"Kaaharit eivät aina ole kaikkein vaarallisimpia.." Ketkä sitten?
Lainataanpa Summalaa:
"Tutkijoiden mukaan liikenteessä aggressioitaan purkavilla harkinta ja toisten huomioonottaminen eivät muutenkaan ole hallitsevia luonteenpiirteitä. Liikennepsykologian professori Heikki Summala toteaa, että ihmisen perusluonne temperamentteineen ja lähestymistapoineen kulkee mukana liikenteessä. Jos itsehallinta ei ole vahvimpia puolia, ei suhtautumistapa muutu sävyisemmäksi tiellä liikkuessakaan.
...
Asenteita - luonteesta puhumattakaan - on vaikea muuttaa enemmän toisia huomioon ottavaksi. Summalan mielestä malttia voisi lisätä se, että liikkujat toimisivat aina niin kuin heidän omat lapsensa ja muut läheisensä olisivat samaan aikaan tienpäällä."
(Keskisuomalainen 24.10. 2010)
Okei... Löytyisikö aggressioita purkavista vaarallisempi porukka kuin kaahaavat "hyvät kuskit". Heidän joukossaan myös ne, jotka ärtyvät "helvetin hidastelijoille (nopeusrajoitusta noudattaville), ajavat persiissä kiinni ja tekevät älyttömiä ohituksia. Jos kuskin liikennerajoitteisuutta testataan niin pitäisi olla varmasti myös "aggressiotesti". Jos malttia ei mitenkään löydy niin miksi pitäisi saada ajaa?
Ilmeisesti ajatuksenasi oli, että nyt löytyisi synninpäästö ylinopeuskuskeille ja muille liian kovaa ajaville. Turha toivo. Eihän tuo aloitus tietenkään sitä tarkoittanut.
On ihan mielenkiintoista tuoda myös esiin professori Summalan näkemyksiä laajemminkin (kuten jo edellä tein). Tässä hänen esitelmästään "Väylät ja liikenne, 2010"-tapahtumassa aiheesta:"Miksi kuljettaja (haluaa) ajaa ylinopeutta? Summala esitti kolme kysymystä ja vastasi niihin.
"Mitä hyötyä siitä on?"
Hän kommentoi asiaa "ajansäästön" kannalta: "Kuljettajat yliarvioivat matka-ajan säästön
ja aliarvioivat riskin kasvun"
"Miksi vauhti viehättää?"
Tähän hän vastasi mielenkintoisella vertailulla esittäen tutkija Blackin näkemyksen:
Valvetilassa
Liikennekuolemat ahdistavat
Onnettomuudet pelottavat
Kovaa ajaminen onnettomuuksien pääasiallinen syy
Hypnoosissa
Turvallisuus ei ongelma
Turvavyön käyttö pelkurimaista
Ajaminen pelkästään nautittavaa
Hitaat kuljettajat suurin riski
"Miksi on vaikeata ajaa ihmisiksi (rauhallisesti ja nopeusrajoituksia noudattaen)?"
"Adaptoidumme nopeuteen
Kontrollin tunne
Eteneminen (nopeuden ja etenemisen ylläpito) tärkeä
motiivitekijä
Järjestelmän puutteet:
nopeusrajoitusten havaitseminen ja muistaminen
Ajamme niin kuin muut ajavat
Autonvalmistajat puhuvat turvallisuudesta, mutta myyvät
Peltilehmä, kerran kymmenessä vuodessa tapahtuva ajokoe ei liity mitenkään siihen, mitä autokoulun käyminen maksaa. Itse olen sitä mieltä, että jo nyt autokoulussa tuhnataan liikaa, mikäli kuljettaja osaa ajaa. Mutta sen inssiajon pitäisi sitten olla vaativampi ja inssiajoa vastaavaan ajokokeeseen pitäisi jokaisen joutua noin kerran kymmenessä vuodessa.
TM 36, voit aloittaa oman keskustelun nopeusrjoituksien noudattamisesta. Edelleenkin toivon, että tässä ketjussa ei jauheta tuosta aiheesta, koska samasta aiheesta on jauhettu sadoilla viesteillä jo aikaisemmin eri ketjuissa. Nopeusrajoituksia jo valvotaan ja kaikille on aivan selvää, miten tähän ongelmaan puututaan.
2. Minä puhun ihmisistä, jotka eivät OSAA ajaa, vaikka oikeasti yrittävät. Tahallinen sääntöjen rikkominen on aivan eri asia.
3. Näin varmasti on, mutta suojatiesääntöjä rikkovat usein juuri ne ajotaidottomat yksilöt, jotka eivät edes osaa näitä sääntöjä. Tai jos periaatteessa osaavat, niin havainnointikyky ei riitä teorian soveltamiseen käytännössä. Juuri näihin kuskeihin voitaisiin parhaiten vaikuttaa pakollisilla ajokokeilla.
Mutta kansantaloudellisesti olisikin järkevämpää kouluttaa uusia kuljettajia vähemmän (halvemmin) ja täydennyskouluttaa sekä katsastaa vanhoja sen sijaan, että annetaan heidän osaamisensa rapistua ja sitä kautta kasvattaa onnettomuuksien ja muiden vahinkojen vuosittaista määrää.
huomaatko että jälleen syyllistyt siihan samaan kirjoitustyyliin, josta aika moni minut mukaan lukien on sinua arvostellut. Jälleen laitat sanoja suuhuni, tai arvelet minun ajattelevan jotain, mitä en ajattele.
Sinä syyllistyt aina sellaiseen kirjoitteluun, että on aika lailla pakko tarkistaa, että oletkohan vetämässä vääriä johtopäätöksiä, tai sitten
vain muuten et pysty esittämään asioita niin, että se mikä-lie-asiaydin tulisi paremmin esille.
Sinusta siis muuta liikennettä kovempaa ajaminen on yksinkertaisesti merkki itsestäsi ja muista, että olet ja ovat parempia kuskeja? Osaatte ajaa, kun muista voi heti alkaa olettamaan, että ovat suunnilleen dementikkoja esim?
Ajattelija2013:
Viimeiseen kohtaan vastaan, että juuri näin pitäisi olla, jos se ei kirjoituksestani selväksi tullut. Jo inssiajon pitäisi olla vaativampi ja siinä pitäisi olla auton käsittelyä testaava osuus
Ihmetteletkö ihan oikeasti, että joku voisi tekstistäsi päätellä jotakin myös sellaista mitä et halunnut, tai tarkoittanut?
No siksi juuri tuo oli hyvä poiminta sinulta! Se ei tullut selville, koska kirjoitit niistä vaikka kymmenen vuoden väleistä ajokokeen pitämiseksi sitä ennen. Ja mainitsit että pitäisi olla inssiä kovempi testi. Ihan simppelisti olisi voinut kirjoittaa jo ekasta inssistä alkaen sen ajokokeen pitäisi olla vaativampi jne.
Ajattelija2013:
Minä puhun ihmisistä, jotka eivät OSAA ajaa, vaikka oikeasti yrittävät. Tahallinen sääntöjen rikkominen on aivan eri asia.
No miksi sinä sitten teet aloituksen tuon professorin artikkelilla, joissa puhutaan nimenomaan kuskeista, jotka TAHALLAAN rikkovat sääntöjä (rajoitusnopeuksia siis ja vieläpä otsikoituna kaaharit), jos se on ihan eri asia?
Siksi minä tartuin tähän kirjoitustyyliisi taas ja johdattelen, onko asioilla kirjoituksissasi asiayhteyttä, vai ei.
Ja siksi sinun pitää yhä uudelleen kirjoitella yhdelle sun toiselle (ei vain minulle, huomaatko), että hei, ei kukaan ole sellaista kirjoittanut .
huomaatko että jälleen syyllistyt siihan samaan kirjoitustyyliin, josta aika moni minut mukaan lukien on sinua arvostellut. Jälleen laitat sanoja suuhuni, tai arvelet minun ajattelevan jotain, mitä en ajattele.
Kumppani:
Sinä syyllistyt aina sellaiseen kirjoitteluun, että on aika lailla pakko tarkistaa, että oletkohan vetämässä vääriä johtopäätöksiä, tai sitten
vain muuten et pysty esittämään asioita niin, että se mikä-lie-asiaydin tulisi paremmin esille.
Sinusta siis muuta liikennettä kovempaa ajaminen on yksinkertaisesti merkki itsestäsi ja muista, että olet ja ovat parempia kuskeja? Osaatte ajaa, kun muista voi heti alkaa olettamaan, että ovat suunnilleen dementikkoja esim?
Ahaa, miksi ainoastaan sinä aina vedät tuollaisia johtopäätöksiä. Miksi lukuisat muut kirjoittavat valittavat sinusta tismalleen samaa kuin minäkin, eli sitä, että laitat sanoja muiden kirjoittajien suuhun. Jospa nyt vain sovitaan niin, että sinä et työnnä sanoja muiden suuhun. Jos en jotain kirjoita, niin älä lähde olettamaan, että sellaista tarkoitan.
Esimerkiksi, missä kohtaa olen kirjoittanut mitään tähän suuntaan viittaavaa:
Kumppani:
Sinusta siis muuta liikennettä kovempaa ajaminen on yksinkertaisesti merkki itsestäsi ja muista, että olet ja ovat parempia kuskeja? Osaatte ajaa, kun muista voi heti alkaa olettamaan, että ovat suunnilleen dementikkoja esim?
Muistin virkistykseksi tässä on aloitukseni.
Ajattelija2013 (aloitusviesti)
Harvinaista, että joku uskaltaa tämän selviön sanoa ääneen. Kuitenkin lähes kaikki valvonta keskittyy vain ja ainoastaan kaahaajiin.
Asiasta on keskusteltu täällä joskus aikaisemminkin, mutta onkohan uusia ideoita, miten saadaan karsittua niitä kuskeja, jotka oikeasti eivät osaa ajaa. Itse kannatan edelleen pakollisia ajokokeita kaikille, esimerkiksi kerran kymmenessä vuodessa. Ajokokeen pitäisi olla myös hieman nykyistä inssiajoa haastavampi ja siinä pitäisi esimerkiksi osata jonkinlainen autonhallinta ja reagointi yllättäviin tilanteisiin. Yli 70 vuotiaille ajokoe olisi useammin, sillä ikäihmisen ajokunto voi romahtaa todella nopeasti. Yli 75-vuotiaalle ajokoe tulisi järjestää ehkä jopa kerran vuodessa. Lääkärit eivät pysty arvioimaan ikäihmisen ajokykyä, vaikka tätä vastuuta jatkuvasti lääkäreille sysätään. Itse väitän, että pakollinen ajokoe olisi yksi parhaimpia keinoja parantaa liikenneturvallisuutta.
Rattijuopoista kun vielä tämän lisäksi päästäisiin eroon, niin oltaisiin jo aika paljon lähempänä sitä nollaa kuolemaa vuodessa, jota tuskin koskaan oikeasti saavutetaan.
Kerrotko nyt, missä kohtaa kirjoitan mitään sinun tekstiisi viittaavaa!!!!!????????
Aivan, en missään kohtaa. Miksi siis laitat tuollaista täysin perätöntä roskaa suuhuni? Äläkä pulustaudu kuten viimeksi, että siellä on kysymysmerkki perässä.
Edelleenkään en vastaa typeriin väittämiisi, koska keksit niitä itse päästäsi. Missään vaiheessa en ole mitään tuon suuntaista kirjoittanut, mitä sinä tässä esität, enkä ole mistään asiasta tuota mieltä.
Inssiajoon liittyvä kohta ehkä saattoikin ehkä jäädä epäselväksi ja siksi tarkensin sitä. Mikä tuossa oli ongelma?
Artikkelissa kyllä kirjoitetaan myös kuskeista, jotka EIVÄT OSAA AJAA! Ja tästä minä nyt haluan kirjoittaa. Siitä olen ensimmäisestä kirjoituksestani asti kirjoittanut.En puolustele kaahajia tässä millään tavalla. Haluan vain keskustella siitä, mitä voitaisiin tehdä kuskeille, jotka eivät osaa autoa riittävän hyvin ajaa, vaikka pyrkisivät noudattamaan kaikkia mahdollisia sääntöjä.
Summalankin mainitsemat öykkärit eivät myöskään jäisi testissä kiinni. Näin ei tosin olla taidettu väittääkään täällä, mutta kunhan sanoin...
Itsestäänselvyyksiä proffa viljelee, mutta johtopäätökset niiden pohjalta ovatkin sitten kaikkea muuta...
""Miksi vauhti viehättää?"
Tähän hän vastasi mielenkintoisella vertailulla esittäen tutkija Blackin näkemyksen:... "
Niin, näitä psykologeja on maailma väärällään ja sieltä voi kukin valita omansa perusteluidensa "takeeksi", jos takuita tuntee kaipaavansa. Mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä.
"Summalan mielestä malttia voisi lisätä se, että liikkujat toimisivat aina niin kuin heidän omat lapsensa ja muut läheisensä olisivat samaan aikaan tienpäällä."
Liikuttavaa optimismia, kun puhutaan ihmisryhmästä joka lähtökohtaisesti ei ajattele -eikä suostu harkitsemaankaan- tuollaista muutosta itsessään.
Agressiotesti noille? Edelleen: tuokin porukka osaa tsempata testeissä ja ymmärtävät monivalintatehtävisssä ruksata ne oikeat kohdat (Aivan kuten intissä pystyi pitkälti taktikoimaan kirjallisissa kyselyissä jos halusi esim. välttyä AUK:lta tai RUK:lta, tyyliin "oletko johtajatyyppi?"- En).
2. Minä puhun ihmisistä, jotka eivät OSAA ajaa, vaikka oikeasti yrittävät. Tahallinen sääntöjen rikkominen on aivan eri asia.
3. Näin varmasti on, mutta suojatiesääntöjä rikkovat usein juuri ne ajotaidottomat yksilöt, jotka eivät edes osaa näitä sääntöjä. Tai jos periaatteessa osaavat, niin havainnointikyky ei riitä teorian soveltamiseen käytännössä. Juuri näihin kuskeihin voitaisiin parhaiten vaikuttaa pakollisilla ajokokeilla.
2. OK. Esimerkiksi "kiireisiä" lienee ainakin kahta sorttia. Jotkut eivät todellakaan osaa ajaa rajoituksia noudattaen ( tilanteet + olosuhteet huomioiden, vaikka yrittävätkin.
Mites näille pitäisi tehdä?
Toki vähintään yhtä tärkeä asia on sekin mitä pitäisi tehdä niille, jotka tarkoituksellisesti ajavat liian kovaa?
Esimerkiksi Briteissä ylinopeuksista kiinni jääneillä on mahdollisuus muiden sanktioiden sijaan osallistua koulutukseen, joka tosin maksaa jonkin verran. Auttaisiko "osaamattomiin"? Entä niihin , jotka tarkoituksellisesti ajavat turhan kovaa?
3. Väitän, että suojatiesääntöjä rikkovista pääosa on sellaisia, jotka kyllä tuntevat säännöt eikä heidän havannointikykykään estäisi sääntöjen noudattamista.
Auttaisiko pakollinen ajokoe? Joihinkin varmasti kyllä. Pääosan kannalta ei juuri olisi merkitystä. ajokokeessa tsempattaisiin ja käytäntö olisi toinen.
Ratkaiseva kysymys on se millä saataisiin väennettyä sitä alituista "kiirettä", joka osaltaan vaikuttaa siihen välinpiämättömyyteen suojatiellä kulkijoista. "Kiire" on pitkälti korvien välissä. Mitään yksinkertaista konstia en osaa sanoa. Omalta kohdaltani voin vain sanoa, että "kiire" jäi sillä, että ihan hiljaa kysyin itseltäni auttaako asiaa, jos hätäilen. Ihan yhtäm hyvi - ellei paremmin- olen ehtinyt joka paikkaan, kun olen jättänyt tämän korvien välissä olevan kiireen. Yleensä ei ole tarvinnut edes lähteä aikaisemmin , toisinaan pikkusen lisää aikaa.
Nyt kun lainattiin professoria, niin tuli mieleen lainata erästä toista kotimaista professoria, joka eräässä epävirallisessa tilanteessa totesi "bensa on vitun kallista.".
Tuosta on jo vuosia, mutta eiköhän se edelleen päde.
TM 36, ylinopeuttakin varmasti ajetaan osaamattomuuttaan, mutta tämä liittyy jo toisessakin keskustelussa puituun ryhmään, joka ajaa tasaista nopeutta rajoituksesta riippumatta, tai vaihtelevalla nopeudella, vaikka rajoitus pysyisi samana. Eli ryhmään, joka välillä ajaa "alinopeutta" ja välillä taas ylinopeutta. He esimerkiksi moottoritien alussa/lopussa 80 km/h alueella ajavat 110 km/h ja ohittavat minut, mutta sitten 120 km/h alueella edelleen ajavat 110 km/h ja minä taaseen ohitan heidät. He eivät siis varmaankaan aja ylinopeutta varsinaisesti tahallaan tai kiireessä, vaan he eivät oikeasti huomioi tarpeeksi liikennemerkkejä. Vastaavia kuljettajia näen jatkuvasti myös työmatkallani, jossa rajoitus vaihtuu 70 km/h ja 50 km/h välillä.
Itse uskon, että yllä mainitsema ryhmä on juuri sitä samaa porukkaa, joka ehkä periaatteessa tietää suojatiesäännöt, mutta joilla ei havaintokyky liikenteessä riitä noudattamaan niitä sääntöjä. He ajavat usein vahingossa jopa punaisia päin. ne jotka ajavat punaisia päin tahallaan, tunnistaa siitä, että he kiihdyttävät autoaan keltaisen vaihtuessa. Itse kuitenkin näen jopa vielä useammin kuskeja, jotka saattavat ajaa pientä alinopeuttakin, eivätkä lainkaan kiihdytä keltaisen vaihtuessa, vaan puksuttavat tyytyväisen näköisenä punaisia päin. Itse asiassa kertaalleen tällainen kuljettaja on törmännyt kylkeeni ja huonommalla tuurilla ja huonommalla autolla en olisi enää tässä kirjoittelemassa. Tämä porukka aiheuttaa muutenkin melko paljon vaaratilanteita ja vähintäänkin peltikolareita, vaikka heillä varmasti on pyrkimys noudattaa liikennesääntöjä. Juuri tähän porukkaan purisi toivomani pakollinen ajokoe tietyin väliajoin.
Suuri osa näistä osaamattomista kuljettajista on vanhuksia, joilla on yleisesti havaintokyky heikentynyt merkittävästi, tai joilla oikeasti on jo vähintäänkin aluillaan oleva dementia. Mukaan mahtuu kuitenkin myös monia nuorempiakin kuljettajia, jotka eivät ehkä koskaan ole edes osanneet ajaa. Kuljettajia, jotka ovat läpäisseet inssin "tuurilla", ehkä useammalla yrittämällä. Jos inssi olisi alunperinkin vaikeampi, ei sitä enää läpäistäisi tuurilla.
Ne jotka tahallaan ajavat ylinopeutta, tahallaan ajavat punaisia päin, tai tahallaan eivät noudata suojatiesääntöjä, eivät siis kuulu tähän ryhmään. Heihin inssiajo ei varmasti vaikuttaisi mitenkään. Tahallaan ylinopeutta ajavista ei kuitenkaan tarvitse tässä keskustelussa keskustella, sillä heistä on jo niin paljon keskusteltu. Heitähän jo nyt liikenteessä eniten valvotaan, eikä kenellekään liene epäselvää, miten heitä valvotaan.
Oma kritiikkini kohdistuukin siihen, että tällä hetkellä poliisi valvoo lähes ainoastaan ylinopeuksia. Jos ajat nopeusrajoitusten mukaan, mutta roikut aina edellä ajavan perässä, rikot päivittäin suojatiesääntöjä ja ajat silloin tällöin punaisiakin päin, niin tuskin koskaan saat sakkoa. Kun kameravalvontaa lisätään, niin yhä enemmän valvonta perustuu pelkkään nopeusvalvontaan, mikä mielestäni on täysin väärä linjaus. Kamera ei käräytä yhtään perässäroikkujaa tai rattijuoppoa.
Jotta nämä muutkin rikkeet kuin ylinopeus saataisiin kuriin, pitäisi poliisin lisätä merkittävästi näiden muiden rikkeiden valvontaa. Tämän lisäksi pakollinen inssi poistaisi liikenteestä niitä kuljettajia, joilla ei ole tarvittavia edellytyksiä liikenteeseen.
Jos näihin mainitsemiin kuskeihin puututtaisiin edellä olevin keinoin, jäisi jäljelle se ongelma, miten liikenteestä ja koko yhteiskunnasta täysin piittaamattomat henkilöt saataisiin kuriin. Eli ne, jotka kaahavat kortitta ja kännissä kiinnijäämisestä välittämättä.
Se täytyy kyllä myöntää, että Suomea johtavan koneiston sekoilujen seuraaminen harmittaa paljon vähemmän, kun tietää etten itse ruoki tuota koneistoa verorahoillani. Tietty niiden puolesta harmittaa, joiden verorahoja käytetään täysin järjettömällä ja kansalaisen näkökulmasta jopa haitallisella tavalla.
Taitaa vain olla harvassa ne maat jossa ei tuota poliittista sekoilua tapahdu.
Esim Norjassa oli vastikään vaalit ja valtaan tuli "oikeisto" lupaukset olivat hyviä ja koittavat jopa toteuttaa niitä, mutta kysymys onkin ollut mistä se raha tulee jolla kaikki toteutetaan.
Ilmeisesti ajatuksenasi oli, että nyt löytyisi synninpäästö ylinopeuskuskeille ja muille liian kovaa ajaville. Turha toivo. Eihän tuo aloitus tietenkään sitä tarkoittanut.
Synninpäästöäsi en tarvitse, koska en liian lujaa aja, vaan noudatan täydellisesti käskyistäsi olennaisinta:
Olennaista on sovittaa nopeudet teiden,liikenneympäristön,liikennemäärien ja olosuhteiden mukaan.
Olen asiasta täysin samaa mieltä.
"Kuljettajat yliarvioivat matka-ajan säästön
Ymmärtääkseni nopeuden ja matkaan kuluneen ajan välinen riippuvuus tunnetaan varsin hyvin. Kaksinkertaisella nopeudella aikaa säästyy puolet. Osuiko arvioni lainkaan oikeaan?
Taitaa vain olla harvassa ne maat jossa ei tuota poliittista sekoilua tapahdu.
Esim Norjassa oli vastikään vaalit ja valtaan tuli "oikeisto" lupaukset olivat hyviä ja koittavat jopa toteuttaa niitä, mutta kysymys onkin ollut mistä se raha tulee jolla kaikki toteutetaan.
Sori OT
Jos ei halua asua jostakin noista harvassa olevista maista, voi vaihtoehtoisesti asua maassa, jossa tunareille ei kerätä suurinta osaa rahoistasi tunartoitavaksi.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, millaisten lupausten toteuttamiseen Norjalla ei riitä rahaa.
Näitä löytyy kyllä vielä lisää, joten asiaa pitää tarkastella objektiivisesti eikä turvautua kliseisiin.
En kyllä mitenkään pääse kärryille, miten kovempi liikenteen nopeus vähentää vastaantulijoiden määrää tai pimeällä ajon määrää. Voitko selittää miten sinun nopeutesi vähentää muuta liikennettä jossain tietyssä pisteessä? Onnettomuudethan eivät tapahdu ajan funktiona. Muutenkin kovemman nopeuden vaikutusta ajoaikaan yliarvioidaan aina. Ylinopeuden pitää olla todella huomattavaa ja jatkuvaa ennenkuin se säästää merkittävästi aikaa.
Yleistää ei tosiaan tarvitse. Ihan perusfaktat riittää. Kun nopeus kasvaa, ts ajoaika lyhenee, kasvaa loukkaantumis riski eksponentiaalisesti. Nopeus vaikuttaa usein onnettomuuden todennäköisyyteen ja aina sen seurauksiin. Ei tule mieleen montaa muuta tekijää, jotka vaikuttaisivat molempiin. No huono auto ehkä.
Ylinopeus tai hitaasti ajaminen eivät sinänsä ole suuria riskejä, kunhan silmät ovat ajon aikana auki ja muutenkin input kytkettynä. Nopeus ei paranna havaintokykyä, eikä hitaus heikennä sitä.
Ihan jokainen rikkoo jotain sääntöjä, vaikka kaikki eivät sitä vielä tiedäkään.
Ylinopeutta ajavan, vaikka tarkkaavaisenkin, riskit ovat eri paikassa kuin millä tahansa nopeudella huolimattomasti ajavan. Sen vuoksi itse kunkin olisi hyvä saada selville oman ajamisen riskipisteet ja parantaa niitä.
Eri kuljettajien riskit löytyvät eri suunnista, joten myös riskien minimointiin tarvitaan eri lääkkeet.
Nopeuden lisäys lisää joka tapauksessa jokaisen riskiä ja uhrien kokonaismäärää eivätkä liikenteen muut vaaratekijät mihinkään vähene nopeutta lisätessä.
Perustele tuo yleistyksesi.
Turha tätä on juosta karkuun, koska keskimäärin juuri noin siinä käy.
Suuremmasta nopeudestaan huolimatta osaajan on mahdollista ajaa hitaampaa tumpeloa turvallisemmin. Mutta hetkellisiä poikkeuksia lukuunottamatta ei taitajakaan pysty pitkällä ajalla vähentämään riskiä omasta parhaastaan (=hitaammasta ) nopeutta nostaen.
Jos nopea on oikeasti hyvä, hänen riskinsä ei ehkä liity havaintoihin, vaan oman toiminnan arvattavuuteen muille ja muiden ehdoilla samalla nopeudella liikkumiseen?
Jos tumpelo on hidas, ei hän pienennä riskiään entistä suuremmalla nopeudella tumpeloiden, vaan ajotunteja ottamalla omaa ajamista ja havainnointiaan parantamalla.
Rahtari uskaltaa pysäyttää liikennevaloihin huoletta. Hänen pysähtyessään myös takana tuleva pysähtyy halusi tai ei, ja vieläpä aiheuttamatta käytännössä mitään riskiä rahtarille.
Motoristin pysähtyminen liikennevaloihin sen sijaan ei ole vain hänen oma päätöksensä.
Rahtarin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota nopeuteensa 1 sekunti liikkeelle lähdön jälkeen. Samassa ajassa muoviluoti menee ruutukaavalla ylinopeutta, vaikkei sitä kukaan muu kuin muoviluodin kuljettaja osaakaan aavistaa.
Hassu yritys koettaa korjata kaikki erilaiset virheet yhdellä lääkityksellä. Ja päinvastoin, hassua kuvitella itseään virheettömäksi sillä perusteella, ettei syyllisty johon yksittäiseen jonkun muun virheeseen (mutta tekee siinä sivussa monta muuta ).
Professori on fiksu kaveri. Eri kuljettajien riskit ovat erilaisia.
Olen ajanut nyt puolitoista kuukautta Pekingin kaupunkiliikennettä. Ei vielä naarmun naarmua bemarissa.
Minusta ennakoivan ajon oppimiseksi tällainen koulu on hyvä. Jonossa ei ajeta kovaa, yleensä alle 50km/h. Etäisyydet, niitä ei voi edes kutsua "turvaväleiksi", on luokkaa 100-150cm. Jos matelevassa jonossa jättää eteen yli puoli metriä tyhjää, joku tunkee siihen välittömästi oman auton kulman eikä luovuta. Autoja on yleensä molemmin puolin sivuilla. Jotkut säästää aikaa ja ohittaa oikealta kevyenliikenteen väylän puolelta tai sitten ajaa sitä koko ajan. Kyse on noin 1,5m suikaleesta tien oikeassa reunassa + piennar. Kaistanvaihdot tehdään suurimmaksi osaksi ilman vilkunkäyttöä. Monet ajaa vasenta kaistaa vaikka tietää, että se kääntyy kohta vasemmalle(vasen kääntyy, kaksi jatkaa suoraan) mutta ainahan sitä voi kiilata siihen suoraan menevien jonoon, vaikka sitten kaupungin bussilla. Kaikkein mielenkiintoisinta on vasemmalle kääntyminen. Kaupungin ulkolaidoilla on vasemmalle kääntyville omat valot mutta ohjelmoija on ajatellut asian siten, että molempiin suuntiin voi syttyä vihreät ja punaiset yhtäaikaa. Yli kun vihreät vaihtuu, noin 10 ekaa autoa vasemmalle kääntyvistä lähtee kääntymään rinnakkain vasemmalle vaikka vastaantulijoiden jonokin nytkähtää liikkeelle. Soppaa hämmentää vielä se fakta, että oikealle saa kääntyä vaikka punaiset palaa. Siinä sitten väistellään vastaantulijoita sekä suoraanajavien suunnasta että sivutieltä minne ollaan kääntymässä. Odottaminen ei kannata, seuraavaksi syttyy kaikille punaiset, vastaantulijat ei ehdi loppua siihen mennessä. En ole vieläkään saanut hankittua kojelautakameraa että voisin jakaa näitä elämyksiä.
En kyllä mitenkään pääse kärryille, miten kovempi liikenteen nopeus vähentää vastaantulijoiden määrää tai pimeällä ajon määrää. Voitko selittää miten sinun nopeutesi vähentää muuta liikennettä jossain tietyssä pisteessä? Onnettomuudethan eivät tapahdu ajan funktiona. Muutenkin kovemman nopeuden vaikutusta ajoaikaan yliarvioidaan aina. Ylinopeuden pitää olla todella huomattavaa ja jatkuvaa ennenkuin se säästää merkittävästi aikaa.
Käytäntö liikenteessä on hieman erilaista kuin työhuoneessa bussimatkan jälkeen ajateltu teoria.
Viennetään raatalangasta:
a) Päivän ajomatka 600 km, keskinopeus nopeusrajoitusten mukaan ajettuna 76 km/h, ajoon kuluva aika 7 tuntia 54 minuuttia.
Lähtö Klo 8,00 aamulla, kahvitauko 10.30 - 10.45; ruokatauko 13,15 - 13,45 ja kahvitauko vielä 14.15 -14.30. Perillä 16.54.
b) Päivän ajomatka 600 km, keskinopeus liikennevirran mukaan ajettuna (80 -88 ja 100 -110) 92 km/ h, ajoon kuluva aika 6 tuntia 32 minuuttia.
Lähtö Klo 8,00 aamulla, kahvitauko 10,45 -11.00 ja ruokatauko 13.30-14.00. Perillä Klo 15.17.
Iltapaäivällä loppumatkasta klo 15.17 - 16.45 vastaan tulisi työpaikaltaan palaavien iltapäiväruuhka, joten vastaantulijoiden kohtaamisia on ripeämmän ajon vuoksi käytännössä noin 25 % vähemmän kuin rajoituksia orjallisesti noudattamalla.
Talviaikakaudella loppumatka on jo hämärää / pimeää Klo 15.17 -16.45 välisenä aikana.
-hämärässä ja pimeällä riskit ovat aina suurempia kuin valoisaan aikaan, joten liikennevirran mukainen nopeus vähentää myös siltäosin riskejä.
Lisää turvallisuutta parantaa se, etten kerää perääni jonoja enkä rekkoja, joita muut autoilijat ohittavat, sillä ohituksissa riskit lisääntyvät.
Ripeämmin ja turvallisemmin matka joutuu ilman loppumatkan matkaväsymystä.
En kyllä mitenkään pääse kärryille, miten kovempi liikenteen nopeus vähentää vastaantulijoiden määrää tai pimeällä ajon määrää. Voitko selittää miten sinun nopeutesi vähentää muuta liikennettä jossain tietyssä pisteessä? Onnettomuudethan eivät tapahdu ajan funktiona. Muutenkin kovemman nopeuden vaikutusta ajoaikaan yliarvioidaan aina. Ylinopeuden pitää olla todella huomattavaa ja jatkuvaa ennenkuin se säästää merkittävästi aikaa.
Eihän kyse ole siitä, että oma nopeutesi muuttaisi vastaantulevaa liikennettä. Mitä kauemmin vietät aikaa matkalla, sitä useampi auto ehtii ajamaan sinua vastaan. Ei tuon ymmärtämisen nyt kovin hankalaa pitäisi olla. Jos siirryt vaikka 27,8 metrin matkan, mutta käytät siihen tunnin, niin siinä ehtii tulemaan jopa pari tuhatta autoa vastaan. Jos menet taasen saman matkan nopeudella 100 km/h eli yhdessä sekunnissa, kovin montaa autoa ei milllään ehdi ajamaan sinua vastaan.
Koska suuremmalla nopeudella voi lähteä aamulla myöhemmin liikkeelle ja illalla on aikaisemmin kotona, niin tarvitsee ajaa vähemmän pimeässä. Mikähän tässäkin voi olla sellaista, että aikuiselle miehelle tuo tarvitsee selittää?
Tuossa maavaran esimerkissä paljastuu karmealla tavalla monien kuskien ajattelutapa. Liikenteessä on vain yksi asia, jolla on merkitystä. Se on MINÄ!
Teepä laskelmasi uusiksi siltä pohjalta, että tarkastelet liikennettä, etkä vain itseäsi.
Olen tehnyt jo ajat sitten mainitsemasi tarkastelun. En ajattele itseäni, vaan kokonaisuutta liikenteessä.
Ajan käytännössä sitä liikennevirran nopeutta, eli 80 alueilla 88 km /h eli rekkojen marssinopeutta, jolloin otan huomioon kuljetusyritysten kuljettajilleen asettamat aikataulut enkä hidasta joka päivä leipänsä liikenteessä ajavien ammattikuljettajien matkaa.
Samalla vähennän muiden liikennevirran mukaan ajavien ohitustarvetta, sillä käytännössä päiväsaikaan yli 90 % autoista ajaa tuota liikennevirran mukaista marssinopeutta.
100 alueilla henkilöautoilla tuo marssinopeus on käytännössä tuo 110 km / h, jolloin minua ei pahemmin ohitella ja minä ohitan vain ajoneuvokohtaista alempaa nopeutta (88 km /h) jurraavan raskaan kaluston. Henkilöautoja tuolla nopeudella ajaessa ei paljoakaan tarvitse ohitella.
On huomioitava, että ajan paljolti sään mukaan, ja tuo edellä oleva koskee vain normaaleja hyviä ajo-olosuhteita, jolloin tuo on turvallista.
Ruuhka-aikoina ajan ruuhkassa junnaavaa liikennevirran nopeutta (joskin pyrin suunnittelemaan ajoni niin, ettei ruuhkissa tarvitsisi ajaa, vaan mieluummin ruuhkaa vastaan.
Huonoissa olosuhteissa en pidä kiirettä, vaan silloin ajan monesti huomattavasti alle rajoitusnopeuden ja päästän nopeammin ajavat = orjallisesti säässä kuin säässä nopeusrajoitusta noudattava joustavasti ohitseni.
Tähdentäisin sinullekkin, ettei se tienvarren peltilätkässä oleva rajoitusnopeus ole se turvallisin nopeus, vaan turvallisinta on ajaa liikennevirran nopeutta, liikkuu se sitten yli-tai alinopeutta tuohon peltilätkän lukemaan verrattuna.
Hiljaisina liikenneajankohtina sitten nopeutta voi soveltaa lapin läänin tietyyppien mukaan, eli niillä teillä joilla vastaantulijaa kohdatessa joutuu hiljentämään tien kapeuden vuoksi ajetaan alle satasta ja leveämmillä tilanteen mukaan sopivaa popeutta.
Näitä löytyy kyllä vielä lisää, joten asiaa pitää tarkastella objektiivisesti eikä turvautua kliseisiin.
Jos nopeutta nostaa kaikki, etkä vain sinä, kohtaamisten lukumäärä säilyy ennallaan. Vain kohtaamisessa vaikuttava nopeus kasvaa.
Kovempi nopeus rasittaa kuljettajaa enemmän, joten väsymys lisääntyisi ratissa.
Pimeässä ajon määrä ei muutu ajonopeuden muuttuessa. Pimeän ajon määrä riippuu ajamisen ajankohdasta, ei ajonopeudesta. Laskelmasta tämä tekijä siis supistuu pois.
Jos nopeutta nostaa kaikki, etkä vain sinä, kohtaamisten lukumäärä säilyy ennallaan. Vain kohtaamisessa vaikuttava nopeus kasvaa.
Tuollainen tilanne on vain pelkästään teoreettinen. Aina on seassa hitaampia kulkivälineitä ja kulkijoita.
Kovempi nopeus rasittaa kuljettajaa enemmän, joten väsymys lisääntyisi ratissa.
Aika itsevarmasti väität jotain, joka on mielestäni varsin kiistanalaista. Itse väitän, että matka-aika rasittaa kertaluokkaa enemmän kuin rajoitusta korkeampi mutta silti turvallinen tilannenopeus.
Pimeässä ajon määrä ei muutu ajonopeuden muuttuessa. Pimeän ajon määrä riippuu ajamisen ajankohdasta, ei ajonopeudesta. Laskelmasta tämä tekijä siis supistuu pois.
Suurempi ajonopeus antaa suoraan mahdollisuuden vähentää noita pimeässä tapahtuvia ajoja ylivoimaiselle enemmistölle kansaa. Naurettavaa yrittää selitellä tuota joksikin muuksi.
Jos nopeutta nostaa kaikki, etkä vain sinä, kohtaamisten lukumäärä säilyy ennallaan. Vain kohtaamisessa vaikuttava nopeus kasvaa.
Kovempi nopeus rasittaa kuljettajaa enemmän, joten väsymys lisääntyisi ratissa.
Pimeässä ajon määrä ei muutu ajonopeuden muuttuessa. Pimeän ajon määrä riippuu ajamisen ajankohdasta, ei ajonopeudesta. Laskelmasta tämä tekijä siis supistuu pois.
----
Ole hyvä ja lue tuo ylläoleva tänään Klo 8.39 kirjoitukseni. Siintä selviää kyllä nuo kohtaamisten vähenemisperusteet ja pieällä ajon väheneminen.
Väität että popeus rasittaa kuljettajaa enemmän, perustele, sillä en ymmärrä miten lyhempi ajoaika voisi väsyttää enemmän kuin pidempi?
PS. Miksiköhän minut ohittaa usein 60 aluella ne autot, jotka olen ohittanut edellä olleella 80 / 100 alueella? Ajankohan 60 aluella liian hitaasti, kun vakkarissa on useimmiten 66 (todellinen nopeus).
Jos nopeutta nostaa kaikki, etkä vain sinä, kohtaamisten lukumäärä säilyy ennallaan. Vain kohtaamisessa vaikuttava nopeus kasvaa.
Tuollainen tilanne on vain pelkästään teoreettinen. Aina on seassa hitaampia kulkivälineitä ja kulkijoita.
Kyse oli ajonopeuden vaikutuksesta. Jos nopeutta nostetaan, liikenteen nopeus nousee. Myös niiden, jotka ovat muita hitaampia. Maavaran esimerkissä nostettiin vain omaa nopeutta, joka ei ole kovin hyvä lähtökohta, jos tarkastellaan nopeuden vaikutusta liikenteessä. Mitään mieltä ei ole sellaisessa lähtökohdassa, että vain MINÄ teen jotain, jolla on positiivinen vaikutus MINUN toimintaani.
Aika itsevarmasti väität jotain, joka on mielestäni varsin kiistanalaista. Itse väitän, että matka-aika rasittaa kertaluokkaa enemmän kuin rajoitusta korkeampi mutta silti turvallinen tilannenopeus.
Turha tähän on rajoituksia sekoittaa, kun kyse on nopeuden muutoksen vaikutuksesta.
Jos asia on kiistanalainen, miten voit väittää matka-ajan rasittavan kertaluokkaa enemmän kuin nopeuden nostolla aikaa säästetään?
Suurempi ajonopeus antaa suoraan mahdollisuuden vähentää noita pimeässä tapahtuvia ajoja ylivoimaiselle enemmistölle kansaa. Naurettavaa yrittää selitellä tuota joksikin muuksi.
Ehkä se sinusta tuntuu naurettavalta, mutta kun pohdit sitä, mihin aikaan tiellä liikutaan ja milloin on valoisaa, ei se enää naurettavaa olekaan. Ainoa, mikä on naurettavaa, on nopeuden muutoksella saavutettu vaikutus ajo-olosuhteisiin. Se keskinopeuden muutos, mikä teoriassa olisi mahdollista liikennejärjestelmässämme saavuttaa, ei vaikuta ajoaikaan valoisuuden suhteen käytännössä yhtään mitään.
Ole hyvä ja lue tuo ylläoleva tänään Klo 8.39 kirjoitukseni. Siintä selviää kyllä nuo kohtaamisten vähenemisperusteet ja pieällä ajon väheneminen.
Se oli yksi esimerkki, jossa sinun esittämäsi asiat toteutuivat. Mutta jospa lähdetkin aamulla liikkeelle ja ajat lujempaa, ajat loppumatkan aamuruuhkassa sen sijaan, että ajaisit vasta ruuhkan jälkeen. Ja ajat koko matkan pimeässä sen sijaan, että ajaisit osan matkasta valoisassa.
Totesinkin, että tarkastele kokonaisuutta, äläkä vain omaa napaa.
Väität että popeus rasittaa kuljettajaa enemmän, perustele, sillä en ymmärrä miten lyhempi ajoaika voisi väsyttää enemmän kuin pidempi?
Tutkimuksia en nyt jaksa kaivaa, mutta tiivistetään asia näin: Ei matka tapa, vaan vauhti.
PS. Miksiköhän minut ohittaa usein 60 aluella ne autot, jotka olen ohittanut edellä olleella 80 / 100 alueella? Ajankohan 60 aluella liian hitaasti, kun vakkarissa on useimmiten 66 (todellinen nopeus).
Koita jo uskoa, ettei minua sinun ajotapasi kiinnosta, vaan nopeuden muutoksen vaikutus liikenteeseen.
Ole hyvä ja lue tuo ylläoleva tänään Klo 8.39 kirjoitukseni. Siintä selviää kyllä nuo kohtaamisten vähenemisperusteet ja pieällä ajon väheneminen.
Se oli yksi esimerkki, jossa sinun esittämäsi asiat toteutuivat. Mutta jospa lähdetkin aamulla liikkeelle ja ajat lujempaa, ajat loppumatkan aamuruuhkassa sen sijaan, että ajaisit vasta ruuhkan jälkeen. Ja ajat koko matkan pimeässä sen sijaan, että ajaisit osan matkasta valoisassa.
---
Valotin tuossa sitä, että tekemällä itse oikeita valintoja matkaan lähdön ja ajonopeuden mukaan voi ajaa selvästi turvallisemmin kuin toimimalla kaavamaisesti noperusrajoituksia nodattaen.
---
Väität että popeus rasittaa kuljettajaa enemmän, perustele, sillä en ymmärrä miten lyhempi ajoaika voisi väsyttää enemmän kuin pidempi?
Tutkimuksia en nyt jaksa kaivaa, mutta tiivistetään asia näin: Ei matka tapa, vaan vauhti.
---
Juostessa ja polkupyöräillessä tuo vanha sanonta pitää paikkansa, muutta auton moottori ei väsy kuten ihmisen lihakset nopeudesta. Kuljettaja taas väsyy pidemmillä matkoilla ajoajasta, jota sinä et näytä millään haluavan ymmärtää.
Sinun ymmärryskykypuutteesi ovat tosin sinun ongelmiasi, joten ne ovat sinun murheesi, ei minun.
---
PS. Miksiköhän minut ohittaa usein 60 aluella ne autot, jotka olen ohittanut edellä olleella 80 / 100 alueella? Ajankohan 60 aluella liian hitaasti, kun vakkarissa on useimmiten 66 (todellinen nopeus).
Koita jo uskoa, ettei minua sinun ajotapasi kiinnosta, vaan nopeuden muutoksen vaikutus liikenteeseen.
Teoreetikkona olet mahtava, mutta liikennekokemuksesi on ilmeisesti olematon kun et kykene ymmärtämään käytännön todellisuuksia liikenteessä.
Ehkä se sinusta tuntuu naurettavalta, mutta kun pohdit sitä, mihin aikaan tiellä liikutaan ja milloin on valoisaa, ei se enää naurettavaa olekaan. Ainoa, mikä on naurettavaa, on nopeuden muutoksella saavutettu vaikutus ajo-olosuhteisiin. Se keskinopeuden muutos, mikä teoriassa olisi mahdollista liikennejärjestelmässämme saavuttaa, ei vaikuta ajoaikaan valoisuuden suhteen käytännössä yhtään mitään.
Juuri sehän vaikuttaa, kun pystyy itse määrittelemään millon lähtee ja milloin haluaa olla perillä.
Lisäksi suurempi keskinopeus vähentää taukoihin kuluvaa aikaa pidemmillä ajomatkoilla, yksi kahvitauon pois jääminen merkitsee noi 15 minutin etua perilletuloajassa.
Miksiköhän VR pyrkii nostamaan junien keskinopeutta, mitä hyötyjä sillä saavutetaan???
Miksiköhän VR pyrkii nostamaan junien keskinopeutta, mitä hyötyjä sillä saavutetaan???
Ei ainakaan siksi, että kohtaamistilanteita vastaantulevien junien kanssa olisi vähemmän, tai vr voisi paremmin päättää milloin lähdetään matkaan tai että veturinkuljettajien ei tarvitsisi ajella pimeässä. Muutenkaan nopeuden nostolla ei tavoitella parempaa turvallisuutta.
Liikennejärjestelmässä nopeus on tärkeä tekijä, mutta tässä keskustelussa aloit kyseenalaistaa AkiK:n kommenttia nopeuden turvallisuutta heikentävästä vaikutuksesta. Ja jottet enää sekoittaisi tähän asiaan junia, totean raideliikenteessä olevan käytössä aivan eri tasoisten turvallisuusjärjestelmien maantieliikenteeseen verrattuna. Lisäksi nopeuksia ei nosteta vääntämällä hanikasta lisää vauhtia. Nopeuksia nostetaan mittavien perusparannusten yms. asioiden myötä.
Miksi lukuisat muut kirjoittavat valittavat sinusta tismalleen samaa kuin minäkin, eli sitä, että laitat sanoja muiden kirjoittajien suuhun. Jospa nyt vain sovitaan niin, että sinä et työnnä sanoja muiden suuhun. Jos en jotain kirjoita, niin älä lähde olettamaan, että sellaista tarkoitan.
Työnsinkö? "Missä kohtaa" - kuten sinulla on tapana toistaa. Kysymyksiä olen esittänyt sinulle ja vihjeitäkin, että muistathan näkökulmiasi tohkeissasi esittäessäsi, että asioilla on monta puolta. Ei vain se sinun käsityksesi ole totuus. Ihan sama mitä "muut valittavat". Minä arvioin sinun kirjoitustyylistäsi, saman kolikon toinen puoli oikeastaan vain.
Ajattelija2013:
Esimerkiksi, missä kohtaa olen kirjoittanut mitään tähän suuntaan viittaavaa:
Sinusta siis muuta liikennettä kovempaa ajaminen on yksinkertaisesti merkki itsestäsi ja muista, että olet ja ovat parempia kuskeja? Osaatte ajaa, kun muista voi heti alkaa olettamaan, että ovat suunnilleen dementikkoja esim?
Kerrotko nyt, missä kohtaa kirjoitan mitään sinun tekstiisi viittaavaa!!!!!???????? Aivan, en missään kohtaa. Miksi siis laitat tuollaista täysin perätöntä roskaa suuhuni? Äläkä pulustaudu kuten viimeksi, että siellä on kysymysmerkki perässä.
Mikä "puolustus"? Et ole sanasta sanaan noin kirjoittanut, totta. Mutta koska on tullut luettua sinun "ajatuksiasi" täällä, niin taas kerran on haastettava sinut myöntämään, ettet suin surminkaan, et edes sinne päinkään ole ajattelemassa tuohon suuntaan. Nytkään et siis myönnä, etkä kiellä, se vissiin sinun vastauksesi ja loput jää lukijalla pähkittäväksi. Harhautat vain takertumalla kirjoitustyyliin...
Ajattelija2013:
En puolustele kaahajia tässä millään tavalla.
Miksi on niin tärkeätä tuoda esiin, että joku proffa sattuu sitten ottamaan sinun mielestäsi jonkun "tabun" esiin?
Ajattelija2013:
Haluan vain keskustella siitä, mitä voitaisiin tehdä kuskeille, jotka eivät osaa autoa riittävän hyvin ajaa, vaikka pyrkisivät noudattamaan kaikkia mahdollisia sääntöjä.
Ehdottamasi ajokokeen uusinta säännöllisin välein on ihan fine, kuten mainitsin. Ja aiemminkin jonkun muu otsikon allakin.
Se vain, että sinun tulkintasi siitä mitä näet liikenteessä ja arviosi kuskeista on se mikä mättää niin sinulla kuin monella muullakin nimimerkillä. Olen nimittäin ihan 100-varma siitä, ettet pysty muuta kuin pääsemään rattiraivon partaalle, jos mielestäsi joku töppää liikenteessä. Et mitenkään arvioimaan sairauksia, ikäarviotkin menee taatusti enemmän pieleen kuin oikein, osaako joku ajaa edes "riittävällä tasolla", tai tekemään johtopäätöksiä kortin pitämisestä, tai ei, saati siitä pääsisikö läpi ajokokeesta, josta haaveilet.
Sinä vain kirjoitat niin... Se on aika hämmentävää luettavaa ja siksi minusta on tärkeätä tosiaan tarkistaa kantojasi.
"Kaaharit eivät aina ole kaikkein vaarallisimpia.." Ketkä sitten?
Lainataanpa Summalaa:
"Tutkijoiden mukaan liikenteessä aggressioitaan purkavilla harkinta ja toisten huomioonottaminen eivät muutenkaan ole hallitsevia luonteenpiirteitä. Liikennepsykologian professori Heikki Summala toteaa, että ihmisen perusluonne temperamentteineen ja lähestymistapoineen kulkee mukana liikenteessä. Jos itsehallinta ei ole vahvimpia puolia, ei suhtautumistapa muutu sävyisemmäksi tiellä liikkuessakaan.
...
Asenteita - luonteesta puhumattakaan - on vaikea muuttaa enemmän toisia huomioon ottavaksi. Summalan mielestä malttia voisi lisätä se, että liikkujat toimisivat aina niin kuin heidän omat lapsensa ja muut läheisensä olisivat samaan aikaan tienpäällä."
(Keskisuomalainen 24.10. 2010)
Okei... Löytyisikö aggressioita purkavista vaarallisempi porukka kuin kaahaavat "hyvät kuskit". Heidän joukossaan myös ne, jotka ärtyvät "helvetin hidastelijoille (nopeusrajoitusta noudattaville), ajavat persiissä kiinni ja tekevät älyttömiä ohituksia. Jos kuskin liikennerajoitteisuutta testataan niin pitäisi olla varmasti myös "aggressiotesti". Jos malttia ei mitenkään löydy niin miksi pitäisi saada ajaa?
NHB:
No enpä minäkään siirtynyt.
Ilmeisesti ajatuksenasi oli, että nyt löytyisi synninpäästö ylinopeuskuskeille ja muille liian kovaa ajaville. Turha toivo. Eihän tuo aloitus tietenkään sitä tarkoittanut.
On ihan mielenkiintoista tuoda myös esiin professori Summalan näkemyksiä laajemminkin (kuten jo edellä tein). Tässä hänen esitelmästään "Väylät ja liikenne, 2010"-tapahtumassa aiheesta:"Miksi kuljettaja (haluaa) ajaa ylinopeutta? Summala esitti kolme kysymystä ja vastasi niihin.
"Mitä hyötyä siitä on?"
Hän kommentoi asiaa "ajansäästön" kannalta: "Kuljettajat yliarvioivat matka-ajan säästön
ja aliarvioivat riskin kasvun"
"Miksi vauhti viehättää?"
Tähän hän vastasi mielenkintoisella vertailulla esittäen tutkija Blackin näkemyksen:
Valvetilassa
Liikennekuolemat ahdistavat
Onnettomuudet pelottavat
Kovaa ajaminen onnettomuuksien pääasiallinen syy
Hypnoosissa
Turvallisuus ei ongelma
Turvavyön käyttö pelkurimaista
Ajaminen pelkästään nautittavaa
Hitaat kuljettajat suurin riski
"Miksi on vaikeata ajaa ihmisiksi (rauhallisesti ja nopeusrajoituksia noudattaen)?"
"Adaptoidumme nopeuteen
Kontrollin tunne
Eteneminen (nopeuden ja etenemisen ylläpito) tärkeä
motiivitekijä
Järjestelmän puutteet:
nopeusrajoitusten havaitseminen ja muistaminen
Ajamme niin kuin muut ajavat
Autonvalmistajat puhuvat turvallisuudesta, mutta myyvät
nopeutta ja ajonautintoja"
Peltilehmä, kerran kymmenessä vuodessa tapahtuva ajokoe ei liity mitenkään siihen, mitä autokoulun käyminen maksaa. Itse olen sitä mieltä, että jo nyt autokoulussa tuhnataan liikaa, mikäli kuljettaja osaa ajaa. Mutta sen inssiajon pitäisi sitten olla vaativampi ja inssiajoa vastaavaan ajokokeeseen pitäisi jokaisen joutua noin kerran kymmenessä vuodessa.
TM 36, voit aloittaa oman keskustelun nopeusrjoituksien noudattamisesta. Edelleenkin toivon, että tässä ketjussa ei jauheta tuosta aiheesta, koska samasta aiheesta on jauhettu sadoilla viesteillä jo aikaisemmin eri ketjuissa. Nopeusrajoituksia jo valvotaan ja kaikille on aivan selvää, miten tähän ongelmaan puututaan.
2. Minä puhun ihmisistä, jotka eivät OSAA ajaa, vaikka oikeasti yrittävät. Tahallinen sääntöjen rikkominen on aivan eri asia.
3. Näin varmasti on, mutta suojatiesääntöjä rikkovat usein juuri ne ajotaidottomat yksilöt, jotka eivät edes osaa näitä sääntöjä. Tai jos periaatteessa osaavat, niin havainnointikyky ei riitä teorian soveltamiseen käytännössä. Juuri näihin kuskeihin voitaisiin parhaiten vaikuttaa pakollisilla ajokokeilla.
peltilehmä69:
Tuo on totta: http://www.hs.fi/karlsson/s1305726021648
Mutta kansantaloudellisesti olisikin järkevämpää kouluttaa uusia kuljettajia vähemmän (halvemmin) ja täydennyskouluttaa sekä katsastaa vanhoja sen sijaan, että annetaan heidän osaamisensa rapistua ja sitä kautta kasvattaa onnettomuuksien ja muiden vahinkojen vuosittaista määrää.
Ajattelija2013:
Sinä syyllistyt aina sellaiseen kirjoitteluun, että on aika lailla pakko tarkistaa, että oletkohan vetämässä vääriä johtopäätöksiä, tai sitten
vain muuten et pysty esittämään asioita niin, että se mikä-lie-asiaydin tulisi paremmin esille.
Sinusta siis muuta liikennettä kovempaa ajaminen on yksinkertaisesti merkki itsestäsi ja muista, että olet ja ovat parempia kuskeja? Osaatte ajaa, kun muista voi heti alkaa olettamaan, että ovat suunnilleen dementikkoja esim?
Ajattelija2013:
Ihmetteletkö ihan oikeasti, että joku voisi tekstistäsi päätellä jotakin myös sellaista mitä et halunnut, tai tarkoittanut?
No siksi juuri tuo oli hyvä poiminta sinulta! Se ei tullut selville, koska kirjoitit niistä vaikka kymmenen vuoden väleistä ajokokeen pitämiseksi sitä ennen. Ja mainitsit että pitäisi olla inssiä kovempi testi. Ihan simppelisti olisi voinut kirjoittaa jo ekasta inssistä alkaen sen ajokokeen pitäisi olla vaativampi jne.
Ajattelija2013:
No miksi sinä sitten teet aloituksen tuon professorin artikkelilla, joissa puhutaan nimenomaan kuskeista, jotka TAHALLAAN rikkovat sääntöjä (rajoitusnopeuksia siis ja vieläpä otsikoituna kaaharit), jos se on ihan eri asia?
Siksi minä tartuin tähän kirjoitustyyliisi taas ja johdattelen, onko asioilla kirjoituksissasi asiayhteyttä, vai ei.
Ja siksi sinun pitää yhä uudelleen kirjoitella yhdelle sun toiselle (ei vain minulle, huomaatko), että hei, ei kukaan ole sellaista kirjoittanut .
Ymmärrätkö yhtään paremmin nyt?
Kumppani:
Ahaa, miksi ainoastaan sinä aina vedät tuollaisia johtopäätöksiä. Miksi lukuisat muut kirjoittavat valittavat sinusta tismalleen samaa kuin minäkin, eli sitä, että laitat sanoja muiden kirjoittajien suuhun. Jospa nyt vain sovitaan niin, että sinä et työnnä sanoja muiden suuhun. Jos en jotain kirjoita, niin älä lähde olettamaan, että sellaista tarkoitan.
Esimerkiksi, missä kohtaa olen kirjoittanut mitään tähän suuntaan viittaavaa:
Kumppani:
Muistin virkistykseksi tässä on aloitukseni.
Ajattelija2013 (aloitusviesti)
Kerrotko nyt, missä kohtaa kirjoitan mitään sinun tekstiisi viittaavaa!!!!!????????
Aivan, en missään kohtaa. Miksi siis laitat tuollaista täysin perätöntä roskaa suuhuni? Äläkä pulustaudu kuten viimeksi, että siellä on kysymysmerkki perässä.
Edelleenkään en vastaa typeriin väittämiisi, koska keksit niitä itse päästäsi. Missään vaiheessa en ole mitään tuon suuntaista kirjoittanut, mitä sinä tässä esität, enkä ole mistään asiasta tuota mieltä.
Inssiajoon liittyvä kohta ehkä saattoikin ehkä jäädä epäselväksi ja siksi tarkensin sitä. Mikä tuossa oli ongelma?
Artikkelissa kyllä kirjoitetaan myös kuskeista, jotka EIVÄT OSAA AJAA! Ja tästä minä nyt haluan kirjoittaa. Siitä olen ensimmäisestä kirjoituksestani asti kirjoittanut.En puolustele kaahajia tässä millään tavalla. Haluan vain keskustella siitä, mitä voitaisiin tehdä kuskeille, jotka eivät osaa autoa riittävän hyvin ajaa, vaikka pyrkisivät noudattamaan kaikkia mahdollisia sääntöjä.
Summalankin mainitsemat öykkärit eivät myöskään jäisi testissä kiinni. Näin ei tosin olla taidettu väittääkään täällä, mutta kunhan sanoin...
Itsestäänselvyyksiä proffa viljelee, mutta johtopäätökset niiden pohjalta ovatkin sitten kaikkea muuta...
""Miksi vauhti viehättää?"
Tähän hän vastasi mielenkintoisella vertailulla esittäen tutkija Blackin näkemyksen:... "
Niin, näitä psykologeja on maailma väärällään ja sieltä voi kukin valita omansa perusteluidensa "takeeksi", jos takuita tuntee kaipaavansa. Mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä.
"Summalan mielestä malttia voisi lisätä se, että liikkujat toimisivat aina niin kuin heidän omat lapsensa ja muut läheisensä olisivat samaan aikaan tienpäällä."
Liikuttavaa optimismia, kun puhutaan ihmisryhmästä joka lähtökohtaisesti ei ajattele -eikä suostu harkitsemaankaan- tuollaista muutosta itsessään.
Agressiotesti noille? Edelleen: tuokin porukka osaa tsempata testeissä ja ymmärtävät monivalintatehtävisssä ruksata ne oikeat kohdat (Aivan kuten intissä pystyi pitkälti taktikoimaan kirjallisissa kyselyissä jos halusi esim. välttyä AUK:lta tai RUK:lta, tyyliin "oletko johtajatyyppi?"- En).
Ajattelija2013:
2. OK. Esimerkiksi "kiireisiä" lienee ainakin kahta sorttia. Jotkut eivät todellakaan osaa ajaa rajoituksia noudattaen ( tilanteet + olosuhteet huomioiden, vaikka yrittävätkin.
Mites näille pitäisi tehdä?
Toki vähintään yhtä tärkeä asia on sekin mitä pitäisi tehdä niille, jotka tarkoituksellisesti ajavat liian kovaa?
Esimerkiksi Briteissä ylinopeuksista kiinni jääneillä on mahdollisuus muiden sanktioiden sijaan osallistua koulutukseen, joka tosin maksaa jonkin verran. Auttaisiko "osaamattomiin"? Entä niihin , jotka tarkoituksellisesti ajavat turhan kovaa?
3. Väitän, että suojatiesääntöjä rikkovista pääosa on sellaisia, jotka kyllä tuntevat säännöt eikä heidän havannointikykykään estäisi sääntöjen noudattamista.
Auttaisiko pakollinen ajokoe? Joihinkin varmasti kyllä. Pääosan kannalta ei juuri olisi merkitystä. ajokokeessa tsempattaisiin ja käytäntö olisi toinen.
Ratkaiseva kysymys on se millä saataisiin väennettyä sitä alituista "kiirettä", joka osaltaan vaikuttaa siihen välinpiämättömyyteen suojatiellä kulkijoista. "Kiire" on pitkälti korvien välissä. Mitään yksinkertaista konstia en osaa sanoa. Omalta kohdaltani voin vain sanoa, että "kiire" jäi sillä, että ihan hiljaa kysyin itseltäni auttaako asiaa, jos hätäilen. Ihan yhtäm hyvi - ellei paremmin- olen ehtinyt joka paikkaan, kun olen jättänyt tämän korvien välissä olevan kiireen. Yleensä ei ole tarvinnut edes lähteä aikaisemmin , toisinaan pikkusen lisää aikaa.
Nyt kun lainattiin professoria, niin tuli mieleen lainata erästä toista kotimaista professoria, joka eräässä epävirallisessa tilanteessa totesi "bensa on vitun kallista.".
Tuosta on jo vuosia, mutta eiköhän se edelleen päde.
TM 36, ylinopeuttakin varmasti ajetaan osaamattomuuttaan, mutta tämä liittyy jo toisessakin keskustelussa puituun ryhmään, joka ajaa tasaista nopeutta rajoituksesta riippumatta, tai vaihtelevalla nopeudella, vaikka rajoitus pysyisi samana. Eli ryhmään, joka välillä ajaa "alinopeutta" ja välillä taas ylinopeutta. He esimerkiksi moottoritien alussa/lopussa 80 km/h alueella ajavat 110 km/h ja ohittavat minut, mutta sitten 120 km/h alueella edelleen ajavat 110 km/h ja minä taaseen ohitan heidät. He eivät siis varmaankaan aja ylinopeutta varsinaisesti tahallaan tai kiireessä, vaan he eivät oikeasti huomioi tarpeeksi liikennemerkkejä. Vastaavia kuljettajia näen jatkuvasti myös työmatkallani, jossa rajoitus vaihtuu 70 km/h ja 50 km/h välillä.
Itse uskon, että yllä mainitsema ryhmä on juuri sitä samaa porukkaa, joka ehkä periaatteessa tietää suojatiesäännöt, mutta joilla ei havaintokyky liikenteessä riitä noudattamaan niitä sääntöjä. He ajavat usein vahingossa jopa punaisia päin. ne jotka ajavat punaisia päin tahallaan, tunnistaa siitä, että he kiihdyttävät autoaan keltaisen vaihtuessa. Itse kuitenkin näen jopa vielä useammin kuskeja, jotka saattavat ajaa pientä alinopeuttakin, eivätkä lainkaan kiihdytä keltaisen vaihtuessa, vaan puksuttavat tyytyväisen näköisenä punaisia päin. Itse asiassa kertaalleen tällainen kuljettaja on törmännyt kylkeeni ja huonommalla tuurilla ja huonommalla autolla en olisi enää tässä kirjoittelemassa. Tämä porukka aiheuttaa muutenkin melko paljon vaaratilanteita ja vähintäänkin peltikolareita, vaikka heillä varmasti on pyrkimys noudattaa liikennesääntöjä. Juuri tähän porukkaan purisi toivomani pakollinen ajokoe tietyin väliajoin.
Suuri osa näistä osaamattomista kuljettajista on vanhuksia, joilla on yleisesti havaintokyky heikentynyt merkittävästi, tai joilla oikeasti on jo vähintäänkin aluillaan oleva dementia. Mukaan mahtuu kuitenkin myös monia nuorempiakin kuljettajia, jotka eivät ehkä koskaan ole edes osanneet ajaa. Kuljettajia, jotka ovat läpäisseet inssin "tuurilla", ehkä useammalla yrittämällä. Jos inssi olisi alunperinkin vaikeampi, ei sitä enää läpäistäisi tuurilla.
Ne jotka tahallaan ajavat ylinopeutta, tahallaan ajavat punaisia päin, tai tahallaan eivät noudata suojatiesääntöjä, eivät siis kuulu tähän ryhmään. Heihin inssiajo ei varmasti vaikuttaisi mitenkään. Tahallaan ylinopeutta ajavista ei kuitenkaan tarvitse tässä keskustelussa keskustella, sillä heistä on jo niin paljon keskusteltu. Heitähän jo nyt liikenteessä eniten valvotaan, eikä kenellekään liene epäselvää, miten heitä valvotaan.
Oma kritiikkini kohdistuukin siihen, että tällä hetkellä poliisi valvoo lähes ainoastaan ylinopeuksia. Jos ajat nopeusrajoitusten mukaan, mutta roikut aina edellä ajavan perässä, rikot päivittäin suojatiesääntöjä ja ajat silloin tällöin punaisiakin päin, niin tuskin koskaan saat sakkoa. Kun kameravalvontaa lisätään, niin yhä enemmän valvonta perustuu pelkkään nopeusvalvontaan, mikä mielestäni on täysin väärä linjaus. Kamera ei käräytä yhtään perässäroikkujaa tai rattijuoppoa.
Jotta nämä muutkin rikkeet kuin ylinopeus saataisiin kuriin, pitäisi poliisin lisätä merkittävästi näiden muiden rikkeiden valvontaa. Tämän lisäksi pakollinen inssi poistaisi liikenteestä niitä kuljettajia, joilla ei ole tarvittavia edellytyksiä liikenteeseen.
Jos näihin mainitsemiin kuskeihin puututtaisiin edellä olevin keinoin, jäisi jäljelle se ongelma, miten liikenteestä ja koko yhteiskunnasta täysin piittaamattomat henkilöt saataisiin kuriin. Eli ne, jotka kaahavat kortitta ja kännissä kiinnijäämisestä välittämättä.
NHB:
Taitaa vain olla harvassa ne maat jossa ei tuota poliittista sekoilua tapahdu.
Esim Norjassa oli vastikään vaalit ja valtaan tuli "oikeisto" lupaukset olivat hyviä ja koittavat jopa toteuttaa niitä, mutta kysymys onkin ollut mistä se raha tulee jolla kaikki toteutetaan.
Sori OT
TM 36:
Synninpäästöäsi en tarvitse, koska en liian lujaa aja, vaan noudatan täydellisesti käskyistäsi olennaisinta:
Olennaista on sovittaa nopeudet teiden,liikenneympäristön,liikennemäärien ja olosuhteiden mukaan.
Olen asiasta täysin samaa mieltä.
Ymmärtääkseni nopeuden ja matkaan kuluneen ajan välinen riippuvuus tunnetaan varsin hyvin. Kaksinkertaisella nopeudella aikaa säästyy puolet. Osuiko arvioni lainkaan oikeaan?
finman:
Jos ei halua asua jostakin noista harvassa olevista maista, voi vaihtoehtoisesti asua maassa, jossa tunareille ei kerätä suurinta osaa rahoistasi tunartoitavaksi.
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, millaisten lupausten toteuttamiseen Norjalla ei riitä rahaa.
maavara:
En kyllä mitenkään pääse kärryille, miten kovempi liikenteen nopeus vähentää vastaantulijoiden määrää tai pimeällä ajon määrää. Voitko selittää miten sinun nopeutesi vähentää muuta liikennettä jossain tietyssä pisteessä? Onnettomuudethan eivät tapahdu ajan funktiona. Muutenkin kovemman nopeuden vaikutusta ajoaikaan yliarvioidaan aina. Ylinopeuden pitää olla todella huomattavaa ja jatkuvaa ennenkuin se säästää merkittävästi aikaa.
Yleistää ei tosiaan tarvitse. Ihan perusfaktat riittää. Kun nopeus kasvaa, ts ajoaika lyhenee, kasvaa loukkaantumis riski eksponentiaalisesti. Nopeus vaikuttaa usein onnettomuuden todennäköisyyteen ja aina sen seurauksiin. Ei tule mieleen montaa muuta tekijää, jotka vaikuttaisivat molempiin. No huono auto ehkä.
Ylinopeus tai hitaasti ajaminen eivät sinänsä ole suuria riskejä, kunhan silmät ovat ajon aikana auki ja muutenkin input kytkettynä. Nopeus ei paranna havaintokykyä, eikä hitaus heikennä sitä.
Ihan jokainen rikkoo jotain sääntöjä, vaikka kaikki eivät sitä vielä tiedäkään.
Ylinopeutta ajavan, vaikka tarkkaavaisenkin, riskit ovat eri paikassa kuin millä tahansa nopeudella huolimattomasti ajavan. Sen vuoksi itse kunkin olisi hyvä saada selville oman ajamisen riskipisteet ja parantaa niitä.
Eri kuljettajien riskit löytyvät eri suunnista, joten myös riskien minimointiin tarvitaan eri lääkkeet.
maavara:
Turha tätä on juosta karkuun, koska keskimäärin juuri noin siinä käy.
Suuremmasta nopeudestaan huolimatta osaajan on mahdollista ajaa hitaampaa tumpeloa turvallisemmin. Mutta hetkellisiä poikkeuksia lukuunottamatta ei taitajakaan pysty pitkällä ajalla vähentämään riskiä omasta parhaastaan (=hitaammasta ) nopeutta nostaen.
Jos nopea on oikeasti hyvä, hänen riskinsä ei ehkä liity havaintoihin, vaan oman toiminnan arvattavuuteen muille ja muiden ehdoilla samalla nopeudella liikkumiseen?
Jos tumpelo on hidas, ei hän pienennä riskiään entistä suuremmalla nopeudella tumpeloiden, vaan ajotunteja ottamalla omaa ajamista ja havainnointiaan parantamalla.
Rahtari uskaltaa pysäyttää liikennevaloihin huoletta. Hänen pysähtyessään myös takana tuleva pysähtyy halusi tai ei, ja vieläpä aiheuttamatta käytännössä mitään riskiä rahtarille.
Motoristin pysähtyminen liikennevaloihin sen sijaan ei ole vain hänen oma päätöksensä.
Rahtarin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota nopeuteensa 1 sekunti liikkeelle lähdön jälkeen. Samassa ajassa muoviluoti menee ruutukaavalla ylinopeutta, vaikkei sitä kukaan muu kuin muoviluodin kuljettaja osaakaan aavistaa.
Hassu yritys koettaa korjata kaikki erilaiset virheet yhdellä lääkityksellä. Ja päinvastoin, hassua kuvitella itseään virheettömäksi sillä perusteella, ettei syyllisty johon yksittäiseen jonkun muun virheeseen (mutta tekee siinä sivussa monta muuta ).
Professori on fiksu kaveri. Eri kuljettajien riskit ovat erilaisia.
Olen ajanut nyt puolitoista kuukautta Pekingin kaupunkiliikennettä. Ei vielä naarmun naarmua bemarissa.
Minusta ennakoivan ajon oppimiseksi tällainen koulu on hyvä. Jonossa ei ajeta kovaa, yleensä alle 50km/h. Etäisyydet, niitä ei voi edes kutsua "turvaväleiksi", on luokkaa 100-150cm. Jos matelevassa jonossa jättää eteen yli puoli metriä tyhjää, joku tunkee siihen välittömästi oman auton kulman eikä luovuta. Autoja on yleensä molemmin puolin sivuilla. Jotkut säästää aikaa ja ohittaa oikealta kevyenliikenteen väylän puolelta tai sitten ajaa sitä koko ajan. Kyse on noin 1,5m suikaleesta tien oikeassa reunassa + piennar. Kaistanvaihdot tehdään suurimmaksi osaksi ilman vilkunkäyttöä. Monet ajaa vasenta kaistaa vaikka tietää, että se kääntyy kohta vasemmalle(vasen kääntyy, kaksi jatkaa suoraan) mutta ainahan sitä voi kiilata siihen suoraan menevien jonoon, vaikka sitten kaupungin bussilla. Kaikkein mielenkiintoisinta on vasemmalle kääntyminen. Kaupungin ulkolaidoilla on vasemmalle kääntyville omat valot mutta ohjelmoija on ajatellut asian siten, että molempiin suuntiin voi syttyä vihreät ja punaiset yhtäaikaa. Yli kun vihreät vaihtuu, noin 10 ekaa autoa vasemmalle kääntyvistä lähtee kääntymään rinnakkain vasemmalle vaikka vastaantulijoiden jonokin nytkähtää liikkeelle. Soppaa hämmentää vielä se fakta, että oikealle saa kääntyä vaikka punaiset palaa. Siinä sitten väistellään vastaantulijoita sekä suoraanajavien suunnasta että sivutieltä minne ollaan kääntymässä. Odottaminen ei kannata, seuraavaksi syttyy kaikille punaiset, vastaantulijat ei ehdi loppua siihen mennessä. En ole vieläkään saanut hankittua kojelautakameraa että voisin jakaa näitä elämyksiä.
AkiK:
Käytäntö liikenteessä on hieman erilaista kuin työhuoneessa bussimatkan jälkeen ajateltu teoria.
Viennetään raatalangasta:
a) Päivän ajomatka 600 km, keskinopeus nopeusrajoitusten mukaan ajettuna 76 km/h, ajoon kuluva aika 7 tuntia 54 minuuttia.
Lähtö Klo 8,00 aamulla, kahvitauko 10.30 - 10.45; ruokatauko 13,15 - 13,45 ja kahvitauko vielä 14.15 -14.30. Perillä 16.54.
b) Päivän ajomatka 600 km, keskinopeus liikennevirran mukaan ajettuna (80 -88 ja 100 -110) 92 km/ h, ajoon kuluva aika 6 tuntia 32 minuuttia.
Lähtö Klo 8,00 aamulla, kahvitauko 10,45 -11.00 ja ruokatauko 13.30-14.00. Perillä Klo 15.17.
Iltapaäivällä loppumatkasta klo 15.17 - 16.45 vastaan tulisi työpaikaltaan palaavien iltapäiväruuhka, joten vastaantulijoiden kohtaamisia on ripeämmän ajon vuoksi käytännössä noin 25 % vähemmän kuin rajoituksia orjallisesti noudattamalla.
Talviaikakaudella loppumatka on jo hämärää / pimeää Klo 15.17 -16.45 välisenä aikana.
-hämärässä ja pimeällä riskit ovat aina suurempia kuin valoisaan aikaan, joten liikennevirran mukainen nopeus vähentää myös siltäosin riskejä.
Lisää turvallisuutta parantaa se, etten kerää perääni jonoja enkä rekkoja, joita muut autoilijat ohittavat, sillä ohituksissa riskit lisääntyvät.
Ripeämmin ja turvallisemmin matka joutuu ilman loppumatkan matkaväsymystä.
AkiK:
Eihän kyse ole siitä, että oma nopeutesi muuttaisi vastaantulevaa liikennettä. Mitä kauemmin vietät aikaa matkalla, sitä useampi auto ehtii ajamaan sinua vastaan. Ei tuon ymmärtämisen nyt kovin hankalaa pitäisi olla. Jos siirryt vaikka 27,8 metrin matkan, mutta käytät siihen tunnin, niin siinä ehtii tulemaan jopa pari tuhatta autoa vastaan. Jos menet taasen saman matkan nopeudella 100 km/h eli yhdessä sekunnissa, kovin montaa autoa ei milllään ehdi ajamaan sinua vastaan.
Koska suuremmalla nopeudella voi lähteä aamulla myöhemmin liikkeelle ja illalla on aikaisemmin kotona, niin tarvitsee ajaa vähemmän pimeässä. Mikähän tässäkin voi olla sellaista, että aikuiselle miehelle tuo tarvitsee selittää?
Tuossa maavaran esimerkissä paljastuu karmealla tavalla monien kuskien ajattelutapa. Liikenteessä on vain yksi asia, jolla on merkitystä. Se on MINÄ!
Teepä laskelmasi uusiksi siltä pohjalta, että tarkastelet liikennettä, etkä vain itseäsi.
Herbert:
Olen tehnyt jo ajat sitten mainitsemasi tarkastelun. En ajattele itseäni, vaan kokonaisuutta liikenteessä.
Ajan käytännössä sitä liikennevirran nopeutta, eli 80 alueilla 88 km /h eli rekkojen marssinopeutta, jolloin otan huomioon kuljetusyritysten kuljettajilleen asettamat aikataulut enkä hidasta joka päivä leipänsä liikenteessä ajavien ammattikuljettajien matkaa.
Samalla vähennän muiden liikennevirran mukaan ajavien ohitustarvetta, sillä käytännössä päiväsaikaan yli 90 % autoista ajaa tuota liikennevirran mukaista marssinopeutta.
100 alueilla henkilöautoilla tuo marssinopeus on käytännössä tuo 110 km / h, jolloin minua ei pahemmin ohitella ja minä ohitan vain ajoneuvokohtaista alempaa nopeutta (88 km /h) jurraavan raskaan kaluston. Henkilöautoja tuolla nopeudella ajaessa ei paljoakaan tarvitse ohitella.
On huomioitava, että ajan paljolti sään mukaan, ja tuo edellä oleva koskee vain normaaleja hyviä ajo-olosuhteita, jolloin tuo on turvallista.
Ruuhka-aikoina ajan ruuhkassa junnaavaa liikennevirran nopeutta (joskin pyrin suunnittelemaan ajoni niin, ettei ruuhkissa tarvitsisi ajaa, vaan mieluummin ruuhkaa vastaan.
Huonoissa olosuhteissa en pidä kiirettä, vaan silloin ajan monesti huomattavasti alle rajoitusnopeuden ja päästän nopeammin ajavat = orjallisesti säässä kuin säässä nopeusrajoitusta noudattava joustavasti ohitseni.
Tähdentäisin sinullekkin, ettei se tienvarren peltilätkässä oleva rajoitusnopeus ole se turvallisin nopeus, vaan turvallisinta on ajaa liikennevirran nopeutta, liikkuu se sitten yli-tai alinopeutta tuohon peltilätkän lukemaan verrattuna.
Hiljaisina liikenneajankohtina sitten nopeutta voi soveltaa lapin läänin tietyyppien mukaan, eli niillä teillä joilla vastaantulijaa kohdatessa joutuu hiljentämään tien kapeuden vuoksi ajetaan alle satasta ja leveämmillä tilanteen mukaan sopivaa popeutta.
maavara:
Jos nopeutta nostaa kaikki, etkä vain sinä, kohtaamisten lukumäärä säilyy ennallaan. Vain kohtaamisessa vaikuttava nopeus kasvaa.
Kovempi nopeus rasittaa kuljettajaa enemmän, joten väsymys lisääntyisi ratissa.
Pimeässä ajon määrä ei muutu ajonopeuden muuttuessa. Pimeän ajon määrä riippuu ajamisen ajankohdasta, ei ajonopeudesta. Laskelmasta tämä tekijä siis supistuu pois.
Herbert:
Tuollainen tilanne on vain pelkästään teoreettinen. Aina on seassa hitaampia kulkivälineitä ja kulkijoita.
Aika itsevarmasti väität jotain, joka on mielestäni varsin kiistanalaista. Itse väitän, että matka-aika rasittaa kertaluokkaa enemmän kuin rajoitusta korkeampi mutta silti turvallinen tilannenopeus.
Suurempi ajonopeus antaa suoraan mahdollisuuden vähentää noita pimeässä tapahtuvia ajoja ylivoimaiselle enemmistölle kansaa. Naurettavaa yrittää selitellä tuota joksikin muuksi.
Herbert:
Jos nopeutta nostaa kaikki, etkä vain sinä, kohtaamisten lukumäärä säilyy ennallaan. Vain kohtaamisessa vaikuttava nopeus kasvaa.
Kovempi nopeus rasittaa kuljettajaa enemmän, joten väsymys lisääntyisi ratissa.
Pimeässä ajon määrä ei muutu ajonopeuden muuttuessa. Pimeän ajon määrä riippuu ajamisen ajankohdasta, ei ajonopeudesta. Laskelmasta tämä tekijä siis supistuu pois.
----
Ole hyvä ja lue tuo ylläoleva tänään Klo 8.39 kirjoitukseni. Siintä selviää kyllä nuo kohtaamisten vähenemisperusteet ja pieällä ajon väheneminen.
Väität että popeus rasittaa kuljettajaa enemmän, perustele, sillä en ymmärrä miten lyhempi ajoaika voisi väsyttää enemmän kuin pidempi?
PS. Miksiköhän minut ohittaa usein 60 aluella ne autot, jotka olen ohittanut edellä olleella 80 / 100 alueella? Ajankohan 60 aluella liian hitaasti, kun vakkarissa on useimmiten 66 (todellinen nopeus).
NHB:
Kyse oli ajonopeuden vaikutuksesta. Jos nopeutta nostetaan, liikenteen nopeus nousee. Myös niiden, jotka ovat muita hitaampia. Maavaran esimerkissä nostettiin vain omaa nopeutta, joka ei ole kovin hyvä lähtökohta, jos tarkastellaan nopeuden vaikutusta liikenteessä. Mitään mieltä ei ole sellaisessa lähtökohdassa, että vain MINÄ teen jotain, jolla on positiivinen vaikutus MINUN toimintaani.
Turha tähän on rajoituksia sekoittaa, kun kyse on nopeuden muutoksen vaikutuksesta.
Jos asia on kiistanalainen, miten voit väittää matka-ajan rasittavan kertaluokkaa enemmän kuin nopeuden nostolla aikaa säästetään?
Ehkä se sinusta tuntuu naurettavalta, mutta kun pohdit sitä, mihin aikaan tiellä liikutaan ja milloin on valoisaa, ei se enää naurettavaa olekaan. Ainoa, mikä on naurettavaa, on nopeuden muutoksella saavutettu vaikutus ajo-olosuhteisiin. Se keskinopeuden muutos, mikä teoriassa olisi mahdollista liikennejärjestelmässämme saavuttaa, ei vaikuta ajoaikaan valoisuuden suhteen käytännössä yhtään mitään.
maavara:
Se oli yksi esimerkki, jossa sinun esittämäsi asiat toteutuivat. Mutta jospa lähdetkin aamulla liikkeelle ja ajat lujempaa, ajat loppumatkan aamuruuhkassa sen sijaan, että ajaisit vasta ruuhkan jälkeen. Ja ajat koko matkan pimeässä sen sijaan, että ajaisit osan matkasta valoisassa.
Totesinkin, että tarkastele kokonaisuutta, äläkä vain omaa napaa.
Tutkimuksia en nyt jaksa kaivaa, mutta tiivistetään asia näin: Ei matka tapa, vaan vauhti.
Koita jo uskoa, ettei minua sinun ajotapasi kiinnosta, vaan nopeuden muutoksen vaikutus liikenteeseen.
Herbert:
Teoreetikkona olet mahtava, mutta liikennekokemuksesi on ilmeisesti olematon kun et kykene ymmärtämään käytännön todellisuuksia liikenteessä.
Herbert:
Juuri sehän vaikuttaa, kun pystyy itse määrittelemään millon lähtee ja milloin haluaa olla perillä.
Lisäksi suurempi keskinopeus vähentää taukoihin kuluvaa aikaa pidemmillä ajomatkoilla, yksi kahvitauon pois jääminen merkitsee noi 15 minutin etua perilletuloajassa.
Miksiköhän VR pyrkii nostamaan junien keskinopeutta, mitä hyötyjä sillä saavutetaan???
maavara:
Ei ainakaan siksi, että kohtaamistilanteita vastaantulevien junien kanssa olisi vähemmän, tai vr voisi paremmin päättää milloin lähdetään matkaan tai että veturinkuljettajien ei tarvitsisi ajella pimeässä. Muutenkaan nopeuden nostolla ei tavoitella parempaa turvallisuutta.
Liikennejärjestelmässä nopeus on tärkeä tekijä, mutta tässä keskustelussa aloit kyseenalaistaa AkiK:n kommenttia nopeuden turvallisuutta heikentävästä vaikutuksesta. Ja jottet enää sekoittaisi tähän asiaan junia, totean raideliikenteessä olevan käytössä aivan eri tasoisten turvallisuusjärjestelmien maantieliikenteeseen verrattuna. Lisäksi nopeuksia ei nosteta vääntämällä hanikasta lisää vauhtia. Nopeuksia nostetaan mittavien perusparannusten yms. asioiden myötä.
Ajattelija2013:
Työnsinkö? "Missä kohtaa" - kuten sinulla on tapana toistaa. Kysymyksiä olen esittänyt sinulle ja vihjeitäkin, että muistathan näkökulmiasi tohkeissasi esittäessäsi, että asioilla on monta puolta. Ei vain se sinun käsityksesi ole totuus. Ihan sama mitä "muut valittavat". Minä arvioin sinun kirjoitustyylistäsi, saman kolikon toinen puoli oikeastaan vain.
Ajattelija2013:
Mikä "puolustus"? Et ole sanasta sanaan noin kirjoittanut, totta. Mutta koska on tullut luettua sinun "ajatuksiasi" täällä, niin taas kerran on haastettava sinut myöntämään, ettet suin surminkaan, et edes sinne päinkään ole ajattelemassa tuohon suuntaan. Nytkään et siis myönnä, etkä kiellä, se vissiin sinun vastauksesi ja loput jää lukijalla pähkittäväksi. Harhautat vain takertumalla kirjoitustyyliin...
Ajattelija2013:
Miksi on niin tärkeätä tuoda esiin, että joku proffa sattuu sitten ottamaan sinun mielestäsi jonkun "tabun" esiin?
Ajattelija2013:
Ehdottamasi ajokokeen uusinta säännöllisin välein on ihan fine, kuten mainitsin. Ja aiemminkin jonkun muu otsikon allakin.
Se vain, että sinun tulkintasi siitä mitä näet liikenteessä ja arviosi kuskeista on se mikä mättää niin sinulla kuin monella muullakin nimimerkillä. Olen nimittäin ihan 100-varma siitä, ettet pysty muuta kuin pääsemään rattiraivon partaalle, jos mielestäsi joku töppää liikenteessä. Et mitenkään arvioimaan sairauksia, ikäarviotkin menee taatusti enemmän pieleen kuin oikein, osaako joku ajaa edes "riittävällä tasolla", tai tekemään johtopäätöksiä kortin pitämisestä, tai ei, saati siitä pääsisikö läpi ajokokeesta, josta haaveilet.
Sinä vain kirjoitat niin... Se on aika hämmentävää luettavaa ja siksi minusta on tärkeätä tosiaan tarkistaa kantojasi.