Nyt kun pimeää taas piisaa, tulee esiin itselleni vaikea ongelma eli pimeällä ajaessa vastaantulevien ja perässä tulevien, pitkiä käyttävien ajoneuvojen valot, jotka koen viiltävänä kipuna päässäni. Myös katuvalot tekevät samaa, mutta sitä ongelmaa voin lievittää aurinkolipalla ja istumalla niiden kohdalla mahdollisimman suorana.
Polaroidit laitoin silmille, mutta ei niistäkään kummoista apua ole.
Kyllähän autojen valojen suuntaukset pitäisi olla katsastusten ansiosta OK. Ilmeisesti olen sitten vaan yliherkkä. Ongelma on pahempi silloin, kun olen stressaantunut.
Välillä laitan simmut kiinni, välillä katson oikealle, välillä suojaan silmiäni vasemmalla kädelläni, mutta kaikkihan noi keinot on huonoja.
Onko teillä muilla sama ongelma?
Miten suojaudutte valoärsykkeiltä?
http://www.iltalehti.fi/autot/2014092518648958_au.shtml
2. "Miten suojaudutte valoärsykkeiltä?"
Silmiä siristämällä tai laskemalla "aurinkolipan" alas. Takaa tuleva valo kait näkyy vain taustapeilissä, tai pääasiallisesti siinä. Mitään aurinkolaseja ei uskalla käyttää, ainakin jos pitää varoa kevyttä liikennettä.
3. Säkkipimeällä kun kävelee tai pyöräilee, ei ole kovin hauskaa se että kohtaavat autoilijat eivät vaihda lähivaloille, häikäisyvaikutus on tällöin melkoinen. Tämmöinen piittaamattomuus on aika yleistä, poliisi voisi valvoa tätä sen sijaan että kyttäisi fillareiden vilkkuvaloja.
Ei autoille ole pyörien valot uhka, mutta kävelijöille ainakin on. Kerrankin koirankusetusreissulla sokaistuin kun pösilöukko tuli kohti ja valona oli jokin aivan liian tehokas lamppu niihin olosuhteisiin eli Helsingissä oltiin ja paljon kävelijöitä ympärillä. Vilkkuvana valo ois ollut vieläkin veemäisempi.
Omassa pyörässäni ei ole valoa. En ole edes tarvinnut koko fillaria moneen vuoteen, että en osaa niistä enempää sanoa...
Aurinkolippa ei auta yhtään mitään, koska se on liian korkealla vastaantulevien ajovaloihin nähden. Hermothan siinä menis muutenkin jos aina vastaantulevan takia pitäisi lippaa vääntää eteen ja sitten pois ja sitten taas eteen jne.
Oma keissini koskee kutostiellä ajamista. Ei siellä pimeällä pyöräilijät tai kävelijät liiku. Siellä ajaessa aurinkolasit ei vaaranna ketään.
Siristely. Koitin tietysti sitäkin mutta tee sitä pari tuntia putkeen... Eikä se edes auta.
Derrick:
Miksi poliisin pitäisi valvoa täysin laillista toimintaa? Kuinkahan tuo valvonta tulisi suorittaa ja vähentäisikö se häikäistymistä? Vai olisiko parempi vain kääntää katse pois vastaantulevien valoista?
Kuukeri:
Ei läheskään noin paha ongelma. Luulen, että asiasta kannattaisi keskustella lääkärin kanssa.
Valoärsytykseltä suojaudun mm. aurinkolipalla ja ajamalla mahdollisimman pitkään kaukovaloilla. Kohdattaessa voi ajaa hyvinkin lähelle kaukovaloilla, kunhan molemmat niitä käyttää. Vaihtamalla liian aikaisin lyhyille alkaa vastaantulijan kaukovalot häikäistä. Ylipäätään vastaantulijoiden häikäisy ei ole se, mikä ärsyttää. Hankalampaa on hämärän aika, jolloin taivas on vaalea, mutta maasto pimeä. Ei se tietenkään häikäise, mutta aiheuttaa erikoisia hankalasti kuvailtavia tuntemuksia. Huimaus ja väsyminen ehkä ovat jotain suuntaa antavia määritelmiä.
Työpäivän jälkeen iltahämärässä punaiset valot ovat ehkä eniten ärsyttävin asia. Liikennevaloissa toivoisi, että autoa ei pidettäisi paikoillaan jalkajarrulla. Autossani on osa kojelaudan valaistuksesta kirkkaampia silloin, kuin ajovalot ei ole kytketty päälle (lähivalot palavat, mutta kaukovaloja ei saa päälle). Hämärässä tämä punainen valaistuskin ärsyttää, jolloin tulee käännettyä ajovalot päälle. Olen säätänyt kojelaudan valaistuksen niin himmeäksi, että hämärässä kello ja lämpömittari häviää käytännössä näkyvistä, kunnes jälleen pimeämmässä alkaa taas erottua. En hämärän takia, vaan siksi, että mahdollisimman himmeä valaistus pimeässä on miellyttävä. Hämärän takia en viitsi valaistusta erikseen säätää, kun nuppi on ratin takana kojelaudan alareunassa katveessa.
Derrick:
Tuskin se autoilijoille varsinainen uhka on. Itse kuitenkaan en voi käsittää niitä, joiden fysiikka kestää ajaa strobot keulassa enkä voi käsittää sitä, miksi joku tasaisen valon sijaan ajaa mielummin vilkkuvalolla. Ehkä jos vilkku on niin heikkotehoinen, ettei se valaise yhtään, siitä ei haittaa ole. Mutta miksi ei laittaisi pyörään valaisinta, jolla myös näkisi eikä vain näkyisi. Johan valopylväiden välissä on niin hämärää, että omaa valoa kaipaa. Puskien yms. aiheuttamista katveista, viallisista tai muuten vain puutteellisista/puuttuvista katuvaloista puhumattakaan.
Ei pyöräilijöiden ratsioita silti vilkkujen takia pidetä, vaan ninjojen takia. Samalla toki pysäytetään kaikki, joilla ei ole lain vaatimaa valoa pyörässä mikä on täysin ok. Eri asia on se, mistä sakkoja tarvii kirjoitella. Esim. viime talvena erään otsalamppua käyttäneen pyöräiljän saama sakko oli mielestäni tarpeeton ylilyönti poliisilta.
FARwd:
Derricin kommentissa tällä hetkellä lukee kävelee tai pyöräilee ja pyörän kohtaaminen pitkillä on laitonta. Tuon ongelman voi välttää käyttämällä kelvollista valaisinta pyörässä. Itselläni on ledi, jossa maksimitehoksi ilmoitetaan n. 700 lumenia. Himmein asetus on muistaakseni n. 200 lumenia, enkä muista, milloin joku olisi ajanut pitkillä vastaan. Taitaa olla jostain ajalta, jolloin poljin dynamovalon kanssa. Enää en sellaisella suostuisi ajamaan, joten ongelma on osaltani ratkennut.
Jalankulkijana on helppo kääntää katse maahan tai sivuun, joten ongelmaksi en ole tätä asiaa kokenut.
Derrick:
Fillareiden vilkkuvalot ovat vaarallisia siksi, että ne keskittävät huomion itseensä ja valottomat / heijastimettomat pyöräilijät ja jalankulkijat jäävät silloin huomaamatta.
Ongelma lähtee siis siitä, että vain osa jalankulkijoistakäytää heijastinta ja vain osalla pyöräilijöistä on valot.
Heijastimella varustautuneet jalankulkijat ja normaaleilla valoilla varustetut pyörät havaitsee helposti, mutta ne pimeät ovat sitten se ongelma, joiden havaitseminen on todella vaikeaa, jos jollain pyöräilijällä on se vilkkuva ledi, joka vie silmän huomion.
Noiden pimeiden kulkijoiden vuoksi on joskus pakko kohdata pyöräilijät ja jalankulkijat pitkillä valoilla.
Kuukeri:
Ei kuulosta kyllä laisinkaan tutulta. Itse menisin tuossa tilanteessa pikaisesti silmälääkärille.
Herbert:
Olen kokeillut noita vilkkumoodeja, enkä ole havainnutsen kummempaa rasitusta. Idea sinänsä on ihan selkeä. Nähdyksi tuleminen riittää ja vilkkumoodissa se on varmistettu vähäisellä pattereiden kulutuksella.
maavara:
Ehkä tuossa on joku ajatus takana, mutta vaarallisia eivät ole ne, jotka näkyvät. Pimeässä ilman valoja tai heijastimia liikkuva näkyy aina huonosti riippumatta siitä, millaisia valoja muilla pyöräilijöillä on.
NHB:
Kirjoitinkin, että ongelma lähtee siitä, että vain osa jalankulkijoista käyttää heijastinta ja vain osalla pyöräilijöistä on valot.
Ihmisen silmä reagoi valon määrään, pupilli laajenee hämärässä ja kirkkaan valon kohdatessaan supistuu.
Kirkas välkkyvä valo supistaa tuota pupillia, silä sen laajeneminen on sen verran hidasta, ettei se ehdi laajeta välähdysten välissä.
Vilkkuva valo estää siten havaitsemasta taustalla olevia valottomia ja heijastimettomia kulkijoita.
Kyllä tässä on tosiaan viisainta käydä lekurin pakeilla...
Tuli sellainenkin homma vielä mieleen, että omassa autossani penkki on 20-30 senttiä alempana kuin henkilöautoissa nykyään. Katumaastureihin eroa on tietysti vielä enemmän.
Ehkäpä korkeampien autojen valot on suunnattu siten, ettei samanlaisille autoille aiheutuisi ongelmia ja matalampia autoja ei ole huomioitu?
Vai onko kaikille autoille valokuvion sallitut "maksimimitat" ja kulmat samat?
NHB:
Tuohan se idea on, itse vain en pidä koko ajatusta hyvänä. Jos pyöräilee vähän, paristojen kustannus on teholtaan kaupunkikäyttöön riittävissä valaisimissa olematon. Jos pyöräilee paljon, kannattaa käyttää akkuja. Huono kompromissi on mielestäni ajaa ilman valoa, jolla myös näkee. Toki varovasti ajaen huonollakin valolla pärjää, mutta miksi tehdä pyöräilystä ikävämpää kuin se oikeasti on.
Kuukeri:
Monissa pakettiautoissa on valot 20-30 cm korkeammalla kuin henkilöautoissa, eikä ne minusta käytännössä enempää häikäise. Liian ylös suunnatut valot on eri asia, mutta niitä on kuitenkin aika pieni osa kokonaisuudesta. Lähivalon keilan muoto on ilmeisesti sellainen, että umpion korkeus ei ole vastaantulijan kannalta merkittävä. Tilanne voi olla toinen tiiviissä jonossa ajettaessa, jolloin valokeilan vähemmän rajattu osa paistaa edessä ajavan peiliin.
En tiedä, mitä säännöt sanoo valojen suuntauksesta. Laki muistaakseni antaa jonkin aleneman minimivaatimuksen, mutta valaisimien ohjearvot vaihtelevat jonkin verran. Omissa autoissani on ollut ainakin luvut 1% ja 1,3%, vaikka keulan korkeus on käytännössä ollut sama eli ihan tavallisen henkilöauton keula.