ” En kykene noudattamaan täydellisesti nopeusrajoituksia, enkä siksi edes yritä. Haluan tehdä kunnolla asiat, joita teen.” Luin loputkin tuosta kommentistasi ja olit antanut siinä lisää syitä olla ajamatta laillista nopeutta. Sanoit että se aiheuttaa muissa protesteja, jotka stressaavat ja masentavat sinua. En usko että sellaista motivaatiota on olemassakaan joka saisi sinut olemaan rikkomatta nopeusrajoituksia tahallasi. Sinun hermosi eivät taida kestää sitä henkistä rasitusta johon liikenteessä joutuu sopeutumaan.

      
  • SO2001: ” Kymmeniä vuosia ylinopeutta säännönmukaisesti ajaneen on yhtä helppo lopettaa ylinopeudella ajaminen kuin kymmeniä vuosia säännönmukaisesti alkoholia käyttäneen on helppo lopettaa alkoholin käyttäminen. Tarvitaan vain päätös. Jälkimmäisessä tapauksessa sen pitäisi olla helppoa, koska alkoholi on myrkky, joka aiheuttaa suuren määrän kuolemantapauksia, ja jolla muutenkin on selkeästi osoitettavia kielteisiä vaikutuksia. Ylinopeus sen sijaan korkeintaan laihduttaa hieman kuljettajan lompakkoa.”



    Tässä taas vähän sanojesi vääristelyä: ” En kiistä sitä ilmiselvää tosiasiaa, että ajoneuvon nopeuden lisääminen lisää loukkaantumisen ja kuoleman riskiä. Tästä asiasta on turha edes keskustella.” Tämäkään ei varmaan tunnu tutulta, mutta on silti sinun mielipiteesi. Nyt sama asia ei enää olekaan sinulle ilmiselvä, nyt ajoneuvon nopeuden lisääminen ylinopeuden puolelle ei enää aiheutakaan muuta kuin KORKEINTAAN laihduttaa hieman kuljettajan lompakkoa.



    SO2001: ” Sillä ( =ylinopeudella ) saavutettavasta ajoajan vähenemisestä on terveydellistä hyötyä, koska istumisen on todettu olevan vaarallista.”



    Et laske ollenkaan mukaan sitä terveydellistä haittaa, joka syntyy liikenneonnettomuuksien seurausten pahenemisesta. Miksi et? Olet ollut niin kovin pahoillasi kun julkisuudessa on esitetty puolueellista tietoa ylinopeudesta, että luulisi sinun ensimmäisenä moittivan jos joku puhuisi kuten sinä nyt.



    SO2001: ” Tiede on todistanut ylinopeuksista yhtä ja toista. Jostakin syystä tiede ei ole vielä pystynyt määrittelemään keskeistä kysymystä eli sitä, minkä lukeman kuuluisi olla laillisen nopeuden ja ylinopeuden raja.”



    Kyllä sinä pystyt olemaan johdonmukainenkin, olet nimittäin ollut tuosta asiasta samaa mieltä joka kerta siitä puhuessasi, ainakin mitä minä olen huomannut. Luulet edelleen sitkeästi että tiede voisi määritellä oikeat rajoitukset. Tuo mielipide paljastaa että koko konsepti siitä mitä tiede ylipäätään tekee ja mitä voi tutkia ja mitä ei voi tutkia, on sinulle vieras asia. Se mikä sinun mielestäsi on ”keskeinen kysymys” on todellisuudessa vain mielipidekysymys. Se on kysymyksenä samaa luokka ”mikä on sopiva sää” tai ”paljonko on mötäyksen verran”.





      
  • SO2001: ” Tämä asia on jätetty poliitikkojen ja virkamiesten ratkaistavaksi, ja lopputulos on erilainen eri maissa ja jopa eri osissa maata. Rajoja myös muutellaan poliittisten suhdanteiden mukaan. Kun tiede kerran on niin eksakti ala kuin se on, miksi se on jättänyt kaikkein keskeisimmän asian harrastelijoiden päätettäväksi?”



    Sen, että käsitys oikeasta rajoituksesta muuttuu valtiosta, poliitikosta ja jopa ihmisestä toiseen, pitäisi kertoa sinulle jotain siitä, kuinka eksaktista asiasta tässä loppujen lopuksi on kysymys. Nopeusrajoituksen oikeellisuus tai vääryys on mielipide.



    SO2001: ” Tiede on osoittanut, että nopeuden lisääminen kahdeksasta kymmenestä kilometristä tunnissa sataan kilometriin tunnissa, lisää liikennekuolemia. Miten tiede selittää sen, että kesäaikaan edellä mainittu nopeuden nostaminen ei ole ylinopeutta, eikä siten määritelmän "ylinopeus on aina vaarallista" mukaan vaarallista?”



    Miksi tieteen pitäisi selittää tuo sinun sotkemasi asia? Yhteen aikaan toistelit miten harmillista se on kun sekoitetaan keskenään nopeus ja ylinopeus. Nyt sekoitat ne keskenään oikein huolella ja vaadit aiheuttamaasi sotkuun selitystä tieteeltä.



    Ja mikä ihmeen määritelmä tuo ”ylinopeus on aina vaarallista” on? Olet hiljattain arvostellut paljon propagandan levittäjiä siitä että he yleistävät ja liioittelevat ylinopeudesta puhuessaan. Nyt sinä itse esität tuollaisen muka määritelmän ja esität sen kuin joku oikeasti olisi sanonut noin. Eikä se mielestäsi ole edes propagandaa, koska paskaa ei puhu virallinen taho vaan meille valehtelee tahallaan yksityishenkilö.

      
  • SO2001: ” Miksei tiede ota näkyvämmin kantaa autojen tehoihin ja nopeuksiin”



    Kuinka näkyvää kantaa sinä kaipaatt? Tiede on ottanut ERITTÄIN näkyvästi kantaa nopeuden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen jo vuosikymmeniä, mutta sinä et ottanut tätä huomioon vielä tässä kommenttisi kohdassa, jossa listasit ylinopeuden terveysvaikutuksia.



    SO2001: ”Eikö tieteen pitäisi osoittaa rajoituksista päättäville poliitikoille, että teho ja nopeus ovat pahasta?”



    Senhän tiede jo onkin osoittanut, miten nopeus vaikuttaa. Kun päättäjät reagoivat siihen yrittämällä rajoittaa nopeutta alemmilla rajoituksilla, sinä sanot että ne ovat liian alhaisia. Kun päättäjät reagoivat siihen lisäämällä nopeusvalvontaa, sinä sanot että se on stressaavaa ja epämiellyttävää. Niin että eikö tuo mielipiteesi ole melkoista hurskastelua?



    Mitä autojen tehoihin tulee, niin CO2-perusteinen autovero vaikuttaa juuri haluamallasi tavalla tehokkaitten autojen kauppaan. Tosin ratkaisevaa on kuljettajien vastuunkanto omasta liikennesääntöjen noudattamisestaan, liian kovaa pääsee melkein millä rimpulalla tahansa.

      
  • Kommentoitavaa on niin paljon, että aika ja tila eivät riitä. Poimin muutaman kohdan, joihin kiinnitin huomioni. Yksi niistä on seuraava: ”meille valehtelee tahallaan yksityishenkilö”. Jos valehtelijalla tarkoitetaan minua, katson aiheelliseksi puolustautua.



    En ole esittänyt tarkoituksella väärää tietoa, koska se ei ole kuulu periaatteisiini. Väärän tiedon esittämisestä jäisi joka tapauksessa kiinni. Olen esittänyt tiettyjä asioita omina tulkintoinani enkä ole väittänyt niiden olevan sanasta sanaan jonkin tietyn tahon esittämiä virallisia faktoja.



    Kun mainitsin periaatteen ”ylinopeus on aina vaarallista”, en tarkoittanut, että tällainen periaate olisi jostakin täsmällisesti tässä sanamuodossa luettavissa. Sitä ei löydy Googlella. Periaatteen olemassaolon voi kuitenkin todeta epäsuorasti vähän niin kuin vieraita planeettoja löydetään. Kun esimerkiksi nimimerkki TeeCee on kirjoittanut, että ylinopeus lisää kuolemaan johtavan onnettomuuden riskiä, hän on tulkintani mukaan tarkoittanut, ettei se lisää sitä vain joissakin tietyissä paikoissa ja tiettyinä aikoina vaan aina ja missä tahansa. Hidastuvuudessa syntyvät voimathan toimivat mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Tästä voidaan epäsuorasti johdatella periaate, että ylinopeus on aina vaarallista. Tähän ajatukseen viittaa myös tutkija Eero Pasasen Helsingin Sanomissa esittämä lausunto: "Ylinopeus vaarantaa liikennettä niin maanteillä, kaupunkien keskustoissa kuin hiljaisilla asuntokaduillakin".



    Nimimerkki TeeCee on kirjoittanut ylinopeuden vaarallisuudesta mm. seuraavaa (2.3.2011):



    ”Sen sijaan kuolemaan johtavan onnettomuuden riskiä se lisää enemmän kuin muut tahalliset laittomat riskitekijät. Tämä vaikutus tulee siitä, että ihmisen kroppaan kohdistuvat voimat lisääntyvät törmäysnopeuden muutoksen toisessa potenssissa, ja kroppa reagoi tähän lopettamalla elämisen törmäysnopeuden muutoksen 4,5-potenssissa. Se on enemmän kuin millään muulla laittomalla riskitekijällä.”



    Kun kysyin, miten tiede selittää sen, että kesäaikaan edellä mainittu nopeuden nostaminen ei ole ylinopeutta, eikä siten vaarallista, esitin kysymyksen satiirisessa merkityksessä, enkä olettanut, että kukaan yrittäisi vastata siihen. TeeCee leikkii, ettei ymmärtäisi, ja esittää kysymyksen: ”Miksi tieteen pitäisi selittää tuo sinun sotkemasi asia? Ehkä tämä vastaus riittää.



    Kun olen joskus kirjoittanut, että ajan lähes aina ylinopeutta, olen tietenkin tarkoittanut, että ajan sitä lähes aina silloin, kun olosuhteet sen sallivat. Seuraava kuva kertoo nopeudestani eräällä tieosuudella joskus määrittelemättömänä aikana. Nopeuskäyrä on laadittu sanelukoneen avulla mainitsemalla kulloinkin käytetty nopeus ja voimassa oleva nopeusrajoitus. Nopeuspiikit kertovat ohituksista, ja hitaat nopeudet risteyksistä. Viivojen väli on viisi kilometriä tunnissa. Kuvassa esitetty aikaväli on kokonaisuudessaan noin puoli tuntia.



    http://kuvaton.com/k/yTq8.jpg

      
  • TeeCee:

    Aiheena tuossa oli että onko vai eikö sinun ole mahdollista parantaa ajamistasi tämän ylinopeusasian tiimoilta, vaikka sinun ylinopeutesi ei koskaan tulisikaan aiheuttamaan onnettomuutta.


    Jooei. Aiheena tässä on eri syistä tapahtuvat kolarit, ja ylinopeuden olen omista riskeistäni jo eliminoinut. Sinulta en odota saavani apua minkään muun riskin tunnistamiseen tai minimointiin.

      
  • TeeCee:

    Mielestäni omaa ajamistaan ja turvallisuuttaan parantamaan pyrkivä kuljettaja ei esimerkillään rohkaista muita rikkomaan liikennesääntöjä. ...
    tällä palstalla olet tehnyt voitavasi levittääksesi mielipidettä, että liikenteessä se on sallittua mihin poliisi ei puutu. Eli ylinopeus, liian lyhyet turvavälit, kännykän näpelöinti, ryhmittymisen laiminlyönti, pikku maistissa ajaminen ja niin edelleen. Mikä kelpaa poliisille, kelpaa sinullekin.


    Minulle sopisi oikein hyvin kiinnijäämisriskin merkittävä kasvattaminen kaikissa mainitsemissasi rikkeissä, vaikka itsekin syyllistyn joihinkin niistä.



    Valitettavasti en usko niin tapahtuvan, koska sinunlaisesi haluavat korvata oikeat poliisit kameravalvonnalla. Et tietenkään myönnä kannattavasi poliisin ajotapavalvonnan vähentämistä, mutta sitä kameravalvonnan lisääminen resurssirajoitteisessa maailmassa kuitenkin tarkoittaa.



    Omalta osaltani näkisin liikennevalvonnan lisäämisen muidenkin rikkeiden kuin nopeuden osalta pelkästäään liikenneympäristöä parantavana tekijänä. Omaa sakkoriskiäni en usko sen muuttavan lainkaan, ei edes muiden rikokseen houkuttelun osalta.



    Sinun tehtäväsi tuolla ulkona kuulostaa olevan pakottaa muut ajamaan sinun valitsemaasi nopeutta. Minun tehtäväni on pysytellä ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella, lähestyivätpä ne pirstaleet millä nopeudella tahansa. Sinä pyrit aktiivisesti muuttamaan muiden ajotapaa, minä ajan häiveajoa, johon muiden ei tarvitse reagoida.



    Vaikka saatankin olla meistä se, joka noudattaa sääntöjä tarkemmin, ei paremmuudesta kisaaminen silti auta kumpaakaan. Virheemme ja riskimme ovat erilaisia, joten myös tärkeimmät parannuskohteemme ovat erilaisia. En tosin ole varma, koetko sinä enää pystyväsi parantamaan ajamistasi lainkaan, koska et ylitä rajoitusta, paitsi vahingossa?



    Et ole vastannut vielä valomääräyksien rikkomiseen liittyvään kysymykseenikään. Kiitos sentään siitä, että olet selvästi huomannut joidenkin ajoneuvoteknisten määräysten järjettömyyden koska nykyisin rajaat kysymyksesi lain rikkomisesta erityisesti liikennesääntöihin.



    Liikennesääntöjen rikkomisestakin aiemmin käymässämme keskustelussa päädyit syyttämään minua liiallisen pikkutarkaksi ryhmittymis- ja kääntymismääräyksien suhteen.

      
  • TeeCee:

    Tosin ratkaisevaa on kuljettajien vastuunkanto omasta liikennesääntöjen noudattamisestaan, liian kovaa pääsee melkein millä rimpulalla tahansa.


    Millä sinä ajat ja kuinka kovaa lähivaloilla pimeässä?



      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit