ajolinjat omaa napaa tuijottaen...?

248 kommenttia
«13456789

otanpa esiin yhden ehkä vähäpätöisen, mutta todella vittumaisen ilmiön liikenteessä, nimittäin vastaantulijan puolelle leikkaamisen.



Tuo on suunnattoman ärsyttävää hommaa ja todella muita autoilijoita halveksivaa ajotapaa.



tuollaista ''oikomista'' tapahtuu paljon varsinkin parkkipaikolla, jossa joutuu monesti odottamaan tai jopa pysähtymään koska vastaantuleva ei tajua ( halua tajuta )että koko ajan pitää ajaa niin että samaa tietä vastaantuleva voi ajaa myös siitä samaan aikaan. Eikös se näin ole?



onko muilla kokemusta, jopa rysähtänyt joskus? kenen piikkiin meni, ja mitä tapahtui?



  
  • petos:

    otanpa esiin yhden ehkä vähäpätöisen, mutta todella vittumaisen ilmiön liikenteessä, nimittäin vastaantulijan puolelle leikkaamisen.

    Tuo on suunnattoman ärsyttävää hommaa ja todella muita autoilijoita halveksivaa ajotapaa.

    Samaa mieltä

    tuollaista ''oikomista'' tapahtuu paljon varsinkin parkkipaikolla, jossa joutuu monesti odottamaan tai jopa pysähtymään koska vastaantuleva ei tajua ( halua tajuta )että koko ajan pitää ajaa niin että samaa tietä vastaantuleva voi ajaa myös siitä samaan aikaan. Eikös se näin ole?

    onko muilla kokemusta, jopa rysähtänyt joskus? kenen piikkiin meni, ja mitä tapahtui?

    Mutkaiselta maantieltä on kokemuksia, lähes jokapäiväistä, Jos sattuu vielä tulemaan lunta on hämmästyttävää että tieltä löytyy neljän rengasuran sijasta vain kolme. Onko tarkoitus että keskiura on yhteiskäytössä?

    Kesäisin ärsyttää ne pellet jotka eivät pysy autoillaan omalla kaistallaan, betoniauto yritti viimekesänä lähettää allekirjoittaneen luupuistoon.




      
  • No kertokaa, mikä saa mielestänne kuskit oikomaan, kun se kaikkien mielestä varmaan on muita halveksiva tapa? Harva siis oikoo kurvit hyväntahtoisena hölmönä.

      
  • Nytpä otitte esille asian, joka ilmenee muussakin käyttäytymisessä. Kun nuoret äidit ostokeskuksessa parkkeeraavat lastenvaununsa keskelle kapeaa käytävää ja jäävät siihen rupattelemaan pahimpana ruuhka-aikana eivätkä vähääkään tajua aiheuttamaansa kaaosta. Kun osa porukasta laahustelee keskellä käytäviä ilman hitusenkaan kiirettä tukkien tien niin, että miltään puolelta ei pääse ohitse ja takana on kamala ruuhka jne jne .. Tuollaisilla ihmisillä ei ole alkeellistakaan ajatusta siitä, että ovat parhaillaan aiheuttamassa kaaosta ja tärkeintä on vain, että heillä itsellään on "hyvä olo". Iso vaiva ei todellakaan olisi seistä sen "hyvän olon" kanssa vaikka siinä käytävän reunassa eikä se mitenkään poistaisi sitä "siunattua omaa viihtymistä". Mutta kun ei sitten millään .. muiden huomioonottaminen on täysin ylivoimaista.



    Miksi ihmeessä liikennekäyttäytyminen olisi mitenkään erilaista? Tottakai se sama itsekäs käyttäytyminen ulottuu kaikkeen elämiseen - tietenkin. Ihan tärkeintä näyttää olevan, että itse vain selviää .. syntyipä sitten muille millainen kaaos tahansa. Joskus marisinkin siitä, miten tärkeää olisi kokonaisuuden hahmottaminen ja pelisilmä sekä tilannetaju kaiken sen lisäksi, että jotenkin ymmärtää, että juuri ”rakas minä” ei ehkä sitenkään ole ihan ainoa ihminen tässä matoisessa maailmassa.



    Tuo kaikki pitää jotenkin sisäistää ja olla avoimella mielellä, että pikemminkin iloisesti yllättyy, kun joskus asiat sujuvatkin ja kanssakulkijat ovat tajunneet oman paikkansa suhteessa muihin kulkijoihin. Sellainen saa hyvälle tuulelle – sellaista tapahtuu myös, joskin harvemmin, mutta kuitenkin ... Nämä ovat juurikin niitä syitä, miksi liki kaikki menemiset pitää tehdä hyvissä ajoin ja ajan kanssa ettei ihan itse aiheuta itselleen turhia kiireitä. Jo lähteminen 5-10min aikaisemmin saa ihmeitä aikaan omaan mielenrauhaan ja noita ruuhkauttavia narsisteja on paaaaaljon helpompi sietää.



    Vaikka töpeksiminen harmittaisi mitenkä paljon tahansa, niin mihinkään opetushommiin tai mielenosoituksiin ei ihan oikeasti kannata ryhtyä – se olisi paha moka. Liikenne ei kuitenkaan ole koko elämä vaikka mitenkä jurppisi.

      
  • Jos viitsii asiaa tarkemmin ajatella, niin ei varmaan ole kyse kiusanteosta. Olettaisin syyn olevan lähinnä kiinni kuskin näkökyvystä. Varsinkin keski-ikäisillä ja vanhemmilla voi ns. hämäränäkö olla huomattavasti heikompi kuin nuoremmilla, kun vielä tiellä liikkuu kevyttä liikennettä satunnaisesti ilman mitään heijastimia, niin varovaisuus-syistä autoilijat hakeutuvat lähemmäs tien keskilinjaa. On täysin hölmöä kuvitella, että tehtäisiin vain kiusaa, tai jopa halveksittaisiin muita kulkijoita.

      
  • MMS:

    Jos viitsii asiaa tarkemmin ajatella, niin ei varmaan ole kyse kiusanteosta. Olettaisin syyn olevan lähinnä kiinni kuskin näkökyvystä. Varsinkin keski-ikäisillä ja vanhemmilla voi ns. hämäränäkö olla huomattavasti heikompi kuin nuoremmilla, kun vielä tiellä liikkuu kevyttä liikennettä satunnaisesti ilman mitään heijastimia, niin varovaisuus-syistä autoilijat hakeutuvat lähemmäs tien keskilinjaa. On täysin hölmöä kuvitella, että tehtäisiin vain kiusaa, tai jopa halveksittaisiin muita kulkijoita.




    Ei välttämättä ole kyse kiusanteosta, luulisin että kyse on Minä-Itse asenteesta ja mukavuudenhaluisuudesta, onhan paljon mielyttävämpää oikoa mutkat suoriksi sen sijaan että heittelehtisi autossa puolelta toiselle. Talven liukkailla sen jotenkin ymmärrän mutta kesällä kyllä näkyy tien keskiviiva, ja jokaisen Ajokortin omaavan henkilön pitäisi pystyä pitämään autonsa sen oikealla puolella.

      
  • petos:

    onko muilla kokemusta, jopa rysähtänyt joskus? kenen piikkiin meni, ja mitä tapahtui?


    Kerran jouduin pudottamaan toiset renkaat pientareelle kun akka tuli n. 40km/h ajettavassa mutkassa keskellä tietä vastaan. Luulen, että tuollaiset ovat yleensä aika omissa maailmoissaan, katse jossain kaukaisuudessa, eivätkä oikein keskity siihen liikenteeseen. Tuttu reittihän sujuu vaikka silmät kiinni. Oikoen, niinkuin aina ennenkin.



    Arvaa soiko torvi?



    Itsekin kyllä oion joskus, mutta tietoisesti liikennesääntöjen vataisesti ajaessa seuraan liikennettä erityisen tarkasti.

      
  • Rätkätin:

    Nytpä otitte esille asian, joka ilmenee muussakin käyttäytymisessä. Kun nuoret äidit ostokeskuksessa parkkeeraavat lastenvaununsa keskelle kapeaa käytävää ja jäävät siihen rupattelemaan pahimpana ruuhka-aikana eivätkä vähääkään tajua aiheuttamaansa kaaosta. Kun osa porukasta laahustelee keskellä käytäviä ilman hitusenkaan kiirettä tukkien tien niin, että miltään puolelta ei pääse ohitse ja takana on kamala ruuhka jne jne .. Tuollaisilla ihmisillä ei ole alkeellistakaan ajatusta siitä, että ovat parhaillaan aiheuttamassa kaaosta ja tärkeintä on vain, että heillä itsellään on "hyvä olo". Iso vaiva ei todellakaan olisi seistä sen "hyvän olon" kanssa vaikka siinä käytävän reunassa eikä se mitenkään poistaisi sitä "siunattua omaa viihtymistä". Mutta kun ei sitten millään .. muiden huomioonottaminen on täysin ylivoimaista.






    -hauska huomata että rätkätinkin on huomannut aivan saman asian. Nimittäin juuri marketeissa ostoskärryjen kanssa jumittaminen ja arpominen ( ja se leikkaaminen josta nyt on puhe ) on aivan samanlaista hommaa kun autoilla liikenteessä.

    Juuri liikenteessä ja marketissa näkee kuinka itsekeskeistä ja omahyväistä monien tallaaminen on. Tekivät he sitä röyhkeyttään tai junttiuttaan.





    Arvasin kyllä että näitä leikkaajia aletaan myös heti puolustelemaan, ja koko hommaa vähättelemään.

    onhan tämä hiustenhalkomista, mutta minusta todella sellainen asia jossa kulminoituu liikenteessä piittaamattomuus.





    mutta ajatelkaa tilanne esim. jonkinlaisella parkkipaikalla

    jossa on selvästi kahden auton mentävä ''ysikymppinen mutka'',

    ja siihen tulee molemmista suunnista autot. Toisen pitää kuitenkin kääntyä niin yliterävästi tuohon kohtaan, että sen toisen pitää pysähtyä ja odottaa että toinen on mennyt siitä ''hänelle kuuluvalta puolelta'' pois.



    sitten vielä samankaltaiset tilanteet jossa on vauhtia enemmän, ei hyvä.

    tuossa tilanteessa jota kuvailin, ei ole kyse mistään näkökyvystä tai tien reunassa ajamisen pelosta, vaan puhtaasti jostain laiskuudesta ( tai pelisilmän puuttumisesta ) tai röyhkeydestä. Jossain mutkatiellä varsinkin pimeällä

    varmaan tuo näkökyky asia on ihan totta.



    oman havaintoni mukaan tyypillisimmät leikkaajat ovat ns. räkänokkia teiniautoillaan, naisia ison tilauton ratissa, keski-ikäisiä miehiä kännykkä korvalla.



    ja oikeastaan ihan kaikenlaiset kuskit kaikenlaisilla kulkineilla. Suurin osa onneksi ajaa kohteliaasti.



      
  • petos:

    mutta ajatelkaa tilanne esim. jonkinlaisella parkkipaikalla jossa on selvästi kahden auton mentävä ''ysikymppinen mutka'', ja siihen tulee molemmista suunnista autot. Toisen pitää kuitenkin kääntyä niin yliterävästi tuohon kohtaan, että sen toisen pitää pysähtyä ja odottaa että toinen on mennyt siitä ''hänelle kuuluvalta puolelta'' pois.




    Näinhän nykyisin toimitaan ihan tavallisissa risteyksissäkin; oikealle kääntyvän on väistettävä oikealta tulevaa vasemmalle kääntyjää, joka muuten niistäisi kulmat kurttuun.



    Taloyhtiömme liittymät katuun ovat oikomisen seurauksena surullista nähtävää, nurmikaistale on kynnetty tärviölle ällistyttävän loivin linjoin. Joku tilanteeseen kyllästynyt oli istuttanut muutaman melkein päänkokoisen kiven kulmaukseen, mutta äkkiäkös nekin oli yliajettu mutaan. Käsittämätöntä kädettömyyttä.

      
  • petos:



    Arvasin kyllä että näitä leikkaajia aletaan myös heti puolustelemaan, ja koko hommaa vähättelemään.
    onhan tämä hiustenhalkomista, mutta minusta todella sellainen asia jossa kulminoituu liikenteessä piittaamattomuus.




    Ei tämä ole mikään mitätön asia liikenteessä, jos joku ajaa suoraan päin rautakasalla joka painaa toista tonnia, ei kyseessä ole mikään pikkuasia, vaan vähintään pahoinpitelyn ellei suorastaan tapon yritys. Täällä kirjoitellaan huomattavasti vähäpätöisemmistäkin asioista viikkotolkulla.

      
  • Kait on vain ajattelemattomuutta?

    Minulla taas ongelmana reippaalla iltakävelyllä käynti kun en tiedä kummalta puolelta ohitan hölkkääjät? :xmas:

    Joku viisas voisi kertoa? :sunglasses:

      
  • no ei ole toki mitätön asia, isommassa vauhdissa hyvinkin vaarallista.

    tarkoitin että tuo parkkipaikoilla, pihoilla yms. tapahtuva on enemmänkin ärsyttävää kuin vaarallista.





    ''Täällä kirjoitellaan huomattavasti vähäpätöisemmistäkin asioista viikkotolkulla. ''



    -aina jaksetaan jeesustella ''pikkuylinopeuksista'', mutta mielestäni tämä leikkaaminen, punaisia päin ajo, suojatien viereen pysähtyneen auton ohi kaahaus pysähtymättä, rattijuopot ym. sikailu on paljon vakavampaa, ja ansaitsisi huomiota :warning:

      
  • petos: "-hauska huomata että rätkätinkin on huomannut aivan saman asian. Nimittäin juuri marketeissa ostoskärryjen kanssa jumittaminen ja arpominen ( ja se leikkaaminen josta nyt on puhe ) on aivan samanlaista hommaa kun autoilla liikenteessä.

    Juuri liikenteessä ja marketissa näkee kuinka itsekeskeistä ja omahyväistä monien tallaaminen on. Tekivät he sitä röyhkeyttään tai junttiuttaan."




    Tuon todellakin huomaa päivittäin ehkä parhaiten marketissa. Monesti esimerkiksi kassojen edessä on poikittainen käytävä, jonka tukkii pitkät kassajonot. Silti tuota käytävää pitkin kulkee jonoihin nähden poikittaista liikennettä. Itse jätän yleensä eteeni tyhjää sen verran, että väki pääsee kulkemaan eikä jokaisen kohdalla tarvitse erikseen väistää. Kun jono liikkuu eteenpäin ja pääsen hihnalle, mitä tapahtuu takana? Ainakaan seuraava ei sitä rakoa enää jätä. Seuratkaapa, kun nyt kinkkua menette hakemaan. Ei ihme, että liikenteessäkin ajetaan risteykset tukkoon. Varmaan nyt jouluruuhkassa kaupan parkkipaikalla sekin nähdään.



    Tämäkin on mielestäni hyvä indikaattori siitä, että liikenteessä ihmisten kyky ajatella on aika nollassa. Ajatellaan kai siten, että jos noudattaa yhtä lakipykälää (esim. nopeusrajoitus), silloin kaikki on hyvin. Joskushan täälläkin joku esittää jonkun tyhmän tempun olevan sallittua, koska joku tietty yksittäinen pykälä ei sitä kiellä.



    Mutta siihen oikomiseen, MMS pääsi mielestäni lähelle, K-10 oli ehkä tietämättään asian ytimessä. "...katse jossain kaukaisuudessa, eivätkä oikein keskity siihen liikenteeseen."



    Oikomisessa on mielestäni kaksi toisiaan tukevaa ilmiötä. Parkkipaikoilla ym. jyrkissä kurveissa vasemmalle käännyttäessä oikastaan siksi, ettei auton oikeaa etukulmaa niin hyvin hahmoteta. Ei tavallaan uskalleta ajaa reunaan, koska oikea kulma tekee isomman katveen kuin vasen. Tien ja auton suhteita ei hallita.



    Mutta tärkeämpi seikka liittyy näkökykyyn. Kuljettaja tarvitsee ajamisessa katseelleen jonkin pisteen, jonka mukaan ajaa. Siis ei joku kiinteä piste maastosta, vaan kuljettajaan ja autoon nähden vakiopaikalla oleva sijainti. Kuljettaja siis tähtää suoraan tuota pistettä kohti, joka on nopeudesta riippuvan etäisyyden päässä autosta, lujaa ajettaessa kauempana, hitaassa nopeudessa lähempänä. Kurveissa tämä tarkoittaa sitä, että mitä kauempana katse on, sitä enemmän oikastaan. Asia ehkä selviää parhaiten siten, että piirtää paperille kaaren (tien linjaus), siihen auton ja sen etupuolelle pisteen. Yhdistä piste ja auto suoralla viivalla, jolloin tulee luonnollinen ajolinja. Mitä kauempana piste on, sitä enemmän ajolinja poikkeaa kaarelta (tieltä ).



    Tämän takia maanteillä loivissakin kaarteissa oikastaan, katsokaa vaikka miten kulumisurien sijainti muuttuu kaistan oikean ja vasemman reunan välillä. Ei siinä sivuttaisvoimat vaikuta tai ajaminen muutu sujuvammaksi, tuosta se mielestäni johtuu. Ja ennen tällaisen pikkujutun ymmärtämistä kuljettajan on vaikea tilannetta korjata, koska muuten oikomatta jättäminen ei onnistu ilman erityistä keskittymistä. Kokeilkaa vaikka ajaa jyrkkä kurvi läpi niin, että katse on normaalia kauempana. Ei tule mitään, väkisinkin tahtoo oikaista. Mutta kun katseen siirtää aivan auton keulan eteen, ajolinja korjaantuu ihan itsestään.



    Asian tietäen ajamaan oppiminen on paljon helpompaa. Mutta niin kauan kun ajo-opetus ja julkinen liikennekeskustelu on paasaamista kaaharit kuriin ja nopeudet alas tyyliin, ei tilanne parane. Mekanismi toimii periaatteessa samoin kaikilla nopeuksilla.



      
  • Herbert:


    Tämäkin on mielestäni hyvä indikaattori siitä, että liikenteessä ihmisten kyky ajatella on aika nollassa. Ajatellaan kai siten, että jos noudattaa yhtä lakipykälää (esim. nopeusrajoitus), silloin kaikki on hyvin. Joskushan täälläkin joku esittää jonkun tyhmän tempun olevan sallittua, koska joku tietty yksittäinen pykälä ei sitä kiellä.




    Olen samaa mieltä, liikenteessä ajatellaan sitä, mitä ollaan tekemässä aivan liian vähän.



    Jos säännöt tunnettaisiin paremmin ja ajatuksen kanssa, turvallisuus ja sujuvuus olisi aivan eri tasolla kuin nykyään. Tiedon puute on ajatuksen puutteen lisäksi suuri ongelma liikenteessä.



    Herbert:


    Kokeilkaa vaikka ajaa jyrkkä kurvi läpi niin, että katse on normaalia kauempana. Ei tule mitään, väkisinkin tahtoo oikaista. Mutta kun katseen siirtää aivan auton keulan eteen, ajolinja korjaantuu ihan itsestään.

    Asian tietäen ajamaan oppiminen on paljon helpompaa. Mutta niin kauan kun ajo-opetus ja julkinen liikennekeskustelu on paasaamista kaaharit kuriin ja nopeudet alas tyyliin, ei tilanne parane. Mekanismi toimii periaatteessa samoin kaikilla nopeuksilla.




    Tuosta tekstistäsi on vähän vaikea selvittää mutkassa-ajo-ohjettasi. Nimittäin jos katsotaan vain lähelle, jää kauempana oleva tie ja liikenne havainnoimatta ja jos katsotaan liian kauaksi tullaan oikoneeksi.



    Eiköhän olisi järkevää siirtää katsettaan vuoroin lähelle ja kauas? Silmäthän sentään kääntyilevät kuopissaan, joten niskan kulumisestakaan ei aiheudu ongelmaa.



    Ja hitaammin mutkan ajaminen onnistuu helpommin. Jos nopeus on riittävän suuri, voi mutkan ajaminen omalla kaistalla pysyen olla mahdotonta. Nopeuskin vaikuttaa siis oikomiseen.

      
  • Tarkoitus oli selventää oikomiseen liittyvää ilmiötä, ei antaa yleisiä ohjeita ajamiseen.



    Nopeus vaikuttaa oikomiseen silloin, kun se on liian suuri, mutta yleensä näin ei ole.

      
  • Maukka:


    Jos säännöt tunnettaisiin paremmin ja ajatuksen kanssa, turvallisuus ja sujuvuus olisi aivan eri tasolla kuin nykyään.




    Tuo on mielestäni totta mikä tulee ajatuksen puutteeseen. Uskon, että tentattaessa ihmiset kyllä tietävät paljonkin asioita, mutta liikenteessä ovat vain siirtymässä A:sta B:hen ja varsinaisesti liikenne ei kiinnosta tipan vertaa. Heillä on virallinen ajolupa - siirtymälupa - voimassa ja he eivät kyllä vaivaudu pohdiskelemaan omaa kulkemistaan suhteessa muuhun liikenteeseen saatikka, että tekisivät ennakointia varten havaintoja ympäröivästä maailmasta. Kuuntelevat radiota, juttelevat muiden matkustajien kanssa, miettivät työasioita tai mitä tahansa. Täysin samoin kuin siellä kaupassakin käyttäydytään. Kun menevät makaronia ostamaan, niin heillä todella on se maksettu makaroni ulos tullessaan vaikka olisivat miten jättäneet kärrynsä kapeille hyllykäytäville monta kertaa siten, että ohitse ei mahdu varmasti. Kohtelias on kohtelias kaiken aikaa ja epäkohtelias ei omaa käyttäytymistään edes huomaa. Kuten työpaikallakin nuori insinööripoika seisotti neljää naisvierastaan (asiakkaita) ja itse istui kaiken aikaa, kunnes hänelle saatiin huomautettua tilanteesta ja vasta sitten hommasi vierailleenkin istuimia. Varmaan olisi seisottanut tuntikaupalla - kun kohteliaisuus ei ole luontaista niin se ei sitä sitten ole missään - liikenteessäkään. Ilkeilystä, kiusaamisesta tai pahansuopuudesta ei siis välttämättä ole kyse.

      
  • Herbert:

    Tarkoitus oli selventää oikomiseen liittyvää ilmiötä, ei antaa yleisiä ohjeita ajamiseen.

    Nopeus vaikuttaa oikomiseen silloin, kun se on liian suuri, mutta yleensä näin ei ole.




    Moottoripyöräilyssä nimen omaan opetetaan, että katse pitää olla niin kaukana mutkassa kuin se on mahdollista. MP:llä vasemmalle käännyttäessä nimen omaan vielä kallistetaan sinne vasemmalle ja vastaantulevat koukatessaan ajavat entistä lähempänä keskiviivaa ja joskus jopa ylittävät sen, joten kaikenlainen koukkiminen on kyllä enempi kuin kyseenalaista. Tämä on aivan ihka ensimmäinen palsta missä ikinä olen kenenkään nähnyt esittävän, että katse pitäisi olla lähellä - olipa kyse autoilusta tai moottoripyöräilystä. Moottoripyörällä mutkien oikomisella pääsee taatusti hengestään, joten se ei saisi ikinä olla edes mikään huono vaihtoehto.



    http://www.motoristisurvival.fi/Ajo_Hanskassa/Ajo_Hanskassa_kokonaan_s1-65.pdf



    Sivulla 25 on otsikko "Katseen käyttö kaarreajossa" ja heti sivulla 26 sanotaan "Kun pääset lähelle sitä, siirrä katseesi kaarteeseen, mahdollisimman kauas sinne minne olet menossa." Niin .. kiinnostuneet voivat lukea itse .. ja siellä todetaan aivan selvästi, että "Monet kuljettajat aloittavat kääntämisen liian aikaisin ennen kaarretta ja siksi he usein oikaisevat kaarteessa tai heidän on korjattava ajolinjaansa."



    .. Oikein Hyvää Joulua Teille Kaikille ..



    PS. Eikös se niin ollut, että Sinäkin ajelet MP:llä .. tuohon linkkimateriaaliin kannattaa kyllä tutustua talven aikana. Omasta mielestäni se on sangen hyvä ja selkeä ja keskittyy olennaisimpiin peruskysymyksiin. Toinen hyvä paikka on http://www.bajahill.net/mpohjaus.html , jota kannattaa selailla .. paljon hauskaa ja hyödyllistä vaikka vastaohjauksesta (vai mikä työntöohjaus se nykyään lieneekään) ja muistakin ilmiöistä ..

      
  • Sama juttu. Vierastin tuota Herbertin näkemystä että katsotaan pitkälle, ja se aiheuttaisi oikomisen. Pikemminkin lähelle katsominen aiheuttaa sitä, ja aikaansaa kulmikkaan ajolinjan. Jos pitäisi lähteä arvuuttelemaan oikomisten syitä, niin veikkaisin ostetun liian ison auton esim. citymaasturi jota sitten ei osata hahmottaa suhteessa tiehen ja kaistaan.

    Omaan asiasta kokemusta. Keväällä -06 tuli pimeässä mutkassa vastaan toyota landcruiser keskellä tietä, ja jätti peräti metrin tilaa vastaatulijalle.Pakko oli väistää ojan kautta seurauksella että ylöstultaessa oikea takapuskuri pyyhkäisi maalit pinnastaan kaiteeseen. Arvatkaa viitsikö kyseinen naishenkilö pysähtyä paikalle, niin oikein arvattu ei tietenkään jatkoi varmaan tyytyväisenä ettei itselleen sattunut mitään.

    Vakuutusyhtiön tarkastaja totesi sitten, että on tavallista että paikalta häivytään. Kertoi sitten että maalauksesta menee sitten omavastuu 150€ johon totesin että jos menee, on kyseessä viimeinen päivä jolloin vakuutukseni ovat kyseisessä yhtiössä, ja arvatkaa eipä tullut omavastuuta.

      
  • Tänään kävellessäni parkkipaikalla yksi nainen yritti oikaista minun ylitseni, piti väistää vaikka kävelin oikealta! :innocent:

      
  • Rätkätin: "Moottoripyöräilyssä nimen omaan opetetaan, että katse pitää olla niin kaukana mutkassa kuin se on mahdollista.



    PS. Eikös se niin ollut, että Sinäkin ajelet MP:llä .. "




    Minä en tiedä, mitä moottoripyöräilyssä opetetaan, koska en sitä harrasta. Jostain siis olet saanut väärän käsityksen tai sekoitat minut johonkin toiseen. Mutta PropJock on eri mieltä opetuksesta, koska kirjoitti 10.3.2005 näin:



    "Totta on: ajoneuvo tosiaan menee sinne mihin kuljettaja katsoo. Tämä on etenkin kaksipyöräpuolen koulutuksessa ihan perusasioita, siellä kun ajolinjan valinnalla on autoilua suurempi merkitys.



    Hommaa voi kokeilla vaikka fillarilla: kohtuullisesti vauhtia ja katse edessä nököttävään kivenmurikkaan, kuitenkin tarkoituksena väistää se. Osuiko vai menikö ohi? Sitten sama niin, että katse kulkee tavoiteltua ajolinjaa pitkin, kaukana edessä.



    Autossa on tietysti kaksi "raidetta" hallittavana, mutta perusmekanismi on ihan sama."




    En tiedä, kumpi teistä on ymmärtänyt opetuksen oikein. Olisikohan niin, että neuvo kauas katsomisesta on vähän samanlainen juttu kuin suositus parempien renkaiden sijoittamisesta autossa taakse. Periaatteessa hyvä, mutta jos noudatetaan kirjaimellisesti ja laitetaan vaikka etuvetoisessa hyvät taakse, kohta autossa on todella ongelmallinen rengastus. Parasta on siis laittaa kuluneemmat taakse, mutta kierrättää niitä sen verran usein, ettei ero kasva suureksi. Eli kauas on hyvä katsoa, jotta on helpompi ennakoida tulevat tapahtumat, mutta ajolinjoihin tarvitaan myös lähemmäs katsomista. Onhan se äärettömän vaikeata kävelläkin suoraan, jos katselee vain sivulle, mihin kohta on aikomus kääntyä. PropJockin esimerkki oli hyvä. Kiven väistö on hankalaa, jos katse on jossain kaukaisuudessa.



    "MP:llä vasemmalle käännyttäessä nimen omaan vielä kallistetaan sinne vasemmalle ja vastaantulevat koukatessaan ajavat entistä lähempänä keskiviivaa ja joskus jopa ylittävät sen..."



    Uskon tuon kallistamisen, mutta mitä tarkoitat vastaantulevien koukkaamisella? Eikös vasemmalle kääntyvässä kurvissa (=ulkokurvi) vastaantulijat siirry pois keskiviivan läheltä? Oikealle kaarrettaessa on vaarana vastaantulijoiden oikominen keskiviivan päälle?



    "joten kaikenlainen koukkiminen on kyllä enempi kuin kyseenalaista."



    On tietysti, mutta missä nyt on ollut puhe koukkimisesta?



    "Tämä on aivan ihka ensimmäinen palsta missä ikinä olen kenenkään nähnyt esittävän, että katse pitäisi olla lähellä - olipa kyse autoilusta tai moottoripyöräilystä."



    Kuten jo Maukalle vastasin ja jota vastausta sinäkin lainasit, en yrittänyt sanoa, että katse pitäisi olla yksinomaan lähellä. Yritin havainnollistaa vain oikomista ilmiönä. Kokeile vaikka mekanismin toimintaa radalla, jos et yleisillä teillä uskalla.



    "Moottoripyörällä mutkien oikomisella pääsee taatusti hengestään, joten se ei saisi ikinä olla edes mikään huono vaihtoehto."



    Tuosta ollaan taatusti samaa mieltä. Kyse olikin siitä, miksi oikomista tapahtuu.



    "Sivulla 25 on otsikko "Katseen käyttö kaarreajossa" ja heti sivulla 26 sanotaan "Kun pääset lähelle sitä, siirrä katseesi kaarteeseen, mahdollisimman kauas sinne minne olet menossa." Niin .. kiinnostuneet voivat lukea itse .. ja siellä todetaan aivan selvästi, että "Monet kuljettajat aloittavat kääntämisen liian aikaisin ennen kaarretta ja siksi he usein oikaisevat kaarteessa tai heidän on korjattava ajolinjaansa.""



    Pureskellaan tuota linkkiä tarkemmin joulun jälkeen. Nämä oppaat eivät aina ole mitään raamattuja. Kirjahyllystäni löytyvä ja ilmeisesti ihan asiallisena pidettu Tieliikennekirja 2005 sisältää ainakin muutamia sammakoita. Palataan niihinkin joskus toiste.



    Käsite "mahdollisimman kauas" tietysti taas riippuu monesta asiasta. Mutta pidätkö aivan mahdottomana, että monien tapa aloittaa kääntyminen liian aikaisin johtuisi juuri tuon neuvon orjallisesta noudattamisesta? Kun katse on pitkällä kaarteessa eli katse leikkaa kurvia aika paljon, pyrkisi motoristi siksi kääntymään liian aikaisin? Voisin kuvitella moottoripyörällä ajamisen mahdottomaksi, jos katse on sivulla sen hetkiseen ajolinjaan nähden, kuten kaarteessa tapahtuu, mikäli katse on naulittuna kauas. Mutta enhän minä moottoripyörällä ajamisesta mitään ymmärrä, vaikka kokemukseni siitä onkin aika vakuuttava. Kerran noin 20 vuotta sitten olen ollut 125 cc pyörän kyydissä ja pari kertaa olen ajanut kaverin mopolla.



    ".. Oikein Hyvää Joulua Teille Kaikille .. "



    Samaa toivotan omasta puolestani.



      
  • Herbert:

    Rätkätin: "Moottoripyöräilyssä nimen omaan opetetaan, että katse pitää olla niin kaukana mutkassa kuin se on mahdollista.

    PS. Eikös se niin ollut, että Sinäkin ajelet MP:llä .. "


    Minä en tiedä, mitä moottoripyöräilyssä opetetaan, koska en sitä harrasta.




    Kun vastasit aiemmin käymässämme moottoripyöräkeskustelussa näin:



    Herbert:

    Tulipa vaihdetua omaan kaksipyöräiseen nastat. Vielä ei ole talvisissa oloissa päässyt kokeilemaan, mutta soralla menee hienosti verrattuna kesäajan kapeisiin ja sileisiin kumeihin. Lupaavalta vaikuttaa.


    .. niin päättelin sitten varmaan virheellisesti, että myöskin sinä ajat mp:llä.



    Mitä tulee oppaiden kehoituksiin katseen käytöstä kaarreajamisessa, niin ihan kaikki oppaat ovat samanlaisia. Omat vuosikymmenien käytännön kokemukseni ja lukuisilta mp:n hallintakursseilta, maantieajokursseilta sekä ratakursseilta saamani opetukset tukevat esittämääni katseen käyttöä. Tuo ei suinkaan ole minusta lähtöisin olevaa tietoa. Jos haluat kinata katseenkäytön oikeellisuudesta jonkun kanssa, niin näin yksinkertaisessa ja käytännössä oikeaksi havaitussa perusasiassa en suostu mihinkään kinaamiseen - tee sitä jonkun muun kanssa, sillä väitteesi ilmaisee tuon asian suhteen täydellistä tietämättömyyttä - valitettavasti. Aina ei vain voi olla oikeassa vaikka halua olisikin.

      
  • Rätkätin: "Kun vastasit aiemmin käymässämme moottoripyöräkeskustelussa näin:



    Herbert:

    Tulipa vaihdetua omaan kaksipyöräiseen nastat. Vielä ei ole talvisissa oloissa päässyt kokeilemaan, mutta soralla menee hienosti verrattuna kesäajan kapeisiin ja sileisiin kumeihin. Lupaavalta vaikuttaa.


    .. niin päättelin sitten varmaan virheellisesti, että myöskin sinä ajat mp:llä."



    Juu, virheellinen päätelmä tuli tehtyä. Tuossa ihan kiusallani jätin tulkinnavaraa. Mutta koska keskustelu ei enää aiheesta jatkunut, annoin asian olla. Polkupyörällähän minä ajelen, kaksipyöräinen sekin. Enää en kolmipyöräistä tarvitse (oikeastaan en koskaan ole sellaisella ajellut), muutaman vuosikymmenen jälkeen motoriikan heikennyttyä saattaa kyllä olla tarpeellinen.



    Hyvät kokemukset karkeakuvioisista nastarenkaista muuten jatkuvat. Aika uskomaton tunne niillä on ajaa jäisellä ja sohjoisella tiellä. Renkaat pitää paremmin kuin ikinä uskaltaa niihin luottaa. Kesällä on renkaat kokoa 32-622, nyt talvella 37-622 läskit.



    Mutta pysytään nyt asialinjalla eli näkemisessä ja oikomisessa.



    "Jos haluat kinata katseenkäytön oikeellisuudesta jonkun kanssa, niin näin yksinkertaisessa ja käytännössä oikeaksi havaitussa perusasiassa en suostu mihinkään kinaamiseen - tee sitä jonkun muun kanssa, sillä väitteesi ilmaisee tuon asian suhteen täydellistä tietämättömyyttä - valitettavasti. Aina ei vain voi olla oikeassa vaikka halua olisikin."



    Ei tarvitse kinata, keskustelu riittää. Jos tämä on mielestäsi kinaamista, ota tämä sitten vaikka niin, että tällainen tyhmä aloitteleva kuljettaja haluaa käyttää kinaamista informaation lähteenä. Mutta pitääkö viimeinen lauseesi tulkita siten, että tähän saakka olen aina ollut oikeassa?



    Käsitellään ensin katseen käyttö liikenteessä, koska se ei kuulu varsinaisesti tämän ketjun aiheeseen ja palataan sitten oikomiseen.



    Ehkä, siis ehkä kuvailemasi tapa käyttää katsetta on opittavissa erittäin ahkeralla ja systemaattisella harjoittelulla, mutta väitän ettei keskivertokuljettaja sitä hallitse. Ei edes miljoonan kilometrin jälkeen ilman sitä systemaattista harjoittelua. Vain ajamalla sitä ei opi koskaan. Autokoulun kirjatkaan eivät mainitse asiasta sanallakaan. Siksi menetelmää ei pidä käyttää ennen sen hallintaa, muuten seurauksena voi olla vain passiivinen horisonttiin tuijottaminen. Eli taatusti suurimman osan kuljettajista kannattaa tarkkailla myös lähialueita tarkan näön avulla.



    Katseen ominaisuuksiin kuuluu, kuten tiedetään, 2-3 asteen terävänäköalue. Tämän lisäksi silmä toimii kuten kamera, eli yhtäaikaa ei näe tarkasti eri etäisyyksille. Katse pitää mukauttaa säätämällä silmän linssiä. Lähellä pienetkin erot etäisyydessä vaativat tarkentamisen erikseen, kauempana olevat kohteet erottaa paremmin eri etäisyyksillä samanaikaisesti. Katsomalla satojen metrien päähän ei näe tarkasti samanaikaisesti vaikka 50-75 m etäisyydelle. Esimerkiksi moottoripyöräilijälle tärkeät asiat, kuten pienet kuopat päällysteessä näkyvät vasta suht läheltä. Niiden kiertäminen taatusti on hankalaa, jos katse on kaukana. Eli katse pitää suunnata lähemmäs sellaiset hallitakseen.



    Liikenteessä tarvitaan sekä laajaa näkökenttää, että syvyysvaikutelmaa. Vain näiden avulla saadaan kokonaiskäsitys tilanteesta. Esimerkiksi nopeuden arviointi perustuu siihen, että kauempana olevat kohteet vaikuttaa liikkuvan kuljettajaan nähden hitaammin kuin lähellä olevat. Tämän suhteellisen vaikutelman avulla ihminen saa arvion käytetystä nopeudesta. Sivulle tunnelin seinään katsomalla ei saa tietoa nopeudesta, koska perspektiivi puuttuu. Jos kuljettaja olisi vain nopeusmittarin varassa, olisi tiedonsaanti hirvittävän paljon rajoitetumpaa ja ennenkaikkea hitaampaa kuin se nyt on.



    Olavi Lempinen ja Raimo Haapaniemi kirjoittavat TM:n numerossa 10/07 seuraavasti: "Ihminen näkee terävästi vain 2-3 asteen alueen kerrallaan... Liikennehavaintojen maksimoimiseksi silmien on koko ajan oltava liikkeessä kohteesta toiseen."



    Varmaan tämä on sitä täydellistä tietämättömyyttä, Olavihan on vain poliisi ja tuttu kirjoittaja myös TM:n Tutkijalautakuntaa tarvittiin-artikkeleista.



    Kirjasi mukaan kaukaa poimitaan tarkan näön avulla tärkeät asiat ja niitä seurtataan lähempänä ääreisnäön avulla. Miten osaat jo kaukaa poimia tärkeät asiat? Ne ovat sellaisia, joiden odotat olevan tärkeitä, mutta odotusten pettämistä pidetään yhtenä syynä onnettomuuksiin. Siksi lainsäätäjän mielestä en voi vapaasti valita itse sopivaa nopeutta, koska en osaa asettaa odotuksia riskeistä oikein, osa riskeistä voidaan jopa havaita vain tiekohtaisista onnettomuustilastoista.



    Hauska ykstyiskohta on muuten raamattusi sivun 28 kuvassa. Nopeutta on mopoletkalla jyrkähkössä kurvissa 50-60 km/h, mutta etäisyydet toisiinsa pyörän, parin mittaisia. Mutta ehkä ääreisnäkö hoitaa tämänkin homman kotiin. Sellaista kai niillä kursseilla opetetaan. Ei ihme, että Olavi Lempinen varoittelee niiden laadusta. On hyviä, mutta myös huonoja kursseja.



    Siirrytään siihen oikomiseen. Mikä mielestäsi saa kuljettajat oikomaan? Kuten jo aiemmin kirjoitin, ylisuuri nopeus on yksi syy, mutta yleensä ei tästä ole kyse. Jos olet huomannut, jopa moottoriteillä ja muillakin hyvillä pääteillä ajourat ovat loivissakin kaarteissa lähempänä sen puolen reunaviivaa suhteessa suoraan tiehen, mihin kaarre kääntyy. Jyrkissä kurveissa ilmiö korostuu, esimerkiksi eritasoliittymien rampeista kuluu maalattu reunaviiva hetkessä pois. Oikomisella pyritään kilpailuissa esimerkiksi saavuttamaan lisää nopeutta loiventamalla kurvia, mutta siviilissä ei loivissa kurveissa voi tästä olla kyse eikä rampeissa voi oikomalla loiventaa kaarretta, koska kaarre on liian pitkä. Reunaviiva ylittämällä jopa kaarresäde jyrkkenee ja ajaminen vaikeutuu, koska pitäisi samalla kiihdyttää voimakkaasti nopeuden saamiseksi päätien liikennettä vastaavaksi. Silti pyritään ajamaan niin sisällä kuin mahdollista. Osaatko selittää tuon?



    Kirjassasi sivulla 16 on mielenkiintoinen maininta katseesta. Jos sivutieltä tulee auto eteesi ja jäät tuijottamaan sitä, törmäät varmasti. "Maaliin tähtääminen" on todennäköinen syy moniin onnettomuuksiin.



    Sama ilmiö ihan varmasti vaikuttaa oikomiseen. Kun kaarteessa katse on poissa ajosuunnasta, pyrkii "maaliin tähtääminen" kääntämään tahattomasti ajoneuvoa kohti suorempaa linjaa. Ajaminenhan muuttuu kokemuksen myötä automaattiseksi (tämän takia muuten tienrakentamisessa pyritään optiseen ohjaukseen ja johdonmukaisuuteen), ja jos kuljettaja ei tarkoituksella pyri kaarteissa vastustamaan (eli luopumaan automaattisuudesta) tuota ilmiötä, ajolinjat pyrkii suuntautumaan kohti katseen kiinnepistettä. Siksi kiinnepiste tarvitaan (ainakin supermiehistä seuraavien kohdalla) myös lähempää kuin mahdollisimman kaukaa. Toisaalta varsinkin jyrkemmissä kurveissa auton tai mopon keula osoittaa kohti metsää, mutta katse on (pitäisi olla) jossain kauempana etuviistossa. Kai se keulan suunta koetaan uhaksi varsinkin, kun katse on muualla, joten vaistomaisesti käännetään pois uhasta (=metsästä ).



    Mistä olet eri mieltä? Ja sori ylipitkä kirjoitus.

      
  • tuo kuljettajan katse-ilmiö- on ihan hyvä huomio, ja sillä on varmasti osuutta useiden kuskien oikomiseen, varsinkin maanteillä.



    mutta en usko että noilla näkö- ja katse asioilla on osuutta kun ollaan parkkipaikoilla/halleissa, ja ylipäätään tilanteissa joissa nopeus ei ole niin suuri että auton kääntely pysyen omalla puolella olisi VÄHÄNKÄÄN vaativaa.



    Osaako joku kertoa tuohon muuta selitystä kuin laiskuuden ja röyhkeyden?



    pitää myös muistaa että valtaosa kuljettajista kyllä tietää että koko ajan pitää ajaa niin, että vastaantulijakin mahtuu kaikissa tilanteissa kohtaamaan, ( heillä on omatunto ja järkeä päässä ) ja ajavat sen mukaisesti. joten mikä saa nuo loput leikkaamaan?



    minusta tuo leikkaaminen on ihan viitsimisestä kiinni, koska suurin osa osaa ajaa niinkun pitääkin, ja se todistaa ettei tuossa ole mitään vaikeeta?

      
  • petos:

    Osaako joku kertoa tuohon muuta selitystä kuin laiskuuden ja röyhkeyden?




    Ei siihen mitään muuta syytä ole kuin nuo mainitsemasi. Asianmukainen ajolinja vaatisi hiukan enemmän vauhdin hidastamista, hiukan enemmän rattityötä ja vauhdin pientä lisäämistä käännöksen jälkeen. Mitättömän pieniä vaivoja, mutta vaivoja kumminkin ja kun ajatus ei kanna omaa napaa kauemmas, tuntuu että nuokin vaivat kannattaa ilman muuta säästää. Lähes yhtä mitätön vaiva olisi viedä ostoskärry kaksi askelta kauemmas jonoon, joka ei vielä ylety parkkihallin ajoväylälle, mutta jos ei se siinä pitkässä jonossa omaa poistumista haittaa...



    Työmatkani kulki muinoin valtatien ali kulkevan kapean tunnelinpätkän kautta ja tuon tunnelin jälkeen oli 90 asteen mutka, johon tunnelista tulevalla ei ollut mitään mahdollisuutta nähdä järin pitkälle. Kuitenkin suurin osa tunnelista tulevista leikkasi mutkassa reilusti vastaantulevien kaistalle. Talviliukkailla oikojien väistöyritysten jäljet olivat usein luettavissa ulkokaarteen penkasta.

      
  • nimim Erkki:



    Asianmukainen ajolinja vaatisi hiukan enemmän vauhdin hidastamista, hiukan enemmän rattityötä ja vauhdin pientä lisäämistä käännöksen jälkeen. Mitättömän pieniä vaivoja, mutta vaivoja kumminkin ja kun ajatus ei kanna omaa napaa kauemmas, tuntuu että nuokin vaivat kannattaa ilman muuta säästää.

    <

    blockquote>





    -samaan tulokseen olen tullut. saa nähdä tuleeko tuolle oikomiselle vielä jotain uusia selityksiä tai ''syitä''.









    Työmatkani kulki muinoin valtatien ali kulkevan kapean tunnelinpätkän kautta ja tuon tunnelin jälkeen oli 90 asteen mutka, johon tunnelista tulevalla ei ollut mitään mahdollisuutta nähdä järin pitkälle. Kuitenkin suurin osa tunnelista tulevista leikkasi mutkassa reilusti vastaantulevien kaistalle. Talviliukkailla oikojien väistöyritysten jäljet olivat usein luettavissa ulkokaarteen penkasta.





    -omalla kohdallani törmään lähes päivittäin leikkaamiseen lähikauppani parkkipaikalle-''tulo kohdassa''.



    tieltä käännytään kaupan pihaan ja samantien tulee tiukka mutka ( suht ahdas paikka ja pysäköityjä autoja lähellä, mutta AIVAN riittävän tilava kahdelle autolle samaan aikaan )

    jossa meinaa osua aina kun ajan pois parkkipaikalta tielle.



    osumat ovat olleet monesti senttien päässä, ja välttyneet vain siksi että hidastan ja usein pysähdyn odottaakseni että oikoja saa mennä ensin siitä pois.



    todella turhauttavaa kun pitää hidastaa menoa kaikenmaailman urpojen takia :ashamed:







    käy välillä mielessä, että voi olla että joskus (kun on sopiva mielentila ja kolmosauto alla ), voi oikojan etukulmaan tulla vekki.



    siitä sitten kännykällä kuva ja voidaan miettiä kumpi oli toisen puolella... :xmas:

      
  • Herbert:

    Varmaan tämä on sitä täydellistä tietämättömyyttä, Olavihan on vain poliisi ja tuttu kirjoittaja myös TM:n Tutkijalautakuntaa tarvittiin-artikkeleista.

    Hauska ykstyiskohta on muuten raamattusi sivun 28 kuvassa.
    Rätkätin:

    Mitä tulee oppaiden kehoituksiin katseen käytöstä kaarreajamisessa, niin ihan kaikki oppaat ovat samanlaisia. Omat vuosikymmenien käytännön kokemukseni ja lukuisilta mp:n hallintakursseilta, maantieajokursseilta sekä ratakursseilta saamani opetukset tukevat esittämääni katseen käyttöä.




    Ensinnäkin .. sinäkin voit kirjoitella TM:ään .. eikä tavallisen poliisin titteli välttämättä tarkoita kuin sakotusoikeutta, jos sitäkään.

    Esittämääni katseenkäyttöä tukevat myös suomalaiset moottoripyöräpoliisit, jotka niin ikään osallistuvat ennakoivan ajon opetuksiin. Uskoisin, että heillä on käytännön kokemusta jonkin verran kertynyt, kun ihan pelkillä koulutodistuksilla mp-poliisin hommaan ei pääse. Olen itsekin osallistunut heidän pitämilleen kursseille.



    Toisekseen .. termi oppaiden on monikossa .. eikä asiasta ole mitään yhtä raamattua, jos nyt tuota sanaa haluat käyttää. Ulkomaiset oppaat, joista osa suomalaisistakin on käännöksiä, toteavat esittämäni katseenkäytön järkevyyden. Tietenkin maailmalla voidaan myydä mitä soopaa tahansa - se on totta. Kuitenkin täällä Suomessa tuhannet ja taas tuhannet mp-alan harrastajat ovat testailleet asioita aivan käytännössä maanteillä ja kilparadoilla.



    Kolmannekseen .. alun alkaen on väärin, jos maanteillä tai taajamissa joutuu sellaisiin tilanteisiin, että joutuu oikomaan, joutuu hätääntymään ja sen seurauksena poikkeusratkaisuihin. Ennakoinnilla, joita ns. tavallisille kuskeille pitäisi korostetusti tarjota, nimen omaan pyritään siihen, että ei jouduta kummallisiin tilanteisiin. Tavallisilta kuskeilta ei edes vaadita muuta kuin osata siirtää ajoneuvo A:sta B:hen turvallisesti kaikkia liikennesääntöjä noudattaen ja mikäli näin menetellään, niin kaikenlainen oikominen kurveissa on täysin tarpeetonta. Valitettavasti mainitsemissasi (eritaso-)kaarteissa näyttävät kuitenkin viivat kuluneen lähes kaikkialla täälläpäin Suomea. Suomalaiset näyttävät kaikista viisaista sanoista huolimatta olevan rallikansaa ja useasti jälki ja ajourat ovat sen näköisiäkin. Liikennekulttuurisesti olemme melkoisia metsäläisiä yhä edelleen ja kaikessa mahdollisessa pitäisi kilpailla, kuten jonotus/kiilaus-keskusteluissa on käynyt joidenkin kirjoiteluista ilmi.



    SMOTO (Suomen Motoristit r.y.), joka on kaikkien Suomalaisten motoristijärjestöjen kattojärjestö, neuvottelee asioista suomalaisen lainsäätäjän sekä Eurooppalaisen keskusjärjestönsä Federation of European Motorcyclists Associations:n (FEMA) kanssa EU:n moottoripyöräilyä koskevista direktiiveistä. Brysselissä, missä laajimmat moottoripyöräilyä koskevat ratkaisut nykyään tehdään koko Eurooppaa koskien, ovat motoristit tehokkaimpia kuluttajasektoria edustavia lobbaajia (tämä on EU-parlamentin jäsenten mielipide). Tämä SMOTO toimii kansallisella tasolla yhdessä mm. poliisin kanssa järjestämällä yhteistä ajokoulutusta. Tätä kautta näitä asioita levitellään ja voit olla varma, että katseenkäytöstä on keskusteltu myöskin ja todettu sekä todistettu sen tarpeellisuus ja oikeellisuus.

    Kuten jo totesin, niin tämä asia on aivan liian laaja, että viitseliäisyyteni riittäisi tämän asian perinpohjaiseen ruotimiseen näillä palstoilla .. etenkin, kun asiasta on olemassa jo valmiina kirjallisuutta vaikka kuinka paljon.

      
  • Pakko tähän on kommentoida. Syy miksi moottoripyörällä oikealle kääntyvä mutka aloitetaan läheltä keskiviivaa, ja vasemmalle kääntyvä tien oikeasta reunasta on varmistaa oma näkemisensä vastaantulijoiden osalta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nimittäin vastaantulija nähdään aikaisemmin, jos sijoitutaan oikeaan kohtaan ajoradalla. Se kuitenkin on mahdotonta jos katse ei ole siellä niin pitkällä kuin mutkan näkyvyys sen sallii.



    Moottoripyörällä voi kehittää vuosi vuodelta mutka-ajotekniikkaa ja se onnistuu vain jos kuljettaja omaksuu katseen siirron mahdollismman pitkälle. Pitkälle katsomisen opettelu on vain vaikeaa, koska kuljettaja vaistomaisesti haluaa katsoa lähietäisyydelle koska ei luota ääreisnäön informaatioon, se on harha koska katse tarkentuu lähelle välittömästi kun tarve siihen ilmaantuu.



    Kun koulii itsensä katsomaan pitkälle huomaa pian että mutkatien mutkat sujuvat kuin tanssi konsanaan ja niin kummalliselta kun se tuntuukin ajolinja muotoutuu automaattisesti katseen mukaan kun katse suunnataan siihen pisteeseen mihin halutaan kääntämisen päättyvän ja ajon jatkuvan jälleen suoraan.



    Jos taasen halutaan olla varmoja että etupyörä osuu esim. kuoppaan ajoradalla tuijotetaan siihen vaan kiinteästi ja siihenpä se osuukin koska ei olla varmoja omasta sijainnista ajoradalla ja johtuen kapeasta näkösektorista ei suuntaa uskalleta korjata koska varmaa tietoa sijainnista ajoradalla ei ole.



    Oma käsitys oikojista on, ettei heillä ole tietoa vastaantulijoista koska katse on suunnattu liian lähelle, ja aikaa oman sijainnin korjaamiseen kaistalla ei enää olekaan siinä vaiheessa kun vastaantulija huomataan. Voi vain toivoa ettei vastaantulija ole samanlainen typerä autoilija. joka ei ole koskaan miettinyt mihin katse ajaessa pitää suunnata.



    Mitään eroa en itse näe auton ja moton välillä, mutta se on oleellisesti tärkeämpi moottoripyöräilijälle jo oman turvallisuuden kannalta ja koska ajamisen nautittavuus on paljolti kiinni mutka-ajotekniikan hallinnasta.

      
  • Rätkätin: "Ensinnäkin .. sinäkin voit kirjoitella TM:ään .. eikä tavallisen poliisin titteli välttämättä tarkoita kuin sakotusoikeutta, jos sitäkään.

    Esittämääni katseenkäyttöä tukevat myös suomalaiset moottoripyöräpoliisit, jotka niin ikään osallistuvat ennakoivan ajon opetuksiin. Uskoisin, että heillä on käytännön kokemusta jonkin verran kertynyt, kun ihan pelkillä koulutodistuksilla mp-poliisin hommaan ei pääse. Olen itsekin osallistunut heidän pitämilleen kursseille."




    Sitten varmaan tiedät, että Olavi Lempinen on moottoripyöräpoliisien koulutuksesta vastaava henkilö.



    "Toisekseen .. termi oppaiden on monikossa .. eikä asiasta ole mitään yhtä raamattua, jos nyt tuota sanaa haluat käyttää. Ulkomaiset oppaat, joista osa suomalaisistakin on käännöksiä, toteavat esittämäni katseenkäytön järkevyyden.

    ...

    SMOTO (Suomen Motoristit r.y.), joka on kaikkien Suomalaisten motoristijärjestöjen kattojärjestö... Tätä kautta näitä asioita levitellään ja voit olla varma, että katseenkäytöstä on keskusteltu myöskin ja todettu sekä todistettu sen tarpeellisuus ja oikeellisuus."




    Huomasitko, etten tyrmännyt mopokijan ohjeen mukaista katseen käyttöä? Sinä sen sijaan olet ilmeisesti sitä mieltä, ettei tarkan näön avulla pidä seurata lähialueen tapahtumia. Olenko siis väärässä väittäessäni, että tarkan näön avulla kannattaa seurata myös lähialueita?



    "Kolmannekseen .. alun alkaen on väärin, jos maanteillä tai taajamissa joutuu sellaisiin tilanteisiin, että joutuu oikomaan, joutuu hätääntymään ja sen seurauksena poikkeusratkaisuihin."



    On toki, tuskin muuta kukaan on väittänytkään. Itse vain uskon, että ajamista pyrkii jotkut mekanismit muovaamaan tietynlaiseksi, ellei niitä tietoisesti muuta. Oikominen on yksi sellainen asia eli jos ajamiseen ei keskity, kuljettaja luonnostaan oikoo. Koitan vain hakea syytä tällaiseen. Aivan samoin kuten misarin lempiaiheeseen perässäroikkumiseenkin joku ihme voima tuntuu kuljettajia vetävän. Jos kyse olisi satunnaisgeneraattorin tuloksesta, roikkuminen tai oikominen olisi paljon harvinaisempaa kuin nyt on. Kun syy tietynlaiseen käytökseen tunnetaan, on paljon helpompaa muuttaa käytöstään. Jos ei tiedä, menetetään ajamisessa se, mihin tienrakennuksessa johdonmukaisella ympäristöllä pyritään. Täälläkään ei ole yksimielistä tai -selitteistä syytä löytynyt.



    Kuljettajan toiminta rakentuu suurelta osin odotusten varaan. Kun esimerkiksi tien kaarteet ovat keskenään samantapaisia, ajaminen on periaatteessa helppoa. Jos suorahkon tieosuuden keskellä onkin yksi jyrkkä kurvi, aiheuttaa se kuljettajille yllätyksiä. Jotta ihan kokoajan ei tarvitsisi äärimmilleen varautuneena ajella (=raskasta, ylikeskittyminen myös heikentää suorituskykyä ), pitää jossain määrin voida luottaa ympäristöön. Sama pätee myös toisella tasolla. Jos haluaa ajaa johdonmukaista linjaa, mutta silti kurveissa hiemankin rennommin ajaen tahtoo tulla oikomista, pitää löytää syy tähän. Muuten tilanne ei parane. Ei vaikka kuinka sanoisi, että älä oikaise. Ei mäkihyppytornistakaan tulla alas neuvon hyppää hyvin-avulla. Tunnen lukemattomia urheilijoita, jotka vuodesta toiseen tahkoavat samojen virheiden parissa koulutuksesta huolimatta. He eivät siis tunnista suorituksessaan virheitä, koska toistavat niitä. Halua ja periaatteessa tietoa korjaamiseen kyllä olisi.



    "Tavallisilta kuskeilta ei edes vaadita muuta kuin osata siirtää ajoneuvo A:sta B:hen turvallisesti kaikkia liikennesääntöjä noudattaen ja mikäli näin menetellään, niin kaikenlainen oikominen kurveissa on täysin tarpeetonta."



    Kukaan tuskin on oikomista puolustanutkaan, päinvastoin. Mutta jotta osaisi ajaa sääntöjen mukaan, pitää tietää yhtä sun toista liikennesääntöjen lisäksi. Pitää siis myös tuntea itsensä ja omaan käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, jotta pystyy tarvittaessa vastustamaan niiden vaikutusta. Ja silti vielä noidenkin jälkeen tulee tehtyä virheitä.



    Perusedellytys on tietysti tunnistaa virheet ja puutteet. Kaikilla meillä joskus on myös kiire, joskus ollaan kiukkuisia, joskus väsyneitä jne, mutta jos ei osata tunnistaa näiden vaikutusta, kiire, kiukku, väsymys tai mikä tahansa muu syy luo kuljettajalle alibin käyttäytyä tietyllä tavalla. "Kyllähän minä oikeasti ajan sääntöjen mukaan, enkä nyt oikeasti aiheuta vaaraa..." Kaikki hyvin? Ja koska ne ajourat joka ikisessä kurvissa oikaisee, tarkoittaa se sitä, että suurin osa kuljettajista oikoo kurveissa. Silti tämä porukka todennäköisesti on aivan tyytyväistä omaan ajamiseensa. Tuossa tapauksessa oikominen ei vielä ole vaarallista, mutta ohjaako sama mekanismi myös oikomista keskiviivan yli? Eli onko vaarana, että sama kuski toisessa yhteydessä tekeekin vaarallisen tempun. Minusta on.



    "Kuten jo totesin, niin tämä asia on aivan liian laaja, että viitseliäisyyteni riittäisi tämän asian perinpohjaiseen ruotimiseen näillä palstoilla .. etenkin, kun asiasta on olemassa jo valmiina kirjallisuutta vaikka kuinka paljon."



    Antaa sitten olla.





      
  • misar:

    Oma käsitys oikojista on, ettei heillä ole tietoa vastaantulijoista koska katse on suunnattu liian lähelle, ja aikaa oman sijainnin korjaamiseen kaistalla ei enää olekaan siinä vaiheessa kun vastaantulija huomataan.




    Minusta asiaan ei pitäisi vaikuttaa se, onko vastaantulijoita vai ei. Eli ei oikaista, vaikka vastaantulijoita ei olisikaan.



    Teoriasi mukaan pimeällä lähivaloilla ajettaessa oikominen pitäisi olla valoisaa aikaa yleisempää, silloinhan katse on lähempänä kuin päivällä, mutta minusta eroa tilanteiden välillä ei ole.



    Lisätään tähän vielä kommentti Räkättimen kirjaan liittyen. Lainaus sivulta 26:



    "Voi olla vaikeaa antaa moottoripyörän kulkea suoraan aina kääntämiskohtaan asti. Vaistomaisesti haluat kääntää heti, kun siirrät katseesi kaarteeseen ja näin käännät liian aikaisin. Tämä on tyypillinen katseen seuraamisreaktio."



    Vaikka tuossa turvaväliasiaan liittyen moitinkin kirjaa, on siellä paljon hyviä juttuja. Tuo lainaamani kohta ainakin vahvistaa sitä ajatusta, mitä haen takaa. Tilanteen varmaan voi hoitaa ääreisnäöllä, mutta myös tarkan näön avulla. Ei se silti tarkoita sitä, että katse olisi lähellä suuren osan ajasta. Mutta oleellista tässä yhteydessä on se, että varmasti oikominen yleisenä ilmiönä liittyy tähän asiaan. Räkättimen mieliksi meidän ei tarvitse keskustella siitä, mikä on paras tapa hoitaa tilanne. Ja voihan olla, että kun noilla termeillä en ole asiasta kuullut ennen puhuttavan, mekanismi kuitenkin toimii kuten kirjassa kerrotaan eli vaikka katse on kauas, tarvittaessa automaattisesti silmä tarkentaa katseen lähemmäs. Ei sitä vain itse huomaa, että se on refleksi eikä tietoinen teko. Pitääpä tutkia tuota jatkossa.



    Mutta miksei sama periaate selittäisi oikomista myös parkkipaikoilla ym. hitaissa paikoissa? Onhan sielläkin katse yleensä siellä, mihin ollaan kohta menossa eikä sen hetkisessä kulkusuunnassa. Eli vaarana on kääntää liian aikaisin.

      
  • misar on selvästi alan miehiä ..

    ja taustatietoa näyttää olevan .. hyvä ..

      
  • Muutama kommentti Herbertille



    Kohta 26. käsittääkseni tekstissä tarkoitetaan nimenomaan sitä että katse suunnataan liian lähelle mutkaan ja sen seurauksena käännetään liian jyrkästi mutkaan eli helposti johtaa tilanteeseen jossa mutka oiotaan. Pätee käsittääkseni myös autoilijaan.



    Kuva 27. tarkoitat ilmeisesti että kuljettaja katsoo lähelle, en ole samaa mieltä kanssasi. Ensinnäkin riippuen pyörästä kuinka kyykky se on ja kallistuskulmasta johtuen ei kypärää ja päätä saa taivutettua aina vaakatasoon vaan on käytettävä silmämunia ja katsottava yläviistoon. Valitettavasti käytössä on tumma visiiri eikä katseen suuntaa pysty näkemään kuvasta, mutta mielestäni kuski katsoo aivan oikeaoppisesti mutkan ulostuloon. Kiinnitä myös huomiota katsooko kuski etupyörän suuntaisesti eteensä lähialueelle, niin huomaat ettei totisesti katso.



    Kuva 28. Täytyy tuottaa pettymys kun arvioit välimatkoja. Kyseisessä kuvasarjassa on kyseessä sama pyörä ja ilmeisesti on haluttu kuvata oikeaa ajolinjaa ja katso tarkasti miten kuljettajan päänasento kehittyy mutkan edistyessä huomaat että katse on koko ajan suunnattu pidemmälle mutkan "ulostuloon oikealle" vaikka alkuvaiheessa käännytäänkin vielä vasemmalle.



    Siitä olen kanssasi samaa mieltä ettei "survivalin" alussa olevat kuvat eivät ole turvavälien suhteen hyväksyttävissä, mutta annetaan anteeksi Norjalaisille joilta tämä aineisto on alumperin kotoisin. Ehkä he ovat halunneet saada kuvaan enemmän näyttävyyttä.



    Omat kokemukset kaveripiirissä ajettaessa n.20henk. ovat hyvin positiivisia, voi melkein sanoa että 19 ajaa riittävällä turvavälillä. Lukuunottamatta sitä yhtä tunaria, joka jatkuvasti päivystää takapyörän tuntumassa voit arvata annanko kaverin ajaa perässä, en takuulla! Kokonaisuutena voi kuitenkin sanoa että keskimääräisiin autoilijoihin verrattuna on tämä porukka valovuoden päässä.



    Vielä pikku kysymys Herbertille, miten kuljettaja, auton tai moottoripyörän voi päätellä itselleen oudolla tiellä miten vastaantulevat mutkat jatkuvat sen jälkeen mihin katse ei yllä, eli kiristyykö mutka vai loiveneeko se.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit