Poimintoja sanomalehdistä, Osa II

1844 kommenttia
1505153555662
  • ritsa:

    Miten tämä estää oikealla kaistalla olevia pitämästä kunnollista turvaväliä ja tarvittaessa auttaa hidastamalla liittymästä moottoritielle pyrkiviä?




    Jos se on se paska laki, joka estää?

      
  • Kumppani:

    ritsa:
    Miten tämä estää oikealla kaistalla olevia pitämästä kunnollista turvaväliä ja tarvittaessa auttaa hidastamalla liittymästä moottoritielle pyrkiviä?


    Jos se on se paska laki, joka estää?


    Ei vaan ne turvallista NOPEUTTA ajavat jotka eivät noudata lakia.

      
  • ...joka johtuu paskasta laista? Saksassa se on paremmin(kö )? Miltä osin?

      
  • Kumppani:

    ...joka johtuu paskasta laista? Saksassa se on paremmin(kö )? Miltä osin?


    Ota elävä puppugeneraattori selvää.

      
  • Enpä nyt ole lähdössä Saksaan lähiaikoina, mutta tähän vertailuun "Suomessa paska laki ja kuskit" vs. "Saksassa kaikki on paremmin" -asetteluun, niin Saksassa on sitten varmaan näin:



    - laki: turvaväli pidettävä / käytäntö: turvaväli pidetään?



    - laki: noudata nopeusrajoituksia / käytäntö: rajoituksia noudatetaan



    Siellä siis laki (= teoria) kohtaa käytännön 1:1? Onko Suomessa sitten muuta eroa kuin käytännön suorituksissa - oikeasti?

      
  • Riihelä kirjoittaa: "eikä pääväylällä ajavilla ole mitään velvollisuuksia liittymästä tulevia kohtaan".



    Se, että ei ole juridisia velvollisuuksia, ei tarkoita, etteikö ainakin joidenkin mielestä voisi olla kohteliaisuudesta tai muiden huomioimisesta tai yleisistä käyttäytymisnormeista johtuvia velvollisuuksia, joiden rikkomisesta ei rangaista, mutta joiden noudattamisesta voi jonakin kauniina päivänä saada kiitoksenkin.



    Se, että on olemassa lakeja, ei pakota ihmisiä toimimaan kaikilla mahdollisilla törkeillä ja epäkohteliailla tavoilla, miten vain on mahdollista toimia lakeja rikkomatta.



    Kirjoituksistani on varmaan käynyt jo ilmi, että kuulun siihen "koulukuntaan", joka rikkoo lakeja, milloin tarve vaatii, ja milloin lain rikkomisesta ei aiheudu haittaa kenellekään. Monien kohdalla todennäköisesti tilanne ratkaisee, miten milloinkin toimitaan. Joillekin lait merkitsevät enemmän, joillekin vähemmän. Yleisesti lainkuuliainenkin ihminen saattaa rikkoa yksittäistapauksessa lakia, jos lain noudattaminen aiheuttaisi ylipääsemättömän nolon ja kiusallisen tilanteen. Jos joku ei keksi esimerkkejä, voin kertoa, sillä niitä tulee heti mieleeni.

      
  • Tämä ei nyt aivan tarkkaan ottaen liity aiheeseen poimintoja sanomalehdistä mutta tämä on poiminta viimeisimmästä aikakauslehdestä nimeltä Tekniikan Maailma, joka käsittelee TM-60 rekisterissä olevaa autoa. Siinä Poliisi sanoo näin; "He (poliisit) ovat yksimielisiä siitä, että poliisiauton pelotevaikutuksen sijaan liikenteen turvallisuutta parantaisi yksi yksinkertainen asia. Suurin tekijä olisivat turvavälit! Jos jokainen jättäisi riittävän etäisyyden edellä ajavaan, kolareita olisi vähemmän. Liikenne olisi sujuvampaa ja moottoriteille liittyminenkin olisi helpompaa. Päästäisiin eroon niin monesta ikävästä lieveilmiöstä."



    Hämmästyttävää että uskaltavat poiketa virallisesta linjasta ja osa jopa omalla nimellään. Saattaa palautetta tulla työnjohdolta.

      
  • http://puppulausegeneraattori.fi/?avainsana=liikenne+kumppani



    "Ei sovi unohtaa, että liikenne kumppani rauhoittaa viimeaikaisia absurdeja väittämiä."



    Olen eri mieltä. :grin:



    "Täytyy siitä huolimatta että maailmalla on viime aikoina tapahtunut paljon, todeta, että liikenne kumppani noudattaa epäilemättä ideatasolla nykysukupolvia henkisesti rasittavaa elämäntyyliä."



    Tästä olen samaa mieltä...

      
  • ritsa:


    Hämmästyttävää että uskaltavat poiketa virallisesta linjasta ja osa jopa omalla nimellään. Saattaa palautetta tulla työnjohdolta.




    Pilkun viilausta, mutta miten turvallisuus määritellään? Nuo poliisit puhuvat kolarien määrästä ja muista ikävistä lieveilmiöistä. Virallinen Totuus puhuu henkilövahinkojen määrästä.

      
  • SO2001:

    Riihelä kirjoittaa: "eikä pääväylällä ajavilla ole mitään velvollisuuksia liittymästä tulevia kohtaan".

    Se, että ei ole juridisia velvollisuuksia, ei tarkoita, etteikö ainakin joidenkin mielestä voisi olla kohteliaisuudesta tai muiden huomioimisesta tai yleisistä käyttäytymisnormeista johtuvia velvollisuuksia, joiden rikkomisesta ei rangaista, mutta joiden noudattamisesta voi jonakin kauniina päivänä saada kiitoksenkin.




    TLL 3§ monien muiden pykälien ohessa koskee myös pääväylällä ajavia. Mielestäni on harhaanjohtavaa sanoa, ettei velvollisuuksia olisi.



    Kirjoituksistani on varmaan käynyt jo ilmi, että kuulun siihen "koulukuntaan", joka rikkoo lakeja, milloin tarve vaatii, ja milloin lain rikkomisesta ei aiheudu haittaa kenellekään.




    Polkupyöräkeskusteluun otin Kuukerin toisaalla esittämän kommentin polkupyörän tarpeesta. Samalla heräsin itsekin pohtimaan usein käytettyä määritelmää tarpeesta ja nyt kannustan muitakin samaan.



    Mikä tai kuka on tarve, mikä jotain vaatii? Kuka tarpeen määrittelee? Millaisesta näkökulmasta se syntyy? Kuukerin tapauksessa tarve tai sen puute syntyi siitä, että autolla voi hoitaa ne asiat, jotka olisi voinut hoitaa myös pyörällä. Miksi Kuukeri ei todennut käyttävänsä autoa myös tarpeettomiin ajoihin sen sijaan, että määritteli pyörän tarpeettomaksi?



    Sinunkin tapauksessa on syytä ottaa kriittinen ote, kun puhutaan lain rikkomisesta tarpeen vaatiessa. Lisämääre "ja milloin lain rikkomisesta ei aiheudu haittaa kenellekään" vain nostaa kynnystä lakia rikkoa. Tiedämme, että sinulla tuo kynnys on kovin matala, joten pystytkö määrittelemään tarvetta? Onko tässä tapauksessa synonyymejä tarpeelle itsekkyys, mukavuudenhalu ja välinpitämättömyys? Ellei, millainen on mielestäsi tarve? Entä miten varmistat sen, ettei lain rikkominen aiheuta muille haittaa? Mistä näkökulmasta määrittelet haitan?



    Kommentillasi et tietenkään sulje pois mahdollisuutta rikkoa lakia muutenkin kuin tarpeen vaatiessa ja milloin siitä ei aiheudy haittaa muille, mutta jos sopii, tarkastellaan nyt vain etenkin ensimmäisen ehdon mukaista tilannetta.

      
  • ritsa:

    Herbert:
    En tiedä saksalaisia sääntöjä


    Eipä tuo suuremmin yllätä. Saksassa homma toimii ja kovista nopeuksista huolimatta onnettomuustilastot on hyvät.




    Saatko sinä selville yhden yksittäisen asian merkityksen onnettomuustilastojen yhteenvedosta? Jos et saa, miksi käytät perustelua, jolla et asiaa pysty perustelemaan?



    Mitä saksalainen lainsäädäntö asiasta tarkkaan ottaen sanoo?



    Jos väistäminen tulisi meillä hyväksyttäväksi tavaksi, miten estäisit sen, ettei syntyisi tilannetta, jossa rampilta tulija olettaa toisen väistävän? Jossain määrin tuollainen tilannehan meillä jo on, rampilta tulijan kolmiosta huolimatta.



    Entä mitä teet, kun väistät vasemmalle ja rampilta tulija kiihdyttää rinnallesi ja jatkatte samalla nopeudella? Syntyykö tarve rikkoa lakia toiseenkin kertaan eli ajaa ylinopeutta, jotta pääset takaisin omalle kaistallesi?

      
  • ritsa:

    jotakin tällaista oli http://puppulausegeneraattori Olen eri mieltä. Tästä olen samaa mieltä...




    Tästä lähdettiin:

    SO2001:

    Aika moni taitaa rikkoa lakia.




    ritsa:

    Mitäpä muuta voi kieltolalta odottaa, älä tee sitä, älä tee tätä, kaikki on kielletty järjen käytöstä lähtien. Älä missään nimessä anna kenellekkään tilaa koska sekin on kiellettyä, ihan lailla.




    Aikamoista puppua, josta puuttuu näköalattomuus kyllä.



    Puppugeneraattorisikin sanoo näin: Matemaatikotkaan eivät kysele mitä numerot ovat, mutta paska laki näyttelee keskeistä osaa pohdittaessa peräänkuulutettua lakonisuutta.



    Onko sinusta Suomen laki paska kun se sanoo, että turvaväli on pidettävä ja rajoitusnopeuksia ajettava? Sitä voi tietenkin soveltaa myös rampilta tuleville vaikka sitten kohteliaisuussyistäkin hiljentämällä vauhtia (usein siihen rajoitusnopeuteenkin riittää ) ja turvavälithän ei koskaan ole liian pitkiä, joten mikä olikaan se ongelma?



    Et taida osata vastata...



    Tuohon Herbertin kommenttiin edellä voisi viitata niinkin, että hyvin usein näkee "väistämisketjuja", kun rampilta tulijaa väistetään 4-kaistaisella sisemmälle kaistalle, jossa onkin liikennettä joka sitten joutuu väistämään myös. Tuplaväistelyä siis ja monta kertaa vieläpä niin, että rampilta tulija olisi päässyt päätielle ihan reippaasti alunperinkin.



    Voisin muuten kuvitella että Saksan ihmemaassakin on väistämisvelvollisuudet ja kärkikolmio jne, vai olenko väärässä?

    Ovatko he hakoja noudattamaan ja kunnioittamaan niitäkin, kun tulee tarve omalla kohdalla?

      
  • Herbert:



    Sinunkin tapauksessa on syytä ottaa kriittinen ote, kun puhutaan lain rikkomisesta tarpeen vaatiessa. Lisämääre "ja milloin lain rikkomisesta ei aiheudu haittaa kenellekään" vain nostaa kynnystä lakia rikkoa. Tiedämme, että sinulla tuo kynnys on kovin matala, joten pystytkö määrittelemään tarvetta? Onko tässä tapauksessa synonyymejä tarpeelle itsekkyys, mukavuudenhalu ja välinpitämättömyys? Ellei, millainen on mielestäsi tarve?




    Tarpeen määritteleminen on juridiselta kannalta epäoleellista ellei puhuta pakottavasta tarpeesta kuten hengenvaaran välttämiseksi tehdystä muutoin lain vastaisesta teosta, josta laissa käytetään nimitystä ”pakkotilanneteko”.



    Jos tarvetta arvioidaan muulta kuin juridiselta kannalta, mielipiteitä lienee yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Tarpeiden määritteleminen itsekkyydeksi, mukavuudenhaluksi ja välinpitämättömyydeksi taitaa kertoa enemmän määrittelijästä kuin tarpeista. Voivathan jotkut pitää laillisiakin tarpeita itsekkäinä. Onko se esimerkiksi itsekästä, jos miljonääri rakentaa aidatun ökyhuvilan järven parhaalle rannalle, jossa paikkakuntalaiset ovat ikimuistoisista ajosta saakka käyneet uimassa? Jonkun paikallisen asukkaan mielestä se ehkä on itsekästä. Jonkun toisen mielestä ei, koska miljonääri teki kaiken lakia noudattaen.



    Laista on tullut monille ihmisille moraalin ja omantunnon ainoa mittari. Jos he eivät riko lakeja, he voivat pitää itseään hyvinä ihmisinä, vaikka he aiheuttaisivat teoillaan kärsimystä muille ihmisille.



    Herbert:



    Entä miten varmistat sen, ettei lain rikkominen aiheuta muille haittaa? Mistä näkökulmasta määrittelet haitan?




    Kaikki tekomme, jotka jollakin tavalla liittyvät muihin, voivat olla haitallisia muiden kannalta. Jos saavun risteykseen ja joudun ottamaan siinä pitkän rekkajonon ohi menemistä, rekoista on haittaa minulle. Jos ajan päätiellä, ja joku toinen joutuu odottamaan ohi ajamistani risteyksessä, minusta on haittaa hänelle.



    Jos lainvastainen teko ei kohdistu kehenkään, kuinka siitä myöskään voisi olla haittaa kenellekään. Esteettinen, emotionaalinen, moraalinen ym. ei-aineellinen ”haitta” on tietysti mahdollinen. Uutisissa kerrottiin jokin aika sitten englantilaisesta miehestä, jota oli pidetty yhteensä seitsemän vuotta vankilassa siksi, että hän oli esiintynyt toistuvasti muiden nähden alasti. Haitta tämän tyyppisistä asioista on arvomaailmakysymys ja määrittelykysymys. Samoin se, milloin teon katsotaan ”kohdistuvan” muihin. Iranissa nainen saa rangaistuksen jo pelkästään siitä, että esiintyy julkisella paikalla hiukset peittämättömänä. Tällainen moraalinen julkeus katsotaan teoksi, joka kohdistuu muihin ihmisiin ja saa heidät kärsimään. Iranilaisen moraalikäsityksen näkökulmasta katsottuna suomalainen uimahalli on suoranainen rikollisuuden tyyssija. Vaatetettu ihminen voi olla vaikka kuinka ruma ja vastenmielisen näköinen, mutta hänen ulkonäkönsä muille aiheuttamaa henkistä pahoinvointia ei silti ole ainakaan toistaiseksi kriminalisoitu.



    Joskus jokin asia määritellään rikokseksi nyt, mutta ei enää kymmenen vuoden päästä. Eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa sallitaan nykyisin kannabiksen käyttäminen, hallussapito ja kasvattaminen. Pari vuosikymmentä sitten tällaisista teoista voi joutua vankilaan.



    Lainoppineet tietenkin pitävät lakejaan jollakin tavalla pyhinä ja elämää suurempina asioina. Kun Jussi Halla-aho vähätteli korkeimman oikeuden hänelle määräämää tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sanoen sitä vain muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi tulkinnaksi, julkkislakimies Jukka Kemppainen tuohtui aivan suunnattomasti. Olihan hänen pyhänä pitämäänsä asiaa loukattu mitä julkeimmin. Kiihkoa täynnä olevassa blogikirjoituksessaan hän veti esille poliisikortin niin kuin se muuttaisi asian jotenkin:



    ”Minulla on ollut jo kauan täysin kielteinen käsitys Halla-ahosta. Hänen mielipiteensä harhaisuus on heti osoitettavissa. Tuomioistuimen päätös on täytäntöönpanokelpoinen ja lainvoimainen. Sakkorahat haetaan, halusipa tuomittu tai ei. Vankeuteen tuomittu kannetaan korvista poliisiautoon..”



    Saddam Husseinin raivokohtausten viattomat uhrit kannettiin poliisiautoon ja vietiin teloituspaikalle, ellei heitä saman tien kaasutettu. Väkivalta oikeuttaa teot, koska väkivallalle ei mahda mitään, mutta se ei tee hyvästä pahaa eikä väärästä oikeata. Kirjoittakoon juristit mitä haluavat, monella suomalaisella on kansanomaisempi näkemys asioista. Lait ovat tiettyjen ihmisten mielipiteitä, eivätkä ne korvista kiskomalla muutu muuksi. Tuhannen vuoden päästä nykyisillä laeilla ei ole mitään merkitystä. Silloin asioita tarkastellaan historiallisesta perspektiivistä.



    Ei ole aina helppo sanoa, kohdistuuko jokin teko muihin. Jos maantiellä ohittaa toisen auton, kohdistuuko ohitus tuohon toiseen autoon?



    Jos ohituksen aikana ajaa ylinopeutta, kohdistuuko ylinopeus ohitettavaan autoon, ja aiheuttaako se vaaran siinä oleville? Kun ohitan auton, aloitan kiihdyttämisen samasta nopeudesta millä ohitettava autokin ajaa, ellen satu lähestymään autoa valmiiksi niin paljon suuremmalla nopeudella, että ei tarvitse erikseen kiihdyttää. En tiedä kumpi on ohitettavan kannalta vaarallisempaa. Ensimmäisessä tapauksessa autojen nopeusero on pieni, ja ohitus kestää kauan. Jälkimmäisessä tapauksessa nopeusero on suurempi, ja ohitus kestää vähemmän aikaa. Nopeusero saa jälkimmäinen tilanteen tuntumaan vaarallisemmalta, mutta en tiedä, onko se sitä. Ehkä se on turvallisempi koska ohittaminen kestää vain hetken.



    Laillisessa ohituksessa ohittajan nopeus kiihtyy ensiksi suurimpaan sallittuun nopeuteen, minkä jälkeen ohittaja ajaa pitkän aikaa ohitettavan rinnalla kunnes vähitellen siirtyy sen eteen ajamaan. ”Illegaalissa” ohituksessa ohittajan nopeus kiihtyy koko ajan, ja hän ajaa vain lyhyen aikaa ohitettavan rinnalla siirtyen melko pian taas oikealle kaistalle kaukana ohitetusta. Ohitus on ajallisesti huomattavasti lyhyempi.



    En näe ”illegaalin” ohituksen aiheuttavan erityistä vaaraa ohitettavalle, koska ohittajan nopeus saavuttaa suurimman arvonsa vasta, kun ohittaja on jo kaukana ohitettavan edessä. Ohittajan ollessa ohitettavan vierellä nopeuseroa laillisen ohittajan nopeuteen ei vielä kovin paljon ole. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ohitettavan auton turvallisuuden kannalta ei ole suurta eroa siinä, tapahtuuko ohitus ylinopeudella vai laillisella nopeudella. Laillinen ohitus tuntuu ehkä ”kiusalliselta” ohittajan roikkuessa satojen metrien matkan ohitettavan tuntumassa. Joku saattaa jopa kokea tuollaisen ajamisen epämääräisenä häiriköintinä. Vastakohta eli hirveällä vauhdilla tapahtuva ”ohi suhahtaminen” saattaa myös tuntua joidenkin mielestä ärsyttävältä ja vaaralliselta.



    Yksi perinteinen tapa määritellä haitta on kuvitella itsensä vastaavaan tilanteeseen kuin missä se henkilö on, johon teon johdosta mahdollisesti kohdistuvaa haittaa arvioidaan. Tämä ei tietenkään ole aina ja kaikkialla oikeaksi tiedetty periaate. Jos minua ei haittaa, että joku huudattaa kerrostalossa stereoita kello yksi yöllä, jotain muuta se voi haitata. Tämän tyyppiseen kysymykseenhän on törmätty, kun on mietitty tupakoinnin rajoituksia. Tupakoijan mielestä naapurista tuleva tupakansavu ei kenties haittaa, mutta tupakoimaton kokee sen sietämättömänä.



    Seuraavassa on kaksi kohtaa rikoslaista, joista käy ilmi, että yli viisi vuotta sitten tapahtuneesta törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ei voida nostaa syytettä.



    ”...hänet on tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vähintään 30 päiväsakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi...”



    ”...syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta...”



    Edellä mainitusta johtuen yleisön nähtäviksi ladatut videot, jotka esittävät yli viisi vuotta sitten tapahtuneita törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia, eivät ilmeisesti johda syytetoimiin.



    Asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksinkertainen. Nettiin ladattu video edellä mainitusta rikoksesta herättää nimittäin epäilyksen, että videon lataajalla voi olla hallussaan tuoreempaakin materiaalia, jonka perusteella voidaan nostaa syyte. Poliisi voi selvittää videon lataajan henkilöllisyyden ja tehdä kotietsinnän hänen kotiinsa, jolloin tietokoneet ja tallennusmediat takavarikoidaan. Jotta rikoksesta epäilty ei hävittäisi todisteta, hänet voidaan pidättää. Onhan kyse vakavasta rikoksesta, josta voidaan tuomita kahdeksi vuodeksi vankilaan.



    Jos sattuisin jonakin päivänä antamaan linkin vanhaan Youtube-videoon, jossa esitetään yli viisi vuotta sitten ohitustilanteessa tapahtunut ”törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen”, ilmoitan jo nyt, että mitään uudempaa vastaavaa materiaalia ei löydy hallustani. En ole edes viime aikoina kovin paljon kuvannut autolla ajaessani, koska nykyisen videokamerani kuva menee ”hyytelöksi”, jos kameran kiinnittää autoon. Kameran tärinänpoistomekanismi sekoaa auton aiheuttamasta tärinästä. Pitämällä kameraa kädessä kuvaus onnistuu, mutta silloin kuva heiluu ja ajaminen häiriintyy.



    Edellä on kirjoitettu ”mädistä laeista”. Jos sellaisia on, ”törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista” koskeva laki on mielestäni yksi niistä. Siinähän tehdään hyppy mielikuvituksen maailmaan sanoilla ”on omiaan” ja määritellään tällä tavoin vakavaksi rikokseksi asioita, josta ei todellisessa maailmassa ole välttämättä pienintäkään haittaa tai vaaraa tai vahinkoa kenellekään. Viranomaisten kaavamainen tulkinta, jonka mukaan ”on omiaan” täyttyy sillä, että ylinopeutta on yli 50 kilometriä tunnissa, sinetöi lain irrationaalisuuden.



    Ylinopeuden määritteleminen niinkin vakavaksi rikokseksi, miksi se on määritelty, herättää kysymyksen, miksi yleensä on lupa pitää julkisesti kaupan rikoksentekovälineitä eli autoja, jotka kulkevat kovaa. Koska suurella nopeudella ajaminen on rikos, eikö autoista pitäisi poistaa suurella nopeudella tapahtuvan ajamisen mahdollisuus, erityisesti koska kyseistä ominaisuutta voi käyttää vain rikosten tekemiseen? Nyt joku huutaa, että onhan kilparadat ja Saksan moottoritiet. Totta, mutta eivät suomalaiset autoja näillä kriteereillä osta.

      
  • Arvostan halukkuuttasi asioiden perusteelliseen penkomiseen, vaikka välillä kommenttiesi lukeminen onkin hiukan raskasta. Toivon silti, että taustalla on muutakin kuin etsiä oikeutusta omille teoille. Yhteenvetona edellisestä voimme varmaan todeta, että tarve vaatii-termin käytön kanssa on syytä olla varovainen.



    Kun poliitikko haluaa kiristää haittaveroa, hän kertoo haluavansa kannustaa ihmisiä luopumaan haitallisesta toiminnasta, vaikka verojen korottaminen on todellisuudessa kannustamisen vastakohta. Tarve vaatii-termin käyttö sisältääkin usein samanlaisen logiikan eli sillä halutaan pukea kiusalliset asiat myönteiseen muotoon. Liikenteessä esimerkiksi voi tarve vaatia käyttämään ohituksesa ylinopeutta, koska muuten ei ohi pääse ahtaassa raossa. Tarve voi vaatia ajamaan liian lähellä edellä ajava, koska muuten joku muu tunkee väliin. Tarve voi vaatia ajamaan punaisia päin tai olla pysähtymättä suojatiellä, ettei syntyisi peräänajoja. Tarve voi vaatia myös väistämään moottoritiellä vasemmalle kaistalle, jotta rampilta tulija pääsee päätielle. Esimerkkejä on lukemattomia. Yhteistä noille on kovin suppea näkemys tarpeesta. Toki joskus tarve voi olla aito, mutta silloin virheet on tehty hetkeä aikaisemmin. Virheen tekeminen puolestaan on ristiriidassa useimpien käsityksestä omasta ajotaidosta, joten tilanteen ei pitäisi olla kovin todennäköinen.

      
  • http://www.mtv.fi/viihde/ohjelmat/enbuske-linnanahde-crew/uutiset/artikkeli/kreikkalaisnayttelija-ihmettelee-suomalaisia-kaikki-noudattavat-liikennevaloja/4466448



    Tzolaa ihmetyttää suomalaisissa erityisesti yksi asia.



    – Täällä noudatetaan sääntöjä todella tarkkaan, esimerkiksi liikennevaloja. Katua ei ylitetä punaisilla valoilla, vaikka autoja ei olisi ollenkaan. Se on outoa, Tzola nauraa

      
  • Herbert:

    Arvostan halukkuuttasi asioiden perusteelliseen penkomiseen, vaikka välillä kommenttiesi lukeminen onkin hiukan raskasta. Toivon silti, että taustalla on muutakin kuin etsiä oikeutusta omille teoille.




    Myönnän, että tekstini ovat liian pitkiä ja pitkäveteisiä. Viimeisin oli erityisesti sellainen, koska yhdistin jo itsessään pitkään ja tylsään kirjoitukseen toisen puolivalmiin kirjoituksen, jota olin ollut kirjoittamassa. Tekstit käsittelivät eri aiheita, joten lopputuloksena oli aikamoinen soppa.



    Kirjoitusteni taustalla on nimenomaan oikeutuksen etsiminen omille teoille. En edes yritä kiistä tätä. Mutta oikeutuksen etsiminen omille teoille on monen muunkin ihmisen kirjoitusten taustalla. En tarkoita oikeutuksella juridista oikeutusta, koska sitä ei tietenkään ole, vaan muunlaista oikeutusta. Se, mitä tarkoitan muunlaisella, vaatisi pitemmän selityksen. Lyhyesti sanottuna noudattamani periaate on se, että asioita voi tehdä lakikirjan määräyksistä välittämättä, kunhan niistä ei aiheudu vaaraa tai vahinkoa muille eikä mielellään sen suurempaa haittaakaan kuin mitä ihmisten arkipäiväisistä teoista yleensä aiheutuu. Onhan jo pelkkä autolla ajaminen haitallista, koska ympäristö kärsii päästöistä.



    Tietysti voisin ottaa toisen näkökannan ja kirjoittaa, että rikon liikennesääntöjä pelkkää pahuuttani ja itsekkyyttäni, mutta kuka nyt tällä tavalla haluaa itseään mollata. Muut kirjoittajat tekevät sen joka tapauksessa.



    Hetken päästä lähden ajamaan muutaman sata kilometriä vaihtelevassa syksyn säässä. Luntakin näyttää olevan ulkona. Katsotaan, tuleeko ajomatkan aikana joitakin uusia ajatuksia mieleen. Liikenteessähän tapahtuu kaikenlaista.



    Lopuksi vielä täysin muuhun aiheeseen päivän piristämiseksi.



    Muotoilun kehittyminen on kiinnostavaa historialliselta kannalta. Autojen ulkonäkö muuttui uskomattoman paljon parinkymmenen vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen. Tyylillisiä hyppäyksiä tapahtui useitakin. Yksi sellainen voidaan mielestäni nähdä 1960-luvun puolivälin paikkeilla. Vuonna 1965 esiteltiin muutamia autoja, jotka näyttivät suuntaviivoja autojen muotoilulle vielä pitkään sen jälkeen.



    Vuonna 1965 esiteltiin seuraavan vuosimallin Buick Riviera. Auto on hieman möhkälemäinen ja laatikkomainen, koska se on iso, mutta se näyttää vieläkin tietyllä tavalla nykyaikaiselta ainakin vanhempiin malleihin verrattuna.



    -> linkki



    Samaan aikaan esiteltiin Oldsmobile Toronado, joka oli myös teknisesti aikaisemmista poikkeava. Samoja muotoilullisia ideoita oli seuraavana vuonna esitellyssä Cadillac Eldoradossa, joka on mielestäni yksi Cadillacin onnistuneimpia malleja.



    -> linkki



    Seuraavana vuonna esiteltiin Oldsmobile Firebird, joka on sirompi ja virtaviivaisempi. Ei ehkä tule ensimmäiseksi mieleen, että automalli on suunniteltu 50 vuotta sitten.



    -> linkki



    Euroopassa esiteltiin Lamborghini Miura, jossa oli saman tyyppisiä muotoilullisia ideoita vietynä vielä pidemmälle. Tavallisissa autoissa muotoilu laahasi kaukana perässä. Volvo 144 edusti uusinta nykyaikaa. Saksassa taas uudistuttiin kunhan ehdittiin.



    -> linkki



    Edellä mainittujen amerikkalaisten autojen muotoilu seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä meni mielestäni huonompaan suuntaan jokaisen malliuudistuksen yhteydessä. Viimeisiksi jäänet mallit 1990- luvulla ja 2000-luvun alussa ovat enää rumia irvikuvia alkuperäisestä hienosta tyylistä.



    Makuja on monia. Tyylillä ja ulkonäöllä ei ole kaikille suurta merkitystä. Ei kai rumia autoja muuten ostettaisi. Eräällä tuttavallani oli uutena ostettu tummansininen 70000 kilometriä ajettu Mercedes-Benz, jolla hän oli ajanut Amerikassakin (minäkin olin ollut siellä tuon auton kyydissä ). Hän ei ollut kuitenkaan tyytyväinen, koska auto edusti vanhaa korimallia. Niinpä hän myi auton ja osti sen tilalle vaaleankellertävän 300000 kilometriä ajetun resuisen taksin, joka oli muutaman kuukauden uudempi ja edusti uutta korimallia. Ajokilometreistä kertoi jotain se, että kuljettajan penkki oli kulunut puhki. Pesunkestäville ”mersumiehille” auto ei ilmeisesti ole ensisijaisesti ajamista varten vaan statuksen osoittamista varten. Uudessa korimallissa oli enemmän statusta, koska eihän ulkopuolelta nähnyt, miten kulunut se oli, ja miten paljon sillä oli ajettu.



    Minä pidin enemmän ”klassisesta” vanhasta mallista kuin uudemmasta ”muovimersusta”, joita nykyisin vielä näkee rupsahtaneina ruostepesinä Suomen maanteillä. En olisi ikinä tehnyt tuollaista vaihtokauppaa.





      
  • ritsa:

    Tzolaa ihmetyttää suomalaisissa erityisesti yksi asia.– Täällä noudatetaan sääntöjä todella tarkkaan, esimerkiksi liikennevaloja. Katua ei ylitetä punaisilla valoilla, vaikka autoja ei olisi ollenkaan. Se on outoa, Tzola nauraa




    Peukku ylös vai peukku alas, ritsa?



      
  • Kumppani:

    ritsa:
    Tzolaa ihmetyttää suomalaisissa erityisesti yksi asia.– Täällä noudatetaan sääntöjä todella tarkkaan, esimerkiksi liikennevaloja. Katua ei ylitetä punaisilla valoilla, vaikka autoja ei olisi ollenkaan. Se on outoa, Tzola nauraa


    Peukku ylös vai peukku alas, ritsa?


    Ohi meni. Jälleen kerran. Yritin tuoda esille sitä kuinka tunnollisesti suomessa noudatetaan kieltoja-sääntöjä-määräyksiä, niin tunnollisesti että ulkomaalaisia naurattaa. Ja tästä palkintona saamme yhä kireämpiä sääntöjä ja rajoituksia, niistä suomalaiset tykkää. Onhan meillä perinteitä nöyrtyä esivallan edessä jo lähes tuhannen vuoden takaa. Ilmeisesti pelosta on jotenkin sairaalla tavalla jalostunut kunnioitus.

      
  • Peukku ylös vai peukku alas, ritsa?



    ritsa:

    Ohi meni. Jälleen kerran.




    Ohi - siis mitä? Vastaat alla kysymykseeni käytännössä "peukku alas" -vaihtoehdolla, eli juuri sitä mitä tarkoitinkin:



    ritsa:

    Yritin tuoda esille sitä kuinka tunnollisesti suomessa noudatetaan kieltoja-sääntöjä-määräyksiä, niin tunnollisesti että ulkomaalaisia naurattaa. Ja tästä palkintona saamme yhä kireämpiä sääntöjä ja rajoituksia, niistä suomalaiset tykkää. Onhan meillä perinteitä nöyrtyä esivallan edessä jo lähes tuhannen vuoden takaa. Ilmeisesti pelosta on jotenkin sairaalla tavalla jalostunut kunnioitus.




    En minä pysty sääntöjen olemassaolosta ylipäätään, tai niiden noudattamisesta tuollaisia johtopäätöksiä tekemään kyllä - Suomessakaan. Aikamoista puppugenerointia minusta.



    Mites itse: toimitko "esikuvana", etkä suinkaan jää punaisiin roikkumaan esimerkin tilanteissa tms?

      
  • SO2001:


    Kirjoitusteni taustalla on nimenomaan oikeutuksen etsiminen omille teoille.




    Taloudellisessa toiminnassa ymmärrän tuon, koska päämäärä on selvä. Näissä keskusteluissa kuitenkin tilanne on toinen, koska mitään hävittävää ei ole, ainoastaan voitettavaa.

      
  • Kumppani:

    Peukku ylös vai peukku alas, ritsa?

    ritsa:
    Ohi meni. Jälleen kerran.


    Ohi - siis mitä? Vastaat alla kysymykseeni käytännössä "peukku alas" -vaihtoehdolla, eli juuri sitä mitä tarkoitinkin:


    En vastannut kysymykseesi. Kyselet liikaa. Sinulle elämä on suuri kysymysmerkki.

      
  • ritsa:

    En vastannut kysymykseesi.




    Peukut ylös: oikeastaan ihan hyvä, että suomalaiset noudattaa sääntöjä



    Peukut alas: ...ulkomaalaisia naurattaa. Ja tästä palkintona saamme yhä kireämpiä sääntöjä ja rajoituksia, niistä suomalaiset tykkää. Onhan meillä perinteitä nöyrtyä esivallan edessä jo lähes tuhannen vuoden takaa...



    Eli vastasit, en minä tuon kummempaa odottanutkaan...



    ritsa:

    Kyselet liikaa. Sinulle elämä on suuri kysymysmerkki.




    Generoit tuollaista suomalaiskansallista mustamaalausta liikaa. Sinulle elämä on suurta saksalaisuuden ihannointia vissiin.

      
  • ritsa:


    ...Yritin tuoda esille sitä kuinka tunnollisesti suomessa noudatetaan kieltoja-sääntöjä-määräyksiä, niin tunnollisesti että ulkomaalaisia naurattaa.




    Liikenneturvallisuusasioissa kannattaa mielestäni keskittyä liikennekuolemien vähentämiseen, ei niinkään välttämään jonkun kreikkalaisen viihdyttämistä.



    Kreikassa liikennekuolemissa kuolee 130 henkilöä miljoonaa asukasta kohti, Euroopan keskiarvo on 69 ja Suomen luku on 48. Ruotsissa ja Tanskassa noin 30, joten kehittämisen varaa on meilläkin, joskaan ei läheskään niin paljon kuin pelkäävillämme nauravilla kreikkalaisilla.

      
  • kutvonen:

    ritsa:

    ...Yritin tuoda esille sitä kuinka tunnollisesti suomessa noudatetaan kieltoja-sääntöjä-määräyksiä, niin tunnollisesti että ulkomaalaisia naurattaa.


    Liikenneturvallisuusasioissa kannattaa mielestäni keskittyä liikennekuolemien vähentämiseen, ei niinkään välttämään jonkun kreikkalaisen viihdyttämistä.


    Olen samaa mieltä, pelkästään ongelmakuljettajien pysyvä poistaminen liikenteestä vähentää kuolemia noin 90%, parempi käyttää sanaa noin, jotkut asiantuntijat sanovat että 86% mutta minusta on parempi pysyä likimain lukemissa kun tulevasta ei tiedä. Suomen lainsäädännölle voit sinäkin aivan surutta nauraa, se tuskin kuitenkaan naurattaa yllä olevan rattijuoppotapauksen lasten äitiä ja muita läheisiä.

      
  • Mitä ritsa tarkoitat ongelmatapauksilla ja liittyykö se jollain tavalla punaisia päin ajamiseen?



    Uutinen parin vuoden takaa: "Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen muistuttaa, että keskimäärin joka neljäs kerta, kun valo vaihtuu, yksi tai useampi auto ajaa päin punaista. Liikenneturva on seurannut säännöllisesti liikennevalokäyttäytymistä vuodesta 2002. Suunta on mennyt koko ajan huonompaan."



    http://yle.fi/uutiset/poliisi_punaista_pain_ajetaan_yha_useammin/5303441

      
  • http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_tielle_murskaantunut_elama/7486019



    Mitä aiheeseen liittyvän kansalaisaloitteen käsittelylle mahtaa kuulua?



    Ainakin niitä kansanedustajia, jotka vastustavat rankkoja tiukennuksia rattijuoppojen suhteen, on syytä pitää esillä näiden uutisten yhteydessä mahdollisimman usein, jotta tuntisivat vastuunsa asiasta.

      
  • ritsa:

    Saksassa pitäisiä käydä opintomatkalla niin lainsäätäjien kuin kuljettajienkin.




    "Suomessa pyöräilijällä on lain mukaan velvollisuus käyttää kypärää. Saksassa kypäräpakkoa ei ole. Silti oikeus on Saksassa tuominnut pyöräilijän osasyylliseksi päävammaansa, koska tällä ei kolaroidessa ollut kypärää."



    http://yle.fi/uutiset/mita_sanoo_laki__saako_ilman_pyorailykyparaa_kolaroineen_korvaukset_evata/6695568



    Onko ritsa mielestäsi tässä saksalainen käytäntö parempi kuin suomalainen?



      
  • Herbert:

    ritsa:
    Saksassa pitäisiä käydä opintomatkalla niin lainsäätäjien kuin kuljettajienkin.


    "Suomessa pyöräilijällä on lain mukaan velvollisuus käyttää kypärää. Saksassa kypäräpakkoa ei ole. Silti oikeus on Saksassa tuominnut pyöräilijän osasyylliseksi päävammaansa, koska tällä ei kolaroidessa ollut kypärää."

    http://yle.fi/uutiset/mita_sanoo_laki__saako_ilman_pyorailykyparaa_kolaroineen_korvaukset_evata/6695568

    Onko ritsa mielestäsi tässä saksalainen käytäntö parempi kuin suomalainen?






    Kiinnostuksesi polkupyöräilyä kohtaan on sillä tasolla että alan ymmärtää halusi hankaloittaa autoilua mahdollisimman paljon.

      
  • ritsa:

    Kiinnostuksesi (Herbertin) polkupyöräilyä kohtaan on sillä tasolla että alan ymmärtää halusi hankaloittaa autoilua mahdollisimman paljon.




    Ja sama linja jatkuu! Mistä ihmeestä sinä nuokin johtopäätökset saat tehtyä?!?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit