Poimintoja sanomalehdistä, Osa II

1844 kommenttia
1373840424362
  • Oho, poliisin ote alkaa tiukentua.

      
  • 740 GLE:

    Toinen tärkeä tekijä on, että ison vakuutusyhtiön kannalta keskiarvo on riittävä tieto, mutta yksittäisen kuljettajan paluuta ehjänä kotiin keskiarvo ei paljoa auta.




    Varsinkaan, kun 90% kolariin joutuneista pitää itseään keskimääräistä parempana kuskina.



      
  • Herbert:


    Varsinkaan, kun 90% kolariin joutuneista pitää itseään keskimääräistä parempana kuskina.




    Mistä kolareista puhut ja mihin perustat väitteesi? Kuolonkolarien osalta noin ei ainakaan ole.

      
  • On ymmärrettävää, että kuolonkolarien osalta ei haastattelua aina voida tehdä. Siksi kyseessä lienee lievemmät onnettomuudet.



    Perustan väitteeni autokoulun oppikirjassa olevaan mainintaan asiasta. Sen mukaan 90% kolariin joutuneista kuskeita tosiaan pitää itseään keskimääräistä parempana ja keskimääräistä paremmin sääntöjä noudattavana. 95% on sitä mieltä, ettei heidän ajotaitoansa ole mahdollista jatkokoulutuksella parantaa. 82% on sitä mieltä, että kolarin syy oli vastapuolessa ja heidän kurittomuuteen on syytä puuttua nykyistä tiukemmin. 53% on sitä mieltä, että mitään ei ole tehtävissä seuraavan kolarin ehkäisemiseksi.



    Toki tämä on jo vanha tulos ja koska kyseessä on yleisesti tiedetty asia, osataan vastaavaan kysymykseen todennäköisesti suhtautua hiukan aiempaa kriittisemmin. Jos siis vastaava kysely tehtäisiin nyt, olisi prosentit hiukan järkevämpiä.



    Muistaakseni googlella löytyy tarkempaa tietoa ko. selvityksestä.

      
  • Herbert:

    On ymmärrettävää, että kuolonkolarien osalta ei haastattelua aina voida tehdä. Siksi kyseessä lienee lievemmät onnettomuudet.




    Olet muuten aivan oikeassa! On siis tehty, jokin kyselytutkimus onnettomuuten joutuneille kuljettajille?



      
  • Herbert:

    740 GLE:
    vakuutusyhtiön kannalta keskiarvo on riittävä tieto, mutta yksittäisen kuljettajan paluuta ehjänä kotiin keskiarvo ei paljoa auta.

    Varsinkaan, kun 90% kolariin joutuneista pitää itseään keskimääräistä parempana kuskina.


    Nyt menivät vähän asiat sekaisin.



    Vakuutusyhtiön riskin arvioinnissa keskiarvoistaminen on aika oikea lähtökohta. Jos keskimääräisten kuljettajien keskimääräinen riski on oikealla kertoimella mukana vakuutusmaksussa, tilastotappiot häviävät kohinaan.



    Yksittäinen kuljettaja ei voi silti pienentää omaa riskiään hakeutumalla johonkin vakuutusyhtiön turvalliseksi luokittelemaan demografiaan, vaikkapa ostamalla turvalliseksi luokitellun ajokin. Ei Teuvon ajotapa sillä yhtään parane.



    Turvallisuus on kuin rispekti, sitä ei voi ostaa, vaan se pitää ansaita.



    Se on sitten eri asia, että:

    - kuljettajien käsitys omasta ajotaidosta ei ole välttämättä realistinen

    - suurin osa kuljettajista todella saattaa olla keskimääräistä parempia

      
  • 740 GLE:

    Yksittäinen kuljettaja ei voi silti pienentää omaa riskiään hakeutumalla johonkin vakuutusyhtiön turvalliseksi luokittelemaan demografiaan, vaikkapa ostamalla turvalliseksi luokitellun ajokin. Ei Teuvon ajotapa sillä yhtään parane.




    Teuvon ajotapa ei ehkä parane, mutta Anglian vaihtaminen Sierraan silti pienentää onnettomuusriskiä ja nimenomaan edellyttäen, että ajotapa ei muutu. Tietysti suorituskykyisempi ja muutenkin ominaisuuksiltaan kehittyneempi, myös turvallisempi auto Teuvon näpeissä voi tehdä pahaakin jälkeä, mutta jätetään nuo spekulaatiot nyt sivuun.



    Ja koska vakuutusyhtiöt kannustavat kuljettajia vähentämään ylinopeuden aiheuttaman riskin osuutta ajamisessa, vaikuttaa se kaikilla kuljettajilla samaan suuntaan.

      
  • Herbert:


    Teuvon ajotapa ei ehkä parane, mutta Anglian vaihtaminen Sierraan silti pienentää onnettomuusriskiä ja nimenomaan edellyttäen, että ajotapa ei muutu.




    Akik:n näkemys asiaan on, että Anglian vaihto Sierraan ei pienennä onnettomuusriskiä eikä liioin lievennä onnettomuuden seurauksia. Ei edes silloin, kun Sierran vaihtaa 2000-luvun Mondeoon.

      
  • AkiK muistaakseni puhui autojen tuhovoimasta vastapuolta kohtaan. En kuitenkaan ole kaikkia keskusteluja seurannut, joten jotain on saattanut minulta mennä ohi. AkiK varmaan jossain välissä täsmentää tätäkin asiaa.

      
  • Herbert:

    AkiK muistaakseni puhui autojen tuhovoimasta vastapuolta kohtaan. En kuitenkaan ole kaikkia keskusteluja seurannut, joten jotain on saattanut minulta mennä ohi. AkiK varmaan jossain välissä täsmentää tätäkin asiaa.




    Akik:



    "Ajonhallintajärjestelmää lukuun ottamatta päätienopeuksissa ei ole tapahtunut mitään kovin merkittävää, odottelen että muut varsinaiset turvajärjestelmät yleistyvät".




    Akik oli siis sitä mieltä, että turvavyön keksimisen jälkeen autojen turvallisuudessa ei ole tapahtunut mitään merkittävää, "kun puhutaan päätienopeuksista". Kommentti oli vastaveto siihen, kun väitin autojen parantuneen turvallisuuden vähentäneen henkilövahinkoja ja liikennekuolemia.

      
  • Kouluesimerkki siitä, kuinka toimittajan käsissä asia muuttuu.



    Yle: "Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vain neljä prosenttia suomalaisista noudattaa enää nopeusrajoituksia."



    Totuus on kuitenkin se, että 4% kuljettajista ilmoittaa noudattavansa rajoituksia.



    http://yle.fi/uutiset/kaasujalka_painaa_liikaa_yha_useammin/6288429

      
  • "Kaasujalka painaa liikaa yhä useammin"



    Sitä saa mitä tilaa.

      
  • Herbert:

    Kouluesimerkki siitä, kuinka toimittajan käsissä asia muuttuu.

    Yle: "Liikenneturvan tutkimuksen mukaan vain neljä prosenttia suomalaisista noudattaa enää nopeusrajoituksia."

    Totuus on kuitenkin se, että 4% kuljettajista ilmoittaa noudattavansa rajoituksia.

    http://yle.fi/uutiset/kaasujalka_painaa_liikaa_yha_useammin/6288429




    Niin, mikä tuossa nyt sitten niin kamalasti muuttui, että asia piti esiin nostaa?



    Sekö, että rajoituksia rikkovia on vieläkin enemmän, kun oikeasti 4% kuljettajista vain luulee noudattavansa rajoituksia?

      
  • Uutisoidaan ylinopeuksien lisääntymisestä vedoten tutkimustulokseen, vaikka tutkimuksessa ei ylinopeuksien määrään otettu kantaa. Näistä sitten kansa lähdekritiikin puuttuessa saa mitä erilaisimpia käsityksiä ylinopeuksiin liittyen, kuten tälläkin palstalla olemme havainneet.

      
  • Herbert:

    Uutisoidaan ylinopeuksien lisääntymisestä vedoten tutkimustulokseen, vaikka tutkimuksessa ei ylinopeuksien määrään otettu kantaa. Näistä sitten kansa lähdekritiikin puuttuessa saa mitä erilaisimpia käsityksiä ylinopeuksiin liittyen, kuten tälläkin palstalla olemme havainneet.




    Jos entistä harvempi ilmoittaa noudattavansa rajoitusta, niin eikö se sitten tarkoitakaan sitä, että entistä useampi rikkoo rajoituksia = ajaa ylinopeutta?

      
  • Ei. Se tarkoittaa sitä, että entistä harvempi ilmoittaa noudattavansa rajoitusta.

      
  • Herbert:

    Ei. Se tarkoittaa sitä, että entistä harvempi ilmoittaa noudattavansa rajoitusta.




    Jos entistä useampi ilmoittaa rikkovansa rajoituksia, niin eikö sekään tarkoita sitä, että entistä useampi ajaa ylinopeutta?

      
  • Jos nyt kuitenkin pysytään saivartelun sijaan siinä, mikä asiassa on olennaista. Aiemmassa kyselyssä oli n. 10% ilmoittanut noudattavansa rajoituksia. Siis 90% rikkoi rajoituksia enemmän tai vähemmän, useammin tai harvemmin. Nyt luvut olivat 4 ja 96. Tästä oli tehty johtopäätös, että yhä useampi ajaa ylinopeutta.



    Ensinnäkin, en usko löytyvän kokonaiseen prosenttiin yltävää lukumäärää kuljettajia, jotka aina noudattavat rajoituksia. Kysely kertoo siis ihmisten omasta käsityksestä ajotavoistaan, ei todellisista nopeuksista. Aivan kuten hiljattain mainitsemani kysely kolarissa olleiden käsityksesta omasta ajotaidostaan. Jostain syystä toimittajilta löytyy itsekritiikkiä sen verran, etteivät kirjoittele positiivisia uutisia kuljettajien ajotaidosta. Mutta kun nopeudesta löytyy negatiiviselta kuulostava tulos, johan se päätyy lehteen, kaiken lisäksi vääristyneenä.



    Toisekseen, ylinopeuksista puhuttaessa olennaisempaa on se, kuinka usein ja kuinka paljon rajoitukset ylitetään. Ei se, että osa, todennäköisesti harvoin ja vähän ylittävät, joko kertovat ajotavastaan aiempaa rehellisemmin tai sitten rajoitusten mukaan ajavat syyllistyvät nykyään satunnaisesti pieniin ylityksiin. Uutinen ei tähän puuttunut poislukien mainita suurimpien ylitysten vähenemisestä. Ei kai olisi ollut mitään näyttävää uutisoitavaa.

      
  • Herbert:

    Jos nyt kuitenkin pysytään saivartelun sijaan siinä, mikä asiassa on olennaista.




    Tarkoitus ei suinkaan ollut saivarrella. Ihmettelin vain, että mistä kenkä puristi.



    Herbert:


    Aiemmassa kyselyssä oli n. 10% ilmoittanut noudattavansa rajoituksia. Siis 90% rikkoi rajoituksia enemmän tai vähemmän, useammin tai harvemmin. Nyt luvut olivat 4 ja 96. Tästä oli tehty johtopäätös, että yhä useampi ajaa ylinopeutta.




    Jos uskoo tutkimukseen vastanneita ja tutkimukseen, niin näinhän asia tosiaan on, että yhä useampi ajaa ylinopeutta.



    Herbert:


    Ensinnäkin, en usko löytyvän kokonaiseen prosenttiin yltävää lukumäärää kuljettajia, jotka aina noudattavat rajoituksia.




    En ole itse muodostanut kantaa tähän asiaan, mutta ainakin tällä palstalla aika moni on väittänyt aina noudattavansa rajoituksia, mikä on prosenteissa moninkertainen, mitä Liikenneturhan huuhaa tutkimuksessa.



    Herbert:


    Kysely kertoo siis ihmisten omasta käsityksestä ajotavoistaan, ei todellisista nopeuksista. Aivan kuten hiljattain mainitsemani kysely kolarissa olleiden käsityksesta omasta ajotaidostaan. Jostain syystä toimittajilta löytyy itsekritiikkiä sen verran, etteivät kirjoittele positiivisia uutisia kuljettajien ajotaidosta. Mutta kun nopeudesta löytyy negatiiviselta kuulostava tulos, johan se päätyy lehteen, kaiken lisäksi vääristyneenä.




    Suora lainaus Liikenneturhan tutkimuksesta:



    "Aiempiin vuosiin verrattuna ylinopeudella ajaminen on muutoinkin lisääntynyt."



    Herbert:


    Toisekseen, ylinopeuksista puhuttaessa olennaisempaa on se, kuinka usein ja kuinka paljon rajoitukset ylitetään.




    Väärin. Olennaisempaa on se, että missä ja minkälaisissa olosuhteissa ylinopeutta ajetaan.

      
  • Jos 90% kuljettajista ajaa ylinopeutta, pitäisikö asia ratkaista valvontaa ja rangaistuksia tiukentamalla? Vai pitäisikö tehdä se johtopäätös, että "kansanvalta" ei toimi, kun nopeusrajoitukset näin huonosti vastaavat kansalaisten käsityksiä sopivista nopeuksista?



    Jos ihmisiltä kysellään, he pitävät nykyisiä rajoituksia sopivina, koska "maanteillähän liikkuu kaikenlaisia kuljettajia". Autoa ajaessaan he ylittävät nopeusrajoituksia, koska he katsovat niiden olevan tarpeen vain näille kaikenlaisille kuljettajille eli heitä itseään huonommille. He ajattelevat itse olevansa parempia kuskeja, joten he uskovat pystyvänsä ylittämään rajoituksia turvallisesti. Kyselyissä he eivät tätä kehtaa sanoa, eikä sitä taideta kysyäkään.



      
  • Quu...:

    Yli 1000000 km reilusti ajaneena hyvin harvoin olen tavannut turhaan laitetun nopeusrajoituksen.


    En ole ajanut suurinta osaa miljoonastani A, B, C ja CE luokissa reilusti, vaan tilanteen mukaan.



    Turhia rajoituksia minäkin olen nähnyt erittäin harvoin. Muilla kuin liikenneturvallsuusperusteilla valittuja numeroita näkee rajoituksissa sen sijaan paljonkin

      
  • Opelixi:

    Herbert:
    Aiemmassa kyselyssä oli n. 10% ilmoittanut noudattavansa rajoituksia. Siis 90% rikkoi rajoituksia enemmän tai vähemmän, useammin tai harvemmin. Nyt luvut olivat 4 ja 96. Tästä oli tehty johtopäätös, että yhä useampi ajaa ylinopeutta.

    Jos uskoo tutkimukseen vastanneita ja tutkimukseen, niin näinhän asia tosiaan on, että yhä useampi ajaa ylinopeutta.


    Siinä on aika iso "jos".



    Haastattelututkimuksissa on kysymysten asettelun ja tulkinnan lisäksi vastaajien arvoihin ja asiantuntemukseen liittyvä epävarmuustekijä.



    Parhaan tietonsa mukaan vastaavankin tieto saattaa olla vajavaista myös niillä 90% kolarikuskeista, jotka ovat mielestään keskimääräistä parempia kuljettajia.



    Sen lisäksi vastaajilla on taipumus hieman kaunistella vastauksiaan sen mukaan, minkä arvelevat sosiaalisesti hyväksyttäväksi. Kysyttäessä on helppoa myöntää olevansa hyvä kuljettaja, olipa se totta tai ei. Taitava tutkija pyrkii eliminoimaan tätä ilmiötä tarkistuskysymyksillä, mutta vaikeutena on niidenkin arvolataus.



    Tämän tutkimuksen pohjalta me emme siis tiedä kuinka moni ajoi ylinopeutta ennen ja kuinka moni ajaa nyt. Sen saa selville mittaamalla ajonopeuksia haastattelujen sijasta. Sen sijaan tiedämme entistä useamman myöntävän ajavansa ylinopeutta.



    Sitä emme tiedä, johtuuko tämä vaikkapa siitä, että aiemman tutkimuksen uutisoinnin huomattuaan entistä useampi uskaltaa myöntää ajavansa ylinopeutta "koska kaikki muutkin ajavat"?



    Herbert:


    Kysely kertoo siis ihmisten omasta käsityksestä ajotaidostaan


    Aivan, ja senkin tiedon vastaajien mielipiteestä saamme osin tutkijan ja vastaajien arvoilla filtteröitynä.

      
  • Opelixi:

    Herbert:

    Kysely kertoo siis ihmisten omasta käsityksestä ajotavoistaan, ei todellisista nopeuksista. Aivan kuten hiljattain mainitsemani kysely kolarissa olleiden käsityksesta omasta ajotaidostaan. Jostain syystä toimittajilta löytyy itsekritiikkiä sen verran, etteivät kirjoittele positiivisia uutisia kuljettajien ajotaidosta. Mutta kun nopeudesta löytyy negatiiviselta kuulostava tulos, johan se päätyy lehteen, kaiken lisäksi vääristyneenä.


    Suora lainaus Liikenneturhan tutkimuksesta:

    "Aiempiin vuosiin verrattuna ylinopeudella ajaminen on muutoinkin lisääntynyt."




    Luitko, mistä tuossa kohdassa oli kyse? Tulosta verrattiin aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Kyse ei siis ole ylinopeudella ajamisesta, vaan kuljettajien käsityksistä omista nopeuksistaan.



    Sen sijaan, että julistettaisiin populistisia uutisia ylinopeuksien määristä, voisi pohtia tuloksen verrannoliisuttaa todellisuuteen ja siihen, mikä aiheuttaa muutoksen ihmisten käsityksissä. Itse veikkaan, että viime vuosina lisääntynyt kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen tiukentaminen on saanut ihmiset pohtimaan aiempaa enemmän nopeuksiaan. Ennen tavanomaista 10% ylinopeutta ei ehkä mielletty ylinopeudeksi yhtä herkästi kuin nykyään, jolloin ainakin kameran kohdalla joutuu tämän takia hidastamaan.





    Olennaisempaa on se, että missä ja minkälaisissa olosuhteissa ylinopeutta ajetaan.




    Tietysti tuokin on merkityksellistä, mutta kovin vaikeasti vertailukelpoisella tavalla mitattavissa. Nythän oli kyse ylinopeuksien lisääntymisestä ja uutinen revittiin nollatoleranssiporukan puolittumisesta.



    Jos uskoo tutkimukseen vastanneita ja tutkimukseen, niin näinhän asia tosiaan on, että yhä useampi ajaa ylinopeutta.




    Kuten Volvomies totesi, tuo on aikamoista jossittelua ja minusta lisäksi tarpeetonta. Yhtä paljon on syytä uskoa tähän tutkimukseen vastanneita kuin kolarin ajaneiden vastauksia.



    Tutkimukseen sinänsä uskon. Täytyy vain pitää mielessä, että siinä selvitettiin kuljettajien käsitystä omista nopeuksista. Ei todellisia ajonopeuksia.



    Näissä kyselytutmimuksissa on yleensa sama ongelma. Milloinkaan en ole nähnyt, että tutkimus käsittelisi sitä, millaiseen tietoon tai muuhun vastaavaan asiaan vastaajien mielipiteet perustuvat, eikä pohdita vastausten todenperäisyyttä tai käyttökelpoisuutta.

      
  • Herbert:

    Opelixi:

    Suora lainaus Liikenneturhan tutkimuksesta:

    "Aiempiin vuosiin verrattuna ylinopeudella ajaminen on muutoinkin lisääntynyt."


    Luitko, mistä tuossa kohdassa oli kyse? Tulosta verrattiin aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Kyse ei siis ole ylinopeudella ajamisesta, vaan kuljettajien käsityksistä omista nopeuksistaan.




    Luin. Tiedän kyllä mihin väittämä perustuu, mutta se ei posita sitä etteikö lause olisi väärin perustein kirjoitettu.



    Herbert:


    Itse veikkaan, että viime vuosina lisääntynyt kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen tiukentaminen on saanut ihmiset pohtimaan aiempaa enemmän nopeuksiaan. Ennen tavanomaista 10% ylinopeutta ei ehkä mielletty ylinopeudeksi yhtä herkästi kuin nykyään, jolloin ainakin kameran kohdalla joutuu tämän takia hidastamaan.




    Itse veikkaan, että rajoitusten alentaminen on ajanut siihen, että rajoituksia rikotaan.



    Herbert:


    Olennaisempaa on se, että missä ja minkälaisissa olosuhteissa ylinopeutta ajetaan.


    Tietysti tuokin on merkityksellistä, mutta kovin vaikeasti vertailukelpoisella tavalla mitattavissa.




    Mittauksen vaikeudella ei taasen ole mitään merkitystä siihen, että mikä on olennaista ja mikä ei ylinopeuksista puhuttaessa.



    Se, että joku ajaa päivittäin ylinopeutta moottoritiellä ei ole lähellekään sama asia, kuin jonkun ylinopeus huonoissa olosuhteissa kaksikaistaisilla teillä jne.



    Herbert:


    Nythän oli kyse ylinopeuksien lisääntymisestä ja uutinen revittiin nollatoleranssiporukan puolittumisesta.




    Eiköhän ihan vastaavia uutisia revitä päinvastaisistakin asioista. Vastahan täällä esiteltiin harhaanjohtavia väittämiä ylinopeuden ja liian suuren tilannenopeuden olemassaolosta kuolonkolarien taustalla.



    Herbert:


    Jos uskoo tutkimukseen vastanneita ja tutkimukseen, niin näinhän asia tosiaan on, että yhä useampi ajaa ylinopeutta.


    Kuten Volvomies totesi, tuo on aikamoista jossittelua ja minusta lisäksi tarpeetonta. Yhtä paljon on syytä uskoa tähän tutkimukseen vastanneita kuin kolarin ajaneiden vastauksia.




    Missään vaiheessahan en ole itse väittänyt uskovani kyseistä tutkimusta. Minä arkistoisin tuon tutkimuksen mappi Ööhön aivan kuten kaikki muutkin Liikenneturhan julkaisut.

      
  • Opelixi:

    Herbert:
    Opelixi:

    Suora lainaus Liikenneturhan tutkimuksesta:
    "Aiempiin vuosiin verrattuna ylinopeudella ajaminen on muutoinkin lisääntynyt."

    Luitko, mistä tuossa kohdassa oli kyse? Tulosta verrattiin aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Kyse ei siis ole ylinopeudella ajamisesta, vaan kuljettajien käsityksistä omista nopeuksistaan.

    Luin. Tiedän kyllä mihin väittämä perustuu, mutta se ei posita sitä etteikö lause olisi väärin perustein kirjoitettu.


    Olemme ilmeisesti samaa mieltä siitä, että tuon tutkimuksen perusteella emme tiedä onko ylinopeudella ajaminen lisääntynyt vai ei.



    Herbert:

    Opelixi:
    Itse veikkaan, että viime vuosina lisääntynyt kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen tiukentaminen on saanut ihmiset pohtimaan aiempaa enemmän nopeuksiaan.

    Itse veikkaan, että rajoitusten alentaminen on ajanut siihen, että rajoituksia rikotaan.


    Sekä rajoitusten alentaminen että kameravalvonnan vuoksi ajonopeuksista tietoisuuden kasvaminen (oli jo aikakin) varmaan helpottavat oman ylinopeuden myöntämistä.



    Mutta tämä tutkimus ei tosiaankaan kerro sitä, miten tuo mielikuva suhtautuu todellisuuteen.

      
  • YLE-Uutiset



    Pyöräilijä: Liikenteen lainsuojaton



    Helsingin polkupyöräilijät (HePo) on huomannut, että pyöräilijän oikeusturva on olematon.



    Yhdistyksen puheenjohtajalla on omakohtaisia kokemuksia.



    - Muutamia vuosia sitten jäin auton alle. Autoilija todettiin syylliseksi ja vaadin hänelle rangaistusta. Hän ei saanut edes sakkoja, Janne Nurminen kertoo.



    Nurmisen mukaan seuraamuksia tulee vasta, mikäli pyöräilijä vammautuu tai kuolee.



    Yhdistys ajaa pyöräiljöille omaa liikennevakuutusta. Hinta voisi olla pieni, koska polkupyöräilijöiden aiheuttamat vammatkin ovat pieniä.



    -----------



    Joskus pienikin uutinen kertoo paljon. Tämä uutinen kertoi ainakin minulle koko tarinan. Nimittäin sen, millainen edellä mainitun puheenjohtajan arvomaailma on. Ehkä hänen kaltaisiaan on puolet suomalaista, mistäpä sen tiedän.



    Jos jotakin ihmistä kaivelee vielä vuosienkin päästä se, että oikeus ei määrännyt hänen kanssaan kolaroineelle toiselle ihmiselle edes sakkoja, vaikka hän vaati rangaistusta, millaisesta elämänfilosofiasta se kertoo?



    Miksi ihmeessä oikeuden pitäisi olla jokin kunnallinen kostopalvelu? "Vaadin rangaistusta" -tyyppinen käytäntö lisää ihmisten eriarvoisuutta.



    Minun mielestäni periaatteen pitäisi olla se, että jos tietystä lainvastaisesta teosta on säädetty tietty rangaistus, tämän teon tekijää rangaistaan, niin kuin laissa sanotaan. Ja piste. Ei mitään lisäehtoja. Lieventäviä asianhaaroja voidaan toki ottaa huomioon. Mutta rankaiseminen ei saa riippua siitä, onko teon kohde psykopatiaa poteva kostaja vai onko hän humaani anteeksiantaja.



    Täyteen oikeudenmukaisuuteen ei tietenkään päästä, koska jättäväthän monet ihmiset rikoksen ilmoittamatta jo alun alkaen, vaikka tietäisivät tekijänkin. Tekijä selviää siis rangaistuksetta. Mutta jos juttu on mennyt oikeuteen asti, siellä rankaisemisen ei enää pitäisi riippua siitä, miten paljon rikoksesta käsineen pipo kiristää.



    Ja entä jos käykin niin, että nautiskeltuasi toisen osapuolen saamista sakoista, jotka siinä olit hänelle vaatinut – tapahtuukin seuraavaa. Kun aiot lähteä ajamaan autollasi, paikalla onkin vain palanut romu tai kasa vääntynyttä peltiä. Kostouhrisi on ollut pitkävihainen ja päättänyt sanoa viimeisen sanan. Tietysti voit taas vaatia rangaistusta, mutta ensiksi pitää todistaa, että tekijäksi epäilemäsi henkilö on syyllinen. Kolarista on ehkä kulunut jo vuosia.



      
  • http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194768286386/artikkeli/kuolonkolarit+henkiloauto+ja+mies+ovat+tuhoisa+yhdistelma.html



    Toisin kuin raflaavasta otsikoista voisi päätellä niin taas on näemmä tuolossa huipputurvallinen liikennevuosi. Kun pahimmat kesäkuukaudet on jo takana päin uskaltaa melkein ennustaan liikenteessä kuolleiden määrän tekevän uuden ennätyksen tai ainakin hipovan entistä ennätystä parin vuoden takaa.



    Hyvä me:wink:

      
  • Pyörällä ajanut teinipoika jäi auton alle kempeleessä.

    Pyörällä liikkunut 14-vuotias poika loukkaantui, kun hän kolaroi henkilöauton kanssa Kempeleessä Pohjois-Pohjanmaalla tiistaina.

    Onnettomuus tapahtui Ristisuolla hieman ennen kello kymmentä aamupäivällä.

    Poliisin mukaan pyöräilijä ja auto törmäsivät toisiinsa risteysalueella. Kempeleläispoika loukkasi päänsä, ja hänet vietiin hoidettavaksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Pojan vammojen vakavuudesta ei ollut tietoa.
    STT


    Minua hämää näissä autojen ja kevyen liikenteen törmäysten uutisoinnissa, että lähes järjestään otsikoidaan auton alle jäämisestä. Mielestäni se tarkoittaa, että auto kirjaimellisesti ajaa yli. Tällöin ei ole juuri mahdollisuuksia selvitä hengissä, koska auton alla ei ole kovin paljon tilaa. Todennäköisemmin pyöräilijä lentää auton yli tai sivulle. Ainoastaan ison ajoneuvon alle jääminen on mahdollista makaamatta tiellä valmiiksi.

    Rattiväsynyt? Vaihda bussiin.
      
  • slowgear:

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194768286386/artikkeli/kuolonkolarit+henkiloauto+ja+mies+ovat+tuhoisa+yhdistelma.html

    Toisin kuin raflaavasta otsikoista voisi päätellä niin taas on näemmä tuolossa huipputurvallinen liikennevuosi. Kun pahimmat kesäkuukaudet on jo takana päin uskaltaa melkein ennustaan liikenteessä kuolleiden määrän tekevän uuden ennätyksen tai ainakin hipovan entistä ennätystä parin vuoden takaa.

    Hyvä me:wink:


    Huonoa otsikointia tuossakin. Lukujen perusteella polkupyörä on vaarallisin ajoneuvo. Polkupyöräilijöiden osalta olisi myöskin kiinnostavaa tietää kuolleiden ja loukkaantuneiden ikäjakauma. Uutisten perusteella on tullut käsitys, että vanhukset ja lapset ovat huomattavan yliedustettuina siinä, kun lähtevät ylittämään tietä sivuille katsomatta tai väärillä käsityksillä väistämisvelvollisuuksista.



    Keski-ikäiselle turvallisuushakuiselle pyöräilijälle pyörä lienee aika turvallinen peli. Suurin osa onnettomuuksista on vältettävissä omista oikeuksista luopumalla, sillä auto voittaa törmäyksen aina. Ainostaan takaa päin törmäävää on vaikeata väistää.

    Rattiväsynyt? Vaihda bussiin.
      
  • just drive:


    Minua hämää näissä autojen ja kevyen liikenteen törmäysten uutisoinnissa, että lähes järjestään otsikoidaan auton alle jäämisestä.




    Minua taas hämää, että monilla ihmisillä on ilmeinen tarve näsäviisastella merkityksettömillä asioila. Eiköhän auton alle jääminen ole ihan vain vuosikymmenten saatossa suomenkieleen vakiintunut kielikuva siitä, kun ihminen jää liikkuvan auton töytäisemäksi. Juuri siksi sitä niin usein käytetäänkin uutisotsikoissa, koska se kertoo kaikille ihmisille olennaisimman tapahtumasta ja yksityiskohdat löytyvät sitten varsinaisesta uutisjutusta.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit