Noinkin helposti voi vierittää vastuun omasta mokasta toisten niskaan.
En pidä ylinopeussakon saamista mokana vaan huonona tuurina. Kun ajaa ylinopeudella, ottaa riskin, että voi saada sakon. Kun sakko tulee, riski toteutuu. Ei siinä sen kummempaa. Kun tähän asiaan on varautunut, sen kestää yhtenä elämään kuuluvista riesoista. Parkkisakko harmittaa enemmän, koska sen saadakseen ei ole välttämättä tahallaan ja tietoisesti tehnyt mitään, vaan sakko tulee unohtamisesta tai huomaamattomuudesta tai hajamielisyydestä, minkä tyyppisestä asiasta rankaisemisen koen epäreiluksi, koska eiväthän ihmiset mahda mitään luontaisille psyykkisille ominaisuuksilleen. Hajamielisyys ja huononmuistisuus* on verrattavissa psyykkiseen tai fyysiseen vammaan, joten siitä rankaiseminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta - varsinkin, jos unohtamisesta ja hajamielisyydestä ei ole ollut haittaa kenellekään, jolloin rankaisemisessa on kyse pelkästä simputuksesta ja laillistetusta pahanteosta.
Eniten sakotuspolitiikassa harmittaa mahdollinen ajokortin menettäminen, koska se on kova rangaistus niissä tapauksissa, joissa autolla ajaminen on osa välttämätöntä liikkumista.
Jos joku aikoo vastata, että oma syy, onko pakko ajaa ylinopeutta - niin sen kuin vastaa. Tämän tyyppinen vastaus ei ole kuitenkaan kovin selkeä kannanotto rangaistuskäytäntöön, ellei sitä automaattisesti katsota myönteiseksi kannanotoksi.
Kun joskus olen oikeudessa tuomittavana liikenneturvallisuuden törkeästä vaarantamisesta, mitä vastaan puolustuksekseni? Vastaanko, että olen miettinyt vastausta kymmenien vuosien aikana lukemattomia kertoja, mutta en ole keksinyt, mitä kannattaisi vastata. Vai vastaanko vain kuten eräässä vanhassa suomalaisessa elokuvassa, että jätän asian oikeuden päätettäväksi. Yksi asia joka tapauksessa on varma. En voi vastata niin kuin haluaisin ja niin kuin oikeasti ajattelen, tai joudun loppuiäkseni vankilaan oikeuden halventamisesta ja ties mistä.
* Hajamielisyys/huonomuistisuus oikeasti on tavallaan vamma, koska siihen on kehitetty lääkkeitäkin.
Haistappas sinä Herpertti paska. Ootko huumorista kuullut? Hanki sitä.
Toi on sun vakkarilause. Oikea Ylin Tuomari...
... Mutta itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, niin syy ei ollut minun, vaan äitini, joka istui vieressä ja höpötti koko ajan navigaattorista ja nopeusrajoituksista ja hälle piti selvittää samoja asioia uudestaan ja uudestaan, kunnes välähti salama. Kiitti äiti.
Kysymys lienee tämä: "Miten voit tietää tuon kun et ole edes tutustunut aineistoon?"
Aineisto on monen valtion liikenneturvallisuutta käsittelevä julkaisu. Sen tarkoitus on antaa vastaus kysymykseen, kuinka turvallista liikenne on. Sen tarkoitus ei ole antaa vastausta kysymykseen, mistä onnettomuudet johtuu.
Ok eli tyydyt arvailemaan sen sijaan, että tutustuisit laisinkaan kritiikkisi kohteeseen.
Raportin tarkoitus ei ole tuo mitä väität, vaan raportin keskeisin sisältön on turvallisuuden kehityksen seuraaminen.
Itse olen sitä mieltä, ettei tuo raportti anna kaikkia vastauksia, mutta takuulla siitä löytyy paljonkin avaimia parannukseen. Itse en myöskään ole nähnyt mitään niin jumalaista tiedonantoa, että se antaisi kaikki vastaukset ja tekisi muista tietolähteistä turhan.
Jos nyt kuitenkin vaivaudut lukemaan edes raportin johdannon, niin ovatko raportin antamat suositukset mielestä vääriä ja/haitallisia Suomen liikenneturvallisuudelle?
Raportin tarkoitus ei ole tuo mitä väität, vaan raportin keskeisin sisältön on turvallisuuden kehityksen seuraaminen.
Hiusten halkomista on tässä tapauksessa erottaa nuo asiat, enkä uskonut, että edes sinä olisit tuohon tarttunut.
Jos nyt kuitenkin vaivaudut lukemaan edes raportin johdannon, niin ovatko raportin antamat suositukset mielestä vääriä ja/haitallisia Suomen liikenneturvallisuudelle?
Lähes jokainen maallikkokin osaa luetella toimenpiteitä, jotka parantavat turvallisuutta, joten ei raportissa mainitut toimenpiteet turvallisuudelle haitallisia ole. Enkä ole niiden väittänyt edes olevan haitallisia. Ne ei kuitenkaan perustu suomalaisen liikenteen analysointiin toisin kuin Suomessa Suomea varten laaditut liikenneturvallisuussuunnitelmat ja koska raportin tarkoitus ei ole selvittää suomalaisen liikenteen ongelmakohtia, raportin perusteella ei pidä alkaa määritellä toimenpiteitä.
Haistappas sinä Herpertti paska. Ootko huumorista kuullut? Hanki sitä.
Toi on sun vakkarilause. Oikea Ylin Tuomari...
... Mutta itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, niin syy ei ollut minun, vaan äitini, joka istui vieressä ja höpötti koko ajan navigaattorista ja nopeusrajoituksista ja hälle piti selvittää samoja asioia uudestaan ja uudestaan, kunnes välähti salama. Kiitti äiti.
Päätellen reaktiostasi ja tarpeestasi palata asiaan uudestaan voisi joku heikomman huumorintajun omaava kuvitella, että kommenttini osui arkaan paikkaan. Osui tai ei, ihmiseen on evoluutio kehittänyt ominaisuuden, joka suojelee näiden asioiden hyväksymiseltä. Reaktio on siis aivan inhimillinen. Vahinko vain, että liikenteessä pelataan eri säännöillä, joten siellä usein joutuu toimimaan vastoin vaistoja, jos meinaa oppia jotain uutta.
Päätellen reaktiostasi ja tarpeestasi palata asiaan uudestaan voisi joku heikomman huumorintajun omaava kuvitella, että kommenttini osui arkaan paikkaan. Osui tai ei, ihmiseen on evoluutio kehittänyt ominaisuuden, joka suojelee näiden asioiden hyväksymiseltä. Reaktio on siis aivan inhimillinen. Vahinko vain, että liikenteessä pelataan eri säännöillä, joten siellä usein joutuu toimimaan vastoin vaistoja, jos meinaa oppia jotain uutta.
Olet varmaan palstan arvostetuimpia ukkoja, arvostan minäkin, mutta älä nyt itse ala pitämään itseäsi Columbona. Yleensä viisaskin voi sortua viisasteluun.
Tykkäät itse palata aiheeseen. Heitin kommentin ja pakotit palaamaan aiheeseen ja nyt saan siitäkin paskat niskaan. Reaktioni kertoo vain turhautumisesta.
En pidä ylinopeussakon saamista mokana vaan huonona tuurina. Kun ajaa ylinopeudella, ottaa riskin, että voi saada sakon.
Kuukeri ajoi vahingossa ylinopeutta, koska ei huomannut rajoitusmerkkiä. Kyse ei ollut tahallisesta ylityksestä.
Vaikka Kuukeri kommentistani herneet vetäisikin, tapauksesta kannattaa ottaa irti se, mitä siitä on otettavissa. Kuinka tavallista on, että tutulla tiellä ajetaan ulkomuistista ja kuvitellaan, että oma havaintokyky on kunnossa? Minä ainakin tunnistan ajoittain tuon ilmiön itsessäni, mutta pyrin sitä vastustamaan. Moniko kieltää sen? Palstan kirjoituksissa on ajoittain esiintynyt väitteitä, että kykenisi huomaamaan kaikki merkit.
Kuinka tavallista on, että tutulla tiellä ajetaan ulkomuistista ja kuvitellaan, että oma havaintokyky on kunnossa? Minä ainakin tunnistan ajoittain tuon ilmiön itsessäni, mutta pyrin sitä vastustamaan. Moniko kieltää sen?
Minä en ainakaan kiellä, tiestä kun ei useimmiten mitenkään pysty näkemään onko rajoitus 60, 80 vai 100. Siitä huolimatta että tie ja asutuksen määrä pysyy jotakuinkin samana koko matkalla. Olisi mielenkiintoista tietää tievastaavan perusteet rajoitusten vaihteluille.
Mielestäni ja muiden ajotottumuksista päätellen muutama tönö keskellä ei mitään puolen kilometrin välein ei tee siitä vielä taajamaa vaikka taajamarajoitukset ovatkin voimassa
Kun niin kiinnostaa tapaukseni, niin kerron lisää:
Navigaattori väitti kohdalla olevan satasen rajoitus. Ei toki ole epätavallista, että se näyttää väärin.
Tapahtumahetkellä olin tietoinen siitä, ettei homma enää ole näpeissä, kun en voinut keskittyä ajamiseen.
Voidaan olla sitä mieltä, että minun olisi pitänyt hyydyttää vauhtia ihan varmuden vuoksi.
Voidaan sanoa sekin, että minun olisi pitänyt tukkia äitini kita putkiteipillä sen jälkeen, kun olin huomannut etteivät toistuvat pyyntöni hiljenemisestä vaikuttaneet toivotulla tavalla.
Hiusten halkomista on tässä tapauksessa erottaa nuo asiat, enkä uskonut, että edes sinä olisit tuohon tarttunut.
Lähes jokainen maallikkokin osaa luetella toimenpiteitä, jotka parantavat turvallisuutta, joten ei raportissa mainitut toimenpiteet turvallisuudelle haitallisia ole. Enkä ole niiden väittänyt edes olevan haitallisia. Ne ei kuitenkaan perustu suomalaisen liikenteen analysointiin toisin kuin Suomessa Suomea varten laaditut liikenneturvallisuussuunnitelmat ja koska raportin tarkoitus ei ole selvittää suomalaisen liikenteen ongelmakohtia, raportin perusteella ei pidä alkaa määritellä toimenpiteitä.
Oletko eri mieltä?
Kun toistuvasti esität puhdasta tietämättömyyttä osoittavia näkemyksiä, niin asiat on kyllä syytä käydä läpi perusteellisesti. Tuon raportin tarkoitus ei ole keskittyä toimenpiteisiin yksittäisessä maassa, vaan seurata yksittäisen maan toimenpiteiden tuloksia. Suomen osalta nuo tulokset ovat hyvin laihoja tämän raportin mukaan ja syytä olisi parantaa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomen kulkema polku ei ole kovin hyvä ja pitäisi muuttaa suuntaa. Oletko eri mieltä?
Tuon raportin tarkoitus ei ole keskittyä toimenpiteisiin yksittäisessä maassa, vaan seurata yksittäisen maan toimenpiteiden tuloksia.
Tästä ollaan samaa mieltä.
Suomen osalta nuo tulokset ovat hyvin laihoja tämän raportin mukaan ja syytä olisi parantaa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomen kulkema polku ei ole kovin hyvä ja pitäisi muuttaa suuntaa. Oletko eri mieltä?
En ole eri mieltä. Kehitys voisi olla nopeampaakin, mutta silti lehtijutussa esitettiin samoja lääkkeitä, joita on käytetty viimeiset 10-15 vuotta. Paitsi ajokorttiuudistus, joka on tuoreempi. Epäonnistuiko liikenneministeriön valmistelema hanke vai miksi heti perään pitää järjestelmää uudistaa? Eihän jo tehdyn uudistuksen vaikutuksia vielä edes ole ollut mahdollista arvioida.
Mihin siis esitetyt kommentit sinun mielestäsi perustui, ellei puutteellisen aineiston perusteella muodostettuun mielipiteeseen? Ja kun itsekin sanoit raportin keskittyvän ihan johonkin muuhun kuin suomalaisen liikenteen onnettomuuksien syiden selvittämiseen, kritiikkini oli aiheellista. Eikö vain?
Liikenneneuvos Kimmo Kiiski: "Autokanta on muuta Eurooppaa vanhempi, tiet ovat paikoin huonossa kunnossa ja autoilijoiden asenteissa olisi parannettavaa.
Sitten vielä alkoholi, sairauskohtaukset ja itsemurhat, Kiiski luettelee syitä Suomen synkkiin lukuihin ja jatkaa:
Ihan selkeästi tämä on sukupuolikysymys. Miehet kaahaavat.
...
Siellä, missä opetetaan ajamista enemmän ennen kortin saantia, on vähemmän onnettomuuksia. Ruotsi esimerkiksi opettaa ajamista selvästi Suomea enemmän. Espanjassakin on saatu hyviä tuloksia aikaan, kun opetusta on tarkasteltu ja parannettu.
Toinen merkittävä parannus olisi Kiisken mukaan valvonnan tehostaminen. Kun liikkuvan poliisin resursseja on leikattu, Kiiski ehdottaa tilalle automaattivalvonnan, eli peltipoliisien merkittävää lisäystä.
Automaattivalvontaa vain selkeästi lisää!
Ongelmakohdat ovat siis hyvin tiedossa, mutta lääkkeiksi esitetyistä keinoista toinen vaikuttaa tilastoihin hyvin hitaasti ja toinen ei vaikuta autokantaan, tiestön kuntoon, alkoholiin ja itsemurhiin. Sairaskohtausten määräänkään se ei vaikuta, mutta teoriassa se voi hiukan vaikuttaa sairaskohtauksen saaneen aiheuttaman onnettomuuden seurauksiin. Kameravalvonnan lisäyksen vaikutus asenteisiinkin on varsin hatara peruste liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Navigaattori väitti kohdalla olevan satasen rajoitus. Ei toki ole epätavallista, että se näyttää väärin.
Tapahtumahetkellä olin tietoinen siitä, ettei homma enää ole näpeissä, kun en voinut keskittyä ajamiseen.
Voidaan olla sitä mieltä, että minun olisi pitänyt hyydyttää vauhtia ihan varmuden vuoksi.
Voidaan sanoa sekin, että minun olisi pitänyt tukkia äitini kita putkiteipillä sen jälkeen, kun olin huomannut etteivät toistuvat pyyntöni hiljenemisestä vaikuttaneet toivotulla tavalla.
Aivan inhimillisiä tapahtumia ovat kaikki mainitsemasi, jonka tyyppisiä juttuja sattuu todennäköisesti käytännössä kaikille kuljettajille. Ilman viittausta sinuun, keskusteluihin tuntuu silti kasautuvan porukkaa, joille ei virheitä satu tai ei ole tarvetta omaa suoritustaan parantaa. Ainoa keino vaikuttaa asiaan on vastuun ottaminen omista teoistaan ja siksi tähänkin asiaan tartuin. Pahoittelen, jos kohdallasi epäily vastuun kohdentumisesta meni väärään osoitteeseen. Ja vaikka ei olisi mennytkään, en minä tunnustusta kaipaa. Merkitystä on vain sillä, että on rehellinen itselleen.
Väestön ikääntyminenkö selittäisi Suomen huonon kehityksen? Kuinka paljon enemmän väestö on ikääntynyt Suomessa vaikkapa EU-maiden keskiarvoon verrattuna?
Lähtötaso on aika olennainen tekijä. "Keskimääräinen kehitys" ei kerro mitään turvallisuuden tasosta sinänsä, jos lähtötaso on surkea.
Väestön ikääntyminen on yksi 2000-luvun suurimmista sosiaalisista ja taloudellisista haasteista eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Se koskee kaikkia EU-maita ja vaikuttaa lähes kaikkiin EU:n politiikanaloihin.
Vuoteen 2025 mennessä yli 20 % eurooppalaisista on vähintään 65-vuotiaita, ja erityisen nopeasti kasvaa yli 80-vuotiaiden määrä.
Ikääntyneiden terveydenhuolto asettaa omat erityiset vaatimuksensa. Tämän vuoksi terveydenhuoltojärjestelmiä on väestön vanhetessa mukautettava siten, että ne pystyvät tarjoamaan riittävästi hoivaa, mutta pysyvät samalla taloudellisesti kestävinä.
Onhan se taloudellinen ongelma, jos ihmiset tekevät 35 vuotisen työuran ja elävät 90-vuotiaiksi eli ovat yli 50 vuotta muiden elätettävänä. Mutta ei tuo ole ikääntymisongelma sinänsä, vaan yhteiskunnan päätöksenteko-ongelma. Konstit on olemassa, mutta tahtoa niiden toteutukseen ei missään EU-maassa tai USA:ssa vielä ole kun velkaakin saa.
Terveydenhuollon osalta kyse on mainiosta lobbauksesta lisärahan saamiseksi alan toimijoille. On tutkittu tosiasia, että terveydenhuoltokustannusten kannalta ei ole suurta eroa miten vanhoiksi ihmiset elävät. Ihmisten viimeiset 2-3 elinvuotta ovat terveydenhuoltojärjestelmälle kalliita, elivät ihmiset sitten keskimäärin 70-vuotiaiksi tai 90-vuotiaiksi. Suomessa tietysti julkisten varojen osalta eroa tekee se, että ikäihmiset ovat pääosin julkisen terveydenhuollon varassa kun taas työikäisillä on useimmilla työterveyshuolto ja vakuutuksia.
Jospa välillä palattaisiin tästä satujen mörkömaailmasta karuun todellisuuteen. Tilastokeskus julkaisi juuri viime kuun liikenneonnettomuustilastot ja niiden perusteella ollaan taas tänäkin vuonna tekemässä uutta hienoa ennätystä liikennekuolemien määrässä kuten jo niin monena vuotena peräkkäin 2010-luvulla on tehty. Alkuvuoden tilastojen valossa tänä vuonna saatetaan alittaa jopa maaginen 200 hengen raja eli kymmenessä vuodessa liikennekuolemien määrä on Suomessa lähes puolitettu vuoden 2004 375:stä.
Höpö höpö. Nyt olisi syytä ymmärtää uutisen sisältö.
Ensinnäkin Suomi on pohjasakkaa vain siltä osin, miten turvallisuus on parantunut viime vuosina. Tämä taas selittyy sillä, että Suomi on jo valmiiksi varsin turvallinen maa liikenteen osalta. Hyvää on vaikeampaa parantaa verrattuna surkeaan lähtötilanteeseen, mikä monilla muilla mailla on ollut.
...
Toki paljon on vielä tehtävissä, esimerkiksi autokantaa parantamalla. Huolestuttavaahan tässä on se, että taas joku liikenneministeriön tosielämästä vieraantunut älypää ehdoitti lisää kameravalvontaa.
Toki hyvääkin voidaan parantaa. Tästä on esimerkkinä Ruotsi. Kun katsotaan miten autossa matkaavien (huom. näkökulma)turvallisuus on Euroopassa parantunut vuosina 2001 -2012 on Ruotsi kärjessä ja Suomi 17.
Entä mikä on nähty selityksenä Ruotsin menestykselle: Sweden: safer cars, better infrastructure, lower speeds
Ruotsissa autokanta on parantunut. Vuonna 2013 teillä liikkuvista autoista oli puolet viiden tähden autoja.
Infrastruktuurin kannalta olennainen turvallisuustekijä on ollut se, että teille on tullut keskikaiteita (keskivaijereita). Vuonna 2013 keskikaiteita oli 75%:ssa teitä, joiden rajoitus on 90 km/h tai enemmän
Kolmas merkittävä tekijä on se, että ajonopeudet ovat alentuneet. Vuoden 2008 jälkeen nopeusrajoituksia on alennettu hyvin monilla teillä. Keskikaiteettomilla teillä entiset 90 km/h rajoitukset on alennettu 80 km/h:iin, 110 km/h:n rajoituksia on alennettu 100 km/h:iin ja taajamissa rajoitukset ovat alentuneet. Myös nopeuksien automaattivalvonta on lisääntynyt.
Ainahan voi parantaa jos sitä haluaa. Reilu 200 ruumista vuodessa ei ole oikeastaan mitään, kun verrataan, missä muualla ja mihin jengiä kuolee.
Ei lisää pönttöjä, kaiteita tai vaijereita, eikä alhaisempia nopeuksia.
Antaa ruottalaisten pyrkiä siihen kuolemien nollatoleranssiinsa. Ollaanko me jotain apinoita, joiden on aina pakko tehdä niinkuin muutkin? Onko tämä joku helvetillinen ongelma enää oikeasti?
Ainahan voi parantaa jos sitä haluaa. Reilu 200 ruumista vuodessa ei ole oikeastaan mitään, kun verrataan, missä muualla ja mihin jengiä kuolee.
Ei lisää pönttöjä, kaiteita tai vaijereita, eikä alhaisempia nopeuksia.
Antaa ruottalaisten pyrkiä siihen kuolemien nollatoleranssiinsa. Ollaanko me jotain apinoita, joiden on aina pakko tehdä niinkuin muutkin? Onko tämä joku helvetillinen ongelma enää oikeasti?
No joo...
Jos nyt sitten ollaa johdonmukaisia niin ei kai sitten ole myöskään mitään järkeä siinäkään, että autokantaa uudistettaisiin turvallisemmaksi.
Eikä järkeä siinäkään, että poliisin aikaa kulutetaan rattijuoppouspuhallutuksiin - varsinkaan, kun vuonna 2013 ei yksikään sivullinen kuollut rattijuopon uhrina
Rattijuopot tappavat lähinnä itsensä ja jonkin verran kyytiin nousseita, joten voitaishan ajatella, että näin jopa rattijuoppoja saadaan vähemmäksi.
Näinkö olisi hyvä?
Entä sitten liikenteessä loukkaantuneet? Virallisen tilaston mukaan heitä on ollut noin 8000 vuodessa. Sama tilasto kertoo, että tilaston "peittävyys" on noin 20%. eli oikeampi luku on 40 000 luokkaa. Mitäpä näistä?
Entä paranisiko liikenteen sujuvuus ja olisiko kivempi liikkua, kun siellä pyörisi enemmän ylinopeuskuskeja ja vaikkapa vielä lisäksi enemmän känniläisiä?
Sen ainoan kerran, kun sain nopeussakot, luulin että rajoitus oli 100, eikä 80. Tuttu tie, mutta joku jästi oli mennyt vaihtamaan rajoituksen.
Noinkin helposti voi vierittää vastuun omasta mokasta toisten niskaan.
Herbert:
En pidä ylinopeussakon saamista mokana vaan huonona tuurina. Kun ajaa ylinopeudella, ottaa riskin, että voi saada sakon. Kun sakko tulee, riski toteutuu. Ei siinä sen kummempaa. Kun tähän asiaan on varautunut, sen kestää yhtenä elämään kuuluvista riesoista. Parkkisakko harmittaa enemmän, koska sen saadakseen ei ole välttämättä tahallaan ja tietoisesti tehnyt mitään, vaan sakko tulee unohtamisesta tai huomaamattomuudesta tai hajamielisyydestä, minkä tyyppisestä asiasta rankaisemisen koen epäreiluksi, koska eiväthän ihmiset mahda mitään luontaisille psyykkisille ominaisuuksilleen. Hajamielisyys ja huononmuistisuus* on verrattavissa psyykkiseen tai fyysiseen vammaan, joten siitä rankaiseminen tuntuu epäoikeudenmukaiselta - varsinkin, jos unohtamisesta ja hajamielisyydestä ei ole ollut haittaa kenellekään, jolloin rankaisemisessa on kyse pelkästä simputuksesta ja laillistetusta pahanteosta.
Eniten sakotuspolitiikassa harmittaa mahdollinen ajokortin menettäminen, koska se on kova rangaistus niissä tapauksissa, joissa autolla ajaminen on osa välttämätöntä liikkumista.
Jos joku aikoo vastata, että oma syy, onko pakko ajaa ylinopeutta - niin sen kuin vastaa. Tämän tyyppinen vastaus ei ole kuitenkaan kovin selkeä kannanotto rangaistuskäytäntöön, ellei sitä automaattisesti katsota myönteiseksi kannanotoksi.
Kun joskus olen oikeudessa tuomittavana liikenneturvallisuuden törkeästä vaarantamisesta, mitä vastaan puolustuksekseni? Vastaanko, että olen miettinyt vastausta kymmenien vuosien aikana lukemattomia kertoja, mutta en ole keksinyt, mitä kannattaisi vastata. Vai vastaanko vain kuten eräässä vanhassa suomalaisessa elokuvassa, että jätän asian oikeuden päätettäväksi. Yksi asia joka tapauksessa on varma. En voi vastata niin kuin haluaisin ja niin kuin oikeasti ajattelen, tai joudun loppuiäkseni vankilaan oikeuden halventamisesta ja ties mistä.
* Hajamielisyys/huonomuistisuus oikeasti on tavallaan vamma, koska siihen on kehitetty lääkkeitäkin.
Haistappas sinä Herpertti paska. Ootko huumorista kuullut? Hanki sitä.
Toi on sun vakkarilause. Oikea Ylin Tuomari...
... Mutta itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, niin syy ei ollut minun, vaan äitini, joka istui vieressä ja höpötti koko ajan navigaattorista ja nopeusrajoituksista ja hälle piti selvittää samoja asioia uudestaan ja uudestaan, kunnes välähti salama. Kiitti äiti.
Herbert:
Ok eli tyydyt arvailemaan sen sijaan, että tutustuisit laisinkaan kritiikkisi kohteeseen.
Raportin tarkoitus ei ole tuo mitä väität, vaan raportin keskeisin sisältön on turvallisuuden kehityksen seuraaminen.
Itse olen sitä mieltä, ettei tuo raportti anna kaikkia vastauksia, mutta takuulla siitä löytyy paljonkin avaimia parannukseen. Itse en myöskään ole nähnyt mitään niin jumalaista tiedonantoa, että se antaisi kaikki vastaukset ja tekisi muista tietolähteistä turhan.
Jos nyt kuitenkin vaivaudut lukemaan edes raportin johdannon, niin ovatko raportin antamat suositukset mielestä vääriä ja/haitallisia Suomen liikenneturvallisuudelle?
NHB:
Hiusten halkomista on tässä tapauksessa erottaa nuo asiat, enkä uskonut, että edes sinä olisit tuohon tarttunut.
Lähes jokainen maallikkokin osaa luetella toimenpiteitä, jotka parantavat turvallisuutta, joten ei raportissa mainitut toimenpiteet turvallisuudelle haitallisia ole. Enkä ole niiden väittänyt edes olevan haitallisia. Ne ei kuitenkaan perustu suomalaisen liikenteen analysointiin toisin kuin Suomessa Suomea varten laaditut liikenneturvallisuussuunnitelmat ja koska raportin tarkoitus ei ole selvittää suomalaisen liikenteen ongelmakohtia, raportin perusteella ei pidä alkaa määritellä toimenpiteitä.
Oletko eri mieltä?
Kuukeri:
Päätellen reaktiostasi ja tarpeestasi palata asiaan uudestaan voisi joku heikomman huumorintajun omaava kuvitella, että kommenttini osui arkaan paikkaan. Osui tai ei, ihmiseen on evoluutio kehittänyt ominaisuuden, joka suojelee näiden asioiden hyväksymiseltä. Reaktio on siis aivan inhimillinen. Vahinko vain, että liikenteessä pelataan eri säännöillä, joten siellä usein joutuu toimimaan vastoin vaistoja, jos meinaa oppia jotain uutta.
Herbert:
Olet varmaan palstan arvostetuimpia ukkoja, arvostan minäkin, mutta älä nyt itse ala pitämään itseäsi Columbona. Yleensä viisaskin voi sortua viisasteluun.
Tykkäät itse palata aiheeseen. Heitin kommentin ja pakotit palaamaan aiheeseen ja nyt saan siitäkin paskat niskaan. Reaktioni kertoo vain turhautumisesta.
SO2001:
Kuukeri ajoi vahingossa ylinopeutta, koska ei huomannut rajoitusmerkkiä. Kyse ei ollut tahallisesta ylityksestä.
Vaikka Kuukeri kommentistani herneet vetäisikin, tapauksesta kannattaa ottaa irti se, mitä siitä on otettavissa. Kuinka tavallista on, että tutulla tiellä ajetaan ulkomuistista ja kuvitellaan, että oma havaintokyky on kunnossa? Minä ainakin tunnistan ajoittain tuon ilmiön itsessäni, mutta pyrin sitä vastustamaan. Moniko kieltää sen? Palstan kirjoituksissa on ajoittain esiintynyt väitteitä, että kykenisi huomaamaan kaikki merkit.
Herbert:
Minä en ainakaan kiellä, tiestä kun ei useimmiten mitenkään pysty näkemään onko rajoitus 60, 80 vai 100. Siitä huolimatta että tie ja asutuksen määrä pysyy jotakuinkin samana koko matkalla. Olisi mielenkiintoista tietää tievastaavan perusteet rajoitusten vaihteluille.
Mielestäni ja muiden ajotottumuksista päätellen muutama tönö keskellä ei mitään puolen kilometrin välein ei tee siitä vielä taajamaa vaikka taajamarajoitukset ovatkin voimassa
Kun niin kiinnostaa tapaukseni, niin kerron lisää:
Navigaattori väitti kohdalla olevan satasen rajoitus. Ei toki ole epätavallista, että se näyttää väärin.
Tapahtumahetkellä olin tietoinen siitä, ettei homma enää ole näpeissä, kun en voinut keskittyä ajamiseen.
Voidaan olla sitä mieltä, että minun olisi pitänyt hyydyttää vauhtia ihan varmuden vuoksi.
Voidaan sanoa sekin, että minun olisi pitänyt tukkia äitini kita putkiteipillä sen jälkeen, kun olin huomannut etteivät toistuvat pyyntöni hiljenemisestä vaikuttaneet toivotulla tavalla.
No, tein niin kuin tein, kävi niin kuin kävi.
Herbert:
Kun toistuvasti esität puhdasta tietämättömyyttä osoittavia näkemyksiä, niin asiat on kyllä syytä käydä läpi perusteellisesti. Tuon raportin tarkoitus ei ole keskittyä toimenpiteisiin yksittäisessä maassa, vaan seurata yksittäisen maan toimenpiteiden tuloksia. Suomen osalta nuo tulokset ovat hyvin laihoja tämän raportin mukaan ja syytä olisi parantaa. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomen kulkema polku ei ole kovin hyvä ja pitäisi muuttaa suuntaa. Oletko eri mieltä?
NHB:
Tästä ollaan samaa mieltä.
En ole eri mieltä. Kehitys voisi olla nopeampaakin, mutta silti lehtijutussa esitettiin samoja lääkkeitä, joita on käytetty viimeiset 10-15 vuotta. Paitsi ajokorttiuudistus, joka on tuoreempi. Epäonnistuiko liikenneministeriön valmistelema hanke vai miksi heti perään pitää järjestelmää uudistaa? Eihän jo tehdyn uudistuksen vaikutuksia vielä edes ole ollut mahdollista arvioida.
Mihin siis esitetyt kommentit sinun mielestäsi perustui, ellei puutteellisen aineiston perusteella muodostettuun mielipiteeseen? Ja kun itsekin sanoit raportin keskittyvän ihan johonkin muuhun kuin suomalaisen liikenteen onnettomuuksien syiden selvittämiseen, kritiikkini oli aiheellista. Eikö vain?
Liikenneneuvos Kimmo Kiiski: "Autokanta on muuta Eurooppaa vanhempi, tiet ovat paikoin huonossa kunnossa ja autoilijoiden asenteissa olisi parannettavaa.
Sitten vielä alkoholi, sairauskohtaukset ja itsemurhat, Kiiski luettelee syitä Suomen synkkiin lukuihin ja jatkaa:
Ihan selkeästi tämä on sukupuolikysymys. Miehet kaahaavat.
...
Siellä, missä opetetaan ajamista enemmän ennen kortin saantia, on vähemmän onnettomuuksia. Ruotsi esimerkiksi opettaa ajamista selvästi Suomea enemmän. Espanjassakin on saatu hyviä tuloksia aikaan, kun opetusta on tarkasteltu ja parannettu.
Toinen merkittävä parannus olisi Kiisken mukaan valvonnan tehostaminen. Kun liikkuvan poliisin resursseja on leikattu, Kiiski ehdottaa tilalle automaattivalvonnan, eli peltipoliisien merkittävää lisäystä.
Automaattivalvontaa vain selkeästi lisää!
Ongelmakohdat ovat siis hyvin tiedossa, mutta lääkkeiksi esitetyistä keinoista toinen vaikuttaa tilastoihin hyvin hitaasti ja toinen ei vaikuta autokantaan, tiestön kuntoon, alkoholiin ja itsemurhiin. Sairaskohtausten määräänkään se ei vaikuta, mutta teoriassa se voi hiukan vaikuttaa sairaskohtauksen saaneen aiheuttaman onnettomuuden seurauksiin. Kameravalvonnan lisäyksen vaikutus asenteisiinkin on varsin hatara peruste liikenneturvallisuuden parantamisessa.
Kuukeri:
Aivan inhimillisiä tapahtumia ovat kaikki mainitsemasi, jonka tyyppisiä juttuja sattuu todennäköisesti käytännössä kaikille kuljettajille. Ilman viittausta sinuun, keskusteluihin tuntuu silti kasautuvan porukkaa, joille ei virheitä satu tai ei ole tarvetta omaa suoritustaan parantaa. Ainoa keino vaikuttaa asiaan on vastuun ottaminen omista teoistaan ja siksi tähänkin asiaan tartuin. Pahoittelen, jos kohdallasi epäily vastuun kohdentumisesta meni väärään osoitteeseen. Ja vaikka ei olisi mennytkään, en minä tunnustusta kaipaa. Merkitystä on vain sillä, että on rehellinen itselleen.
Mielestäni on merkillistä olla rehellinen muillekin.
Tunnustuksen antamiseksi ei tarvita tunnustuksen kaipuuta.
Kimmo Kiisken kommentit pistivät miettimään, että mitä tarvitsee päästäkseen liikenneneuvokseksi...?
...Ajokortti?
NHB:
Lähtötaso on aika olennainen tekijä. "Keskimääräinen kehitys" ei kerro mitään turvallisuuden tasosta sinänsä, jos lähtötaso on surkea.
Aaaaa.... Siis kavereita täytyy löytyä korkeilta paikoilta. Kiitooos.
Nasta:
Onhan se taloudellinen ongelma, jos ihmiset tekevät 35 vuotisen työuran ja elävät 90-vuotiaiksi eli ovat yli 50 vuotta muiden elätettävänä. Mutta ei tuo ole ikääntymisongelma sinänsä, vaan yhteiskunnan päätöksenteko-ongelma. Konstit on olemassa, mutta tahtoa niiden toteutukseen ei missään EU-maassa tai USA:ssa vielä ole kun velkaakin saa.
Terveydenhuollon osalta kyse on mainiosta lobbauksesta lisärahan saamiseksi alan toimijoille. On tutkittu tosiasia, että terveydenhuoltokustannusten kannalta ei ole suurta eroa miten vanhoiksi ihmiset elävät. Ihmisten viimeiset 2-3 elinvuotta ovat terveydenhuoltojärjestelmälle kalliita, elivät ihmiset sitten keskimäärin 70-vuotiaiksi tai 90-vuotiaiksi. Suomessa tietysti julkisten varojen osalta eroa tekee se, että ikäihmiset ovat pääosin julkisen terveydenhuollon varassa kun taas työikäisillä on useimmilla työterveyshuolto ja vakuutuksia.
Jospa välillä palattaisiin tästä satujen mörkömaailmasta karuun todellisuuteen. Tilastokeskus julkaisi juuri viime kuun liikenneonnettomuustilastot ja niiden perusteella ollaan taas tänäkin vuonna tekemässä uutta hienoa ennätystä liikennekuolemien määrässä kuten jo niin monena vuotena peräkkäin 2010-luvulla on tehty. Alkuvuoden tilastojen valossa tänä vuonna saatetaan alittaa jopa maaginen 200 hengen raja eli kymmenessä vuodessa liikennekuolemien määrä on Suomessa lähes puolitettu vuoden 2004 375:stä.
http://tilastokeskus.fi/til/ton/2014/04/ton_2014_04_2014-05-22_tau_003_fi.html
Ajattelija2013:
Toki hyvääkin voidaan parantaa. Tästä on esimerkkinä Ruotsi. Kun katsotaan miten autossa matkaavien (huom. näkökulma)turvallisuus on Euroopassa parantunut vuosina 2001 -2012 on Ruotsi kärjessä ja Suomi 17.
Entä mikä on nähty selityksenä Ruotsin menestykselle: Sweden: safer cars, better infrastructure, lower speeds
http://etsc.eu/wp-content/uploads/pin_flash_27_v2.pdf
Ruotsissa autokanta on parantunut. Vuonna 2013 teillä liikkuvista autoista oli puolet viiden tähden autoja.
Infrastruktuurin kannalta olennainen turvallisuustekijä on ollut se, että teille on tullut keskikaiteita (keskivaijereita). Vuonna 2013 keskikaiteita oli 75%:ssa teitä, joiden rajoitus on 90 km/h tai enemmän
Kolmas merkittävä tekijä on se, että ajonopeudet ovat alentuneet. Vuoden 2008 jälkeen nopeusrajoituksia on alennettu hyvin monilla teillä. Keskikaiteettomilla teillä entiset 90 km/h rajoitukset on alennettu 80 km/h:iin, 110 km/h:n rajoituksia on alennettu 100 km/h:iin ja taajamissa rajoitukset ovat alentuneet. Myös nopeuksien automaattivalvonta on lisääntynyt.
Joo, no itselleni riittää nykyisetkin kuololuvut.
Ainahan voi parantaa jos sitä haluaa. Reilu 200 ruumista vuodessa ei ole oikeastaan mitään, kun verrataan, missä muualla ja mihin jengiä kuolee.
Ei lisää pönttöjä, kaiteita tai vaijereita, eikä alhaisempia nopeuksia.
Antaa ruottalaisten pyrkiä siihen kuolemien nollatoleranssiinsa. Ollaanko me jotain apinoita, joiden on aina pakko tehdä niinkuin muutkin? Onko tämä joku helvetillinen ongelma enää oikeasti?
Kuukeri:
No joo...
Jos nyt sitten ollaa johdonmukaisia niin ei kai sitten ole myöskään mitään järkeä siinäkään, että autokantaa uudistettaisiin turvallisemmaksi.
Eikä järkeä siinäkään, että poliisin aikaa kulutetaan rattijuoppouspuhallutuksiin - varsinkaan, kun vuonna 2013 ei yksikään sivullinen kuollut rattijuopon uhrina
Rattijuopot tappavat lähinnä itsensä ja jonkin verran kyytiin nousseita, joten voitaishan ajatella, että näin jopa rattijuoppoja saadaan vähemmäksi.
Näinkö olisi hyvä?
Entä sitten liikenteessä loukkaantuneet? Virallisen tilaston mukaan heitä on ollut noin 8000 vuodessa. Sama tilasto kertoo, että tilaston "peittävyys" on noin 20%. eli oikeampi luku on 40 000 luokkaa. Mitäpä näistä?
Entä paranisiko liikenteen sujuvuus ja olisiko kivempi liikkua, kun siellä pyörisi enemmän ylinopeuskuskeja ja vaikkapa vielä lisäksi enemmän känniläisiä?