Tiedotusvälineet ja liikenteen tehokas valvonta ovat luoneet kansalle mielikuvan, että nopeusrajoitusten mukaiset ajonopeudet ovat se suurin turvallinen ajonopeus (kelissä kuin kelissä.
Aika puusilmäisesti, eikun itse asiasta siitä laudan reiästä katsottuna tulkittu päätelmä minusta!
maavara:
Poliisi on onnistuneesti sakottanut ylinopeudesta alamäessä ja kuivalla kesäkelillä hieman lipsuneita, joten nopeusrajoitusten aikana ajokorttinsa saaneilla ei ole kokemusta nopeasti ajamisesta.
Aika mutkat suorina mennään tuossakin, mutta kuulostaahan tuo tietysti raflaavalta.
maavara:
Kun perusnopeusrajoitus on niin alhainen, että sitä voi ajaa melkein kelillä kuin kelillä, eivät ihmiset enää vaivaudu tunnustelemaan tien liukkautta kun lähtevät ajamaan.
Entäs ne täällä, jotka ajavat omasta mielestään olosuhteiden mukaisesti, tai ne jotka piut paut välittävät rajoitusnopeuksista?
maavara:
Talvirajoitukset osaltaan lisäävät tätä turvallisen rajoituksen mielikuvaa ihmisillä, joilla ei ole monipuolista ajokokemusta erilaisilla keleillä.
Se on kyllä talvirajoituksen tarkoitus. Missään kohtaa ei käsittääkseni unohdeta niitä sinun kuuluisia muuttuvia olosuhteitakaan jättää muistuttamatta. Onkohan sinulla valikoiva ymmärrys, itse olen ainakin eri mieltä käsityksestäsi.
maavara:
Käytännössä vähäinen kokemus ja liikenneturvan / tiedotusvälineiden luoma mielikuva turvallisista nopeusrajoitusten mukaisista nopeuksista aiheuttaa sen, ettei keleihin kiinnitetä tarpeeksi huomiota, vaan ajetaan sen tikkarin mukaista.
Kaikilla on aluksi "vähäinen kokemus" liikenteestä, mutta se kehittyy, mitä enemmän ajaa. Miten sinä niputatkaan näppärästi "kokemuksen" ja "kovempaa" ajamisen ja kuitenkin taustalla yrität painottaa juurikin niitä "olosuhteita". Jos kerran liukkaalla ajetaan hitaammin mielestäsi joka tapauksessa, mitä hyötyä itse asiassa on edes kokeilla vauhdikkaampaa ajamista?
maavara:
Ammattikuslkeille sattuu onnettomuuksia humattavasti vähemmän/ miljoon kilometriä kuin "Pirjo Pikkaraiselle", joka ajaa pääasiaasa sitä tuttua reittiä 1000-5000 km vuodessa.
Tottahan toki, mutta montako "Pikkaraista" mahtuu Suomeen? Pitäisikö kohtuuden nimessä, vääriä yleistyksiä tehdäksesi, käyttää vaikka keskivertosuorituksia vuodessa kuitenkin? Poikkeuksia et voi yleistää edelleenkään.
maavara:
Ammattikuski osaa ennakoida kelin muutokset ajoissa.
Eihän Suomessa mielestäsi opeteta tuollaiseen!?!? Mistä ne voivat tuollaiseen pätevöityä? Yritä nyt päättää milloin yleistät ja milloin yrität olla vakuuttava!
maavara:
Auton ulkolämpötilamittarista näkee lauhtumisen joka lisää liukkautta. Tuulen siirtämä kuiva lumi kertoo liukastuvasta kelistä, kun lumi hioo tien jäätikköpinnasta särmät pois. Risteysalueilla keli liukastuu kun riittävä määrä liikennettä sopivissa keliolosuhteissa jarruttaa ja kiihdyttää jäisellä pinnalla jne.
Kaikilla on aluksi "vähäinen kokemus" liikenteestä, mutta se kehittyy, mitä enemmän ajaa. Miten sinä niputatkaan näppärästi "kokemuksen" ja "kovempaa" ajamisen ja kuitenkin taustalla yrität painottaa juurikin niitä "olosuhteita". Jos kerran liukkaalla ajetaan hitaammin mielestäsi joka tapauksessa, mitä hyötyä itse asiassa on edes kokeilla vauhdikkaampaa ajamista?
maavara:
Et näemmä olet kokeillut, miten autoa hallitaan ääriolosuhteissa, miten se käyttäytyy luistossa ja miten luisto oikaistaan ja jarrutetaan oikealla tavalla että auton hallinta säilyy kuljettajalla.
Kokemus tuo varmuutta ja etenkin varovaisuutta hankalissa olosuhteissa.
maavara:
Ammattikuski osaa ennakoida kelin muutokset ajoissa.
kumppani
Eihän Suomessa mielestäsi opeteta tuollaiseen!?!? Mistä ne voivat tuollaiseen pätevöityä? Yritä nyt päättää milloin yleistät ja milloin yrität olla vakuuttava!
maavara:
Jokainen auto on erilainen ajettavuudeltaan, ja lisäksi kuormaus vaikuttaa ajettavuuteen, joten ainoastaan kokemus opettaa ennakoimaan kunkin auton ominaiset piirteet.
Lisäksi vielä rengastus ja rengaspaineet vaikuttavat hallittavuuteen, joten kolme tärkeintä asiaa ovat.
Kokemus, kokeus ja kokemus.
maavara:
Auton ulkolämpötilamittarista näkee lauhtumisen joka lisää liukkautta. Tuulen siirtämä kuiva lumi kertoo liukastuvasta kelistä, kun lumi hioo tien jäätikköpinnasta särmät pois. Risteysalueilla keli liukastuu kun riittävä määrä liikennettä sopivissa keliolosuhteissa jarruttaa ja kiihdyttää jäisellä pinnalla jne.
Hanki sinäkin kokemusta, sillä se opettaa arvioimaan tilanteita oikein.
Tiedotusvälineet ja liikenteen tehokas valvonta ovat luoneet kansalle mielikuvan, että nopeusrajoitusten mukaiset ajonopeudet ovat se suurin turvallinen ajonopeus (kelissä kuin kelissä.
Kun perusnopeusrajoitus on niin alhainen, että sitä voi ajaa melkein kelillä kuin kelillä, eivät ihmiset enää vaivaudu tunnustelemaan tien liukkautta kun lähtevät ajamaan.
Väitätkö siis, että jos ajettaisiin hyvillä keleillä yleisesti paljon nykyistä kovempaa, ihmiset ajaisivat vastaavasti huonossa kelissä nykyistä hitaammin?
Toisekseen, hyvillä keleillä sattuu suurin osa kolareista, joten hitaampi ajonopeus on erittäin perusteltua turvallisuuden kannalta vaikka keli olisikin hyvä.
Sinun teoriasi ansiosta alan ymmärtää suomalaiskansallista sekoilua paremmin. On siis oikeasti ihmisiä jotka Ritsan tavoin uskovat asioiden olevan sallittuja, jos kaikki muutkin, tai ainakin muutama tuttu, tekevät niin. Kännissä voi siis ajaa, jos baarista muutkin lähtevät omalla autolla kotiin. Kotona voi humalapäissään harrastaa sallittua perheväkivaltaa, jos tietää että myös Pera ja Ripa tekevät samoin.
Koulupoikien selityksiä, koulussa on satoja oppilaita, muutama kymmenen tekee pahojaan iltaisin, niin selitys on kun kaikki muutkin tekee. Jos esim. Lahti-Helsinki välille laitettaisiin nopeusrajoitus kaikkien keskinopeuden mukaan nopeusrajoitusta jouduttaisiin laskemaan aika reilusti. Se että lakia saa rikkoa niin kauan kun ei aiheuta muille vahinkoa. Onko näiden onnettomuuksien aiheuttajien päässä ollut sama ajatus?
Väitätkö siis, että jos ajettaisiin hyvillä keleillä yleisesti paljon nykyistä kovempaa, ihmiset ajaisivat vastaavasti huonossa kelissä nykyistä hitaammin?
Maavara:
Tarkastellaan asiaa matemaattisesti:
Hyvä keli, rajoituksen mukainen nopeus = riskikerroin 1
Hyvä keli, 10 yli rajoituksen, riskikerroin 1,1
Huono keli, rajoituksen mukainen nopeus = riskikerroin 5
Huono keli, 20 alle rajoituksen, riskikerroin 1,5
Hyvillä keleillä ylinopeutta, jotta huonoilla kelillä voi ajaa reilusti alle rajoituksen.
Ajankäytön oikealla kohdistamisella voi kokonaisriskiä pienentää huomattavasti.
Akik
Toisekseen, hyvillä keleillä sattuu suurin osa kolareista, joten hitaampi ajonopeus on erittäin perusteltua turvallisuuden kannalta vaikka keli olisikin hyvä.
Laskeeko 10 km / h hitaampi ajonopeus kolareiden määrää hyvillä keleillä?
Matka-aikaa se lisää, eli liikenteessä on silloin enemmän autoja samaan aikaan, jolloin kolaririski vain kasvaa kun ajotunnit kasvavat.
Et näemmä olet kokeillut, miten autoa hallitaan ääriolosuhteissa
Tjaah, miten sen nyt ottaa ja mitä itse kukin sillä tarkoittaakaan. Omasta mielestäni olen kyllä harjoitellut. Vähän hämmästyttävää, että osaisit muutenkaan vetää moisia johtopäätöksiä asiasta, jonka taustasta ei oikeasti tiedä yhtään mitään, mihinkään suuntaan.
maavara:
miten se käyttäytyy luistossa ja miten luisto oikaistaan ja jarrutetaan oikealla tavalla että auton hallinta säilyy kuljettajalla. Kokemus tuo varmuutta ja etenkin varovaisuutta hankalissa olosuhteissa.
Otetaanpas omat konstisi käyttöön: et näemmä tiedä, mitä esim. nykyään autokoulussa opetetaan mm. ajoharjoitteluradalla. Hommat on paremmin jo sieltä asti nykyään kuin sinun (ja minun) ajaessa ajokorttia viime vuosituhannella. Heti perään, että siitä se vasta lähtee se kokemuksen hankkiminen tietenkin!
Eihän Suomessa mielestäsi opeteta tuollaiseen (ammattikuskien ennakoimistaitoihin). Mistä ne voivat tuollaiseen pätevöityä? Yritä nyt päättää milloin yleistät ja milloin yrität olla vakuuttava
maavara:
Jokainen auto on erilainen ajettavuudeltaan, ja lisäksi kuormaus vaikuttaa ajettavuuteen, joten ainoastaan kokemus opettaa ennakoimaan kunkin auton ominaiset piirteet.
Muistithan, että henkilöauton kuski ei taida tarvita vaihtaa autoa ihan kovinkaan tiuhaan, omaan autoonsa voi olettaa siis sopeutuvan pidemmällä ajalla. Kuinka usein ammattikuskilla se tapahtuu ja voiko tuota yleistää heillekään?
maavara:
Lisäksi vielä rengastus ja rengaspaineet vaikuttavat hallittavuuteen
Sinusta keskivertokuski ei tiedä, eikä oikein voi edes tietää noistakaan mitään, saati toimia järkevästi ja tarkistaa asiat, koska Suomessa opetetaan vain ajamaan rajoitusnopeuksia?
Vaikka autokoulussa ja mediassakin säännöllisin välein asiasta toitotetaan? Vähintään kaksi kertaa vuodessa ainakin, kun tulee aika vaihtaa rengastukset kauden mukaan.
maavara:
Kokemus, kokemus ja kokemus.
.on vain ammattikuskien asia? Älä nyt viitti!
No, kohta varmaan poimit esimerkiksi taas jonkun peräkylän mummon joka ajaa vuodessa vain 5 km. Mutta sitä varaa taas tiedoksi: liikenteeseen mahtuu enempi vähempi poikkeuksia aina ja tulee mahtumaan. Ne ovat huonoja esimerkkejä kuitenkin, jos toisesta suupielestä olet yleistämässä Suomen liikenteeseen.
maavara:
Hanki sinäkin kokemusta, sillä se opettaa arvioimaan tilanteita oikein.
Siinäs kuulitte! Toivottavasti meni perille myös iäkkäille, mielenhäiriöisille, rattijuopoille ja sairaillekin!
Tällä tosin on ihan selvästi liian vähän kokemusta:
Tämäkin asia taitaa kuulua niihin joista ei saa eikä voi keskustella. Keskustelun pitäisi olla erilaisten mielipiteiden perustelujen ruotimista logiikan ja käytettävissä olevien tietojen valossa, mutta monissa kommenteissa ei näy kumpaakaan. Avoimen ja joka kantilta aihetta käsittelevän keskustelun sijaan tunnelma on kuin uskonnollisessa kokouksessa, jossa tiede ja looginen päättely ovat pahasta koska ne uhkaavat uskon kannalta tärkeitä perusoletuksia.
Tässä keskustelussa talvirajoituksista luopumisen perusteluksi on esitetty esimerkiksi sitä, että niistä ei saada sitä turvallisuushyötyä kuin väitetään. Mitkä sitten ovat ne todelliset vaikutukset? Kommenttien perusteella tämä talvinopeusrajoitusten huono turvallisuusvaikutus on yleisesti tiedossa, mutta minä en löydä siitä tietoa verkosta.
Talvirajoitusten turhuutta perusteltiin ketjussa myös sillä, että kuskit ovat niin järkeviä että tajuavat omin päin hiljentää oikeissa tilanteissa. Sen perusteella mitä olen aiheesta kuullut, niin ihminen ei yksilönäkään käyttäydy niin älykkäästi kuin itse omaa käytöstämme arvioidessa luulemme, ja ryhmänä, kuljettajina, olemme suorastan typeriä. Tai ainakin käyttäydymme typerästi liikenteen eli muiden ihmisten kannalta katsottuna.
Talvirajoitusten huonoksi puoleksi sanottiin että ne tuntuvat kohtuuttomilta kun keli on hyvä. Asia jäi tuohon, aivan kuin vaakakupin toisella puolella ei olisi mitään. Enemmistöltä unohtui, että toistaiseksi ei ole esitetty näyttöä talvirajoituksen väitettyjen hyötyjen paikkansapitämättömyydestä, joten asiaa tasapuolisesti puntaroivan on pakko pistää toiseen vaakakuppiin toistakymmentä vuosittain säästyvää ihmishenkeä ja loukkaantumisten väheneminen kymmenillä tapauksilla. Tämän vuoksi omaa alhaisen rajoituksen tuomaa mielipahaansa pitäisi verrata satoja ihmisiä vuosittain koskevien kuolemantapausten ja loukkaantumisten HEILLE aiheuttamaan mielipahaan. Vaikka sellaisille asioille ei itse arvoa antaisikaan, niin eri puolien avoin vertailu antaisi perspektiiviä esitetyille mielipiteille. Se kertoisi muille onko kyseessä puhujan harkittu mielipide vai uskonnonomainen mantra jossa ei ole keskustelunvaraa, vaikka se on esitetty keskustelufoorumilla.
Talvirajoitusten tarvetta epäillään myös sillä perusteella, että se ei ole käytössä Ruotsissa. En tiedä miksi näin on, mutta esitin keskustelun vuoksi 7.11.2014 15:19 muutamia ehdotuksia. Jos kerran koko Suomen väestö elää ja ajaa talvisemmissa olosuhteissa kuin Ruotsin väestön enemmistö, niin on loogista olettaa että Ruotsi hyötyisi talvirajoituksista vähemmän kuin Suomi. Ruotsiin vedonneita tämä ei kiinnostanut, nähtävästi tarkoitus ei sitten ollutkaan keskustella aiheesta vaan ainoastaan julistaa miten asiat on, ihan kuten uskonnoissakin on tapana.
Otetaanpas omat konstisi käyttöön: et näemmä tiedä, mitä esim. nykyään autokoulussa opetetaan mm. ajoharjoitteluradalla. Hommat on paremmin jo sieltä asti nykyään kuin sinun (ja minun) ajaessa ajokorttia viime vuosituhannella. Heti perään, että siitä se vasta lähtee se kokemuksen hankkiminen tietenkin!
Minulla on kolme jo ajokortin saanutta jälkeläistä, joten on tuota autokoulujen tarjoamaa ajoharjoittelua tullut seurattua.
Melko pientä on tuo autokoulujen opetus ajoharjoitteluradalla. Ei siinä opilas opi muuta kuin olemaan tietyissä keliolosuhteissa varovainen, jos ymmärtää opetuksen sisällön oikein.
Ei muutaman tunnin kokemuksella tiedä miten erilaisissa liukkausolosuhteissa ajetaan, sillä käytännön olosuhteissa on talviaikaan paljon enemmän eroja kuin tuon ajoharjoittelutuokion aikana.
Parhaan opin autokoululaiset saavat ajoharjoitteluradalla, kun seuraavat muiden harjoittelua, ja näkevät osan niistä virheistä joita muut ajoharjoittelijat tekevät, ja varsinkin vajovirheiden seuraukset.
1960-luvulla kun itse aloitin ajamisen, oli vielä käytössä melkoinen määrä jääratoja, joten harjoittelumahdollisuudet olivat paljon paremmat kuin nykyisten jääratakieltojen aikana.
Tosin pääsee jäälle autolla vielä nykyisinkin, ja sopivissa olosuhteissa uusi sileä lumeton tai vähäluminen jääpeite on mainio harjoittelupaikka, kun ensin varmistaa, että jää on riittävän vahvaa kantamaan auton.
Jälkeläisten kokemusten hankkimista on tullut ohjattua alkuvaiheessa mahdollistamalla ajoharjoittelu erilaisissa olosuhteissa ja erilaisella kalustolla.
Ovat olleet tyytyväisiä vanhoihin, turvavaruusteettomiin harjoitteluautoihin, joissa ei ole ollut lukkiutumattomia jarruja eikä ajonvakautusta ( turvakaari, nelipistevyöt ja kypärä tosin on kuulunut varusteisiin).
Otetaanpas omat konstisi käyttöön: et näemmä tiedä, mitä esim. nykyään autokoulussa opetetaan mm. ajoharjoitteluradalla. Hommat on paremmin jo sieltä asti nykyään kuin sinun (ja minun) ajaessa ajokorttia viime vuosituhannella. Heti perään, että siitä se vasta lähtee se kokemuksen hankkiminen tietenkin!
maavara:
Minulla on kolme jo ajokortin saanutta jälkeläistä, joten on tuota autokoulujen tarjoamaa ajoharjoittelua tullut seurattua.
Onko parempaa tasoa, kuin mitä itse olet aikoinasi saanut? Voitko vertailussa todeta, että Suomessa opetetaan ajamaan vain rajoitusnopeuksilla?
Melko pientä on tuo autokoulujen opetus ajoharjoitteluradalla. Ei siinä oppilas opi muuta kuin olemaan tietyissä keliolosuhteissa varovainen, jos ymmärtää opetuksen sisällön oikein.
Tuossahan sinä todistat oman käsityksesi jo pitkälti vääräksi siis! Ovatko koulutuksen tavoitteet sinusta pielessä vain siksi, että ihan kaikille oppi ei mene kerrasta perille (jota tapahtuu alakoulusta korkeakouluihin asti, saati elämänkoulussa)?
Ja ihan kuten oppilaitoksissa, opin on tarkoitus antaa ne peruseväät, joita sitten kartutetaan kokemuksella.
maavara:
Ei muutaman tunnin kokemuksella tiedä miten erilaisissa liukkausolosuhteissa ajetaan, sillä käytännön olosuhteissa on talviaikaan paljon enemmän eroja kuin tuon ajoharjoittelutuokion aikana.
Periaatteessa homma on sinun puolestasi jo mietitty ja annetaan eväät selvitä. Ei kuule se ammattikuskiksi opiskelevakaan opi kaikkea mahdollista heti koulussa, vaan vasta ajamalla.
Sinä et luota siihen, että 100% kuskeista tajuaisivat jatkaa kokemuksen hankkimista, siitä on oikeasti kyse. Tai vaikka pyrkivät hankkimaankin, niin eivät opi. Ja sitten jää niitä, jotka "osaavat jo, ei tartte", tai "muista" jne. No, me joudumme elämään sen kanssa!
Ja myös konginkankaiden ja talvisissa ketjukolareissa osallisina olevien taksien kanssa - ammattikuskeja varmaan kaikki ja kokemuksen tuomaa ymmärrystä pitäisi olla ollut.
Viranomaiset edistävät asiaa kampanjoin, jotka nekin menee usealta ohi. Samoin nopeusrajoituksia harrastetaan kaikissa länsimaissa, myös Suomessa, mutta sinusta sekin on vain täällä vissiin persiistä, koska täällä on joku yksilö voinut saada sakot alamäessä.
Unohdat, että jo määritelmällisesti sen kerrotaan olevan kattonopeus ja muissa kohdissa mainitaan vielä erikseen, että nopeus on sovitettava olosuhteisiin. Josta siitäkin on kampanjointia.
Vastuu on yksilölläkin, miten ajattelit sitä asennetta parantaa, koska siitä riippuu hyvin paljon? Sitäkin nimittäin julkisuudessa edistetään kampanjoin, kai muistat?
Sinulla on epäilemättä ihan hienot taka-ajatukset, mutta käytät peräkylän mummoja esimerkkinä. Heille olosuhteiden mukaan ajaminen tarkoittaa ihan varmasti sitä, etteivä he ajattele sitä, mitä tikkarinopeus sanoo. Muut pitävät heitä täällä jopa tien tukkeina, koska he nimenomaan omasta mielestään ajavat olosuhteiden mukaan, eli joskus muita hitaammin. Ja saattavat monet heistä jättää tykkänään ajamatta koko talven juuri siksi, että on liukasta, vaihtavat julkisiin tms.
Hyväksyitkös sinä kattonopeuden, eli nopeusrajoitukset noin muuten? Koska sittenhän on niitä, joille se on taas niin myrkkyä ja yksilönvapauden rajoittamista, kuin ikinä voi olla. Mitäs olosuhdeneuvoa sellaisille antaisit? Ajokorttia ajaessaan heillekin on nuo em. opit yritetty saada päähän myös, mutta tulkintaa se heidänkin harrastama ajotapansa. Eikö oppi ole mennyt päähän, vai mistä olisi kyse?
maavara:
Jälkeläisten kokemusten hankkimista on tullut ohjattua alkuvaiheessa mahdollistamalla ajoharjoittelu erilaisissa olosuhteissa ja erilaisella kalustolla. Ovat olleet tyytyväisiä vanhoihin, turvavaruusteettomiin harjoitteluautoihin, joissa ei ole ollut lukkiutumattomia jarruja eikä ajonvakautusta
Ihan mahtavaa! Olen itsekin päässyt ajamaan jääradoilla aikanaan ja jos ei muuta, niin onhan se hemmetin kivaa. Mutta kun sitten pitäisi autokouluissa varmaan kuitenkin homma hoitaa, niin oletko edelleen sitä mieltä, että kaikista uudistuksista huolimatta kaikki pitäisi laittaa ajamaan vanhoilla rouskuilla kisaa, että oppivat? Vai olisiko nykyinen systeemi kuitenkin hyvä kompromissi sille, että olosuhteet ovat normiliikennettä likimain vastaavat ja arkiautoilla ajetaan, koulun tai omilla?
Minusta tuon perusteella ei ole pitkiin pitkiin aikoihin myöskään "opetettu ajamaan vain rajoitusnopeuksia, ei olosuhteita seuraten". Ihan sama mitä oli 60-luvulla siis.
Mistä päättelet, että tuota statusmuutosta lähdettiin ajamaan kiusallaan? Ja voisiko siltikään teidän yksittäistapauksesta tehdä valtakunnallisen yleistyksen: "Suomessa muutetaan katustatuksia kiusallaan, osui meihinkin"?
Mehän emme tiedä taustoja, eikä se että vaimosi kerää nimiä tarkoita muuta kuin sitä, että teitä varmaan otti pattiin. Mikä oli lopputulos?
Mistä päättelet, että tuota statusmuutosta lähdettiin ajamaan kiusallaan? Ja voisiko siltikään teidän yksittäistapauksesta tehdä valtakunnallisen yleistyksen: "Suomessa muutetaan katustatuksia kiusallaan, osui meihinkin"?
Mehän emme tiedä taustoja, eikä se että vaimosi kerää nimiä tarkoita muuta kuin sitä, että teitä varmaan otti pattiin. Mikä oli lopputulos?
Ei sitä kiusallan haettu, vaan asiallisin perustein ja saatiinkin turvallinen pihakatu aikaiseksi.
Kaiki naapurit sitä vain evät oikein hyväksyneet, vaan kokivat sen kiusaksi.
Osansa saattaa olla myös samalla kadulla asuvalla "tutkamiehellä", joka hoiti muutaman kaverin pienellä rahallisella sanktiolla ruotuun.
Ei sitä kiusallan haettu, vaan asiallisin perustein ja saatiinkin turvallinen pihakatu aikaiseksi.
Kaiki naapurit sitä vain eivät oikein hyväksyneet, vaan kokivat sen kiusaksi.
Öhhh... Tarkennatko nyt vielä: siis sinä, vaimosi ja joitakin muita olitte hakemassa sitä pihakatua turvallisemmaksi?
Ja teidät koettiin kiusaajiksi? En nimittäin ymmärrä sitten enää, mitä ja mihin olit vastaavinasi Herbertille 13.11. klo 12:08. Se taas oli jatkumoa hänen kirjoittelulle 12.11.14 05:54.
Öhhh... Tarkennatko nyt vielä: siis sinä, vaimosi ja joitakin muita olitte hakemassa sitä pihakatua turvallisemmaksi?
Ja teidät koettiin kiusaajiksi? En nimittäin ymmärrä sitten enää, mitä ja mihin olit vastaavinasi Herbertille 13.11. klo 12:08. Se taas oli jatkumoa hänen kirjoittelulle 12.11.14 05:54.
En minä asiallisia nopeusrajoituksia vastusta.
Vastustan kaavamaisia, olosuhteiden muutokset huomioon ottamattomia rajoituksia, kuten nykyinen talvirajoitus.
Kannatan muuttuvia rajoituksia, joita on jo joillakin tieosuuksilla.
Ne vaihtuvat kelin ja liikennetiheyden mukaan, ja toimivat yleensä hyvin.
Nykyinen, kaavamainen rajoitusjärjestelmä on pääasiassa vain valtion sakkotulojen optimointijärjestelmä, sillä suurimman osan vuorokaudesta teillä vallitsee melko hiljainen liikenne, jolloin ei ole mitään perustetta 80 rajoitukselle.
Pohjoissuomessa on pääasiaasa 100 rajotuksia, koska siellä on liikennettä vähemmän "ruuhka-aikoinakin". Eikä siellä liikkuminen ole vaarallisempaa vallitsevien rajoitusten puitteissa kun etelän 80 alueilla.
Eteläsuomessa nykyisillä 80 rajoitusalueilla voisi olla aivan hyvin 100 rajoitus, ja lisäkilvellä sisääntuloväylillä 80 Klo 7.00-9.00 ja ulosmenoväylillä lisäkilpi 80 Klo 15.00 -18.00.
Talvirajoituksen kaikkivoipaisuuteen en usko, sillä jos ihmisellä on liikenteeseen tarvittava näkökyky tallella, osaa hän päätellä myös kelin.
No kukapas ei! Vaan kuka pitää mitäkin rajoitusta asiallisena. Jos olet tätä palstaa pidempään seurannut, sinun luulisi huomanneen jotakin sen tiimoilta.
maavara:
Kannatan muuttuvia rajoituksia, joita on jo joillakin tieosuuksilla. Ne vaihtuvat kelin ja liikennetiheyden mukaan, ja toimivat yleensä hyvin.
Onhan ne kivoja, samaa mieltä. Miksiköhän niitä ei ole otettu enempää käyttöön?
maavara:
Nykyinen, kaavamainen rajoitusjärjestelmä on pääasiassa vain valtion sakkotulojen optimointijärjestelmä, sillä suurimman osan vuorokaudesta teillä vallitsee melko hiljainen liikenne, jolloin ei ole mitään perustetta 80 rajoitukselle.
Valvontakameroita on oikeasti hyvin harvoissa paikoissa minun mielestäni ja poliiseja näkee vielä harvemmin . En koe tilannetta mitenkään rahoitusjärjestelmäksi. Mutta saahan sen sellaiseksi maalattua, jos oikein kovasti haluaa ja joskus sattunut ajamaan alamäkeen.
maavara:
Pohjois-Suomessa on pääasiassa 100 rajoituksia, koska siellä on liikennettä vähemmän "ruuhka-aikoinakin". Eikä siellä liikkuminen ole vaarallisempaa vallitsevien rajoitusten puitteissa kun etelän 80 alueilla.
Voisiko olla, että juuri se pienempi liikennepotentiaali on huomioitu siellä? En itse asiassa tiedä, saa valaista.
maavara:
Talvirajoituksen kaikkivoipaisuuteen en usko, sillä jos ihmisellä on liikenteeseen tarvittava näkökyky tallella, osaa hän päätellä myös kelin.
Eli 100 rajoitus ja lisäkilpi liukkaalla 80.
Hmmm Aiemmin olet kovasti touhottanut, että kokemus, kokemus, kokemus, keliä pitäisi osata lukea ja olosuhteiden mukaan pitäisi ajaa yms.
Johdonmukaisuuden säilyttämiseksi, miksi tuota 80 lätkääkään sitten tarvitaan, koska liukkaalla pitäisi osata ilman kilpeäkin tiputtaa nopeus 100:sta 80:iin, jopa allekin sen? Ai niin, suomalaiset on opetettu ajamaan rajoitusnopeuksia! Enää pitäisi sitten oppia lukemaan keliä, että tietäisi milloin on liukasta, jotta osataan lukea oikeaa taulua
Kyllä se ulkopuolelta ohjattava muuttuva taulu taitaa olla meille suomalaistaukeille ainoa oikea ratkaisu. Lisäkilpien tulkinta menee liian vaikeaksi oppimmame perusteella ja olemattoman kokemuksemme myötäkin.
Johdonmukaisuuden säilyttämiseksi, miksi tuota 80 lätkääkään sitten tarvitaan, koska liukkaalla pitäisi osata ilman kilpeäkin tiputtaa nopeus 100:sta 80:iin, jopa allekin sen?
Olisi mukava nähdä poliisi joskus tutkaamassa ihmisten nopeuksia räntäsateessa ja lumituiskussa........
Ei ne tilannenopeuksia tutkaa edes aurinkoisella kelillä, joten miksi räntäsateessa pitäisi tutkata? Noissa olosuhteissa autojen pysäyttelykään tuskin turvallisuutta parantaa.
ritsa:
Noin joka 500 - 800 vastaantulija on rattijuoppo. Suhteuta se määrä ajokortillisiin ja kiinnijääneisiin rattijuoppoihin, niin saat tuloksen.
maavara:
Aika puusilmäisesti, eikun itse asiasta siitä laudan reiästä katsottuna tulkittu päätelmä minusta!
maavara:
Aika mutkat suorina mennään tuossakin, mutta kuulostaahan tuo tietysti raflaavalta.
maavara:
Entäs ne täällä, jotka ajavat omasta mielestään olosuhteiden mukaisesti, tai ne jotka piut paut välittävät rajoitusnopeuksista?
maavara:
Se on kyllä talvirajoituksen tarkoitus. Missään kohtaa ei käsittääkseni unohdeta niitä sinun kuuluisia muuttuvia olosuhteitakaan jättää muistuttamatta. Onkohan sinulla valikoiva ymmärrys, itse olen ainakin eri mieltä käsityksestäsi.
maavara:
Kaikilla on aluksi "vähäinen kokemus" liikenteestä, mutta se kehittyy, mitä enemmän ajaa. Miten sinä niputatkaan näppärästi "kokemuksen" ja "kovempaa" ajamisen ja kuitenkin taustalla yrität painottaa juurikin niitä "olosuhteita". Jos kerran liukkaalla ajetaan hitaammin mielestäsi joka tapauksessa, mitä hyötyä itse asiassa on edes kokeilla vauhdikkaampaa ajamista?
maavara:
Tottahan toki, mutta montako "Pikkaraista" mahtuu Suomeen? Pitäisikö kohtuuden nimessä, vääriä yleistyksiä tehdäksesi, käyttää vaikka keskivertosuorituksia vuodessa kuitenkin? Poikkeuksia et voi yleistää edelleenkään.
maavara:
Eihän Suomessa mielestäsi opeteta tuollaiseen!?!? Mistä ne voivat tuollaiseen pätevöityä? Yritä nyt päättää milloin yleistät ja milloin yrität olla vakuuttava!
maavara:
Kumppani:
Kaikilla on aluksi "vähäinen kokemus" liikenteestä, mutta se kehittyy, mitä enemmän ajaa. Miten sinä niputatkaan näppärästi "kokemuksen" ja "kovempaa" ajamisen ja kuitenkin taustalla yrität painottaa juurikin niitä "olosuhteita". Jos kerran liukkaalla ajetaan hitaammin mielestäsi joka tapauksessa, mitä hyötyä itse asiassa on edes kokeilla vauhdikkaampaa ajamista?
maavara:
Et näemmä olet kokeillut, miten autoa hallitaan ääriolosuhteissa, miten se käyttäytyy luistossa ja miten luisto oikaistaan ja jarrutetaan oikealla tavalla että auton hallinta säilyy kuljettajalla.
Kokemus tuo varmuutta ja etenkin varovaisuutta hankalissa olosuhteissa.
maavara:
kumppani
Eihän Suomessa mielestäsi opeteta tuollaiseen!?!? Mistä ne voivat tuollaiseen pätevöityä? Yritä nyt päättää milloin yleistät ja milloin yrität olla vakuuttava!
maavara:
Jokainen auto on erilainen ajettavuudeltaan, ja lisäksi kuormaus vaikuttaa ajettavuuteen, joten ainoastaan kokemus opettaa ennakoimaan kunkin auton ominaiset piirteet.
Lisäksi vielä rengastus ja rengaspaineet vaikuttavat hallittavuuteen, joten kolme tärkeintä asiaa ovat.
Kokemus, kokeus ja kokemus.
maavara:
Hanki sinäkin kokemusta, sillä se opettaa arvioimaan tilanteita oikein.
maavara:
Väitätkö siis, että jos ajettaisiin hyvillä keleillä yleisesti paljon nykyistä kovempaa, ihmiset ajaisivat vastaavasti huonossa kelissä nykyistä hitaammin?
Toisekseen, hyvillä keleillä sattuu suurin osa kolareista, joten hitaampi ajonopeus on erittäin perusteltua turvallisuuden kannalta vaikka keli olisikin hyvä.
ritsa:
Sinun teoriasi ansiosta alan ymmärtää suomalaiskansallista sekoilua paremmin. On siis oikeasti ihmisiä jotka Ritsan tavoin uskovat asioiden olevan sallittuja, jos kaikki muutkin, tai ainakin muutama tuttu, tekevät niin. Kännissä voi siis ajaa, jos baarista muutkin lähtevät omalla autolla kotiin. Kotona voi humalapäissään harrastaa sallittua perheväkivaltaa, jos tietää että myös Pera ja Ripa tekevät samoin.
Vai onko ylinopeus nyt jokin erityinen poikkeus?
AkiK:
Voi, jos se ei aiheuta kenellekään harmia, että lyö sen mukaisesti.
Koulupoikien selityksiä, koulussa on satoja oppilaita, muutama kymmenen tekee pahojaan iltaisin, niin selitys on kun kaikki muutkin tekee. Jos esim. Lahti-Helsinki välille laitettaisiin nopeusrajoitus kaikkien keskinopeuden mukaan nopeusrajoitusta jouduttaisiin laskemaan aika reilusti. Se että lakia saa rikkoa niin kauan kun ei aiheuta muille vahinkoa. Onko näiden onnettomuuksien aiheuttajien päässä ollut sama ajatus?
AkiK:
Laskeeko 10 km / h hitaampi ajonopeus kolareiden määrää hyvillä keleillä?
Matka-aikaa se lisää, eli liikenteessä on silloin enemmän autoja samaan aikaan, jolloin kolaririski vain kasvaa kun ajotunnit kasvavat.
maavara:
Kysyin sinulta, mitä ajonopeuksien laskulla tavoitellaan. Joko tiedät vastauksen?
Sinäkö se olit, joka syytti minua mutuilusta?
maavara:
Tjaah, miten sen nyt ottaa ja mitä itse kukin sillä tarkoittaakaan. Omasta mielestäni olen kyllä harjoitellut. Vähän hämmästyttävää, että osaisit muutenkaan vetää moisia johtopäätöksiä asiasta, jonka taustasta ei oikeasti tiedä yhtään mitään, mihinkään suuntaan.
maavara:
Otetaanpas omat konstisi käyttöön: et näemmä tiedä, mitä esim. nykyään autokoulussa opetetaan mm. ajoharjoitteluradalla. Hommat on paremmin jo sieltä asti nykyään kuin sinun (ja minun) ajaessa ajokorttia viime vuosituhannella. Heti perään, että siitä se vasta lähtee se kokemuksen hankkiminen tietenkin!
Eihän Suomessa mielestäsi opeteta tuollaiseen (ammattikuskien ennakoimistaitoihin). Mistä ne voivat tuollaiseen pätevöityä? Yritä nyt päättää milloin yleistät ja milloin yrität olla vakuuttava
maavara:
Muistithan, että henkilöauton kuski ei taida tarvita vaihtaa autoa ihan kovinkaan tiuhaan, omaan autoonsa voi olettaa siis sopeutuvan pidemmällä ajalla. Kuinka usein ammattikuskilla se tapahtuu ja voiko tuota yleistää heillekään?
maavara:
Sinusta keskivertokuski ei tiedä, eikä oikein voi edes tietää noistakaan mitään, saati toimia järkevästi ja tarkistaa asiat, koska Suomessa opetetaan vain ajamaan rajoitusnopeuksia?
Vaikka autokoulussa ja mediassakin säännöllisin välein asiasta toitotetaan? Vähintään kaksi kertaa vuodessa ainakin, kun tulee aika vaihtaa rengastukset kauden mukaan.
maavara:
.on vain ammattikuskien asia? Älä nyt viitti!
No, kohta varmaan poimit esimerkiksi taas jonkun peräkylän mummon joka ajaa vuodessa vain 5 km. Mutta sitä varaa taas tiedoksi: liikenteeseen mahtuu enempi vähempi poikkeuksia aina ja tulee mahtumaan. Ne ovat huonoja esimerkkejä kuitenkin, jos toisesta suupielestä olet yleistämässä Suomen liikenteeseen.
maavara:
Siinäs kuulitte! Toivottavasti meni perille myös iäkkäille, mielenhäiriöisille, rattijuopoille ja sairaillekin!
Tällä tosin on ihan selvästi liian vähän kokemusta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014111318833624_uu.shtml
green:
Ei.
Tämäkin asia taitaa kuulua niihin joista ei saa eikä voi keskustella. Keskustelun pitäisi olla erilaisten mielipiteiden perustelujen ruotimista logiikan ja käytettävissä olevien tietojen valossa, mutta monissa kommenteissa ei näy kumpaakaan. Avoimen ja joka kantilta aihetta käsittelevän keskustelun sijaan tunnelma on kuin uskonnollisessa kokouksessa, jossa tiede ja looginen päättely ovat pahasta koska ne uhkaavat uskon kannalta tärkeitä perusoletuksia.
Tässä keskustelussa talvirajoituksista luopumisen perusteluksi on esitetty esimerkiksi sitä, että niistä ei saada sitä turvallisuushyötyä kuin väitetään. Mitkä sitten ovat ne todelliset vaikutukset? Kommenttien perusteella tämä talvinopeusrajoitusten huono turvallisuusvaikutus on yleisesti tiedossa, mutta minä en löydä siitä tietoa verkosta.
Talvirajoitusten turhuutta perusteltiin ketjussa myös sillä, että kuskit ovat niin järkeviä että tajuavat omin päin hiljentää oikeissa tilanteissa. Sen perusteella mitä olen aiheesta kuullut, niin ihminen ei yksilönäkään käyttäydy niin älykkäästi kuin itse omaa käytöstämme arvioidessa luulemme, ja ryhmänä, kuljettajina, olemme suorastan typeriä. Tai ainakin käyttäydymme typerästi liikenteen eli muiden ihmisten kannalta katsottuna.
Talvirajoitusten huonoksi puoleksi sanottiin että ne tuntuvat kohtuuttomilta kun keli on hyvä. Asia jäi tuohon, aivan kuin vaakakupin toisella puolella ei olisi mitään. Enemmistöltä unohtui, että toistaiseksi ei ole esitetty näyttöä talvirajoituksen väitettyjen hyötyjen paikkansapitämättömyydestä, joten asiaa tasapuolisesti puntaroivan on pakko pistää toiseen vaakakuppiin toistakymmentä vuosittain säästyvää ihmishenkeä ja loukkaantumisten väheneminen kymmenillä tapauksilla. Tämän vuoksi omaa alhaisen rajoituksen tuomaa mielipahaansa pitäisi verrata satoja ihmisiä vuosittain koskevien kuolemantapausten ja loukkaantumisten HEILLE aiheuttamaan mielipahaan. Vaikka sellaisille asioille ei itse arvoa antaisikaan, niin eri puolien avoin vertailu antaisi perspektiiviä esitetyille mielipiteille. Se kertoisi muille onko kyseessä puhujan harkittu mielipide vai uskonnonomainen mantra jossa ei ole keskustelunvaraa, vaikka se on esitetty keskustelufoorumilla.
Talvirajoitusten tarvetta epäillään myös sillä perusteella, että se ei ole käytössä Ruotsissa. En tiedä miksi näin on, mutta esitin keskustelun vuoksi 7.11.2014 15:19 muutamia ehdotuksia. Jos kerran koko Suomen väestö elää ja ajaa talvisemmissa olosuhteissa kuin Ruotsin väestön enemmistö, niin on loogista olettaa että Ruotsi hyötyisi talvirajoituksista vähemmän kuin Suomi. Ruotsiin vedonneita tämä ei kiinnostanut, nähtävästi tarkoitus ei sitten ollutkaan keskustella aiheesta vaan ainoastaan julistaa miten asiat on, ihan kuten uskonnoissakin on tapana.
Kumppani:
Mistäs sen kokemuksen tiedät, saattaa olla että on ryypännyt esiteini-iästä lähtien.
Näin voi hyvinkin olla, jos vain juomispuolta ajattelee. Mutta ei ole hankkinut kokemusta ko. olosuhteissa ajamisesta liikenteessä näköjään...
Kumppani:
Minulla on kolme jo ajokortin saanutta jälkeläistä, joten on tuota autokoulujen tarjoamaa ajoharjoittelua tullut seurattua.
Melko pientä on tuo autokoulujen opetus ajoharjoitteluradalla. Ei siinä opilas opi muuta kuin olemaan tietyissä keliolosuhteissa varovainen, jos ymmärtää opetuksen sisällön oikein.
Ei muutaman tunnin kokemuksella tiedä miten erilaisissa liukkausolosuhteissa ajetaan, sillä käytännön olosuhteissa on talviaikaan paljon enemmän eroja kuin tuon ajoharjoittelutuokion aikana.
Parhaan opin autokoululaiset saavat ajoharjoitteluradalla, kun seuraavat muiden harjoittelua, ja näkevät osan niistä virheistä joita muut ajoharjoittelijat tekevät, ja varsinkin vajovirheiden seuraukset.
1960-luvulla kun itse aloitin ajamisen, oli vielä käytössä melkoinen määrä jääratoja, joten harjoittelumahdollisuudet olivat paljon paremmat kuin nykyisten jääratakieltojen aikana.
Tosin pääsee jäälle autolla vielä nykyisinkin, ja sopivissa olosuhteissa uusi sileä lumeton tai vähäluminen jääpeite on mainio harjoittelupaikka, kun ensin varmistaa, että jää on riittävän vahvaa kantamaan auton.
Jälkeläisten kokemusten hankkimista on tullut ohjattua alkuvaiheessa mahdollistamalla ajoharjoittelu erilaisissa olosuhteissa ja erilaisella kalustolla.
Ovat olleet tyytyväisiä vanhoihin, turvavaruusteettomiin harjoitteluautoihin, joissa ei ole ollut lukkiutumattomia jarruja eikä ajonvakautusta ( turvakaari, nelipistevyöt ja kypärä tosin on kuulunut varusteisiin).
Herbert:
Kiusa se on pienikin kiusa, kun pääsee muiden ajonopeuksia laskemaan.
Otetaanpas omat konstisi käyttöön: et näemmä tiedä, mitä esim. nykyään autokoulussa opetetaan mm. ajoharjoitteluradalla. Hommat on paremmin jo sieltä asti nykyään kuin sinun (ja minun) ajaessa ajokorttia viime vuosituhannella. Heti perään, että siitä se vasta lähtee se kokemuksen hankkiminen tietenkin!
maavara:
Onko parempaa tasoa, kuin mitä itse olet aikoinasi saanut? Voitko vertailussa todeta, että Suomessa opetetaan ajamaan vain rajoitusnopeuksilla?
Oletko muistanut kysyä jälkeläistesi mielipidettä?
maavara:
Tuossahan sinä todistat oman käsityksesi jo pitkälti vääräksi siis! Ovatko koulutuksen tavoitteet sinusta pielessä vain siksi, että ihan kaikille oppi ei mene kerrasta perille (jota tapahtuu alakoulusta korkeakouluihin asti, saati elämänkoulussa)?
Ja ihan kuten oppilaitoksissa, opin on tarkoitus antaa ne peruseväät, joita sitten kartutetaan kokemuksella.
maavara:
Periaatteessa homma on sinun puolestasi jo mietitty ja annetaan eväät selvitä. Ei kuule se ammattikuskiksi opiskelevakaan opi kaikkea mahdollista heti koulussa, vaan vasta ajamalla.
Sinä et luota siihen, että 100% kuskeista tajuaisivat jatkaa kokemuksen hankkimista, siitä on oikeasti kyse. Tai vaikka pyrkivät hankkimaankin, niin eivät opi. Ja sitten jää niitä, jotka "osaavat jo, ei tartte", tai "muista" jne. No, me joudumme elämään sen kanssa!
Ja myös konginkankaiden ja talvisissa ketjukolareissa osallisina olevien taksien kanssa - ammattikuskeja varmaan kaikki ja kokemuksen tuomaa ymmärrystä pitäisi olla ollut.
Viranomaiset edistävät asiaa kampanjoin, jotka nekin menee usealta ohi. Samoin nopeusrajoituksia harrastetaan kaikissa länsimaissa, myös Suomessa, mutta sinusta sekin on vain täällä vissiin persiistä, koska täällä on joku yksilö voinut saada sakot alamäessä.
Unohdat, että jo määritelmällisesti sen kerrotaan olevan kattonopeus ja muissa kohdissa mainitaan vielä erikseen, että nopeus on sovitettava olosuhteisiin. Josta siitäkin on kampanjointia.
Vastuu on yksilölläkin, miten ajattelit sitä asennetta parantaa, koska siitä riippuu hyvin paljon? Sitäkin nimittäin julkisuudessa edistetään kampanjoin, kai muistat?
Sinulla on epäilemättä ihan hienot taka-ajatukset, mutta käytät peräkylän mummoja esimerkkinä. Heille olosuhteiden mukaan ajaminen tarkoittaa ihan varmasti sitä, etteivä he ajattele sitä, mitä tikkarinopeus sanoo. Muut pitävät heitä täällä jopa tien tukkeina, koska he nimenomaan omasta mielestään ajavat olosuhteiden mukaan, eli joskus muita hitaammin. Ja saattavat monet heistä jättää tykkänään ajamatta koko talven juuri siksi, että on liukasta, vaihtavat julkisiin tms.
Hyväksyitkös sinä kattonopeuden, eli nopeusrajoitukset noin muuten? Koska sittenhän on niitä, joille se on taas niin myrkkyä ja yksilönvapauden rajoittamista, kuin ikinä voi olla. Mitäs olosuhdeneuvoa sellaisille antaisit? Ajokorttia ajaessaan heillekin on nuo em. opit yritetty saada päähän myös, mutta tulkintaa se heidänkin harrastama ajotapansa. Eikö oppi ole mennyt päähän, vai mistä olisi kyse?
maavara:
Ihan mahtavaa! Olen itsekin päässyt ajamaan jääradoilla aikanaan ja jos ei muuta, niin onhan se hemmetin kivaa. Mutta kun sitten pitäisi autokouluissa varmaan kuitenkin homma hoitaa, niin oletko edelleen sitä mieltä, että kaikista uudistuksista huolimatta kaikki pitäisi laittaa ajamaan vanhoilla rouskuilla kisaa, että oppivat? Vai olisiko nykyinen systeemi kuitenkin hyvä kompromissi sille, että olosuhteet ovat normiliikennettä likimain vastaavat ja arkiautoilla ajetaan, koulun tai omilla?
Minusta tuon perusteella ei ole pitkiin pitkiin aikoihin myöskään "opetettu ajamaan vain rajoitusnopeuksia, ei olosuhteita seuraten". Ihan sama mitä oli 60-luvulla siis.
maavara:
Mutua vai faktaa?
Herbert:
Faktaa.
Emäntä oli yksi nimienkerääjistä, kun erään kadun status muutettiin pihakaduksi.
Mutua.
Mistä päättelet, että tuota statusmuutosta lähdettiin ajamaan kiusallaan? Ja voisiko siltikään teidän yksittäistapauksesta tehdä valtakunnallisen yleistyksen: "Suomessa muutetaan katustatuksia kiusallaan, osui meihinkin"?
Mehän emme tiedä taustoja, eikä se että vaimosi kerää nimiä tarkoita muuta kuin sitä, että teitä varmaan otti pattiin. Mikä oli lopputulos?
Kumppani:
Ei sitä kiusallan haettu, vaan asiallisin perustein ja saatiinkin turvallinen pihakatu aikaiseksi.
Kaiki naapurit sitä vain evät oikein hyväksyneet, vaan kokivat sen kiusaksi.
Osansa saattaa olla myös samalla kadulla asuvalla "tutkamiehellä", joka hoiti muutaman kaverin pienellä rahallisella sanktiolla ruotuun.
30 rajoitusnopeus ylittyy melko helposti.
On rajoitus 30-120, aina kun saavutaan rajoitusalueelle laitan nopeusrajoittimeen kulloisenkin nopeuden. Ainahan niihin on jokin syy.
maavara:
Öhhh... Tarkennatko nyt vielä: siis sinä, vaimosi ja joitakin muita olitte hakemassa sitä pihakatua turvallisemmaksi?
Ja teidät koettiin kiusaajiksi? En nimittäin ymmärrä sitten enää, mitä ja mihin olit vastaavinasi Herbertille 13.11. klo 12:08. Se taas oli jatkumoa hänen kirjoittelulle 12.11.14 05:54.
Kumppani:
En minä asiallisia nopeusrajoituksia vastusta.
Vastustan kaavamaisia, olosuhteiden muutokset huomioon ottamattomia rajoituksia, kuten nykyinen talvirajoitus.
Kannatan muuttuvia rajoituksia, joita on jo joillakin tieosuuksilla.
Ne vaihtuvat kelin ja liikennetiheyden mukaan, ja toimivat yleensä hyvin.
Nykyinen, kaavamainen rajoitusjärjestelmä on pääasiassa vain valtion sakkotulojen optimointijärjestelmä, sillä suurimman osan vuorokaudesta teillä vallitsee melko hiljainen liikenne, jolloin ei ole mitään perustetta 80 rajoitukselle.
Pohjoissuomessa on pääasiaasa 100 rajotuksia, koska siellä on liikennettä vähemmän "ruuhka-aikoinakin". Eikä siellä liikkuminen ole vaarallisempaa vallitsevien rajoitusten puitteissa kun etelän 80 alueilla.
Eteläsuomessa nykyisillä 80 rajoitusalueilla voisi olla aivan hyvin 100 rajoitus, ja lisäkilvellä sisääntuloväylillä 80 Klo 7.00-9.00 ja ulosmenoväylillä lisäkilpi 80 Klo 15.00 -18.00.
Talvirajoituksen kaikkivoipaisuuteen en usko, sillä jos ihmisellä on liikenteeseen tarvittava näkökyky tallella, osaa hän päätellä myös kelin.
Eli 100 rajoitus ja lisäkilpi liukkaalla 80.
maavara:
No kukapas ei! Vaan kuka pitää mitäkin rajoitusta asiallisena. Jos olet tätä palstaa pidempään seurannut, sinun luulisi huomanneen jotakin sen tiimoilta.
maavara:
Onhan ne kivoja, samaa mieltä. Miksiköhän niitä ei ole otettu enempää käyttöön?
maavara:
Valvontakameroita on oikeasti hyvin harvoissa paikoissa minun mielestäni ja poliiseja näkee vielä harvemmin . En koe tilannetta mitenkään rahoitusjärjestelmäksi. Mutta saahan sen sellaiseksi maalattua, jos oikein kovasti haluaa ja joskus sattunut ajamaan alamäkeen.
maavara:
Voisiko olla, että juuri se pienempi liikennepotentiaali on huomioitu siellä? En itse asiassa tiedä, saa valaista.
maavara:
Hmmm Aiemmin olet kovasti touhottanut, että kokemus, kokemus, kokemus, keliä pitäisi osata lukea ja olosuhteiden mukaan pitäisi ajaa yms.
Johdonmukaisuuden säilyttämiseksi, miksi tuota 80 lätkääkään sitten tarvitaan, koska liukkaalla pitäisi osata ilman kilpeäkin tiputtaa nopeus 100:sta 80:iin, jopa allekin sen? Ai niin, suomalaiset on opetettu ajamaan rajoitusnopeuksia! Enää pitäisi sitten oppia lukemaan keliä, että tietäisi milloin on liukasta, jotta osataan lukea oikeaa taulua
Kyllä se ulkopuolelta ohjattava muuttuva taulu taitaa olla meille suomalaistaukeille ainoa oikea ratkaisu. Lisäkilpien tulkinta menee liian vaikeaksi oppimmame perusteella ja olemattoman kokemuksemme myötäkin.
Kumppani:
Olisi mukava nähdä poliisi joskus tutkaamassa ihmisten nopeuksia räntäsateessa ja lumituiskussa........
Kyllä vaan.
Miksi poliisin pitäisi tutkata nopeuksia olosuhteissa, joissa ylinopeudet eivät ole ongelma?
Herbert:
Oletko kuullut sanaa "tilannenopeus"? Poliisilla on täysi oikeus sakottaa siitä, tutkaa voi käyttää siinäkin apuna.
Ei ne tilannenopeuksia tutkaa edes aurinkoisella kelillä, joten miksi räntäsateessa pitäisi tutkata? Noissa olosuhteissa autojen pysäyttelykään tuskin turvallisuutta parantaa.